METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM YLÖJÄRVEN KAUPUNKI METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

2 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja menetelmät MAISEMASELVITYS Maisemarakenne Maaperä ja topografia Ilmasto Vesitalous Maisemakuva Maisemahäiriöt MAISEMAN HISTORIA Kulttuurihistorialliset lähtökohdat Metsäkylän maiseman ja asutuksen historia Maisemalliset arvot YHTEENVETO Maisemalliset suositukset LIITTEET LÄHTEET Kannen kuva: Kivirannan vanhoja talousrakennuksia.

3 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Metsäkylän osayleiskaava-alue sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa, noin 7 km Ylöjärven keskustasta luoteeseen. Maisemaselvitys laaditaan koko osayleiskaava-alueelle, joka käsittää Metsäkylän taajaman sekä sen länsi-, pohjois- ja itäpuolen. Etelässä alue rajautuu Vaasantiehen, lännessä Hämeenkyrön kunnan rajaan ja idässä voimassa oleviin Elovainion yleiskaavoihin. Selvitysalueen pinta-ala on noin 630 ha. 1.2 Aineisto ja menetelmät Maisemaselvitys on laadittu Metsäkylän osayleiskaavaa varten Ylöjärven kaupungin tilauksesta. Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä selvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi ja työssä avusti agrologi, ympäristösuunnittelija ja maanmittausalan insinööriopiskelija Niina Matkala. Maisemaselvitys perustuu tammi- sekä maaliskuun 2009 aikana tehtyihin maastokäynteihin, peruskarttatarkasteluun sekä aiempiin inventointeihin, joista on koostettu yhteenveto tähän maisemaselvitykseen. Ensimmäisellä maastokäynnillä pyrittiin saamaan yleiskuva alueen maisemasta. Inventointia jatkettiin karttatyöskentelyllä, jonka jälkeen suoritettiin tarkentava maastokäynti ja valokuvattiin alue. Liitekartoille ja raporttiin koottiin alueen maankäytön suunnittelussa huomioitavat maisemalliset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat ja reunaehdot. Lopuksi on annettu suositukset maiseman kannalta rakentamiseen soveltuvista alueista sekä yleisluonteisista menetelmistä alueen maisemahäiriöiden korjaamiseksi.

4 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 2 MAISEMASELVITYS 2.1 Maisemarakenne Maisemamaakunta Seutu kuluu maisema-aluetyöryhmän maisemamaakuntajaon mukaisesti Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Seudulla maisemat ovat monimuotoisia ja pienpiirteisiä. Tyypillistä ovat myös laajat savikot sekä kaakosta luoteeseen suuntautuvat harju- ja saumamuodostumajaksot sekä moreenimaat. Seudun pohjoisosassa maiseman luonteelle ovat tyypillisiä laajat ruhjelaaksojen rikkomat kalliomaat. Seudun kasvillisuus kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja metsät ovat viljavia lehtomaisia ja tuoreita käenkaali-mustikkatyypin ja mustikkatyypin kuusivaltaisia sekametsiä. Seudun vähäiset suot ovat tyypillisesti karuja vedenjakaja-alueiden keidassoita. Kuva: Tyypillinen maatila Ylöjärvellä, kuten koko läntisessä Suomessa, on ollut vuosisatojen ajan useista hirsirakennuksista koostuva pihapiiri peltoalueiden laidalla tai keskellä. Kuvassa Kangasniemen tila. Maiseman peruspiirteet Metsäkylän alue on seudulle tyypillisesti pienpiirteistä ja monimuotoista. Alueen maisemarakenteen muodostavat Ylöjärvenharju etelässä, pohjoispuolella kumpuileva kallioselännejakso sekä näiden väliin jäävä laakso, jossa Iso Työläjärvestä laskeva Työlänoja sivuhaaroineen kulkee. Selvitysalueen keskiosassa maasto on suhteellisen tasaista muutamia kallioisia kumpareita lukuun ottamatta. Maasto viettää itään päin, jonne suuntautuu myös pintavesien valunta. Laaksot sijaitsevat alueella alle 155 metriä meren pinnasta, pohjoisessa ja idässä 143 mmp. Alavissa, viljavissa laaksoissa sijaitsevat alueen pienipiirteiset pellot, joista vanhimmat ovat olleet viljelyksessä 1800-luvulta. Laaksojen alavimpiin kohtiin, laaksopainanteisiin, ovat muodostuneet järvet, ojat sekä suot.

5 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Alueen keskiosassa sijaitsevat metsäiset kumpareet ovat pienpiirteisiä, kun taas pohjoisessa sijaitsevan selänteen reuna kohoaa jyrkkänä Työlänojan laidalla. Kumpareiden lakialueet ovat yli 150 metrin korkeudella meren pinnasta, kun kallioselänteen lakialueet alkavat noin 160 metrin korkeudelta meren pinnasta. Maisemalliset solmukohdat Maisemallisten elementtien: selänteiden, laaksojen, jokien sekä teiden risteyskohtiin muodostuu maisemassa merkittäviä solmukohtia. Näissä koettu maisematila muuttuu tai maisemalliset elementit kohtaavat toisensa ja risteävät. Suljettu ja pienpiirteinen maisema voi muuttua avaraksi tai joen uoma kulkea kapean, jyrkkärinteisten selänteiden reunustaman solan lävitse. Alueella maisemallisia solmukohtia on nähtävissä erityisesti pohjoisessa, Työlänojan sekä kallioselänteen yhteydessä. Lännessä Iso-Työläjärvestä alkaa laskuoja, Työlänoja. Metsäkyläntien varrella kohtaavat metsä ja pelto, Työlänoja mutkittelee kumpareiden lomitse ja maisemassa avautuu näkymiä. Koillisessa Työlänoja kulkee kapeassa, jyrkkien kalliorinteiden reunustamassa laaksossa ja sen varrella on ojien risteyskohta keskellä avointa peltoa. Metsäkylän asuinalueelta Työlänojaan laskevan oja kulkee tässä kohdin kahden selänteen välissä. Itäisin solmukohta sijaitsee Leivätönsuon eteläpuolisten selänteiden välisessä kapeikossa. Kuvat: Näkymiä avoimille alueille: talvinen Iso Työläjärvi sekä Laurintien päästä puuston takana avautuva pelto.

6 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 2.2 Maaperä ja topografia 2.3 Ilmasto Metsäkylä ulottuu lounaisrajaltaan Ylöjärvenharjuun, jonka alueella maaperä on hiekkamoreenia. Muodostuma on jatke Pyynikin-Epilän harjulle. Selvitysalueen lounaisosassa on harjun hiekkamuodostumia ja laaksoihin harjun liepeille ovat kertyneet hienojakoisimmat maa-ainekset niiden lajittuessa mannerjään sulaessa jääkauden lopulla. Alavilla laaksoalueilla selvitysalueen keskiosassa maaperä on valtaosaltaan karkeaa hietaa. Työlänojan tuntumassa, aivan selvitysalueen koillisosassa maaperä on muodostunut savesta tai hiesusta. Iso-Työläjärven eteläpuoli on maaperältään rahkaturvetta. Leivätönsuo muodostuu sekä rahka- että saraturpeesta. Laaksoalueen muissa painanteissa maaperä on saraturvetta tai hienoa hietaa. Selänteet ovat kalliomaata, jota peittää korkeintaan metrin paksuinen maakerros. Selänteitä ympäröivät yleensä moreenialueet, mutta esimerkiksi Leivätönsuota elävöittävät siitä nousevat kalliomaa-alueet. Jyrkimmät kohdat sijaitsevat pohjoisessa, kallioselänteen reunalla. Alueen topografia on valtaosaltaan suhteellisen tasaista lukuun ottamatta hyvinkin jyrkkäreunaisia kalliomäkiä alueen pohjoisosassa Työlänojan laitamilla. Suhteellinen maaston korkeusero alueella on enimmillään 31 metriä. Korkein kohta sijaitsee kaava-alueen eteläosassa Vaasantien pohjoispuolella. Tielinjausta varten on jouduttu maastoon tekemään leikkaus, jonka yläreuna kohoaa 169 metriä merenpinnan yläpuolelle. Muutoin selänteiden lakialueet kohoavat Työlänojan pohjoispuolella noin mmpy. Selvitysalue rajautuu lännessä Iso Työläjärveen, jonka pinta on keskimäärin 153,6 metriä meren pinnasta. Selvitysalueen alavimmat kohdat sijaitsevat alueen länsiosassa, sekä Työlänojan uoma että raviradan länsipuoli sijaitsevat n. 137 metriä meren pinnasta. Selvityskartalla esitetyt maaperätiedot perustuvat Geologisen tutkimuskeskuksen 1: mittakaavaiseen maaperäkarttaan. Rakentamisen kannalta epäedullisia ovat laaksopainanteisiin kerääntyneet savi-, hiesu-, hieno hieta- sekä turvemaat, jotka on esitetty liitekartalla. On mahdollista, että tarkemmissa tutkimuksissa näiltäkin löytyy rakentamiseen soveltuvia alueita. Ilmasto on seudulla melko leuto, hieman mantereisempi kuin rannikolla. Tästä johtuen vuodenaikojen vaihtelu on jyrkempää ja vuotuiset lämpötilaerot suuremmat. Vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat pohjoinen ja etelä-lounas. Kallio-, moreeni- ja hiekkamaat eivät pidätä vettä, mutta keräävät lämpöä, jolloin ne muodostavat pienilmastoltaan lämpimän ympäristön. Hienojakoinen maaperä, kuten savi, taas pidättää vettä. Lisäksi sen kerrostumat sijaitsevat alavimmilla alueilla, jotka ovat myös pienilmastollisesti viileämpiä. Ilmastollisesti kylmiä alueita ovat rinteet, jotka suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen tai koilliseen, koska niillä auringon lämmittävä vaikutus on pienin ja pohjoisesta puhaltavat kylmät tuulet. Avointen viljelysalueiden laidat sekä järvenrannat ovat tuulisia ja siten pienilmastollisesti metsäisiä alueita viileämpiä. Selvitysalueen pellot ja järvet ovat kuitenkin suhteellisen pienialaisia, eikä tuuli pääse niillä yltymään. Lisäksi harju, kallioselänteet sekä laajat metsät tarjoavat suojaa tuulelta. Rinteiden korkeuserot ovat kohtuullisen pieniä, eikä pohjoisrinteistä siten muodostu kovin varjoisia.

