2/2009 huhtikuu. Yleinen taloudellinen tilanne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2009 huhtikuu. Yleinen taloudellinen tilanne"

Transkriptio

1 2/2009 huhtikuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talouden kehykset vuosille Verotus Valtionosuusuudistuksen 2010 tilanne Koulutusta valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta Kysely heikentyneen talous- ja rahoitustilanteen vaikutuksista kuntien talouteen Rahalaitosluoton koron tai korkomarginaalin yksipuolinen tarkistaminen Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Tilinpäätöskysely 2008

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2009 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 980 kpl Upplaga 980 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalouden menokehitys vuosina Kuntien verotulojen kehitys Valtion talouden kehykset vuosille Kuntataloutta vahvistavat toimenpiteet Maksut Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja sivistyspalvelut Toimeentulotuki ja työmarkkinatuki, kuntien palkkatuki Kunnilla ei varoja tehtävien laajennuksiin eikä uusiin tehtäviin Yhteenveto Muita toimenpiteitä Verotus 8 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 53/2009) Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentteja korotetaan 2010 alkaen Veronsaajien oikeudenvalvonta Autoveron ja arvonlisäveron muutokset Oikeuskäytäntöä KHO T 441 KHO T 612 Valtionosuusuudistuksen 2010 tilanne 12 Koulutusta valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta 14 Kysely heikentyneen talous- ja rahoitustilanteen vaikutuksista kuntien talouteen 15 Vuoden 2009 talousarvioiden muuttaminen Rahoituskriisin heijastuminen kuntiin Lainarahoituksen saatavuus ja hinta Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset Rahalaitosluoton koron tai korkomarginaalin yksipuolinen tarkistaminen 17 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 17 Kuntajaoston lausuntoja 87. Elatustuen takautumissaatavien käsittely kunnan kirjanpidossa 88. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen kirjaaminen 89. Kunnallisten yhteisöjen omien eläkkeiden eläkevastuun arvioimisesta 90. Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös kuntaliitoksen jälkeen Muita kirjanpitoon liittyviä kysymyksiä Palkattomien vapaiden jaksottaminen tilinpäätöksessä Tilinpäätöskysely Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2009 (liite 2a) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2010 (liite 2b) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina ,mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita 1 ) (liite 7) Rahalaitosluoton koron tai korkomarginaalin yksipuolinen tarkistaminen (liite 8) 87. Elatustuen takautumissaatavien käsittely kunnan kirjanpidossa (liite 9) 88. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen kirjaaminen (liite 10) 89. Kunnallisten yhteisöjen omien eläkkeiden eläkevastuun arvioimisesta (liite 11) 90. Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös kuntaliitoksen jälkeen (liite 12) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

3 Yleinen taloudellinen tilanne Viime vuonna alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtanut talouden jyrkkään alamäkeen. Kansantalouden tuotanto väheni lähes kymmenen prosenttia kuluvan vuoden tammikuussa verrattuna viime vuoden tammikuun tuotantoon. Tieto perustuu Tilastokeskuksen ennakolliseen tuotannon suhdannekuvaajaan. Kansantuotteemme arvioidaan supistuvan tänä vuonna jopa 5-6 prosenttia. Myös vuodelle 2010 on esitetty miinusmerkkisiä lukuja, mikä merkitsee kokonaistuotantomme supistumista vuosina 2009 ja 2010 yhteensä 7-8 prosenttia. Tätäkin kehitystä huonompia uhkakuvia on esitetty, mutta myös toiveet maailmankaupan elpymisestä ensi vuonna ovat heränneet eri valtioiden mittavien elvytystoimien johdosta. Maailmankaupan aleneminen tänä vuonna heijastuu erityisesti Suomen kaltaiseen viennin kehityksestä riippuvaiseen kansantalouteen. Kuluvalle vuodelle kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat jatkuvasti heikentyneet. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja ennustelukuja kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Ennusteluvut ovat valtiovarainministeriön (VM) maaliskuun lopussa julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaisia. Näitä suhdanne-ennusteita on perinteisesti käytetty Kuntatalous-tiedotteessa yleisen taloudellisen tilanteen ja kehityksen osoittajana. Katsauksen mukaan kokonaistuotantomme arvioidaan supistuvan 5 %. Katsauksessa korostetaan ennustamisen epävarmuutta. Jos maalimantalouden elpyminen alkaa ensi vuoden alkupuolella, Suomessa kasvu seuraa pian perässä. Silti kokonaistuotannon arvioidaan alenevan vielä vuonna 2010 noin 1,5 %. Kuluttajahintojen viime vuoden nopea kasvuvauhti on ollut hidastumassa. Syinä kehitykseen ovat olleet maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Vuonna 2009 kuluttajahintojen keskimääräinen kohoaminen jäänee noin yhteen prosenttiin. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa laskee hintatasoa, mutta alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostavat hintatasoa tänä vuonna. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio arvioidaan yhdeksi prosentiksi. Kustannuspaineet riippuvat myös kuluvaa ja ensi vuotta koskevista palkkaratkaisuista. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna viisi prosenttia. Liukuman osuus tästä jäänee hyvin vähäiseksi muun muassa työpanoksen supistumisen johdosta. Valtiovarainministeriö arvioi yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna noin 3,5 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä, sillä monella sopimusalalla palkkoja koskevat sopimukset päättyvät tämän tai ensi vuoden aikana. Työllisyys säilyi korkealla tasolla viime vuoden loppuun saakka, mutta käänne huonompaan on ollut jyrkkä. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi valtiovarainministeriö arvioi 9 % eli lähes 250 tuhatta henkeä vuonna Ensi vuonna keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 9,5 %. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen helmikuussa 2009 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosien 2009 ja 2010 ennusteet ovat valtiovarainministeriön laatimia. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennuste on luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteessa: asiakohdassa ajankohtaista. Samasta osoitteesta löytyy myös valtiontalouden kehyspäätös vuosille Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009 3

4 Liitteissä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2009 ja Kuntien menokehitys vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli viime vuonna nopeaa, yli seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 4 4,5 prosenttiin. Kunta-alan palkkasumman kasvuvauhti, joka viime vuonna oli eri lähteistä saatujen tietojen mukaan noin 6 7 prosenttia, hidastunee tänä vuonna 4 4,5 prosenttiin muun muassa viime vuotta pienempien sopimuskorotusten sekä henkilöstömenoihin kohdistuvien säästötoimien johdosta. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään tilanteessa, jossa kuntatalous heikkenee merkittävästi huolimatta niistä kuntataloutta parantavista toimenpiteistä, joista sovittiin valtion kehyspäätöksen yhteydessä. Palkantarkistusten laskentateknisenä oletuksena voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna ,5 3 %. Tämä sisältää kuluvalta vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja mahdolliset rakennemuutokset. Kunta-alan palkkasumma kasvanee ensi vuonna noin kolme prosenttia. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina On syytä korostaa, että vuoden 2010 arvio on tällä hetkellä laskentatekninen oletus. Kuluvan vuoden ensimmäisessä Kuntatalous-tiedotteessa tarkasteltiin kuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuja vuodelle Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistuu kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruudeksi on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa 2,16 % maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on tänä vuonna 23,6 %. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu alenisi 0,2 prosenttiyksikköä ja olisi siten 23,4 % vuonna Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa myös työnantajan osuuteen. Myös opettajien eläkemaksu alenee ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina ja tämän hetkiset arviot vuodeksi Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,2 %. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi, arviolta noin kolmeen prosenttiin. Vuonna 2010 kustannustaso nousee, palkkaratkaisusta riippuen, noin 2 2,5 %. Liitteessä 7 on esitetty eräitä keskeisiä indeksilukuja ja niiden kehityksestä laadittuja arvioita vuosille Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuonna 2008 suotuisasti. Kunnallisveroa kasvattivat sekä veropohjan nopea kasvu että kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat keskimäärin 6,5 % edellisestä vuodesta. Kun- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

