Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022

Transkriptio

1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 KOKOEKO-seminaari , Kuopio Johanna Laaksonen

2 Valtakunnallinen jätesuunnitelma (Valtsu) Jätedirektiivin mukainen suunnitelma, kuuden vuoden välein uusittava Nykyinen voimassa vuoden 2016 loppuun tai kunnes uusi valmistuu Sisältää jätehuollon tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2022 sekä jätteensynnyn ehkäisy suunnitelman Hallituksen kärkihankkeiden toteuttamissuunnitelmassa (Kiertotalouden läpimurto)

3 Taustaa Nykyisen VALTSUn määrälliset tavoitteet on vain osin saavutettu Toimenpiteet kohtuullisesti edenneet Uuden Valtsun taustaselvityksiä: Jätemäärän ennakointi vuoteen 2030 (YM raportteja 17/2015) Yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätyksen tavoitteet ja niiden vaikutusten mallintaminen, Gaia Consulting Oy Tulossa VN TEAS -hanke: Yhdyskuntajätteiden ja rakennusjätteiden kierrätyksen edistävien ohjauskeinojen selvitys ja tilastoinnin parantaminen KOKOEKO Johanna Laaksonen

4 Uusi Valtsu: organisoituminen Työvaliokunta - YM - SYKE - ELY-keskukset (KES, PSO) Valtsu-koordinaattori Jätealan strateginen yhteistyöryhmä: YTP Kuntaliitto KKV Rakennusteollisuus Kiinteistöliitto STM MTK SLL Sitra PIRELY JLY Evira MMM Jätehuoltoyhdistys Aalto-yliopisto EK POPELY SYKE VTT Tekes YM TEM Kaupan liitto Pakkausyhdistys

5 Valtsun tavoitetila vuoteen 2030 Jätehuolto on osa suomalaista kiertotaloutta. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä ja kierrätys on noussut uudelle tasolle. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. Vaaralliset aineet saadaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla.

6 Painopisteet 1. Rakennus- ja purkujäte (sis. maarakentamisen jätteet) 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto (koko tuotantokulutusketjussa, sis. lietteet) 3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 4. Yhdyskuntajäte

7 TVK kokoontuu 1 x kk OhRy 1 x 2 kk Aikataulu Kesä 2015 Syksy 2015 Tilanne Kevät Syksy 2016 Tavoitetilan määrittäminen Painopistealueiden määrittäminen Valtsun kirjoitustyö Tavoitteiden määrittäminen Toimenpiteiden määrittäminen Vaikutusten arviointi Painopistekohtaiset työpajat Asiantuntija -keskustelut Painopistekohtaiset keskustelut Alueelliset keskustelutilaisuudet Kuuleminen Valtioneuvosto hyväksyy Valtsun Otakantaa.fi - keskustelu käyntiin Aktiivinen sidosryhmäviestintä mm. verkossa, somessa, tilaisuuksissa, s.postilla jne.

8 Valtsun tavoite-ehdotukset painopisteittäin Seuraavissa kalvoissa olevat tavoiteehdotukset ovat työpajoissa tulleita ehdotuksia eivät siis lopullisia tavoitteita Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan tässä: vakinaisessa, vapaa-ajan tms. asunnossa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä

9 1. Rakennus- ja purkujäte 1/2 1. Tavoite-ehdotus: Rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntämisaste 70% ( sama kuin EU-tavoite vuoteen 2020) Tällä hetkellä saavutettu ~65%. EU-tavoite vuoteen 2020, mutta Valtsu 2022, pitäisikö olla korkeampi? 2. Tavoite-ehdotus: Uudisrakentamisessa jätemäärä suhteessa rakennettuihin kerrosneliömetreihin vähenee 20% vuodesta 2014 vuoteen 2022 mennessä uudisrakentamisessa syntyy lajitelluista jätteistä suhteessa eniten puu- (27-30%) ja mineraalijätettä (14-26%) (betoni ja tiilet), isoin jae on kuitenkin sekajäte noin 40-51%. Kokonaisjätemäärä rakennettuja neliöitä kohden on noin 22 kg/m2. 20% vähenemä tarkoittaisi 17,6 kg/m2

10 1. Rakennus- ja purkujäte 3. Tavoite-ehdotus: Maarakentamisen jätteiden kierrätystavoite x% Tarvitaan vielä lisää dataa maarakentamisen jätteiden kierrätyksestä ja synnystä Vaihtoehtona voisi olla myös maarakentamisen jätteiden vähentämistavoite y % Maarakentamisen jätteiden hyödyntämisen on arvioitu lisääntyvän, kun niitä koskeva VN:n asetuksen valmistelu saadaan päätökseen keväällä 2017 (maa-ainesjätteiden hyötykäyttöasetus eli MASA) 4. Tavoite-ehdotus: Tieto ja tietoisuus materiaalisisällöistä sekä hyvistä rakennusjätehuollon käytännöistä paranee (myös maarakentamisessa) 5. Tavoite-ehdotus: Rakennus-, purku- ja maarakentamisen jätteissä olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta

11 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto 1. Tavoite-ehdotus: Ruokahävikin määrä (syötäväksi kelpaava, jätteeksi päätyvä ruoka) vähenee kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa, alkutuotannossa, sekä kaupan ja teollisuuden aloilla Vältettävissä oleva ruokajätteen määrä Suomen elintarvikeketjussa Toimiala Kotitaloudet Ravitsemuspalvelut Kauppa Teollisuus Yhteensä Yhteensä milj kg/vuosi Henkilöä kohti kg/vuosi Lähde: MTT Raportti 41. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa:

12 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto 2. a) Tavoite-ehdotus: Biojäte syntypaikkalajitellaan niin tehokkaasti, että sekajätteessä biojätteen osuus on alle 10% tai 2. b) Tavoite-ehdotus: Vähennetään biojätteen määrää sekajätteessä x paino - %, sekajätteessä/asukas vuoden luvuillla Sekajätettä: t Bio sekajätteessä 36%: t Bio sekajätteessä 10% t Bio 36%: 90 kg/asukas/vuosi Bio 10%: 17,9 kg/asukas/vuosi Keski-Suomessa 2015 biojätteen osuus sekajätteessä oli noin 19% Vähenemä painoprosenteissa 80% 0 % 1 % 3 % 6 % 2 % 19 % 15 % Sekajätteen koostumus JLY 1 % 10 % 7 % 36 % Biojäte Paperi Karonki ja pahvi Puu Muovi Lasi Metalli Tekstiilit ja jalkineet Sähkölaitteet ja akut Vaaralliset kemikaalit Sekalaiset jätteet

13 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto 3. Tavoite-ehdotus: kierrätys + 25% Taustaa: 2014, 60 % yhdyskuntien biojätteestä hyödynnettiin kompostoimalla ja mädättämällä Kommentteja: Tämä tavoite voisi olla myös vaihtoehtoinen edelliselle ja seuraavalle tavoitteelle Päätavoitteena kuitenkin saada sekajätteessä oleva biojäte erilliskeräykseen. Prosentti saattaa olla suurehko mikäli tavoitteena samalla vähentää biojätteen määrää ylipäätään.

14 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto 4. Tavoite-ehdotus: 30%-40% yhdyskuntien biojätteestä mädätykseen tai muihin kiertotaloutta edistäviin käsittelyjärjestelmiin Suunnitteilla ja rakenteilla olevia biokaasulaitoksia. Lähde: JLY ja ympäristöluvat Biojäte (t/a) Liete (t/a) Muu Yhteensä (t/a) Honkajoen biotehdas Käynnistynyt 2014 Heinälamminrinteen biokaasulaitos Käynnistynyt 2014 HSY Ämmässuon mädätyslaitos Kujalan biokaasulaitos Lohjan biokaasulaitos Biotehdas Rovaniemen biokaasulaitos - Napapiirin Residuum Yhteensä mädätykseen meni t biojätettä Biojäte 2014 Lähde: SYKE ja Jäte-ennakko 30 40% tarkoittaisi t t 40 % 43 % Kompostointi Mädätys Kaatopaikka / poltto 17 %

15 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto 5. a) Tavoite-ehdotus: Mädätyslaitosten lopputuotetta hyödynnetään x määrä tai 5. b) Mädätyslaitoksilta tulevien lannoitevalmisteiden määrä kasvaa Lannoitteita saa myydä ja markkinoida, jos ne löytyvät kansallisesta lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelosta Jätevedenpuhdistamojen lietteille on tiukemmat vaatimukset ja rajoituksia kuin muille orgaanisille materiaaleille danto/tyyppinimiluettelo Kommentteja: Tätä varten tarvitaan vielä lisää dataa ravinteiden hyödyntämisasteista Tarvitaan vielä lisää tutkimuksia terveellisyydestä ja haitta-aineiden kulkeutumisesta Tavoitteet kuitenkin ehkä mieluummin jätevesilietteelle, lannalle ja yhdyskuntajätteen biojätteille erikseen Evira seuraa hyväksynnän saaneiden lannoitevalmisteiden määrää Millä tätä voisi edistää turvallisesti?

16 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto 6. Tavoite-ehdotus: Keinolannoitteiden käyttö vähenee 10% korvaamalla niitä kierrätysraaka-aineista valmistetuilla lannoitevalmisteilla vuodesta 2014 vuoteen 2022 Kommentteja: Seuranta: ei varmuutta tietopohjasta Raaka-ainepohjana biojätteet vs. yhdyskuntajätevesilietteet haitalliset aineet? Alatavoitteita ja/tai toimenpiteitä, ehdotuksia: Esimerkiksi: Lisätään tutkimuspanostuksia fosforin ja erityisesti typen talteenottoon jätevesilietteistä (katso Sitran raportti: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle, ss.32-33)

17 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto 7. Tavoite-ehdotus: Haitalliset aineet pois kierrosta (erityisesti yhdyskuntajätevesilietteet) tai tarkemmin Jätevesistä puhdistetaan xx aineet vuoteen xx mennessä, erityisesti POP-yhdisteet Antibiootit Hormonit muut, mitkä? Kommentit: Yhdyskuntajätevesien lietteissä on paljon haitallisia aineita. Näistä kuitenkaan ei vielä ole paljoa tutkimustietoa eikä menetelmiä niiden erottamiseen, jolloin tarkkojen tavoitteiden asettaminen on haasteellista Vaihtoehtona ravinteiden erotus lietteistä

18 3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 1. Tavoite-ehdotus: Vähennetään elektroniikkajätteen osuutta sekajätteessä 70% vuoteen 2022 mennessä SER kotitalouksien sekajätteessä JLY:n arvio: 0,6% (SER + akut = 823 kt v. 2013) 70% = 576 kt HSY 2012: 0,9% SER palvelualojen sekajätteessä HSY 2012 (ei sis. Akkuja) Kaupat 0,1% Koulut 0,3% Ravintolat 0,3% Sairaalat 1,9% Toimistot 0,2%

19 3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 2. Tavoite-ehdotus: Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjattavuus tulee kannattavammaksi ja houkuttelevammaksi Valtsun osa-alue valittiin Aalto-yliopiston kurssin aiheella: Waste prevention by extending (electronic product) lifecycles Opiskelijat etsivät hallinnollisia keinoja, joilla esimerkiksi korjaus-, lainauskulttuuria saataisiin houkuttelevammaksi

20 3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 2/2 3. Tavoite-ehdotus: Saadaan kierrätettyä x määrä SER:stä 4. Tavoite-ehdotus: SER:ssä olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta 5. Tavoite-ehdotus: Kansainvälisistä SER jätteensiirroista tarkastetaan pistokokein X%

21 4. Yhdyskuntajäte 1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022 YLÄTAVOITE: KIERRÄTYKSEN LISÄYS JA TEHOSTAMINEN 2. Tavoite-ehdotus: 55% syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä 3. Tavoite-ehdotus: Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys kasvanut kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden

22 4. Yhdyskuntajäte 2/2 4. Tavoite-ehdotus: Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä 5. Tavoite-ehdotus: Polttoon menevästä jätteestä esikäsitellään 50% prosenttia 6. Tai vaihtoehtoisesti tai molemmat: Syntypaikkalajittelu tehostunut / painopisteenä väestökeskittymät. Haja-asutusalueille myös tavoitteet, vaikka vaatimattomammat

23 Tavoitteet - Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen % syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys kasvanut kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä Vähennetään elektroniikkajätteen osuutta sekajätteessä 70% vuoteen 2022 mennessä. Polttoon menevästä (elinkeinoelämän) jätteestä esikäsitellään 50% prosenttia Tai vaihtoehtoisesti tai molemmat: Syntypaikkalajittelu tehostunut / painopisteenä väestökeskittymät. Hajaasutusalueille myös tavoitteet, vaikka vaatimattomammat

24 kg/asukas/v 1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/as/v (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT) % vähenemä = 72 kg / asukas vähemmän jätettä vuodessa 2022 kuin vuonna Kertymä Suomessa, kg/as/v Kertymä EU27-maissa (keskiarvo), kg/as/v

25 Indeksi, vuosi 1975 = Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022 Yhdyskuntajätteen, BKT:n ja väestön kehitys ja ennusteet vuoteen 2030 indeksinä Ennuste * Tutkimuslaitosten, pankkien ja VM:n laatimien BKT:n kasvuennusteiden keskiarvo Yhdyskuntajätteen määrä 2030 = 3,027 milj.t ** Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Yhdyskuntajäte, mennyt kehitys Yhdyskuntajäte, v kehitys (T = 0,11%) Yhdyskuntajäte, v kehitys (T = - 0,07%) Yhdyskuntajäte, v kehitys (T = - 1,02%) Yhdyskuntajäte, v kehitys (T = - 2,11%) BKT v hinnoin * Väestö** 50 0

26 kg/asukas/v 1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/as/v (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT) Kokonaisjätemääräarvio = kt Kokonaisjätemääräarvio = kt Kertymä Suomessa, kg/as/v Jäte-ennakko (T= -1,02%) 0

27 2. Tavoite-ehdotus: 55% syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä Kierrätystavoite 55% Yhdyskuntajätteen %-jakautuminen 55 hyödyntämiseen ja käsittelyyn 40 vuosina sekä vuodelle asetettu tavoitetaso ja kiertotalouspaketin tavoitteeseen tähtäävä kierrätystavoite Kierrätys: Nykyisen Valtsun Lähde: Tilastokeskus ja 30VALTSU tavoite 2016 Vuosi 2022 Jäte-ennakko luvuilla 2014 = 0,856 milj. t 2022 = 1,6 milj.t Energiahyödyntäminen: 2014 = 1,3 milj. t 2022 = 1,1 milj. t Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen materiaalina, sisältäen kompostoinnin ja mädätyksen Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen energiana % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely

28 3. Tavoite-ehdotus: Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys (uudelleenkäyttö ja materiaalina hyödyntäminen) kasvanut 2- kertaiseksi nykytilanteeseen nähden Suomen tekstiilivirrat vuonna 2012 X 2 = 33,16 milj kg Lähde: Dahlbo ym. 2015

29 3. Tavoite-ehdotus: Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä Pakkausmateriaali Suomen raportoima kierrätysaste 2013 paino-% Yhdistettuy kierrätys ja uudelleenkäy ttö 2013 paino-% nykyisen direktiivin tavoite paino-% ehdotus v paino-% kaikki 58 (83) pakkaukset muovi 23 (74) 22,5 55 puu 15 (62) rautametalli 82 (98) alumiini lasi 77 (83) paperi kartonki ja Pakkausjätteen tavoitteet kiertotalouspaketissa 98 (98) ehdotus v paino-%

30 4. Tavoite-ehdotus: Polttoon menevästä (Elinkeinoelämän) jätteestä esikäsitellään 50% Vaihtoehtoisesti: Syntypaikkalajittelun tehostaminen Painopisteenä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekajäte väestökeskittymissä ja osassa pienempiä taajamia Haja-asutusalueille omat tavoitteet, vaikka vaatimattomammat

31 Mitä seuraavaksi? Aluetilaisuudet (Tampere ) Kuopio Oulu 3.3. Tavoitteet ja toimenpiteet Asiantuntijahaastattelut Ohjausryhmän kommentit Aluetilaisuuksien kommentit Valtsun ensimmäinen versio kommenteille Hallitukselle Valtioneuvosto hyväksyy valtsun

32 Lisätietoja Verkkosivut: Otakantaa: Yhteydenotot: ,