7 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Alueella on joitakin mahdollisia kohtia, joissa kylmä ja kostea ilmamassa patoutuu ympäröivien maastonmuotojen sekä kasvillisuuden takia ja jää laaksopainanteisiin paikalleen seisomaan. Tällaisilla kylmänilmanjärvillä pienilmasto on usein muita alueita kylmempi ja kosteampi eikä siten asuinympäristönä suositeltava. Iso Työläjärven laskusuuntaan, itään, ilmamassan vapaan kulun peittävät metsäiset selänteet ja kumpareet. Samoin Isosuon ja Leivätönsuon alueella saattaa kylmä ilma seisoa paikallaan. 2.1 Vesitalous Metsäkylän osayleiskaava-alue rajautuu lännessä Iso Työläjärveen. Sen länsipuolella, Hämeenkyrön kunnan puolella, sijaitsee useita pieniä järviä sekä suoalueita, joista Laihalammin ja sitä ympäröivän suon vedet laskevat Vähä- Työläjärven kautta Iso Työläjärveen. Iso Työläjärvestä laskee Työlänoja kohti itää. Työlänojan yhtyy Vahantajokeen, joka johtaa Näsijärveen kuuluvaan Vahantalahteen. Leivätönsuon pohjoisosan vedet laskevat Työlänojaan ja eteläosan vedet kulkeutuvat Työränojaa pitkin aina Keijärveen, jonka rannalla sijaitsee Ylöjärven keskusta. Ylöjärvenharjun I-luokan pohjavesialue sijaitsee selvitysalueen eteläosassa. Maasto on paikoin hyvin tasaista ja selänteillä on painaumia. Alueella onkin useita soita, joilla osa alueen pintavesistä viipyy. 2.2 Maisemakuva Tiheimmin asutettua Ylöjärven eteläosan ilmettä hallitsevat suuret tiet ja luvun lopun ja vuosituhannen vaihteen rakennukset sekä laajat metsät. Maisemakuva on varsin pienpiirteistä ja avautuvat näkymät lyhyitä. Järvet ja peltoaukeat ovat suhteellisen pienialaisia ja pääosa alueesta on metsää. Kuva: Valtatien 3 varren maisematila on sulkeutunut. Tieltä ei avaudu näkymiä selvitysalueen suuntaan.

8 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Alueen keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa laajennetaan useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta ja ilmeeltään yhtenäistä. Uusilla alueilla rakennusten harmoninen väritys luo viihtyisää maisemakuvaa. Metsäkyläntien varrella on kylän vanhaa sekä uutta keskustarakennetta. Kuvat: Viehättäviä ja ilmeeltään yhtenäisiä asuinmiljöitä. Alueella on säilynyt useita vanhoja tilakeskuksia: Työläjärvi, Kiviranta, Seppola, Ahola, Kangasniemi ovat alueen vanhimpia tiloja, joilla viljely on jatkunut jo ainakin vuotta. Alueen länsiosassa Työläjärven ja Kivirannan ympäristö on säilynyt maaseutumaisena ja miljöö on harmoninen ja vaalimisen arvoinen. Pellot ovat edelleen viljelyksessä ja rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Alueella on useita hevostiloja, joiden laitumet ja tarhat elävöittävät ja korostavat maaseutumaista maisemakuvaa. Ahola sekä Kangasniemi ovat jääneet uudemman asutuksen keskelle ja niiden pellot ovat pirstoutuneet ja huvenneet ympäristön muuttuessa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Aholan rakennukset ovat heikkokuntoisia ja tyhjillään, Kangasniemen tilan pihapiiri henkii kuitenkin

9 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) edelleen viehättävää vanhan ajan tunnelmaa hyvin säilyneine rakennuksineen. Muualla alueella maisema on metsäistä. Paikoin aukeaa pienialaisia ja vaihtelua tuovia näkymiä peltojen yli. Alueella on kohtuullisen paljon soita. Niillä metsä muuttuu kituliaammaksi ja pienikasvuisemmaksi. Alueella on myös kallioisia kumpareita, joilla kasvaa karumpaa kangasmetsää. Pienialaisetkin pellot ja niityt sekä vaihtelevanluonteiset metsät elävöittämät maisemaa ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta. Avointen alueiden laitamilla kasvavat metsät ovat maisemakuvassa merkittävä tekijä. Erityisesti vanhojen peltojen ja tilakeskusten läheisyydessä oleviin reunametsiin tulisi kiinnittää huomiota. Säilyttämisen ja kehittämisen arvoisia ovat pehmeät, lehtipuita ja -pensaita kasvavat metsänreunat verrattuna talousmetsien korkeiden havupuiden reunustamaan, lajistoltaan ja ilmeeltään köyhään viljelysmaisemaan. Alueella on selkeitä maamerkkejä tai hierarkkisia pisteitä, jotka muodostavat alueella liikuttaessa maiseman kiintopisteitä ja erottuvat ympäristöstään. Tällaisia ovat vanhat tilakeskukset ja Metsäkyläntien varrelle muodostunut palvelukeskittymä. Virkistys ja ekologiset yhteydet Maisemakuva vaikuttaa myös alueen virkistysarvoon ja virkistyskäytön miellyttävyyteen. Mielekkäimpien virkistysreittien varrella maisemakuva vaihtelee ja tarjoaa elämyksiä. Asuinympäristö on mielekäs, kun alueelta on hyvät yhteydet pidemmillekin ulkoilureiteille sekä lähellä on leikkiin ja oleskeluun soveltuva viheralue. Hiekkakuopan alue on nykyisin virkistyskäytössä ja erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Virkistys- ja ulkoilukäytössä ovat lisäksi alueen pohjoiset metsät sekä harjumaasto etelässä. Viher- ja virkistysyhteyksiä näiden alueiden suuntaan tulisi säilyttää. Alueella liikkuu myös eläimiä, jotka tarvitsevat rauhallisia ekologisia viheryhteyksiä elinympäristössään liikkumiseen. Ekologisia yhteyksiä on tutkittu tarkemmin luontoselvitysten yhteydessä. Kuva: Viehättävä miljöö. Kivirannan tila ja vasemmalla avautuva Iso Työläjärvi.

10 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Kuva: Ison Työläjärven rannalla suoalueella kasvavaa männikköä. Kuva: Hiekkakuopan reunaa valtatien varrella alueen etelälaidalla.

11 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 2.3 Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka useimmiten rumentavat maisemakuvaa. Häiriöt ovat kuitenkin maisemoinnilla korjattavissa. Maisemahäiriötä alueella aiheuttaa vanha ja autio kaatopaikka, jota on peitetty täyttökumpareilla alueen itäosassa. Vaasantien varrella on harjuun tehty maastoleikkaus sekä tien varrella on maankaivuun tuloksena hiekkakuoppa. Hiekkakuopassa puusto on kuitenkin jo kasvamassa ja alueen luontainen maisemoituminen on alkanut. Alue on nykyisin myös virkistyskäytössä, erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Väliaikaista häiriötä aiheuttavat myös useat rakennus- ja tietyömaat. Kuva: Maastoleikkaus Vaasantien varrella. Kuva: Vaasantien reunassa olevassa vanhassa hiekkakuopassa on alkanut luonnollinen maisemoituminen puuston kasvaessa alueelle takaisin ja kasvillisuuden peittäessä paljaat rinteet.

12 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Kuva: Vanha kaatopaikka korkeine täyttömäkineen.

13 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 3 MAISEMAN HISTORIA Jääkauden jälkeen mannerjään alta paljastuneen maan muokkaamiseen ja maiseman muodostumiseen on vaikuttanut luonnonvoimine lisäksi ihmisen toiminta, kulttuuri. Asumisen, eränkäynnin, viljelyn, laidunnuksen, metsätalouden ja teollistumisen jäljet ovat nähtävissä maisemassa vuosisatojen päähän. Kulttuurihistoria on osa paikan identiteettiä ja arvoa. Paikan kulttuuri on sidoksissa seudun kulttuuriperinteeseen. 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat Tärkeimpiä syitä ihmisen asettumiseen Ylöjärvelle ovat olleet alun perin Näsijärvi, hyvät pyyntimaat ja harjun läheiset kulkuväylät. Myöhemmin valintoihin ovat vaikuttaneet viljelyyn sopivat rannat ja Tampereen kaupungin läheisyys. Seudulla on lukuisia keskiaikaisia kivikirkkoja sekä talonpoikais- ja kartanorakennuksia. Maisemassa näkyy myös karjatalous vanhoina laidunhakoina, katajaketoina sekä muina perinnemaisemina. Seudun asuttaminen Seudun asutushistoria on pitkä. Vanhimpia ihmisen jälkiä Ylöjärven maisemassa ovat useat kivikautiset asuinpaikat ja pari rautakauden elämästä kertovaa muinaisjäännöstä. Maatalouskulttuurin ajasta Ylöjärvellä on kirkon ja hautausmaan lisäksi edelleen nähtävissä vanhimpia viljelymaisemia kartanoineen ja ratsutiloineen harjun pohjoispuolella. Oman leimansa antavat isojaon luvun lopulla hajaannuttamat talonpoikaiskylät sekä tilat kulttuurimaisemineen järvien rannoilla, takamaiden pienipiirteiset torpparialueet sekä laiduntamisesta kertovat perinnemaisemat. Keskiajalla muotoutuneita tiiviitä ryhmäkyliä ei Ylöjärvellä enää ole. Sotia edeltäneeltä ajalta selvimmin näkyy 1900-luvun alun vuosikymmenten muutos, jolloin itsenäistyneiden torppien ja varsinkin karjatalouden ansiosta vaurastuneiden tilojen rakennuskantaa uusittiin ja kyliin rakennettiin kouluja ja seurataloja. Nämä vaiheet ovat parhaiten edustettuina haja-asutusalueilla. Teollistuminen Teollisuutta Ylöjärvelle tuli melko myöhään; suurimmat ja vanhimmat teollisuusalueet liittyivät Tampereeseen 1950-luvulla. Muu teollisuus on tullut alueelle enimmäkseen 1960-luvun jälkeen. Suuren kaupungin läheisyys näkyy kuitenkin erityisesti asuinalueina, joissa on kohtalaisen hyvin aikakautensa hengen säilyttäneitä kokonaisuuksia kertomassa niin sotien jälkeisestä asuttamisesta kuin teollisuudenkin roolista asuntorakentamisessa. Tiestöt Päätie Ylöjärvellä on ollut Hämeenkyröstä Harjun markkinoille johtanut, helppokulkuista harjumaastoa pitkin kulkenut tie. Maantienä väylä näkyy jo vuoden 1742 kartassa. Suurimmat muutokset tiestössä tapahtuivat ja 70- luvuilla liikenteen voimakkaan kasvun myötä koko maassa. Ylöjärvellä vanha Vaasantie tie jäi paikallisliikenteen käyttöön 1960-luvun lopulla uuden, suoran tien valmistuttua. Tien summittaisen iän voi päätellä juuri sen suhteesta maastoon ja vanhoihin tiloihin. Mutkittelevat, kyliä ja tilakeskuksia sivuavat tiet ovat iäkkäämpiä kuin suorat ja leveät, maastoleikkausten ja pengerrysten avulla tasatut tiet. Kylämiljöissä vanhat tielinjat ovat säilyneet ja elävöittävät maisemaa.

14 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Kuva: Ote Kuninkaan kartasta1700-luvun lopulta. Metsäkylä on vielä asuttamatonta. 3.2 Metsäkylän maiseman ja asutuksen historia Perinteinen rakennuspaikka Perinteisesti seudulla kylä on rakentunut harjun notkelmaan, paikkaan, josta on hyvät kulkuyhteydet harjua myöten sekä läheisille vesistöalueille. Rakennuspaikan valintaan ovat vaikuttaneet pienimasto, maan viljavuus sekä pohjaveden saatavuus. Asuinrakennukset on tyypillisesti sijoitettu siten, että niistä on muodostunut pitkiä näkymiä ympäristöön, kun taas talousrakennukset on sijoitettu alarinteelle omaksi ryhmäkseen. Vertaamalla vanhimpien tilakeskusten sijaintia maisemarakenteeseen, on nähtävissä, että rakennukset ovat sijainneet laakson ja rinnealueen taitteen paikkeilla, jossa maaperä on jo rakentamiselle edullista ja laakson viljelysalueet ovat lähellä. Varhainen asutus Metsäkylä oli pitkään asumatonta, kunnes sinne perustettiin Ylöjärven kylän torppia 1700-luvun aikana. Ensimmäisinä otettiin käyttöön helpoiten viljeltävät alueet järvien rannoilta ja ojien varsilta. Harjun liepeillä oleva hienojakoinen ja viljava maa-aines, järven ja ojien kasteluvesi sekä hyvät tieyhteydet harjua myöten vaikuttivat seudun asutuksen ja maatalouden kehitykseen. Isojaon jälkeen 1840-luvulla Pinsiössä sijainneista neljästä torpasta muodostettiin kruunun uudistiloja, koska kylällä oli liikamaata. Uudistilat muodostivat

15 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Metsäkylän ja osan nykyistä Takamaata. Viljelysmaita sijaitsi tuolloin Työläjärven tilan alueella sekä Työlänojan varrella luvulla tilojen määrä oli kasvanut ja käyttöön oli otettu viljavat, alavat seudut selvitysalueen keskiosista luvun pitäjänkartassa alueella sijaitsee 13 tilaa: Työläjärvi, Kiviranta, Kulmala, Ahola, Onnela, Heikkilä, Alanen, Syrjälä, Hietaniemi, Harmaavuori, Ahola, Kuusela ja Kangasniemi. Soiden turvevarastoja hyödynnettiin karjatalouden tarpeisiin. Varhaisinta pienimuotoista teollista toimintaa edusti alueen itäosassa 1900-luvun alkupuolella toiminut pehkutehdas, joka tuotti turpeesta kuivikkeita eläimille. Pehkusuo onkin saanut tästä nimensä. Turpeennoston loputtua alue otettiin myöhemmin kaatopaikan käyttöön. Sotien jälkeinen aika Seuraava suurempi muutos tilojen määrässä ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Tilojen maista lohkottiin sotien jälkeen asutuslakien mukaan 40 asuntotilaa. Yksittäisiä rakennuksia sekä perinteisiä rintamamiestaloalueita nousi Vanhan Vaasantien sekä Metsäkyläntien varrelle. Esimerkkeinä Pikku-Helsinki sekä Uimarannantien pienet kesäasunnot. Vuonna 1955 Metsäkylään rakennettiin koulu suuria ikäluokkia varten. Koulu sijaitse osayleiskaava-alueen eteläpuolella. Metsäkylän toinen kehitysvaihe alkoi teollistumisen myötä 1960-luvulla, kun Vaasantien varteen rakentui runsaasti teollisyrityksiä ja niiden myötä asuinalueita, mm. Huurre Oy:n työntekijöille muodostui Metsäkylään Huurteila niminen asuinalue. Rakentaminen jatkui kiivaana myös seuraavina vuosikymmeninä. Vuosien kuluessa Metsäkylästä muotoutui oma asuintaajamansa, joka on tiivis yhdyskunta Vaasantien koillispuolella. Metsäkylä on ollut yksi Ylöjärven neljästä virallisesta taajamasta 1970-luvulta lähtien. Kuva: Aholan vanha päärakennus.

16 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 3.3 Maisemalliset arvot Säilyneet vanhat tilakeskukset sekä vanhat rakennetut miljööt ovat merkittävä osa maisemallisia arvoja. Tiedot ja numerointi perustuvat aiemmin tehtyyn Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelman Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa julkaisuun (Teivas 2004). Todennäköisesti arvokkaiksi ja tarkemmin inventoitaviksi on merkitty seuraavat kohteet: Arvokkaat rakennetut alueet Huurteila K3.1 Huurteila on ilmeeltään yhtenäinen 1960-luvun omakotirakennusten alue, jonka tontit ja rakennuspiirustukset Huurre Oy myi työntekijöilleen. Yksikerroksiset, harjakattoiset rakennukset ovat hahmoltaan selkeitä. Tyypillinen piha on rajattu orapihlaja-aidalla. Pikku-Helsinki K3.2 Jälleenrakennuskaudelle tyypillisten rintamamiestalojen pieni rakennusryhmä vanhan Vaasan maantien varrella on säilynyt kohtalaisen hyvin yhtenäisenä. Kuvat: Yllä Huurteilan tyypillisiä 60-luvun raknnuksia ja alla Pikku-Helsingin alueella sijaitseva rintamamiestalo.

17 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Arvokkaat rakennukset Tyypillinen maatila Ylöjärvellä, niin kuin läntisessä Suomessa yleensäkin, on vuosisatojen ajan ollut useista hirsirakennuksista koostuva pihapiiri peltoalueiden laidalla tai keskellä. Asuinrakennukset olivat talonpoikaistiloilla yksikerroksisia ja pitkänomaisia. Pienet tilat ja torpat pystyivät aluksi rakentamaan vain yhden asuintuvan, jossa oli porstua eli eteinen ja joskus kamari sen takana. Varojen salliessa rakennusta oli helppo jatkaa toisella tuvalla parituvaksi ja lisätä ehkä vielä kamareitakin. Eri tarkoituksiin oli omat rakennuksensa, joita siirreltiin tarpeen mukaan; etenkin pienet aitat kulkivat nuorikkojen mukana uuteen kotiin. Aitta onkin monilla vanhoilla tiloilla ainoa pitkästä historiasta kertova rakennus. Kangasniemen talo (R3.2) Kangasnimen talo on yksi harvoista vanhoista tiloista, joita Metsäkylässä sijaitsee. Maatilan pihapiiri rajautuu perinteiseen tapaan usealta sivulta. Päärakennus on säilynyt kohtalaisen hyvin. Tila sijaitsee pienen peltoaukean laidalla Vaasantien pohjoispuolella. Metsätupa (R3.3) Metsätupa siirrettiin Metsäkylään vuonna Sitä ennen Metsätupa eli Räikän entinen pirttirakennus toimi kunnanvaltuuston kokoustilana 1970-luvulle saakka Kiviranta (R3.5) Kivirannan tilan rapattu päärakennus on rakennettu 1920-luvulla. Maatilan pihapiiri rajautuu kolmelta muulta sivulta puisiin talousrakennuksiin. Tila sijaitsee tasaisella rakennuspaikalla idässä Isoon Työläjärveen rajautuvien peltojen laidalla. Työläjärvi (R3.6) Työläjärvi, eli entinen Ylöjärven Pietilän torppa, on sijainnut samalla paikalla jo isojaon aikaan. Työläjärvi oli myös Metsäkylän yksi entisistä kruunun uudistiloista. Tilaa ympäröivä peltoaukeaa on viljelty vähintään 200 vuoden ajan. Tilan pihapiiriin kuuluu mm. vanha luhtiaitta. Kuva: Kangasniemi on yksi vanhimmista alueen tiloista.

18 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Kuva: Työläjärven päärakennus. Kiinteät muinaisjäännökset Alueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Museovirasto on suorittanut alueella inventoinnin vuonna Arvokkaat maisema-alueet Alueella ei ole aiemmissa yhteyksissä todettu valtakunnallisia, maakunnallisia tai paikallisia maisema-arvoja. Tässä maisemaselvityksessä paikallisesti on arvokkaiksi ja vaalimisen arvoisiksi todettu vanhojen tilojen viehättävät miljööt, erityisesti Kivirannan sekä Työläjärven ympäristö viljelysalueineen sekä Kangasniemen ja Seppolan pihapiirit. Arvokkaita ovat myös tilakeskusten yhteydessä olevat vanhat, pitkään viljelyssä säilyneet pellot, jotka ovat osa kulttuurihistoriaa sekä tuovat metsäisellä alueella rikkautta ja monimuotoisuutta maisemakuvaan. Kuva: Kivirannan pellolle avautuva näkymä tuo vaihtelua metsäiseen taajamamaisemaan. Metsänreunaa hallitsevat alueen luonteelle sopivasti lehtipuut, joiden lomasta havupuut erottuvat komeina.

19 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 4 YHTEENVETO Selvityksen perusteella on maankäytön suunnittelua varten esitetty liitekartalla suositukset maiseman kannalta rakentamiseen sopivista uusista alueista ja alueista, jolle rakentamista ei suositella maisemallisista syistä. Ensisijaisesti rakennettavilla alueilla rakentaminen aiheuttaa vähiten vaikutuksia maisemassa. Rakentaminen sijoittuu nykyisen rakennetun taajaman yhteyteen. Maaperä ja maasto ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia ja pienilmasto edullinen. Toissijaisena on suositeltu alueita, joille rakentaminen aiheuttaa maisemassa suurempia muutoksia ja olemassa oleva rakennuskanta ja ympäristö asettavat uudelle rakentamiselle vaatimuksia. Alueelle voi suositella harkittua hajaasutusluonteista rakentamista, jotta olemassa oleva arvokas miljöö ei muutu. Kartalla on alueita, joille rakentamista ei suositella maisema-, maasto- ja ympäristötekijöiden vuoksi. Näillä alueilla maaperä, maasto, pienilmasto, rinteiden jyrkkyys ja hankala saavutettavuus asettavat rakentamiselle rajoitteita. Yksittäiset rakennuspaikat ja pienialaiset rakennetut alueet voivat olla mahdollisia toteuttaa. 4.1 Maisemalliset suositukset Vanhat peltoalueet on suositeltavaa säilyttää viljelyskäytössä ja avoimina. Vanhojen tilakeskusten läheisyydessä rakentamisen tulisi huomioida olemassa oleva ympäristö. Rakennusten ja pellon välissä on suositeltavaa säilyttää puustoa, jotta vanhojen peltojen ilme ei muutu. Perinteisesti pellon laidalla ovat sijainneet vain yhden tilan rakennukset. Peltoalueilla metsänreunat on suositeltavaa pehmentää pensain ja lehtipuin. Pienialaiset maanottopaikat tai täyttömäet eivät näy suurmaisemassa, mutta niiden rinteitä on mahdollista muotoilla luonnollisemmaksi ja istutuksin maisemoida niiden säilyessä viheralueina. Ne voidaan myös muotoilla tai täyttää alueen mahdollisen rakentamisen yhteydessä. Helsingissä ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi projektijohtaja maisema-arkkitehti, YKS-359

20 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) LIITTEET Maisemarakenne Maisemakuva Maaperä ja topografia, pienilmasto Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot Maisemalliset suositukset Karttasarja 1700-luvulta nykypäivään LÄHTEET Teivas (2004) Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa. Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma. Rakennettu kulttuuriympäristö (1993). Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. Maisemanhoito (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Arvokkaat maisema-alueet (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Kallio & Keskitalo (12/ 2007, täydennetty 04/2009) Metsäkylän osayleiskaavaalueen luontoselvitys. Maaperäkartta 1: GTK. Historialliset kartat: - Kuninkaan kartasto Suomesta , Tekijät: Alanen, Timo (kirjoittaja), Kepsu, Saulo (toim.) (kirjoittaja), Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, Isojakokartat - Pitäjänkartta Taloudellinen kartta Peruskartat, 1953, 1955, 1980, 1982, 2000, 2001

21 Tornivuori Tunturavuori Iso Työläjärvi a noj lä Työ Leivätönsuo MERKINTÖJEN SELITYKSET Laakso, alle 143 mmp Laakso, alle 155 mmp Laaksopainanne Rinnealue, mmp Selänteen lakialue, yli 150 mmp Selänteen lakialue, yli 160 mmp Maisemallinen solmukohta Oja Teivaalanharju Järvi Rakennettu alue Selvitysalueen raja YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS MAISEMARAKENNE Meritullinkatu 11 C HELSINKI puh fax

22 Kiviranta Näkymä peltojen yli järvelle Seppola Työläjärvi MERKINTÖJEN SELITYKSET Merkittävä näkymä Maamerkki, hierarkkinen piste Nykyistä keskustarakennetta Vanha kaatopaikka Ahola Hierarkkinen alue Harmoninen ja kaunis maisema Hiekkakuoppa Maisemahäiriö Pelto, avoin maisematila Vesistö, avoin maisematila Säiytettävä ekologinen yhteys Kangasniemi Kylän vanha keskusta Maastoleikkaus Säilytettävä viher-/ virkistysyhteys Merkittävä, säilytettävä reunavyöhyke Selvitysalueen raja YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS MAISEMAKUVA Meritullinkatu 11 C HELSINKI puh fax

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 3.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvitysalue... 3 1.2

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 25.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Selvitysalue...3 1.2

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys 2(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy LIITE 4 a FCG Planeko Oy Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Maisema-arvot yhteenveto 11.1.2008 FCG Planeko Oy Maisema-arvot yhteenveto I 11.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Maiseman

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM. www.eriarc.fi KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KÄPYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM. www.eriarc.fi KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KÄPYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KÄPYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 10.12.2009 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys 10.12.2009 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 4 3.

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän kulttuurimaisema 1.3. Kunta Lappeenranta 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys 0204-D1011 22.9.2008 FCG Planeko Oy Maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MAISEMASELVITYS...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 7 2. Alueen historia

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi SIPOON KUNTA TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 13.10.2010 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 13.10.2010 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O 16.2T-1-1 TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

3 KULTTUURIMAISEMA. 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat

3 KULTTUURIMAISEMA. 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat 3 KULTTUURIMAISEMA Jääkauden jälkeen mannerjään alta paljastuneen maan muokkaamiseen ja maiseman muodostumiseen on vaikuttanut luonnonvoimien lisäksi ihmisen toiminta, kulttuuri. Asumisen, eränkäynnin,

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi SIPOON KUNTA ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 28.10.2010 Eriksnäsin osayleiskaava-alueen maisemaselvitys 28.10.2010 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot