POLIISIHALLITUKSEN TARKENTAVAT VIRKAEHTOSOPIMUKSET JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄSIKIRJA SAAKKA

Transkriptio

1 POLIISIHALLITUKSEN TARKENTAVAT VIRKAEHTOSOPIMUKSET JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄSIKIRJA SAAKKA TEKNINEN KOKONAISASIAKIRJA

2 Sisällys JOHDANTO... 5 POLIISIHALLITUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ SOVELTAMISALA PALKKAUSTEKIJÄT PALKKAUKSEN MÄÄRÄYTYMISMENETTELY HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN JA PALKANOSAN ERITYISKYSYMYKSET TYÖAIKAKORVAUSRAJA VIRASTOTYÖSSÄ PALKKATASON TURVAAMINEN TIETOJEN SAANTI JA TILASTOYHTEISTYÖ ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN TYÖRAUHAVELVOITE VOIMASSAOLO TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA POLIISIHALLITUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄSIKIRJA PALKKAUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI POLIISIHALLITUKSEN AMMATTI- JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT AVUSTAVIEN TUKITEHTÄVIEN PERUSTASO TUKITEHTÄVIEN PERUSTASO TUKITEHTÄVIEN MONIALATEHTÄVÄ TUKITEHTÄVIEN ERIKOISTEHTÄVÄ TUKITEHTÄVIEN VAATIVA ERIKOISTEHTÄVÄ ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN PERUSTEHTÄVÄ ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN VAATIVA TEHTÄVÄ ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN ERIKOISTEHTÄVÄ ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN VAATIVA ERIKOISTEHTÄVÄ ERIKOISASIANTUNTIJATEHTÄVIEN PERUSTEHTÄVÄ ERIKOISASIANTUNTIJATEHTÄVIEN VAATIVA TEHTÄVÄ

3 60.12 ERIKOISASIANTUNTIJATEHTÄVIEN VAATIVAMPI TEHTÄVÄ ERIKOISASIANTUNTIJATEHTÄVIEN ERITTÄIN VAATIVA TEHTÄVÄ ERIKOISASIANTUNTIJATEHTÄVIEN ERIKOISTEHTÄVÄ ERIKOISASIANTUNTIJATEHTÄVIEN VAATIVA ERIKOISTEHTÄVÄ POLIISIHALLITUKSEN ESIMIESTEHTÄVÄT PERUSMUOTOINEN VASTUUALUEEN ESIMIESTEHTÄVÄ VAATIVA VASTUUALUEEN ESIMIESTEHTÄVÄ ERITTÄIN VAATIVA VASTUUALUEEN ESIMIESTEHTÄVÄ ERITTÄIN VAATIVA JA LAAJA-ALAINEN VASTUUALUEEN ESIMIESTEHTÄVÄ HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTI ARVIOINTIPROSESSI ARVIOINTITEKIJÄT ARVIOINTIASTEIKKO POLIISIHALLITUKSESSA LOMARAHAN MAKSAMISAJANKOHTAA KOSKEVA TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS SOPIMUKSEN PERUSTEET LOMARAHAN MAKSAMISAJANKOHTA TYÖRAUHAVELVOITE SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA POLIISIHALLITUKSESSA YHTEISTOIMINNAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA JA SISÄLTÖ YHTEISTOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET YHTEISTOIMINTAMENETTELYN PIIRIIN KUULUVAT ASIAT YHTEISTOIMINTAMENETTELY YHTEISTOIMINTAMENETTELYN ALOITTAMINEN TIETOJEN ANTO NEUVOTTELUESITYS ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA OLENNAINEN MUUTOS YHTEISTOIMINTAMENETTELYN PÄÄTTÄMINEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ALOITEOIKEUS TYÖRYHMIEN ASETTAMINEN

4 13 VALTION TALOUSARVIOESITYSTÄ SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAA JA TULOSTAVOITTEITA KOSKEVAT ASIAT YHTEISTOIMINTA RATIONALISOINTI- JA KEHITTÄMISTYÖSSÄ LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN OSALLISTUMINEN YHTEISTOIMINTAAN YHTEISTOIMINTAKOULUTUS SISÄINEN TIEDOTUS HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUS YHTEISTOIMINNAN OSAPUOLET JA YHTEISTOIMINTAELIMET YHTEISTOIMINNAN OSAPUOLET KOKOON KUTSUMINEN VÄLITÖN YHTEISTOIMINTA ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN SALASSAPITOVELVOLLISUUS HYVITYS TYÖRAUHAVELVOITE VOIMAANTULO

5 JOHDANTO "Poliisihallituksen tarkentavat virkaehtosopimukset ja palkkausjärjestelmän käsikirja saakka" on sopimusasiakirjojen ns. tekninen kokonaisasiakirja, joka on Poliisihallituksen virkaehtosopimusasioiden kattava kokonaisjulkaisu. Tähän on koottu Poliisihallituksen palkkausjärjestelmän tarkentava virkaehtosopimus huomioiden sitä päivittäneet kurantit pöytäkirjamerkinnät. Palkkausjärjestelmään liittyen mukana on myös Poliisihallituksen palkkausjärjestelmän käsikirja, joka ei ole sopimusasiakirja. Lisäksi kokonaisasiakirjan osana on Poliisihallituksen lomarahan maksamisajankohtaa koskeva tarkentava virkaehtosopimus sekä sopimus yhteistoiminnasta Poliisihallituksessa. Tämä sopimusasiakirjojen tekninen kokonaisasiakirja on tarkoitettu Poliisihallituksen virkaehtosopimusasioissa sekä työnantajan että henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen ajantasaiseksi työvälineeksi. Tekninen kokonaisasiakirja päivitetään kulloinkin virkaehtosopimuskauden alussa vastaamaan sopimuksen kehittymistä ja muutoksia Poliisihallitus 5

6 POLIISIHALLITUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 Soveltamisala Sopimusta sovelletaan Poliisihallituksen toistaiseksi virkaan nimitettyihin virkamiehiin jäljempänä kerrotuin poikkeuksin. Sopimusta sovelletaan myös sellaisiin määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen nimitettyihin virkamiehiin, joiden virkasuhde yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestää yli kuusi kuukautta. Virkasuhdetta ei pidetä keskeytyneenä, mikäli keskeytyminen on kestänyt enintään 31 päivää. Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet toteavat, että Poliisihallituksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 1 :n 2 momentin mukaan palkkausjärjestelmää koskevaa sopimusta sovelletaan sellaisiin määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen nimitettyihin virkamiehiin, joiden virkasuhde yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestää yli kuusi kuukautta. Edelleen osapuolet toteavat, että lyhyissä enintään kuuden kuukauden virkasuhteissa työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että kaikki vpj-sopimuksen mukaiset, säännölliset kuukausittain maksettavat palkkauksen osat määräytyvät tämän sopimuksen mukaisina. Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin taikka palkkatuella palkattuun henkilöstöön. 2 Palkkaustekijät Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuustasoon perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Nämä palkanosat määräytyvät liitteinä 1 ja 2 olevien taulukoiden mukaisesti. Vaativuuden arviointitekijät ovat: 1. Osaamistaso ja oppimisajan pituus 2. Operatiivinen toiminta 3. Päättelytaito ja ongelmanratkaisu 4. Sitovuuden aikajänne, asiantuntemuksen taso 5. Tehtävä- ja henkilöjohtaminen 6. Itsenäisyys 7. Vaikutus poliisihallinnon tulokseen Työsuorituksen arviointitekijät ovat: 1. Ammatinhallinta ja osaaminen 2. Tuloksellisuus ja aikaansaavuus 3. Yhteistoiminta ja vuorovaikutus 4. Esimiestoiminta ja johtamistaito Kohta 4 arvioidaan vain esimiestehtävissä toimivilla virkamiehillä. 6

7 Arvioinnit perustuvat noudatettaviin tehtävän vaativuudenarviointi ja työsuorituksen arviointijärjestelmiin. 3 Palkkauksen määräytymismenettely Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa sekä henkilökohtaista työsuoritusta tarkastellaan virkamiehen ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa sekä muulloinkin, jos virkamiehen tehtävät muuttuvat olennaisesti. Viimeksi mainituissa tapauksissa aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös virkamies itse tai häntä edustava luottamusmies. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Tehtävien vaativuuden arviointi perustuu virkamiehen tehtävänkuvaukseen. Esimies tekee ehdotuksen vaativuus- ja suoritusarvioinneiksi ja -tasoiksi. Työnantaja vahvistaa arvioinnin tasot sekä tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden huhtikuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. 4 Henkilökohtaisen työsuorituksen ja palkanosan erityiskysymykset Virkamiehen tullessa uutena Poliisihallituksen palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet toteavat, että Poliisihallituksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 :n 1 momentin mukaan virkamiehen tullessa uutena Poliisihallituksen palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioi vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Edelleen osapuolet toteavat, että näissä tapauksissa kysymyksessä on henkilön pätevyyteen, osaamiseen, työkokemukseen ja aikaisempaan suoriutumiseen ja niistä saatavaan tietoon perustuva aito arviointi. Arvioinnissa noudatetaan palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen mukaisia suorituksen arviointitekijöitä ja suhteutetaan arviointi muun henkilöstön osalta noudatettuun arviointikäytäntöön. Henkilökohtainen palkanosa vahvistetaan myös näissä tapauksissa henkilökohtaisen palkanosan taulukon mukaisesti. Tehtävien vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan aluksi samana euromääränä kuin se oli vanhassa tehtävässä. Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen määritellään myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Tällöin henkilökohtainen palkanosa säilytetään ennallaan. 7

8 Edellä 1-3 momenteissa tarkoitetuissa tilanteissa suoritus arvioidaan tai arvioidaan uudelleen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelukseen tulemisesta (1. mom.) tai vaativuustason nousemisesta (2. mom.) taikka mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä suoritusarvioinnista (3. mom.). Jos virkamies on ollut osan vuotuisen kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet vuotuisen arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan virkamiehen pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista. Jos virkamies on ollut huomattavan osan 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta sairauslomalla tai 5 momentissa sanotulla vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritustason alenemisen molemmissa edellisessä momentissa tarkoitetuissa arvioinneissa voidaan todeta johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta. 5 Työaikakorvausraja virastotyössä Virastotyötä tekevistä ovat työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 13 :n 1 momentissa sanottuihin korvauksiin oikeutettuja ne, joiden tehtävät sijoittuvat enintään vaativuustasolle Sanotun sopimuksen 18 :n mukaisiin korvauksiin oikeutettuja ovat ne, joiden tehtävät sijoittuvat vaativuustasolle ja sitä ylemmälle vaativuustasolle, mutta jotka eivät kuitenkaan ole johtavassa asemassa ja sitä ylemmille vaativuustasoille sijoittuvissa tehtävissä ei ole oikeutta työaikakorvauksiin. 6 Palkkatason turvaaminen Tarkoituksena on, ettei palkkaus alene palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen johdosta. Tässä tarkoituksessa noudatetaan seuraavaa virkamiehen kohdalla, joka palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana ja siitä alkaen keskeytyksettä on toistaiseksi Poliisihallituksen virkaan nimitettynä. Tämän pykälän soveltaminen edellyttää, että virkamiehen euromääräinen kuukausipalkka käyttöönottoajankohtana (vanha palkka) on suurempi kuin tämän järjestelmän mukainen kuukausipalkka. Tätä pykälää sovelletaan vain siihen saakka, kunnes virkamiehen tämän järjestelmän mukainen palkka saavuttaa tai ylittää käyttöönottoajankohdan jälkeisin yleiskorotuksen tarkistetun vanhan palkan tai henkilön tehtävien vaativuustaso alenee. Soveltaminen ei kuitenkaan lakkaa, jos tähän järjestelmään perustuvan palkan nousu johtuu määräaikaisista tehtävistä. Virkamiehellä on edellä sovituilla edellytyksillä ja perustella oikeus vanhaan palkkaan, jota tarkistetaan virkamiehen vaativuus- ja suoritustason muutosten johdosta samassa suhteessa kuin virkamiehen tämän järjestelmän mukainen palkka muuttuu, kuitenkin enintään yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan määrään saakka. 8

9 Lisäksi virkamiehellä, joka on käyttöönottoajankohtana nimitettynä määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen taikka määräaikaisesti korkeamman vaativuustason tehtävissä, on tämän määräajan oikeus niiden mukaisen vanhan palkan turvaamiseen 1-3 momentissa sovittuja edellytyksiä ja perusteita noudattaen. Näissä tapauksissa määräajan päätyttyä palkkataso turvataan 1-3 momenteissa sanotulla tavalla, mutta sen viran, johon virkamies on ollut käyttöönottoajankohtana toistaiseksi nimitettynä, palkkatason mukaisesti. 7 Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö Virkamiehellä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkaustekijöistään ja niiden perusteista. Sopimusosapuolilla sekä pääluottamusmiehillä ja muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain ja ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuustasoille ja henkilökohtaisesta työsuorituksesta sekä tilastotiedot virkamiesten kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä vaativuustasoittain, henkilöstöryhmittäin, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä. Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa virkamiesten tehtävänkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja -tasoista sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltyinä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteista koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että virkamies on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset ja lainsäädännön asettamat edellytykset tietojen luovuttamiselle. Tiedot luovutetaan maksutta. 8 Erimielisyyksien ratkaiseminen Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään seuraavasti. Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään virkamiehen tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta virkamiehen esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta Poliisihallituksen palkkausjärjestelmän arviointi- ja seurantaryhmässä. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitellään virkamiehen tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta virkamiehen esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa. Mikäli asia jää edelleen erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovitulla neuvottelumenettelyllä. 9

10 9 Seuranta ja kehittäminen Poliisihallituksessa on työnantajan ja palkansaajaosapuolen yhteinen palkkausjärjestelmän arviointi- ja seurantaryhmä, joka seuraa ja varmistaa palkkausjärjestelmän toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja muuta toimivuutta. Vuosittain osapuolet tarkastelevat yhteisesti, miten järjestelmä on toteuttanut tarkoitustaan, ja sopimusalan palkkausten kilpailukykyä suhteessa valtion ja yleisten työmarkkinoiden palkkatasoon sekä järjestelmän kehittämistarpeita ja - mahdollisuuksia. Arviointi- ja seurantaryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin edellä 8 :n 2 momentissa sovituissa tapauksissa seuraavasti: Vaativuusarviointia koskea asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä. Näissä tapauksissa arviointiryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Lisäksi arviointiryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapauksissa, joissa ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuusarviointia. Jos työnantaja tekee aloitteen henkilön tehtävien sellaiseksi muuttamiseksi, joka johtaisi tehtävien vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu tehtävien muuttamiseen, työnantaja tai henkilö itse taikka häntä edustava luottamusmies voi tehdä aloitteen asian käsittelemiseksi arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien vaativuuden alentamiseen ja käsittely ryhmässä tapahtuu mahdollisuuksien mukaan pääsääntöisesti ennen tehtävien muuttamista. Edellä tässä momentissa sovittu ei koske tilanteita, joissa määräajaksi annetut tai vakinaisessa taustapalvelusuhteessa olevan henkilön määräaikaisessa palvelussuhteessa hoitamat tehtävät päättyvät taikka joissa alkaa uusi palvelussuhde tahi joissa tehtävien muuttamisen perusteena ovat sellaiset syyt, jotka oikeuttaisivat henkilön irtisanomiseen, tai muut merkittävät henkilön omasta toiminnasta johtuvat syyt. Jos Poliisihallitus kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan virkamiehen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä virkamies suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää virkamiehelle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai virkamies itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointi- ja seurantaryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alenemistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 :n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin. 10 Työrauhavelvoite Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. 10

11 Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 11 Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei joku sopimusosapuolista irtisano sitä vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. POLIISIHALLITUS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA ry 11

12 Tehtäväkohtainen palkanosa Liite 1 Vaativuustaso Peruspalkka lukien , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,14 12

13 Henkilökohtainen palkanosa Liite 2 3 tekijää (pist.) HTS% 4 tekijää (pist.) HTS% < 3,5 0 <4,5 0,00 3,5 6,00 4,5 6,00 4,0 8,00 5,0 7,46 4,5 10,00 5,5 8,92 5,0 12,00 6,0 10,38 5,5 14,00 6,5 11,84 6,0 16,00 7,0 13,30 6,5 18,00 7,5 14,76 7,0 20,00 8,0 16,22 7,5 22,00 8,5 17,68 8,0 24,00 9,0 19,14 8,5 26,00 9,5 20,60 9,0 28,00 10,0 22,06 9,5 30,10 10,5 23,52 10,0 32,20 11,0 24,98 10,5 34,30 11,5 26,44 11,0 36,40 12,0 28,00 11,5 38,50 12,5 29,46 12,0 40,60 13,0 30,92 12,5 42,70 13,5 32,38 13,0 44,80 14,0 33,84 13,5 46,90 14,5 35,30 14,0 49,00 15,0 36,76 14,5 < 50,00 15,5 38,22 16,0 39,68 16,5 41,14 17,0 42,60 17,5 44,06 18,0 45,52 18,5 46,98 19,0 48,44 19,5< 50,00 13

14 POLIISIHALLITUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄSIKIRJA 1. Palkkausjärjestelmän rakenne Palkkausjärjestelmässä virkamiehen palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Vaativuuden arviointi perustuu Weight and See -vaativuudenarviointijärjestelmään. Järjestelmässä käytetyt arviointitekijät ovat: 1. Osaamistaso ja oppimisajan pituus 2. Operatiivinen toiminta 3. Päättelytaito ja ongelmanratkaisu 4. Sitovuuden aikajänne, asiantuntemuksen taso 5. Tehtävä- ja henkilöjohtaminen 6. Itsenäisyys 7. Vaikutus poliisihallinnon tulokseen Henkilökohtainen palkanosa perustuu virkamiehen henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Työsuorituksen arviointitekijät ovat: 1. Ammatinhallinta ja osaaminen 2. Tuloksellisuus ja aikaansaavuus 3. Yhteistoiminta ja vuorovaikutus 4. Esimiestoiminta ja johtamistaito Tämän käsikirjan tarkoitus on toimia käytännönläheisenä tukena tehtävien vaativuuksien ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa. 2. Tehtävien vaativuuden arviointi Poliisihallituksen palkkausjärjestelmässä on käytössä yksisarjainen tehtäväjärjestelmä. Poliisihallituksen ammatti- ja asiantuntijatehtävät sekä esimiestehtävät on sijoitettu 60-sarjaan. Jäljempänä ovat Poliisihallituksen tehtävien kuvaukset esimerkkeineen. 60-sarjassa on 19 vaativuustasoa. Tarkoitus on, että esimies/työnantaja voi näiden kuvausten avulla sijoittaa tehtävän vaativuustasolle kirjallisten tehtävänkuvausten ja niitä täydentävien tietojen pohjalta Poliisihallituksen ammatti- ja asiantuntijatehtävät Avustavien tukitehtävien perustaso Toimenkuva soveltuu yksikköä tai virastoa palvelevissa perustehtävissä toimiville, jotka hallitsevat tehtävänsä itsenäisesti. 14

15 60.02 Tukitehtävien perustaso Toimenkuva soveltuu yksikköä tai virastoa palvelevissa vaativissa tukitehtävissä toimiville. Edellyttää aikaisempaa kokemusta. Tehtäviä suoritetaan ohjeistuksen, säädösten, mallien yms. mukaisesti. Oman vastuualueen tehtävien itsenäinen suorittaminen Tukitehtävien monialatehtävä Toimenkuva soveltuu yksikköä tai virastoa palvelevissa vaativissa tukitehtävissä toimiville. Suorittaa itsenäisesti useampaan osaamis- tai tehtäväalueeseen kuuluvia tehtäviä. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta Tukitehtävien erikoistehtävä Kysymyksessä erikoistehtävät, jotka palvelevat yleensä organisaatiota laajemmin kuin oman yksikön kannalta. Erikoistoimen tehtävien on oltava yleensä päätoimisia tai tehtävät vaativat pitkälle erikoistumista. Erikoistoimessa keskeistä on monialatoimenkuvan lisäksi erillinen, merkittävä lisävastuu jollakin vastuualueella. Edellyttää harjaantumista ja kokemusta. Itsenäinen yksikkökohtainen vastuu jollakin osaamis- ja tehtäväalueella. Tehtäviä tehdään itsenäisesti ohjeistuksen mukaan. Esimerkkejä: vastuualueen sihteerin tehtävät yksikön osto- ja myyntilaskujen käsittely ja muut vastuualueen taloushallinnon tehtävät vastuualueen asiakirjahallinto ja esittelymateriaalin valmistelu muut vastuualueen ja yksikön avustavat tehtävät Tukitehtävien vaativa erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu yksikköä tai virastoa palvelevissa vaativissa erityistehtävissä toimiville. Itsenäinen tuotantopanos yksikössä tai kapea-alaisella osaamis- ja tehtäväalueella virastossa. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Tehtäviä suoritetaan itsenäisesti ohjeistuksen, säädösten, mallien yms. mukaisesti. Esimerkkejä: vaativat vastuualueen sihteerin tehtävät yksikön osto- ja myyntilaskujen käsittely ja muut vastuualueen taloushallinnon tehtävät vastuualueen asiakirjahallinto ja esittelymateriaalin valmistelu talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelutehtävät tietojärjestelmien ylläpitoon liittyvät avustavat tehtävät muut vastuualueen ja yksikön avustavat tehtävät 15

16 60.06 Asiantuntijatehtävien perustehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa tai hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Tehtävä edellyttää vastuualueen asiakokonaisuuksien hyvää ymmärtämistä ja niihin liittyvien tietojen soveltamista. Edellyttää harjaantumista ja kokemusta sekä toimintaympäristön ja sidosryhmien ja niiden tarpeiden hyvää tuntemista. Toimenkuvaan sisältyy kehittämistä ja tilannesidonnaisia tulkintoja. Tunnettava kaikki oman vastuualueen/vastuualueiden toimintaa määrittävät säädökset, tekniset normit ja standardit. Esimerkkejä: ampuma-asehallintoon liittyvät tekniset asiantuntijatehtävät talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelu- ja suunnittelutehtävät tulossuunnitteluun ja -seurantaan sekä strategiseen analyysitoimintaan liittyvät valmistelutehtävät sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävät poliisin henkilörekistereihin liittyvät valmistelutehtävät yksikön asiakirjahallintoon liittyvät valmistelutehtävät Asiantuntijatehtävien vaativa tehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Tehtävä edellyttää laajan vastuualueen asiakokonaisuuksien hyvää ymmärtämistä, kehittämistehtäviä sekä uuden tiedon hankintaa ja yhdistämistä. Seuraa alansa kehitystä ja kehittää uusia toimintatapoja. Voi toimia poliisihallinnon edustajana/asiantuntijana omalla asiantuntija-alueellaan. Esimerkkejä: talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelu- ja suunnittelutehtävät tulossuunnitteluun ja -seurantaan sekä strategiseen analyysitoimintaan liittyvät valmistelutehtävät poliisin ja poliisihallituksen sisäiseen viestintään liittyvät tehtävät työhyvinvointitehtävien suunnittelu, valmistelu ja toteuttaminen henkilöstön kehittämiseen liittyvät suunnittelu- ja valmistelutehtävät Asiantuntijatehtävien erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Toimenkuvaan liittyy alan syvällinen käytännön asiantuntemus, johtopäätösten teko monimutkaisissa ongelmatilanteissa ja vaihtelevien asiakokonaisuuksien hallintaa ja soveltamista. Toimii poliisihallinnon asiantuntijana/edustajana omalla vastuualueellaan hallinnossa ja vastaa laajamittaisesta toiminnan ja prosessien kehittämisestä. Esimerkkejä: koulutuksen ja tutkimuksen suunnittelu- ja kehittämistehtävät talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelu- ja suunnittelutehtävät 16

17 60.09 Asiantuntijatehtävien vaativa erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä vaativissa erikoistehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Tehtävässä vaaditaan itsenäistä vastuuta toimialueen uusien menetelmien ja valmiuksien luomisessa, suunnittelutehtävissä ja/tai vahvaa roolia kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkkejä: vaativat analyysi- ja raportointitehtävät aselupahallinnon ohjauksen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ampuma-aseisiin liittyvät lupatehtävät arpajaishallinnon alaan liittyvän tarkastustoiminnan suunnittelu ja kehittäminen tulosohjaukseen ja strategiatyöhön liittyvät asiantuntijatehtävät sisäisen viestinnän kehittämiseen liittyvät tehtävät Erikoisasiantuntijatehtävien perustehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa tai hallintoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Toimi sisältää itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, joita henkilön odotetaan hallitsevan koulutuksensa pohjalta. Toimessa on itsenäisesti asetettava organisaatiota tukevia tavoitteita. Toimenkuvaan liittyy uuden tiedon hankinta, yhdistäminen, laadinta ja ratkaisujen löytäminen voi edellyttää tutkimusta. Voi toimia virastonsa tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla vastuualueellaan hallinnonalan kansallisessa yhteistyössä. Esimerkkejä: talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävät tulos- ja resurssiohjaus- ja strategiatyön asiantuntijatehtävät tuloksellisuuden arviointi- ja seurantatehtävät raportoinnin ja seurannan kehittäminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan alaan liittyvät asiantuntijatehtävät lupa-, arpajais- ja asehallinnon, laillisuusvalvonnan, sisäisen tarkastuksen, tietohallinnon ja viestinnän alaan liittyvät asiantuntijatehtävät poliisin valtakunnalliseen rekisterinpitoon ja tietojärjestelmiin liittyvät asiantuntijatehtävät Erikoisasiantuntijatehtävien vaativa tehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa tai koko hallintoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Edellyttää kokemusta ja harjaantumista. Toimenkuvaan liittyy kehittämistehtäviä ja ratkaisujen löytäminen edellyttää tutkimusta ja tiedon analysointia. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa yhteistyössä ja mahdollisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkkejä: vaativat talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävät vaativat tulos- ja resurssiohjaus- ja strategiatyön asiantuntijatehtävät vaativat tuloksellisuuden arviointi- ja seurantatehtävät vaativat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan alaan liittyvät asiantuntijatehtävät vaativat lupa-, arpajais- ja asehallinnon, laillisuusvalvonnan, sisäisen tarkastuksen, tietohallinnon ja viestinnän alaan liittyvät asiantuntijatehtävät 17

18 tehtävään sisältyy oman toimialan asianjohtamista omalla tehtäväalueella Erikoisasiantuntijatehtävien vaativampi tehtävä Toimenkuva soveltuu virastoa tai koko hallintoa palvelevissa laaja-alaista teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista kokemusta ja harjaantumista. Toimenkuvaan liittyy kehittämistehtäviä ja ratkaisujen löytäminen edellyttää tutkimusta ja tiedon analysointia. Toimenkuvaan liittyy tehtävän mukaan määräytyvää asiantuntijajohtamista. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa yhteistyössä ja mahdollisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkkejä: vaativat ja laaja-alaiset talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja kehittämistehtävät vaativat ja laaja-alaiset tulos- ja resurssiohjaus- ja strategiatyön asiantuntijatehtävät vaativat ja laaja-alaiset tuloksellisuuden arviointi- ja seurantatehtävät vaativat ja laaja-alaiset yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan alaan liittyvät asiantuntija- ja kehittämistehtävät vaativat ja laaja-alaiset lupa-, arpajais- ja asehallinnon, laillisuusvalvonnan, sisäisen tarkastuksen, tietohallinnon ja viestinnän alaan liittyvät asiantuntija- ja kehittämistehtävät tehtävään sisältyy oman toimialan kehittämisvastuuta ja asianjohtamista omalla tehtäväalueella tehtävässä voidaan toimia asiantuntijoista muodostuvan tiimin vetäjänä Erikoisasiantuntijatehtävien erittäin vaativa tehtävä Toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Omaan alaan liittyvä teoreettinen asiantuntemus. Toimenkuvaan liittyy tulosvastuu laajoista, vaativista selvityksistä, tutkimuksesta ja kehittämisestä. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tehtävään voi liittyä tiimiesimiehenä toimimista. Esimerkkejä: erittäin vaativat ja laaja-alaiset talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja kehittämistehtävät erittäin vaativat ja laaja-alaiset tulos- ja resurssiohjaus- ja strategiatyön asiantuntijatehtävät erittäin vaativat ja laaja-alaiset tuloksellisuuden arviointi- ja seurantatehtävät erittäin vaativat ja laaja-alaiset yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostorjunnan alaan liittyvät asiantuntija- ja kehittämistehtävät erittäin vaativat ja laaja-alaiset lupa-, arpajais- ja asehallinnon, laillisuusvalvonnan, sisäisen tarkastuksen, tietohallinnon ja viestinnän alaan liittyvät asiantuntija ja kehittämistehtävät tehtävään sisältyy laaja-alaista hallinnonalakohtaista asiajohtamista omalla tehtäväalueella merkittävä oman toimialan kehittämisvastuu oman erikoisalan vastuuhenkilö tehtävässä voidaan toimia asiantuntijoista muodostuvan tiimin vetäjänä 18

19 60.14 Erikoisasiantuntijatehtävien erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista ja syvällistä asiantuntemusta vaativissa kehittämistehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Omaan alaan liittyvä syvällinen teoreettinen asiantuntemus. Toimenkuvaan liittyy laaja-alaista asiajohtajuutta ja merkittävää tulosvastuu laajoista, vaativista selvityksistä, tutkimuksesta ja kehittämisestä. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tehtävään voi liittyä tiimiesimiehenä toimimista. Esimerkkejä: erittäin vaativat syvällistä asiantuntijuutta vaativat kehittämistehtävät tehtävään sisältyy laaja-alaista ja merkittävää hallinnonalakohtaista asiajohtamista omalla tehtäväalueella poikkeuksellisen vaativa vastuuhenkilön erikoistehtävä, jossa korostuvat laaja-alainen strateginen suunnittelu, merkittävä oman toimialan kehittämis- ja tulosvastuu sekä kansainvälinen yhteistyö tehtävässä voidaan toimia asiantuntijoista muodostuvan asiantuntijatiimin vetäjänä Erikoisasiantuntijatehtävien vaativa erikoistehtävä Toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa kehittämistehtävissä toimiville. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista tai kokemusta. Toimenkuvaan voi sisältyä muiden erityisasiantuntijoiden esimiehenä toimiminen. Ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Omaan alaan liittyvä poikkeuksellisen syvällinen teoreettinen asiantuntemus. Taso toimii korkeimpana erityisasiantuntijatehtävänä, jossa edellytetään edellisten tasojen lisäksi erityisasiantuntijatehtävän poikkeuksellista vaativuutta ja vastuuta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tehtävässä vaaditaan asiajohtajuutta, jota ilmentää esimerkiksi laajamittainen, uusia valmiuksia luova pitkäkestoinen tutkimus tai toimiminen muuten poliisihallinnon kannalta strategisesti poikkeuksellisen vaikuttavassa tehtävässä. Esimerkkejä: poikkeuksellisen vaativat syvällistä asiantuntijuutta edellyttävät kehittämis- ja asiajohtamistehtävät tehtävään sisältyy laaja-alaista ja merkittävää hallinnonalakohtaista asiajohtamista omalla tehtäväalueella 2.2. Poliisihallituksen esimiestehtävät Esimiestehtäviin voidaan sijoittaa vain virkamies, joka esimiesroolissa käy Poliisihallituksessa alaisinaan olevien henkilöiden kanssa tulos- ja kehityskeskustelut ja jolla on henkilöstöhallinnollisia esimiestehtäviä ja palkkavaltuudet (esitysten tekeminen vaativuustasosijoittelusta ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista). 19

20 60.16 Perusmuotoinen vastuualueen esimiestehtävä Perusmuotoiset vastuualueen esimiestehtävät Poliisihallituksessa. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Tehtävässä: tulos- ja talousvastuu oman vastuualueen osalta vastuu vastuualueen toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä vastaa oman vastuualueen sidosryhmäyhteistyöstä vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman vastuualueensa osalta Tehtävässä painottuu johtamisen ohella asiantuntijuutta edellyttävät tehtävät oman vastuualueen osalta Vaativa vastuualueen esimiestehtävä Perusmuotoista vaativammat ja laaja-alaisemmat esimiestehtävät Poliisihallituksessa. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Tehtävässä: tulos- ja talousvastuu oman vastuualueen osalta vastuu sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja toimintojen järjestämisestä vastuu vastuualueen toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä vastaa oman vastuualueen sidosryhmäyhteistyöstä vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman vastuualueensa osalta lisäksi johtamistehtävät sisältävät strategisia esimies- ja asiantuntijatehtäviä Tehtävässä painottuu johtamisen ohella erityistä ja laaja-alaista asiantuntijuutta edellyttävät tehtävät oman vastuualueen osalta. Johtamistehtävässä hallinnollista esimiesvastuuta sekä hallinnonalakohtaista vaikuttavuutta Erittäin vaativa vastuualueen esimiestehtävä Erittäin vaativat vastuualueen esimiestehtävät Poliisihallituksessa. Johtamistehtävän painottuminen kuten 60.17, mutta strateginen ja toiminnallinen esimiesvastuu laajempi tai kooltaan suuren vastuualueen vetäjän tehtävät. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Tehtävässä: tulos- ja talousvastuu oman vastuualueen osalta vastuu sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja toimintojen järjestämisestä vastuu vastuualueen toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä vastaa oman vastuualueen sidosryhmäyhteistyöstä 20

21 vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman vastuualueensa osalta johtamistehtävä sisältää sekä strategista että toiminnallista johtamisvastuuta lisäksi johtamistehtävät sisältävät laaja-alaisia strategisia ja hallinnollisia esimies- ja asiantuntijatehtäviä Tehtävässä painottuu johtamisen ohella erityistä ja laaja-alaista asiantuntijuutta edellyttävät strategiset asiantuntijatehtävät oman vastuualueen osalta. Johtamistehtävässä laaja-alaista hallinnollista esimiesvastuuta sekä laajaa hallinnonalakohtaista vaikuttavuutta. Tehtävään sisältyy vaativia strategisen tason ohjaustehtäviä Erittäin vaativa ja laaja-alainen vastuualueen esimiestehtävä Johtamistehtävän painottuminen kuten tasolla 60.18, mutta toiminnallinen ja hallinnollinen esimiesvastuu selvästi laajempi. Kooltaan suuren vastuualueen vetäjän tehtävät joissa lisäksi laajempi vastuu koko yksikön tehtäväkokonaisuuden osalta. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Tehtävässä: tulos- ja talousvastuu oman vastuualueen osalta vastuu sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja toimintojen järjestämisestä vastuu vastuualueen toimintaprosessien ja palvelujen kehittämisessä vastaa oman vastuualueen sidosryhmäyhteistyöstä vastaa henkilöstöhallinnollisista esimiestehtävistä oman vastuualueensa osalta johtamistehtävä sisältää laaja-alaista strategista että toiminnallista johtamisvastuuta erittäin vaativat strategisen johtamisen tehtävät korostuvat vaativat henkilöstöhallinnolliset esimiesvastuut Tehtävässä painottuvat erittäin vaativat hallinnolliset esimiesvastuut ja poikkeuksellisen laajaalaiset tehtävät, kuten valtakunnalliset kehittämisvastuut, toiminnallinen vastuu, valtakunnallinen ja kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö sekä valtakunnallisen tason strategiset ohjaustehtävät. 3. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi 3.1. Arviointiprosessi Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin liittyvästä prosessista ja sen aikatauluista annetaan erilliset ohjeet Poliisihallituksen hallintoyksikön toimesta Arviointitekijät Poliisihallituksessa käyttöönotetussa palkkausjärjestelmässä henkilökohtaisen suoritustason määräytymisperusteet ovat ammatinhallinta ja osaaminen, tuloksellisuus ja aikaansaavuus, yhteistyökyky ja vuorovaikutustaidot sekä vastuualueen vetäjillä esimiestoiminta ja johtamistaito. Poliisihallituksen yksiköiden päälliköiden suoritustason arvioinnissa käytetään soveltuvin osin poliisipäälliköiden henkilökohtaisen suoritustason määräytymisperusteita. 21

22 Ammatinhallinta/osaaminen -tekijällä arvioidaan henkilön toimenkuvaan kuuluvan osaamisalueen hallintaa, sekä oman osaamisen ja oman työn kehittämistä. Huomiota tulee kiinnittää mm. seuraaviin toimenkuvan edellyttämiin ammatinhallintatekijöihin: perus- ja erityisosaaminen monitaitoisuus analyyttisyys, luovuus ja ongelmanratkaisutaito organisointi-, järjestely- ja priorisointikyky sekä täsmällisyys kehittymiskyky ja -aktiivisuus Tuloksellisuus/Aikaansaavuus -tekijällä arvioidaan henkilön työskentelyn aikaansaannoksia eli työskentelyn tuloksellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Aikaansaavuutta arvioitaessa tulee kiinnittää ensisijaista huomiota tulos- ja kehityskeskusteluissa tai muussa yhteydessä asetettujen tavoitteiden määrälliseen ja laadullisen toteutumiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon muukin sisällöllisesti ja laadullisesti hyväksyttävä työtulos. Mikäli henkilö on ollut estyneenä virantoimituksesta (virkavapaus, sairauspoissaolo) osan arviointijaksosta, on arviointi suhteutettava asianomaisen tosiasiallisiin edellytyksiin selviytyä asetetuista tavoitteista. Muita huomioitavia asioita ovat ainakin: miten pääsee työssään asetettuihin tavoitteisiin ja pysyy aikatauluissa työtulokseen vaikuttavat ulkoiset tekijät ja oman panoksen merkitys työtehtävien määrän ja luonteen vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen työskentelyn tuloshakuisuus työskentelyn aktiivisuus, omatoimisuus ja tehokkuus Yhteistoiminta/vuorovaikutus -tekijällä arvioidaan toisaalta suoriutumista toimenkuvasta johdettavista ammatillisista yhteistyö- ja vuorovaikutusvaatimuksista ja toisaalta suoriutumista toimivan työyhteisön asettamista yleisistä sosiaalisista vaatimuksista. Arvioinnin kohteena on siten henkilön pyrkimys tulokselliseen, positiiviseen yhteistyöhön työtovereiden, esimiesten, alaisten, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Kohteena ovat myös toiminnan luotettavuus ja vastuunotto, työtovereiden huomioiminen ja tukeminen sekä yleinen työyhteisöllisyyden edistäminen. Kokonaisarvioinnissa tulee ottaa huomioon toimenkuvasta johtuvat erityisvaatimukset. Vaikka joidenkin toimenkuvauksesta johdettavien yhteistoimintaa koskevien tekijöiden voidaan katsoa kuuluvan ammatinhallinnallisiin perusvaatimuksiin, ne arvioidaan pääsääntöisesti tämän tekijän kohdalla. Yhteistoimintaa arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota myös seuraaviin asioihin: yhteistyöhakuinen toimintatapa palveluhenkinen toimintatapa ristiriitojen hallinta sitoutuminen ja vastuunkanto työilmapiirin edistäminen kommunikointikyky Esimiestoiminta ja johtamistaito tekijällä (vastuualueen vetäjinä toimivissa esimiestehtävissä ) arvioidaan henkilön suoriutumista esimies- ja johtamistehtävässä. Arvioitavana on henkilön asiajohtaminen, jossa keskeistä on johdettavan vastuualueen suoriutuminen yleensä ja erityisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä henkilön suoriutuminen esimiehenä. Arvioitaessa johtamisen onnistumista tulee kiinnittää erityistä huomiota asetettujen tavoitteiden haasteellisuuteen sekä johtamispanoksen vaikutukseen tavoitteiden saavuttamisessa, samoin kuin tavoitteiden toteutumisen yleisiin edellytyksiin. Asiajohtamisessa arvioidaan siten mm: johdettavan yksikön tulostavoitteiden asettamista ja toteutumista 22

23 muuta vastuualueen aikaansaavuutta ja onnistumista vastuualueen töiden yleistä organisointia vastuunottoa ja delegoimista Henkilöjohtamisen osalta arvioidaan ainakin: työyhteisön ilmapiirin kehittymistä ja siitä huolehtimista tiedonkulun edistämistä kannustamista ja palautteenantoa tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun toteutumista vastuunottoa ja alaisille annettavaa tukea ongelmiin puuttumista ja niiden ratkaisemista. kehittymismahdollisuuksien luomista alaisille 3.3. Arviointiasteikko Poliisihallituksessa Poliisihallituksessa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa käytettävä arviointiasteikko on viisiportainen yhdestä viiteen kuitenkin siten, että arvioinnissa voidaan käyttää myös puolikkaita pisteitä. Poliisihallituksessa pisteet määritellään suoriutumisen perusteella seuraavasti: 5 pistettä Poikkeuksellisen korkeatasoinen suoriutuminen: Ylittää selvästi kaikki tehtävän vaatimukset ja tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti. Poikkeuksellisen korkeatasoinen suoritus. 4 pistettä Erinomainen suoriutuminen: Täyttää kokonaisuutena erinomaisesti tehtävän kaikki vaatimukset. Ylittää tavoitteet monilta osin sekä määrällisesti että laadullisesti. 3 pistettä Hyvä suoriutuminen: Täyttää hyvin tehtävän vaatimukset ja tavoitteet. On kokonaisuutena laadullisesti tasokas. 2 pistettä Tyydyttävä suoriutuminen: Täyttää tyydyttävästi tehtävän perusvaatimukset ja keskeiset tavoitteet. On kokonaisuutena laadullisesti tyydyttävä. 1 piste Kehittymistä edellyttävä suoriutuminen: Ei vielä täytä tehtävän perusvaatimuksia ja/tai tavoitteet jäävät joltain oleelliselta osalta toteutumatta ja/tai edellyttävät laadullista parantamista. 23

24 LOMARAHAN MAKSAMISAJANKOHTAA KOSKEVA TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS 1 Sopimuksen perusteet Tarkentava virkaehtosopimus on tehty vuosilomista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 24 :n 5 momentin mukaisesti. 2 Lomarahan maksamisajankohta Tällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella sovitaan Poliisihallituksen osalta, että vuosilomista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 24 :ssä tarkoitettu lomaraha maksetaan edellä mainitusta poiketen kesäkuussa. Lomaraha määräytyy keskustason vuosilomasopimuksen 24 :n 2 momentin mukaisesti sen viran tai tehtävän mukaan, jossa asianomainen on toukokuussa. 3 Työrauhavelvoite Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset tai virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 4 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei joku sopimusosapuolista irtisano sitä vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Tämä sopimus tulee irtisanotuksi myös valtion virkaja työehtosopimuksen irtisanomisella. POLIISIHALLITUS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA ry 24

25 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA POLIISIHALLITUKSESSA Tämä sopimus on tehty yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 42 :n ja yhteistoimintasopimuksia tekevistä valtion virastoista ja laitoksista annetun asetuksen (890/1988) 1 :n nojalla. 1. Yhteistoiminnan tarkoitus ja sisältö 1 Sopimuksen soveltamisala ja sisältö Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan Poliisihallituksen yhteistoimintamenettelyyn. Poliisihallituksen yhteistoimintamenettely kattaa kaikilta osin myös aluehallintovirastojen poliisin vastuualueiden yhteistoiminnan. Siltä osin kuin jäljempänä ei ole toisin sovittu, tässä sopimuksessa tarkoitetusta yhteistoimintamenettelystä on voimassa, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) on säädetty tai yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä yhteistoiminnasta valtionhallintoa ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstöasioissa tehdyissä sopimuksissa valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen välillä on sovittu. Asioissa, joista neuvotellaan tai sovitaan valtion virkaehtosopimuslain, työehtosopimuslain taikka valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen mukaisessa menettelyssä, noudatetaan tämän sopimuksen mukaisten menettelytapojen sijasta, mitä näiden asioiden käsittelystä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu. 2 Yhteistoiminnan tarkoitus ja tavoitteet Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus sen työhön ja työoloihin vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Poliisihallituksen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden edistämisen sekä palvelukyvyn parantamisen edellytyksenä on johdon ja henkilöstön välinen samoin kuin henkilöstön keskinäinen yhteistoiminta sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuus työtään ja työolojaan koskevan päätöksenteon valmistelussa. Yhteistoiminnan tavoitteena on, että henkilöstö saa tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös kehittää työpaikalla ihmisten välisiä suhteita, johtamistapoja ja yhteisöllistä vuorovaikutusta siten, että työpaikoilla päästään avoimeen ja rakentavaan vuoropuheluun työntekoa sääntelevistä pelisäännöistä ja arvoista. Poliisihallituksen tulee järjestäessään johtamista, organisaatiotaan ja henkilöstön työtehtäviä toimia siten, että järjestelyt edistävät myös henkilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä. Henkilöstölle on annettava mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. Yhteistoiminnan edistäminen tulee ottaa huomioon muun muassa johtamismenetelmissä, johdolle ja esimiehille annettavassa koulutuksessa sekä muussa henkilöstökoulutuksessa. 25