Suomen Judoliitto Strategia

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Judoliitto Strategia 2013-2020"

Otto Turunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen Judoliitto Strategia Hallituksen esitys syyskokoukselle

2 Suomen judon strategia vuoteen Periaatteet pysyvät 2. Visiona olympiakulta 3. Tikapuuna judopolku 4. Strategian neljä haaraa 4.1 Hyvät seurat 4.2 Alueellinen yhteistyö 4.3 Keskitetty liittovalmennus 4.4 Arvostava vuorovaikutus 2

3 1. Periaatteet pysyvät Yhteinen hyvä Judo on yksilölaji, jota ei voi harjoitella yksin. Mitä pidemmälle judoka pyrkii, sitä enemmän hän tarvitsee harjoitustovereita. Niitä saa, kun osaa ottaa huomioon myös toisten tarpeet. Yhteistyöstä koituu suurempi ilo ja hyöty kuin minkä saa pitämällä kiinni vain omasta edustaan. Maksimaalinen teho Maksimaalisen tehon periaate tarkoittaa, että judoka tekee parhaansa ja käyttää optimaalisesti hyväksi oman ja kilpakumppaninsa voiman. Judoyhteisön tasolla se merkitsee resurssien tehokasta hyödyntämistä ja mielekästä työnjakoa erilaisten osaajien kesken. 3

Yhteistyöstä koituu suurempi ilo ja hyöty kuin minkä saa pitämällä kiinni vain omasta edustaan.

4 2. Visiona olympiakulta Olemme valinneet visioksemme olympiakullan. Judo on olympialaji, joten tavoite on looginen. Olympiavoittajat ovat nousseet kautta historiamme kansakunnan kaapin päälle ja innoittaneet nuoria liikkumaan. Olympiakultaa ei saavuteta helposti. Siihen tarvitaan konkreettisia muutoksia toiminnassamme ja koko judoyhteisössä. Se asettaa haasteen meille kaikille: onko tekemisemme niin korkeatasoista, että se tukee olympiakullan saavuttamista? Visiomme ei tarkoita, että keskittäisimme kaikki voimavaramme muutamaan lahjakkaaseen kilpailijaan. Haluamme rakentaa Suomesta judomaan, jonka jokaisesta seurasta on mahdollista edetä judokan urapolulla jopa olympiakultaan asti. Strategiaa laadittaessa on huomioitu myös huippu-urheilun muutosryhmän, olympiakomitean ja urheilun uuden kattojärjestön linjaukset. Olemme avoimia yhteistyölle muiden urheiluorganisaatioiden kanssa. 4

Siihen tarvitaan konkreettisia muutoksia toiminnassamme ja koko judoyhteisössä. Se asettaa haasteen meille kaikille: onko tekemisemme niin korkeatasoista, että se tukee olympiakullan saavuttamista?

5 3. Tikapuuna judopolku Judokan urapolku on malli lasten ja nuorten laadukkaaseen ja monipuoliseen harjoitteluun. Se on tiivis käsikirja kaikille judoopettajille, -valmentajille ja -ohjaajille. Se opastaa myös suoraan nuorta ja hänen kotijoukkojaan. Strategian tavoite on, että Suomen kaikissa judoseuroissa harjoitellaan Judokan urapolun suuntaisesti. Jokainen lapsi saa seurassaan monipuolista ohjausta, joka antaa hänelle valmiuksia nousta vaikka kansainväliselle huipulle, jos hänellä itsellään syttyy siihen halu. Laadukkaalla ohjauksella varmistetaan, että kaikkien harrastajien judotaidot ja -tiedot kehittyvät. Laaja osaaminen mahdollistaa suurelle joukolle koko elämän kestävän harrastuksen. Se antaa jokaiselle harjoittelevalle nuorelle laaja-alaisen mahdollisuuden jatkaa judoa valitsemallaan tiellä. Judokan urapolun suuntaviivat on vedetty yhteistyössä parhaiden asiantuntijoiden kanssa ja viimeisimmän valmennustiedon mukaisesti. Mallia kehitetään jatkuvasti. * Judokan urapolku tutuksi tietoiskuilla seuroissa, judotapahtumissa, netissä ja Judolehdessä. * Painopisteeksi koulutuksissa * Nuorten judopassi ohjaa urapolulle. * Vyöjärjestelmä tukemaan samaa tavoitetta. 5

Jokainen lapsi saa seurassaan monipuolista ohjausta, joka antaa hänelle valmiuksia nousta vaikka kansainväliselle huipulle, jos hänellä itsellään syttyy siihen halu.

6 4. Strategian neljä haaraa 4.1 Hyvät seurat Seuratoiminta ammattimaistuu Hyvä seurahallinto toimii demokraattisesti ja läpinäkyvästi. Tilinpäätökset ja toimintakertomukset ovat julkisia. Toiminta on suunnitelmallista ja työjako mielekäs. Koulutettujen judovalmentajien aika ei kulu byrokratian pyörittämiseen, vaan hallinnollisiin tehtäviin haetaan seuran sisältä tai sen ulkopuolelta paras osaaminen. Myös urheilijat ja valmentajat arvostavat toimihenkilöiden panosta, eikä kukaan uuvu työn alle. Ohjaajat ja valmentajat hankkivat uutta tietoa ja päivittävät osaamistaan. Seuroissa on entistä enemmän palkattuja valmentajia ja toimihenkilöitä. Jäsenet maksavat mielellään laadukkaasta ohjauksesta ja toiminnasta. 40 seuraa on käynyt seurakehitysohjelman 2020 mennessä seurakoon kasvulla haetaan resursseja seurat palkkaavat yhteisvoimin toimihenkilöitä ja valmentajia Painopisteenä lasten ja nuorten hyvä harjoittelu Lapsen perusliikuntataidot ja -ominaisuudet kehittyvät suurelta osin jokapäiväisessä leikissä ja vapaassa liikunnassa. Iso osa lapsista liikkuu nykyisin niin vähän, että mahdollisuus urheilijaksi kehittymiseen sulkeutuu suurelta joukolta jo ennen nuoruusvuosia. Paraskaan urheiluseura ei pysty liikuttamaan lasta harjoituksissaan niin paljon, että se riittää perustaksi huippu-urheilijalle. Alle 6

Koulutettujen judovalmentajien aika ei kulu byrokratian pyörittämiseen, vaan hallinnollisiin tehtäviin haetaan seuran sisältä tai sen ulkopuolelta paras osaaminen.

7 kymmenvuotiaiden lasten judoharjoittelun ensisijainen tehtävä on vahvistaa perustaitoja ja -ominaisuuksia sekä innostaa lasta liikkumaan lisää myös arjessa ja muissa urheilulajeissa. Lajitaitojen ja -ominaisuuksien rakentamisessa vuotiaiden hyvä harjoittelu on avainasemassa. Sitä pyritään tarjoamaan mahdollisimman suurelle joukolle. Nuoria ei eriytetä kunto- ja kisaryhmiin tavalla, joka estää myöhemmin syttyviä kehittymästä kisaajiksi ja urheilijoiksi. Monenlaiset nuoret judokat mahtuvat kasvamaan samassa ryhmässä ja ottamaan kehitysharppauksia eri tahdissa. Paljon ja monipuolisesti urheillut nuori pystyy hyppäämään judokan urapolulle vielä varhaisteini-iässä. Judoseuroissa on matala kynnys vuotiaille urheilullisille aloittajille ja päälajin vaihtajille. Myös heillä on mahdollisuus päästä mielekkäästi kisaamisen alkuun. Kun nuoren harjoitusmäärät ja tavoitteellisuus kasvavat, tarvitaan riittävien harjoitusmahdollisuuksien takaamiseksi yhteistyötä sekä seuran valmentajien kesken että lähiseurojen välillä. * parhaat valmentajat junioriryhmille * tehdään yhteistyötä muiden lajiseurojen kanssa * tarjotaan judoa aktiivisesti myös sivulajiksi. Usein sivulaji = tuleva päälaji * lisää markkinointia yli 11-vuotiaille, harrastuksensa itse valitseville lapsille ja nuorille. * kilpailujärjestelmä, jossa aloittelija pääsee helpommin mukaan 7

Nuoria ei eriytetä kunto- ja kisaryhmiin tavalla, joka estää myöhemmin syttyviä kehittymästä kisaajiksi ja urheilijoiksi.

8 4.2 Alueellinen yhteistyö Judoliiton perinteistä aluetoimintaa uudistetaan. Liiton ja alueiden välistä hallintoa kevennetään. Näin syntyy tilaa omaehtoisille, ja alueellisista tarpeista nouseville toimintamuodoille. Tulevaisuuden alueellinen yhteistyö rakentuu urheiluakatemioiden ja aktiivisten seurojen ympärille. Alueellisen yhteistyön tärkein veturi on seurojen ja alueen aloitteellisuus ja keskinäinen viestintä. Seurat järjestävät vuorotellen tai yhteisvoimin viikoittaisia lähialueen randoriharjoituksia, alueleirejä ja muita tapahtumia, jotka antavat alueen judokoille mahdollisuuden nostaa harjoittelun tehoa ja laatua. Judoliitto koordinoi viestinnällään ja päätöksenteollaan alueellista yhteistoimintaa. *liittojohtoinen kiertue, jossa alueiden seurajohtajat ja - valmentajat kootaan yhteen sopimaan viikoittaisista yhteisharjoituksista *vyövaatimuksiin kannusteita alueleireihin osallistumiseen ja kotisalin ulkopuolelle uskaltautumiseen. 4.3 Keskittyvä liittovalmennus Liittovalmennuksen tavoitteena on kasvattaa judokoita, jotka kykenevät saavuttamaan arvokisamitaleita aikuisten sarjoissa ja onnistuessaan voittamaan olympiakultaa. Samalla valmennustoiminta tuottaa korkealaatuista valmennusta ja opetusta, joka hyödyttää kaikkia judokoita. Liittojohtoinen valmennus keskitetään pääkaupunkiseudun, Päijät- Hämeen ja Tampereen urheiluakatemioihin. Urheiluakatemioille annetaan yksilöityjä tehtäviä osana Judoliiton valmennusjärjestelmää. Valmennuskeskuksissa ja 8

Alueellisen yhteistyön tärkein veturi on seurojen ja alueen aloitteellisuus ja keskinäinen viestintä.

9 9 Suomen Judoliitto urheiluakatemioissa työskentelevät valmentajakoulutuksen saaneet nuorten olympiavalmentajat ja akatemiavalmentajat. Tavoitteena on 2016 jälkeen yksi valtakunnallinen valmennuskeskus, johon huippujen valmennus on keskitetty. Lisäksi urheiluakatemioita on tarkoituksenmukainen ja resurssit huomioiva määrä. Tehokkaan harjoittelun mahdollistamiseksi voimavaroja keskitetään kaikilla tasoilla. Liittotason keskittäminen toteutetaan valmennuskeskuksessa ja urheiluakatemioissa. Aluetason keskittäminen toteutetaan urheiluakatemioissa ja seurojen välisenä yhteistyönä. Valmennustoiminta on suunniteltava niin, että sitä voidaan joustavasti muuttaa rahoituksen tai muiden olosuhteiden muuttuessa. 4.4 Arvostava vuorovaikutus Vuorovaikutus on nostettu yhdeksi strategian päähaaraksi, jotta oppisimme ymmärtämään toisiamme entistä paremmin ja viestimään lajimme hienoudesta myös muille. Yhteinen into, tahto ja usko on onnistumisemme edellytys. Keskinäinen viestintämme on avointa ja toinen toistaan arvostavaa. Annamme arvoa omille ja kilpakumppanien onnistumisille. Uskomme omiin ja toistemme mahdollisuuksiin. Judo on vaativa ja näyttävä kamppailulaji, joka kiinnostaa suurta yleisöä urheiluna ja nauttii arvostusta kasvatuksen välineenä. *Judoliitto tiedottaa valmisteilla olevista päätöksistä ja avaa ne keskusteltaviksi

Tehokkaan harjoittelun mahdollistamiseksi voimavaroja keskitetään kaikilla tasoilla. Liittotason keskittäminen toteutetaan valmennuskeskuksessa ja urheiluakatemioissa.

10 *seurat toimivat samoin omissa linjanvedoissaan *judokat osallistuvat keskusteluun rakentavasti ja rohkeasti *tiedotusvälineitä palvellaan niiden tarpeita ymmärtäen *viestintäopas judotoimijoille Suomen Judoliitto *judoväki viestii keskenään ideoistaan ja parhaista käytännöistään *käytössä myös sosiaalinen media *uudenlaiset vapaamuotoiset markkinointi-iskut ja -aineistot *esimerkin voima Strategiatyöryhmään ovat osallistuneet Juhani Tanayama Esa Niemi Henry Lipponen Esa Kakko Marko Malinen Tero Rönkkö Annikka Mutanen Pekka Lehdes Marita Kokkonen Markus Pekkola Matti Ahvenainen Teija Meling Petteri Pohja 10

sosiaalinen media *uudenlaiset vapaamuotoiset markkinointi-iskut ja -aineistot *esimerkin voima Strategiatyöryhmään ovat osallistuneet Juhani Tanayama

Samankaltaiset tiedostot

Strategia 2013-2020. Olympiakulta. Liittovalmennus. Alueellinen yhteistyö. Seurat. Yhteinen hyvä

Strategia 2013-2020. Olympiakulta. Liittovalmennus. Alueellinen yhteistyö. Seurat. Yhteinen hyvä Olympiakulta Strategia 2013-2020 1 Liittovalmennus Alueellinen yhteistyö Seurat Yhteinen hyvä Painopisteenä lasten ja nuorten hyvä harjoittelu Lapsen perusliikuntataidot ja -ominaisuudet kehittyvät suurelta