ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys
|
|
- Kaisa Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys
2 2(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYSALUE Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava-alue sijaitsee noin viisi kilometriä Joensuun keskustan kaakkoispuolella. Alueella sijaitsee lähinnä maaseutumaista asutusta sekä Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun voimalaitos ja Pohjois-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kontionsuon jätekeskus. Alueelta erottuvat selkeät luoteesta kaakkoon suuntautuvat selänteet alueen keskellä ja lounaisosassa sekä samansuuntaiset Kontionsuon ja Ikisenjoen laaksot. Selvitysalueella ei sijaitse vesistöjä, mutta idässä se rajautuu Iiksenjokeen. Alueen pellot ovat pääsääntöisesti pienialaisia ja avautuvat näkymät lyhyitä ja pienpiirteisiä. Iiksenvaarantien ja Ketunpesientien risteyksestä sekä Kumpulan tilalta Iiksenjoen rannoilla sijaitsevien peltojen yli avautuu hieman pidempiä näkymiä koilliseen, itään ja kaakkoon. 1.2 AINEISTO JA MENETELMÄT Työ on laadittu karttatyöskentelynä käytettävissä olleen lähtöaineiston pohjalta. Lähtöaineisto on lueteltu raportin lopussa. Maastotarkastelu on suoritettu alkukesällä 2012 koko alueelle kattavasti ja keskitytty erityisesti tulossa oleviin maankäytön muutosalueisiin. Selvityksessä on tarkasteltu alueen maisemarakennetta, maisemallisia erityispiirteitä sekä maisema-arvoja. Tuloksena on laadittu maisema-analyysi yleispiirteisine suosituksineen. Analyysissä on tarkasteltu maiseman sietokykyä suunnitellun maankäytön aiheuttamien muutosten osalta. Selvityksen laatimisesta on vastannut Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi. Työssä ovat avustaneet ympäristösuunnittelija Niina Matkala sekä maisema-arkkitehti Anna Böhling. Työtä ohjausryhmään ovat kuuluneet Joensuun kaupungilta maankäytön suunnittelijat Jukka Haltilahti ja Vesa Huohvanainen, maankäyttöinsinööri Kalle Sivén sekä kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka. Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksesta ohjausryhmään ovat kuuluneet ylitarkastaja Mika Pirinen, maankäyttöinsinööri Heimo Liikamaa sekä luonnonsuojelun tarkastaja Ari Lyytikäinen.
3 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 3(19) 1.3 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja menetelmät Selostuksen sisällysluettelo MAISEMA Maisemamaakunta Maisemarakenne ilmasto Maisemakuva Maisema-arvot YHTEENVETO Suositukset... 16
4 4(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA 2. MAISEMA 2.1 MAISEMAMAAKUNTA Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaava-alue sijaitsee Itäiseen Järvi- Suomi -maisemamaakunnan ja Vaara-Karjalan maisemamaakunnan rajan tuntumassa. Suunnittelualue sijaitsee kuitenkin kokonaisuudessaan Itäisessä Järvi-Suomessa ja tarkemmin määriteltynä Pohjois-Karjalan järviseudulla. Itäinen Järvi-Suomi on laaja, maisemallisesti suurin piirtein yhtenäinen laakea alue. Maasto on kuitenkin pienipiirteisyydessään hyvinkin vaihtelevaa. Suhteelliset korkeuserot jäävät kuitenkin yleensä alle 50 metriin. Vaakasuora peneplaani (puolitasanko) ja ruhjelaaksojen rikkoma kallioperä on mahdollistanut maisemamaakuntaa hallitsevien, lukemattomien matalien ja sokkeloisten järvien ja vesireittien synnyn. Metsämaat ovat alueella keskinkertaisia ja karuhkoja. Yleisimpiä ovat mustikkatyypin kuusikot, mutta kuivahkot puolukkatyypin mäntykankaat ovat myös hyvin tavallisia. Harju- ja hiekkamailla metsät karuuntuvat usein kanervaisiksi mäntynummiksi. Pohjois-Karjalan järviseutu on maaperältään ehkä maisemamaakunnan vaihtelevinta. Alueella sijaitsee vieretysten sekä hyvin karuja että hyvin viljavia maita. Pinnanmuodoiltaan alue on se sijaan hyvin tasaista, loivasti kumpuilevaa aluetta. Seutua hallitsevat laajat ja vähäsaariset Oriveden, Pyhäselän ja Höytiäisen selkävedet. Niitä puolestaan ympäröivät huomattavan laajat II Salpausselän reunamuodostumaan liittyvät harjumuodostumat, kuten selänteen, harjulaaksot, nummimaiset deltat sekä niihin liittyvät rantakerrostumat. Harjumuodostumien määrä on alueelle maamme huippuluokkaa. Kylät ovat sijoittuneet vesireittien varsille sekä solmukohtiin matalille rantaselänteille tai rantapeltojen ja selännealueiden välivyöhykkeille. Vesiväylät ovat houkutelleet jotkut kylät aivan rantaan. Tyypillistä ja perinteisintä asutusta on mäki- ja vaara-asutus, jossa talot peltoineen sijaitsevat ilmasto- ja maaperäoloiltaan edullisimpien mäkien lailla. Itäsuomalainen kylä on tyypillisimmillään harva. Talot ovat omien peltojen ympäröimiä: pihapiiri on joko avoin tai osioittain sulkeutunut. Pihakuuset ovat tavallisia. Kaskeamisen ja karjan laidunnuksen vaikutukset näkyvät edelleen kylien ympäristössä valoisien koivikoiden ja lepikoiden muodossa. 2.2 MAISEMARAKENNE Alueen maisemarakenteessa on nähtävissä maakunnalle tyypillinen luode-kaakko suuntautuneisuus. Alue on pääosin melko alavaa ja pienpiirteistä. Keskiosassa kulkee kapea Iiksenvaaran selänne ja alue rajautuu lännessä Niinivaaran selänteeseen. Idässä alue rajautuu Iiksenjokeen. Laaksoissa on laajoja suoalueita. Iiksenjoen laakso muodostaa alueen alavimman kohdan jääden alle 80 metriin meren pinnasta. Matalin kohta alueella on Iiksenjoki, joka on alle 77,5 mmp. Alueen laaksot sijaitsevat pääosin noin mmp. Selänteiden lakialueet sijaitsevat noin 90 metrin korkeudessa merenpinnasta. Korkein kohta alueella on Iiksenvaaran lakialueella107,5 mmp. Suhteellinen korkeusero alueella on siten 30 metriä. Alueen asuinrakennukset sijaitsevat pääosin selänteiden ja laaksojen vaihettumisvyöhykkeellä sekä Iiksenvaaran laella. Pellot sijaitsevat laaksoissa.
5 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 5(19) Valuma-alueet Selvitysalue kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Selvitysalueen itäosissa pintavedet laskevat Iiksenjokeen ja sitä kautta pohjoiseen kohti Pielisjokea. Selvitysalueen länsiosassa pintavedet laskevat Kontiosuon ojituksia myöten kohti etelässä sijaitsevaa Haapajokea, joka laskee Pyhäselän Haapalahteen. Luoteessa on pieni alue, joka kuuluu Pielisjoen valuma-alueeseen. Vesitalous Selvitysalueen rajautuu idässä Iiksenjokeen. Alueella ei ole muita vesistöjä. Selvitysalueella ei sijaitse pohjavesialueita. Maaperä Iiksenvaaran ja Papinkankaan selännealueella maaperä on moreenia, korkeimmilla kohdilla kalliota. Selänteiden välinen laakso (Kontiosuo) muodostuu pääosin turpeesta, lisäksi paikoin on hiesu, hieno hieta ja savimuodostumia. Iiksenjoen laakso muodostuu etelässä niin ikään turpeesta, pohjoisessa on savi sekä hietamuodostumia. Alueelle on laadittu erillinen rakennettavuusselvitys. Yleisesti ottaen huonosti rakentamiseen soveltuvat eloperäiset maat (turve, lieju), hienojakoiset maat (savi, hiesu, hieno hieta), jota sijaitsee laaksoissa ja painanteissa. Näitä alueita ovat selvitysalueella kaikki laaksoalueet. Parhaiten rakentamiseen soveltuvat moreeni ja karkearakeiset maa-ainekset, joita sijaitsee selännealueilla. Kuva: Ote maaperäkartasta (GTK 2012).
6 6(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Ote maaperä- ja rakennettavuusalueet kartasta 2.3 ILMASTO Pohjois-Karjalan maakunta kuuluu etelä- ja keskiosiltaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on laajalti mm, mutta yltää vedenjakajaseuduilla paikoin n. 700 mm:iin. Pysyvä lumipeite saadaan marraskuussa ja lumi sulaa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Vuosien havaintojen perusteella (Windfinder) Joensuussa vuoden keskilämpötila on 4 C. Vuoden kylmin kuukausi on helmikuu -13 C. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on 23 C. Vallitseva tuulensuunta on etelä-kaakko. Termisen vuodenajat ja kasvukausi Keskimäärin syksy saapuu syyskuun 5. päivään mennessä, talvi loka-marraskuun vaihteessa. Kevät koittaa huhtikuun 5. ja 10. päivän välillä ja kesä Termisen kasvukauden pituus on n. 160 vrk:n. Kylmänilmanjärvet Ilman ominaisuuksiin kuuluu, että kylmät ilmamassat painuvat lähimmäs maanpintaa. Siellä, mihin kylmä ilmamassa pysähtyy, on hallainen alue. Vesistöt tasaavat lämpötilaeroja. Kylmänilmanjärviä syntyy, kun vesistöjen rannat eivät ole alavilla alueilla avoimia tai rannalla on vedenpintaa korkeampi penger, joka estää kylmän ilmamassan valumisen mantereelta veden ylle. Maastonmuodot sekä tiheäpuustoiset alueet estävät ilmamassojen liikkumista, jolloin kylmäilmassa patoutuu laaksoon. Tällaiset alueet ovat muita kylmempiä ja ilmastollisesti epämiellyttävämpiä.
7 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 7(19) Selvitysalueella on joitakin kohtia, joissa kylmänilmanjärven muodostuminen on mahdollista. Alueella on laajoja soita ja alavia alueita sulkeutuneissa maaston painaumissa, eikä kylmä ilmamassa pääse valumaan pois. Kohteet on merkitty maisemarakennekartalle. Pienilmasto Asuinympäristön mukavuuteen vaikuttaa alueen pienilmasto. Pienilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat alueen maalaji ja maaperän kosteus, korkeussuhteet, rinteen ilmansuunta, valoisuus/varjoisuus sekä tuulisuus. Karkeajakoiset maalajit ovat vettäläpäiseviä ja sitovat lämpöä. Siten niiden alueelle muodostuu lämmin pienilmasto. Kaakkois-, etelä- ja länsirinteet ovat paisteisempia ja siten lämpimiä. Puusto tarjoaa suojaa tuulelta, joka viilentää pienilmastoa. Selvitysalueella on paljon epäedullisia, vettä pidättäviä ja kylmiä maalajeja sekä soita. Pienilmastollisesti suotuisia ovat selännealueet. Vallitseva tuulen suunta on eteläkaakko, joten tuuli puhaltaa alueen maaston suuntautuneisuuden mukaan laaksojen suuntaisesti. Tällöin pitkillä avoimilla linjoilla se pääsee yltymään. Avoimien peltolaaksojen pohjoisosat sekä koillinen-kaakko-suuntaiset pitkät tielinjat ovat tuulisimpia alueita. Kuva: Iiksenvaarantien ja Ketunpesäntien risteykseen avautuva kaunis näkymä. 2.4 MAISEMAKUVA Näkymät ja reunavyöhykkeet Alue on maisemankuvaltaan metsäistä ja sitä elävöittävät pienialaiset pellot ja niiden yli aukeavat näkymät. Pisimmät näkymät avautuvat peltojen yli Iiksenvaarantien ja Ketunpesientien risteyksestä sekä Kumpulan tilalta koilliseen, itään ja kaakkoon. Peltoalueiden keskellä sijaitsevat metsäsaarekkeet ja lehtipuita sekä pensaita kasvavat ojat katkovat näkymälinjoja ja pirstovat avointa maisematilaa. Alueen metsät ovat pääsään-
8 8(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA töisesti havumetsiä, joista suurin osa kasvaa kuusta. Siellä täällä kasvaa myös sekametsää. Alueen pienpiirteisyydestä ja pirstoutuneista peltoaukeista johtuen pitkiä näkymälinjoja ei pääse muodostumaan, eivätkä maisemarakenteesta erottuvat selänteet hahmotu maisemakuvassa. Ojiin kasvaneet lehtipuut ja pensaat sekä pusikoituvat pellot rikkovat maisematilaa. Paikoin peltoaukeiden maisemakuvasta muodostuu hieman jäsentymätön. Avoimien alueiden laidoilla olevat metsänreunat ovat maisemakuvan kannalta merkittäviä reunavyöhykkeitä ja niissä tapahtuvat muutokset näkyvät alueen maisemakuvassa. Erityisesti yleisesti käytetyiltä teiltä avautuvat näkymät ja reunavyöhykkeet ovat merkittäviä, sillä ne hahmottuvat alueella kulkijalle alueen maisemakuvasta ja tarjoavan vaihtelua tielläliikkujalle avautuvaan maisemakuvaan. Alueen asutus sijaitsee selänteillä ja laaksojen kumpareilla. Maisemakuvaa elävöitävät perinteiset maatilat pihapiireineen, peltojen laidoilla sijaitsevat maatalouden talousrakennukset sekä pieni rintamamiestaloalue Iiksenvaarassa. Selvitysalueen pohjoisosassa, laaksossa sijaitsevat Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun voimalaitos ja Imatrantien itäpuolella Pohjois-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kontiosuon jätekeskus. Jätekeskus sijaitsee metsäisellä suoalueella, eikä siten näy alueen maisemakuvassa. Voimalaitosrakennus on nähtävissä alueen pohjoisosassa. Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisesti rata. Kuva: Pellon laidalla sijaitseva lato elävöittää maisemakuvaa.
9 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 9(19) Kuvat: Ojien varsille kasvaneet lehtipuut ja pensaat sekä pusikoituvat pellot katkovat näkymiä ja pirstovat maisematiloja. Maisemakuvasta muodostuu siten rikkonainen ja paikoin hieman jäsentymätön. Maamerkit Maamerkit ovat alueen maisemassa keskeisesti erottuvia kohteita, joiden avulla kulkija voi paikallistaa sijaintinsa ja orientoitua alueeseen. Vanhat maatilat, ladot, maisemapuut erottuvat kulttuuriympäristössä maamerkkeinä, kun taas uusilla taajama-alueilla kauppa tai huoltoasema toimi maamerkkinä.
10 10(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Pellon keskelle jäänyt puuryhmä koivuja ja tuomia on maisemassa erottuva maamerkki ja elävöittää maisemakuvaa. Kuva: Lehtipuut pehmentävät pellon ja metsän välistä reunavyöhykettä.
11 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 11(19) Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka useimmiten tekevät maisemakuvasta jäsentymättömän tai maisemallisesti ruman. Alueella on yksi laajempi maanläjitysalue Iiksenvaaran itäpuolella, peltoaukean laidalla ja sen läheisyydessä sijaitseva verkkoaitaus sekä yksi pieni maatilalla sijaitseva läjitysalue radan pohjoispuolella. Pienpiirteissä ja avoimessa maisemassa rakennusten mittakaavan merkitys korostuu. Suuret hallirakennukset hallitsevat liiaksi maisemakuvaa ilman puuston tuomaa näkösuojaa. Voimalaitos ja suuret rakennelmat sekä jäteasema ovat niin ikään näkyviä, mutta sijaitsevat metsäisessä ympäristössä Joensuun taajaman yhteydessä. Kaakossa sijaitsee turpeenottoalue. Kuva: Selvitysalueella sijaitseva läjitysalue. Kuva: Kontionsuon jätekeskukseen kuuluvia rakennuksia Imatrantien suunnasta.
12 12(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun voimalaitos 2.5 MAISEMA-ARVOT Kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristöt Alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä. Arvokkaat rakennukset Seudullisesti arvokkaat kohteet Kulttuuriympäristöselvitys 2005 Tiedot perustuvat Kulttuuriympäristöselvitykseen, joka tehtiin Joensuun seudun yleiskaavaan 2020 taustaselvitykseksi vuonna Numerointi viittaa liitekarttaan. Suuri osa kohteista on mukana yleiskaavan 1996 liitteenä olevasta Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet luettelossa vuodelta Siihen kuuluvat kohteet voi tarkistaa luettelosta, niitä ei ole erikseen merkitty tähän. Seudullisesti merkittävät kohteet: 1. Kalliola Vanha maatilakeskus Iiksenvaarantiellä. Asuinrakennus 1880-luvulta, pihapiirissä pitkä aittarivi vuodelta 1906, riihi ja lato 1800-luvun lopulta pihaan johtavan koivukujan molemmin puolin. Pihalla myös navetta 1950-luvulta sekä maakellari ja iäkäs pihlaja.
13 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 13(19) Kuva: Kalliolan vanha maatilakeskus 2. Iiksenvaaran koulu Yksikerroksinen, harjakattoinen, pitkä kaksiosaisena polveileva tyyppikoulurakennus 1950-luvulta. Tyylillisesti rakennus rinnastuu Gävlenlinnaan Joensuun kaupungin III kaupunginosassa. Kuva: Iiksenvaaran koulu Paikallisesti arvokkaat kohteet Kulttuuriympäristöselvitys 2005 Joensuun seudun yleiskaavan 2020 yhteydessä laaditun Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan selvitysalueella sijaitsee seuraavia paikallisesti arvokkaita kohteita: Iiksenvaarantien varsi on vanhaa asutusaluetta, jossa on säilynyt maatilakeskuksia 1800-luvulta. Ensimmäisiä tiloja entisellä Varisten suvun Paavolan kantatilan laidunmailla oli Anttila, jonka riihi on tallella. Mm. Kalliola, Juhola ja Päivärinta (Hovila) ovat 1800-luvun aikana syntyneitä maatilojen pihapiirejä. Päivärinnan pihapiirissä ovat säilyneet aitta ja riihi sekä asuinrakennus vuodelta 1926, muut talousrakennukset on purettu pyörätien alta. Juholan 1800-luvun kerroksellisen pihapiirin asuinrakennusta on koro-
14 14(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA tettu 1940-luvulla. Anttilasta erotetun Mäntylän heinittyneen pihan talo ja talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Kuuselan 1800-luvun lopun asuinrakennus oli 1900-luvun alussa Päivärinnan pehtoorintupana. Haralan 1900-luvun alkupuolen perinteisellä maatilalla on vanha aitta ja riihi, asuinrakennus ja navetta ovat 1950-luvulta. Notkolan kerroksellisen pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat luvuilta. Kumpulan pihapiiri on 1950-luvulta. Iiksenportti 4:n asuinrakennus edustaa tyyliltään sotia edeltävää lukujen perinteistä rakentamistapaa. Kulttuuriympäristöselvityksessä mainituista kohteista ainoastaan Juholan pihapiiri (1) ja Haralan pihapiiri rakennuksineen (2) ovat säilyneet arvokkaina kohteina. Muut mainitut kohteet on joko korvattu uusilla, korjausten yhteydessä muuttuneet merkittävästi tai pilaantuneet korjauskelvottomiksi. Numerointi viittaa liitekarttaan. Kaavamerkintäsuositus: seudullisesti arvokkaat sr-1, paikallisesti arvokkaat sr-2, pihapiirit /s Kuva: Pieni rintamamiestaloalue tuo lisää kerroksellisuutta alueen rakennuskantaan.
15 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 15(19) Kuvat: Iiksenvaaran vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä. Kiinteät muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan selvitysalueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä tai kulttuuriperintökohteita.
16 16(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Viehättävä niitty asuinalueen keskellä Iiksenvaarassa. 3. YHTEENVETO 3.1 SUOSITUKSET Alueella sijaitsee maakunnalle tyypillistä selänteille sijoittuvaa asutusta, kulttuuriympäristöjä sekä maisemakuvallisia arvoja. Osa vanhoista ja arvokkaista maatiloista on jäänyt uudemman rakennuskannan keskelle. Rakennuskannan kerroksellisuuden säilymisestä tulisi huolehtia, jotta alueen historialliset arvot säilyvät. Peltojen säilyminen viljelyssä ja avoimina auttaa alueen kulttuuriarvojen säilymistä. Alueelle suunnitellun asuinrakentamisen painopisteet sijoittuvat Iiksenvaaraan sekä Ketunpesien alueelle. Näistä Iiksenvaaraan on ajateltu sijoittuvan tiiviimpää rakentamista ja Ketunpesien alueelle kylärakennetta täydentävää asutusta. Uusi teollisuuden keskittymä sijoittuu puolestaan Papinkankaalle Imatrantien itäpuolelle. Arvokkaat rakennetut alueet ja maisemakuva Jotta rakennetun kulttuuriympäristön arvot säilyisivät, tulee kohdassa 2.5 mainittujen alueiden ja kohteiden läheisyyteen rakentaa harkiten. Laajat uudet asuinalueet tulisi sijoittaa etäämmälle arvokkaista kohteista tai huolehtia riittävän suojapuuston muodostamisesta uuden alueen reunoille. Rakennettaessa tulee huomioida uuden rakennuskannan sopeutuminen olemassa olevaan ympäristöön. Samoin huomioitavia ovat maisemakuvalliset arvot. Arvokkaiden rakennusten läheisyyteen rakennettavien uudisrakennusten olisi suositeltavaa noudattaa perinteistä rakennustapaa. Perinteistä ja kyseiselle alueelle luonteenomaista rakennusten sijoittelua rakennuspaikalla, rakennusten tyyliä, mittasuhteita, väritystä sekä materiaaleja noudattaen rakentamisen vaikutukset maisemakuvaan sekä
17 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 17(19) kulttuuriarvoihin jäävät vähäisemmiksi. Liian kookkaat tai muutoin voimakkaasti poikkeavat rakennukset pienpiirteisessä ja erityislaatuisessa ympäristössä nousevat maisemakuvallisesti vanhaa rakennuskantaa hallitsevammiksi ja siten heikentävät merkittävästi niiden arvoa. Taajama Parhaiten rakentamisen aiheuttamia muutoksia sietävät olemassa olevat rakennetut alueet, vanhan alueen luonne ja arvot huomioiden. Iiksenvaaran rakennettujen taajama-alueiden ympäristön täydennysrakentaminen ja siihen tukeutuva uudisrakentaminen sopeutuu alueen maisemaan yleisesti ottaen parhaiten. Siellä rakennuskanta on uudempaa, palvelut saatavilla, tieyhteydet olemassa ja rakentaminen on jo muuttanut maisemaa. Metsäinen ympäristö sietään rakentamisen aiheuttamia muutoksia avoimia peltoaukeita paremmin. Maisemallisia arvoja on alueella myös vähän. Alueella on kuitenkin vanhoja maatiloja peltoineen ja niittyineen, joiden ympäristön toivoisi säilyvän. Niiden ympärillä tulisi säilyttää avoimia peltoja ja huolehtia, että peltojen reunavyöhyke säilyy puustoisena, eivätkä uudet rakennusalueet muuta maisemakuvaa. Tällöin vanhojen rakennusten arvo ja niille luontainen miljöö säilyy parhaiten. Päätieltä avautuvat näkymät on suositeltavaa säilyttää tiemaiseman elävöittämiseksi. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen tai kauniiden maisematilojenreunavyöhykkeitä tulee käsitellä varoen, jotta maisemakuva ei kärsi. Avoimia peltoaukeita kannattaa ylläpitää, jotta maisematilat rajautuvat selvästi ja maisemakuvasta muodostuu harmoninen. Taajamassakin on maisemakuvan kannalta suositeltavaa muodostaa tyyliltään ja ilmeeltään yhtenäisiä alueita, jolloin alueesta muodostuu harmoninen kokonaisuus. Rakenteen sisällä eriluonteiset ja ikäiset alueet tuovat vaihtelua maisemakuvaan ja muodostavat alueen identiteettiä. Joensuun voimalaitos, Kontionsuon jätekeskus sekä tulevaisuudessa uusi Papinkankaan teollisuusalue sijoittuvat selvitysalueen pohjois- ja länsiosiin. Reunavyöhykkeiden säilyttäminen ja kehittäminen asutuksen suuntaan tulee huomioida suunniteltaessa alueiden rakentamista. Kylät ja haja-asutus Vastaavasti kyläalueiden täydennysrakentaminen ja harkittu uudisrakentaminen aiheuttaa vähiten vaikutusta maisemakuvaan. Kylissä ja haja-asutusalueilla sijaitsee useita säilyttämisen arvoisia kauniita maatiloja ja miljöitä, jotka tulisi huomioida uusia rakennuksia suunniteltaessa, kuten edellä on kuvattu. Luontaisimpia paikkoja hajaasutukselle ovat alarinteet laaksojen reunoilla tai pienillä kumpareilla. Metsäiset alueet Pääosa alueesta metsää, joka sietää muutoksia hyvin, koska rakentamisen näkyvät vaikutukset jäävät yleensä paikallisiksi. Uusien teiden rakentaminen aiheuttaa välillisenä vaikutuksena näilläkin alueilla laajempia vaikutuksia. Uusia rakentamattomia alueita etäällä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ei ole suositeltavaa ottaa käyttöön, vaikka alueen olosuhteet olisivatkin muutoin hyvät. Laajat yhtenäiset metsäalueet ovat edullisempia niin maiseman, virkistyksen, luonnon kuin metsätaloudenkin kannalta.
18 18(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA Maaston korkeimmat kohdat Maaston korkeimmilla kohdilla, selänteiden lakialueilla sekä kallioisilla, jyrkillä, kuivilla rinteillä tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa laajallekin näkyviä muutoksia maisemassa. Kaukomaisemassa näkymät kohdistuvat maaston korkeimpiin kohtiin, jotka muodostavat maiseman silhuetin. Silhuetti tulisi säilyttää puustoisena, jotta kaukomaisemassa maisemakuva hahmottuu eheänä. Maaston korkeimmat kohdat ovat myös vedenjakaja-alueita, joilta pintavedet valuvat aina alemmaksi maastoon. Siten ne ovat kuivempia ja alttiimpia muutoksille. Rakentamisen aiheuttama kuivuminen vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyessä saattaa johtaa kasvillisuuskuolemiin ja siten näkyviin muutoksiin. Muutoksista toipuminen on myös hitaampaa kuivilla alueilla. Rakentaminen ei siten ole maiseman kannalta suositeltavaa. Maaston alavimmat kohdat Alueen laaksoissa on useita soita sekä mahdollisia kylmänilmanjärviä, joiden kylmä ja kostea ympäristö ei ole asumisen kannalta miellyttävä. Myös teollisuustarkoituksiin alueiden rakentaminen edellyttää maaperän muokkausta, kuivatusta ja täyttöä ja siten aiheuttaa muutoksia maisemaan. Rakentaminen ei siten ole maiseman kannalta suositeltavaa. Avoimet alueet, pellot Avoimet alueet ovat herkkiä muutoksille ja muutokset näkyvät maisemakuvassa. Erityisesti kulttuuriarvoja sisältävässä ympäristössä kannattaa kiinnittää huomiota peltojen reunojen maisemalliseen ilmeeseen. Vanhat maatilojen rakennukset kuuluvat peltomaisemaan ja ne tarvitsevat ympärilleen peltoja, jotta kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Uudet asuinrakennukset /-alueet tulee liittää varoen tällaiseen ympäristöön ja huolehtia metsäisen reunavyöhykkeen säilyttämisestä avoimeen kulttuuriympäristöön. Herkissä ympäristöissä on rakentamista syytä ohjata tarkemmin rakennustapaohjein. Avautuvat näkymät ovat osa maisemallisia arvoja. Umpeen kasvavat ja pusikoituvat ojat katkaisevat hiljalleen näkymiä ja pirstovat maisemakuvaa. Suositeltavaa olisi huolehtia laajojen yhtenäisten peltoaukeiden säilymisestä. Erityisesti yleisesti käytetyiltä teiltä avautuvat näkymät ovat tärkeitä ja niitä kannattaa kehittää. LIITTEET Maisemarakenne Maiseman erityispiirteet Maisema-arvot Analyysi
19 IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN MAISEMASELVITYS OSAYLEISKAAVA 19(19) LÄHTEET Painetut lähteet Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys. Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä. Outi Suoranta. Tekninen virasto, kaavoitus Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/ Joensuun kaupungin maaperä- ja rakennettavuusselvitys Karttalähteet Maastotietokanta. Maanmittauslaitos Valuma-alueet. OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Suomen ympäristökeskus. Latauspalvelu LAPIO Pohjois-Karjalan arkeologinen inventointi Internet lähteet /SYKE Aalto-yliopisto,YTK Ilmatieteen laitos Valokuvat Eriksson Arkkitehdit Oy
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Repokallion asemakaavan maisemaselvitys
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Repokallion asemakaavan maisemaselvitys 2(18) MAISEMASELVITYS REPOKALLION ASEMAKAAVA 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYSALUE Repokallion
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotIMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvitys
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvitys 2(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYSALUE Heinävaaran
LisätiedotKASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1
LisätiedotINKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotPARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI
MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotEteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit
LisätiedotHonkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
Lisätiedot5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan
LisätiedotSälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015
Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotAIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotHIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 3.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvitysalue... 3 1.2
LisätiedotIKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.
1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotMAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA
MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotJOKIVARSIEN SELVITYKSET
PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotMetsähallitus Laatumaa
Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600
LisätiedotKEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA
KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotLIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet.
LIITE 1 Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE Laaksot Välivyöhykkeet Selänteet Päävesiuoma Pohjavesialueen raja Rakennetut alueet 1:50 000 Riikka Ger LIITE 2A Pohjoisosa MAISEMAKUVA Tärkeä näkymä Maamerkki
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotLavilan makasiini Kirkkotien varrella
EURAJOEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Keskustan - Lapijoen alue MAISEMASELVITYS Lavilan makasiini Kirkkotien varrella Tiivistelmä Tämä maisemaselvitys on laadittu Eurajoen kunnan Keskustan osayleiskaavatyötä
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotLestijärven tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotItäinen Järvi-Suomi, Lounais-Savon järviseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Selänpään kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Verla Selänpään kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin 900 ha 1.5. Aikaisemmat
LisätiedotJAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012
KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan
LisätiedotLIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO
LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO Maisemakuvan osa-alueet, osa-alueiden kuvaus ja arvio Taajamamaiset alueet: 1. Valtatie 18:n varren kaupallinen keskus Kuvaus: Osayleiskaava-alueella
LisätiedotTUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
LisätiedotHeikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä
LisätiedotREIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,
Lisätiedot1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat
LisätiedotHIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 25.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Selvitysalue...3 1.2
LisätiedotYhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015
Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotNikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys
Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys.1.11 Rauman kaupunki / Kaavoitus Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys Johdanto Tämä selvitys on laadittu Rauman kaupungin
LisätiedotIISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005
1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012
LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle
LisätiedotKanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
LisätiedotPuttosenkulman asemakaava-alue, arkeologinen inventointi
KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Virrat Puttosenkulman asemakaava-alue, arkeologinen inventointi Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy FM Kalle Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
LisätiedotKIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE
KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotHäiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 8.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotMuurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset... 5 MUURAME 1
LisätiedotLIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy
LIITE 4 a FCG Planeko Oy Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Maisema-arvot yhteenveto 11.1.2008 FCG Planeko Oy Maisema-arvot yhteenveto I 11.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Maiseman
LisätiedotFCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116
FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
Lisätiedot16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy
16X124912.WP2 362 a. Viistoilmakuvatyyppinen näkymä kaakosta kohti hankealuetta (ylempi kuva VE 2+ ja alempi VE1). Kuvassa etualalla Portimojärvi ja sen oikealla puolella Ranua Rovaniemi -tie. 16X124912.WP2
LisätiedotMAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu
MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...
LisätiedotLakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki
CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE
Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten
Lisätiedot