METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM YLÖJÄRVEN KAUPUNKI METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

2 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja menetelmät MAISEMASELVITYS Maisemarakenne Maaperä ja topografia Ilmasto Vesitalous Maisemakuva Maisemahäiriöt MAISEMAN HISTORIA Kulttuurihistorialliset lähtökohdat Metsäkylän maiseman ja asutuksen historia Maisemalliset arvot YHTEENVETO Maisemalliset suositukset LIITTEET LÄHTEET Kannen kuva: Kivirannan vanhoja talousrakennuksia.

3 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Metsäkylän osayleiskaava-alue sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa, noin 7 km Ylöjärven keskustasta luoteeseen. Maisemaselvitys laaditaan koko osayleiskaava-alueelle, joka käsittää Metsäkylän taajaman sekä sen länsi-, pohjois- ja itäpuolen. Etelässä alue rajautuu Vaasantiehen, lännessä Hämeenkyrön kunnan rajaan ja idässä voimassa oleviin Elovainion yleiskaavoihin. Selvitysalueen pinta-ala on noin 630 ha. 1.2 Aineisto ja menetelmät Maisemaselvitys on laadittu Metsäkylän osayleiskaavaa varten Ylöjärven kaupungin tilauksesta. Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä selvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi ja työssä avusti agrologi, ympäristösuunnittelija ja maanmittausalan insinööriopiskelija Niina Matkala. Maisemaselvitys perustuu tammi- sekä maaliskuun 2009 aikana tehtyihin maastokäynteihin, peruskarttatarkasteluun sekä aiempiin inventointeihin, joista on koostettu yhteenveto tähän maisemaselvitykseen. Ensimmäisellä maastokäynnillä pyrittiin saamaan yleiskuva alueen maisemasta. Inventointia jatkettiin karttatyöskentelyllä, jonka jälkeen suoritettiin tarkentava maastokäynti ja valokuvattiin alue. Liitekartoille ja raporttiin koottiin alueen maankäytön suunnittelussa huomioitavat maisemalliset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat ja reunaehdot. Lopuksi on annettu suositukset maiseman kannalta rakentamiseen soveltuvista alueista sekä yleisluonteisista menetelmistä alueen maisemahäiriöiden korjaamiseksi.

4 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 2 MAISEMASELVITYS 2.1 Maisemarakenne Maisemamaakunta Seutu kuluu maisema-aluetyöryhmän maisemamaakuntajaon mukaisesti Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Seudulla maisemat ovat monimuotoisia ja pienpiirteisiä. Tyypillistä ovat myös laajat savikot sekä kaakosta luoteeseen suuntautuvat harju- ja saumamuodostumajaksot sekä moreenimaat. Seudun pohjoisosassa maiseman luonteelle ovat tyypillisiä laajat ruhjelaaksojen rikkomat kalliomaat. Seudun kasvillisuus kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja metsät ovat viljavia lehtomaisia ja tuoreita käenkaali-mustikkatyypin ja mustikkatyypin kuusivaltaisia sekametsiä. Seudun vähäiset suot ovat tyypillisesti karuja vedenjakaja-alueiden keidassoita. Kuva: Tyypillinen maatila Ylöjärvellä, kuten koko läntisessä Suomessa, on ollut vuosisatojen ajan useista hirsirakennuksista koostuva pihapiiri peltoalueiden laidalla tai keskellä. Kuvassa Kangasniemen tila. Maiseman peruspiirteet Metsäkylän alue on seudulle tyypillisesti pienpiirteistä ja monimuotoista. Alueen maisemarakenteen muodostavat Ylöjärvenharju etelässä, pohjoispuolella kumpuileva kallioselännejakso sekä näiden väliin jäävä laakso, jossa Iso Työläjärvestä laskeva Työlänoja sivuhaaroineen kulkee. Selvitysalueen keskiosassa maasto on suhteellisen tasaista muutamia kallioisia kumpareita lukuun ottamatta. Maasto viettää itään päin, jonne suuntautuu myös pintavesien valunta. Laaksot sijaitsevat alueella alle 155 metriä meren pinnasta, pohjoisessa ja idässä 143 mmp. Alavissa, viljavissa laaksoissa sijaitsevat alueen pienipiirteiset pellot, joista vanhimmat ovat olleet viljelyksessä 1800-luvulta. Laaksojen alavimpiin kohtiin, laaksopainanteisiin, ovat muodostuneet järvet, ojat sekä suot.

5 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Alueen keskiosassa sijaitsevat metsäiset kumpareet ovat pienpiirteisiä, kun taas pohjoisessa sijaitsevan selänteen reuna kohoaa jyrkkänä Työlänojan laidalla. Kumpareiden lakialueet ovat yli 150 metrin korkeudella meren pinnasta, kun kallioselänteen lakialueet alkavat noin 160 metrin korkeudelta meren pinnasta. Maisemalliset solmukohdat Maisemallisten elementtien: selänteiden, laaksojen, jokien sekä teiden risteyskohtiin muodostuu maisemassa merkittäviä solmukohtia. Näissä koettu maisematila muuttuu tai maisemalliset elementit kohtaavat toisensa ja risteävät. Suljettu ja pienpiirteinen maisema voi muuttua avaraksi tai joen uoma kulkea kapean, jyrkkärinteisten selänteiden reunustaman solan lävitse. Alueella maisemallisia solmukohtia on nähtävissä erityisesti pohjoisessa, Työlänojan sekä kallioselänteen yhteydessä. Lännessä Iso-Työläjärvestä alkaa laskuoja, Työlänoja. Metsäkyläntien varrella kohtaavat metsä ja pelto, Työlänoja mutkittelee kumpareiden lomitse ja maisemassa avautuu näkymiä. Koillisessa Työlänoja kulkee kapeassa, jyrkkien kalliorinteiden reunustamassa laaksossa ja sen varrella on ojien risteyskohta keskellä avointa peltoa. Metsäkylän asuinalueelta Työlänojaan laskevan oja kulkee tässä kohdin kahden selänteen välissä. Itäisin solmukohta sijaitsee Leivätönsuon eteläpuolisten selänteiden välisessä kapeikossa. Kuvat: Näkymiä avoimille alueille: talvinen Iso Työläjärvi sekä Laurintien päästä puuston takana avautuva pelto.

6 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 2.2 Maaperä ja topografia 2.3 Ilmasto Metsäkylä ulottuu lounaisrajaltaan Ylöjärvenharjuun, jonka alueella maaperä on hiekkamoreenia. Muodostuma on jatke Pyynikin-Epilän harjulle. Selvitysalueen lounaisosassa on harjun hiekkamuodostumia ja laaksoihin harjun liepeille ovat kertyneet hienojakoisimmat maa-ainekset niiden lajittuessa mannerjään sulaessa jääkauden lopulla. Alavilla laaksoalueilla selvitysalueen keskiosassa maaperä on valtaosaltaan karkeaa hietaa. Työlänojan tuntumassa, aivan selvitysalueen koillisosassa maaperä on muodostunut savesta tai hiesusta. Iso-Työläjärven eteläpuoli on maaperältään rahkaturvetta. Leivätönsuo muodostuu sekä rahka- että saraturpeesta. Laaksoalueen muissa painanteissa maaperä on saraturvetta tai hienoa hietaa. Selänteet ovat kalliomaata, jota peittää korkeintaan metrin paksuinen maakerros. Selänteitä ympäröivät yleensä moreenialueet, mutta esimerkiksi Leivätönsuota elävöittävät siitä nousevat kalliomaa-alueet. Jyrkimmät kohdat sijaitsevat pohjoisessa, kallioselänteen reunalla. Alueen topografia on valtaosaltaan suhteellisen tasaista lukuun ottamatta hyvinkin jyrkkäreunaisia kalliomäkiä alueen pohjoisosassa Työlänojan laitamilla. Suhteellinen maaston korkeusero alueella on enimmillään 31 metriä. Korkein kohta sijaitsee kaava-alueen eteläosassa Vaasantien pohjoispuolella. Tielinjausta varten on jouduttu maastoon tekemään leikkaus, jonka yläreuna kohoaa 169 metriä merenpinnan yläpuolelle. Muutoin selänteiden lakialueet kohoavat Työlänojan pohjoispuolella noin mmpy. Selvitysalue rajautuu lännessä Iso Työläjärveen, jonka pinta on keskimäärin 153,6 metriä meren pinnasta. Selvitysalueen alavimmat kohdat sijaitsevat alueen länsiosassa, sekä Työlänojan uoma että raviradan länsipuoli sijaitsevat n. 137 metriä meren pinnasta. Selvityskartalla esitetyt maaperätiedot perustuvat Geologisen tutkimuskeskuksen 1: mittakaavaiseen maaperäkarttaan. Rakentamisen kannalta epäedullisia ovat laaksopainanteisiin kerääntyneet savi-, hiesu-, hieno hieta- sekä turvemaat, jotka on esitetty liitekartalla. On mahdollista, että tarkemmissa tutkimuksissa näiltäkin löytyy rakentamiseen soveltuvia alueita. Ilmasto on seudulla melko leuto, hieman mantereisempi kuin rannikolla. Tästä johtuen vuodenaikojen vaihtelu on jyrkempää ja vuotuiset lämpötilaerot suuremmat. Vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat pohjoinen ja etelä-lounas. Kallio-, moreeni- ja hiekkamaat eivät pidätä vettä, mutta keräävät lämpöä, jolloin ne muodostavat pienilmastoltaan lämpimän ympäristön. Hienojakoinen maaperä, kuten savi, taas pidättää vettä. Lisäksi sen kerrostumat sijaitsevat alavimmilla alueilla, jotka ovat myös pienilmastollisesti viileämpiä. Ilmastollisesti kylmiä alueita ovat rinteet, jotka suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen tai koilliseen, koska niillä auringon lämmittävä vaikutus on pienin ja pohjoisesta puhaltavat kylmät tuulet. Avointen viljelysalueiden laidat sekä järvenrannat ovat tuulisia ja siten pienilmastollisesti metsäisiä alueita viileämpiä. Selvitysalueen pellot ja järvet ovat kuitenkin suhteellisen pienialaisia, eikä tuuli pääse niillä yltymään. Lisäksi harju, kallioselänteet sekä laajat metsät tarjoavat suojaa tuulelta. Rinteiden korkeuserot ovat kohtuullisen pieniä, eikä pohjoisrinteistä siten muodostu kovin varjoisia.

7 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Alueella on joitakin mahdollisia kohtia, joissa kylmä ja kostea ilmamassa patoutuu ympäröivien maastonmuotojen sekä kasvillisuuden takia ja jää laaksopainanteisiin paikalleen seisomaan. Tällaisilla kylmänilmanjärvillä pienilmasto on usein muita alueita kylmempi ja kosteampi eikä siten asuinympäristönä suositeltava. Iso Työläjärven laskusuuntaan, itään, ilmamassan vapaan kulun peittävät metsäiset selänteet ja kumpareet. Samoin Isosuon ja Leivätönsuon alueella saattaa kylmä ilma seisoa paikallaan. 2.1 Vesitalous Metsäkylän osayleiskaava-alue rajautuu lännessä Iso Työläjärveen. Sen länsipuolella, Hämeenkyrön kunnan puolella, sijaitsee useita pieniä järviä sekä suoalueita, joista Laihalammin ja sitä ympäröivän suon vedet laskevat Vähä- Työläjärven kautta Iso Työläjärveen. Iso Työläjärvestä laskee Työlänoja kohti itää. Työlänojan yhtyy Vahantajokeen, joka johtaa Näsijärveen kuuluvaan Vahantalahteen. Leivätönsuon pohjoisosan vedet laskevat Työlänojaan ja eteläosan vedet kulkeutuvat Työränojaa pitkin aina Keijärveen, jonka rannalla sijaitsee Ylöjärven keskusta. Ylöjärvenharjun I-luokan pohjavesialue sijaitsee selvitysalueen eteläosassa. Maasto on paikoin hyvin tasaista ja selänteillä on painaumia. Alueella onkin useita soita, joilla osa alueen pintavesistä viipyy. 2.2 Maisemakuva Tiheimmin asutettua Ylöjärven eteläosan ilmettä hallitsevat suuret tiet ja luvun lopun ja vuosituhannen vaihteen rakennukset sekä laajat metsät. Maisemakuva on varsin pienpiirteistä ja avautuvat näkymät lyhyitä. Järvet ja peltoaukeat ovat suhteellisen pienialaisia ja pääosa alueesta on metsää. Kuva: Valtatien 3 varren maisematila on sulkeutunut. Tieltä ei avaudu näkymiä selvitysalueen suuntaan.

8 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Alueen keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa laajennetaan useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta ja ilmeeltään yhtenäistä. Uusilla alueilla rakennusten harmoninen väritys luo viihtyisää maisemakuvaa. Metsäkyläntien varrella on kylän vanhaa sekä uutta keskustarakennetta. Kuvat: Viehättäviä ja ilmeeltään yhtenäisiä asuinmiljöitä. Alueella on säilynyt useita vanhoja tilakeskuksia: Työläjärvi, Kiviranta, Seppola, Ahola, Kangasniemi ovat alueen vanhimpia tiloja, joilla viljely on jatkunut jo ainakin vuotta. Alueen länsiosassa Työläjärven ja Kivirannan ympäristö on säilynyt maaseutumaisena ja miljöö on harmoninen ja vaalimisen arvoinen. Pellot ovat edelleen viljelyksessä ja rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Alueella on useita hevostiloja, joiden laitumet ja tarhat elävöittävät ja korostavat maaseutumaista maisemakuvaa. Ahola sekä Kangasniemi ovat jääneet uudemman asutuksen keskelle ja niiden pellot ovat pirstoutuneet ja huvenneet ympäristön muuttuessa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Aholan rakennukset ovat heikkokuntoisia ja tyhjillään, Kangasniemen tilan pihapiiri henkii kuitenkin

9 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) edelleen viehättävää vanhan ajan tunnelmaa hyvin säilyneine rakennuksineen. Muualla alueella maisema on metsäistä. Paikoin aukeaa pienialaisia ja vaihtelua tuovia näkymiä peltojen yli. Alueella on kohtuullisen paljon soita. Niillä metsä muuttuu kituliaammaksi ja pienikasvuisemmaksi. Alueella on myös kallioisia kumpareita, joilla kasvaa karumpaa kangasmetsää. Pienialaisetkin pellot ja niityt sekä vaihtelevanluonteiset metsät elävöittämät maisemaa ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta. Avointen alueiden laitamilla kasvavat metsät ovat maisemakuvassa merkittävä tekijä. Erityisesti vanhojen peltojen ja tilakeskusten läheisyydessä oleviin reunametsiin tulisi kiinnittää huomiota. Säilyttämisen ja kehittämisen arvoisia ovat pehmeät, lehtipuita ja -pensaita kasvavat metsänreunat verrattuna talousmetsien korkeiden havupuiden reunustamaan, lajistoltaan ja ilmeeltään köyhään viljelysmaisemaan. Alueella on selkeitä maamerkkejä tai hierarkkisia pisteitä, jotka muodostavat alueella liikuttaessa maiseman kiintopisteitä ja erottuvat ympäristöstään. Tällaisia ovat vanhat tilakeskukset ja Metsäkyläntien varrelle muodostunut palvelukeskittymä. Virkistys ja ekologiset yhteydet Maisemakuva vaikuttaa myös alueen virkistysarvoon ja virkistyskäytön miellyttävyyteen. Mielekkäimpien virkistysreittien varrella maisemakuva vaihtelee ja tarjoaa elämyksiä. Asuinympäristö on mielekäs, kun alueelta on hyvät yhteydet pidemmillekin ulkoilureiteille sekä lähellä on leikkiin ja oleskeluun soveltuva viheralue. Hiekkakuopan alue on nykyisin virkistyskäytössä ja erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Virkistys- ja ulkoilukäytössä ovat lisäksi alueen pohjoiset metsät sekä harjumaasto etelässä. Viher- ja virkistysyhteyksiä näiden alueiden suuntaan tulisi säilyttää. Alueella liikkuu myös eläimiä, jotka tarvitsevat rauhallisia ekologisia viheryhteyksiä elinympäristössään liikkumiseen. Ekologisia yhteyksiä on tutkittu tarkemmin luontoselvitysten yhteydessä. Kuva: Viehättävä miljöö. Kivirannan tila ja vasemmalla avautuva Iso Työläjärvi.

10 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Kuva: Ison Työläjärven rannalla suoalueella kasvavaa männikköä. Kuva: Hiekkakuopan reunaa valtatien varrella alueen etelälaidalla.

11 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 2.3 Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka useimmiten rumentavat maisemakuvaa. Häiriöt ovat kuitenkin maisemoinnilla korjattavissa. Maisemahäiriötä alueella aiheuttaa vanha ja autio kaatopaikka, jota on peitetty täyttökumpareilla alueen itäosassa. Vaasantien varrella on harjuun tehty maastoleikkaus sekä tien varrella on maankaivuun tuloksena hiekkakuoppa. Hiekkakuopassa puusto on kuitenkin jo kasvamassa ja alueen luontainen maisemoituminen on alkanut. Alue on nykyisin myös virkistyskäytössä, erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Väliaikaista häiriötä aiheuttavat myös useat rakennus- ja tietyömaat. Kuva: Maastoleikkaus Vaasantien varrella. Kuva: Vaasantien reunassa olevassa vanhassa hiekkakuopassa on alkanut luonnollinen maisemoituminen puuston kasvaessa alueelle takaisin ja kasvillisuuden peittäessä paljaat rinteet.

12 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Kuva: Vanha kaatopaikka korkeine täyttömäkineen.

13 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 3 MAISEMAN HISTORIA Jääkauden jälkeen mannerjään alta paljastuneen maan muokkaamiseen ja maiseman muodostumiseen on vaikuttanut luonnonvoimine lisäksi ihmisen toiminta, kulttuuri. Asumisen, eränkäynnin, viljelyn, laidunnuksen, metsätalouden ja teollistumisen jäljet ovat nähtävissä maisemassa vuosisatojen päähän. Kulttuurihistoria on osa paikan identiteettiä ja arvoa. Paikan kulttuuri on sidoksissa seudun kulttuuriperinteeseen. 3.1 Kulttuurihistorialliset lähtökohdat Tärkeimpiä syitä ihmisen asettumiseen Ylöjärvelle ovat olleet alun perin Näsijärvi, hyvät pyyntimaat ja harjun läheiset kulkuväylät. Myöhemmin valintoihin ovat vaikuttaneet viljelyyn sopivat rannat ja Tampereen kaupungin läheisyys. Seudulla on lukuisia keskiaikaisia kivikirkkoja sekä talonpoikais- ja kartanorakennuksia. Maisemassa näkyy myös karjatalous vanhoina laidunhakoina, katajaketoina sekä muina perinnemaisemina. Seudun asuttaminen Seudun asutushistoria on pitkä. Vanhimpia ihmisen jälkiä Ylöjärven maisemassa ovat useat kivikautiset asuinpaikat ja pari rautakauden elämästä kertovaa muinaisjäännöstä. Maatalouskulttuurin ajasta Ylöjärvellä on kirkon ja hautausmaan lisäksi edelleen nähtävissä vanhimpia viljelymaisemia kartanoineen ja ratsutiloineen harjun pohjoispuolella. Oman leimansa antavat isojaon luvun lopulla hajaannuttamat talonpoikaiskylät sekä tilat kulttuurimaisemineen järvien rannoilla, takamaiden pienipiirteiset torpparialueet sekä laiduntamisesta kertovat perinnemaisemat. Keskiajalla muotoutuneita tiiviitä ryhmäkyliä ei Ylöjärvellä enää ole. Sotia edeltäneeltä ajalta selvimmin näkyy 1900-luvun alun vuosikymmenten muutos, jolloin itsenäistyneiden torppien ja varsinkin karjatalouden ansiosta vaurastuneiden tilojen rakennuskantaa uusittiin ja kyliin rakennettiin kouluja ja seurataloja. Nämä vaiheet ovat parhaiten edustettuina haja-asutusalueilla. Teollistuminen Teollisuutta Ylöjärvelle tuli melko myöhään; suurimmat ja vanhimmat teollisuusalueet liittyivät Tampereeseen 1950-luvulla. Muu teollisuus on tullut alueelle enimmäkseen 1960-luvun jälkeen. Suuren kaupungin läheisyys näkyy kuitenkin erityisesti asuinalueina, joissa on kohtalaisen hyvin aikakautensa hengen säilyttäneitä kokonaisuuksia kertomassa niin sotien jälkeisestä asuttamisesta kuin teollisuudenkin roolista asuntorakentamisessa. Tiestöt Päätie Ylöjärvellä on ollut Hämeenkyröstä Harjun markkinoille johtanut, helppokulkuista harjumaastoa pitkin kulkenut tie. Maantienä väylä näkyy jo vuoden 1742 kartassa. Suurimmat muutokset tiestössä tapahtuivat ja 70- luvuilla liikenteen voimakkaan kasvun myötä koko maassa. Ylöjärvellä vanha Vaasantie tie jäi paikallisliikenteen käyttöön 1960-luvun lopulla uuden, suoran tien valmistuttua. Tien summittaisen iän voi päätellä juuri sen suhteesta maastoon ja vanhoihin tiloihin. Mutkittelevat, kyliä ja tilakeskuksia sivuavat tiet ovat iäkkäämpiä kuin suorat ja leveät, maastoleikkausten ja pengerrysten avulla tasatut tiet. Kylämiljöissä vanhat tielinjat ovat säilyneet ja elävöittävät maisemaa.

14 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Kuva: Ote Kuninkaan kartasta1700-luvun lopulta. Metsäkylä on vielä asuttamatonta. 3.2 Metsäkylän maiseman ja asutuksen historia Perinteinen rakennuspaikka Perinteisesti seudulla kylä on rakentunut harjun notkelmaan, paikkaan, josta on hyvät kulkuyhteydet harjua myöten sekä läheisille vesistöalueille. Rakennuspaikan valintaan ovat vaikuttaneet pienimasto, maan viljavuus sekä pohjaveden saatavuus. Asuinrakennukset on tyypillisesti sijoitettu siten, että niistä on muodostunut pitkiä näkymiä ympäristöön, kun taas talousrakennukset on sijoitettu alarinteelle omaksi ryhmäkseen. Vertaamalla vanhimpien tilakeskusten sijaintia maisemarakenteeseen, on nähtävissä, että rakennukset ovat sijainneet laakson ja rinnealueen taitteen paikkeilla, jossa maaperä on jo rakentamiselle edullista ja laakson viljelysalueet ovat lähellä. Varhainen asutus Metsäkylä oli pitkään asumatonta, kunnes sinne perustettiin Ylöjärven kylän torppia 1700-luvun aikana. Ensimmäisinä otettiin käyttöön helpoiten viljeltävät alueet järvien rannoilta ja ojien varsilta. Harjun liepeillä oleva hienojakoinen ja viljava maa-aines, järven ja ojien kasteluvesi sekä hyvät tieyhteydet harjua myöten vaikuttivat seudun asutuksen ja maatalouden kehitykseen. Isojaon jälkeen 1840-luvulla Pinsiössä sijainneista neljästä torpasta muodostettiin kruunun uudistiloja, koska kylällä oli liikamaata. Uudistilat muodostivat

15 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Metsäkylän ja osan nykyistä Takamaata. Viljelysmaita sijaitsi tuolloin Työläjärven tilan alueella sekä Työlänojan varrella luvulla tilojen määrä oli kasvanut ja käyttöön oli otettu viljavat, alavat seudut selvitysalueen keskiosista luvun pitäjänkartassa alueella sijaitsee 13 tilaa: Työläjärvi, Kiviranta, Kulmala, Ahola, Onnela, Heikkilä, Alanen, Syrjälä, Hietaniemi, Harmaavuori, Ahola, Kuusela ja Kangasniemi. Soiden turvevarastoja hyödynnettiin karjatalouden tarpeisiin. Varhaisinta pienimuotoista teollista toimintaa edusti alueen itäosassa 1900-luvun alkupuolella toiminut pehkutehdas, joka tuotti turpeesta kuivikkeita eläimille. Pehkusuo onkin saanut tästä nimensä. Turpeennoston loputtua alue otettiin myöhemmin kaatopaikan käyttöön. Sotien jälkeinen aika Seuraava suurempi muutos tilojen määrässä ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Tilojen maista lohkottiin sotien jälkeen asutuslakien mukaan 40 asuntotilaa. Yksittäisiä rakennuksia sekä perinteisiä rintamamiestaloalueita nousi Vanhan Vaasantien sekä Metsäkyläntien varrelle. Esimerkkeinä Pikku-Helsinki sekä Uimarannantien pienet kesäasunnot. Vuonna 1955 Metsäkylään rakennettiin koulu suuria ikäluokkia varten. Koulu sijaitse osayleiskaava-alueen eteläpuolella. Metsäkylän toinen kehitysvaihe alkoi teollistumisen myötä 1960-luvulla, kun Vaasantien varteen rakentui runsaasti teollisyrityksiä ja niiden myötä asuinalueita, mm. Huurre Oy:n työntekijöille muodostui Metsäkylään Huurteila niminen asuinalue. Rakentaminen jatkui kiivaana myös seuraavina vuosikymmeninä. Vuosien kuluessa Metsäkylästä muotoutui oma asuintaajamansa, joka on tiivis yhdyskunta Vaasantien koillispuolella. Metsäkylä on ollut yksi Ylöjärven neljästä virallisesta taajamasta 1970-luvulta lähtien. Kuva: Aholan vanha päärakennus.

16 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 3.3 Maisemalliset arvot Säilyneet vanhat tilakeskukset sekä vanhat rakennetut miljööt ovat merkittävä osa maisemallisia arvoja. Tiedot ja numerointi perustuvat aiemmin tehtyyn Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelman Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa julkaisuun (Teivas 2004). Todennäköisesti arvokkaiksi ja tarkemmin inventoitaviksi on merkitty seuraavat kohteet: Arvokkaat rakennetut alueet Huurteila K3.1 Huurteila on ilmeeltään yhtenäinen 1960-luvun omakotirakennusten alue, jonka tontit ja rakennuspiirustukset Huurre Oy myi työntekijöilleen. Yksikerroksiset, harjakattoiset rakennukset ovat hahmoltaan selkeitä. Tyypillinen piha on rajattu orapihlaja-aidalla. Pikku-Helsinki K3.2 Jälleenrakennuskaudelle tyypillisten rintamamiestalojen pieni rakennusryhmä vanhan Vaasan maantien varrella on säilynyt kohtalaisen hyvin yhtenäisenä. Kuvat: Yllä Huurteilan tyypillisiä 60-luvun raknnuksia ja alla Pikku-Helsingin alueella sijaitseva rintamamiestalo.

17 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Arvokkaat rakennukset Tyypillinen maatila Ylöjärvellä, niin kuin läntisessä Suomessa yleensäkin, on vuosisatojen ajan ollut useista hirsirakennuksista koostuva pihapiiri peltoalueiden laidalla tai keskellä. Asuinrakennukset olivat talonpoikaistiloilla yksikerroksisia ja pitkänomaisia. Pienet tilat ja torpat pystyivät aluksi rakentamaan vain yhden asuintuvan, jossa oli porstua eli eteinen ja joskus kamari sen takana. Varojen salliessa rakennusta oli helppo jatkaa toisella tuvalla parituvaksi ja lisätä ehkä vielä kamareitakin. Eri tarkoituksiin oli omat rakennuksensa, joita siirreltiin tarpeen mukaan; etenkin pienet aitat kulkivat nuorikkojen mukana uuteen kotiin. Aitta onkin monilla vanhoilla tiloilla ainoa pitkästä historiasta kertova rakennus. Kangasniemen talo (R3.2) Kangasnimen talo on yksi harvoista vanhoista tiloista, joita Metsäkylässä sijaitsee. Maatilan pihapiiri rajautuu perinteiseen tapaan usealta sivulta. Päärakennus on säilynyt kohtalaisen hyvin. Tila sijaitsee pienen peltoaukean laidalla Vaasantien pohjoispuolella. Metsätupa (R3.3) Metsätupa siirrettiin Metsäkylään vuonna Sitä ennen Metsätupa eli Räikän entinen pirttirakennus toimi kunnanvaltuuston kokoustilana 1970-luvulle saakka Kiviranta (R3.5) Kivirannan tilan rapattu päärakennus on rakennettu 1920-luvulla. Maatilan pihapiiri rajautuu kolmelta muulta sivulta puisiin talousrakennuksiin. Tila sijaitsee tasaisella rakennuspaikalla idässä Isoon Työläjärveen rajautuvien peltojen laidalla. Työläjärvi (R3.6) Työläjärvi, eli entinen Ylöjärven Pietilän torppa, on sijainnut samalla paikalla jo isojaon aikaan. Työläjärvi oli myös Metsäkylän yksi entisistä kruunun uudistiloista. Tilaa ympäröivä peltoaukeaa on viljelty vähintään 200 vuoden ajan. Tilan pihapiiriin kuuluu mm. vanha luhtiaitta. Kuva: Kangasniemi on yksi vanhimmista alueen tiloista.

18 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) Kuva: Työläjärven päärakennus. Kiinteät muinaisjäännökset Alueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Museovirasto on suorittanut alueella inventoinnin vuonna Arvokkaat maisema-alueet Alueella ei ole aiemmissa yhteyksissä todettu valtakunnallisia, maakunnallisia tai paikallisia maisema-arvoja. Tässä maisemaselvityksessä paikallisesti on arvokkaiksi ja vaalimisen arvoisiksi todettu vanhojen tilojen viehättävät miljööt, erityisesti Kivirannan sekä Työläjärven ympäristö viljelysalueineen sekä Kangasniemen ja Seppolan pihapiirit. Arvokkaita ovat myös tilakeskusten yhteydessä olevat vanhat, pitkään viljelyssä säilyneet pellot, jotka ovat osa kulttuurihistoriaa sekä tuovat metsäisellä alueella rikkautta ja monimuotoisuutta maisemakuvaan. Kuva: Kivirannan pellolle avautuva näkymä tuo vaihtelua metsäiseen taajamamaisemaan. Metsänreunaa hallitsevat alueen luonteelle sopivasti lehtipuut, joiden lomasta havupuut erottuvat komeina.

19 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) 4 YHTEENVETO Selvityksen perusteella on maankäytön suunnittelua varten esitetty liitekartalla suositukset maiseman kannalta rakentamiseen sopivista uusista alueista ja alueista, jolle rakentamista ei suositella maisemallisista syistä. Ensisijaisesti rakennettavilla alueilla rakentaminen aiheuttaa vähiten vaikutuksia maisemassa. Rakentaminen sijoittuu nykyisen rakennetun taajaman yhteyteen. Maaperä ja maasto ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia ja pienilmasto edullinen. Toissijaisena on suositeltu alueita, joille rakentaminen aiheuttaa maisemassa suurempia muutoksia ja olemassa oleva rakennuskanta ja ympäristö asettavat uudelle rakentamiselle vaatimuksia. Alueelle voi suositella harkittua hajaasutusluonteista rakentamista, jotta olemassa oleva arvokas miljöö ei muutu. Kartalla on alueita, joille rakentamista ei suositella maisema-, maasto- ja ympäristötekijöiden vuoksi. Näillä alueilla maaperä, maasto, pienilmasto, rinteiden jyrkkyys ja hankala saavutettavuus asettavat rakentamiselle rajoitteita. Yksittäiset rakennuspaikat ja pienialaiset rakennetut alueet voivat olla mahdollisia toteuttaa. 4.1 Maisemalliset suositukset Vanhat peltoalueet on suositeltavaa säilyttää viljelyskäytössä ja avoimina. Vanhojen tilakeskusten läheisyydessä rakentamisen tulisi huomioida olemassa oleva ympäristö. Rakennusten ja pellon välissä on suositeltavaa säilyttää puustoa, jotta vanhojen peltojen ilme ei muutu. Perinteisesti pellon laidalla ovat sijainneet vain yhden tilan rakennukset. Peltoalueilla metsänreunat on suositeltavaa pehmentää pensain ja lehtipuin. Pienialaiset maanottopaikat tai täyttömäet eivät näy suurmaisemassa, mutta niiden rinteitä on mahdollista muotoilla luonnollisemmaksi ja istutuksin maisemoida niiden säilyessä viheralueina. Ne voidaan myös muotoilla tai täyttää alueen mahdollisen rakentamisen yhteydessä. Helsingissä ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi projektijohtaja maisema-arkkitehti, YKS-359

20 Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (20) LIITTEET Maisemarakenne Maisemakuva Maaperä ja topografia, pienilmasto Maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot Maisemalliset suositukset Karttasarja 1700-luvulta nykypäivään LÄHTEET Teivas (2004) Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa. Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma. Rakennettu kulttuuriympäristö (1993). Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museovirasto, Rakennushistorian osasto. Maisemanhoito (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Arvokkaat maisema-alueet (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Kallio & Keskitalo (12/ 2007, täydennetty 04/2009) Metsäkylän osayleiskaavaalueen luontoselvitys. Maaperäkartta 1: GTK. Historialliset kartat: - Kuninkaan kartasto Suomesta , Tekijät: Alanen, Timo (kirjoittaja), Kepsu, Saulo (toim.) (kirjoittaja), Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, Isojakokartat - Pitäjänkartta Taloudellinen kartta Peruskartat, 1953, 1955, 1980, 1982, 2000, 2001

21 Tornivuori Tunturavuori Iso Työläjärvi a noj lä Työ Leivätönsuo MERKINTÖJEN SELITYKSET Laakso, alle 143 mmp Laakso, alle 155 mmp Laaksopainanne Rinnealue, mmp Selänteen lakialue, yli 150 mmp Selänteen lakialue, yli 160 mmp Maisemallinen solmukohta Oja Teivaalanharju Järvi Rakennettu alue Selvitysalueen raja YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS MAISEMARAKENNE Meritullinkatu 11 C HELSINKI puh fax

22 Kiviranta Näkymä peltojen yli järvelle Seppola Työläjärvi MERKINTÖJEN SELITYKSET Merkittävä näkymä Maamerkki, hierarkkinen piste Nykyistä keskustarakennetta Vanha kaatopaikka Ahola Hierarkkinen alue Harmoninen ja kaunis maisema Hiekkakuoppa Maisemahäiriö Pelto, avoin maisematila Vesistö, avoin maisematila Säiytettävä ekologinen yhteys Kangasniemi Kylän vanha keskusta Maastoleikkaus Säilytettävä viher-/ virkistysyhteys Merkittävä, säilytettävä reunavyöhyke Selvitysalueen raja YLÖJÄRVEN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS MAISEMAKUVA Meritullinkatu 11 C HELSINKI puh fax

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 25.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Selvitysalue...3 1.2

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys 2(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy LIITE 4 a FCG Planeko Oy Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Maisema-arvot yhteenveto 11.1.2008 FCG Planeko Oy Maisema-arvot yhteenveto I 11.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Maiseman

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011.

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Suunitelmakartta...

Lisätiedot

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 f. 144877 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 5 3. Kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja tentatiivikohteet

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 1 Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 Ville Laakso Tilaaja: Illon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt 1 Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia

Lisätiedot

Hämeenkyrö Järvenkylänjärven rannan kolmen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Hämeenkyrö Järvenkylänjärven rannan kolmen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Hämeenkyrö Järvenkylänjärven rannan kolmen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Ympäristönsuunnittelu Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 7 2. Alueen historia

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot