Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012"

Transkriptio

1 Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Selostus Hyväksytty maakuntavaltuustossa

2 2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEKAAVA 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAAN MAAKUNNASSA SELOSTUS Hyväksytty maakuntavaltuustossa

3 3 1. JOHDANTO Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Suunnittelualue Keskeiset käsitteet MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT Ilmastotavoitteet ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki Muu maakuntakaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö Maakuntasuunnitelman tavoitteet MAAKUNNAN SUUNNITTELU POHJANMAALLA Maakunnan suunnittelujärjestelmä VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Luonnoksesta saatu palaute Kaavaehdotus Ensimmäisestä kaavaehdotuksesta saatu palaute Muut toisen kaavaehdotuksen ratkaisuihin vaikuttaneet seikat Kaavaehdotus Toisesta kaavaehdotuksesta saatu palaute Tarkistetun toisen kaavaehdotuksen käsittely Kaavan hyväksyminen Kaavan vahvistaminen VAIHEKAAVAN LÄHTÖKOHDAT Alue- ja yhdyskuntarakenne Luonnonympäristö Väestö Kaupalliset palvelut Nykyinen palveluverkosto Ostovoima, sen virtaukset ja kehitys Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Liikenne ja logistiikka Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Meriliikenne Kevyt- ja joukkoliikenne Tekninen huolto Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat ja hankkeet Kansalliset ohjelmat Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat Voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat VAIHEKAAVAN SISÄLTÖ Tavoitteet ja strategiat Kaupan kehitys Pohjanmaalla vuoteen 2030 saakka Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Mitoitus Vaihemaakuntakaavan ratkaisut Pietarsaaren seutu Vaasan seutu Kyrönmaa Suupohjan rannikkoseutu... 56

4 4 7. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Kehittämisperiaatemerkinnät Aluevaraus- ja kohdemerkinnät Pohjakarttamerkinnät VAIHEKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet Kaavamerkinnät ja niiden oikeusvaikutukset Vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun Kaavaohjauksen yleisperiaatteet Hyväksyttävä eroavaisuus maakuntakaavasta Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu Vaihekaavan vaikutus vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumiseen Maakuntakaavan ohjausvaikutus muuhun alueiden käytön suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maakuntakaavan vaikutukset rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön Lunastusoikeus Vaihekaavan vahvistaminen KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 74

5 5 1. JOHDANTO Tässä luvussa selitetään, miksi Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistaminen kaupallisten palvelujen osalta on tullut ajankohtaiseksi ja määritellään kaava-asiakirjoissa käytetyt keskeiset käsitteet. 1.1 Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Koska sekä kulutus että ostovoima ovat kasvaneet aiemmissa kauppaselvityksissä ennustettua ripeämmin, paine kaupan yksiköiden sijoittamiseen myös keskustojen ulkopuolelle on lisääntynyt. Pohjanmaalla on myös tietoisesti kehitetty kaupan palveluja, koska yksityisissä palveluissa on todettu kehittämistarvetta. Sen myötä on syntynyt tarve päivittää kauppaselvityksiä ja laatia vaihemaakuntakaava Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset kaupan tasapainoiselle kehitykselle, mikä hyödyttää sekä elinkeinoelämää että asukkaita koko maakunnassa. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan, joka kattaa koko maakunnan. Pohjanmaan maakuntakaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 päivittää maakuntakaavaa kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta. 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan selvitysalue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 16 kunnasta ja muodostaa Suomen länsirannikolle kapean rannikkokaistaleen. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukuntiin sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakunnan maakuntaan ja lännessä Pohjanlahteen. Kuva 1: Pohjanmaan maakunta jakautuu neljään seutukuntaan.

6 6 1.3 Keskeiset käsitteet Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Vähittäiskaupan suuryksikkö Myymäläkeskittymä k-m 2 Elintarvikkeiden lisäksi päivittäistavarakaupoissa myydään myös tuotteita, joita asiakkaat ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin lukeutuvat ruoka, juomat, kodin kemikaalit, paperit, lehdet, tupakkatuotteet sekä kosmetiikka. Ruokatavaroiden osuus myymälän kokonaismyynnistä on yleensä noin 80 prosenttia. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Usein erikoiskaupoissa myydään kulutushyödykkeitä kuten vaatteita ja koruja, mutta erikoiskauppoja ovat myös päivittäistavaroiden erikoismyymälät. Erikoiskaupat sijaitsevat useimmiten maankäytön suunnittelussa keskustatoimintojen alueiksi merkityillä alueilla. Erikoiskauppaan lukeutuu myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, joka hakeutuu ja monesti myös sopii paremmin keskustojen ulkopuolelle. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ei anneta yksiselitteistä määritelmää paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen mukaan (Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarja, opas 2) paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat moottoriajoneuvojen, niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, veneja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rakenteellisen sisustamisen kauppa, rautaja rakennustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö on yli kerrosneliömetrin (jäljempänä lyhennetty k-m²) suuruinen vähittäiskaupan myymälä. Vaihemaakuntakaavassa on määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Erikoistavarakaupassa alaraja on Vaasan Mustasaaren keskustan kehitysvyöhykkeellä k- m², Pietarsaaressa k-m² ja muualla maakunnassa joko tai k-m². Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on koko maakunnassa joko tai k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset 2000 k-m 2. Myymäläkeskittymä koostuu useammasta vähittäiskaupan yksiköstä, jotka yhdessä tai erikseen ylittävät vaihemaakuntakaavassa määritellyt mitoitukset. Kerrosneliömetri. Vaihemaakuntakaavassa esitettyihin mitoituksiin sisältyy muutakin alaa kuin myyntipinta-ala.

7 7 2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT Tässä luvussa kerrotaan maakuntakaavoituksen perustana toimivista kansainvälisistä ja kansallisista tavoitteista ja strategioista sekä laeista. 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tulee nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. EU:n jäsenmaiden mielestä sitoumus ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja ne ovat ilmoittaneet korottavansa päästöleikkauksensa 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Cancúnissa vuonna 2010 ja Durbanissa vuonna 2011 pidettyjen YK:n seuraavan kahden ilmastokokouksen tulokset osoittavat, miten vaikeaa on päästä yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimuksesta. Durbanissa päätettiin kuitenkin uuteen, vuonna 2020 voimaan astuvan ilmastosopimukseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisesta vuoteen 2015 mennessä. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka, ja siinä esitetään myös visioita vuoteen Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoitta tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tekeillä on Pohjanmaan energiastrategia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muiden toimenpiteiden ohella liikenteen, erityisesti yksityisautoilun, vähentämistä. Suomessa yli 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Huomattava osa liikennesuoritteesta aiheutuu hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta. Yksityisautoilun tarpeen vähentämiselle voidaan luoda edellytyksiä mm. sijoittamalla vähittäiskaupan suuryksiköt olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tai sen läheisyyteen. 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat) Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP. Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi.

8 8 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko). Toimintojen sijoittamisessa tulee mahdollisimman hyvin hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää taajamia. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittämisen tulee ensisijaisesti perustua alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat eri väestöryhmien saavutettavissa niin maalla kuin kaupungissakin. Alueidenkäytöllä tulee edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittamisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tulee pyrkiä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan nykyistä yhdyskuntarakennetta. Liikennejärjestelmä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennevälineiden käyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Kuva 2: Maankohoaminen on ominaista Merenkurkun saaristolle. (Kuva: Ann Holm 2011)

9 9 2.4 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi lailla pyritään turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. Sen mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: - turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista, - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, - luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, - luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, - yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, - yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, - palvelujen saatavuutta ja - liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.5 Muu maakuntakaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. Strategisessa linjauksessa 3 "Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne" todetaan, että Pohjanmaa on vuonna 2040 monikeskuksinen, tasapainoinen ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla oleva alue, jonka fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin ja että väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos heijastuvat voimakkaasti alueiden käyttöön. Maakuntasuunnitelmassa mm. maankäytölle, rakentamiselle ja infrastruktuurille asetetut tavoitteet toteutetaan maakuntakaavan avulla.

10 10 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU POHJANMAALLA Tässä luvussa kuvataan alueiden käytön ja maakunnan suunnittelujärjestelmä. 3.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Kuva 3: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä. Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (eli maakuntaohjelma). Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka sovittaa yhteen ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaan maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuustokausittain ja sen toteuttamissuunnitelma vuosittain. Kuva 4. Maakunnan suunnittelujärjestelmä.

11 11 Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat. Näitä ovat mm. ELY-keskusten strategiset tulossopimukset, alueelliset kehitysstrategiat, osaamiskeskusohjelma, Länsi-Suomen ympäristöstrategia ja erilaiset maaseudun kehittämisohjelmat. Kuva 5: Ostoksille voi mennä talvellakin kävellen, jos kaupat ovat tarpeeksi lähellä. (Kuva: Ann Holm 2011)

12 12 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kaavoitusprosessi. Vaihemaakuntakaava kuvataan tarkemmin luvussa Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyllä luodaan hyvät edellytykset maakuntakaavan toteutumiselle suunnitellulla tavalla ja sen myötä myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnan kehittämistavoitteiden toteuttamiselle. Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Kyrönmaa/Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Ehdotusvaiheen kuulutukset julkaistiin myös Ilkka-lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja - ehdotus ovat olleet julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla oli kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja työn etenemisestä. Lisäksi vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä on tiedotettu liiton Uutispostissa, joka toimitetaan sen tilanneille ja on luettavissa myös liiton verkkosivuilla. Vaihemaakuntakaavasta kerrottiin kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Luonnosvaiheessa järjestettiin kauppaseminaari. Valmisteluvaiheen aikana yhteistyöryhmä piti useita työkokouksia. Yhteistyöryhmä koostui Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajista. Ryhmä kokoontui monta kertaa ja ELY-keskuksen mielipiteet on huomioitu kaavaprosessin aikana. Vuorovaikutus ympäristöministeriön kanssa oli jatkuvaa koko kaavoitusprosessin ajan. 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kun maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan hyväksymisestä, se antoi myös ponnen, jonka mukaan kahden vaihemaakuntakaavan laatiminen on aloitettava välittömästi. Vaihemaakuntakaava 1 koskee kaupallisia palveluja Pohjanmaalla ja vaihemaakuntakaava 2 uusiutuvaa energiaa ja energiahuoltoa. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistyi maakuntavaltuuston päättäessä työn aloittamisesta. Kokouksessa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäinen luonnos. Ensimmäinen kahdesta lakisääteisestä viranomaisneuvottelusta pidettiin Vaasassa, ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Tiehallinnon, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Pohjanmaan Sotilasläänin Esikunnan ja naapurimaakuntien edustajia. Kokouksessa keskusteltiin pääasiassa työohjelmasta, kaavan alustavista tavoitteista, tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja kaupallisten palvelujen vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen ja ilmastoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kunnille ja osallisille tiedotettiin ja niitä kuultiin kaavan aloittamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuntakierroksella, joka tehtiin helmikuun puolivälissä Suunnitelmasta ei pyydetty lausuntoja ja mielipiteitä. Ensimmäinen yleinen kuulemiskierros, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suupohjan rannikkoseutu, Kristiinankaupungin raatihuone Pietarsaaren seutu, Pännäisten kunnantalo Kyrönmaa, Isonkyrön kunnantalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto

13 13 Kauppaselvityksen (Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla) laati Tuomas Santasalo Ky. Työtä valvoivat viranomaisten ja maakunnan seutukuntien edustajista koostuva työryhmä sekä maakunnan kaikkien kuntien ja eri toimijoiden edustajista koostuva ohjausryhmä. 4.3 Kaavaluonnos Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osoitettiin kolme uutta vähittäiskaupan suuryksikköä (km) ja kaksi uutta palvelujen aluetta (p), jotka eivät olleet mukana kokonaismaakuntakaavassa. Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt osoitettiin Edsevöön Pedersöressä, Risöhön Vaasan keskustan kaakkoispuolella ja Högbackiin Närpiössä. Kruunupyyhyn ja Kristiinankaupungin Lålbyhyn osoitetut uudet palvelujen alueet oli tarkoitettu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Silloinen lainsäädäntö ei vaatinut kaupan mitoitusta. Kaavaluonnoksessa keskusverkkoa täydennettiin merkitsemällä Vaasan Sundom keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Maaliikenneterminaali-merkintä (LM) siirrettiin luonnoksessa Risöstä lentokentän itäpuolelle. Nähtävilläoloaikana kaikille kunnille tiedotettiin kaavaluonnoksesta ja niitä myös kuultiin. Suurella yleisöllä oli mahdollisuus osallistua yleisiin tiedotustilaisuuksiin, joissa luonnosta esiteltiin. Luonnos oli nähtävillä Toinen yleinen kuulemiskierros, luonnos Kyrönmaa, Vähäkyrön kunnantalo Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone Vaasan seutu (pohjoinen), Oravaisten kunnantalo Luonnoksesta saatu palaute Kaikki kunnat Vöyri-Maksamaata ja Kaskista lukuun ottamatta antoivat luonnoksesta lausunnon. Lausunnoissa käsiteltiin erityisesti merkintätapojen selkeyttämistä ja vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitukseen liittyviä kysymyksiä. Monessa lausunnossa korostettiin myös puolueettoman vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Koska Pietarsaaren seudun kunnilla oli kaavoitusprosessin alkuvaiheessa eri tavoitteet seudun kaupallisten palvelujen kehittymiselle, annettiin niille mahdollisuus tuoda mielipiteensä esille vastaamalla kyselyyn, jossa tiedusteltiin seuraavaa: 1. Miten päivittäistavarakaupan palveluiden saatavuus turvataan Pietarsaaren seudulla vuoteen 2030 mennessä? 2. Miten paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suunnittelu tulee Pietarsaaren seudulla ratkaista? 3. Miten erikoiskaupat tulee sijoittaa? 4. Miten alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tulisi ohjata Pietarsaaren seudulla? Kysymyksiin vastasivat Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kunnat. Vastauksista kävi ilmi, että lähipalvelujen turvaamista pidetään tärkeänä varsinkin niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on vakaa. Kuntien mielestä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tulee sijoittaa ensisijaisesti risteysalueille ja rajat ylittävät kehityskäytävät suunnitella kuntien välisenä yhteistyönä. Erikoiskauppa pitäisi ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueille. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnilta aktiivisempaa suunnittelutyötä sekä kuntien välistä yhteystyötä. Vastauksissa mainittiin myös kehityskäytävien suunnittelun aloittaminen vilkasliikenteisten liikenneväylien varsille. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen koordinoijaksi ehdotettiin yhteistyölautakunnan asettamaa yleiskaavaryhmää. Myös suunnittelualueen yksityishenkilöillä ja yhdistyksillä oli mahdollisuus antaa vaihekaavaluonnoksesta palautetta, mutta nähtävilläolon päättyessä yhtään mielipidettä ei ollut jätetty.

14 14 Kaupallisista palveluista järjestettiin Vaasassa seminaari Kaupan intressit ja kestävä yhdyskunta Konflikti tai riemuvoitto, johon kutsuttiin asianomaiset viranomaiset, alueen kunnat ja kaupan toimijat. Seminaarissa käsiteltiin mm. kaupan historiaa ja kehitystä, nykytilaa sekä suunnittelukysymyksiä ja kaupan näkökulmaa niihin. Lisäksi Tuomas Santasalo ja Katja Koskela esittelivät tekemänsä selvityksen Pohjanmaan kaupallisten palvelujen sijoittumisesta. Luonnos- ja ehdotusvaiheen välillä neuvoteltiin erikseen niiden kuntien kanssa, joilla oli keskusteltavaa kaavasta. 4.4 Kaavaehdotus 1 Kaavaluonnokseen verrattuna kaavaehdotukseen tehtiin seuraavat muutokset: Kruunupyyssä palvelujen alue (p) ja maaliikenneterminaali (LM) yhdistettiin maaliikenneterminaali-merkinnäksi (LM-1), joka salli paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumisen alueelle. Edsevössä Pedersören kunnassa palvelujen alue (p) ja vähittäiskaupan suuryksikkö (km-1) yhdistettiin vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnäksi (km-1). Kokonaiskerrosalaksi merkittiin k-m², josta enintään 12 % eli k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput muuta kuin keskustahakuista erikoiskauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintöjen yhdistäminen lisäsi kaupan kehityksen ohjausta ja helpotti niin kaavan tulkintaa kuin sen vaikutusten arviointiakin. Vaasassa maaliikenneterminaali-merkintä (LM) muutettiin logistiikkakeskukseksi (LM-2). Kaavaehdotuksessa Risöhön osoitettu merkintä muutettiin vähittäiskaupan suuryksiköksi (km-2) ja sen kokonaiskerrosalaksi merkittiin k-m², josta enintään 20 % eli k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Vaasan keskustatoimintojen aluetta (C) laajennettiin luonnoksesta käsittämään Kivihaan, Sepänkylän keskustan ja osan Palosaarta. Keskusverkkoa täydennettiin Merikaarron kylällä, joka merkittiin keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Högbackissa Närpiössä palvelujen alue (p) ja vähittäiskaupan suuryksikkö (km-1) yhdistettiin vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnäksi (km-3). Kokonaiskerrosalaksi merkittiin k-m², josta enintään 12 % eli noin k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput muuta kuin keskustahakuista erikoiskauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintöjen yhdistämisellä pyrittiin lisäämään kaupan kehityksen ohjausta ja helpottamaan niin kaavan tulkintaa kuin sen vaikutusten arviointiakin. Kaskisten keskustatoimintojen aluetta (C) pienennettiin luonnosvaiheesta. Lålbystä Kristiinankaupungissa poistettiin palvelujen alue (p), koska silloinen lainsäädäntö salli tämäntyyppisen toiminnan kehittämisen ilman maakuntakaavan ohjausta. Nähtävilläoloaikana kaikille kunnille tiedotettiin kaavaehdotuksesta ja niitä myös kuultiin seutukunnittaisissa tilaisuuksissa. Suurella yleisöllä oli mahdollisuus osallistua yleisiin tiedotustilaisuuksiin, joissa kaavaa esiteltiin. Ensimmäinen kaavaehdotus oli nähtävillä Kolmas yleinen kuulemiskierros, ehdotus Vaasan seutu, Risön ABC Pietarsaaren seutu, Polaris, Edsevö Kyrönmaa, hotelli-ravintola Kantri, Laihia Suupohjan rannikkoseutu, hotelli-ravintola Logen, Närpiö

15 Ensimmäisestä kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaikki kunnat Luotoa ja Korsnäsiä lukuun ottamatta antoivat kaavaehdotuksesta lausunnon. Useat kunnat ja viranomaiset korostivat lausunnoissaan puolueettoman vaikutusten arvioinnin tärkeyttä varsinkin Risön alueen vaikutuksista lähistön kuntakeskuksiin ja Vaasan keskustaan. Vaikutusten arviointia pidettiin yleisesti tältä osin riittämättömänä. Vahvistaessaan Pohjanmaan maakuntakaavan ympäristöministeriö jätti Liisanlehtoon esitetyn vähittäiskaupan suuryksikön vahvistamatta, ja sen seurauksena monet kunnat huomauttivat myös, että alue pitäisi ottaa mukaan kaavaan. Monet kunnat vastustivat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvan, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan laskemista kerrosneliömetriin tai asettivat tämän kyseenalaiseksi. Museovirasto ja Pohjanmaan museo tähdensivät Liisanlehdon ja Risön lähellä sijaitsevien Vanhan Vaasan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden merkitystä. Yksityishenkilöt eivät jättäneet kaavaehdotuksesta yhtään muistutusta, sen sijaan yhdistyksiltä ja yrityksiltä, erityisesti kaupan toimijoilta, tuli useita mustutuksia Muut toisen kaavaehdotuksen ratkaisuihin vaikuttaneet seikat Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan juuri ennen kaavaehdotus 1:n asettamista julkisesti nähtäville. Ministeriö ei vahvistanut Liisanlehdon vähittäiskaupan suuryksikköä (km) eikä Närpiön Högbackin palvelujen aluetta (p). Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 319/2011 astui voimaan Se sisältää mm. muutoksia vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin. Määräyksiä sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan vasta neljän vuoden siirtymäajan kuluttua. Lain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Myös keskustaalueella sijaitsevien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Osoitettaessa maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on katsottava, että suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin. Keskusta-alueen ulkopuolelle sijoittuvien palveluiden täytyy olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Lisäksi suunnitellun maankäytön pitää edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Ympäristöministeriön mukaan maakuntakaavassa on esitettävä kaupan kokonaismitoitus keskustatoimintojen alueilla (ei koske Vaasan ja Pietarsaaren keskustaa). 4.5 Kaavaehdotus 2 Tuomas Santasalo Ky:n tekemän kauppaa koskevan lisäselvityksen tavoitteena oli varmistaa, että maakuntakaavan sisältövaatimukset täyttyvät ja että keskusten kehitys ja asema kauppapaikkana eivät vaarannu Vaasan keskustan kaakkoispuolelle esitettävien vähittäiskaupan suuryksikköjen tai myymäläkeskittymien myötä. Lainmuutoksen mukaisesti 2. kaavaehdotuksessa määriteltiin keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvan, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja. Erikoiskaupassa se oli Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeellä k-m², muualla Vaasassa ja Pietarsaaressa k- m² ja muualla maakunnassa k-m². Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja oli koko maakunnassa k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset 2000 k-m 2. Vaihemaakuntakaavan mitoituksilla ei rajoitettu vähittäiskauppayksikön kokoa Vaasan keskustassa, vaan siellä rajoituksia rakentamisen laajuuteen toi rakennettu ympäristö. Pietarsaaren ja Sepänkylän keskustassa Mustasaaressa vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäiskoko oli k-m². Muissa kuntakeskuksissa ja Oravaisissa enimmäismitoitus oli k-m² ja muualla k-m 2, josta k-m 2 sai

16 16 olla päivittäistavarakaupan liiketilaa. Uusi lainsäädäntö vaatii, että maakuntakaavassa mitoitetaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Kuva 6: Vaihemaakuntakaava 1:n toinen kaavaehdotus. Vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan ruskealla pallukalla ja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköt vihreällä pallukalla.

17 17 Vaihemaakuntakaavan 2. ehdotuksessa määriteltiin kaupan kokonaismitoitus keskustatoimintojen alueilla. Vaasaan ja Pietarsaareen ei esitetty kokonaismitoitusta. Mustasaaren keskustassa Sepänkylässä ja Närpiössä kokonaismitoitus oli k-m 2. Uudenkaarlepyyn, Kristiinankaupungin ja Laihian keskustassa kokonaismitoitus oli k- m 2. Kaskisten, Pedersören, Vöyrin, Isonkyrön, Vähänkyrön, Kruunupyyn ja Maalahden keskustassa kokonaismitoitus oli k-m 2. Luodon ja Korsnäsin keskustassa kokonaismitoitus oli k-m². Keskustatoimintojen alakeskuksissa (ca) kokonaismitoitus oli k-m². Kruunupyyhyn osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään k-m². Kokonaismaakuntakaavaan merkitty maaliikenneterminaali (LM) säilyi. Pedersören Edsevössä vähittäiskaupan suuryksikön (km1) kokonaiskerrosala nostettiin :sta kerrosneliömetriin, josta enimmillään k-m² sai olla päivittäistavarakauppaa ja k-m² erikoistavaran kauppaa, kuten kaavaehdotuksessa 1. Lisäala oli tarkoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle, jota sai olla enintään k-m². Vaihemaakuntakaavassa ei ollut aiemmin käsitelty Vaasan Kivihakaa. Jotta kaavaratkaisun kestävyyttä voitaisiin arvioida realistisesti, Kivihaan alueelle osoitettiin mitoitus ja merkintä vähittäiskaupan suuryksikkö (km2). Kivihakaan sai rakentaa yhteensä k-m², josta k-m² oli päivittäistavarakaupalle, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle ja k-m² muulle erikoistavarakaupalle. Vaasan keskustan eteläpuolella Rantamaantien varressa on jo kauppakeskittymä, jossa on lähinnä autokauppaa. Alueen kehittämisen mahdollistamiseksi se osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö -merkinnällä (kmt1). Alueen enimmäismitoitus oli k-m². Liisanlehtoon, jonka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta, oli kaavaehdotuksessa 2 osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö (km3). Kaupan kokonaiskerrosala alueella sai olla enintään k-m², josta korkeintaan k-m² päivittäistavarakauppaa, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja k-m² muuta erikoiskauppaa. Risön ja Liisanlehdon alueista tehtyjen lisäselvitysten ja kaupan toimijoiden tarpeiden perusteella Risön vähittäiskaupan suuryksikön (km4) kokonaiskerrosala nostettiin kerrosneliömetriin, josta enintään k-m² sai olla päivittäistavarakauppaa, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja k-m² muuta erikoiskauppaa. Logistiikkakeskus Vaasan keskustan kaakkoispuolella oli edelleen osoitettu maaliikenneterminaali-merkinnällä (LM-1), mutta suunnittelumääräyksiä tarkistettiin, jotta alueelle voi sijoittaa myös pienteollisuutta. Kokonaismaakuntakaavassa palvelujen alueeksi (p) osoitettu Vikby Mustasaaressa oli kaavaehdotuksessa 2 osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö - merkinnällä (kmt3). Merkintä salli pelkästään paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa kerrosneliömetrin alalla. Kaavaehdotuksessa 2 Vaasan keskustatoimintojen aluetta (C) supistettiin vastaamaan kokonaismaakuntakaavassa osoitettua keskustatoimintojen aluetta, jota oli laajennettu Hietalahteen ja Palosaarelle. Sepänkylä oli merkitty keskustatoimintojen alueeksi (c) ja toivottu kaupan kehityssuunta näissä keskustoissa osoitettu kehittämisvyöhykkeenä Vaasa Sepänkylä ja nuolena Sepänkylän keskustasta. Maakunnan keskusverkko tiivistyi entisestään toisessa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa, kun Vaasan Sundom, Vähänkyrön Merikaarto ja Mustasaaren Karperö osoitettiin keskustatoimintojen alakeskuksiksi (ca). Vähänkyrön ja Isonkyrön rajalla sijaitsevalle Tervajoelle oli toisessa kaavaehdotuksessa osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt2). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään k-m².

18 18 Närpiön Högback-Nixbackin vähittäiskaupan suuryksikön (km5) kokonaismitoitus nostettiin kerrosneliömetriin. Alueeseen otettiin mukaan myös Nixback, jossa Högbackin tavoin on jo runsaasti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Mitoituksesta k-m² oli varattu päivittäistavarakaupalle, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle ja k-m² muulle erikoiskaupalle. Kaskisten keskustatoimintojen alue (C) pysyi samana kuin kokonaismaakuntakaavassa. Kristiinankaupungin Lålbyhyn osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään k-m². Kristiinankaupungin Åsändanissa valtatie 8:n varressa on jo yli kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymäläkeskittymä. Jotta sitä voitaisiin kehittää edelleen, alue osoitettiin kaavaehdotuksessa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö -merkinnällä (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään k-m². Toinen kaavaehdotus oli nähtävillä Neljäs yleinen kuulemiskierros, ehdotus Kyrönmaa, hotelli-ravintola Kantri, Laihia Suupohjan rannikkoseutu, ABC, Lålby Vaasan seutu, ABC, Risö Pietarsaaren seutu, Polaris, Edsevö Toisesta kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaikki Pohjanmaan kunnat antoivat lausunnon toisesta kaavaehdotuksesta. Suurimmalla osalla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kaksi kuntaa suhtautui kuitenkin kriittisesti Risön alueen mitoitukseen, joka ylittää kauppaselvityksessä esitetyn. Mustasaari toivoi Vikbyn kauppapaikan mitoituksen nostamista ja Uusikaarlepyy kaupan kokonaismitoituksen kasvattamista keskustan alueella. Kristiinankaupunki ja Vaasa toivoivat keskustatoimintojen alueen laajentamista. Useimmilla viranomaisilla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Muutamat viranomaiset suhtautuivat pääosin kriittisesti Risöhön esitetyn vähittäiskaupan suuryksikön sekä Vikbyhyn osoitetun paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön mitoitukseen. Kaupan toimijat sekä yksi yhdistys jättivät yhteensä neljä muistutusta. Toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa, ja siihen osallistui ympäristöministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen (liikenne ja ympäristö), Pohjanmaan ELY-keskuksen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan, Finavian, Satakuntaliiton ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajia. Kokouksessa keskusteltiin kaavaratkaisusta. Lausuntojen, muistutusten ja viranomaisneuvotteluissa käytyjen keskustelujen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai kauooakeskittymän koon alarajaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella tarkistettiin seuraavasti: Päivittäistavarakauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Koko maakunta Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Laihia, Närpiö ja Kristiinankaupunki Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen Muu erikoiskauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke 8 000

19 19 Pietarsaari, Vaasa Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Laihia Närpiö ja Kristiinankaupunki Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen Nimitys Vaasan Sepänkylän keskustan kehittämisvyöhyke muutettiin Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeeksi. Siinä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja keskustatoimintojen alueen ulkopuolella on edelleen k-m², mutta vyöhykkeeseen saa sijoittaa ainoastaan kaksi tällaista yksikköä tai myymäläkeskittymää (Kivihaka ja Vaasan Rantamaantie). Vyöhykkeessä kaupan kokonaismitoitus Vaasan keskustatoimintojen alueen ulkopuolella on k-m². Myös Risön vähittäiskaupan suuryksikön mitoitusta muutettiin. Risön vähittäiskaupan suuryksikön kokonaismitoitus on k-m², josta k-m² saa olla päivittäistavarakauppaa, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja k-m² muuta erikoiskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus Vaasan alakeskuksissa muutettiin k-m²:ksi. Lopullinen kaavaratkaisu kuvataan luvussa Tarkistetun toisen kaavaehdotuksen käsittely Maakuntahallitus käsitteli tarkistetun kaavaehdotuksen ja Kaavan hyväksyminen Maakuntavaltuusto käsitteli vaihemaakuntakaavan Maakuntahallitus pani maakuntavaltuuston päätökset täytöntöön , minkä jälkeen vaihemaakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 4.8 Kaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan _._. kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdollset kaavaa koskevat valitukset.

20 20 5. VAIHEKAAVAN LÄHTÖKOHDAT Tässä luvussa kuvataan Pohjanmaan maakuntaa sekä lähinnä kaavoitukseen ja kaavaratkaisuun vaikuttavia erityispiirteitä, kuten alue- ja yhdyskuntarakennetta, ympäristöä, väestöä, kaupallisia palveluja, elinkeinoelämää, liikennettä ja teknistä huoltoa. Luvun lopussa luetellaan kaavaratkaisun perustana olevat keskeiset ohjelmat, suunnitelmat ja selvitykset. 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi- Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin ja Västernorrlandin lääneihin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 16 kunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km²:n maapinta-alalla asuu yli asukasta (ennakkotieto vuodelta 2011). Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 7). Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnat. Vaasan seutukuntaan kuuluvat Vaasan kaupungin lisäksi Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat. Kyrönmaan seutukunta muodostuu Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä- Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä Pohjanlahteen. Kuva 7. Pohjanmaan sijainti, kunta- ja seutukuntajako. Pohjanmaalla asutus on perinteisesti asettunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalastuselinkeinon myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA SELOSTUS

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA SELOSTUS POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA Maakuntahallitus 22.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO... 4 1.2 Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet... 4

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 1.6.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 LEPPÄVIRTA

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05

KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05 KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05 1 Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS? OAS on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E26963. HÄMEENKOSKEN KUNTA OJASTENMÄKI III ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista TRYS TRYS MKIR EHDOTUS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 (OAS)...

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot