Projekteista julkaistut raportit löytyvät pdf-muodossa osoitteesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projekteista julkaistut raportit löytyvät pdf-muodossa osoitteesta www.aspa.fi"

Transkriptio

1

2 Asumispalvelusäätiö ASPA kartoittaa Tarve-projekteilla vammaisten ihmisten tai mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyviä palvelutarpeita. Kartoituksessa selvitetään rajatun, kohdennetun asiakasryhmän palvelutarpeet yhdessä kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Projektit toteutetaan yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projekteista julkaistut raportit löytyvät pdf-muodossa osoitteesta ASPA-kartoituksia 4/2011 Paula Viuhkola ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER palvelut Oy Valokuvat: Paula Viuhkola Kuvitus: Samuli Pumpanen (etukannen kuva), Mauri Erkkilä (takakannen kuva), Riikka Kinisjärvi ja Jonna Leppänoro MR 1/12

3 Tiivistelmä Jos olis asunto, muuttaisin heti Kehitysvammaisten ihmisten asumispalvelujen Tarve-projekti Kittilässä Tekijä: Asumispalvelusäätiö ASPA / Paula Viuhkola Vuosi: 2011 Kittilän Tarve-projektin tavoitteena oli kartoittaa kehitysvammaisten ihmisten asumista ja niihin liittyviä palveluita. Selvityksen tuloksia on tarkoitus käyttää kehitysvammahuollon strategian pohjana. Kittilän noin 50 kehitysvammaisesta ihmisestä valittiin 20 haastateltavaa, joiden asumisessa arveltiin tulevan muutoksia lähivuosina. Haastateltujen keski-ikä oli 41 vuotta. Haastattelut toteutettiin Haastatteluissa oli läsnä myös vanhempia ja muita omaisia sekä lähityöntekijöitä. Haastatelluista 11 tarvitsee uudentyyppistä asumisen ratkaisua. Tulevina vuosina 10 heistä tarvitsee ympärivuorokautista apua ja tukea. Haastatteluissa tuli myös voimakkaasti esille lyhytaikaisen asumispalvelun kehittäminen vastaamaan asumis- ja muuttovalmennuksen tarvetta. Vapaa-aikaan ja harrastuksiin toivottiin lisää mahdollisuuksia. Tarve-projektin tulosten perusteella esitetään seuraavia toimenpidesuosituksia: Kehitetään Kittilän kuntaan kehitysvammahuollon strategia vuonna Strategian valmisteluun perustetaan työryhmä. Tehdään kehitysvammaisten ihmisten asumiseen liittyen saneeraus- tai uudisrakentamissuunnitelmat vuodelle Suunnitelmissa huomioidaan Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan, THL:n ja ARA:n rakentamista ja palvelujen järjestämistä koskevat laatusuo-situkset. Asumisvalmennuksen kehittäminen hyödyntäen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämiä asumisvalmennuksenmalleja. Kehitetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa vapaa-ajan toimintaa sekä yksilöllisiä harrastusmahdollisuuksia. 4

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Kittilän kunta ja kehitysvammahuolto Tarve-projektin tausta ja tavoitteet Tarve-projektin toteutus 9 2. Asumisen ja siihen liittyvien palvelujen lainsäädäntöä Suomen perustuslaki Sosiaalihuoltolaki Vammaispalvelulaki Laki kehitysvammaisten erityishuollosta eli kehitysvammalaki YK:n yleissopimus ja vammaispoliittiset ohjelmat Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Palvelujen järjestämiseen liittyviä käsitteitä Palvelujen suunnittelu Palvelujen toteutus Asuminen Asumisen laatusuositukset Vammaisten ihmisten asumisen laatusuositukset Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Kittilän kunnan itse tuottamat asumispalvelut Palvelutalo Metsola Pääskylän rivitalot Kullero Ostopalvelut Kolpeneen palvelukeskus Palvelukoti Kotimatka Nuorten Ystävät Sodankylä-instituutti 36 5

5 8. Asumista tukevat muut palvelut Kittilässä Päivätoiminta Työtoiminta Vapaa-ajantoimintaa Kittilän vanhus- ja vammaisneuvosto Tarve-projektin tulokset Yksilöllinen palvelusuunnittelu Avun tarpeet tulevaisuudessa Avun tarve päivittäisissä toimissa Johtopäätöksiä Palveluasuminen Henkilökunta Lyhytaikainen asuminen Palvelusuunnittelu Vapaa-ajan toiminta Toimenpidesuosituksia 49 Lähteet 51 Liitteet 52 6

6 1. Johdanto Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja asumispalvelut ovat muutosvaiheessa. Laitospaikkojen purkaminen, nuorten itsenäistyvien sekä ikääntyvien vanhempien kanssa asuvien kehitysvammaisten ihmisten asumisjärjestelyt luovat kunnille haastetta järjestää palvelut tarkoituksenmukaisesti ja laatusuosituksia noudattaen. Suomessa on sitouduttu yleismaailmallisiin ja kansallisiin ihmisoikeudellisiin sopimuksiin ja vammaispoliittisiin tavoitteisiin, joiden perusteella vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus ja valinnan mahdollisuus on otettava huomioon palveluja järjestettäessä. Järjestelmä- ja diagnoosilähtöisestä palvelusuunnittelusta on suuntauduttu yksilö- ja asiakaslähtöiseen asumisen palvelujen suunnitteluun. Jotta kehitysvammaiset ihmiset nähdään tasa-arvoisina kansalaisina, tarvitaan koko yhteiskunnan läpäisevää asennemuutosta ja arvokeskustelua sekä rohkeutta kehittää ja toteuttaa uudenlaisia tapoja järjestää palveluja. 1.1 Kittilän kunta ja kehitysvammahuolto Kittilä on ( Väestörekisterikeskus) asukkaan kunta Tunturi-Lapissa. Pinta-alaltaan kunta on 8 262,67 km 2. Naapurikuntia ovat Enontekiö, Rovaniemi, Inari, Kolari, Muonio ja Sodankylä. Kittilä on elinvoimainen ja kasvava kunta. Suurimmat toimialat ovat matkailu ja kaivostoiminta. Kittilässä sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos sekä suosittu ympärivuotinen hiihtokeskus Levi. Kittilässä on myös kansainvälinen lentoasema, jonne on päivittäiset yhteydet Suomesta ja muualta Euroopasta. (www.kittila.fi) Kittilässä kehitysvammahuolto on sosiaali- ja terveysosaston alainen. Vastaavana osastopäällikkönä on perusturvajohtaja, jonka alaisena on kaksi vanhustyönohjaajaa. Toinen heistä vastaa kehitysvammahuollosta. Perusturvajohtaja ja toinen vanhustyönohjaaja ovat v lopulla jäämässä eläkkeelle, eivätkä uudet työtekijät ole vielä vuoden 2011 lopussa aloittaneet tehtävissään. Kehitysvammahuollon henkilökunta työskentelee pääasiassa Palvelutalo Metsolassa ja päivätoiminnassa. Koulutukseltaan työntekijät ovat suurimmaksi osaksi lähihoitajia. Kehitysvamma-alan hoitaja- tai ohjaajakoulutus on viidellä työntekijällä. 7

7 1.2 Tarve-projektin tausta ja tavoitteet Asumispalvelusäätiö ASPA on toteuttanut Tunturi-Lapin seutukunnan yhteisen selvitysprojektin vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarpeesta vuonna Kittilä oli mukana tässä seutukunnallisessa selvitystyössä. Selvityksen perusteella Kittilään tulisi perustaa asumispalveluryhmiä sekä järjestää asumisvalmennusta. Aikaisemman selvityksen toimenpidesuosituksissa todetaan myös, että kuntaan pitäisi laatia vammaispoliittinen ohjelma. Lisäksi olisi huomioitava henkilökunnan jaksaminen ja täydennyskoulutus. Selvityksessä mainitaan myös palvelusuunnitelmien tarkistus, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa sekä ryhmätoiminnan ja kotiin tuotavien palvelujen kehittäminen. Toimenpidesuosituksia ei kuitenkaan ole toteutettu eikä kunta ole selvityksen jälkeen kommentoinut niitä. Kittilän kunta ja Kittilän kehitysvammaisten tuki ry hakivat Asumispalvelusäätiö ASPAlta kehitysvammaisten ihmisten asumisen palveluja kartoittavaa Tarve-projektia keväällä Tavoitteena oli kartoittaa kehitysvammaisten ihmisten asumispalvelujen tarpeita yksilöllisen palvelusuunnittelun pohjaksi kerätä ja tuottaa tietoa Kittilän kehitysvammahuollon tilanteesta ja kehittämistarpeista viranhaltijoiden, työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vammaisjärjestöjen käyttöön palvelujärjestelmän kehittämiseksi Kartoituksen kohderyhmäksi valittiin 20 kehitysvammaista henkilöä, joilla arvioitiin 1-5 vuoden aikavälillä olevan tulossa muutoksia asumiseen. Varsinkin lähivuosina koulunsa lopettavat nuoret ja vielä kotona asuvat itsenäistyvät kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat pikaisesti suunnitelmia asumisjärjestelyihin. Lähitulevaisuudessa asumispalveluita tarvitsevat myös lapsuuden kodissaan ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset henkilöt. Laitoksissa asuvat kittiläläiset kehitysvammaiset henkilöt (6 kpl) vaativat intensiivistä apua ja tukea, jota Kittilässä ei ainakaan vielä pystytä antamaan. Heidän tulevaisuutensa suhteen Kittilässä ei vielä ole tehty suunnitelmia, vaikka laitospaikkoja puretaan vuoteen 2015 mennessä. 8

8 1.3 Tarve-projektin toteutus Kittilän Tarve-projekti toteutettiin Kunnan kehitysvammahuollon työntekijät valitsivat kartoitukseen 20 kehitysvammaista asiakasta, joilla arvioitiin 1-5 vuoden aikavälillä olevan tulossa muutoksia asumisessaan. Kehitysvammahuolto pyysi asiakkailta luvat henkilökohtaisten haastattelujen toteuttamiseksi. Projektille koottiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin vanhustyönohjaaja Katja Hietanen, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Outi Marttila, Kittilän kehitysvammaisten tukiyhdistyksestä Eila Hattukangas, Palvelutalo Metsolan vastaava hoitaja Merja Korva sekä ASPAsta kehittämissuunnittelija Päivi Huuskonen ja projektivastaava Paula Viuhkola. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran , jolloin sovittiin projektin tavoitteista ja aikatauluista. Projektityöntekijä aloitti työnsä Ensimmäisessä vaiheessa projektivastaava haastatteli asiakkaat henkilökohtaisesti. Haastattelujen perusteella tehdyt henkilökohtaiset yhteenvedot toimitettiin haastatelluille itselleen sekä heidän luvallaan kunnan kehitysvammahuollon käyttöön palvelusuunnittelun tueksi. Toisessa vaiheessa haastattelujen tulokset koottiin tilastomuotoon ja alustavia tuloksia esiteltiin ohjausryhmän toisessa kokouksessa Kokouksessa myös tehtiin yhdessä toimenpidesuosituksia selvityksessä esille tulleiden tarpeiden perusteella ja sovittiin projektin tulosten kunnan sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta. Projektin kolmannessa vaiheessa tulokset dokumentoitiin raportiksi. Ohjausryhmän kanssa sovittiin toimenpidesuositusten toteutuksen seurannasta, joka toteutetaan ensimmäisen kerran noin puolen vuoden ja toisen kerran vuoden kuluttua projektin päättymisestä. 9

9 2. Asumisen ja siihen liittyvien palvelujen lainsäädäntöä Asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista säädetään useissa eri laeissa. Näissä korostetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, itsemääräämisoikeutta, asiakaslähtöisyyttä sekä yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja asiakkaan edun huomioimista palveluja järjestettäessä. 2.1 Suomen perustuslaki Suomen perustuslain mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain mukaan jokaisella kansalaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on subjektiivinen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille. Lisäksi sen on edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon sekä tuettava asumisen omatoimista järjestämistä. (Suomen perustuslaki 731/1999.) 2.2 Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuoltolaissa säädetään sosiaalipalvelujen järjestämisvelvoitteesta kunnassa. Tällaisia sosiaalipalveluita ovat mm. sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Asumispalvelut tulee järjestää henkilölle, joka tarvitsee erityisestä syystä apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Lisäksi kunnan on huolehdittava mm. kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä omaishoidon tuen järjestämisestä (Sosiaalihuoltolaki 710/1982). Vammaiselle henkilölle, kuten muillekin kansalaisille, palvelut tulee järjestää ensisijaisesti tämän lain sekä kansanterveyslain (66/1972) säädösten mukaisesti. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia säätelevän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, luottamuksellisuutta asiakassuhteessa sekä oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun. Laissa korostetaan mm. asiakkaan toivomusten, mielipiteiden, edun ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Esimerkiksi lain määräämää palvelu-, hoito-, kuntoutus tai muu vastaava suunnitelma on laadittava asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä ja hänelle 10

10 on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa laadintaan ja suunnitteluun. Mikäli henkilö ei sairauden, vamman tai muun syyn takia pysty tähän osallistumaan tai ymmärtämään annettuja vaihtoehtoja tai niiden vaikutuksia, tulee asiakkaan tahtoa selvittää hänen omaisensa, muun läheisen henkilön tai laillisen edustajansa kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Mikäli vammainen henkilö ei saa tarvitsemiaan palveluja riittävästi sosiaalihuolto- tai kansanterveyslain nojalla, tulevat sovellettavaksi vammaispalvelulaki (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380) sekä kehitysvammalaki (laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519). Näistä vammaispalvelulaki on ensisijainen. Mikäli sosiaalihuoltolain sekä siihen kiinteästi liittyvän lainsäädännön ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia, tulee noudattaa kehitysvammalakia. Asiakkaalle on aina valittava taloudellisesti edullisempi palvelu. (Räty, Vammaispalvelut 2010,42.) 2.3 Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukaisesti kunnan tulee järjestää vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet siinä laajuudessa ja sisällöltään sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllisen avun tarve. Kunnan tulee järjestää vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista. Palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun järjestämiseen ei kunnalla kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta, mikäli vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380.) 11

11 2.4 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta eli kehitysvammalaki Kehitysvammalaki säätää erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat tutkimus, terveydenhuolto, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja huolenpito, ohjaus ja neuvonta, tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluksista, kehityshäiriöiden ehkäisy sekä muu erityishuollon järjestämiseksi tarpeellinen toiminta. (519/1977). 12

12 3. YK:n yleissopimus ja vammaispoliittiset ohjelmat Suomi on allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen ja sen vaillinaisen pöytäkirjan vammaisten ihmisten oikeuksista vuonna Sopimuksen ratifiointi eli voimaansaattaminen edellyttää Suomelta laki muutoksia koskien ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Yleissopimus velvoittaa jäsenet takaamaan vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka ihmisoikeussopimuksissa on vahvistettu kaikille ihmisille. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolinen kohtelu. Yleissopimuksessa on otettu selkeä kanta vammaisten henkilöiden asumisasiaan. Valtioiden tulee varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat valita missä asuvat, miten ja kenen kanssa (Niemelä, Brandt 2007:73,17) Keväällä 2012 Suomen ihmisoikeustilannetta tarkastellaan seuraavan kerran. Silloin Suomen on esitettävä kansallinen raportti, jossa selviää edellisten suositusten hyväksymisen jälkeinen ihmisoikeuskehitys ja täytäntöönpano. Suomen ihmisoikeuspolitiikan hyväksymisen kannalta keväinen tarkastelu on tärkeä. Suomen lainsäädäntö ei vastaa YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia mm. pakkokeinolainsäädännön osalta. Suomesta ei ole myöskään yleissopimuksen vaatimukset täyttävää kansallista seuranta- ja valvontajärjestelmää. Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita missä ja kenen kanssa he asuvat. Heillä on oltava saatavissa erilaisia koti- ja asumispalveluja. Vammaisilla on oltava saatavilla riittävästi tukipalveluja ja myös henkilökohtaista apua. Niiden avulla on tuettava vammaisten elämistä lähiyhteisössä. Koko väestölle tarkoitetut yhteiset palvelut ja järjestelyt on oltava vammaisten saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Niitä on sovitettava vammaisten tarpeisiin. Vammaisille on varmistettava mahdollisimman itsenäinen liikkuminen kohtuulliseen hintaan. Tämä tulee turvata esimerkiksi erilaisten apuvälineiden ja avustajien tuella. (YK:n yleissopimus 2006, art 19) 13

13 3.1 Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma( ) on keskeinen suomalaiseen vammaispolitiikkaan vaikuttava taho. Euroopan neuvosto laatii jäsenmaita sitovia eurooppalaisia yleissopimuksia ja antaa jäsenmaiden politiikkaa ohjaavia suosituksia. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma perustuu kansalaisuuden ja itsenäisen elämän periaatteille sekä edellyttää integroitumisen esteiden poistamista. Ohjelma korostaa vammaisen henkilön oikeutta itsenäiseen elämään sekä hänen oikeuttaan valita oma asuinpaikkansa ja muotonsa. (STM julkaisuja 2006:18) 3.2 VAMPO Vammaispoliittisen ohjelman VAMPOn avulla hallitus turvaa vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman yhteiskunnassa ja linjaa konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet. Ohjelma on jaettu 14 sisältöalueeseen ja siinä on 122 konkreettista toimenpidettä epäkohtien poistamiseksi mm. seuraavilta alueilta: itsenäinen elämä, yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen, rakennettu ympäristö, liikennepalvelut, koulutus, työ, terveydenhuolto ja kuntoutus, sosiaali- ja oikeusturva sekä kulttuuri ja vapaa-aika. Toimenpiteiden toteutumista seuraa vastaava hallinnonala. Ensisijaisiksi toimenpidekokonaisuuksiksi on nimetty: 1. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi 2. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta 3. Erityispalvelujen ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen 4. Yhteiskunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden laaja-alainen parantaminen 5. Vammaistutkimuksen aseman vahvistaminen; tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi. Asumiseen liittyvien palvelujen näkökulmasta keskeisiä ovat VAMPOn toimenpidekokonaisuudet 3 ja 4. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4) 14

14 4. Palvelujen järjestämiseen liittyviä käsitteitä Palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat vammaisten henkilöiden omatoimista suoriutumista. (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /759). Pääsääntöisesti kehitysvammaisten ihmisten palvelut järjestetään vammaispalvelulain tai kehitysvammalain nojalla. Itsemääräämisoikeus on palvelujen järjestämiseen liittyvä peruskäsite. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että kehitysvammaisella henkilöllä tulee olla oikeus esittää toivomuksia ja mielipiteitä häntä itseään koskevissa asioissa. Hänelle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä otettava huomioon hänen yksilöllinen avun tarpeensa. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380) Esteettömyys on itsemääräämisoikeuden toteutumisen perusedellytys. Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että kehitysvammainen henkilö saa samoja palveluja, välineitä, tietoa sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuten muutkin ihmiset ilman, että ympäristön rakenteet tai asenteet sen ehkäisevät. Saavutettavuus on osa esteettömyyttä. Saavutettavuus-käsitettä käytetään, kun puhutaan palveluista ja tuotteista. Sen avulla määritellään, miten toimintojen tai tuotteiden suunnittelijat, rahoittajat ja toteuttajat osaavat ottaa huomioon erilaisten käyttäjien tarpeet. (www.kvtl.fi/esteettömyys) Vaikeavammaisuus/vaikeavammainen Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista kuten asuminen, työssä käyminen, opiskeleminen, liikkuminen, asioiminen, yhteiskunnallinen osallistuminen ja vapaa-ajan toiminnot. Vammaisuuden arviointi lähtee henkilön tarpeista ja hänen elämäänsä yksilöllisesti liittyvistä tekijöistä. (Räty, 2010) Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti (Ahola, Konttinen, 2010). 15

15 4.1 Palvelujen suunnittelu Toimintakyky Toimintakyvyllä tarkoitetaan sitä, että henkilö selviytyy itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakyvyn arviointiin tulee hyödyntää olemassa olevia, kyseiseen tarkoitukseen kehitettyjä arviointimenetelmiä. Arvioinnissa on tärkeää huomioida, etteivät toimintakyky ja avuntarve ole pysyviä tiloja, vaan ne muuttuvat eri tekijöiden vaikutuksesta. Toimintakyky voi vaihdella toiminnoittain niin, että joistain toiminnoista ihminen selviytyy hyvin ja vastaavasti tarvitsee joissain toiminnoissa paljon apua. Toimintakyky voi vaihdella myös tilapäisesti. Tilapäinen vaihtelu voi aiheutua sairauden / vamman luonteesta, esim. jos sairauteen liittyy pahenemisvaiheita tai kohtauksia. Toimintakyky voi myös parantua, esimerkiksi tavoitteellisen kuntoutus-, hoito- ja palvelukokonaisuuden ansiosta. (www.vammaispalvelujenkasikirja.fi) Toimintakyvyn vaihtelut tulee ottaa huomioon palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelusuunnittelussa. Tilapäinen vaihtelu voi aiheutua myös sairauden/vamman luonteesta johtuen, esim. jos sairauteen liittyy pahenemisvaiheita tai kohtauksia. Toimintakyky voi myös parantua, esimerkiksi tavoitteellisen kuntoutus-, hoito- ja palvelukokonaisuuden ansiosta. (www.vammaispalvelujenkasikirja.fi) Erityishuolto-ohjelma Kehitysvammalain mukaan jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle on laadittava yksilöllinen erityishuolto-ohjelma. Erityishuolto-ohjelmassa on mainittava ne palvelut, jotka vammainen henkilö saa kehitysvammalain nojalla sekä miten ne toteutetaan. Myös seuraava Ehon tarkistusajan kohta on mainittava. Erityishuoltoa ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuolto-ohjelmaan kirjattavia palveluita ovat mm. työtoiminta, päivätoiminta, asumisen tukitoimet, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäishoito, kuntoutusohjaus, tukihenkilö, erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut (erityishuoltopiirien neuvolapalvelut). Erityishuolto-ohjelma on laadittava yhdessä asianomaisen henkilön itsensä, hänen edunvalvojansa tai muun huoltajan sekä sosiaalilautakunnan kanssa. Erityishuolto-ohjelmaan voidaan hakea muutosta aluehallintovirastosta, jos se ei ole tarkoituksenmukainen. 16

16 Palvelusuunnitelma Kunnan on laadittava palvelusuunnitelma vammaispalvelulain mukaan kaikille vammaispalvelujen asiakkaille. Palvelusuunnitelma on laadittava yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä vammaisen henkilön, hänen omaisensa tai läheisensä tai laillisen edustajan kanssa. Palvelusuunnittelu on prosessi, joka alkaa avun tarpeen arvioinnista ja päättyy kirjallisen palvelusuunnitelman laadintaan. Palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä vammaisen henkilön toimintakyky ja avuntarve sekä yksityiskohtainen toteutus palvelujen kuvauksesta. Siitä on lisäksi käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palveluntarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Tähän liittyy myös palvelun maksullisuus tai maksuttomuus. Palvelusuunnitelma voi sisältää myös muita kuin vammaispalvelulain tarkoittamia palveluja ja tukitoimia. Palvelusuunnitelma ei ole päätös, vaan vammaisen henkilön on erikseen haettava suunnitelmaan kirjattua palvelua tai tukitointa. Viranomaisen on perusteltava palvelusuunnitelman merkinnästä eroava päätössisältö. Jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia, on palvelusuunnitelma tarkistettava. (www.kvtl.fi/lakineuvonta ja Räty 2010, Vammaispalvelut,100). 4.2 Palvelujen toteutus Henkilökohtainen apu Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukaista palvelua, johon vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus. Toisen ihmisen antamaa apua niissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse. Henkilökohtaista apua on järjestettävä vaikeavammaisen ihmisen tarvetta vastaava määrä opiskeluun, työssäkäyntiin ja päivittäisiin toimiin. Vapaa-aikaan, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen apua on saatava vähintään 30 tuntia/kk. Myös palveluasumiseen on oikeus saada henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin ja vapaa-aikaan. 17

17 Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella eri tavalla 1. Työnantajamalli, jolloin vaikeavammainen henkilö toimii työnantajana. Kunta korvaa avustajan palkkaamisesta kertyvät kustannukset työnantajan maksettavaksi tulevine lakisääteisine korvauksineen 2. Avustajapalvelumalli, jolloin kunta ostaa avustajapalvelut yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta tai tuottaa palvelut itse. 3. Palvelusetelimalli, jolloin vaikeavammainen henkilö ostaa kunnan hyväksymiltä sosiaalihuollon palveluntuottajilta palvelut kokonaan tai osittain. Tätä mallia voidaan käyttää, jos vakituiselle avustajalle tarvitaan sijainen tai avuntarve on vähäistä. Avun saajan on kyettävä itse määrittelemään avun tarve. Henkilökohtaista apua järjestettäessä on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön mielipiteet ja toivomukset. Palvelusuunnitelmassa tulee määritellä avun määrä. Omainen ei yleensä voi toimia henkilökohtaisena apuna. Omaishoito Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Omaishoitosopimus solmitaan omaishoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välillä. Omaishoidontuki muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista, omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta ja vapaasta sekä omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitaja voi olla työelämässä. Hänellä on oikeus vapaaseen 3 päivää/ kk. Niitä voi myös kerätä pitemmäksi vapaaksi. (Laki omaishoidon tuesta /937) Kuljetuspalvelut Kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. 18 Vammaispalvelulain mukaan järjestetään jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia asuinkunnan alueella ja lähikuntiin suuntautuvilla matkoilla. Työhön ja opiskeluun liittyviä matkoja sekä lisäksi vapaa-aikaan ja asiointiin vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Jos tarve on suurempi ja se on todennettu, myönnetään matkoja tarpeen mukaan.

18 Työtoiminta Vammaisten työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua tavanomaiseen työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. (Sosiaalihuoltolaki /68) Työtoiminta on kunnan tuottamaa palvelua, jossa työnteko perustuu kehitysvammaisen työtekijän asiakkuuteen. Työtoimintaa järjestetään toimintakeskuksissa ja avotyötä tavallisilla työpaikoilla kunnassa ja yrityksissä. Vammaiset henkilöt eivät saa työstään palkkaa vaan työosuusrahaa, joka on korkeintaan 12 euroa päivässä. Nykyisin suuntauksena on, että kehitysvammainen henkilö pystyisi työllistymään normaaliin palkkatyöhön. Pienet tulot (alle 588 ) eivät estä eläkkeen saamista. Jos ansiot ovat suuret, eläke jätetään lepäämään. Eläkkeen voi viiden vuoden kuluessa hakea takaisin, jos työ loppuu tai ansiot pienenee. Suurin osa palkkatyössä olevista kehitysvammaisista henkilöistä on työllistynyt tuetusti. Tuettu työ on normaalia palkkatyötä normaalissa työpaikassa henkilökohtaisen tuen avulla, jonka tarjoaa työhönvalmentaja. Hän on tukena työllistymisen kaikissa vaiheissa. Työhönvalmentajan palvelut ovat maksuttomia sosiaalihuollon palvelua. Päivätoiminta Vammaisten henkilöiden päivätoiminta on kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminta on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita kaikkein vaikeimmin vammaiset henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. (Vammaispalvelulaki 8 b /1267) Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Päivätoimintaa on järjestettävä niin, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua siihen viisi kertaa viikossa tai harvemmin. Päivätoiminta on maksutonta. Vain ruuasta voidaan periä maksu. Erityishuoltona kunnan on järjestettävä maksuton kuljetus päivätoimintaan. 19

19 Päivätoiminnan järjestäminen perustuu vaikeavammaiselle henkilölle tehtyyn palvelusuunnitelmaan, jossa on määritelty, miten, missä ja missä laajuudessa päivätoimintaa järjestetään. Toiminnan määrään vaikuttaa myös se, voiko kunta saada riittävän ammattitaitoista henkilöstöä ohjaamaan ja valvomaan päivätoimintaa. Kunnan on kuitenkin pyrittävä, joko omana toimintana tai ostopalveluina, toteuttamaan laissa sille asetetut velvoitteet. (Räty.2010) Tulkkipalvelut Oikeus tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta arjen kommunikaatiotilanteissa. Tulkkauspalvelun käyttö edellyttää, että palvelun käyttäjä pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja hän käyttää jotain toimivaa kommunikointimenetelmää, kuten viittomakieli, viitottu puhe, puhetulkkaus, kirjoitustulkkaus tai muita kommunikaatiotapoja. Kela vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä. Palvelu on käyttäjälle maksutonta. Tulkki tilataan Kelan tulkkauspalvelun välityskeskuksesta. Puhevammaisella on oikeus saada tulkkauspalvelua vähintään 180 tuntia vuodessa. tulkkauspalvelua voi käyttää työssä käymiseen, opiskeluun, asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistäytymiseen. (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista /133) 4.3 Asuminen Asunto Henkilökohtaiset asuintilat ovat enemmän kuin huone. Oma asunto käsittää mm. oman eteisen, oman huoneen, oman kylpyhuoneen, keittiönurkkauksen tai keittomahdollisuuden, makuutilan. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat mm. oma postilaatikko/luukku, ovikello ovessa ja oma nimi ovessa. Asunto sijaitsee tavallisessa asuinympäristössä ja se on omien toiveiden mukainen. Palveluasuminen Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kysymyksessä on subjektiivinen oikeus. Vammaispalveluasetuksen mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Oleellista 20

20 palveluasumisessa on, että henkilöllä on toimiva asunto, jossa asuessaan hänellä on asukkaan oikeudet ja velvollisuudet ja että hän saa asumisen tueksi riittävästi palveluja ja tukea. Asunto voi olla henkilön oma asunto tai kunnan järjestämä asumismuoto, ryhmäkoti tai palvelutalo. Asumispalveluita voivat olla avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa, siivouksessa sekä terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistäminen. (Räty, 2010,217). Kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetty asuminen on asiakkaalle maksutonta ylläpitoa lukuun ottamatta. Asumispalveluissa ylläpitona voidaan pitää asumisesta sekä ravinnosta ja muusta ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Näitä muita kuluja ovat asiakkaan käyttämistä palveluista (mm. siivous, vaatehuolto, sauna) ja tarvikkeista (esim. hygieniatarvikkeet, siivousvälineet ja -tarvikkeet) muodostuneet kustannukset. Maksua ei voi periä henkilökunnan antamasta hoivasta ja tuesta. Palveluasumisen henkilön omassa kodissa voidaan järjestää esim. henkilökohtaisen avun avulla ja silloin kaikki sosiaalipalvelut ovat myös ilmaisia. Perinteisesti kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisut on kytketty tiettyyn diagnoosiin tai avun ja tuen tarpeeseen niin, että avun ja tuen tarve mää- Riikka Kinisjärvi: Asunto. 21

21 rittelee henkilön asumismuodon. Näitä määrittelyjä käytetään muun muassa Stakesin asumispalvelutilastoissa: Tuettu asuminen: henkilö asuu omassa asunnossa normaalissa ympäristössä ja saa apua yksilöllisen tarpeen mukaan. Henkilöt, joilla on lievä kehitysvamma ja jotka kykenevät itsenäisempään elämään, voivat asua tuetusti. Tuetussa asumisessa huolehditaan itsenäisesti asunnon päivittäisestä kunnossapidosta ja siivouksesta. Asukas pystyy itse huolehtimaan ruokailustaan ja ostoksistaan, mutta saattaa tarvita suunnitteluapua sekä tukea raha-asioissa ja ennakoimattomissa asioissa. Ohjattu asuminen: asumisyksikössä asuva henkilö selviää muuten itsenäisesti, mutta tarvitsee apua lähinnä aamuisin ja iltaisin. Ohjatussa asumisessa yövalvontaa ei ole järjestetty. Ohjatussa asumisessa asuu yleensä keskiasteisesti kehitysvammainen henkilö, jonka muut vammat ovat lieviä ja joka selviytyy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti tai pienellä tuella. Autettu asuminen: kun henkilö tarvitsee koko ajan läsnä olevaa henkilökuntaa. Asukkaiden tarpeet ovat perushoidon alueella. Autettuun asumiseen sisältyy yövalvonta (tehostettu palveluasuminen). Autettua asumista tarvitsee tyypillisimmin henkilö, joka on vaikeasti tai syvästi kehitysvammainen, myös keskivaikeasti kehitysvammainen henkilö, jolla on lieviä tai vaikeita lisävammoja. Asukkaat ovat usein monissa päivittäisissä toiminnoissaan avun tarpeessa tai täysin riippuvaisia henkilökunnan avusta. (Kehitysvammaliitto 1984) Yksilöllisen tuen laatukriteerit (Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta) haastavat edellä mainitut määrittelyt. Laatusuosituksissa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan. Palveluja määritellään kuvaten niiden intensiteettiä, joka voi vaihdella satunnaisesta jatkuvaluonteiseen. Palvelujen suunnittelun tulee olla asiakaslähtöistä ja yksilöllistä. Kehitysvammaisella henkilöllä tulee olla oikeus valita missä asuu, kenen kanssa, mitä palveluita hän tarvitsee ja saada tarvitsemansa palvelut haluamaansa asumismuotoon. Lyhytaikainen palveluasuminen Kehitysvammaisen henkilön lyhytaikaista asumista käytetään asumisvalmennukseen sekä omaishoitajien vapaisiin. Ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin kehitysvammaisen henkilön itsenäistymisen tukeminen ja päivittäisten taitojen harjaannuttaminen tavoitteellisesti. Lyhytaikainen asumispalvelu on palveluasumista ja siten asiakkaalle maksutonta kehitysvammalain ja vammaispalvelulain nojalla. Tarkoituksenmukaista olisi toteuttaa lyhytaikainen asumispalvelu siinä ympäristössä, jossa asiakas tulee myöhemmin asumaan. 22

22 5. Asumisen laatusuositukset Vastuu vammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämisestä on kunnilla. Laatusuositukset ovat päätöksenteon tukivälineitä kunnille ja niiden viranhaltijoille. Niissä on ohjeita palvelujen järjestämiseksi. Kehitysvammaisen henkilön saamat palvelut ovat laadukkaita, kun ne ovat yksilöllisiä, tarjoavat hänelle mahdollisuuden päättää omista asioistaan ja saada siihen tukea, turvaavat kunnioittavan kohtelun sekä ihmisoikeuksien toteutumisen ja mahdollisuuden olla mukana lähiyhteisön ja yhteiskunnan toiminnassa. (Laatukriteerit kehitysvammaisten ihmisten palveluille ,Kehitysvammaliitto) 5.1 Vammaisten ihmisten asumisen laatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriön (2003) yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa julkaisema vammaisten ihmisten asumisen laatusuositukset auttaa kuntien johtoa, johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä päätöksen teossa ja käytännön toteutuksessa koskien vammaisten henkilöiden asumista ja palveluita. Suosituksessa kuvataan vammaisten henkilöiden asumisen ja sen mahdollistavien palveluiden yleistä tilaa. Suosituksen valmistelussa vahvistui näkemys, että vammaisten ihmisten hyvät asumispalvelut edellyttävät yleisten rakenteiden (ympäristö, asunnot, yleiset palvelut) esteettömyyttä ja käytettävyyttä. Lisäksi tarvitaan joustavia, riittäviä ja yksilöllisiä palveluita ja tukitoimia. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laadukas toteuttaminen edellyttää sitä, että päätöksenteossa otetaan huomioon näiden ihmisten tarpeet. (STM 2003) Suosituksen sisältö koostuu viidestä osasta: Vammaisten ihmisten asumistarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan Rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja Yleiset palvelut kaikkien saavutettavaksi Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Suositus etenee yleisestä erityiseen ja liitteistä löytyy ehdotuksia palveluasumisen hyvään toteuttamiseen. 23

23 5.2 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamisen laatusuosituksia vuosiksi Merkittävästi asuntojen tarvetta lisää laitospaikkojen purkaminen ja ikääntyvien vanhempiensa luota pois muuttavat sekä itsenäistyvät kehitysvammaiset henkilöt. Asunto-ohjelman tavoitteena on tuottaa 3600 asuntoa vuoteen 2016 mennessä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) tuella on tarkoitus rakentaa yhteensä 600 asuntoa vuosittain. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Neuvottelukunta on julkaissut seuraavat laatusuositukset: Laatusuositukset asuntojen rakentamiseen Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteereiden tarkoitus on tukea kehitysvammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista ja yksilöllisen asumisen mahdollistamista. Asunto omien toiveiden mukainen asunto mahdollisuus valita kenen kanssa asuu ja missä normaalin asunnon tunnuspiirteet asunnot tavallisessa asuinympäristössä Yksilöllinen tuki on yksilöllisesti suunniteltu, toteutettu ja hinnoiteltu. on tarpeen mukaista, joustavaa ja henkilön valitsemaa. perustuu käyttäjälähtöiseen tuen tarpeen arviointiin. mahdollistaa kehittymisen ja oppimisen. ei perustu diagnoosiin ja tietty diagnoosi ei johda automaattisesti tiettyihin palveluihin. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2011 (www.kvank.fi). 24

24 Yksilöllisen tuen laatukriteerit muodostuvat kuudesta osa-alueesta: 1. Palvelut vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani: yksilölliset palvelut 2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea: tuettu päätöksenteko 3. Minua kohdellaan kunnioittavasti: kunnioittava kohtelu 4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia: lainmukaiset palvelut 5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni: ihmisoikeuksien turvaaminen 6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa Laatukriteerit vaikuttavat kolmella tasolla: yksilötaso, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso sekä valtakunnallinen taso. Laatusuositukset painottavat asiakkaan mahdollisuutta tehdä omaan asumiseensa ja palveluihinsa liittyviä valintoja. Tämä edellyttää yksilöllistä palvelusuunnittelua, aitoja vaihtoehtoja palveluvalikoimassa sekä mahdollisuutta saada tietoa vaihtoehdoista sekä tukea päätöksentekoon. Laatusuositukset asuntojen rakentamiseen Asuntoratkaisut tulee toteuttaa yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Kehitysvammaisen henkilön omia elämäntapavalintoja on kunnioitettava ja niiden toteutumista tuettava. Suosituksena on, että asuintilojen tulee sisältää: oma eteinen, keittiö tai keittonurkkaus, kylpyhuone, makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta, henkilökohtaiset säilytystilat, parveke tai piha-alue sekä riittävät viestintäyhteydet, jotka mahdollistavat sosiaali- ja turvatekniikan. Esteettömät ja turvalliset fyysiset tilat käsittävät sisätilojen lisäksi myös piha-alueen. Asuntojen tulee olla muunneltavissa uusiin käyttötarkoituksiin. Yksilöllisten asumistarpeiden suunnitteluvaiheessa on tärkeää, että tiedetään etukäteen tulevat asukkaat. Avun ja tuen määrän kartoituksen jälkeen pystytään mitoittamaan henkilökuntaresurssit. Asuntojen keskeinen sijainti on tärkeää asumisen suunnittelussa. Palveluiden saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat itsenäistä elämää ja osallistumista. Neuvottelukunnan mukaan on myös tärkeää ehkäistä erityisryhmien asuntokeskittymien rakentamista, ja sijoittaa kehitysvammaisten ihmisten asunnot normaaliin asuntokantaan. Laitoksista pois muuttavat sairaan hoitoa tarvitsevat henkilöt on myös otettava huomioon asuntojen suunnittelussa. Toimivan tilapäishoidon järjestäminen ja muut tukipalvelut ehkäisevät laitoksiin uusmuuton. 25

25 5.3 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA on ottanut rakentamisen laatukriteerit käyttöön tehdessään rahoituspäätöksiä uusista kehitysvammaisille henkilöille suunnatuista asunnoista. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua. (www.ymparisto.fi/asuminen) ARA ottaa huomioon kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen suunnittelussa mm. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatusuositukset, Valtioneuvoston periaatepäätöksen kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä. 26

26 6. Kittilän kunnan itse tuottamat asumispalvelut 6.1 Palvelutalo Metsola Palvelutalo Metsola on tehostettua palveluasumista järjestävä yksikkö, jossa on 22 huoneistoa. Palvelutalossa asuu sekä vanhuksia että kehitysvammaisia ihmisiä. Asukkaita on yhteensä 28. Metsola on jaettu kahdeksi eri osastoksi. Toisessa asuu 14 vanhusta ja toisessa 14 kehitysvammaista ihmistä. Lisäksi on varattu yksi paikka lyhytaikaiseen asumispalveluun kehitysvammaisille ihmisille. Kehitysvammayksikössä on 10 asuinhuonetta ja yhteiset oleskelutilat. Vanhusyksikössä on 10 asuinhuonetta sekä yhteinen oleskelutila. Lisäksi on siipirakennus, jossa on kaksi lähinnä pariskunnille tarkoitettua asuntoa. Asiakas saa Metsolassa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa sekä tukea selviytyäkseen itsenäisestä asumisesta. Palveluasumisessa asiakas maksaa itse vuokran, lääkkeet ja ruuan. Hänellä on mahdollisuus hakea Kelalta asumis- ja hoitotukea. Toimintasuunnitelman mukaan Metsolassa järjestetään laadukasta hoitoa ja huolenpitoa kehitysvammaisille ja vanhuksille. Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään toimintaa, jonka avulla ylläpidetään ja parannetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä yksilöllisten hoito- ja palvelusuunnitelmien sekä erityishuolto-ohjelmien avulla. Palvelusuunnitelmia tarkistetaan tarpeen mukaan. Ruokahuolto tulee ravintopalveluliikelaitokselta. Ateriamaksuista on tehty valitus kuntaan. Kehitysvammaisten henkilöiden omaiset haluavat tietää onko ruuan hintaan lisätty valmistukseen käytettyjä henkilöstökuluja. Siivouksesta huolehtii laitoshuoltaja sekä yksityiset siivouspalveluyritykset ostopalveluna. Pyykit pesetetään Kittilän pesulassa ja henkilökohtaiset pyykit pestään Metsolassa. Palvelutalo sijaitsee Pääskylänniemessä vanhainkodin ja Pääskylän rivitalojen yhteydessä. Matkaa palveluihin on n. 2-3 km. Asukkailla on omat huoneet. Joissakin huoneistoissa asuu kaksi henkilöä, mutta molemmilla on oma huone. Huoneistoissa on omat hygieniatilat. Sauna on yhteinen sekä olohuoneet, jotka sijaitsevat yhden oven takana asukkaan huoneesta. Kahdessa huoneistossa on keittiö. Ruokailutiloja on kaksi, jotka toimivat myös oleskelutiloina. Lisäksi on pieni keittiö aamu- ja iltapalojen valmistusta varten. Palvelutalossa on myös yhteinen sauna, jonne pääsee pyörätuolilla. 27

27 Palvelutalo Metsola. Asukkaat käyttävät pääasiassa kunnallista terveydenhuoltoa. Lääkäri käy palvelutalossa n. kerran kuussa, jolloin hoidetaan ei-kiireellisiä asioita, kuten kuntoutussuunnittelu, reseptit ym. Tarvittaessa käytetään myös yksityistä terveydenhuoltoa. Palvelutalossa käy säännöllisesti jalkahoitaja ja kampaaja. Jos mahdollista osa asukkaista käy itse tai hoitajan kanssa asioimassa kaupoissa, kampaajalla ym. Asiointimatkoihin käytetään kuljetuspalvelua, jos sitä ei ole, maksaa asukas itse taksin. Julkisia kulkuneuvoja ei kulje Pääskylän alueella. Meän Pirssi on kaikille avoin asiointilinja. Matkasta peritään linja-autotaksan mukainen maksu. Meän Pirssi toimii kutsutaksiperiaatteella, eli kuljetusta tarvitsevien on soitettava liikennöitsijälle viimeistään kuljetusta edeltävänä päivänä. Joskus hoitaja toimittaa asioita ilman asiakasta. Palvelutalolta osallistutaan mahdollisuuksien mukaan eri järjestöjen järjestämiin tapahtumiin ja retkiin. Palvelutalolla käy kaksi kertaa viikossa Revontuliopiston järjestämä laulattaja. Lisäksi osa asukkaista saa fysioterapiapalveluita. Osa asukkaista käy säännöllisesti päivätoiminnassa, joka sijaitsee läheisessä Kerhohuoneessa. Palvelutalossa asuu eritasoisesti kehitysvammaisia henkilöitä. Ikäjakauma on vuoden välillä. Asukkaista on 8 miehiä ja 6 naisia. Lisäksi Palvelutalon palveluita käyttää yksi tukiasunnon asiakas, joka asuu palvelutalon välittömässä läheisyydessä. Muutama palvelutalon asukas pystyy pesemään pyykkiä ja siivoamaan huonettaan ohjattuna. Suurin osa asukkaista on osallisena toiminnoissa, koska eivät kehitysvammansa vuoksi pysty itsenäisesti tekemään kotitöitä. Osa asukkaista vierailee lapsuuden kodissaan tai muiden omaisten luona ja omaiset voivat vierailla Palvelutalossa. Vierailla ei ole yöpymismahdollisuutta, koska siihen ei ole varattu tiloja. 28

28 Palvelutalossa on vastaava hoitaja, joka on erikoissairaanhoitaja sekä kehitysvammahoitaja. Hän tekee päivätyötä. Kehitysvammahoitajia on kolme, lähihoitajia 14, yksi laitoshuoltaja sekä yksi oppisopimusopiskelija. Hoitohenkilökunta tekee kolmivuorotyötä. Työvuorossa on yleensä 2-3 henkilöä/ osasto. Yövuorossa on yksi henkilö. Palvelutalolla on ympärivuorokauden valvonta. Yöhoitajan lisäksi vartiointiliike käy tarkistuskäynnillä kerran yössä. Osalla vanhuspuolen asukkaista on turvapuhelin, jolla voi hälyttää apua. Kehitysvammaisia asukkaita seurataan säännöllisesti yön aikana. Palvelutalolle ollaan asentamassa sprinklereitä. Palohälytys menee suoraan hälytyskeskukseen. Henkilökunta käy tällä hetkellä työnohjauksessa säännöllisesti. Koulutusta pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Sijaisia käytetään jatkuvasti virkajärjestelyjen vuoksi. Sijaisten saatavuus tällä hetkellä on hyvä. 6.2 Pääskylän rivitalot Kunta vuokraa asuntoja, joihin on mahdollista saada tukipalveluita kotihoidolta, ateriapaketti sekä siivouspalveluita yksityisiltä siivouspalveluyrittäjiltä. Aikaisemmin rivitalot sekä palvelutalo olivat vanhustenkotiyhdistyksen omistuksessa, mutta kunta hankki ne myöhemmin omistukseensa. Rivitaloissa asuu tällä hetkellä yksi kehitysvammainen henkilö tuetusti. Hän saa kehitysvammahuollon tukipalvelut Palvelutalo Metsolasta. Niihin kuuluu tällä hetkellä lääkehuolto ja ateriapalvelut. Toinen kehitysvammainen henkilö on juuri saanut rivitaloilta asunnon, mutta ei vielä ole muuttanut sinne. Suurin osa asukkaista on ikääntyviä, mutta myös työssä käyviä ihmisiä on joukossa. Pääskylän rivitalot. 29

29 Rivitalot on rakennettu 1970-luvun lopulla ja niissä on pääasiassa yksiöitä 43 kpl sekä kaksi kaksiota (56 m 2 ). Yksiö (28 m 2 ) käsittää huoneen, keittonurkkauksen, vaatehuoneen sekä kylpyhuoneen. Osa huoneistoista on remontoitu. 6.3 Kullero Kullero. Kittilän vanhustenkotiyhdistyksen omistama vuokratalo Kullero valmistui Siinä on 26 kpl vuokrattavia asuntoja, joista 10 kpl on kaksioita (40 m 2 ) ja 16 kpl yksiöitä (30 m 2 ). Kulleron asukkaat ovat asunnoissa vuokralla. Kullerossa ei ole omaa henkilökuntaa vaan kotihoito tuottaa tarvittavat palvelut. Kullerossa järjestetään pääasiassa ikääntyneiden palveluasumista. Kullero on ARA:n rahoittama, joten se vastaa fyysisten asumisratkaisujen osalta vanhusten sekä kehitysvammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksia. Asunnot on suunniteltu niin, että niissä voi käyttää apuvälineitä ja siten asua koko ikääntymisen kaaren ajan. Kiinteistöpalvelut ostetaan Tilapalveluliikelaitokselta. Kulleron asunnoissa asuu kaksi kehitysvammaista henkilöä, joille on erityishuolto-ohjelmassa määritelty tuettu asuminen omassa asunnossa. He saavat tarvittavat kehitysvammahuollon tukipalvelut kotihoidon ja yksityisten siivouspalveluyritysten toteuttamina. Tukipalvelut käsittävät tällä hetkellä pyykinpesua, aterioiden vientiä, apua omasta hygieniasta huolehtimiseen sekä lääkehoitoa. Asukkaiden käytössä on yhteinen takkahuone ja pyykkitupa. Kullero sijaitsee vajaan kilometrin päässä palveluista, terveyskeskuksen läheisyydessä. Revontuliopisto ja eri järjestöt järjestävät Kullerossa vapaa-ajantoimintaa. 30

30 7. Ostopalvelut Kittilän kunta ostaa pitkäaikaisen asumisen palveluita Palvelukoti Kotimatkasta Muurolassa, Toivola-kodista Muhoksella ja Kolpeneen Palvelukeskukselta Rovaniemellä. Ostopalvelujen piirissä on kuusi kittiläläistä kehitysvammaista henkilöä. Määrä on kohtalaisen suuri kunnan kokoon nähden. Näiden henkilöiden yksilöllinen palvelusuunnittelu tulee käynnistää pikaisesti, koska laitosasumisen purkuprosessi etenee. 7.1 Kolpeneen palvelukeskus Kolpeneen palvelukeskus sijaitsee Rovaniemellä keskustan tuntumassa (n. 2 km), lähellä Ounasvaaraa. Palvelukeskus tarjoaa pitkäaikaisen asumisen palveluita neljälle kittiläläiselle henkilölle kolmesta eri palvelukodista. Palvelun tuottajana on Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Hallinnon ja asiantuntija palvelut palvelukeskus tuottaa itse. Ulkopuolisilta palveluntuottajilta hankitaan ratsastus-, toiminta- ja ravitsemusterapia sekä ateria-, pesula-, ravinto - ja tekniset palvelut. Lääkärin, sosiaalityöntekijän, psykologin, puheterapeutin, ja sairaanhoidolliset palvelut palvelukeskus tuottaa itse. Tarvittaessa käytetään yksityisiä lääkäripalveluja sekä terveydenhuollon päivystyspalveluita. Palvelukotien käytössä ovat myös Kolpeneen Palvelukeskuksen uimala, liikuntasali ja kuntosali. Toimintaperiaatteet ovat suurin piirtein samanlaiset kaikissa Kolpeneen Palvelukodeissa. Sukulaiset ja ystävät voivat vierailla asiakkaan luona päivisin ja yöpyä vierashuoneessa. Yhteyttä pidetään myös puhelimitse. Kotilomia järjestetään tarvittaessa. Asukkaiden käytössä on talon auto sekä taksit. Harrastuksiin saa Palvelukodilta avustajan mukaansa tarvittaessa. Asiakkailla on mahdollisuus käydä kaupassa avustajan kanssa. Kuntoutussuunnitelmien tekoon osallistuu moniammatillinen työryhmä: sosiaalityöntekijä, lääkäri, fysioterapeutti, hoitaja, sairaanhoitaja, päivätoimintojen ohjaaja, tarvittaessa puheterapeutti ja AAC-ohjaaja. Sosiaalityöntekijä kokoaa kuntoutussuunnitelman. Keto, toimi ja psyto toimintakyvyn arviointi ovat käytössä. 31

31 Palvelukoti Mäntyrinne 2B Palvelukoti Mäntyrinne 2B on asumispalveluyksikkö, jossa asuu moni- ja liikuntavammaisia lapsia ja nuoria. Palvelukodin toiminta tukee yksilöllistä kuntoutusta erityisesti arkielämän taidoissa. Asiakasta tuetaan löytämään ja käyttämään omia voimavarojaan ja mahdollisuuksiaan arkielämän taidoissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Asiakkaan omat apuvälineet ovat tärkeä osa toimintaa. Asiakkaat eivät osallistu itse ruuan valmistukseen, siivoukseen tai pyykin pesuun monivammaisuutensa vuoksi, mutta he ovat osallisena toiminnoissa. He voivat seurata toimintoja sekä tehdä valintoja, esim. mitä haluaa laittaa päälleen. Palvelukoti on paritalon puolikas, jossa on soluasuntoja viidelle asukkaalle. Heillä on yhteinen olohuone ja hygieniatilat. Yhteiset tilat ovat asiakkaan ovesta yhden oven takana. Muita käytössä olevia yhteistiloja ovat aistihuone, viriketoimintahuone, palaverihuone esim. juhliin. Vapaa-ajan toiminta tapahtuu palvelukodilla hoitajien toimesta. Vapaa-ajalla ulkoillaan, lauletaan karaokea, leivotaan, luetaan yhdessä hoitajan kanssa ym. Henkilökunnan kokonaismäärä palvelukodilla on 11,5 henkilöä. Asumispalveluyksikön vastaavana on osastonhoitaja. Muuta henkilökuntaa on 2 opistotason ohjaajaa, 1 sairaanhoitaja, 7,5 koulutason lähihoitajaa sekä laitoshuoltaja. Aamuvuorossa on 3-4, iltavuorossa 3 ja yövuorossa 1 henkilö ja kiertävä yöhoitaja. Palvelukoti Metsärinne 2A Palvelukoti Metsärinne 2A on asumispalveluyksikkö, joka järjestää asumista ja kuntouttavaa toimintaa neljälle nuorelle autistiselle henkilölle. Toiminnan perusteina ovat ihmisarvo, asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja turvallisuus. Ruoka tulee valmiina palvelukodille. Asiakkaat osallistuvat välipalojen valmistukseen ohjattuna yhteisissä tiloissa. Viikonloppuisin ruokaa tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Laitoshuoltaja huolehtii puhtaanapidosta kokonaisuudessaan. Asiakkaat osallistuvat siivoukseen taitojensa mukaan (imurointia ja pölyjen pyyhintää). Asiakkaat pesevät ohjattuna omia henkilökohtaisia vaatteitaan ja osallistuvat pyykkihuoltoon. Muut pesulapalvelut ostetaan Rovaniemen keskuspesulasta. 32

32 Palvelukoti on rivitalo, jossa on 1 kpl 4 hengen solu. Asiakkailla on omat huoneet. Yhteisiä tiloja ovat hygieniatilat, olohuone, askartelutila sekä keittiö ja ruokailutila. Yhteiset tilat ovat yhden oven takana asiakkaan huoneesta. Rakennuksessa on valvontakamerat käytävillä ja ulkopuolella sisäänkäyntien yhteydessä. Henkilöstöllä on käytössä hälytyslaitteet. Henkilökunta on kokoajan paikalla. Asiakkaat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan palvelukodin toimintaan. Asiakkaat käyvät päivätoiminnassa. Muita palveluja ovat mm. fysioterapia, musiikkiterapia, apuvälineet. Yksiköstä käydään retkillä ja asioilla kaupungilla. Mahdollisuus on käydä myös kahdestaan hoitajan kanssa asioilla. Palvelukoti ja autististen päivätoimintaryhmä osallistuu Haaste-hankkeeseen, jonka tavoitteena on syventyä autististen henkilöiden haastavaan käyttäytymiseen. Palvelukodilla on 8 työntekijää. Aamu- ja iltavuorossa on kaksi työntekijää. Yöhoitajalla on apunaan kiertävä yöhoitaja. Yksikössä on 7 lähihoitajaa, vastaava osastonhoitaja sekä laitoshuoltaja. Kustannuspaikan esimies työskentelee eri yksikössä. Palvelukoti Metsärinne 2B Palvelukoti Metsärinne 2B on asumisyksikkö, jossa asuu kehitysvammaisia moni- ja liikuntavammaisia aikuisia henkilöitä. Heillä on vaikeuksia keskittyä asioiden tekemiseen eivätkä he pysty kommunikoimaan. He eivät itse pysty tekemään arjen askareita, mutta voivat katsella, kun hoitajat tekevät. Palvelukoti on rivitalo, jossa on 7 asukkaan soluasunto. Asiakkailla on omat huoneet. Yhteisiä tiloja ovat hygieniatilat, olohuone sekä keittiö ja ruokailutila. Yhteiset tilat ovat yhden oven takana asiakkaan huoneesta. Asiakkaat käyvät päivätoiminnoissa Myllärin pajalla. Toimintaan kuuluu mm. autoajelua, musiikkia, moottorikelkkailua, rentoutumista. Henkilökunta on kokoajan paikalla. Yöhoitajan apuna on kiertävä yöhoitaja, johon saa yhteyden puhelimitse. Henkilökunnan vahvuus 8 lähihoitajaa sekä yksi laitoshuoltaja. Aamu- ja iltavuorossa 2 hoitajaa, yöllä yksi. Viikonloppuisin henkilökuntaa on saman verran kuin viikolla. Asumispalveluyksikön vastaava, osastonhoitaja sekä kustannuspaikanesimies työskentelevät eri yksikössä. 33

33 7.2 Palvelukoti Kotimatka Palvelukodin asiakkaina on pääasiassa psykiatrisia kuntoutujia, jotka eivät tarvitse välitöntä sairaalahoitoa. Lisäksi palvelukoti tarjoaa lyhytkestoista intervalliluonteista kuntoutusta. Kehitysvammaiset henkilöt, jotka asuvat Kotimatkassa tarvitsevat ensisijaisesti tukea mielenterveysongelmiinsa. Toiminta tapahtuu kaksikerroksisessa rivitalossa, kolmessa eri rapussa. Yksikössä on 19 pitkäaikaispaikkaa+ 1 intervallipaikka sekä seitsemän tukiasuntoa normaali asuntokannassa. Yksikössä toteutetaan porrasteista kuntoutusmallia, jossa yhteisöhoito on yksikön toimintaa ohjaava toimintamuoto. Toiminta perustuu asukkaan omatoimisuuden tukemiseen, arkisten elämäntaitojen opettelemiseen, kertaamiseen sekä jo opittujen taitojen ylläpitämiseen kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Jokaiselle asukkaalle tehdään henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhdessä asukkaan, avohoidon edustajan sekä yksikön henkilökunnan kanssa. Palvelukoti toimii tiiviissä yhteistyössä asukkaan kotikunnan, mielenterveystyön avohoidon ja sosiaalitoimen sekä asukkaan omaisten kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Muurolan sairaalan kanssa. Palvelukoti myy ohjauspalveluja kehitysvammaisten asumisyksilölle kahtena päivänä viikossa. Toimintaan kuuluu olennaisesti myös retket. Henkilökuntaan kuuluu kaksi psykiatrian sairaanhoitajaa, mielenterveyshoitaja sekä neljä mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautunutta lähihoitajaa ( alkaen). 7.3 Nuorten Ystävät Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa. Nuorten Ystävien koulu Toivola-kodin palvelukeskuksessa Muhoksella tarjoaa erityistä tukea oppilaille, joilla on kehityksen viivästymästä, tunne-elämän häiriöstä tai muista näihin verrattavista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Koulun erityisosaaminen liittyy erityisesti autismiin, neuropsykiatrisiin oppimisvaikeuksiin, kehitysviivästymiin sekä muihin erityistä tukea vaativiin tekijöihin. 34

34 Nykyaikaisissa koulutiloissa on huomioitu esteettömyys sekä toiminnanohjauksessa uusimuotoiset kommunikaatiomenetelmät. Kuvallinen toiminnanohjaus on näistä keskeisimpiä. Oppilaat ohjautuvat kouluun eri puolilta Suomea ja asuvat tarvittaessa koulun asumisyksiköissä, joissa järjestetään tehostettua palveluasumista. Asumisyksikkö Lohi Lohi on palvelukeskus Toivola-kodin alueella sijaitseva tehostetun palveluasumisen yksikkö nuorille ja nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat monipuolista tukea ja ohjausta. Yksikkö on valmistunut lokakuussa Asumisyksikkö sijaitsee kahden kilometrin päässä yleisistä palveluista. Yksikössä asuu 12 kehitysvammaista henkilöä, joilla on autismin kirjon oireyhtymä. Asukkaiden keski-ikä on 18 vuotta. Asumisyksikön suunnittelussa on otettu huomioon asiakkaiden erityistarpeet kuten selkeys, turvallisuus ja esteettömyys. Rakennus on varustettu automaattisella paloilmoitin- ja sammutuslaitteistolla. Yksikkö muodostuu kahdesta kuuden asukkaan asuinryhmästä. Jokaisella asukkaalla on oma huone ja hygieniatilat. Yhteisessä käytössä on asuinryhmän oma olohuone, ruokailutila ja keittiö. Samassa rakennuksessa on myös harraste-, kodinhoito- ja saunatilat. Palvelukeskuksen aistihuoneet sekä liikunta- ja harrastetilat ovat yksikön käytössä. Koulunkäynnin sekä työ- ja päivätoiminnan lisäksi asukkaat harjoittelevat päivittäisiä toimintoja yhdessä ohjaajien kanssa kuten pyykkihuolto, oman huoneen ja yhteisten tilojen siivous, pöydän kattaminen, aamu- ja iltapalojen valmistus. Ohjauksen apuna käytetään kuvallisia ohjeita. Yksikön asukkailla on mahdollisuus asiointiin ja harrastuksiin työtekijän kanssa. Palveluyksikön auto on asukkaiden käytössä. Yhteydenpito sukulaisiin on mahdollista puhelimitse sekä internetin ja sähköpostin kautta. Ystävät ja sukulaiset voivat vierailla yksikössä ja asiakas voi tavata heitä myös ulkopuolella sekä käydä yökylässä. Asumispalveluissa tehdään suunnitelma kuntoutumisen tueksi kaksi kertaa vuodessa. Koulussa HOJKS tehdään kerran vuodessa. Lisäksi tehdään vuosittain PSTKA-arviointi (psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi). Lohessa työskentelee vastaava ohjaaja, joka on koulutukseltaan yhteisöpedagogi AMK ja ohjaajia, joilla on kokemusta erityisesti autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kanssa työskentelystä. Koulutukseltaan he ovat ohjaajia sosionomin, liikunnanohjaajan sekä yhteisöpedagogin koulutuksella 35

35 sekä lähihoitajia. Yksikössä on myös kaksi lähihoitajaopiskelijaa oppisopimuksella sekä kaksi kouluttamatonta työntekijää. Ohjaajien määrä mitoitetaan suhteessa nuorten tarvitsemaan ohjaukseen ja tukeen. Tällä hetkellä yksikössä työskentelee 16 työntekijää. Aamuvuorossa työskentelee arkisin 2-3 ohjaajaa, iltavuorossa 6-7 sekä yövuorossa yksi henkilö. Viikonloppuisin henkilökuntaa on 5-6 sekä aamu- että iltavuorossa. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat Lohen henkilöstön lisäksi erityistyöntekijät. Terapiat, terveydenhuolto ja lääkäripalvelut hankitaan ulkopuolelta. 7.4 Sodankylä-instituutti Sodankylä-instituutissa järjestetään erityisopiskelijoille Askel-koulutusta, joka ohjaa ja valmentaa jatko-opintoihin tai työhön ja itsenäiseen elämään. Koulutuksen aluksi laaditaan hojks eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ja oma opetusohjelma tavoitteineen. Opiskeluryhmässä on korkeintaan 10 opiskelijaa. Työntekijöitä ryhmässä on 9: ryhmänohjaaja, koulunkäyntiavustaja, erityisopettaja, liikunnanopettaja, henkilökohtaisia avustajia sekä asuntolan työntekijöitä. Tällä työntekijä määrällä pyöritetään myös asuntolaa ympärivuorokautisesti. Koulun yhteydessä olevassa asuntolassa opiskelija voi asua maanantaista perjantaihin. Asuntona on 2-3 hengen soluasuntoja. Ohjaaja on paikan päällä koko ajan, ja asuntolassa on yövalvonta. Asukkaat valmistavat itse ohjattuna aamu - ja iltapalansa sekä siivoavat huoneensa ja huolehtivat pyykit. Asuntolassa on mahdollisuus vapaa-ajan harrastuksiin. (Mirva Hyötylä s-posti ) 36

36 8. Asumista tukevat muut palvelut Kittilässä 8.1 Päivätoiminta Päivätoimintaa järjestetään Kittilässä Kerhohuoneella Palvelutalo Metsolan läheisyydessä. Alueella on myös vanhainkoti sekä Pääskylän vuokrarivitalot. Pääasiassa kävijät ovat kotona asuvia kehitysvammaisia henkilöitä, mutta myös Palvelutalon asukkaita käy toiminnoissa. Jonna Leppänoro: Päivätoiminta Kittilässä. Henkilökuntaa päivätoiminnoissa on kolme ohjaajaa (2 lähihoitajaa ja kehitysvammaisten ohjaaja). Kahden asiakkaan yhteinen henkilökohtainen apu on myös käytettävissä silloin, kun avustettavat eivät häntä tarvitse. Päivätoiminnoissa on kirjoilla 18 henkilöä, mutta he eivät ole paikalla yhtä aikaa. Päivittäin kävijöitä on 8-12 henkilöä. Päivätoiminnassa harjoitellaan päivittäisiä toimintoja kuten tiskaus, pöytien kattaminen, pientä leipomista ja ruuanlaittoa, omasta hygieniasta huolehtimista, askartelua, musiikkia, liikuntaa, ulkoilua, retkiä ym. Kävijöiden toiveena olisi enemmän kulkemista ja retkiä. Keilaus ja uinti ovat mieleisiä harrastuksia ja niitä haluttaisiin harrastaa enemmän. Niihin on mahdollisuus Levillä, jonne on matkaa n. 20 kilometriä. 37

37 Kerhohuone. 8.2 Työtoiminta Kittilässä ei järjestetä varsinaista työtoimintaa kehitysvammaisille henkilöille. Avotyötoiminnassa käy kuusi henkilöä Kittilän kunnan omissa toimipisteissä keittiöillä, päiväkodissa, tilapalvelulla, liikuntatoimessa sekä vanhusten päivätoiminnassa. Kolme henkilöä käy yksityisessä yrityksessä avotyössä. Työosuusrahaa maksetaan 4-12 euroa päivältä. Avotyössä työskenteleville henkilöille ei ole järjestetty tukihenkilöitä eikä ohjausta. Työtoimintaa voisi kehittää kunnassa sijaitsevan työpajan kanssa. Henkilökohtaista apua käyttäen pajalla voisi toteuttaa kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa. Ohjaus tulisi työpajalta ja henkilökohtaisen avun turvin henkilö voisi tehdä mieleistään työtä. 8.3 Vapaa-ajantoimintaa Suurin osa vapaa-ajantoiminnasta tapahtuu päivätoiminnassa päivän aikana. Silloin Revontuliopisto järjestää tietotekniikkaan, musiikkiin, kädentaitoihin ja liikuntaan liittyviä kursseja. Myös Palvelutalolla järjestetään musiikkiin liittyviä kursseja. SPR:n ystäväpalvelu järjestää retkiä ja tapahtumia, joihin kehitysvammaiset henkilöt osallistuvat kykyjensä mukaan. Kerran vuodessa on retki, johonkin lähi kuntaan. Viimeksi käytiin tutustumassa Rovaniemellä Arktikumiin ja Korundiin. Ranuan eläinpuistossa on vierailtu sekä pohjoisessa Inarissa ym. Kerran vuodessa vapun aikoihin Ystäväpalvelu järjestää Kiistalassa juhlat, joiden kahvikassan tuotto menee Kittilän Kehitysvammaisten Tuki ry:lle. Kittilän seurakunnan diakoniatyöntekijä käy kerran kuussa pitämässä hartaushetken päivätoiminta tiloissa. Seurakunnan ja rovastikunnan yhteisiin 38

38 joulujuhliin ja leireille osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Kauneimmat joululaulut Marian kappelissa Sirkassa keräävät paljon väkeä kuuntelemaan joululauluja. Kolehdin tuotto menee Tuki ry:lle. Seurakunta järjestää joskus virkistyspäiviä kehitysvammaisten omaisille. Kittilän Kehitysvammaisten Tuki ry:n toiminta on hiljaista, koska toimijat ovat jo iäkkäitä eikä nuorta polvea ole tulossa mukaan toimintaan. Virkistystoiminta on tällä hetkellä tärkeintä toimintaa. Tuki ry järjestää pikkujoulut Palvelutalo Metsolassa vuosittain. Näin mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua. Kittilän Omaishoitajat ovat Kittilässä Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteistyössä ja saavat siten käyttöönsä SPR:n kerhotilan Kotilon. Toiminnassa on mukana joitain kehitysvammaisten henkilöiden vanhempia. Toiminta on enimmäkseen virkistystä ja vertaistukea. Omaishoitajat kuuluvat Länsi-Pohjan omaishoitajat ry:n piiriin ja sitä kautta osallistuvat yhdistyksen virkistystoimintaan syksyisin, keväisin ja jouluisin. Kittilän ihmiset ry:n toiminta- ajatus on lähimmäisestä välittäminen. Yhdistyksen tavoitteena on tuoda vuosittain 300 kittiläläistä ikääntyvää ihmistä virkistäytymään Leville. Tähän toimintaan on ollut osallistujia myös kehitysvammaisista henkilöistä ja heidän omaisistaan 8.4 Kittilän vanhus- ja vammaisneuvosto Kittilän vanhus- ja vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten ja vammaisten sekä eläkeläisjärjestöjen ja vanhustyö- ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Neuvostoon kuuluu puheenjohtaja sekä 11 varsinaista jäsentä. Seitsemän varsinaista jäsentä edustaa eläkeläisjärjestöjä sekä vanhustyö- ja vammaisjärjestöjä ja viisi jäsentä kunnan eri hallintokuntia. Neuvoston alaisuuteen kuuluu jaosto, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Jaoston tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Jaosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä. Jaosto voi tuoda aloitteet ja esitykset neuvoston käsittelyyn, josta asioita viedään eteenpäin. Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa yhteistyöja neuvottelutilaisuuteen. Vammaisjaoston kokoontuminen on epäsäännöllisempää. 39

39 9. Tarve-projektin tulokset Haastattelut tehtiin kehitysvammaiselle henkilölle, heidän omaisilleen, läheisilleen tai lähityöntekijöille. Kymmenessä haastattelussa oli mukana omaisia. Seitsemän haastattelua tehtiin ilman omaisia tai lähityöntekijöitä. Kolme haastattelua tehtiin suoraan omaiselle, koska asiakkaat asuivat toisella paikkakunnalla tai eivät ymmärtäneet haastattelun tarkoitusta. 9.1 Yksilöllinen palvelusuunnittelu Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia oli tehty 16 henkilölle haastatelluista ja erityishuolto-ohjelma oli kymmenellä. Suuri osa suunnitelmista oli päivittämättä. Myöskään palvelusuunnitelmissa mainittuja suosituksia apuvälineistä ym. ei ollut huomioitu eikä hankittu. Pieni osa haastatelluista oli tyytyväisiä palvelusuunnitelmien toteutumiseen. Erityishuolto-ohjelmien teosta kaikki omaiset eivät olleet tietoisia. EHO:t olivat ylimalkaisia. Niissä oli mainittu työ- ja päivätoiminta, avohuollon ja lyhytaikaisen asumisen palvelut sekä kehitysvammaisten erityishuoltoa tuottavan kuntoutuskeskuksen palvelut. Tarkemmin ei ollut määritelty, miten palvelut erityishuoltona toteutetaan. 9.2 Avun tarpeet tulevaisuudessa Haastatelluista kaksi oli muualla koulussa ja 18 asui Kittilän kunnan alueella. Puolet haastatelluista asui enintään kolmen kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Loput asuivat kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Haastatelluista 14 asui lapsuudenkodissa yksin tai omaisen kanssa. Kolme asui palvelutalossa, yksi tukiasunnossa ja kaksi asui koulun asuntolassa ja osa-aikaisesti lapsuuden kodissa lomilla. Selvityksen perusteella 11 henkilöä tarvitsee uudentyyppistä asumisen ratkaisua. Muutokset asumistarpeissa tulevat johtumaan kehitysvammaisten henkilöiden vanhempien ikääntymisestä tai siitä, että opiskelunsa päättävät nuoret palaavat takaisin Kittilään ja tarvitsevat asuntoa. Tulevina vuosina heistä 10 tarvitsee nykyisten asumisvalmiuksiensa perusteella ympäri vuorokauden saatavilla olevaa apua ja ohjausta. 40

40 Tulevat asumisen tukitarpeet 0-5 vuotta (sis. myös opiskelijat ja koululaiset) Ympärivuorokautinen avun tarve Säännöllinen päivittäinen avun tarve Vähäinen säännöllinen avuntarve Vähäinen avun tarve Taulukko 1. Tulevat asumisen tukitarpeet. Haastatteluissa tuli esille, että varsinkin nuoret kehitysvammaiset ihmiset haluavat oman asunnon eivätkä palvelutaloasuntoa. He haluavat elää omaa elämää omassa asunnossa, jossa itsemääräämisoikeus toteutuu. Vanhemmat halusivat, että heidän lapsensa arvokkuus säilyy asumismuotoa suunniteltaessa. Raportin otsikko tulee yhden haastateltavan lausahduksesta Jos olis asunto, muuttaisin heti. Palvelutalo ei ole vetovoimainen asumisratkaisu nuorille kehitysvammaisille ihmisille. Ikääntyneiden tai lähitulevaisuudessa ikääntyvien vanhempien kanssa asui neljä haastateltavaa, joilla on muuttamisen tarvetta viiden vuoden marginaalilla. Alle 25-vuotiaita haastateltavia oli viisi, joilla on tarve muuttaa omaan asuntoon kotoa tai koulun jälkeen. Säännöllistä vuorohoitoa, josta nykyisin käytetään nimitystä lyhytaikainen asumispalvelu, tarvitsee kuusi haastateltua. Taulukko 2. Haastateltujen ikäjakauma. 41

41 Haastatelluista 12 oli lievästi kehitysvammaisia, keskivaikeasti kehitysvammaisia oli kahdeksan. Kahdella oli lisäksi Downin syndrooma. Autismi oli diagnosoitu kahdella haastatelluista. Epilepsia oli kolmella henkilöllä, joilla se oli hallinnassa lääkkeillä. Aistivammoja oli kahdella ja tulkkipalveluja sai kolme henkilöä. Kommunikaatiovälineitä käyttää neljä haastatelluista. Käytössä on viittomat, kuvat sekä tietokoneohjelmat. Liikuntavamma tai liikkumisessa vaikeutta oli viidellä henkilöllä. Heistä yhdellä oli liikuntarajoitteita, jotka tulee huomioida asunnon valinnassa. 9.3 Avun tarve päivittäisissä toimissa Taulukko 3. Avuntarve päivittäisissä toimissa. Haastateltavat tarvitsevat melkein kaikki apua ja ohjausta päivittäisissä toimissa. Eniten apua tarvitaan sään mukaan pukeutumisessa (18 henkilöä) ja kodinhoidollisissa töissä (19 henkilöä). Raha-asiat hoituvat yleensä (18 haastateltavaa) omaisten tai edunvalvojan toimesta. Rahan arvon ymmärsi vain kolme henkilöä. Tämä voi johtua osittain siitä, että rahan käyttöä ei ole aktiivisesti ohjattu: joku muu hoitaa raha-asiat eikä kehitysvammaisilla ihmisillä itsellään ole mahdollista käydä hoitamassa raha- tai kauppa-asioitaan. 42

42 Hoitotoimenpiteissä (jalkojenhoito, kynsien leikkaaminen ym.) apua tarvitsee jopa 18 haastatelluista. Peseytymisessä apua tarvitsee 14 henkilöä. Puhelinta osaa käyttää 11 haastateltua. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaa puhelinta/kännykkää. Kännykkää käytettiin yhteydenpitoon sukulaisten kanssa. Avun hälyttämiseen kännykkää käytti yksi henkilö ja turvapuhelinta yksi henkilö. Suurin osa haastatelluista henkilöistä tuli toimeen ilman kännykkää, koska omaiset huolehtivat yhteydenpidosta. Aterioiden valmistuksessa kaikki tarvitsevat jokin verran ohjausta. Suurin osa syö kuitenkin jonkun muun laittaman ruuan (omainen tai ateriapaketti). Ruokailussa kaikki tarvitsevat ohjausta ruuan määrän säätelyssä ja terveellisen ruuan merkityksessä. Sosiaalisissa tilanteissa ja vapaa-ajan viettoon tarvitaan tukea (16 henkilöä) ja henkilökohtaista apua (4 haastateltavaa). Kotonaan vanhempien kanssa asuvat haastatellut eivät kaivanneet harrastustoimintaa päivätoiminnan lisäksi. Päiväaikaan erityisesti päivätoiminnassa kävijät voivat osallistua Re- Taulukko 4. Nykyiset palvelut ja niiden tarpeet. (vaalean vihreä = käytössä oleva palvelu, tumman vihreä = lisäpalvelujen tarve). 43

43 vontuliopiston kursseille. Varsinkin palvelutalossa ja yksin asuvat toivoivat mielekästä vapaa-ajan viettoa ja mahdollisuutta harrastaa kodin ulkopuolella hyödyntäen esim. kunnan vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja. Johtopäätöksenä voi todeta, että avun ja ohjauksen tarve on suuri. Se tulisi myös huomioida palvelujen suunnittelussa. Hyvällä ohjaavalla työotteella avuntarvetta voi todennäköisesti keventää ja vahvistaa asiakkaiden itseohjautuvuutta ja itsenäisen elämän valmiuksia. Kuljetuspalveluja käytti 10 ja kuntoutuspalveluita (yksityinen tai kunnan tuottama) kuusi asiakasta. Kuntoutuspalvelujen lisätarvetta oli neljällä henkilöllä toimintakyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Henkilökohtaista apua sai kaksi henkilöä. Neljä henkilöä tarvitsee henkilökohtaista apua harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon. Työ- ja päivätoimintaan osallistui 18 asiakasta. Lyhytaikaisessa asumispalvelussa eli vuorohoidossa kävi kolme henkilöä. Kotihoidon palveluja tai siivouspalveluja sai kuusi henkilöä. Kotihoidon palveluja lisäämällä voidaan kotona asuvien kehitysvammaisten ihmisten selviytymistä parantaa. Tulkkipalveluita on myönnetty kolmelle henkilölle. 44

44 10. Johtopäätöksiä 10.1 Palveluasuminen Asumispalveluita järjestetään Kittilässä Palvelutalo Metsolassa tehostettuna palveluasumisena. Tukiasuntoja on viereisessä rivitalossa sekä terveyskeskuksen vieressä sijaitsevassa yhdistyksen omistamassa palvelutalo Kullerossa. Vapaita huoneistoja itsenäistyville kehitysvammaisille ihmisille on tarjota vain läheisistä rivitaloista, joista kaikkia ei ole vielä remontoitu. Tukipalveluita tarjoaa Kittilässä kotihoito, jonka tehtävänä on aterioiden ja lääkkeiden vieminen, pyykinpesu kehitysvammaisille henkilöille, joskus ruuan valmistaminen sekä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen. Sivukylille on vaikea saada viikonloppuisin apua kotihoidolta. Tuetusti asuvat kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat ohjaavaa henkilöä asumisensa tueksi, jotta heidän omatoimisuutensa säilyisi. Kotihoidolla ei ole riittävästi mahdollisuuksia ohjaavaan työhön. Riittämätön tuki ja ohjaus aiheuttaa turvattomuutta, jolloin helposti suunnitellaan asumismuodon vaihtoa raskaamman tuen piiriin. Palvelutalo Metsolassa on viisi huoneistoa (2h+kph). Kolmessa huoneistossa kaksi henkilöä jakaa yhden huoneiston. Yhdessä huoneistossa on lyhytaikaisen asumisen huone. Huoneistot ovat n m 2 kokoisia ja vain kahteen on jätetty keittiövarustelu remontin jälkeen. Laajennusosassa on yhden huoneen (18m 2 ) ja kylpyhuoneen käsittäviä asuntoja (5 kpl). Näissä asuu yksi henkilö huoneistossa. Metsolan asunnot eivät vastaa nykyisiä kehitysvammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksia. Asunnoista puuttuu keittiöitä, oma ulko-ovi ja osa huoneista on pieniä. Joissakin huoneistoissa asuu kaksi henkilöä, jotka eivät ole itse voineet valita asuinkumppaneitaan. Palvelutalo Metsola sijaitsee Pääskylän alueella keskittymässä, jossa on muitakin hoiva- ja sosiaalipalvelua antavia toimipisteitä. Myös sijainti kaukana (n. 3 kilomerin päässä) kuntakeskuksen yleisistä palveluista rajoittaa omatoimisten henkilöiden liikkumista. Julkisten kuluneuvojen käyttö rajoittuu Meän pirssiin, jolle pitää erikseen ilmoittaa kuljetustarpeesta. Auto liikennöi kaksi kertaa viikossa Pääskylän alueella. Suositus: Asunnon tarpeessa oleville kehitysvammaisille henkilöille tulee saada asuntoja tavallisesta asuntokannasta palvelujen läheltä, ja ehkäistä ison asuntoryhmittymän synty. Taataan asukkaille mahdollisuus valita missä ja kenen kanssa asuu. 45

45 Haetaan kuljetuspalveluita niitä tarvitseville henkilöille, jotta liikkumisvapaus toteutuu. Järjestetään riittävät tuki- ja ohjauspalvelut kehitysvammahuollon henkilöstön resursseista, jotta asiakkaiden omatoimisuus lisääntyy ja sitä kautta tarve intensiivisen tuen yksiköille vähenee Henkilökunta Asiakkaiden mahdollisimman itsenäisen elämisen turvaamiseksi työvoiman tarve lisääntyy palvelutarpeen kasvaessa. On oltava tarvittava määrä osaavaa ja oman ammattinsa kehittämisestä kiinnostunutta henkilökuntaa. Yksilöllinen asuminen ja eläminen vaativat henkilökunnalta uudenlaista asennoitumista työhönsä ja kehitysvammaisiin ihmisiin. Henkilökunnan työn kannalta suuntautuminen hoitamisesta ohjaavaan työotteeseen vaatii koulutusta. Tärkeää on henkilökunnan vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja harjaannuttaminen huomaamaan miten teet, ei mitä teet. Vuorovaikutustilanteessa on kiinnitettävä huomiota yksilölliseen kommunikointiin, katsekontaktiin, reagointikykyyn, kosketukseen, kuunteluun, luovuuteen, oman käytöksen pohdintaan, lämpöön, asentoon ja havainnointiin. (Jyrki Pinomaa, Tukiviesti 5/2011). Kehitysvammaisten ihmisten omien voimavarojen hyödyntäminen avun ja tuen tarpeen määrittelyssä on tärkeää. Osalla palvelutalon henkilökunnasta olisi jo valmiuksia ohjaavaan työotteeseen, jos henkilökuntaresurssit antaisivat myöten. Kehitysvammahuollon strategiassa pitää huomioida myös henkilöstörakenne, jotta se palvelee kokonaisuutta. Asumispalveluissa tulisi painottaa ohjausta hoitamisen sijaan. Laadukkaalla ja suunnitelmallisella ohjauksella voidaan joidenkin kehitysvammaisten ihmisten kohdalla vähentää raskaan avun tarvetta joko välittömästi tai tulevaisuudessa. Suositus: Henkilökuntamitoitus tarkistetaan asiakkaiden yksilöllisen avun ja tuen tarpeen selvityksellä Henkilökunnan kouluttaminen ohjaavaan työotteeseen hoitamisen sijasta 10.3 Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisesta asumisesta on Kittilässä käytetty nimitystä vuorohoito. Nykyisin puhutaan lyhytaikaisesta asumisesta palvelusuunnittelussa, koska pyritään pois hoitamisesta ja keskitytään ohjaamiseen. Lyhytaikaisen asumisen 46

46 tarkoituksena on saada valmiuksia mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen asumisessa. Lyhytaikaiseen asumiseen Metsolassa on varattu yhdestä huoneistosta huone, jossa on vain sänky ja pöytä. Wc ja suihku ovat yhteiset huoneiston vakituisen asukkaan kanssa. Tämä järjestely ei auta toteuttamaan tavoitteellista asumisvalmennusta, koska huoneistosta puuttuu kodin varustelu. Koska huoneiston toisessa huoneessa asuu vakituisesti naishenkilö, voidaan lyhytaikaista asumispalvelua tarjota vain naispaikkana. Tarvetta miestenkin lyhytaikaiseen asumispalveluun olisi. Pääasiassa huonetta käytetään omaishoitajien vapaiden aikana. Tarkoituksenmukaisen tilan järjestäminen asumisvalmennusta varten vaatii Palvelutalossa asumisjärjestelyjä. Tilan järjestyttyä pitää sen käyttö suunnitella huolellisesti, jotta se ei jää tyhjilleen. Asumisvalmennuksen kannalta olisi tärkeää saada työntekijä, joka erikoistuu asumispalveluohjaajaksi ja näin pystyttäisiin suunnitelmallisesti järjestämään tavoitteellista lyhytaikaista asumispalvelua. Se palvelisi itsenäistyviä nuoria sekä ikääntyvien vanhempien kanssa asuvien kehitysvammaisten henkilöiden irtaantumista kotoa. Koulunsa päättävien kehitysvammaisten nuorten tulevaisuutta pitäisi suunnitella ajoissa, jotta opiskeluaikana hankitut taidot eivät menisi hukkaan. Palvelusuunnittelulla tulee varmistaa, että nuorella olisi asunto ja tarvittava tuki opiskelun päättyessä. Suositus: Järjestetään lyhytaikaiseen asumiseen huoneisto, jota voivat kaikki tarvitsevat käyttää Suunnitellaan järkevästi huoneiston käyttö Perehdytetään henkilökuntaa ohjaavaan työotteeseen Kehitetään asumisvalmennusta esim. projektien turvin. Käytetään jo olemassa olevia asumisvalmennus projekteja tai haetaan kuntaan oma projekti Kirjataan palvelusuunnitelmiin lyhytaikaisen asumisen tai asumisvalmennuksen tarve sekä tavoitteet jaksoille 10.4 Palvelusuunnittelu Kittilässä kehitysvammaisten henkilöiden palvelusuunnitelmista suurin osa oli päivittämättä ja osalle haastatelluista suunnitelmaa ei ole edes tehty. Kartoituksen perusteella esiin tulleiden tarpeiden perusteella palvelusuunnitelmiin pitäisi kirjata tämänhetkisten palvelutarpeiden lisäksi myös tulevaisuuden suunnittelu, eteenkin nuorten kohdalla. Tulisi huomioida myös palvelusuunnitelmien tarkistus tarvittaessa. Palvelutarpeiden muuttuessa on muistettava 47

47 kirjata muutokset heti suunnitelmiin. Palvelusuunnittelun tavoitteeksi tulee asettaa sellaisten tukipalvelujen tarjoaminen, jotka antavat kehitysvammaiselle henkilölle mahdollisuuden elää itse haluamallaan tavalla ja jotka tarjoavat tarvittavan avun ja tuen. Suositus: Saatetaan kaikkien kehitysvammaisten palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat ajan tasalle. Arvioidaan asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet huolellisesti, Huom! myös muilla paikkakunnilla ostopalvelupaikoissa asuvien tarpeet asuinpaikkansa suhteen sekä yksilöllinen palvelusuunnittelu. Kirjataan tarkasti palvelujen toteuttamistavat. Lähtökohtana ovat henkilön toiveet ja tarpeet Vapaa-ajan toiminta Henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen turvin halukkailla olisi mahdollisuus harrastustoimintaan myös iltaisin. Päivätoiminnan käyttämä tila Kerhohuone on iltaisin tyhjillään. Siellä voisi kokoontua vapaa-ajan viettoon, koska siellä on välineitä toimintaan, esimerkiksi tietokone, pelejä, tv sekä askarteluvälineitä. Pitäisi suunnitella yhteistyötä järjestöjen kanssa, jotta sinne saataisiin ohjaajia. Jos henkilökuntaresurssit antavat myöten, voisi myös palvelutalon henkilökunta avustaa asukkaita käyttämään Kerhohuonetta vapaa-ajan viettoon. Henkilökohtaisen avun järjestäminen vapaa-aikaan on kunnalle haasteellista avun tarvitsijoiden määrän lisääntyessä. Avustajia on vaikea saada ilta- ja viikonlopputyöhön. Kittilässä sijaitsevaa Matkailuoppilaitosta voisi käyttää hyväksi avustajien rekrytoinnissa. Halutessaan opiskelijat voisivat toimia vapaaajalla avustajina tai järjestää toimintaa erityisryhmille jonkin opintoprojektin puitteissa. Suositus: Tehdään yhteistyötä järjestöjen ja seurakunnan kanssa, jotta saadaan vapaa-ajan ohjaajia ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Perustetaan henkilökohtaisen avun mahdollistamiseksi työnantajarengas, johon rekrytoidaan opiskelijoita esim. Matkailuoppilaitoksesta. Näin mahdollistetaan henkilökohtainen apu yhden avustajan kautta useammalle vammaiselle henkilölle. Tämä edellyttää tukea ja koulutusta työnantajuuteen. 48

48 11. Toimenpidesuosituksia Haastatteluissa esille tulleiden palvelutarpeiden ja ohjausryhmän kokouksen perusteella kehitettiin seuraavia toimenpide-ehdotuksia. 1. Kittilän kuntaan on tehtävä kehitysvammahuollon strategia, johon kirjataan tavoitteita ja toimenpiteitä koskien kehitysvammaisten ihmisten yleisiä palveluja, asuntopolitiikkaa ym. Strategiatyössä tulee huomioida palvelujen järjestämisen laatusuositukset (Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta). 2. Strategian valmisteluun on perustettava työryhmä, joka koostuu virkamiehistä, kehitysvamma-alan työntekijöistä sekä kehitysvammaisista ihmisistä ja heidän omaisistaan. Strategia tulee valmistua vuoden 2012 aikana ja sen voimaantulo on /2018. Palveluiden kehittämiseen liittyy myös yhteistyö hallintorakenteiden yli. Tärkeää on keskusteluyhteys tilapalveluliikelaitoksen (asunnot), terveydenhuollon ja sosiaaliosaston kanssa. 3. Strategiatyö haastaa palvelujen järjestäjää kehittämään uusia palvelumalleja, joissa yhdistellään monipuolisesti erilaisia palvelujen järjestämistapoja: mahdollistaa esimerkiksi palvelusasumisen toteuttaminen vammaisen henkilön omassa kodissa henkilökohtaisen avun turvin. Strategian suunnitteluun liittyy myös lyhytaikaisen asumispalvelun kehittäminen. Palvelujen tulee perustua yksilölliseen palvelusuunnitteluun, jossa huomioidaan henkilön elämänkaaren kehitys. 4. Kehitysvammaisten ihmisten fyysisten asumisratkaisujen osalta tehdään saneeraus- tai uudisrakentamissuunnitelma vuodelle 2013, koska tarvetta uusille asunnoille olisi kyselyn perusteella. Kehitysvammahuollon strategiaa kehitettäessä tulee huomioida fyysisten asumisratkaisujen suunnittelu. Saneerataanko vanhaa vai rakennetaanko uutta? Jätetäänkö vanha palvelutalo vanhusten käyttöön ja rakennetaan ja/tai hankitaan kehitysvammaisille ihmisille uusia, laatusuositusten mukaisia asuntoja (Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Ara)? Asuntojen sijainnissa tulee huomioida niiden sijoittuminen normaaliin asuntokantaan ja välttää asumiskeskittymien synnyttämistä. 5. Asumisvalmennuksen kehittäminen vuonna 2012 yhteistyössä esim. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asumisvalmennuksen malleja soveltaen. Tärkeää on, että saadaan käyttöön asumisvalmennukseen sopiva asunto mahdollisimman pian. 49

49 50 6. Yhteistyökumppanuus järjestöjen sekä vapaa-aika ja kulttuuritoimen kanssa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä mielekkään vapaa-ajan toiminnan kehittämiseksi. Harrastustoiminnan kehittäminen ja osallistumisen mahdollistaminen niin, että myös iltaisin olisi mahdollisuus osallistua mielekkäisiin harrastuksiin Tähän pitäisi avuksi kehittää henkilökohtaisen avun ja/ tai tukihenkilöiden rekrytointia esim. Lapin Matkailuopiston kanssa. Järjestöjen kanssa tulee pohtia toimintojen esteettömyyttä ja kehittää toimintaa niin, että kehitysvammaiset ihmiset voivat osallistua yleiseen harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan.

50 Lähteet Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta Yksilöllisen tuen kriteerit. Räty,Tapio Vammaispalvelut. Kynnys ry. STM Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja. Toim. Markku Niemelä ja Krista Brandt. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73 STM Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4 Internetsivustot: Lainsäädäntö: Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki omaishoidontuesta (2005/937) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista(380/1987) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Sosiaalihuoltoasetus (1983/607) Suomen perustuslaki (731/1999)

51 Liitteet Liite 1. Asumispalvelusäätiö ASPAn asuntojen hankinta sekä kahden oven ja hajautetun asumisen mallit Asumispalvelusäätiö ASPAssa sekä rakennutetaan ja peruskorjataan vanhoja asuntoja Valtion asuntorahaston (ARA) avustuksella ja korkotukilainalla, että hankitaan asuntoja normaalista asuntokannasta RAY:n osarahoituksella. ASPAssa toteutetaan kehitysvammaisten asumisen laatusuosituksia niin, että asukkailla on asunnon kriteerit täyttävät henkilökohtaiset tilat sekä oma ulko-ovi. Asumispalvelusäätiö ASPAn asunnot vuokrataan vuotiaille vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat asumisessaan tukea. Asukkaat voivat hakea yleistä asumistukea vuokrakuluihin. ASPAn omistamiin asuntoihin vuokralainen voi saada asumispalveluja ASPA Palvelut Oy:ltä tai joltain muulta palveluntuottajalta, kunnan omana palveluna tai henkilökohtaisen avun turvin. Enemmän tukea tarvitseville asukkaille hyvä vaihtoehto on kahden-oven asunto (kuva 1), jossa tuki voi olla hyvinkin tiivistä. Vähemmän tukea tarvitsevat voivat asua hajautetusti normaalissa asuntokannassa ja saada palvelut palveluytimestä (kuva 2). Kahden oven periaate Asumispalvelusäätiö ASPA on kehittänyt kahden oven periaatteen, joka tarjoaa tiiviimmän asuntoryhmän asukkaalle mahdollisuuden valita itselleen sopivasti yhteisöllisyyttä ja yksityisyyttä. Periaatetta on alettu toteuttaa ASPAn toiminnassa 2000-luvun alussa. 52 Kahden oven asunnossa on ulko-ovi, josta asukas ja hänen vieraansa voivat kulkea tapaamatta ryhmän muita asukkaita tai palveluntuottajan henkilökuntaa. Näin turvataan asukkaan oikeus yksityisyyteen. Asunnon toinen ovi johtaa suoraan ryhmän yhteistilaan, joka toimii asukkaiden kohtauspaikkana ja henkilökunnan tukikohtana. Kuva 1. Esimerkki kahden oven periaatteella toteutetusta ratkaisusta.

52 Hajautetun asumisen malli Hajautetun asumisen malli on tapa yhdistää asuminen normaalissa asuntokannassa ja riittävät palvelut asumisessaan tukea tarvitseville ihmisille. Mallin keskiössä on asumispalveluryhmä. Asumispalveluryhmän muodostavat asiakkaiden asunnot (kuvassa keltaiset ikkunat) ja erillinen huoneisto (punaiset ikkunat), joka toimii palveluhenkilökunnan tukikohtana sekä asukkaiden yhteistilana. Yhteistilan tarkoitus on edistää asukkaiden keskinäisiä sosiaalisia suhteita ja vertaistukea. Asunnot ja yhteistila sijaitsevat tavallisessa asuinympäristössä ja asunnot ovat vuokra- tai omistusasuntoja. Asumismuoto ja ryhmän asuntojen lukumäärä vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden mukaan. Perusperiaatteena on, että asuntoryhmä pysyy riittävän pienenä ja rakeisena muun asutuksen keskellä. Asunnot voivat sijaita kaupungissa tai kyläkeskuksessa. Siihen, kuinka lähellä toisiaan asunnot sijaitsevat, vaikuttaa yksikön asukkaiden avuntarve. Ympärivuorokautisesti paljon apua tarvitsevien asunnot sijaitsevat lähellä toisiaan ja yhteistila esimerkiksi samassa kerrostalossa kuin asunnot, sillä palvelut on järjestettävä lyhyellä odotusajalla ja joustavasti. Jos palvelut saadaan kutsulaitteella, asiakaan on pystyttävä itse arvioimaan, milloin hän tarvitsee apua. Kuva 2. ASPAn hajautetun asumisen malli. 53

53 Liite 2. Kittilän omien ja ostopalveluasumisyksiköiden kuvaukset Palvelutalo Metsola Omistaja Yhteystiedot Kittilän kunta Lanssitie 5 K Kittilä Vastaava sairaanhoitaja Puh S-posti Perustamisvuosi Fyysinen rakenne Kohderyhmä Asiakkaita Henkilökunta Maksut Erityispiirteet Palvelutalo, jota on laajennettu 2 kertaa. Jaettu 2 osastoon: 15 kpl huoneistoja kooltaan 38-40m2, 2 kpl kaksiota 58,5m2 sekä 5 kpl yhdenhengen huone+wc Lisäksi yhteiset ruokailutilat, sauna sekä oleskelutilat. Huoneista ovi yhteisiin tiloihin. Kaksioissa ovi ulos. Vanhukset ja kehitysvammaiset ihmiset intervallipaikka. Vanhuksia 14 ja kehitysvammaisia ihmisiä ohjattava tukiasukas Vastaava sairaanhoitaja, 3 kehitysvammatyöntekijää, 13 lähihoitajaa, 1 laitoshuoltaja, oppisopimusopiskelija Aamu- ja iltavuorossa 2-3 hoitajaa/osasto Yövuorossa 1 hoitaja Asiakkaiden itse maksettavia maksuja: vuokra n euroa riippuen huoneen tai asunnon neliömäärästä ( alkaen) vesimaksu 12 euroa/kk sähkö mittarilukeman mukaan ylläpitomaksu 10 euroa/kk sisältää vaatehuollon ateriapaketti n. 360 euroa/kk Tehostettua palveluasumista sekä laadukasta hoitoa ja huolenpitoa kehitysvammaisille ihmisille ja vanhuksille.

54 Pääskylän rivitalot Omistaja Kittilän Kunta Yhteystiedot Lanssitie Kittilä Kittilän Tilapalveluliikelaitos Puh Perustamisvuosi Fyysinen rakenne Maksut Erityispiirteet 1970-luvulla Rivitaloja, joissa 45 kpl 28 m 2 ja 2 kpl 56 m 2 huoneistoa Vuokra euroa, lisäksi vesi 11 euroa käyttösähkö sauna 5 euroa Tavallisia vuokrahuoneistoja, jotka ovat kaikkien kuntalaisten haettavissa mahdollisuus kotihoidon tukipalveluihin 55

55 Palvelutalo Kullero Omistaja Kittilän vanhustenkotiyhdistys Yhteystiedot Tuomarintie Kittilä Isännöitsijä Puh Perustamisvuosi 2008 Fyysinen rakenne Kohderyhmä Palvelutalo, jossa 16 kpl 30 m 2 ja 10 kpl 40 m 2 huoneistoa. Vanhukset ja kehitysvammaiset henkilöt Asiakkaita 28 Maksut Erityispiirteet Vuokra euroa, lisäksi vesi sähkö n. 20 euroa/kk sauna 5 euroa/kk Ikääntyvien palveluasumista Vuokra-asuntoja, joihin on mahdollista saada tarvitsemansa palvelut kotihoidolta Kehitysvammahuollon asiakkaiden tukipalvelut tuottaa kotihoito 56

56 Palvelukoti Metsärinne 2A Omistaja Yhteystiedot Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35, Rovaniemi puh Perustamisvuosi 2001 Fyysinen rakenne Kohderyhmä Asiakaspaikkoja Henkilökunta Maksut Erityispiirteet Rivitalo, jossa 4 asukkaan solu. Yhteisiä tiloja olohuone, askarteluhuone, keittiö ja ruokailutila. Kolpeneen palvelukeskuksen uimala, liikuntasali ja kuntosali käytössä. Autistiset nuoret henkilöt 4+1 lyhytaikaisen laitoshoidon paikka, käyttö n. 100 pv/ vuosi 7 lähihoitajaa, 1 laitoshuoltaja, vastaava osastonhoitaja, kustannuspaikan esimies työskentelee eri yksikössä, tilapäispaikan ollessa käytössä henkilöstön määrää lisätään. aamu- ja iltavuorossa 2 hoitajaa yövuorossa 1 hoitaja. Kunnanosuus 279 /vrk, siihen sisältyy ruoka, vaatehuolto, lääkkeet, hygieniatuotteet, yksiön auton käyttö, muut hoitoon liittyvät palvelut mm. lääkäri, psykologi, asiantuntijapalvelut, apuvälineet. Asiakkaan maksama päivähinta määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaisesti. Asiakkaan omaan käyttöön 15% nettotuloista, vähintään 97 Palvelukoti järjestää asumista ja kuntouttavaa toimintaa neljälle nuorelle autistiselle henkilölle. Toiminnan perusteina ovat ihmisarvo, asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja turvallisuus. Palvelukoti osallistuu valtakunnalliseen Haaste-hankkeeseen, jonka tavoitteena on syventyä autististen henkilöiden haastavaan käyttäytymiseen. 57

57 Palvelukoti Metsärinne 2B Omistaja Yhteystiedot Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35, Rovaniemi puh Perustamisvuosi 1990 Fyysinen rakenne Kohderyhmä Rivitalo, jossa 7 asukkaan solu yhteiset oleskelu- ja hygieniatilat Kolpeneen palvelukeskuksen uimala, liikuntasali ja kuntosali käytettävissä Monivammaiset aikuiset henkilöt Asiakaspaikkoja 7 Henkilökunta Maksut Erityispiirteet 8 lähihoitajaa, 1 laitoshoitaja, asumispalveluyksikön vastaava ja kustannuspaikan esimies työskentelevät eri yksikössä aamu- ja iltavuorossa 2 hoitajaa yövuorossa 1 hoitaja Kunnanosuus 214, asiakkaan maksamapäivähinta määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaisesti, asiakkaan omaan käyttöön 15 % nettotuloista, vähintään 97 Asiakkaat ovat osallisena päivän arkirutiineissa, koska eivät vaikeavammaisuutensa vuoksi pysty tekemään itse tai ohjattuna askareita. Heillä on myös vaikeuksia keskittyä tekemiseen. 58

58 Palvelukoti Mäntyrinne 2B Omistaja Yhteystiedot Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35, Rovaniemi vastaava hoitaja puh Perustamisvuosi 2000 Fyysinen rakenne Kohderyhmä Paritalo, jossa 1 soluasunto 5 asiakkaalle yhteisessä käytössä oleskelutila, keittiö ja hygieniatilat sekä aistihuone, viriketoimintahuone, palaverihuone, mahdollisuus Kolpeneen liikuntasalin ja uimalan käyttöön Moni- ja liikuntavammaiset nuoret Asiakaspaikkoja 5 Henkilökunta Maksut Erityispiirteet 7,5 lähihoitajaa, 2 ohjaajaa, 1 sairaanhoitaja, 1 laitoshuoltaja sekä 1 osastonhoitaja. Aamuvuorossa 3-4 hoitajaa iltavuorossa 3 hoitajaa yövuorossa 1 hoitaja. Asiakkaan maksama päivähinta määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaisesti. Asiakkaan omaan käyttöön 15 % nettotuloista, vähintään 97. Kunnan maksama päivähinta 418 /kk Palvelukodin toiminta tukee yksilöllistä kuntoutusta erityisesti arkielämän taidoissa. Asiakasta tuetaan löytämään ja käyttämään omia voimavarojaan ja mahdollisuuksiaan arkielämän taidoissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Asiakkaan omat apuvälineet ovat tärkeä osa toimintaa. 59

59 Asumisyksikkö Lohi Omistaja Nuorten Ystävät Yhteystiedot Leppiniementie Muhos Yksikön vastaava Puh S-posti: Perustamisvuosi 10/2011 Fyysinen rakenne Kohderyhmä Rivitalo, jossa 12 yksiötä. Jaettu kahteen osastoon. Kehitysvammaiset, autismin kirjon henkilöt Asiakkaita 12 Henkilökunta Maksut Erityispiirteet Asumispalveluyksikön vastaava yhteisöpedagogi, 8 ohjaajaa, 3 lähihoitajaa, 2 kouluttamatonta työntekijää, 2 oppisopimuslähihoitajaa Arkisin aamuvuorossa 2-3 ohjaajaa sekä iltaisin 6-7 ohjaajaa Viikonloppuisin aamu- ja iltavuorossa 5-6 ohjaajaa Yövuorossa 1 ohjaaja Asukkaiden itse maksettavia maksuja: vuokra 445 euroa/kk vesi 15 euroa/kk yhteishankintamaksu 30 euroa/kk kuljetukset ateriamaksu 10,50 euroa/päivä Kunnan osuus euroa/vrk=päivähinta Tehostetun palveluasumisen yksikkö nuorille ja nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat monipuolista tukea ja ohjausta. Autismin kirjon henkilöt. 60

60 Palvelukoti Kotimatka Omistaja Yksityinen Yhteystiedot Totontie 9 A Muurola Yksikön vastaava Puh , S-posti: Perustamisvuosi 1998 Fyysinen rakenne Kohderyhmä Asiakkaita Kerrostaloasuntoja Psykiatrisia kuntoutujia sekä kehitysvammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea mielenterveysongelmiin intervallipaikka sekä 7 tukiasuntoa Henkilökunta 2 psykiatrian sairaanhoitajaa, 1 mielenterveyshoitaja, 4 mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen suuntautunutta lähihoitajaa Henkilökunta työskentelee kahdessa vuorossa ja on yöllä tavoitettavissa puhelimitse. Maksut Erityispiirteet Kunnan ostopalvelu Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen, arkisten elämäntaitojen opetteleminen, kertaaminen sekä jo opittujen taitojen ylläpitäminen kodinomaisessa ympäristössä. 61

61

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT 5.6.2013 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT JOHDANTO Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi.

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.8.2011 Taltionumero 2121 Diaarinumero 3195/3/10 Lyhyt ratkaisuseloste 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus B A:n edunvalvojana Päätös, jota

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot