METSÄKYLÄN TAAJAMAN JA SEN YMPÄRISTÖN SEKÄ HARJUN ALUEEN OSAYLEISKAAVA JA

Transkriptio

1 Metsäkylän osayleiskaava YLÖJÄRVEN KAUPUNKI METSÄKYLÄN TAAJAMAN JA SEN YMPÄRISTÖN SEKÄ HARJUN ALUEEN OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Vireilletulo Kaupunginhallitus Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaupunginhallitus Luonnos Ympäristölautakunta Ehdotus Kaupunkikehitysjaosto Kaupunginhallitus Luonnos Ehdotus Ehdotus

2 Metsäkylän osayleiskaava 2 (50) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Metsäkylän taajaman ja sen ympäristön sekä harjun alueen osayleiskaava ja osayleiskaavan muutos. Selostuksessa käytetään kaavasta nimitystä Metsäkylän osayleiskaava. 1.2 Kaava-alueen sijainti Metsäkylän osayleiskaava-alue sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa. Alue sijaitsee noin 7 km Ylöjärven keskustasta luoteeseen. Osayleiskaava-alue käsittää Metsäkylän taajaman sekä sen lähialueet. Etelässä alue ulottuu Vaasantiehen, lännessä Hämeenkyrön kunnan rajaan ja idässä voimassa oleviin Elovainion yleiskaavoihin. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 630 ha. Kaava-alueen sijainti on ympyröity punaisella. Ylöjärven kaupunki, kaavoitus Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Seppo Reiskanen kaavoitusinsinööri

3 Metsäkylän osayleiskaava 3 (50) Osayleiskaava-alueen rajaus on esitetty punaisella katkoviivalla. 1.3 Osayleiskaavan tarkoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kaupungin tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksiin, kuten mm. asuminen, elinkeinotoiminnot, virkistys ja liikenne sekä muut yleiset tarpeet. Tavoitteena on kehittää Metsäkylästä monipuolinen ja toimiva asuinalue palveluineen ja joukkoliikenneyhteyksineen. Osayleiskaavalla osoitetaan pitkän aikavälin maankäytön aluevaraukset. Metsäkylän osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se on jatkossa ohjeena alueen asemakaavojen laadinnassa.

4 Metsäkylän osayleiskaava 4 (50) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Osayleiskaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Osayleiskaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema Rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön erityisarvot Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osayleiskaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan tavoitteet Luonnosvaihtoehtojen kuvaus OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Asuinrakennusten alueet Palvelualueet Muut alueet Muut merkinnät Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...42

5 Metsäkylän osayleiskaava 5 (50) Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön Vanhan kaatopaikan vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaavaan sekä asetettuihin tavoitteisiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen Toteuttamisen ajoittaminen Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka Liite 3 Maisemahistoria Liite 4 Maisemarakenne Liite 5 Luontoselvitys Liite 6 Rakennusinventointi Liite 7 Kaupungin maanomistus suunnittelualueella Liite 8 Rakentamisen haastekartta Liite 9 Liito-orava keskustan ja Metsäkylän välisellä alueella Liite 10 Liikennekartta Liite 11 Liikenneselvitys Liite 12 Joukkoliikenne kaupungin eteläosassa Liite 13 Joukkoliikennekartta Liite 14 Viheryhteydet ja ulkoilureitit Liite 15 Yhteydet olemassa oleviin virkistysreitteihin Liite 16 Viheryhteydet ja ulkoilureitistö kaupungin eteläosassa Liite 17 Uudet asuinalueet, niiden väestö ja toteuttamisaika Liite 18 Metsäkylän hulevesiselvitys / Ote Liite 19 Tieverkkosuunnitelma (2011 / Ote) Liite 20 Kaupan palveluverkkoselvitys / Ote Liite 21 Ylöjärven julkisten palvelujen rakennesuunnitelma (2011) / Ote Liite 22 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennekäytävien kehittämisvaihtoehdot / Ote Liite 23 Vaikutukset Perkonmäen Natura alueeseen Liite 24 Tampereen läntiset väylähankkeet 2015 / ote Liite 25 Tiivistelmä lausunnoista ja muistutuksista ja vastineet niihin ( ) Liite 26 Maakuntakaavaluonnos (maaliskuu 2015) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö, Tekninen raportti Valtatie 3 Hämeenkyrö Ylöjärvi linjausvaihtoehtojen vertailu, 2010 Ramboll, Pirkanmaan liitto 3. Valtatie 3 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siihen liittyvät selvitykset sekä täydennykset ja lisäselvitykset, Tiehallinto. (Ramboll), Valtatien 3 parantaminen välillä Hämeenkyrö Ylöjärvi, yleissuunnitelma 8/ Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. Ylöjärven kaupunki, Pirkanmaan ympäristökeskus, Ylöjärven lepakkokartoitus, kartoitusraportti. Wermundsen Consulting Oy, Linnustoselvitys Ylöjärven Metsäkylän alueella. Ylöjärven kaupungin ympäristötoimi, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Uppstu Peter, Metsäkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitys. Ylöjärven kaupunki ympäristötoimi, 2007,

6 Metsäkylän osayleiskaava 6 (50) täydennetty Ylöjärven Elovainion ja Kangasniemen alueen linnusto- ja liito-oravaselvitys. Ylöjärven kaupungin ympäristötoimi, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Kalkko Olavi ja Uppstu Peter, Liito-orava keskustan ja Metsäkylän välisellä alueella, päivitetty selvitys, Keskitalo Pentti Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa, Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma. Teivas Eija Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys. Eriksson Arkkitehdit Oy Asukaskyselyn yhteenveto, Eriksson Arkkitehdit Oy Valtatie 3 parantaminen / meluselvitys, Ramboll, Valtatie 3:n parantaminen / tielinjausvaihtoehdot, Ramboll, Metsäkylän rakennusinventointi, Takamaan torppa-alueesta taajamaksi FCG Planeko, Ylöjärvi osayleiskaava-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2009: Karhejärvi, Mutala-Lempiänniemi-Pihkaperä, Siivikkala ja Metsäkylä, Mirkoliitti Oy 2009, Timo Jussila, Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt 18. Ylöjärvi, Metsäkylän osayleiskaava hulevesiselvitys, Ramboll Ylöjärvi, Metsäkylän osayleiskaava, vaikutukset Perkonmäen Natura 2000-alueeseen, Natura 2000 tarveharkinta, Ramboll Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma, A-insinöörit suunnittelu Oy Metsäkylän osayleiskaavaehdotus, Liikenneselvitys syyskuu 2014, A-insinöörit Kaatopaikan perustilaselvitys, Ylöjärven kunta ja Maa ja Vesi Oy, Metsäkylän kaatopaikan sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelma, Ylöjärven kunta ja Viatek / Osayleiskaava-alueen analyysikartat, haastekartta, Metsäkylän viherverkosto ja ulkoiluliikuntareitit, liikennekartta, joukkoliikennekartta, kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit, yhteydet olemassa oleviin virkistysreitteihin, Airix Ympäristö TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus päätti Metsäkylän osayleiskaavan laatimisesta. Kaavan luonnosvaiheen laatimisessa konsulttina oli Arja Sippola / Eriksson Arkkitehdit Oy. Osayleiskaavan vireilletulosta ilmoitettiin Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivuilla. Osallisille vireilletulosta ilmoitettiin kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävissä kaavoituksessa sekä kaupungin kotisivuilla. Ensimmäinen asukastilaisuus järjestettiin Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä Yleisötilaisuus järjestettiin Kaupunkikehitysjaosto asetti ehdotuksen julkisesti nähtäville Ehdotus oli nähtävillä Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Taajamarakenne Metsäkylä on Ylöjärven kaupunkikeskustan jälkeen kaupungin merkittävin kasvualue. Pitkän tähtäimen tavoitteellinen väestönlisäys on noin 3000 henkeä. Kaavoitustyön tavoitteena on täydentää Metsäkylän asuinaluetta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja kehittää alueen palveluita. Metsäkylän identiteetti säilyy pientalovaltaisena ja luonnonläheisenä asuinalueena. Valtatie 3:n uusi linjaus on suunniteltu sijoitettavaksi Metsäkylän pohjoispuolelle.

7 Metsäkylän osayleiskaava 7 (50) Kevyt- ja joukkoliikenne Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Metsäkylästä joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen tukeutuva asuinalue. Yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto sekä alueen kiertävä joukkoliikenteen reitti kannustavat asukkaita liikkumaan ympäristöä säästävämmin. Kävely-, pyöräily- ja ulkoilureittejä yhdistetään virkistysalueiden reitistöihin. Palvelualuevaraukset Tavoitteena on luoda edellytykset elinvoimaiselle Metsäkylän taajamakeskustalle. Uusien asukkaiden ostovoima luo mahdollisuuden uusille palveluille. Aluevaraukset tehdään. Metsäkylän keskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Alueen keskusta ja palvelut sijoittuvat joukkoliikenteen reitille sekä koulu- ja työmatkojen suuntaan. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan asemakaavoituksen avulla. Asemakaavojen toteutumisajankohtaan vaikuttavat talouden ja asumisen kehitys sekä kaupunkiseudun kasvu. Alueelle on jo toteutettu täydennysrakentamista viime vuosikymmeninä. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Metsäkylä sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa. Osayleiskaava-alue käsittää Metsäkylän pientalovaltaisen taajaman, sen eteläpuolisen Vaasantien, osan Iso Työläjärvestä sekä taajaman pohjoispuoliset pelto- ja metsäalueet. Idässä suunnittelualue rajautuu Elovainion teollisuusalueeseen. Vaasantien eteläpuolella on Tampereelta Hämeenkyrön suuntaan ulottuva harjujakso. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja Ylöjärven kaupungin suunnitelmissa Metsäkylä on merkittävästi täydennettävä asuinalue. Metsäkylä on kaupungin tärkein kasvusuunta nimenomaan ns. perinteiselle väljähkölle pientaloasumiselle. Pääkasvusuuntia ovat Metsäkylän lisäksi keskusta ja ns. Siltatien alue. Metsäkylän taajaman kasvu tukee erittäin hyvin Ylöjärven keskusta-alueen palveluita. Yhdyskuntarakenteen kannalta Metsäkylä liittyy hyvin nykyiseen keskustan ja Elovainion alueisiin. Metsäkylä on jo nykyisin hyvien joukkoliikenneyhteyksien sekä kevyen liikenteen väylästön varrella Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä sekä topografia Metsäkylän osayleiskaava-alueen kallioperä on lähes kokonaan granodioriittia. Työläjärven eteläpuolelta taajaman pohjoispuolitse kulkee lounas-koillinen -suuntainen emäksisempi vyöhyke, jonka kivilajit ovat fyllittiä ja kiilleliuskeita. Metsäkylä ulottuu lounaisrajaltaan Ylöjärvenharjuun, jonka alueella maaperä on hiekkamoreenia. Muodostuma on jatke Pyynikin ja Epilän harjulle. Selvitysalueen lounaisosassa on harjun hiekkamuodostumia ja laaksoihin harjun liepeille ovat kertyneet hienojakoisimmat maa-ainekset niiden lajittuessa mannerjään sulaessa jääkauden lopulla.

8 Metsäkylän osayleiskaava 8 (50) Alavilla laaksoalueilla alueen keskiosassa maaperä on valtaosaltaan karkeaa hietaa. Työlänojan tuntumassa, aivan selvitysalueen koillisosassa maaperä on muodostunut savesta tai hiesusta. Iso-Työläjärven eteläpuoli on maaperältään rahkaturvetta. Leivätönsuo muodostuu sekä rahka- että saraturpeesta. Laaksoalueen muissa painanteissa maaperä on saraturvetta tai hienoa hietaa. Vesistöt ja vesitalous Metsäkylän osayleiskaava-alue rajautuu lännessä Iso-Työläjärveen. Sen länsipuolella, Hämeenkyrön kunnan puolella, sijaitsee useita pieniä järviä sekä suoalueita, joista Laihalammin ja sitä ympäröivän suon vedet laskevat Vähä Työläjärven kautta Iso Työläjärveen. Iso Työläjärvi on hyvin matala, sillä syvimmillään se on vain 1,5 m syvyinen. Työlänoja laskee itään kohti Vahantajokea, joka johtaa Näsijärveen kuuluvaan Vahantalahteen. Leivätönsuon pohjoisosan vedet laskevat Työlänojaan ja eteläosan vedet kulkeutuvat Työränojaa pitkin Keijärveen. Ylöjärvenharjun I-luokan pohjavesialue sijaitsee selvitysalueen eteläosassa. Maasto on paikoin hyvin tasaista ja selänteillä on painaumia. Alueella onkin useita soita, joilla osa alueen pintavesistä viipyy.

9 Metsäkylän osayleiskaava 9 (50) Selänteet ovat kalliomaata, jota peittää korkeintaan metrin paksuinen maakerros. Selänteitä ympäröivät yleensä moreenialueet, mutta esimerkiksi Leivätönsuota elävöittävät siitä nousevat kalliomaa-alueet. Jyrkimmät kohdat sijaitsevat alueen pohjoisosien kallioselänteen reunalla. Alueen topografia on valtaosaltaan suhteellisen tasaista lukuun ottamatta hyvinkin jyrkkäreunaisia kalliomäkiä alueen pohjoisosassa Työlänojan läheisyydessä. Suhteellinen maaston korkeusero alueella on enimmillään 31 metriä. Korkein kohta sijaitsee kaava-alueen eteläosassa Vaasantien pohjoispuolella. Tielinjausta varten on jouduttu maastoon tekemään leikkaus, jonka yläreuna kohoaa 169 metriä merenpinnan yläpuolelle. Muutoin selänteiden lakialueet kohoavat Työlänojan pohjoispuolella noin mpy. Selvitysalue rajautuu lännessä Iso-Työläjärveen, jonka pinta on keskimäärin 153,6 metriä meren pinnasta. Selvitysalueen alavimmat kohdat sijaitsevat kaava-alueen itäosassa, jossa sekä Työränojan uoma että raviradan länsipuoli sijaitsevat n. 137 metriä meren pinnasta. Selvityskartalla esitetyt maaperätiedot perustuvat Geologisen tutkimuskeskuksen 1: mittakaavaiseen maaperäkarttaan. Rakentamisen kannalta epäedullisia ovat laaksopainanteisiin kerääntyneet savi-, hiesu-, hieno hieta- sekä turvemaat, jotka on esitetty liitekartalla. Useilla kohdin alueen hiekka- tai hiekkamoreenimaata peittää tasaisilla alueilla turvekerros. Alueen maaperä on paikoitellen tasaista, jolloin vesien valuma tapahtuu hitaasti. Harjun reuna-alueella eteläosissa maaperä on hiekkaa. Keskiosien alavilla alueilla maaperä on hietaa ja moreenia. Pohjoisosissa maaperä on kalliota. Maaperän mukaan arvioitu rakennettavuus on pääosin hyvä. Metsäkylän alueen maaperän rakennettavuutta on selvitetty alueiden asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin voidaan tarkemmin ohjata rakentaminen maaperän kannalta paremmin soveltuville alueille. Pohjavesialueet kartalla. Metsäkylän alueesta suuri osa sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Eteläisin osa on varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta. Pohjavedelle riskejä ovat teollisuusalue, huoltoasema ja öljysäiliöt. Pohjavesialueen raja Pohjavesi muodostumisalueen raja

10 Metsäkylän osayleiskaava 10 (50) Ilmasto Ilmasto on seudulla melko leuto, hieman mantereisempi kuin rannikolla. Tästä johtuen vuodenaikojen vaihtelu on jyrkempää ja vuotuiset lämpötilaerot suuremmat. Vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat pohjoinen ja etelä-lounas. Kallio-, moreeni- ja hiekkamaat eivät pidätä vettä, mutta keräävät lämpöä, jolloin ne muodostavat pienilmastoltaan lämpimän ympäristön. Hienojakoinen maaperä, kuten savi, taas pidättää vettä. Lisäksi sen kerrostumat sijaitsevat alavimmilla alueilla, jotka ovat myös pienilmastollisesti viileämpiä. Ilmastollisesti kylmiä alueita ovat rinteet, jotka suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen tai koilliseen, koska niillä auringon lämmittävä vaikutus on pienin ja pohjoisesta puhaltavat kylmät tuulet. Avointen viljelysalueiden laidat sekä järvenrannat ovat tuulisia ja siten pienilmastollisesti metsäisiä alueita viileämpiä. Selvitysalueen pellot ja järvet ovat kuitenkin suhteellisen pienialaisia, eikä tuuli pääse niillä yltymään. Lisäksi harju, kallioselänteet sekä laajat metsät tarjoavat suojaa tuulelta. Rinteiden korkeuserot ovat kohtuullisen pieniä, eikä pohjoisrinteistä siten muodostu kovin varjoisia. Alueella on joitakin mahdollisia kohtia, joissa kylmä ja kostea ilmamassa patoutuu ympäröivien maastonmuotojen sekä kasvillisuuden takia ja jää laaksopainanteisiin paikalleen seisomaan. Tällaisilla kylmänilmanjärvillä pienilmasto on usein muita alueita kylmempi ja kosteampi eikä siten asuinympäristönä suositeltava. Iso Työläjärveltä itään ilmamassan vapaan kulun peittävät metsäiset selänteet ja kumpareet. Samoin Isosuon ja Leivätönsuon alueella saattaa kylmä ilma seisoa paikallaan. Luonnonolot Metsäkylä on ympäristöltään hyvin vaihtelevaa ja rikkonaista. Alueella on viljelyksiä, asutusta, metsämaata, järvi sekä ojitettua suota. Pääosin metsät ovat nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä, nuoria lehtipuuvaltaisia sekametsiä, ojitettuja mäntyvaltaisia turvekankaita ja avohakkuita. Pehkusuon alueesta iso osa on nuorta lehtipuuvaltaista sekametsää ja avohakkuualaa. Leivätönsuo on isolta osin ojittamatonta luonnontilaista suota. Alueen metsät ovat kangasmetsiä. Vallitseva metsätyyppi alueella on mustikkatyypin tuore kangas (MT). Korkeammilla ja kuivemmilla kohdilla on paikoin aloja puolukkatyypin kuivaa kangasta (VT). Seudun suot, lukuun ottamatta osaa Leivätönsuosta, on aikoinaan ojitettu. Suot ovat tyypillisesti karuja vedenjakaja-alueiden keidassoita. Alueen eteläosat Vaasantien läheisyydessä kuuluvat harjun lievealueisiin. Metsät ovat pääosin avoimia mäntyvaltaisia mustikkatyypin tuoreita kankaita, joiden seassa on pienialaisia puolukkatyypin kuivan kankaan aloja. Metsät ovat talousmetsäkäytössä ja pääosin miellyttäviä ulkoilumetsiä. Ne koostuvat nuorista ja varttuneista taimikoista kookastakin puuta kasvaviin metsiin. Valtapuuna alueella ovat mänty ja kuusi. Pensas- ja kenttäkerroksen kasvillisuus edustaa tuoreen kankaan kasvillisuutta. Työläjärven etelä- ja kaakkoisosien suot on ojitettu. Ne ovat lähes kokonaan varputurvekankaita muutamaa puolukkaturvekangasalaa lukuun ottamatta. Iso Työläjärven etelärantaa kiertää kuitenkin leveähkö avoin sara- ja ruokoluhtaranta. Alueen keskiosan metsät ovat myös talousmetsäkäytössä ja kasvavat pirstoutuneena peltojen ja turvekankaiden väleissä. Metsää pirstoo myös kolme avohakkuualaa, jotka sijoittuvat Iso-Työläjärven itäpuolelle ja Kangasniemen alueelle. Muutamilla loivilla rinteillä tavataan pienialaisia lehtomaisen kankaan (OMT) aloja. Työlänojan läheisyydessä on paikoin entisen kostean lehdon piirteitä. Työlänojan kaivaminen, metsien ja korpien ojittamien on kuitenkin muuttanut vesitaloutta niin, että kostean lehdon vaatelias lajisto on hävinnyt eikä puronvarsi ole luonnontilainen. Paikoin peltoja viljellään myös aivan puroon asti eikä suojavyöhykkeitä ole jätetty. Kaivettu puro ei tulvi, joten myöskään ravinteita ei kulkeudu puroa ympäröiville alueille. Työlänoja on kuitenkin paikallisesti merkittävä luontokohde ja se on tärkeä viheryhteys läpi kaava-alueen.

11 Metsäkylän osayleiskaava 11 (50) Koululta länteen Metsäkyläntien asutuksen läheisyydessä kasvaa asutuksen vieressä vanhempaa kuusisekametsää. Alueella kasvaa myös suuria haapoja. Osayleiskaava-alueen pohjoisosissa metsäalueet ovat yhtenäisempiä. Koillisosassa on aukkohakkuualueita Tunturavuoren suunnalla. Muutoin Isosuon ja Tunturavuoren välinen alue on eri ikäistä taimikkoa, turvekangasta ja tuoretta kangasta. Isosuon itäpuolella on iso aukkohakkuuala, joka jatkuu luoteeseen kaava-alueen ulkopuolelle. Isosuon eteläosissa ja länsipuolella kasvava tuore kangasmetsä on puustoltaan kookkaampaa kuusikkoa. Kaava-alueen koillisosassa sijaitsee tuoretta kuusimetsää. Metsä toimii viheryhteytenä alueen eläimistölle. Alueen koillisosassa sijaitseva Leivätönsuo on suurelta osin ojittamaton suoalue, jossa on myös avoimia puuttomia alueita. Suoalueen vähäpuustoisimmat kohdat luokitellaan metsälain mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi, mutta kokonaisuudessaankin suo on merkittävä paikallinen luontokohde. Vaikka suota halkoo sähkölinja ja eteläosissa on jo osin umpeutuvia ojituksia, on suoalue melko luonnontilainen ja vaikuttava. Varsinkin reuna-alueilla on isovarpurämettä, mutta pääosin suoalue voidaan luokitella tupasvillarämeeksi. Leivätönsuo on edustavimpia ja suurimpia, lähes luonnontilaisia suoalueita Ylöjärvellä. Puusto on vanhaa ja suolla on myös keloja. Vähäpuustoisimpien alueiden lajistoa ovat mm. karpalo, suokukka, tupasvilla ja rahkasara. Isosuo ja muut pohjoisosan suot ovat ojitettuja ja voidaan luokitella varpu- ja puolukkaturvekankaiksi. Tunturavuoren eteläpuolella olevat suot koostuvat puolukkaturvekankaasta ja mustikkaturvekankaasta. Pehkusuon aluetta leimaa ravitalli ja siihen liittyvä harjoitusrata ja laitumet. Pehkusuon länsipuolella on metsäinen alue, joka on suurelta osin aukkohakattu. Pienet kangasmetsäsaarekkeet sijaitsevat hakkuuaukon reunoilla. Alueen eteläosa on lähestulkoon kokonaan lehtipuuvaltaista nuorta sekametsää. Entisen kaatopaikan pohjoispuoliset suot on ojitettu. Pääosin suoalue on isovarpurämettä. Kasvillisuutta on kuvattu tarkemmin erillisessä Metsäkylän osayleiskaava-alueen luontoselvityksessä (Kallio, M. & Keskitalo P. 2007/2009). Arvokkaat luontokohteet Alueelle on tehty luontoselvitys Metsäkylän osayleiskaavaa varten vuonna Sitä on täydennetty v Luontokartoituksessa inventoitiin luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain mukaiset kohteet sekä EU:n luontodirektiivin IV(a) liitteen liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Paikallisesti merkittäviä luontokohteita alueella ovat Työlänojan varsi sekä Iso- Työläjärven etelärannan räme ja rantaluhta. Työlänojan varsi tukee alueen luonnon monimuotoisuutta. Räme ja rantaluhta ovat merkittäviä linnuston ja lepakoiden kannalta. Uusin liito-oravaselvitys on tehty v Metsäkylän osayleiskaava-alueella on tehty useita liito-orava havaintoja. Liito-orava on suojeltu luonnonsuojelulain 49 :ssä ja se on myös EU:n luontodirektiivin IV (a) liitteen laji. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää, eikä niiden elinympäristöjä heikentää. Myös liito-oravan kulkuyhteydet on turvattava säilyttämällä ekologisia käytäviä elinympäristöiltä laajemmille metsäalueille. Iso-Työläjärven koillispuolella sekä vanhan kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Havaintoja liito-oravasta on tehty myös Metsäkylän asuinalueen pohjoispuolella sekä Seppolan luoteispuolella. Nämä alueet ovat kehittymässä soveliaiksi liitooravan elinympäristöiksi. Kulkuyhteydet eri alueiden välillä tulisi myös säilyttää. Alueella tavataan Suomessa yleisiä lepakkolajeja. Niitä ovat vesisiippa, viiksisiippa/isoviiksisiippa ja pohjanlepakko. Lepakoita esiintyy Iso-Työläjärven eteläpäässä, Työlänojan varrella sekä Aholan koillis- ja eteläpuolella. Kaikki Euroopan Unionin alueella esiintyvät lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kaikkien liitteeseen IV (a) kuuluvien lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kaikki Suomen lepakot on rauhoitettu myös luonnonsuojelulailla. Uhkatekijänä alueen lepa-

12 Metsäkylän osayleiskaava 12 (50) Maisema koille ovat metsähakkuut ja rakennusten remontointi. Lepakoista viiksi-/isosiipat ovat erityisen valonarkoja ja niiden esiintymisalueen liiallinen valaiseminen karkottaa ne herkästi alueelta. Osayleiskaava-alueelle on tehty linnustoselvitys vuonna Alueen linnustollisesti erityisen tärkeät alueita ovat Iso-Työläjärven rannat, Isosuon itä- ja eteläpuoli sekä Seppolan pohjoispuolella sijaitsevat metsäalueet peltojen lähettyvillä. Alueella esiintyviä vaarantuneita lajeja (VU) ovat käenpiika ja tiltaltti. Suomessa silmälläpidettäväksi (luokka NT) luokitelluista lajeista alueella esiintyvät käki sekä pensastasku. Käki on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lajiksi. Toinen alueellisesti uhanalainen lintulaji on taivaanvuohi, jonka kaksi reviiriä sijaitsee Iso- Työläjärven rannalla. Suomella on kansainvälisesti vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Linnustoselvityksen yhteydessä Metsäkylän osayleiskaava-alueelta tavattiin laulujoutsenen, haapanan, tavin, tukkasotkan, telkän ja leppälinnun reviirit. Euroopan Unionin lintudirektiivin I-liitteen lajeista alueelta tavattiin pyyn ja kurjenreviirejä. Osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen Metsäkylään on toteutettu uusia pientaloalueita. Rakennetulla Kangasniemen alueella on luontoselvitysten mukaan aiemmin ollut liito-oravan papanapuita tai lepakon esiintymisalueita. Alueiden avohakkuiden myötä ympäristö on muuttunut lajien kannalta epätodennäköisiksi elinympäristöiksi. Maiseman peruspiirteet Seutu kuluu maisema-aluetyöryhmän maisemamaakuntajaon mukaisesti Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Seudulla maisemat ovat monimuotoisia ja pienpiirteisiä. Tyypillistä ovat myös laajat savikot sekä kaakosta luoteeseen suuntautuvat harju- ja saumamuodostumajaksot sekä moreenimaat. Seudun pohjoisosassa maiseman luonteelle ovat tyypillisiä laajat ruhjelaaksojen rikkomat kalliomaat. Metsäkylän alue on seudulle tyypillisesti pienpiirteistä ja monimuotoista. Alueen maisemarakenteen muodostavat Ylöjärvenharju etelässä, pohjoispuolella kumpuileva kallioselännejakso sekä näiden väliin jäävä laakso, jossa Iso Työläjärvestä laskeva Työlänoja sivuhaaroineen kulkee. Alueen keskiosassa maasto on suhteellisen tasaista muutamia kallioisia kumpareita lukuun ottamatta. Maasto viettää itään päin, jonne suuntautuu myös pintavesien valunta. Laaksot sijaitsevat alueella alle 155 metriä meren pinnasta, pohjoisessa ja idässä 143 mmp. Alavissa, viljavissa laaksoissa sijaitsevat alueen pienipiirteiset pellot, joista vanhimmat ovat olleet viljelyksessä 1800-luvulta. Laaksojen alavimpiin laaksopainanteisiin ovat muodostuneet järvet, ojat ja suot. Alueen keskiosassa sijaitsevat metsäiset kumpareet ovat pienpiirteisiä, kun taas pohjoisessa sijaitsevan selänteen reuna kohoaa jyrkkänä Työlänojan laidalla. Kumpareiden lakialueet ovat yli 150 metrin korkeudella meren pinnasta, kun kallioselänteen lakialueet alkavat noin 160 metrin korkeudelta meren pinnasta. Maisemalliset solmukohdat Maisemallisten elementtien: selänteiden, laaksojen, jokien sekä teiden risteyskohtiin muodostuu maisemassa solmukohtia. Näissä koettu maisematila muuttuu tai maisemalliset elementit kohtaavat toisensa ja risteävät. Suljettu ja pienpiirteinen maisema voi muuttua avaraksi tai joen uoma kulkee kapean jyrkkärinteisten selänteiden reunustaman solan lävitse. Alueella maisemallisia solmukohtia on nähtävissä erityisesti pohjoisessa, Työlänojan sekä kallioselänteen yhteydessä. Lännessä Iso-Työläjärvestä alkaa laskuoja, Työlänoja. Metsäkyläntien varrella kohtaavat metsä ja pelto, Työlänoja mutkittelee kumpareiden lomitse ja maisemassa avautuu näkymiä. Koillisessa Työlänoja kulkee kapeassa jyrkkien kalliorinteiden reunustamassa laaksossa ja sen varrella on ojien risteyskohta keskellä avointa peltoa. Metsäkylän asuinalueelta Työlänojaan laskevan oja kulkee tässä kohdin kahden selänteen vä-

13 Metsäkylän osayleiskaava 13 (50) lissä. Itäisin solmukohta sijaitsee Leivätönsuon eteläpuolisten selänteiden välisessä kapeikossa. Maisemakuva Tiheimmin asutettua Ylöjärven eteläosan ilmettä hallitsevat suuret tiet ja 1900-luvun lopun ja vuosituhannen vaihteen rakennukset sekä laajat metsät. Maisemakuva on varsin pienpiirteistä ja avautuvat näkymät lyhyitä. Järvet ja peltoaukeat ovat suhteellisen pienialaisia ja pääosa alueesta on metsää. Kuva: Valtatien 3 varren maisematila on sulkeutunut. Tieltä ei avaudu näkymiä Metsäkylän alueen suuntaan Alueen keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa laajennetaan useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta ja ilmeeltään yhtenäistä. Uusilla alueilla rakennusten harmoninen väritys luo viihtyisää maisemakuvaa. Metsäkyläntien varrella on kylän vanhaa sekä uutta keskustarakennetta. Alueella on säilynyt useita vanhoja tilakeskuksia: Työläjärvi, Kiviranta, Seppola, Ahola, Kangasniemi ovat alueen vanhimpia tiloja, joilla viljely on jatkunut jo ainakin vuotta. Alueen länsiosassa Työläjärven ja Kivirannan ympäristö on säilynyt maaseutumaisena. Alueen miljöö on harmoninen ja vaalimisen arvoinen. Pellot ovat edelleen viljelyksessä ja rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Alueella on useita hevostiloja, joiden laitumet ja tarhat elävöittävät ja korostavat maaseutumaista maisemakuvaa. Kuvat: Ilmeeltään yhtenäisiä asuinmiljöitä

14 Metsäkylän osayleiskaava 14 (50) Ahola sekä Kangasniemi ovat jääneet uudemman asutuksen keskelle ja niiden pellot ovat pirstoutuneet ja huvenneet ympäristön muuttuessa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Aholan talo on vielä paikalla, mutta tilan muut rakennukset on purettu. Kangasniemen tilan pihapiiri henkii kuitenkin edelleen vanhan ajan tunnelmaa hyvin säilyneine rakennuksineen. Muualla alueella maisema on metsäistä. Paikoin aukeaa pienialaisia ja vaihtelua tuovia näkymiä peltojen yli. Alueella on kohtuullisen paljon soita. Niillä metsä muuttuu kituliaammaksi ja pienikasvuisemmaksi. Alueella on myös kallioisia kumpareita, joilla kasvaa karumpaa kangasmetsää. Pienialaisetkin pellot ja niityt sekä vaihtelevanluonteiset metsät elävöittämät maisemaa ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta. Avointen alueiden laitamilla kasvavat metsät ovat maisemakuvassa merkittävä tekijä. Erityisesti vanhojen peltojen ja tilakeskusten läheisyydessä oleviin reunametsiin tulisi kiinnittää huomiota. Säilyttämisen ja kehittämisen arvoisia ovat pehmeät, lehtipuita ja -pensaita kasvavat metsänreunat verrattuna talousmetsien korkeiden havupuiden reunustamaan, lajistoltaan ja ilmeeltään köyhään viljelysmaisemaan. Alueella on selkeitä maamerkkejä tai hierarkkisia pisteitä, jotka muodostavat alueella liikuttaessa maiseman kiintopisteitä ja erottuvat ympäristöstään. Tällaisia ovat vanhat tilakeskukset ja Metsäkyläntien varrelle muodostunut palvelukeskittymä Rakennettu ympäristö Historia Tärkeimpiä syitä ihmisen asettumiseen Ylöjärvelle ovat olleet alun perin Näsijärvi, hyvät pyyntimaat ja harjun läheiset kulkuväylät. Myöhemmin valintoihin ovat vaikuttaneet viljelyyn sopivat rannat ja Tampereen kaupungin läheisyys. Päätie Ylöjärvellä on ollut Hämeenkyröstä Harjun markkinoille johtanut, helppokulkuista harjumaastoa pitkin kulkenut tie. Maantienä väylä näkyy jo vuoden 1742 kartassa. Suurimmat muutokset tiestössä tapahtuivat ja 70-luvuilla liikenteen voimakkaan kasvun myötä koko maassa. Ylöjärvellä vanha Vaasantie jäi paikallisliikenteen käyttöön 1960-luvun lopulla uuden, suoran tien valmistuttua. Tien summittaisen iän voi päätellä juuri sen suhteesta maastoon ja vanhoihin tiloihin. Mutkittelevat, kyliä ja tilakeskuksia sivuavat tiet ovat iäkkäämpiä kuin suorat ja leveät maastoleikkausten ja pengerrysten avulla tasatut tiet. Kylämiljöissä vanhat tielinjat ovat säilyneet ja elävöittävät maisemaa. Metsäkylä oli pitkään asumatonta, kunnes sinne perustettiin Ylöjärven kylän torppia 1700-luvun aikana. Isojaon jälkeen 1840-luvulla Pinsiössä sijainneista neljästä torpasta muodostettiin kruunun uudistiloja, koska kylällä oli liikamaata. Uudistilat muodostivat Metsäkylän ja osan nykyistä Takamaata. Viljelysmaita sijaitsi tuolloin Työläjärven tilan alueella sekä Työlänojan varrella luvulla tilojen määrä oli kasvanut ja käyttöön oli otettu viljavat, alavat seudut osayleiskaava-alueen keskiosista luvun pitäjänkartassa alueella sijaitsee 13 tilaa: Työläjärvi, Kiviranta, Kulmala, Ahola, Onnela, Heikkilä, Alanen, Syrjälä, Hietaniemi, Harmaavuori, Ahola, Kuusela ja Kangasniemi. Soiden turvevarastoja hyödynnettiin karjatalouden tarpeisiin. Varhaisinta pienimuotoista teollista toimintaa edusti alueen itäosassa 1900-luvun alkupuolella toiminut pehkutehdas, joka tuotti turpeesta kuivikkeita eläimille. Pehkusuo onkin saanut tästä nimensä. Turpeennoston loputtua alue otettiin myöhemmin kaatopaikan käyttöön.

15 Metsäkylän osayleiskaava 15 (50) Kuva: Ote Kuninkaan kartasta 1700-luvun lopulta. Metsäkylä on vielä asuttamatonta Seuraava suurempi muutos tilojen määrässä ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Tilojen maista lohkottiin sotien jälkeen asutuslakien mukaan 40 asuntotilaa. Yksittäisiä rakennuksia sekä perinteisiä rintamamiestaloalueita nousi Vanhan Vaasantien sekä Metsäkyläntien varrelle. Esimerkkeinä Pikku-Helsinki sekä Uimarannantien pienet kesäasunnot. Vuonna 1955 Metsäkylään rakennettiin koulu suuria ikäluokkia varten. Vanha koulu sijaitse osayleiskaava-alueen eteläpuolella Pinsiönkankaantiellä. Metsäkylän toinen kehitysvaihe alkoi 1960-luvulla ja rakentaminen jatkui kiivaana seuraavina vuosikymmeninä, kun Vaasantien varteen rakentui runsaasti teollisuutta ja sen myötä asuinalueita. Nykyteollisuus on enää harvoin sidoksissa tiettyyn paikkaan raaka-aineen tai energian saannin vuoksi. Teollisuusalueet osoitetaan kaavoissa paikoille, jossa liikenneyhteydet ovat hyvät ja mahdolliset ympäristöhaitat hallittavissa. Ylöjärvellä luonteva paikka on ollut Vaasantien varsi, jossa on teollisuuslaitoksia useilta vuosikymmeniltä. Monenkirjava rakentaminen tekee alueesta paikoin levottoman näköisen. Vuosien kuluessa Metsäkylästä muotoutui oma asuintaajama, joka on tiivis yhdyskunta Vaasantien koillispuolella luvulta lähtien Metsäkylä on ollut yksi Ylöjärven neljästä taajamasta Rakennetun ympäristön erityisarvot Tiedot perustuvat FCG Planeko Oy:n laatimaan Metsäkylän taajaman rakennetun ympäristön inventointiin (2009). Vanhat maatilat Kangasniemi Kangasniemen tilakeskus muodostaa edustavan, alueen agraarihistoriaan liittyvän kokonaisuuden historiallisen maantien varrella. Pihapiirin keskeiset rakennukset, päärakennus, pariaitta, pitkä talousrakennus ja navetta, muodostavat edelleen maisemallisesti selkeän kiintopisteen muuttuneessa ympäristössä. Kangasniemen tilakeskuksella on historiallista, rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Inventoinnissa suositellaan, että Kangasniemen keskeisen, rakennusten reunustama pihapiiri on säilytettävä kokonaisuutena. Erityisesti pitäisi huolehtia, että vanha asuinrakennus säilyy. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja

16 Metsäkylän osayleiskaava 16 (50) rakennusten sijainti. Kangasniemen maisemallinen asema vanhan maantien varrella tulisi myös säilyttää pitämällä pihan länsipuolella oleva pieni peltoalue avoimena. Ahola Kangasniemen tilasta talon pojalle erotettu Aholan entinen palstatila edustaa Metsäkylän asutuksen leviämistä tilojen jakamisen helpottuessa 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Muutoksista huolimatta Ahola muodostaa aikakautensa edustavan pienen maatilan pihapiirin. Aholan tilakeskuksella on historiallista ja rakennushistoriallista arvoa. Inventoinnissa suositellaan, että asuinrakennuksen ja talousrakennusten muodostama kokonaisuus säilytetään nykyisessä asussa. Mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tavoitteena tulisi olla alkuperäisen ulkoasun palauttaminen. Pihapiirin uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Naapurissa olevan Teerilän säilymistä osana Aholan ja kärrytien kokonaisuutta olisi hyvä harkita. Osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen ympäristö on jo muuttunut: Teerilän talo on purettu ja paikalle on rakennettu paritaloja. Aholan tilan alue on asemakaavoitettu ja alue on jo osittain rakennettu asuinrakennus ja nyt Aholan talolle on osoitettu oma tontti, joten talon säilyminen oli mahdollista. Aholan asuinrakennus ja talousrakennukset on nyt purettu. Kiviniemi Kivirannan tilakeskus sijaitsee tilan peltojen reunalla olevassa metsäniemekkeessä lähellä Iso Työläjärven itärantaa. Pihapiirin harmaantuneet hirsiset talousrakennukset, asuinrakennus ja puusto muodostavat tiiviin pihapiirin. Tilakeskuksessa ovat rakennettu päärakennus, pariaitta ja pitkä navetan, tallin ja heinäladon sisältävä talousrakennus ovat 1800-luvun loppupuolelta. Punaiseksi maalattu sauna ja hirsinen sikala ovat ja 1940-luvulta. Pihapiirin koillispuolella ovat erillisinä 1950-luvulla rakennetut lautarakenteiset kuorma-autotalli ja saharakennus sekä tiilivuorattu 1980-luvun omakotitalo. Kivirannan tilakeskuksella on historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Inventoinnissa suositellaan, että pihapiirin muodostama asutus- ja rakennushistoriallisia arvoja omaava kokonaisuus tulisi pyrkiä säilyttämään. Tilan monipuolinen rakennuskanta tulisi säilyttää nykyisessä asussa ja mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen. Pihapiirin mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Tilaan olennaisesti liittyvä viljelymaisema tulisi säilyttää avoimena ja rakentamattomana. Työläjärvi Työläjärven vanha päärakennus paloi Uusi päärakennus päätettiin rakentaa betonitiilistä. Rapatun, puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehti Toini Mikkola. Työläjärven pihapiiri edustaa Metsäkylän vanhinta kulttuurikerrostumaa. Maisemarakenteellisesti harjun ja suoalueen metsiin rajoittuva pihapiiri peltoineen on säilynyt hyvin. Pihapiirissä on edelleen nähtävissä neliömäisen, talousja asuinpihan, rakenne. Työläjärven tilakeskuksella on asutus- ja sosiaalihistoriallista, rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Rakennusinventoinnissa suositellaan, että vanhimpien asuin- ja talousrakennusten rajaama neliömäinen pihapiiri tulisi pyrkiä säilyttämään kokonaisuutena. Rakennuskanta tulisi säilyttää nykyisessä asussa ja mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen. Pihapiirin mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Tilaan olennaisesti liittyvä viljelymaisema tulisi säilyttää avoimena ja rakentamattomana. Metsäkylän omakotialueen mahdollista laajentamista samaan maisemaan Työläjärven kanssa ei suositella.

17 Metsäkylän osayleiskaava 17 (50) Jälleenrakennuskauden maatilat Jälleenrakennuskauden etupäässä siirtolaisille muodostetut tilat ovat Kulmala, Seppola, Ihantala ja Iso-Neva. Ne kuuluvat maanviljelysvaiheen viimeiseen kerrostumaan. Nämä vanhempien tilojen takapeltojen ja niittyjen yhteyteen perustetut tilat muodostavat alueen luonteenmukaisesti omia selkeästi rajattuja maisematiloja, jotka ovat säilyneet Kulmalan, Ihantalan ja Seppolan yhteydessä. Tilojen rakennuskanta ja pienipiirteiset viljelymaisemat tulee huomioida tulevissa maankäyttösuunnitelmissa. Taajamaa edeltänyt pientalo- ja omakotiasutus Taajamaa edeltänyt asutus keskittyy vanhojen, maaston muotoja seuraavien tielinjojen varrelle, joita edustavat Metsäkylässä Vanha Vaasantie ja Metsäkyläntie. Metsäkyläntien ja Vanhan Vaasantien perinteiset linjaukset ovat säilyneet. Em. teiden risteykseen keskittyi ennen nykyistä taajama-asutusta ja kaupparakennuksia. Asutusta muodostui myös vanhojen paikallisteiden, Pehkutien ja Heinitien, varrelle. Aikakauden rakennuskanta hajosi pitkäksi ja harvaksi nauhaksi tien varsille, rakennettuja kokonaisuuksia edustavat lähinnä Pikku-Helsingin ja Pehkutien varrella olevat pienet jälleenrakennuskauden asuinalueet, jotka ovat rajattu omiksi kokonaisuuksiksi. Yhtenäistä rakennustyyppiä ei ole. Teiden varsilla on nähtävissä yksittäisinä kohteina vanhempaa, lähinnä pienimuotoista mökkiasutusta edustavaa rakennuskantaa sekä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia omakotitaloja. Rakennukset sijaitsevat tonttien keskiosissa. Viimeisen kerrostuman muodostavat 1950-luvun lopulta yleistyneet matalat yksikerroksiset pientalot, joita edustavat mm. Huurteilan omakotitalot. Kokonaisuudessaan alueen vanhempi pientaloasutuksen rakennuskanta on säilynyt huonosti. Parhaiten on säilynyt pienimuotoinen mökkiasutus, josta on säilynyt muutamia esimerkkejä. Pääsääntöisesti ajan rakennuskantaa on purettu sekä uudistettu laajennuksilla ja ulkoasun muutoksilla. Taajamaa edeltänyt pientaloasutus poikkeaa muutoksista huolimatta kuitenkin mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja sijoittelultaan myöhemmästä taajamarakentamisesta, joten sen säilyttäminen osana uudistuvaa maisemaa olisi paikallis- ja asutushistoriallisista syistä toivottavaa. Olisi toivottavaa että tontin säilyneet rakennuskerrostumat huomioidaan uudisrakentamisvaiheessa. Pikku-Helsinki ja Pehkutien omakotitalot Vanhan Vaasantien varrella olevalla pienellä omakotialueella on kahdessa rivissä kuusi jälleenrakennuskaudelle tyypillistä puolitoistakerroksista harjakattoista omakotitaloa erillisine talousrakennuksineen. Pääosin 1950-luvun puolivälissä valmistuneista taloista osa on rakennettu ulkoasun perusteella samoilla tyyppipiirustuksilla. Väljästi rakennetun alueen asuinrakennukset ja talousrakennukset muodostavat yleispiirteeltään yhtenäisen, ajan rakentamista edustavan kokonaisuuden. Jälleenrakennuskauden rakennuksilla on asutus- historiallista ja katukuvallista merkitystä vanhan maantien varrella luvun alkupuolelta olevan Pehkutien varrelle rakennetuista omakotitaloista on säilynyt neljä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksista omakotitaloa, joista kolme muodostaa oman, yhtenäisen katukuvallisen kokonaisuuden. Vanhan Vaasantien ja Pehkutien jälleenrakennuskauden omakotitalot tulisi säilyttää yhtenä Metsäkylän taajamaa edeltäneenä rakennuskerrostumana. Huurteilan omakotitalot Huurteilan asuinalue sijoittuu Metsäkylän taajaman koillisreunalle. Asuinalueella on yksikerroksisia omakotitaloja, jotka muodostuvat asuinosasta, johon liittyy rungon suuntainen hieman matalampi taloussiipi. Metsäkylän taajaman alku ja kasvu perustui 1960-luvulla yksityiseen rakentamiseen, jossa Huurteen omakotitalot muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Kokonaisuudessa näkyy hyvin 1960-luvun alun modernisoituvan Suomen rakentamisen, asumisen ja kaavoituksen suuntaviivat. Inventoinnin mukaan Huurteilan omakotialueen muodostaman kokonaisuuden säi-

18 Metsäkylän osayleiskaava 18 (50) lyminen tulisi turvata. Merkittäviä katukuvaa ja rakennusten julkisivua muuttavaa uudis- ja muutosrakentamista ei suositella. Rakennuskannan korjauksissa tulisi käyttää rakennusajalle tyypillisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Alueen mahdollinen muutos-ja lisärakentaminen tulisi sopeuttaa nykyiseen rakennuskantaan mittasuhteiden, materiaalien ja värien suhteen. Muinaismuistot Alueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Museovirasto on suorittanut alueella inventoinnin vuonna Selvitystä on täydennetty Mirkoliitti Oy:n tekemällä arkeologisella inventoinnilla vuonna Myös valtatie 3:n suunnittelun yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi. Arvokkaat maisema-alueet Alueella ei ole aiemmissa yhteyksissä todettu valtakunnallisia, maakunnallisia tai paikallisia maisema-arvoja. Metsäkylän osayleiskaavaa varten tehdyssä maisemaselvityksessä on paikallisesti arvokkaiksi ja vaalimisen arvoisiksi todettu vanhojen tilojen viehättävät miljööt, erityisesti Kivirannan sekä Työläjärven ympäristö viljelysalueineen sekä Kangasniemen ja Seppolan pihapiirit. Arvokkaita ovat myös tilakeskusten yhteydessä olevat vanhat, pitkään viljelyssä säilyneet pellot, jotka ovat osa kulttuurihistoriaa sekä tuovat metsäisellä alueella rikkautta ja monimuotoisuutta maisemakuvaan Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Väestön rakenne ja kehitys Ylöjärven kaupungin asukasmäärä oli tammikuun 2009 alussa henkilöä. Vuoden 2013 lopussa väkiluku oli Väkiluku on kasvanut viime vuosikymmeninä suhteellisen voimakkaasti. Myös Viljakkalan kunnan (2007) ja Kurun kunnan (2009) liittyminen osaksi Ylöjärven kaupunkia on kasvattanut asukasmäärää. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan Ylöjärven kaupungin asukasluku tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä henkilöä ja vuoteen 2040 noin henkilöä. Kasvavilla kaupunkialueilla nuoret ikäluokat pitävät syntyneiden määrän korkeana. Näillä alueilla on keskimääräistä vähemmän vanhuksia ja luonnollinen väestönkasvu on positiivinen. Myös kokonaisnettomuutto vahvistaa Ylöjärven väestönkasvua. Metsäkylän asukasluku on kaavan ehdotusvaiheessa (2014) noin 3000 asukasta. Vuonna 2009 osayleiskaavan luonnosvaiheessa asukasluku oli noin Asukasluvun ennustetaan kasvavan noin 170 asukasta vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Tästä eteenpäin kasvu on asukasta vuodessa.. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Metsäkylä muodostaa oman taajamansa Vaasantien koillispuolelle. Metsäkylän keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa parhaillaan laajennetaan useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta, mutta alueelta löytyy myös muutama vanhempi pientaloaluekokonaisuus. Metsäkyläntien varrella on hajallaan vanhoja ja uusia liike- ja palvelurakennuksia. Alue vaikuttaa jäsentymättömältä, eikä taajama näy Vaasantielle. Metsäkylän länsiosa on säilynyt maaseutuna. Pellot ovat edelleen viljelyksessä ja rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Aluetta rikastuttavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vanhat maatilat ja yksittäiset kauniit miljöökohdat.

19 Metsäkylän osayleiskaava 19 (50) Metsäkylän alueen palvelukartta. Alueella on nykyisin koulu, kaksi päiväkotia, neuvola, nuorisotila ja kaksi päivittäistavarakauppaa. Koulu toimii kahdessa eri paikassa. Alueen leikki- ja liikuntapaikat on esitetty kartalla. Kartalla on esitetty myös julkisen liikenteen vuorotiheys, joka on reitistä riippuen vuoroa päivässä. Palvelukartta on myös Ylöjärven kaupungin internetsivuilla (Etusivu / Palvelukartta) Palvelut Osayleiskaava-alueella toimii kaksi päiväkotia, jossa järjestetään myös esiopetusta. Alueelle on tulossa yksityinen päiväkoti. Metsäkylän alakoulu tarjoaa opetusta 1-6- luokkalaisille. Metsäkylän seurakuntatalossa Ylöjärven seurakunta järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa iltapäivätoimintaa koululaisille sekä nuorteniltoja. Seurakuntatalossa kokoontuu myös seurakunnan järjestämä perhekerho. Kirjastoauto palvelee Metsäkylän asukkaita sekä koulua ja päiväkotia viikoittain. Alueella on myös saatavilla äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Metsäkylässä toimii kaksi päivittäistavarakauppaa. Iso Työläjärven rannalla on kaupungin ylläpitämä uimaranta. Metsäkylän koulun vieressä sijaitsee jääkiekkokaukalo sekä pallokenttä. Metsäkylästä on reitti Ylöjärven harjualueelle, jossa on reitti Lamminpäähän. Harjulla on 12 kilometrin mittainen valaistu kuntorata, joka toimii talvisin hiihtolatuna. Hiihtoladulla on yhteydet Nokian Koukkujärvelle ja Hämeenkyrön suuntaan. Osayleiskaava-alueen eteläpuolella sijaitsee frisbeegolfrata. Elovainion palvelut ovat noin 4 km etäisyydellä ja Ylöjärven keskustan palvelut noin 5,5 km etäisyydellä. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Ylöjärvellä oli työpaikkaa. Ylöjärven työpaikoista yli puolet eli 57,6 % on palvelualoilla. Palvelutyöpaikkojen suhteellinen osuus on Ylöjärvellä pienempi kuin koko maassa keskimäärin (70,1 %). Sen sijaan jalostusalan työpaikkoja on 37,2 %, jonka osuus on 12,3 % suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Alkutuotannon työpaikoissa työskentelee 3,7 %. Ylöjärven

20 Metsäkylän osayleiskaava 20 (50) kaupunki on kaupungin suurin työnantaja. Vuonna 2013 kaupungin palveluksessa oli henkilöä. Metsäkylän itäpuolella sijaitsee Elovainion yritysalue, jossa toimii noin 300 eri alan yritystä. Metsäkylän työpaikkoja tarjoavat alueen kaupat ja julkiset palvelut. Yhdyskuntatekniikka Metsäkylän läpi kulkee itä-länsisuunnassa 20 kv:n sähkölinja, jonka omistaa LNI Verkko Oy (aiemmin Vattenfall Oy). Suunnittelualueen rakennetuilla alueilla on kunnallistekniikka Metsäkyläntien pohjoispäätä lukuun ottamatta. Rakentuvalle omakotitaloalueelle rakennetaan kunnallistekniikkaa parhaillaan. Metsäkylän vesi- ja viemäriverkosta vastaa Ylöjärven kaupungin vesihuoltolaitos. Jätevedet johdetaan Tampereen kaupungin jätevesiverkkoon. Valtatie 3:n yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus sijoittuu Metsäkylän pohjoispuolelle Liikenne Alueelle on valmistunut valtatien 3 uuden linjauksen yleissuunnitelma. Vaasantien nykyinen linjaus kulkee suunnittelualueen eteläreunassa. Vuoden 2014 tietojen mukaan valtatie 3:lla liikkuu Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät ovat suurempia lähempänä Ylöjärveä. Metsäkylän länsipuolella tehdyn laskennan mukaan valtatie 3:lla liikkuu noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja itäpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on keskimäärin noin 9,4-12,8%. Liikenteen kasvu on ollut melko tasaista lähes 20 vuotta. Vuotuinen kasvuprosentti vuosina on ollut Ylöjärvellä 2,4 %/v ja Hämeenkyrössä 2,0%/v. Raskaan liikenteen kasvu on ollut vähäistä kokonaisliikennesuoritteeseen nähden. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2030 valtatiellä 3 Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä kulkee nykyisellä tielinjauksella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne ennustuksen tiedot perustuvat valtatie 3:n yleissuunnitelman tietoihin (2013).

21 Metsäkylän osayleiskaava 21 (50) Valtatie 3:n yleissuunnitelman liikennetietoja. KVL luku esittää nykyisen liikennemäärän Vaasantiellä Metsäkylän kohdalla ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 liikenneennusteen mukaan Metsäkylän kohdalla nykyisellä valtatiellä liikennemäärä olisi arviolta 5200 ajoneuvoa ja uudella valtatiellä liikennemäärä olisi noin ajoneuvoa. Vuosien aikana Metsäkylän osayleiskaava-alueeseen kuuluvalla osuudella valtatiestä 3 tapahtui yhtensä 21 eli noin 7 onnettomuutta vuodessa. Yli puolet onnettomuuksista johti omaisuusvahinkoon, neljä loukkaantumiseen ja yksi kuolemaan. Yhteysvälillä Ylöjärveltä Hämeenkyröön on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi. Osayleiskaava-alueen kokoojakatuna toimii Metsäkyläntie sekä Heikkiläntie. Muut kadut ovat pienempiä ja johtavat liikennettä kokoojakaduille. Tällä hetkellä alueen tieverkosto on jäsentymätön. Kevyen liikenteen väyliä on Vanhan Vaasantien ja Metsäkyläntien varrella sekä uudemmilla Kangasniemen alueen kaduilla. Liikenneselvitys 2014 Nykyisen valtatien 3 liikennemäärä Metsäkylän kohdalla Nokiantien ja Pinsiönkankaantien liittymien välissä on tierekisterin mukaan noin ajoneuvoa / vrk. Touko-kesäkuussa suoritetun liikennelaskennan mukaan muiden katujen keskivuorokausiliikennemäärä on seuraava: Vanha Vaasantie ajoneuvoa, Metsäkyläntie ajoneuvoa, Hiekkamaantie 160, Heikkiläntie 960, Paavonpolku 510 ja Kangasniementie Liikennemäärät ovat huomattavasti pienemmät Metsäkylän länsiosassa kuin itäosassa. Liikenne-ennusteet selviävät tarkemmin liikenneselvityksestä, joka on liitteenä ja selvityksissä. Liikenneselvityksessä on myös analysoitu Vaasantien pääliittymien toimivuutta nykytilanteessa vuonna Soppeentien liikennevalo-ohjatussa liittymässä palvelu-