5 taryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 2008 voimakkaasti. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2008 kunnille kaikkiaan lähes 15,1 miljardia euroa. Osuus yhteisöveron tuotosta oli 1,5 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli hieman yli 900 miljoonaa euroa. Kunnille tilitettiin viime vuonna verotuloja kaikkiaan 17,53 miljardia euroa, mikä merkitsi kasvua vuoteen 2007 verrattuna keskimäärin 7,6 %. Kunnat valmistelivat kuluvan vuoden budjetteja tilanteessa, jossa yleisen taloudellisen kehityksen arviointia leimasi suuri epävarmuus. Kunnat ovat joutuneet muuttamaan kuluvalle vuodelle laadittuja verotuloarvioita sitä mukaa, kun on saatu yhä heikkeneviä arvioita kokonaistaloudellisesta kehityksestä. Tässä tiedotteessa laadittu verotuloarvio perustuu valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteessa esitettyyn kokonaistaloudelliseen kehitykseen ja huhtikuussa käytettävissä oleviin tietoihin muun muassa verotulojen tilityksistä. Kunnallisveron veropohjana olevat ansiotulot kasvanevat vuonna 2009 noin kaksi prosenttia. Koko kansantalouden palkkasumman arvioidaan supistuvan lähes prosentin. Eläketulojen kasvu jatkuu suhteellisen voimakkaana ja erityisesti työttömyysturvan nopea lisäys vaimentaa osittain palkkojen supistumisen aiheuttamaa notkahdusta veropohjassa. Kunnallisverotuksen vähennysten lisäys johtuu pääasiassa eläketulovähennyksen muutoksista. Uuden työtulovähennyksen käyttöönotto supistaa myös kunnallisveron kertymää tänä ja ensi vuonna. Vaikka kuntaryhmän jako-osuuden arvioidaan kohoavan vuonna 2009 viime vuonna sovelletusta jako-osuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista jäänevät viime vuoden tasolle. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan vajaat 15 miljardia euroa eli hieman vähemmän kuin viime vuonna. Talouskehitystä leimaavan epävarmuuden johdosta on syytä lähteä siitä, etteivät kunnallisveron tilitykset ensi vuonna juurikaan lisäänny tämänvuotisesta. Huhtikuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2010 vain hieman enemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi. Hallitus esittää, että kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotetaan väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2009 on lähes 1,2 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset pysynevät kuluvanvuoden tasolla, mutta epävarmuus yritysten tulosten kehityksestä on erityisen suuri. Kiinteistöveron tilitykset ovat tänä vuonna noin 940 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan kahdeksan prosenttia muun muassa sen johdosta, että kiinteistöveroprosenttien alarajoja esitetään korotettaviksi. Ensi vuonna tilitysten kokonaismäärä ylittäneekin miljardin euron. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä ennusteet vuosille 2009 ja Tänä vuonna kuntien verotulot supistuvat keskimäärin 2 3 %. Ensi vuonna verotulot kasvavat tämänhetkisen ennusteen mukaan hieman. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta 2006 ja Vuoden 2008 laskelmat perustuvat muun muassa tietoihin kuntien tilinpäätöksistä ja peruspalveluohjelman laskelmiin. Vuosien 2009 ja 2010 laskelmat ovat Kuntaliitossa laadittuja ennusteita, jotka pohjautuvat peruspalveluohjelmaan. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009 5

6 Valtion talouden kehykset vuosille Maan hallitus päätti valtion talouden kehyksistä vuosille Kehyksen liitteenä on Peruspalveluohjelma, joka linjaa hallituksen kuntapolitiikkaa kehysvuosille. Suomen taloutta leimaa syvä huoli maailmantalouden tilasta ja sen vaikutuksista myös meille. Kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin 5 % ja ensi vuonna noin 1 ½ prosenttia. Maailmantalouden elpymisen arvioidaan kääntävän kokonaistuotannon nousuun vuonna 2011 (katso edellä). Kuntatalous on heikentynyt alkuvuonna jyrkästi. Kuntaliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan liiton toimistossa valmistetun Kuntapalvelujen pelastusohjelman liiton edunvalvonnan pohjaksi erityisesti kehysneuvotteluja silmälläpitäen. Pelastusohjelman tiivistelmää on esitetty kuntatalous-tiedotteessa 1/2009. Liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan Kuntaliiton tavoitteet valtiontalouden kehykseen ja sen liitteenä olevaan peruspalveluohjelmaan vuosille Valtion kehyksen ja peruspalveluohjelman keskeiset kuntataloutta ja toimintaa koskevat päätökset ja linjaukset: Kuntatalous: Kuntataloutta vahvistavat toimenpiteet Yhteisöveron kuntaosuutta korotetaan 10 % -yksiköllä vuosille Kela maksua kevennetään alkaen 0.8 % -prosenttiyksikköä ja poistetaan kokonaan alkaen. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja nostetaan. (katso verotus kohtaa jäljempänä). Toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntien tulolisäyksinä on valtion mukaan tänä vuonna 468 miljoonaa euroa, ensi vuonna 649 miljoonaa euroa ja 674 miljoonaa euroa vuonna Mahdollisten uusien kuntataloutta vahvistavien lisätoimien edellytyksenä on, että kustannuskehityksestä, erityisesti palkkaratkaisusta, saadaan pitkäaikainen ja maltillinen näkymä tuleville vuosille. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Harkinnanvarainen rahoitusavustus sisällytetään yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella.(katso valtionosuuskohtaa jäljempänä). Maksut Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamista jatketaan siten, että laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille Kela ryhtyy maksamaan eläkkeensaajan hoitotukea. Tämä etuuden laajennus rahoitetaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia 60 miljoonalla eurolla. Kunnille annetaan vastineeksi mahdollisuus nostaa pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien enimmäismaksuja 85 prosenttiin nettotuloista nykyisen 82 prosentin asemesta. Osa hoitotuesta ohjautuu pitkäaikaishoidettavien käyttövarojen lisäykseksi. Tällaiset kuntakentän sisällä tapahtuvat rahoituksen uudelleen järjestelyt eivät ole kustannusneutraaleja yksittäiselle kunnalle. Enimmillään kunta voi menettää valti- 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

7 onosuuttaan 12 euroa asukasta kohden saamatta kompensoivaa tulorahoitusta tai kevennystä lakisääteisiin tehtäviinsä. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia korotetaan hallitusohjelman toteuttamiseen liittyen vuosittain runsaalla 21 miljoonalla eurolla vuosina Lisäys kohdistuu muun muassa voimaantulevan vammaislainsäädännön toteuttamiseen, opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalvelujen parantamiseen sekä muiden palvelujen mahdolliseen parantamiseen. Näiden toimintojen kehittämisen aiheuttamat menolisäykset kunnille ovat Kuntaliiton arvion mukaan noin miljoonaa euroa vuodessa. Ministeriön valtionosuusmitoitus perustunee menojen mahduttamiseen ministeriön kehyksiin eikä kustannusarvioon. Opetus- ja sivistyspalvelut Koulutuksen järjestäjille esitetään säädettäväksi velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Tällaista velvoitetta ei voida hyväksyä varsinkin kun uuden tehtävän kustannuksia eikä vuodesta 2010 alkaen edellytettävää 50 %:n valtionosuutta ole esitetty. Toimeentulotuki ja työmarkkinatuki, kuntien palkkatuki Toimeentulotuen menojen oletetaan nousevan vasta viiveellä vaikka toimeentulotuen asiakasmäärät ja menot ovat jo kääntyneet jyrkkään kasvuun. Työmarkkinatukiuudistuksen myötä kunnilla on velvoite maksaa puolet työmarkkinatuesta, jos pitkäaikaistyötöntä ei kyetä aktivoimaan. Aktivoinnin järjestäminen maksaa kunnille kuitenkin noin kolme kertaa enemmän kuin siihen saatava aktivointituki, joten kuntien nettokustannukset tulevat kasvamaan erittäin voimakkaasti ja kuntien maksamat avustukset saattavat kehyskaudella jopa kaksinkertaistua nykyisestä 2 miljardin tasosta sen sijaan, että ne pysyisivät kehyskaudella ennallaan, kuten on arvioitu. Kuntien palkkatuki esitetään pidettäväksi vuoden 2009 tasolla koko kehyskauden. Tätä perusteltiin edellisessä PPO:ssa ( ) sillä, että tukityöllistämisen painopistettä siirretään yksityissektorille työttömyyden vähentyessä. Nyt tilanne on toinen ja kunnille on tulossa ennätyksellinen taakka tukityöllistämisen järjestämisestä. Kunnilla ei varoja tehtävien laajennuksiin eikä uusiin tehtäviin Peruspalveluohjelman mukaan uusista laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuus on vähintään puolet. Peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden voimakkaasti heikentyneiden näkymien vuoksi valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy tässä vaiheessa kuntien menoja lisäävistä toimista. Tämän vuoksi kehyspäätökseen ja peruspalveluohjelmaan sisältyvien kuntien menoja lisäävien uudistusten laajuus, voimaantuloajankohta ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan ohjelman mukaan kussakin tapauksessa erikseen. Yhteenveto Kehysbudjetin ja peruspalveluohjelman arviot kuntatalouden tilasta perustuvat mitä ilmeisimmin havaittavissa olevaa kehitystä myönteisempiin oletuksiin. Esitetyt toimenpiteet kuntien menojen ja tulojen tasapainottamiseksi eivät riitä pysäyttämään voimakkaasti heikkenevää tilannetta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009 7

8 Kehysratkaisu lievittää 350 miljoonalla eurolla kuntien tämänvuotista verotuloromahdusta. Toimenpide on oikean suuntainen, mutta vaikutuksiltaan riittämätön. Kuntien menojen ja tulojen epäsuhta kasvaa edelleen, mikä merkitsee ilman lisätoimia kuntien ajautumista kestämättömään taloustilanteeseen. Vaarana on, että kunnat joutuvat tekemään rajuja säästöpäätöksiä, ottamaan lisää velkaa sekä korottamaan veroja. Monissa kunnissa suunnitellaan pakon edessä lomautuksia ja henkilöstövähennyksiä sekä investointien vähentämistä. Muita toimenpiteitä: Paras - hanketta vauhditetaan tuottavuuden parantamista korostaen. Palvelujen laadun valvonnan välineitä kehitetään. Lisätään kansalaisten valinnanvapautta yli kuntarajojen. Edistetään palvelusetelin käyttöä. Esitys kotikuntalain muutokseksi annetaan elokuussa Valtion ja kuntien tietojärjestelmiä sovitetaan yhteen ottaen huomioon uudistuvan yhteispalvelun tarpeet. Tuottavuus ja kustannuskehitystä arvioidaan yhteisesti päätettyjen tuottavuus- ja kustannusmittareiden avulla. Näitä hyödyntäen asetetaan kunnille ja kuntayhtymille tuottavuuden parantamista koskevat valtakunnalliset tavoitteet. Kuntien ja kuntayhtymien on laadittava suunnitelma tuottavuutta parantavista toimenpiteistä. Kaksikymmentä suurinta kuntaa velvoitetaan laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuus on vähintään puolet. Niin sanotun Tehy-sopimuksen soveltamisesta ja käytettävistä tilastoista sovitaan erikseen. Valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy tässä vaiheessa kuntien menoja lisäävistä toimista. Kuntien menoja lisäävien uudistusten laajuus, voimaantuloajankohta ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Käynnistetään yhdessä Kuntaliiton kanssa normitalkoot. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Reijo Vuorento, p. (09) , Verotus Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 53/2009) Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti sekä verontilityslakia että tuloverolakia. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 10 prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin, seurakuntien jako-osuutta korotettaisiin 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

9 0,8 prosenttiyksiköllä 1,75 prosentista 2,55 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti 76,22 prosentista 65,42 prosenttiin verovuosilta tehtävissä yhteisöveron tilityksissä. Lait on tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ja ne olisivat voimassa 31. päivään joulukuuta Uusi jako-osuus otetaan käyttöön mahdollisesti jo kuluvan vuoden toukokuun tilityksessä tai viimeistään kesäkuussa. Samalla kunnille oikaistaan myös alkuvuoden yhteisöverot uuden jako-osuuden mukaiseksi. Oikaisun suuruus on arviolta 160 miljoonaa euroa, jos se tehdään toukokuussa ja noin 185 miljoonaan euroa, jos se tehdään kesäkuussa. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 10 prosenttiyksiköllä lisää kuntien yhteisöverotuottoja verovuosina 2009 ja 2010 kumpanakin noin 380 miljoonaa euroa ja verovuonna 2011 noin 420 miljoonaa euroa. Ehdotetun muutoksen vaikutukset yksittäisten kuntien tuloihin vaihtelevat sen mukaan, miten suuri osuus kunnan verotuloista muodostuu yhteisöverosta. Ne kunnat, joissa yhteisöveron merkitys on suuri, hyötyvät eniten jako-osuuden korotuksesta. Toisaalta näiden kuntien verotuottomenetykset ovat suurimmat yhteisöveron tuoton alentuessa. Vuoden 2009 yksittäisten kuntien jako-osuuksilla ja yhteisöveron miljoonan euron tuottoarvion mukaan 22,03 prosentin mukaisella kuntien ryhmäosuudella laskettuna kuntien keskimääräinen yhteisöverotuotto olisi 159 euroa/ asukas. Osuuden korottaminen 10 prosenttiyksiköllä lisäisi veron tuottoa keskimäärin 72 euroa/asukas. Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentteja korotetaan 2010 alkaen Hallitus sopi maaliskuussa 2009 valtiontalouden kehyksistä vuosille Osana kehyspäätöstä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja nostetaan vuonna Hallituksen esitys asiasta annetaan ennen kesää. Kuntien perimän yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5 1,0 prosentista 0,6 1,35 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22 0,5 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5 1,0 prosentista 0,6 1,35 prosenttiin. Veroprosentti voi edelleen olla korkeintaan 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti. Myös voimalaitosten kiinteistöverojen ylärajaa on kaavailtu korotettavaksi. Voimalaitosten kiinteistöveron yläraja korottuisi esityksen mukaan 2,85 prosenttiin (nykyisin 2,5). Alarajojen korottaminen lisää kuntien kiinteistöverotuottoja noin 50 miljoonaa euroa ja lisäksi mahdollinen voimalaitosten ylärajan korottaminen lisäisi verotuottoja 6 miljoonaa euroa. Veronsaajien oikeudenvalvonta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toimintakertomus vuodelta 2008 löytyy Verohallinnon internet-sivuilta kohdasta Veronsaajien palvelut \ Oikeudenvalvonta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009 9

10 Autoveron ja arvonlisäveron muutokset Kuntatalous -tiedotteessa 1/2009 kerrottiin autoveron ja siitä kannettavan arvonlisäveron muutoksista, jotka tulivat voimaan Autoveron ja arvonlisäveron muutosten voimaantulo ajoittui hyvin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antaman tuomion (C-10/08) kanssa, joka koskee komission Suomea vastaan nostamaa kannetta autoveroasiassa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi autoverosta kannettavan arvonlisäveron (ns. elv) syrjivän muiden kuin arvonlisäverovelvollisten maahantuojien Suomeen tuomia ajoneuvoja. Tuomion perusteella Suomen olisi joka tapauksessa tullut muuttaa autoverojärjestelmää, mutta nyt tuomiolla on vaikutusta vain maahantuotuihin autoihin ja takautuvasti jo tehtyihin verotuksiin. Tuomiolla on vaikutusta vain ei-arvonlisäverovelvollisten maahantuomien autojen verotukseen. Huhtikuun alussa voimaan tulleet muutokset muuttivat autoverotusta entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Autoveron tasoa nostettiin kautta linjan, koska autoverosta kannettava vero (elv) poistui. Tämä vähensi arvonlisäverolliseen käyttöön hankittujen autojen vähennettävää veroa ja lisäsi näin kustannuksia. Toisaalta pakettiautojen autovero muutettiin hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi, mikä laski erityisesti vähän polttoainetta kuluttavien pakettiautojen autoveron määrää. Autoveron ja arvonlisäveron käytännön vaikutukset pakettiautojen hintatasoon näkyvät jo autoliikkeiden päivitetyissä hinnastoissa. Arvonlisäverolliseen käyttöön hankitun pakettiauton hankintakustannukset ovat lievästi laskeneet. Arvonlisäverottomaan käyttöön hankitun pakettiauton kustannukset ovat laskeneet enemmän, koska siitä ei saanut aiemminkaan tehdä vähennystä, mutta autoveroasteikon muutos koskee myös sitä. Hankintakustannusten muutokset vaihtelevat kuitenkin merkki- ja mallikohtaisesti paljon. Pidemmällä aikavälillä autoveron muutos saattaa lisätä pienien ja vähän polttoainetta kuluttavien pakettiautojen tarjontaa. Arvonlisäverollisessa käytössä olevien henkilöautojen hankintakustannukset nousivat autoveron ja arvonlisäveron muutoksen yhteydessä noin 5 prosenttia, koska henkilöautojen autoveroasteikkoa ei tarkistettu. Arvonlisäverottomassa käytössä olevien omistusautojen, kuten työsuhdeautojen, hankintakustannukset eivät muuttuneet, mutta veromuutosten kustannusvaikutus leasing-sopimuksella hankittujen henkilöautojen hintaan on noin 5 prosenttia. Oikeuskäytäntöä KHO T 441 Tapauksessa nuorisoseura aikoi vuokrata kunnalle liikuntatiloja käytettäväksi muun muassa ala- ja yläkoulun liikuntatunteihin sekä muihin koulun tapahtumiin, päivähoidon ja esikoulun leikki- ja liikuntatunteihin, nuorisotoimen liikuntakerhoihin ja muihin erilaisiin tapahtumiin. Vuokrasopimusluonnoksen mukaan kunta vuokraa 744 tuntia aamu- ja iltapäivällä sekä 256 tuntia ilta-aikaan. Kunnan osuus tilojen käyttötunneista oli 62,5 prosenttia. Veloitus oli sovittu tuntiperusteisesti. Kiinteistön tai huoneiston vuokraus on pääsääntöisesti arvonlisäverotonta AVL 27 :n mukaan. Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta voi tietyin poikkeuksin hakeutua verovelvolliseksi AVL 30 :n mukaan, jos kiinteistöä käytetään jatkuvasti vähennykseen tai palautukseen oikeuttavassa käytössä. Veroa suoritetaan AVL 29 :n mukaan kuitenkin aina mm. kokous-, näyttely- tai urheilutilan käyttöoikeuden tilapäisluonteisesta luovuttamisesta. Tapauksessa oli kysymys verollisen tilan tilapäisen luovuttamisen ja verottoman kiinteistön vuokrauksen välisestä rajanvedosta. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

11 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tilojen vuokrausta on pidettävä arvonlisäverolain 29 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna arvonlisäverollisena tilojen käyttöoikeuden tilapäisluonteisena luovutuksena. Kyse ei ollut verottomasta kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta, josta olisi voinut hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi. Korkein hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että urheilutilan luovuttamisessa ei ole kyse niinkään määräysvallan hankkimisesta itse tilaan vaan tilaan kuuluvien järjestelyjen hyväksikäyttämisestä. Myös Eurooppa-vero-oikeudessa vuokrauksella tarkoitetaan sitä, että vuokralainen saa yksinomaisen määräysvallan hallita ja käyttää kiinteistöä tai sen osaa. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden perusteluissa mainitaan, että verottomuus on poikkeus, jolla yritetään turvata neutraali verokohtelu ja estää veron kertaantuminen. Tapauksessa ei ollut em. edellytyksiä verottomuudelle. Kyseinen korkeimman hallinto-oikeuden tapaus selventää osaltaan tilapäisen verollisen vuokrauksen ja pitkäaikaisen vuokrauksen rajanvetoa. Tapauksen perusteella erilaisten kokous-, näyttely- tai urheilutilan luovuttaminen on verollista, vaikka sopimusperusteisesti luovutukselle on saatu verottoman vuokrauksen ominaispiirteitä. Kunnilla ja kuntayhtymillä on tällaisia tiloja mm. opetustoimen yhteydessä, jolloin vuokraus tulee käsitellä verollisena AVL 29 :n mukaan. Kyseinen ratkaisu ei muuta aiempaa oikeuskäytäntöä siltä osin, kuin kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta on voinut hakeutua verovelvolliseksi, kun tilat ovat vähennykseen oikeuttavassa käytössä esimerkiksi toistuvasti tietyn ajan vuodesta. Tällaisessa luovutuksessa vuokralainen saa tilaan yksinomaisen määräysvallan, jolloin kyse on AVL 27 :n mukaisesta vuokrauksesta, josta voidaan hakeutua verovelvolliseksi AVL 30 :n mukaisesti. KHO T 612 Tapauksessa oli kyse keskinäisen kiinteistöyhtiön omistaman pysäköintihallirakennuksen kiinteistöveron määräytymisen perusteista. Keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkaina olivat kaupunki sekä neljä asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, joiden huoneistoista pääosa oli vakituisessa asuinkäytössä. Autopaikkojen hallinta perustui osakkeisiin ja asuntoyhtiöiden yhtiöjärjestysmääräysten, pysäköintitaloyhtiön omistussuhteiden sekä keskinäisten sopimusten perusteella tilanne oli järjestetty samankaltaiseksi kuin jos pysäköintipaikat olisivat asuntoyhtiön omalla kiinteistöllä. Osakasyhtiöiden osakkaiden käytössä oli noin 73 prosenttia autopaikoista ja kaupungin käytössä yleisinä autopaikkoina noin 27 prosenttia. Kiinteistöverolain 12 :ssä säädetään vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentista. Rakennus katsotaan olevan vakituisessa asuinkäytössä, jos vähintään puolet pinta-alasta on asuinkäytössä. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan myös erilliseen talous- ja autotallirakennukseen. Korkein hallinto-oikeus ei pitänyt pysäköintihallia kiinteistöverolain 12 :n 1 momentissa tarkoitettuna asuinrakennuksena eikä saman pykälän 4 momentissa tarkoitettuna asuinrakennukseen liittyvänä erillisenä talous- ja autotallirakennuksena vaan sellaisena rakennuksena, johon sovellettiin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Korkein hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että kiinteistöverotus on luonteeltaan rakennuskohtaista ja kaavamaista kohdeverotusta. Kiinteistövero määrätään yhtiölle erikseen asianomaisella kiinteistöllä olevan rakennuksen perusteella. Yhtiön toimialana on ylläpitää pysäköintihallia. Pysäköintihallia pidetään kiinteistöverotuksessa muuna kuin asuinkiinteistönä. Hallin käyttäjät määräytyvät viime kädessä käyttöä koskevien siviilioikeudellisten sopimusten perusteella ja voivat vaihtua. Kiinteistöverotusta ei tämän vuoksi voida perustaa siihen, käytetäänkö kiinteistöllä ole- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

12 vaa talous- tai autotallirakennusta eri tahon omistamalla muulla kiinteistöllä tapahtuvaan asumiseen liittyen osapuolten välisen sopimuksen perusteella. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on yhdenmukainen aiemman verotuskäytännön kanssa. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Henrik Rainio, p. (09) , Valtionosuusuudistuksen 2010 tilanne Maan hallitus päätti uudistuksesta politiikkariihessä seuraavaa: Valtionosuusuudistusta valmisteleva työryhmä laatii kehysriiheen mennessä tarvittavat laskelmat sisältävän esityksen, jossa hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin ja tehdään tästä välttämättömästi aiheutuvat muutokset valtionosuusperusteisiin Hallituksen kehyspäätöksessä vuosille (VM/514/ /2009) on linjattu valtionosuusuudistuksesta seuraavaa: Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan siten, että hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Edellä todetusta poiketen hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saaristokuntaa (Enonkoski, Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Länsi- Turunmaa, Maalahti, Puumala ja Sulkava) sekä 20 poikkeuksellisen harvaan asuttua kuntaa, joilla on alle 2,0 asukasta maaneliökilometriä kohden (Savukoski, Enontekiö, Utsjoki, Inari, Pelkosenniemi, Kittilä, Salla, Sodankylä, Muonio, Ranua, Puolanka, Posio, Kolari, Pudasjärvi, Rautavaara, Suomussalmi, Utajärvi, Lestijärvi, Ristijärvi ja Taivalkoski). Näille kunnille kohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 milj. euroa. Harkinnanvarainen rahoitusavustus sisällytetään yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin. Edellä todetut muutokset valmistellaan yksityiskohtien osalta hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän ohjauksessa huhtikuun loppuun 2009 mennessä. Käytännössä yllä oleva tarkoittaa vain välttämättömiä muutoksia nykyiseen valtionosuus-järjestelmään. Ns. Vatt:n ehdottamaa mallia, joka on aiemmin ollut esillä, ei valtaosaltaan toteuteta. Nykyiset valtionosuusperusteet kertoimineen säilyvät, myös yleinen valtionosuus säilyy omana osionaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä esi- ja perusopetuksen valtionosuuksien yhdistäminen on pitkälle tekninen toimenpide. Suurimmat muutokset tulevat esi- ja perusopetuksen järjestelmään, josta tulee ikäluokkapohjainen siten, että valtionosuudet osoitetaan kunnalle. Poikkeamat hoidetaan siten, että kotikunnalle tulee todennäköisesti valtionosuusperusteen mukainen lakisääteinen korvausvelvollisuus. Sama koskisi todennäköisesti yksityisen koulun järjestämää perusopetusta. Yhdistäminen tarkoittaa yhteistä valtionosuusprosenttia ja yhteistä asukaskohtaista kunnan rahoitusosuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä esi- ja perusopetukseen. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

13 Yleisen valtionosuuden määräytymisperusteet lisäyksineen ja vähennyksineen ovat nykyiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäperusteet ja kertoimet ovat myös nykyiset. Esi- ja perusopetukseen tulee 6-15 vuotiaiden ikäluokkaan muodostettava valtionosuusperuste, jota porrastetaan kaikilla nykyisillä kertoimilla pois lukien erityisopetus, kouluverkkolisä ja vammaiskorotukset, koska nämä eivät sovi ikäluokkapohjaiseen menettelyyn. Perusopetuksen vammaiskorotukset hoidetaan erikseen siten, että tällaisen opetuksen ylläpitäjä saa nykyisentasoiset korotukset valtionosuusperusteisiinsa. Perusopetuksessa ei myöskään tulla laskemaan nykyiseen tapaan oppilaskohtaisia yksikköhintoja, koska sitä ei voida toteuttaa ikäluokkapohjaisesti. Kehyspäätöksen mukaan uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti niin, että kustannustenjako kuntien ja valtion välillä ei muutu. Se toteutetaan myös siten, että yhdistäminen sekä esi- ja perusopetuksessa tapahtuvat muutokset eivät aiheuta voimaan tullessaan merkittäviä muutoksia yksittäisten kuntien välillä. Tehtävien laskelmien perusteella on tarkoitus selvittää, mitkä nämä kuntakohtaiset muutokset ovat. Tämä lisäys tai vähennys tehdään muutoin normaalisti laskettuun kunnan valtionosuuteen ja otetaan huomioon laskelman mukaisena toistaiseksi, kunnes järjestelmää uudistetaan mahdollisesti seuraavalla hallituskaudella. Indeksikorotukset, asukaslukumuutokset, muutokset eri ikäryhmien välillä ja laajuusmuutokset sekä mahdolliset nelivuotistarkistukset tehdään valtionosuusperusteisiin normaalisti. Esi- ja perusopetuksen lisäksi yhden putken malliin yhdistetään kirjaston, asukaskohtaisen kulttuuritoimen ja asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet. Muut valtionosuudet jäävät ns. ylläpitäjäjärjestelmään tai ovat muita opetusministeriön päätösvaltaan jääviä (kuten laitokset, vapaa sivistystyö, liikunta ja nuorisotyö). Tavoitteena on edelleen, että kaikkien laskennallisten valtionosuuksien maksatus yhdistetään valtiokonttoriin. Lähtökohtaisesti lopputuloksena on, että kunnan saama valtionosuus ei muuttuisi järjestelmämuutoksen takia. Poikkeus tästä on syrjäisille ja saaristokunnille osoitettava 30 miljoonan euron lisävaltionosuus, joka rahoitetaan pohjista todennäköisesti siten, että kaikilta kunnilta otetaan pois noin 6 euroa asukasta kohti. Myöhemmin, budjettiriihessä ja/tai valtion talousarvioissa selviää, osoitetaanko kunnille lisää valtionosuutta, mikä on ollut Kuntaliiton tavoitteena. Tasausjärjestelmään ei tehdä muutoksia. Kehyspäätöksessä ei ole kannanottoa tasausjärjestelmän kustannusneutraalisuudesta. Hallitusohjelmassa se on mainittu. Harkinnanvarainen rahoitusavustus liitetään laskennallisen valtionosuusjärjestelmän yhteyteen samalle momentille kehyspäätöksen mukaan 10 miljoonan euron suuruisena. Uudistuksen valmistelu jatkuu (huhtikuu 2009) edellä kerrottujen pääperiaatteiden mukaan ja kehyspäätöksessä todetun mukaan hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (HALKE) ohjauksessa. Näin ollen valtionosuustyöryhmän työ jatkuu enemmän teknisenä ja pääasiallisesti valmisteluryhmä/ryhmät työstävät yhdistämismallin ja edellä mainitun kuntakohtaisen laskelman, joka tuottaa valtionosuuteen tehtävän lisäyksen tai vähennyksen määrän (järjestelmämuutoksen vaikutuksen). Tällä hetkellä ei ole olemassa julkaistavia laskelmia. Tavoitteen mukaan ne saataneen kesäkuuhun mennessä, jolloin laskelmat ja keskeiset muutokset voitaisiin tiedottaa kunnille. Ohjaava HALKE ministeriryhmä ottanee kantaa tehtävään ratkaisuun aikaisintaan toukokuun alkupuolella. Tällöin toivottavasti selviää, että tämä supistettu (mini-mini) uudistus toteutetaan. Voi olla myös mahdollista, että mitään uudistusta ei toteuteta. Kuntaliiton tavoitteena kuitenkin on, että kehyspäätöksen mukainen valtionosuuksien yhdistäminen toteutetaan nyt eli Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

14 Kuntaliiton tavoitteena on, että normaalissa aikataulussa kunnille voitaisiin ilmoittaa vuoden 2010 kuntakohtaiset valtionosuudet, mahdollisesti yhden putken mallin osalta kesäkuussa, viimeistään syyskuussa 2009, kun valtion talousarvioesitys tulee julkiseksi. Jäljelle jäävän ylläpitäjämallin osalta (lukio, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu) aiempi järjestelmä säilyy ja siitä on mahdollista ilmoittaa aiempaan tapaan lähinnä keskimääräiset yksikköhinnat ja ylläpitäjämalliin jäävä asukaskohtainen rahoitusosuus alkukesästä arviona ja syyskuussa valtion talousarvioesityksen mukaisena. Yhden putken mallin osalta kunnissa on otettava huomioon, että perusopetukseen palaavat ns. kotikuntakorvaukset, jotka olisi kyettävä arviomaan vuodelle 2010 menoina ja tuloina (omassa kunnassa esi- ja perusopetuksessa olevat, muualle menevät ja vieraista kunnista tulevat). Lisäksi yhden putken malli toteutuessaan aiheuttaa sen, että perusopetuksessa mahdollisesti kuntien välillä olevat sopimukset on tarkistettava. Ylläpitäjämallin poistuessa perusopetuksesta mahdollisen korvauksen perusteena ei ole enää yksikköhinnan ylittävä kustannus, vaan koko kustannus, koska valtionosuus tulee ikäluokan mukana kunnalle. Näin ollen korvattavaksi tulee lähtökohtaisesti koko valtionosuuden peruste. Kuten edellä olevasta ilmenee, moni asia on vielä avoinna ja aikataulu on kireä. Mahdollisista uusista ratkaisuista ja käänteistä pyritään kertomaan mahdollisimman pian. Kuitenkin kehyspäätöksen linjaukseen on syytä varautua. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Koulutusta valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta Kuntatalous tiedotteessa 1/2009 kerrottiin valtionosuusuudistukseen liittyvistä koulutustilaisuuksista. Kun nyt uudistus on supistumassa merkittävästi alkuperäisistä tavoitteistaan (ks. selostus edellä), on suunniteltua koulutusta muutettu seuraavasti: - Valtionosuuspäivä, joka oli tarkoitus järjestää Helsingissä, 2. tai , on peruutettu. - Tilalle on tarjolla Kuntien tulorahoituspäiviä kaksi kappaletta, joissa laajemminkin käsitellään nykyistä taloudellista tilannetta, veroperusteita ja ennusteita. Tarkoitus on käsitellä myös valtionosuusuudistusta ja selvittää uudistuksen eteneminen ja suunnitelmat aikatauluineen. Yksipäiväiset tilaisuudet järjestetään Oulussa ja Tampereella Oulu, Radisson SAS, Hallituskatu Tampere, Juvenes Attila, Yliopistonkatu 38 FCG Efeko Oy on tiedottanut asiasta, ks. tarkemmin > koulutus. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

15 Kysely heikentyneen talous- ja rahoitustilanteen vaikutuksista kuntien talouteen Kuntaliitto teki helmikuussa 2009 kyselyn heikentyneen talous- ja rahoitustilanteen vaikutuksista kuntien talouteen. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin pääomarahoituksen saatavuudessa ja hinnassa viime kuukausien aikana tapahtunutta kehitystä. Tilinpäätökseen 2008 liittyen selvitettiin mahdollisten pääomarahoituksen luotto- ja takaustappioiden ja sijoitustoiminnan arvonalennusten määrää. Kyselyyn vastasi 170 kuntaa, joiden osuus kuntien väestöstä oli 71 % ja kuntien lukumäärästä 51 %. Vuoden 2009 talousarvioiden muuttaminen Talousarvion muuttamisesta oli keskusteltu kahdessa kolmesta kysymykseen vastanneista kunnista (n=143). Vajaa kolmasosa kunnan hallituksista katsoi, ettei talousarvion muuttamiseen ollut toistaiseksi tarvetta. Viidesosassa vastanneista kunnista oli jo käynnistänyt talousarviomuutosten valmistelun. Tämä tarkoitti, että valtuusto tai kunnanhallitus oli määritellyt tulojen ja menojen suuruusluokan ja muutoksen valmistelu oli aloitettu. Helmikuussa 2009 kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat kuluvan vuoden verotulojen jäävän edellisvuotta alemmiksi. Talousarvion verotuloarvioon verrattuna arviot päätyivät 4,7 %:n verotulojen alenemaan. Koko maan tasolla tämä merkitsisi noin 850 miljoonaa euroa alhaisempia verotuloja kuin talousarviossa. Tämä vastaa yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. Viime vuoden tilinpäätösarviosta verojen alenemaksi ennakoitiin 2,5 %. Verotulojen kehityksen muuttuessa nopeasti alaspäin ennakoidusta, talouden tasapaino edellyttää myös menojen kasvun hillintää. Toimintamenojen kasvuksi tälle vuodelle ennakoitiin vuoden 2009 talousarviossa 4,7 % viime vuoden toteutumaan verrattuna. Helmikuun tilanteessa menojen kasvuarviota oli alennettu niin, että talousarviosta oli tultu 0,6 % alaspäin. Verrattuna viime vuoden tilinpäätösarvioihin kuntien toimintamenojen ennakoitiin kuitenkin vielä kasvavan 4 %. Investointien arvioidaan supistuvan toimintamenoja enemmän. Talousarvioita ollaan tarkistamassa investointien osalta 2 % alaspäin. Taloustilanteen vaikeutuminen ennakoi kuntien lainanoton kasvua. Pitkäaikaisia lainoja arvioidaan otettavan 5,3 % enemmän kuin talousarvioihin on merkitty. Kun kunnat muutoinkin olivat varautuneet pitkäaikaisten lainanoton voimakkaaseen kasvuun, niin tänä vuonna kuntien pitkäaikainen lainanotto lähes kaksinkertaistuu viime vuodesta. Kuntien arvio vuoden 2009 talousarvioiden muutostarpeista helmikuussa 2009 indeksoituna, TA 2009= ,3% 100-4,7% -0,6% -2,0% Verotulot Toimintamenot Investointimenot Pitkäaikaisten lainojen lisäys Arvio muutostarpeesta koko maan tasolla, milj TA 2009 Arvio määrästä helmikuussa 2009 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

16 Rahoituskriisin heijastuminen kuntiin Rahoituskriisiä ei kunnissa vielä helmikuun puoleen väliin mennessä oltu koettu erityisen uhkaavana. Enemmistö (60 %) kunnista (n=164) ei ollut katsonut tarpeellisiksi ryhtyä erityistoimiin lainarahoituksen, rahamarkkinasijoitusten tai maksuvalmiuden varmistamiseksi. Lainasalkkuun kohdistuvia riskejä oli pyritty rajaamaan muuttamalla salkun rakennetta (21 kuntaa) tai salkkua oli suojattu uusilla koronavaihtosopimuksilla (17 kuntaa). Sijoitussalkkua oli suojattu uusilla koronvaihtosopimuksilla vain neljässä kunnassa. Kuten yleensä talousvaikeuksien uhatessa näytetään nytkin turvautuvan vahvaan kassaan. Shekki- ja muiden avista ehtoisten talletusten osuutta rahavaroissa sekä shekkiluotto- ja kuntatodistuslimiittejä oli lisätty osassa kunnissa. Lainarahoituksen saatavuus ja hinta Pitkäaikainen lainanotto oli kallistunut yli puolessa kunnista ja halventunut kolmasosassa kuntia. Merkittävää oli, että 2/3:ssa kuntia ei lainan saatavuudessa eikä hinnassa ollut tapahtunut muutoksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lainakannan keskikorko oli keskiluvulla mitattuna 4,28 % (n= 155). Aritmeettinen keskiarvo oli 4,18 %. 10 kuntaa ilmoitti keskikorokseen alle 3,25 % ja 5 kuntaa yli 5 %. Viimeksi nostetun pitkäaikaisen lainan viitekorko oli joka kolmannessa kunnassa kiinteä. Vain 10 %:a kunnista oli sitonut viimeksi nostamansa pitkäaikaisen lainan 12 kk:n euribor -korkoon ja 5 %:a kunnista oli ottanut viimeksi lainaa prime korkoon sidottuna. Yli puolet vastanneista kunnista oli käyttänyt jotain muuta viitekorkoa tai mainittujen viitekorkojen yhdistelmää. Viimeksi nostetun pitkäaikaisen lainan viitekoron päälle laskettu korkomarginaali vaihteli -0,01 0,34 % -yksikön välillä. Nostettujen pitkäaikaisten lainojen korkomarginaalit olivat alle 0,1 % -yksikön aina joulukuuhun 2008 saakka, jonka jälkeen marginaalit nousivat yli 0,3 % -yksikön vuoden 2009 alkuun tultaessa. Kassalainojen korkomarginaalin keskiluku oli 0,10 % -yksikköä Yli 40 %:ssa kuntia marginaali asettui 0,01 0,10 % -yksikön välille. Kuusi kuntaa ilmoitti korkomarginaaliksi 0,00 % -yksikköä. Kassalainakannasta vajaa kolmasosa oli Kuntarahoitukselta tilanteessa Muilta rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta kassalainoja oli yli 60 % kannasta. Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset Luottotappioita omille tytär- ja osakkuusyhteisöille annetuista lainoista kirjaa vuoden 2008 tilinpäätöksessä 15 kyselyyn vastannutta kuntaa yhteensä 2,5 miljoonan euron edestä. Takaustappioita kirjaa vain kaksi kuntaa yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. Arvonalennuksia rahoitusomaisuuden osakkeista ja osuuksista joutuu tekemään 33 kuntaa yhteensä 41,6 miljoonaa euroa ja arvonalennuksia muista arvopapereista kirjaa 24 kuntaa yhteensä 77,1 miljoonaa euroa. Kaikissa kunnissa rahoitusomaisuuden arvonalennusten määrä vuoden 2008 tilinpäätöksessä noussee yli 200 miljoonan euron. Kysely uusitaan ensi syksynä. Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) , Reijo Vuorento, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

17 Rahalaitosluoton koron tai korkomarginaalin yksipuolinen tarkistaminen Nordea Pankki Suomi Oy on ilmoittanut varainhankintansa kallistumiseen vedoten korottavansa kuntien sekä kuntien takaamien vaihtuvakorkoisten lainojen marginaaleja. Kuntien, kuntayhtymien ja niiden tytäryhteisöjen tulisi ennen korontarkistuksen hyväksymistä tai lainan irtisanomista osaltaan arvioida onko pankilla velkakirjaehtojen ja annettujen tarjousten perusteella oikeus yksipuolisesti vaatia korkomarginaalin tai koron korottamista. Jos korotusvaatimusta ei voida pitää oikeutettuna, on perusteltua esittää reklamaatio korotusvaatimuksesta. Kuntaliitto on lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille asiaa koskevan yleiskirjeen (11/80/2009), jossa käsitellään reklamaation perusteita. Reklamaatiosta huolimatta on kuitenkin perusteltua ilmoittaa pankille suostumisesta suorittamaan korotettua korkoa tai korkomarginaalia siihen saakka kunnes korotusasiasta on sovittu tai siihen on saatu oikeuden päätös. Lisäksi tulee pidättää oikeus koron korotuksen palautukseen tuottokorkoineen. Jos reklamaatioperusteita ei ole, on vaihtoehtoina korotetun koron suorittaminen tai lainan irtisanominen. Kuntaliitto kehottaa saattamaan yleiskirjeen tiedoksi viipymättä myös kuntien ja kuntayhtymien tytäryhteisöjen hallituksille tai vastaaville toimielimille niiden mahdollisia toimenpiteitä varten. Yleiskirje on liitteenä 8. Kuntaliitto pyytää kuntia ja kuntayhtymiä ilmoittamaan valitsemastaan menettelytavasta koron korotusasiassa mahdollisia oikeudellisia jatkotoimenpiteitä varten. Ilmoitus pyydetään lähettämään osoitteeseen: oiva.myllyntaus(at)kuntaliitto.fi. Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, puh. (09) , Pirkka-Petri Lebedeff, puh. (09) , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntajaoston lausuntoja Lausunto 87/2009 (liite 9) 87. Elatustuen takautumissaatavien käsittely kunnan kirjanpidossa Elatustukilain (580/2008) mukaiset elatustuen toimeenpanon ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi alkaen. Kansaneläkelaitos käsittelee ja ratkaisee uuden lain voimaantulosta lukien elatustukilain mukaisesti kaikki muut kuin kunnan käsiteltäväksi säädetyt elatustukiasiat. Laissa on säädetty hakemusten käsittelystä, elatustuen tarkistuksista ja takaisinperinnästä ennen lain voimaantuloa. Elatusturvalakiin perustuvat kunnan takautumissaatavat siirtyivät lain voimaan tullessa Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitos siirtyi ulosottokaaressa tarkoitetuksi ulosoton haltijaksi kunnan sijasta (43.2 ). Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta elatustukilain 19.1 :n mukaisesta saatavasta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti. Korvaus Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

18 kohdennetaan kunnille asukasluvun mukaisessa suhteessa valtionosuusjärjestelmän kautta (44 ). Kuntajaosto antoi oma-aloitteisesti lausunnon elatustuen takautumissaatavien ja valtionosuusjärjestelmän kautta maksettavien korvausten käsittelystä kunnan kirjanpidossa yhdenmukaisen menettelyn aikaansaamiseksi (lausunto julkaistu ). Kuntajaoston lausunto Lausunnon mukaan elatustuen takautumissaaminen ohjeistettiin merkittäväksi vuoden 2008 tilinpäätökseen vastaavin perustein kuin kunta on aiemmissa tilinpäätöksissä menetellyt, varovaisuuden periaatetta ja oikeiden ja riittävien tietojen vaatimusta noudattaen. Saamisen määrän oikeellisuutta tulee seurata ja tarvittaessa tarkistaa vastaisissa tilinpäätöksissä siirtymäkauden aikana Tulevien vuosien arvioinnissa on jo tiedossa valtionosuusjärjestelmän kautta saatujen vuotuiset laskennalliset korvaukset, joiden perusteella jäljellä olevan saamisen määrää taseeseen voidaan arvioida. Tarvittaessa saamisesta tehdään arvonalennus. Siirtymäkauden aikana valtionosuusjärjestelmän kautta saatavat laskennalliset korvaukset merkitään takautumissaatavien vähennykseksi. Taseeseen merkityn saamisen ylittävä osuus saadusta korvauksesta kirjataan tuloslaskelman muihin toimintatuottoihin. Jos laskennallinen korvaus ei riitä saamisen kuittaamiseen, poistetaan jäännössaldo muuna toimintakuluna viimeistään vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Elatusturvalain muutoksesta aiheutuviin kysymyksiin kirjanpidon osalta lisätietoja voi kysyä myöhemmin kirjanpitoon liittyvien ohjeiden jälkeen luetelluilta henkilöiltä ja muutoksen muusta sisällöstä, neuvotteleva lakimies Sami Uotinen, p (09) , tai sähköpostilla, sami.uotinen(at)kuntaliitto.fi. Lausunto 88/2009 (liite 10) 88. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen kirjaaminen Koulutuksen kuntayhtymä pyysi kuntajaostolta lausunto siitä, kirjataanko ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus maksu- vai suoriteperusteella. Opetusministeriö on myöntänyt kuntayhtymälle järjestämisluvan koulutuksen toteuttamiseksi. Kuntayhtymän liikelaitoksen toimiva ammattiopisto toteuttaa lisäkoulutuksen. Opetushallitus maksaa ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetyn rahoituksen päätöksen mukaisesti kuukausittain oppilaitoksen pankkitilille. Kuntayhtymässä maksettu rahoitus on kirjattu ammattiopiston saatuihin ennakkomaksuihin. Opiskelijarekisteristä saadun raportin mukaisesti ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus on kirjattu kuukausittain suoriteperusteisesti toteutuneiden opiskelijapäivien mukaan ennakkomaksuista tuloksi. Jos kyseisenä tilivuotena opiskelijatyövuosien määrä on pienempi kuin rahoituspäätöksen opiskelijatyövuodet, käyttämättömät rahat on käytetty seuraavana vuonna. Jos opiskelijatyövuosia on ollut enemmän kuin rahoituspäätöksessä, toteutuneiden opiskelijatyövuosien rahoitus on kirjattu suoriteperusteen mukaisesti tuloksi ja siirtosaamiseksi. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Järjestäjäkohtainen rahoitus määräytyy opetusministeriön vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella hintaryhmittäin. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta opiskelijatyövuotta kohden määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

19 perusteella siten, että se kerrotaan koulutusaloittain muodostettujen hintaryhmien mukaan määräytyvällä luvulla. Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien laskennassa otetaan huomioon kaksi laskentavuotta. Toteutumisvuosiin lasketaan edellisen vuoden tiedonkeruussa ilmoitetut todelliset toteutuneet opiskelijatyövuodet ja kuluvan vuoden syyskuun tilastointipäivänä koulutuksen järjestäjän antamat arviot kuluvan vuoden toteutumasta. Näiden kahden vuoden keskiarvo muodostaa laskennan pohjan, jota verrataan järjestämisluvan mukaiseen määrään. Jos laskennallinen määrä jää alle järjestämisluvan määrän, niin sitä korotetaan luvassa olevaan vähimmäismäärään. Jos laskennallinen määrä ylittää merkittävästi järjestämisluvan määrän ja muiden koulutuksen järjestäjien laskennallisen määrän, niin silloin käytetään alentavaa tarkistamista. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituspäätös on lopullinen. Myönnettyä rahoitusta ei tarkisteta varainhoitovuoden päättyessä. Jos opiskelijatyövuosia ei ole toteutunut niin paljon kuin rahoituspäätöksessä on myönnetty, niin rahoitusta ei palauteta opetusministeriölle. Koulutuksen järjestäjältä ei edellytetä rahoituksen käyttämistä päätöksen mukaisten hintaryhmien ja opiskelijatyövuosien mukaisesti, vaan toteutettavassa koulutuksessa voidaan ottaa huomioon asiakkaiden ja työelämän tarpeet. Opetushallitus maksaa ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetystä rahoituksesta päätöksen mukaisesti 1/12 kuukausittain oppilaitoksen pankkitilille. Kuntayhtymän yksikköhintarahoitus sisältää sekä valtion- että kunnan rahoitusosuuden. Kunnalle opetustoimen yksikköhintarahoitus maksetaan siten, että kunnan oppilaitosten oppilasmäärään perustuvasta yksikköhintarahoituksesta vähennetään kunnan rahoitusosuus. Lausunto Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus kirjataan päätökseen perustuen kuntayhtymän sen vuoden tuloksi, jolle se on myönnetty. Kuntajaosto perusteli lausuntoaan sillä, että lisäkoulutuksen rahoitusta ei tarkisteta jälkikäteen toteutuneiden opiskelijatyövuosien perusteella. Rahoitusosuus on laskennallinen ja tarkoitettu sen vuoden kustannusten rahoittamiseen, jolle se on myönnetty. Saatu rahoitus on katsottava saajan kannalta lopulliseksi ja siten kirjattavissa päätösperusteisesti kokonaan kyseisen vuoden tuloksi. Siirtovelkojen ja saamisten määritelmiin sisältyy suoriteperustetta vastaavan tavan käsite, jona voidaan pitää muun muassa päätökseen perustuvaa kirjaamista. Lausunto 89/2009 (liite 11) 89. Kunnallisten yhteisöjen omien eläkkeiden eläkevastuun arvioimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi lausunnossaan 3/1996 ohjeet lakisääteisen kunnallisen eläkejärjestelmän ulkopuolella tehtyjen eläkesitoumusten eläkevastuun laskemisesta ja kirjaamisesta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Lausunnossa kuvattiin yksityiskohtaisesti laskennassa käytettäviä oletuksia ja menetelmiä. Koska kuntajaoston lausunto on annettu lähes 13 vuotta sitten ja vastuun laskennan ohjeet perustuivat senhetkiseen kuolevuusperusteeseen, lausunnon mukainen kuolevuusperuste ei enää vastaa todellista tilannetta ja sen käyttäminen saattaa johtaa eläkevastuun merkitsemiseen liian pienenä taseeseen. Kuntien eläkevakuutus esitti kuntajaoston harkittavaksi eläkevastuiden laskemisesta annetun ohjeen tarkistamista niin, että sovellettavaa kuolevuusperustetta valittaessa voitaisiin käyttää laskelman varmistavan vakuutusmatemaatikon harkinnan mukaan myös kuntajaoston lausunnon 3/1997 ohjetta turvaavampaa kuolevuusperustetta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

20 Lausunto Kuntajaosto päätti kumota asiaa koskevan aikaisemman lausuntonsa 3/1996. Uuden lausunnon mukaan kuntien eläkelain ulkopuolisen eläkevastuun riittävyyden varmistamiseksi käytetään ensisijaisesti ajantasaista TyEL-laskuperustetta tai vakuutusmatemaatikon varmentamaa vastuulaskelmaa. Jos eläkevastuu määritellään muutoin kuin edellä mainituilla perusteilla, liitetiedoissa on annettava riittävä selvitys käytetyistä laskentaperusteista ja selvitettävä myös arvioperäiset tekijät. Jos vastuun määrään vaikuttaneissa seikoissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia, suoritetaan tarkistus kolmen vuoden välein. Eläkevastuun laskuperusteista ja arvioinnista Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa eri työeläkelaitosten laskuperusteet, joissa määritellään, miten eläkevastuu lasketaan. Vahvistetut laskuperusteet on julkaistu muun muassa Eläketurvakeskuksen Internet-sivuilla > Rahoitus ja kustannustenjako > Laskuperusteet. Kuntien eläkelain ulkopuolisen eläkevastuun laskennassa voidaan käyttää työntekijäin eläkelain (TyEL) laskuperusteita. Kuntien eläkelain ulkopuolisia eläkkeitä, lähinnä ns. vanhoja eläkkeitä, ei läheskään kaikilla kunnilla ja kuntayhtymillä ole ja useilla niilläkin, joilla niitä on, eläkeläisten sekä siten eläkevastuun määrä on vähäinen. Eläkevastuun laskuperusteet ovat monimutkaisia soveltaa, joten on suositeltavaa, että eläkevastuun määrittelyssä käytettäisiin ulkopuolista laskentaa. Kuitenkin, jos tällaisten eläkeläisten määrä on vähäinen ja eläkevastuuvelka siten olennaisen pieni, ulkopuolisen vakuutusmatemaatikon varmentamaa laskelmaa ei edellytetä, mutta liitetiedoissa täytyy antaa lausunnossa edellytetyt tiedot vastuun määrittelystä. Lausunto 90/2009 (liite 12) 90. Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös kuntaliitoksen jälkeen Kaupunki pyysi lausuntoa kuntaliitoksen jälkeen tehtävän ensimmäisen kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviin kysymyksiin. Hakijan tapauksessa useita kuntia liitettiin kaupunkiin ja kaksi kansanterveystyön kuntayhtymää lakkautettiin. Kaupunki pyysi vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Voidaanko kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksessä jättää vertailutiedot vuodelta 2008 antamatta? - Miten kaupungin konsernitilinpäätös vuodelta 2009 laaditaan? - Tuleeko kaupungin laatia avaava konsernitase , ja jos tulee, niin miten se laaditaan? - Tuleeko mahdollisessa avaavassa konsernitaseessa kuvata siihen yhdistettäviä yhteisöjä ikään kuin ne muodostaisivat yhden yhteisön? Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että konsernirakenne tulisi määritellä tällöin uudelleen uuden kaupungin kannalta. Lisäksi se merkitsisi koko konsernitilinpäätöksen laatimista uudelleen, koska mm. kuntayhtymien peruspääomaosuudet ja eräiden muiden yhteisöjen äänivaltaosuudet (esim. omistusyhteisyhteisöstä voi tulla osakkuusyhteisö, osakkuusyhteisöstä voi tulla tytäryhteisö jne.) muuttuvat, kun tarkastellaan asiaa uuden kaupungin kannalta. - Konsernin rahoituslaskelma laaditaan konsernituloslaskelman ja konsernitaseen muutosten sekä erikseen kerättävien tietojen pohjalta. Miten uuden kaupungin konsernin rahoituslaskelma 2009 laaditaan? - Onko uuden kaupungin laadittava lakkaavien kuntien sekä kaupungin konsernitilinpäätöksistä yhdistetty konsernitilinpäätös myös vuodelta 2008 vai voidaanko 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2009

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi VEROHALLINTO PL 325 00052 VERO 24.10.2014 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Diaarinumero 00530 HELSINKI A7/31000/2014 VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Verohallinto pyytää huomioimaan,

Lisätiedot

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Uudistuva kiinteistöverotus Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Kiinteistöverotus ja sen kehittäminen Kiinteistövero 2012 Kiinteistöverotuksen kehityshanke» Arvostusmenetelmien kehittäminen»

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä 1/2011 maaliskuu Yleinen taloudellinen tilanne Peruspalveluohjelma 2012 2015 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Vuosien 2010 ja 2011 valtionosuuspäätösten muutokset Peruspalvelujen valtionosuuspäätöksiä

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden HE 83/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien valtionosuuslain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010. Yleinen taloudellinen tilanne

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010. Yleinen taloudellinen tilanne 3/2010 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtiontalousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2011 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoon

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2009 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2009 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009 4/2009 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet 2010 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2010 Yhtenäinen euromaksualue SEPA Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009 Lehti

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot