Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa
|
|
- Joel Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Selostus Hyväksytty maakuntavaltuustossa
2 2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEKAAVA 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAAN MAAKUNNASSA SELOSTUS Hyväksytty maakuntavaltuustossa
3 3 1. JOHDANTO Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Suunnittelualue Keskeiset käsitteet MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT Ilmastotavoitteet ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki Muu maakuntakaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö Maakuntasuunnitelman tavoitteet MAAKUNNAN SUUNNITTELU POHJANMAALLA Maakunnan suunnittelujärjestelmä VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Luonnoksesta saatu palaute Kaavaehdotus Ensimmäisestä kaavaehdotuksesta saatu palaute Muut toisen kaavaehdotuksen ratkaisuihin vaikuttaneet seikat Kaavaehdotus Toisesta kaavaehdotuksesta saatu palaute Tarkistetun toisen kaavaehdotuksen käsittely Kaavan hyväksyminen Kaavan vahvistaminen VAIHEKAAVAN LÄHTÖKOHDAT Alue- ja yhdyskuntarakenne Luonnonympäristö Väestö Kaupalliset palvelut Nykyinen palveluverkosto Ostovoima, sen virtaukset ja kehitys Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Liikenne ja logistiikka Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Meriliikenne Kevyt- ja joukkoliikenne Tekninen huolto Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat ja hankkeet Kansalliset ohjelmat Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat Voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat VAIHEKAAVAN SISÄLTÖ Tavoitteet ja strategiat Kaupan kehitys Pohjanmaalla vuoteen 2030 saakka Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Mitoitus Vaihemaakuntakaavan ratkaisut Pietarsaaren seutu Vaasan seutu Kyrönmaa Suupohjan rannikkoseutu... 56
4 4 7. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Kehittämisperiaatemerkinnät Aluevaraus- ja kohdemerkinnät Pohjakarttamerkinnät VAIHEKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet Kaavamerkinnät ja niiden oikeusvaikutukset Vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun Kaavaohjauksen yleisperiaatteet Hyväksyttävä eroavaisuus maakuntakaavasta Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu Vaihekaavan vaikutus vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumiseen Maakuntakaavan ohjausvaikutus muuhun alueiden käytön suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maakuntakaavan vaikutukset rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön Lunastusoikeus Vaihekaavan vahvistaminen KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 74
5 5 1. JOHDANTO Tässä luvussa selitetään, miksi Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistaminen kaupallisten palvelujen osalta on tullut ajankohtaiseksi ja määritellään kaava-asiakirjoissa käytetyt keskeiset käsitteet. 1.1 Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Koska sekä kulutus että ostovoima ovat kasvaneet aiemmissa kauppaselvityksissä ennustettua ripeämmin, paine kaupan yksiköiden sijoittamiseen myös keskustojen ulkopuolelle on lisääntynyt. Pohjanmaalla on myös tietoisesti kehitetty kaupan palveluja, koska yksityisissä palveluissa on todettu kehittämistarvetta. Sen myötä on syntynyt tarve päivittää kauppaselvityksiä ja laatia vaihemaakuntakaava Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset kaupan tasapainoiselle kehitykselle, mikä hyödyttää sekä elinkeinoelämää että asukkaita koko maakunnassa. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan, joka kattaa koko maakunnan. Pohjanmaan maakuntakaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 päivittää maakuntakaavaa kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta. 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan selvitysalue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 16 kunnasta ja muodostaa Suomen länsirannikolle kapean rannikkokaistaleen. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukuntiin sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakunnan maakuntaan ja lännessä Pohjanlahteen. Kuva 1: Pohjanmaan maakunta jakautuu neljään seutukuntaan.
6 6 1.3 Keskeiset käsitteet Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Vähittäiskaupan suuryksikkö Myymäläkeskittymä k-m 2 Elintarvikkeiden lisäksi päivittäistavarakaupoissa myydään myös tuotteita, joita asiakkaat ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin lukeutuvat ruoka, juomat, kodin kemikaalit, paperit, lehdet, tupakkatuotteet sekä kosmetiikka. Ruokatavaroiden osuus myymälän kokonaismyynnistä on yleensä noin 80 prosenttia. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Usein erikoiskaupoissa myydään kulutushyödykkeitä kuten vaatteita ja koruja, mutta erikoiskauppoja ovat myös päivittäistavaroiden erikoismyymälät. Erikoiskaupat sijaitsevat useimmiten maankäytön suunnittelussa keskustatoimintojen alueiksi merkityillä alueilla. Erikoiskauppaan lukeutuu myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, joka hakeutuu ja monesti myös sopii paremmin keskustojen ulkopuolelle. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ei anneta yksiselitteistä määritelmää paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen mukaan (Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarja, opas 2) paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat moottoriajoneuvojen, niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, veneja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rakenteellisen sisustamisen kauppa, rautaja rakennustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö on yli kerrosneliömetrin (jäljempänä lyhennetty k-m²) suuruinen vähittäiskaupan myymälä. Vaihemaakuntakaavassa on määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Erikoistavarakaupassa alaraja on Vaasan Mustasaaren keskustan kehitysvyöhykkeellä k- m², Pietarsaaressa k-m² ja muualla maakunnassa joko tai k-m². Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on koko maakunnassa joko tai k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset 2000 k-m 2. Myymäläkeskittymä koostuu useammasta vähittäiskaupan yksiköstä, jotka yhdessä tai erikseen ylittävät vaihemaakuntakaavassa määritellyt mitoitukset. Kerrosneliömetri. Vaihemaakuntakaavassa esitettyihin mitoituksiin sisältyy muutakin alaa kuin myyntipinta-ala.
7 7 2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT Tässä luvussa kerrotaan maakuntakaavoituksen perustana toimivista kansainvälisistä ja kansallisista tavoitteista ja strategioista sekä laeista. 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tulee nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. EU:n jäsenmaiden mielestä sitoumus ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja ne ovat ilmoittaneet korottavansa päästöleikkauksensa 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Cancúnissa vuonna 2010 ja Durbanissa vuonna 2011 pidettyjen YK:n seuraavan kahden ilmastokokouksen tulokset osoittavat, miten vaikeaa on päästä yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimuksesta. Durbanissa päätettiin kuitenkin uuteen, vuonna 2020 voimaan astuvan ilmastosopimukseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisesta vuoteen 2015 mennessä. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka, ja siinä esitetään myös visioita vuoteen Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoitta tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tekeillä on Pohjanmaan energiastrategia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muiden toimenpiteiden ohella liikenteen, erityisesti yksityisautoilun, vähentämistä. Suomessa yli 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Huomattava osa liikennesuoritteesta aiheutuu hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta. Yksityisautoilun tarpeen vähentämiselle voidaan luoda edellytyksiä mm. sijoittamalla vähittäiskaupan suuryksiköt olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tai sen läheisyyteen. 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat) Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP. Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi.
8 8 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko). Toimintojen sijoittamisessa tulee mahdollisimman hyvin hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää taajamia. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittämisen tulee ensisijaisesti perustua alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat eri väestöryhmien saavutettavissa niin maalla kuin kaupungissakin. Alueidenkäytöllä tulee edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittamisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tulee pyrkiä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan nykyistä yhdyskuntarakennetta. Liikennejärjestelmä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennevälineiden käyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Kuva 2: Maankohoaminen on ominaista Merenkurkun saaristolle. (Kuva: Ann Holm 2011)
9 9 2.4 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi lailla pyritään turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. Sen mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: - turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista, - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, - luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, - luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, - yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, - yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, - palvelujen saatavuutta ja - liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.5 Muu maakuntakaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. Strategisessa linjauksessa 3 "Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne" todetaan, että Pohjanmaa on vuonna 2040 monikeskuksinen, tasapainoinen ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla oleva alue, jonka fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin ja että väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos heijastuvat voimakkaasti alueiden käyttöön. Maakuntasuunnitelmassa mm. maankäytölle, rakentamiselle ja infrastruktuurille asetetut tavoitteet toteutetaan maakuntakaavan avulla.
10 10 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU POHJANMAALLA Tässä luvussa kuvataan alueiden käytön ja maakunnan suunnittelujärjestelmä. 3.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Kuva 3: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä. Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (eli maakuntaohjelma). Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka sovittaa yhteen ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaan maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuustokausittain ja sen toteuttamissuunnitelma vuosittain. Kuva 4. Maakunnan suunnittelujärjestelmä.
11 11 Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat. Näitä ovat mm. ELY-keskusten strategiset tulossopimukset, alueelliset kehitysstrategiat, osaamiskeskusohjelma, Länsi-Suomen ympäristöstrategia ja erilaiset maaseudun kehittämisohjelmat. Kuva 5: Ostoksille voi mennä talvellakin kävellen, jos kaupat ovat tarpeeksi lähellä. (Kuva: Ann Holm 2011)
12 12 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kaavoitusprosessi. Vaihemaakuntakaava kuvataan tarkemmin luvussa Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyllä luodaan hyvät edellytykset maakuntakaavan toteutumiselle suunnitellulla tavalla ja sen myötä myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnan kehittämistavoitteiden toteuttamiselle. Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Kyrönmaa/Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Ehdotusvaiheen kuulutukset julkaistiin myös Ilkka-lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja - ehdotus ovat olleet julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla oli kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja työn etenemisestä. Lisäksi vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä on tiedotettu liiton Uutispostissa, joka toimitetaan sen tilanneille ja on luettavissa myös liiton verkkosivuilla. Vaihemaakuntakaavasta kerrottiin kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Luonnosvaiheessa järjestettiin kauppaseminaari. Valmisteluvaiheen aikana yhteistyöryhmä piti useita työkokouksia. Yhteistyöryhmä koostui Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajista. Ryhmä kokoontui monta kertaa ja ELY-keskuksen mielipiteet on huomioitu kaavaprosessin aikana. Vuorovaikutus ympäristöministeriön kanssa oli jatkuvaa koko kaavoitusprosessin ajan. 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kun maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan hyväksymisestä, se antoi myös ponnen, jonka mukaan kahden vaihemaakuntakaavan laatiminen on aloitettava välittömästi. Vaihemaakuntakaava 1 koskee kaupallisia palveluja Pohjanmaalla ja vaihemaakuntakaava 2 uusiutuvaa energiaa ja energiahuoltoa. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistyi maakuntavaltuuston päättäessä työn aloittamisesta. Kokouksessa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäinen luonnos. Ensimmäinen kahdesta lakisääteisestä viranomaisneuvottelusta pidettiin Vaasassa, ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Tiehallinnon, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Pohjanmaan Sotilasläänin Esikunnan ja naapurimaakuntien edustajia. Kokouksessa keskusteltiin pääasiassa työohjelmasta, kaavan alustavista tavoitteista, tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja kaupallisten palvelujen vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen ja ilmastoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kunnille ja osallisille tiedotettiin ja niitä kuultiin kaavan aloittamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuntakierroksella, joka tehtiin helmikuun puolivälissä Suunnitelmasta ei pyydetty lausuntoja ja mielipiteitä. Ensimmäinen yleinen kuulemiskierros, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suupohjan rannikkoseutu, Kristiinankaupungin raatihuone Pietarsaaren seutu, Pännäisten kunnantalo Kyrönmaa, Isonkyrön kunnantalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto
13 13 Kauppaselvityksen (Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla) laati Tuomas Santasalo Ky. Työtä valvoivat viranomaisten ja maakunnan seutukuntien edustajista koostuva työryhmä sekä maakunnan kaikkien kuntien ja eri toimijoiden edustajista koostuva ohjausryhmä. 4.3 Kaavaluonnos Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osoitettiin kolme uutta vähittäiskaupan suuryksikköä (km) ja kaksi uutta palvelujen aluetta (p), jotka eivät olleet mukana kokonaismaakuntakaavassa. Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt osoitettiin Edsevöön Pedersöressä, Risöhön Vaasan keskustan kaakkoispuolella ja Högbackiin Närpiössä. Kruunupyyhyn ja Kristiinankaupungin Lålbyhyn osoitetut uudet palvelujen alueet oli tarkoitettu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Silloinen lainsäädäntö ei vaatinut kaupan mitoitusta. Kaavaluonnoksessa keskusverkkoa täydennettiin merkitsemällä Vaasan Sundom keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Maaliikenneterminaali-merkintä (LM) siirrettiin luonnoksessa Risöstä lentokentän itäpuolelle. Nähtävilläoloaikana kaikille kunnille tiedotettiin kaavaluonnoksesta ja niitä myös kuultiin. Suurella yleisöllä oli mahdollisuus osallistua yleisiin tiedotustilaisuuksiin, joissa luonnosta esiteltiin. Luonnos oli nähtävillä Toinen yleinen kuulemiskierros, luonnos Kyrönmaa, Vähäkyrön kunnantalo Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone Vaasan seutu (pohjoinen), Oravaisten kunnantalo Luonnoksesta saatu palaute Kaikki kunnat Vöyri-Maksamaata ja Kaskista lukuun ottamatta antoivat luonnoksesta lausunnon. Lausunnoissa käsiteltiin erityisesti merkintätapojen selkeyttämistä ja vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitukseen liittyviä kysymyksiä. Monessa lausunnossa korostettiin myös puolueettoman vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Koska Pietarsaaren seudun kunnilla oli kaavoitusprosessin alkuvaiheessa eri tavoitteet seudun kaupallisten palvelujen kehittymiselle, annettiin niille mahdollisuus tuoda mielipiteensä esille vastaamalla kyselyyn, jossa tiedusteltiin seuraavaa: 1. Miten päivittäistavarakaupan palveluiden saatavuus turvataan Pietarsaaren seudulla vuoteen 2030 mennessä? 2. Miten paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suunnittelu tulee Pietarsaaren seudulla ratkaista? 3. Miten erikoiskaupat tulee sijoittaa? 4. Miten alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tulisi ohjata Pietarsaaren seudulla? Kysymyksiin vastasivat Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kunnat. Vastauksista kävi ilmi, että lähipalvelujen turvaamista pidetään tärkeänä varsinkin niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on vakaa. Kuntien mielestä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tulee sijoittaa ensisijaisesti risteysalueille ja rajat ylittävät kehityskäytävät suunnitella kuntien välisenä yhteistyönä. Erikoiskauppa pitäisi ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueille. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnilta aktiivisempaa suunnittelutyötä sekä kuntien välistä yhteystyötä. Vastauksissa mainittiin myös kehityskäytävien suunnittelun aloittaminen vilkasliikenteisten liikenneväylien varsille. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen koordinoijaksi ehdotettiin yhteistyölautakunnan asettamaa yleiskaavaryhmää. Myös suunnittelualueen yksityishenkilöillä ja yhdistyksillä oli mahdollisuus antaa vaihekaavaluonnoksesta palautetta, mutta nähtävilläolon päättyessä yhtään mielipidettä ei ollut jätetty.
14 14 Kaupallisista palveluista järjestettiin Vaasassa seminaari Kaupan intressit ja kestävä yhdyskunta Konflikti tai riemuvoitto, johon kutsuttiin asianomaiset viranomaiset, alueen kunnat ja kaupan toimijat. Seminaarissa käsiteltiin mm. kaupan historiaa ja kehitystä, nykytilaa sekä suunnittelukysymyksiä ja kaupan näkökulmaa niihin. Lisäksi Tuomas Santasalo ja Katja Koskela esittelivät tekemänsä selvityksen Pohjanmaan kaupallisten palvelujen sijoittumisesta. Luonnos- ja ehdotusvaiheen välillä neuvoteltiin erikseen niiden kuntien kanssa, joilla oli keskusteltavaa kaavasta. 4.4 Kaavaehdotus 1 Kaavaluonnokseen verrattuna kaavaehdotukseen tehtiin seuraavat muutokset: Kruunupyyssä palvelujen alue (p) ja maaliikenneterminaali (LM) yhdistettiin maaliikenneterminaali-merkinnäksi (LM-1), joka salli paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumisen alueelle. Edsevössä Pedersören kunnassa palvelujen alue (p) ja vähittäiskaupan suuryksikkö (km-1) yhdistettiin vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnäksi (km-1). Kokonaiskerrosalaksi merkittiin k-m², josta enintään 12 % eli k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput muuta kuin keskustahakuista erikoiskauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintöjen yhdistäminen lisäsi kaupan kehityksen ohjausta ja helpotti niin kaavan tulkintaa kuin sen vaikutusten arviointiakin. Vaasassa maaliikenneterminaali-merkintä (LM) muutettiin logistiikkakeskukseksi (LM-2). Kaavaehdotuksessa Risöhön osoitettu merkintä muutettiin vähittäiskaupan suuryksiköksi (km-2) ja sen kokonaiskerrosalaksi merkittiin k-m², josta enintään 20 % eli k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Vaasan keskustatoimintojen aluetta (C) laajennettiin luonnoksesta käsittämään Kivihaan, Sepänkylän keskustan ja osan Palosaarta. Keskusverkkoa täydennettiin Merikaarron kylällä, joka merkittiin keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Högbackissa Närpiössä palvelujen alue (p) ja vähittäiskaupan suuryksikkö (km-1) yhdistettiin vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnäksi (km-3). Kokonaiskerrosalaksi merkittiin k-m², josta enintään 12 % eli noin k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput muuta kuin keskustahakuista erikoiskauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintöjen yhdistämisellä pyrittiin lisäämään kaupan kehityksen ohjausta ja helpottamaan niin kaavan tulkintaa kuin sen vaikutusten arviointiakin. Kaskisten keskustatoimintojen aluetta (C) pienennettiin luonnosvaiheesta. Lålbystä Kristiinankaupungissa poistettiin palvelujen alue (p), koska silloinen lainsäädäntö salli tämäntyyppisen toiminnan kehittämisen ilman maakuntakaavan ohjausta. Nähtävilläoloaikana kaikille kunnille tiedotettiin kaavaehdotuksesta ja niitä myös kuultiin seutukunnittaisissa tilaisuuksissa. Suurella yleisöllä oli mahdollisuus osallistua yleisiin tiedotustilaisuuksiin, joissa kaavaa esiteltiin. Ensimmäinen kaavaehdotus oli nähtävillä Kolmas yleinen kuulemiskierros, ehdotus Vaasan seutu, Risön ABC Pietarsaaren seutu, Polaris, Edsevö Kyrönmaa, hotelli-ravintola Kantri, Laihia Suupohjan rannikkoseutu, hotelli-ravintola Logen, Närpiö
15 Ensimmäisestä kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaikki kunnat Luotoa ja Korsnäsiä lukuun ottamatta antoivat kaavaehdotuksesta lausunnon. Useat kunnat ja viranomaiset korostivat lausunnoissaan puolueettoman vaikutusten arvioinnin tärkeyttä varsinkin Risön alueen vaikutuksista lähistön kuntakeskuksiin ja Vaasan keskustaan. Vaikutusten arviointia pidettiin yleisesti tältä osin riittämättömänä. Vahvistaessaan Pohjanmaan maakuntakaavan ympäristöministeriö jätti Liisanlehtoon esitetyn vähittäiskaupan suuryksikön vahvistamatta, ja sen seurauksena monet kunnat huomauttivat myös, että alue pitäisi ottaa mukaan kaavaan. Monet kunnat vastustivat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvan, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan laskemista kerrosneliömetriin tai asettivat tämän kyseenalaiseksi. Museovirasto ja Pohjanmaan museo tähdensivät Liisanlehdon ja Risön lähellä sijaitsevien Vanhan Vaasan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden merkitystä. Yksityishenkilöt eivät jättäneet kaavaehdotuksesta yhtään muistutusta, sen sijaan yhdistyksiltä ja yrityksiltä, erityisesti kaupan toimijoilta, tuli useita mustutuksia Muut toisen kaavaehdotuksen ratkaisuihin vaikuttaneet seikat Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan juuri ennen kaavaehdotus 1:n asettamista julkisesti nähtäville. Ministeriö ei vahvistanut Liisanlehdon vähittäiskaupan suuryksikköä (km) eikä Närpiön Högbackin palvelujen aluetta (p). Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 319/2011 astui voimaan Se sisältää mm. muutoksia vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin. Määräyksiä sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan vasta neljän vuoden siirtymäajan kuluttua. Lain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Myös keskustaalueella sijaitsevien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Osoitettaessa maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on katsottava, että suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin. Keskusta-alueen ulkopuolelle sijoittuvien palveluiden täytyy olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Lisäksi suunnitellun maankäytön pitää edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Ympäristöministeriön mukaan maakuntakaavassa on esitettävä kaupan kokonaismitoitus keskustatoimintojen alueilla (ei koske Vaasan ja Pietarsaaren keskustaa). 4.5 Kaavaehdotus 2 Tuomas Santasalo Ky:n tekemän kauppaa koskevan lisäselvityksen tavoitteena oli varmistaa, että maakuntakaavan sisältövaatimukset täyttyvät ja että keskusten kehitys ja asema kauppapaikkana eivät vaarannu Vaasan keskustan kaakkoispuolelle esitettävien vähittäiskaupan suuryksikköjen tai myymäläkeskittymien myötä. Lainmuutoksen mukaisesti 2. kaavaehdotuksessa määriteltiin keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvan, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja. Erikoiskaupassa se oli Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeellä k-m², muualla Vaasassa ja Pietarsaaressa k- m² ja muualla maakunnassa k-m². Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja oli koko maakunnassa k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset 2000 k-m 2. Vaihemaakuntakaavan mitoituksilla ei rajoitettu vähittäiskauppayksikön kokoa Vaasan keskustassa, vaan siellä rajoituksia rakentamisen laajuuteen toi rakennettu ympäristö. Pietarsaaren ja Sepänkylän keskustassa Mustasaaressa vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäiskoko oli k-m². Muissa kuntakeskuksissa ja Oravaisissa enimmäismitoitus oli k-m² ja muualla k-m 2, josta k-m 2 sai
16 16 olla päivittäistavarakaupan liiketilaa. Uusi lainsäädäntö vaatii, että maakuntakaavassa mitoitetaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Kuva 6: Vaihemaakuntakaava 1:n toinen kaavaehdotus. Vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan ruskealla pallukalla ja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköt vihreällä pallukalla.
17 17 Vaihemaakuntakaavan 2. ehdotuksessa määriteltiin kaupan kokonaismitoitus keskustatoimintojen alueilla. Vaasaan ja Pietarsaareen ei esitetty kokonaismitoitusta. Mustasaaren keskustassa Sepänkylässä ja Närpiössä kokonaismitoitus oli k-m 2. Uudenkaarlepyyn, Kristiinankaupungin ja Laihian keskustassa kokonaismitoitus oli k- m 2. Kaskisten, Pedersören, Vöyrin, Isonkyrön, Vähänkyrön, Kruunupyyn ja Maalahden keskustassa kokonaismitoitus oli k-m 2. Luodon ja Korsnäsin keskustassa kokonaismitoitus oli k-m². Keskustatoimintojen alakeskuksissa (ca) kokonaismitoitus oli k-m². Kruunupyyhyn osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään k-m². Kokonaismaakuntakaavaan merkitty maaliikenneterminaali (LM) säilyi. Pedersören Edsevössä vähittäiskaupan suuryksikön (km1) kokonaiskerrosala nostettiin :sta kerrosneliömetriin, josta enimmillään k-m² sai olla päivittäistavarakauppaa ja k-m² erikoistavaran kauppaa, kuten kaavaehdotuksessa 1. Lisäala oli tarkoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle, jota sai olla enintään k-m². Vaihemaakuntakaavassa ei ollut aiemmin käsitelty Vaasan Kivihakaa. Jotta kaavaratkaisun kestävyyttä voitaisiin arvioida realistisesti, Kivihaan alueelle osoitettiin mitoitus ja merkintä vähittäiskaupan suuryksikkö (km2). Kivihakaan sai rakentaa yhteensä k-m², josta k-m² oli päivittäistavarakaupalle, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle ja k-m² muulle erikoistavarakaupalle. Vaasan keskustan eteläpuolella Rantamaantien varressa on jo kauppakeskittymä, jossa on lähinnä autokauppaa. Alueen kehittämisen mahdollistamiseksi se osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö -merkinnällä (kmt1). Alueen enimmäismitoitus oli k-m². Liisanlehtoon, jonka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta, oli kaavaehdotuksessa 2 osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö (km3). Kaupan kokonaiskerrosala alueella sai olla enintään k-m², josta korkeintaan k-m² päivittäistavarakauppaa, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja k-m² muuta erikoiskauppaa. Risön ja Liisanlehdon alueista tehtyjen lisäselvitysten ja kaupan toimijoiden tarpeiden perusteella Risön vähittäiskaupan suuryksikön (km4) kokonaiskerrosala nostettiin kerrosneliömetriin, josta enintään k-m² sai olla päivittäistavarakauppaa, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja k-m² muuta erikoiskauppaa. Logistiikkakeskus Vaasan keskustan kaakkoispuolella oli edelleen osoitettu maaliikenneterminaali-merkinnällä (LM-1), mutta suunnittelumääräyksiä tarkistettiin, jotta alueelle voi sijoittaa myös pienteollisuutta. Kokonaismaakuntakaavassa palvelujen alueeksi (p) osoitettu Vikby Mustasaaressa oli kaavaehdotuksessa 2 osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö - merkinnällä (kmt3). Merkintä salli pelkästään paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa kerrosneliömetrin alalla. Kaavaehdotuksessa 2 Vaasan keskustatoimintojen aluetta (C) supistettiin vastaamaan kokonaismaakuntakaavassa osoitettua keskustatoimintojen aluetta, jota oli laajennettu Hietalahteen ja Palosaarelle. Sepänkylä oli merkitty keskustatoimintojen alueeksi (c) ja toivottu kaupan kehityssuunta näissä keskustoissa osoitettu kehittämisvyöhykkeenä Vaasa Sepänkylä ja nuolena Sepänkylän keskustasta. Maakunnan keskusverkko tiivistyi entisestään toisessa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa, kun Vaasan Sundom, Vähänkyrön Merikaarto ja Mustasaaren Karperö osoitettiin keskustatoimintojen alakeskuksiksi (ca). Vähänkyrön ja Isonkyrön rajalla sijaitsevalle Tervajoelle oli toisessa kaavaehdotuksessa osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt2). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään k-m².
18 18 Närpiön Högback-Nixbackin vähittäiskaupan suuryksikön (km5) kokonaismitoitus nostettiin kerrosneliömetriin. Alueeseen otettiin mukaan myös Nixback, jossa Högbackin tavoin on jo runsaasti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Mitoituksesta k-m² oli varattu päivittäistavarakaupalle, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle ja k-m² muulle erikoiskaupalle. Kaskisten keskustatoimintojen alue (C) pysyi samana kuin kokonaismaakuntakaavassa. Kristiinankaupungin Lålbyhyn osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään k-m². Kristiinankaupungin Åsändanissa valtatie 8:n varressa on jo yli kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymäläkeskittymä. Jotta sitä voitaisiin kehittää edelleen, alue osoitettiin kaavaehdotuksessa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö -merkinnällä (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään k-m². Toinen kaavaehdotus oli nähtävillä Neljäs yleinen kuulemiskierros, ehdotus Kyrönmaa, hotelli-ravintola Kantri, Laihia Suupohjan rannikkoseutu, ABC, Lålby Vaasan seutu, ABC, Risö Pietarsaaren seutu, Polaris, Edsevö Toisesta kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaikki Pohjanmaan kunnat antoivat lausunnon toisesta kaavaehdotuksesta. Suurimmalla osalla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kaksi kuntaa suhtautui kuitenkin kriittisesti Risön alueen mitoitukseen, joka ylittää kauppaselvityksessä esitetyn. Mustasaari toivoi Vikbyn kauppapaikan mitoituksen nostamista ja Uusikaarlepyy kaupan kokonaismitoituksen kasvattamista keskustan alueella. Kristiinankaupunki ja Vaasa toivoivat keskustatoimintojen alueen laajentamista. Useimmilla viranomaisilla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Muutamat viranomaiset suhtautuivat pääosin kriittisesti Risöhön esitetyn vähittäiskaupan suuryksikön sekä Vikbyhyn osoitetun paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön mitoitukseen. Kaupan toimijat sekä yksi yhdistys jättivät yhteensä neljä muistutusta. Toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa, ja siihen osallistui ympäristöministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen (liikenne ja ympäristö), Pohjanmaan ELY-keskuksen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan, Finavian, Satakuntaliiton ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajia. Kokouksessa keskusteltiin kaavaratkaisusta. Lausuntojen, muistutusten ja viranomaisneuvotteluissa käytyjen keskustelujen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai kauooakeskittymän koon alarajaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella tarkistettiin seuraavasti: Päivittäistavarakauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Koko maakunta Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Laihia, Närpiö ja Kristiinankaupunki Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen Muu erikoiskauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke 8 000
19 19 Pietarsaari, Vaasa Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Laihia Närpiö ja Kristiinankaupunki Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen Nimitys Vaasan Sepänkylän keskustan kehittämisvyöhyke muutettiin Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeeksi. Siinä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja keskustatoimintojen alueen ulkopuolella on edelleen k-m², mutta vyöhykkeeseen saa sijoittaa ainoastaan kaksi tällaista yksikköä tai myymäläkeskittymää (Kivihaka ja Vaasan Rantamaantie). Vyöhykkeessä kaupan kokonaismitoitus Vaasan keskustatoimintojen alueen ulkopuolella on k-m². Myös Risön vähittäiskaupan suuryksikön mitoitusta muutettiin. Risön vähittäiskaupan suuryksikön kokonaismitoitus on k-m², josta k-m² saa olla päivittäistavarakauppaa, k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja k-m² muuta erikoiskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus Vaasan alakeskuksissa muutettiin k-m²:ksi. Lopullinen kaavaratkaisu kuvataan luvussa Tarkistetun toisen kaavaehdotuksen käsittely Maakuntahallitus käsitteli tarkistetun kaavaehdotuksen ja Kaavan hyväksyminen Maakuntavaltuusto käsitteli vaihemaakuntakaavan Maakuntahallitus pani maakuntavaltuuston päätökset täytöntöön , minkä jälkeen vaihemaakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 4.8 Kaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan _._. kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdollset kaavaa koskevat valitukset.
20 20 5. VAIHEKAAVAN LÄHTÖKOHDAT Tässä luvussa kuvataan Pohjanmaan maakuntaa sekä lähinnä kaavoitukseen ja kaavaratkaisuun vaikuttavia erityispiirteitä, kuten alue- ja yhdyskuntarakennetta, ympäristöä, väestöä, kaupallisia palveluja, elinkeinoelämää, liikennettä ja teknistä huoltoa. Luvun lopussa luetellaan kaavaratkaisun perustana olevat keskeiset ohjelmat, suunnitelmat ja selvitykset. 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi- Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin ja Västernorrlandin lääneihin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 16 kunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km²:n maapinta-alalla asuu yli asukasta (ennakkotieto vuodelta 2011). Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 7). Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnat. Vaasan seutukuntaan kuuluvat Vaasan kaupungin lisäksi Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat. Kyrönmaan seutukunta muodostuu Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä- Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä Pohjanlahteen. Kuva 7. Pohjanmaan sijainti, kunta- ja seutukuntajako. Pohjanmaalla asutus on perinteisesti asettunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalastuselinkeinon myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus
Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa
Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Selostus Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEKAAVA 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAAN
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotPÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.
KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotPirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658
ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotPOHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA SELOSTUS
POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA Maakuntahallitus 22.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO... 4 1.2 Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet... 4
LisätiedotSivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu
Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotAla-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotAluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla
Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Kielellisten palvelujen toimikunta Uudenmaan liitto 8.12.2017 Heli Vauhkonen Aluesuunnittelun vastuualue Tehtävät Maankäyttö, maakuntakaava,
LisätiedotKaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Vaikutusten arviointi. Hyväksytty maakuntavaltuustossa
Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Vaikutusten arviointi Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599401201609 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotUudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotSatakunnan vaihemaakuntakaava
Satakunnan maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Kokemäellä 25.8.2011 Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavan vahvistettavat
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotEdsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599402201608 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotS i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto Karperö Holmhagen Svedjeback
S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 26.5.2017 Karperö Holmhagen Svedjeback S i v u 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-
LisätiedotYlitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotStorklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotPÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotOSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain
LisätiedotP Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).
Tekla 17.1.2019 4, liite no 6 1 (8) Leskinen Timo Lapinlahden kunta Korttelin 61 (osa) asemakaavan muutos (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
TYÖNUMERO: E20600910.00 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI 108-438-3-75 KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT
LisätiedotSatakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotVastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA
Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä
LisätiedotJOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA
ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotSatakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto
Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 11.12.2012 Ilmastokysymyksiä maakunnan suunnittelussa EU:n ilmasto- ja
LisätiedotAsemanseudun osayleiskaava
INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635
ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 635 osa puistosta VP ja osa katualueesta Kaavan laatija REJLERS
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013
OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014
HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...
LisätiedotVÖYRIN KUNTA FJÄRDSÄNDAN, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
VÖYRIN KUNTA FJÄRDSÄNDAN, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.2.2018 Fjärdsändan, asemakaavan muutos ja laajennus Arkkitehtitoimisto Aitoaho&Viljanrn SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotSuunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6
SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi
LisätiedotKURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotSalla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotKaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.
Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto 2 Sisällysluettelo:
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotKirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599406201611 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotHIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan 407-3-30 Kouranta osalta 11.11.2016 Maanmittauslaitos 2016 HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavamuutos (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotJUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta
LisätiedotKainuun liitto 19.8.2013
Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599599404201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue
LisätiedotÖstensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3
Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 3-333 Asianro 951/10.02.03/2012 Asemakaavan muutos, Klaukkala, Klaukkalan ohikulkutie Kortteli 3184 sekä maatalous-, katu- ja liikennealue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.10.2012
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 27.5.2016 SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotYlitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Lisätiedot