1 HANKKEEN YHTEYSTIEDOT 3 2 YRITTÄVÄ MAASEUTU - OULUSEUTU -HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 3 HANKKEEN HALLINNOIJA 4 4 HANKEORGANISAATIO 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 HANKKEEN YHTEYSTIEDOT 3 2 YRITTÄVÄ MAASEUTU - OULUSEUTU -HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 3 HANKKEEN HALLINNOIJA 4 4 HANKEORGANISAATIO 4"

Transkriptio

1 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN YHTEYSTIEDOT 3 2 YRITTÄVÄ MAASEUTU - OULUSEUTU -HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 3 HANKKEEN HALLINNOIJA 4 4 HANKEORGANISAATIO 4 5 HANKKEEN TAUSTAA 4 6 HANKKEEN AIKATAULU 5 7 HANKEPÄÄTÖKSEN MUKAINEN KOKONAISRAHOITUS 6 8 HANKKEEN TAVOITTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 6 9 HANKKEEN TOIMINTA MAASEUTUYRITYKSIIN ERIKOISTUNEEN ELINKEINOPALVELUN KEHITTÄMINEN LIIKKEENJOHDON KOULUTUS MAASEUTUYRITYKSILLE TEKNOLOGIAN YHDISTÄMINEN MAASEUTUYRITYKSIIN ( FARMTECH-OSIO ) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTI MAASEUTUYRITTÄJÄN ARKI JA ILO OPINTOMATKAT TIEDOTTAMINEN, MARKKINOINTI JA JULKISUUS YHTEENVETO HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMINNAN ARVIOINTI MAASEUTUYRITYSTEN KEHITTÄMISTOIMINTA KOULUTUS UUDEN TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN (FARMTECH) HANKKEEN TOIMINNAN ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN LAUSUNTO KIITOKSET HANKKEESEEN OSALLISTUNEET KUNNITTAIN JA TOIMENPITEITTÄIN 20 2

3 1 HANKKEEN YHTEYSTIEDOT Hankkeen nimi Yrittävä maaseutu - Ouluseutu Hankkeen toteutusaika Hankkeen hallinnoija Ouluseutu Yrityspalvelut, PL 22, Oulun kaupunki Hankkeen numero Hankkeen diaari n:o 3636/ Hankkeen raportoijat Lisätietoja antaa Veikko Kallio, Piia Kiuru ja Juhani Mikkelä Piia Kiuru, puh , Hanke on rahoitettu Euroopan maaseudun ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR). 2 YRITTÄVÄ MAASEUTU - OULUSEUTU -HANKKEEN TOIMINTAYMPÄ- RISTÖ Oulun seutukunnan alueella toimi v noin 940 kpl EU- tukihakemuksen jättävää aktiivitilaa (TIKE 2005). Tuotantosuuntana oli vilja 380 tilalla ja muu kasvintuotanto 124 tilalla. Lypsykarjaa oli 221 tilalla. Hevostalouden tuotantosuunnakseen ilmoitti 52 tilaa. Alueen kunnista Liminka ja Tyrnävä kuuluvat ainoina Suomessa siemenperunatuotannon ns. High Grade alueeseen, joka parantaa merkittävästi siemenperunan markkinointimahdollisuuksia Suomen lisäksi myös muualle Eurooppaan. Suomen kaupallisesta siemenperunasta tuotetaankin alueella n. 80 %. Maatalous tarjosi Pohjois-Pohjanmaan liiton tilaston mukaan työpaikan 1546 henkilölle vuonna Ouluseutu tarjoaa maaseutuyrittäjille monia mahdollisuuksia maatilanhoidon lisäksi. Tämä näkyy mm. kaupungin lumitöiden tekemisessä, jossa maaseutuyrittäjille on pitkät perinteet, sekä muussakin koneurakoinnissa ja palveluyrittämisessä. Maaseutu on pysynyt alueellamme elinvoimaisena ja lähes koko peltopinta-ala on tuotannossa. Keskimääräinen peltopinta-ala tilaa kohden varsinkin Tyrnävä-Liminka-Lumijoki alueella on Suomen kärkipäästä. Hevostalousyrittäminen on kasvanut koko ajan ja tarjoaa paljon lisää työpaikkoja. Hankkeen toimialueena on ollut koko Oulun seutukunta, eli Oulun kaupunki ja kymmenen (10) lähikuntaa. 3

4 3 HANKKEEN HALLINNOIJA Hankkeen hallinnoijana toimi Ouluseutu Yrityspalvelut, joka vastaa Oulun seutukunnan yritysneuvonnasta ja yrittäjille suunnatuista palveluista. Ouluseutu Yrityspalvelut on aloittanut toimintansa v ja sen palveluksessa on hankehenkilöstö mukaan lukien n. 32 henkilöä. Yrityspalveluiden vuosibudjetti on n. 1,8 milj. euroa + hanketoiminnan mukanaan tuoma rahoitus, joka on ollut samaa luokkaa kuin perusrahoituskin. Hanketoimintaa on helpottanut merkittävästi se, että kuntarahoitus on voitu hakea ja maksaa samasta paikasta. Ouluseutu Yrityspalveluissa on eri toimialoista vastaavia elinkeinoasiamiehiä ja yritysneuvojia. Näin saadaan hanketoiminnan ja elinkeinoasiamiesten välille tehokas vuorovaikutus, josta hyötyvät myöskin yrittäjät. Yrityspalveluissa sijaitsee myös seudullinen palvelupiste, jossa on viikoittain mm. työvoimahallinnon ja verotoimiston edustajat paikalla tarjoamassa palveluitaan yrittäjille. 4 HANKEORGANISAATIO 4.1 Hankkeen ohjausryhmä ja sen kokoonpano Heikki Aalto johtaja Ouluseutu Yrityspalvelut, ohj. ryhmän pj. Esa Riippa varajohtaja Ouluseutu Yrityspalvelut, jäsen Urpo Heikkinen maaseutuyrittäjä Kempele, jäsen Tarja Isohätälä maaseutuyrittäjä Haukipudas, jäsen Heikki Hannus maaseutuyrittäjä Tyrnävä, jäsen Aarne Kultalahti kehittämispäällikkö Oulun kaupunki, jäsen Kalevi Hiivala vs. ylitarkastaja TE-keskus, maaseutuosasto, jäsen Raimo Miettunen maaseutusihteeri Kempeleen kunta, jäsen 4.2 Hankehenkilöstö Veikko Kallio projektipäällikkö - yrittäjyyden kehittäminen - koulutukset Piia Kiuru projektisihteeri - hankkeen hallinnointi, talousasiat - tilaisuuksien järjestelyt Juhani Mikkelä projektipäällikkö - maatalouden uuden teknologian ( alkaen) kehittäminen (Farmtech-osio) Misa Ahola projektipäällikkö - Farmtech-osio ( ) 5 HANKKEEN TAUSTAA Ouluseutu Yrityspalvelut oli kartoittanut v Ouluseudulla toimivien maatilojen kiinnostusta kehittää toimintaansa monipuolisemmaksi. Kyselyyn vastanneista 249 yrittäjästä 138 ilmoitti harjoittavansa sivuelinkeinotoimintaa. Näistä puolella oli vielä suunnitelmia 4

5 kehittää uutta liiketoimintaa. Samansuuntaista tulosta osoitti Pohjois-Pohjanmaan maatilatalouden työohjelman v tekemä kysely koneurakoinnin kehittämismahdollisuuksista. Tätä voimavaraa ja kiinnostusta haluttiin tukea ja ohjata EU-osarahoitteisella kehittämishankkeella, jota Ouluseutu Yrityspalvelut alkoi valmistelemaan. Yrityspalveluilla oli meneillään myös esiselvitys ns. Farmtech-hankkeen tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista, eli kehittää maaseutuyrittämistä helpottavia teknisiä ratkaisuja yhdessä alueen maatilojen ja hitech-yritysten kanssa. Tultiin nopeasti siihen tulokseen, että tämäkin kehittämisosio kannattaa liittää yritystoiminnan kehittämishankkeeseen. Maasyke ry oli käynnistänyt hieman aikaisemmin tietotekniikan hyödyntämistä maatiloilla edistävän Tietotilat 9001 hankkeen, jossa oli sama kohderyhmä. Jotta päällekkäisiltä toiminnoilta vältyttäisiin, sovittiin hankkeen hallinnoijan, Maasyke ry:n kanssa, että kyseinen hanke lopetetaan ja liitetään yrityshankkeeseen, ja vastaava koulutus toteutetaan yrittäjyyshankkeen kautta. Näin säästettäisiin myös hallinnon kuluissa ja saataisiin alueelle yksi selkeä maaseutuyrittäjyyden kehittämishanke. Nämä olivat taustana Yrittävä maaseutu - Ouluseutu hankkeelle, jossa oli kolme erilaista kehittämisaluetta: - uuden yritystoiminnan kehittäminen ja tutkiminen - liiketoimintaosaamisen lisäämiseen tähtäävä koulutus - atk- koulutus - maatalouden uuden teknologian kehittäminen eli Farmtech-osio. Rahoittaja oli samaa mieltä em. asioiden yhteen liittämisestä ja hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen helmikuussa Projektipäällikkö Veikko Kallio ja projektisihteeri Piia Kiuru aloittivatkin työnsä ja Farmtech-osion projektipäällikkö Misa Ahola HANKKEEN AIKATAULU Rahoituspäätöksen mukaan hankeaika on alkanut ja päättynyt Hankkeen toiminta käynnistyi vasta maaliskuun alussa 2004, koska rahoituspäätös saatiin vasta helmikuussa Tämän takia vuodelta 2004 ei ehtinyt kertyä kustannuksia hankesuunnitelman mukaan. Säästyneet kustannukset siirtyivät haetulla ja saadulla muutospäätöksellä jäljellä olevalle hankeajalle, joten mitään menetyksiä ei sen suhteen tullut. Kululuokkamuutoksia ja yksityisrahoituskertymää lukuun ottamatta hanke on edennyt täysin suunnitellussa aikataulussa rahoituksellisesti ja myös toiminnallisesti. Yksityisrahoitus kertyi hiukan jälkijunassa syntyneisiin kustannuksiin ja suunnitelmiin nähden johtuen siitä, että hanke käynnistyi myöhässä ja itse toimenpiteisiin (koulutukset ym. ) päästiin vasta syksyllä Yksityisrahoituskertymä saatiin kuitenkin ajan tasalle ja vastaamaan syntyneitä kustannuksia vuosien 2005 ja 2006 vaihteessa. 5

6 7 HANKEPÄÄTÖKSEN MUKAINEN KOKONAISRAHOITUS Rahoitus Prosenttia Euroa Julkinen rahoitus 90, josta EU 30, josta valtio 58, josta kunta 11, Yksityinen rahoitus 10, Yhteensä 100, HANKKEEN TAVOITTEET Keskeisenä tavoitteena hankkeella oli luoda alueelle maataloudesta poistuvien työpaikkojen tilalle uusia koko- tai osa-aikaisia työpaikkoja olemassa olevia maaseutuyrityksiä tukemalla ja uusia pää- ja sivuelinkeinoja innovoimalla. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää ja testata maaseutuyrittäjyyttä helpottavia teknologisia ratkaisuja yhdessä pilottitilojen ja alueen hitech-yritysten kanssa. 8.1 Toiminnalliset tavoitteet Hankesuunnitelma: Hankkeen yleistavoitteena on seudullisen vahvuuden omaavan maaseutuyrittäjyyden kehittäminen tarjoamalla tuottavaa toimintaa kehittäviä asiantuntijapalveluita Ouluseudulla. Hankkeella haetaan Ouluseudun maaseudun menestystekijöitä, jotka yhdessä voimakkaan teknologiakaupungin kanssa tekevät alueesta entistä vetovoimaisemman. Monipuolisten maaseutuelinkeinojen tukeminen: uusien pää- ja sivuelinkeinojen innovointi, tietoteknisten valmiuksien ja teknologian kehittäminen maaseutuyrittäjille - liiketoimintasuunnitelmien, rahoitushakemusten ja kannattavuuslaskelmien tekeminen, - tietotekniikkakoulutus, - uuden teknologian kehittäminen maaseutuyrittämistä helpottamaan. Hankkeen toimenpiteet tähtäävät maaseutuyrittäjien liiketoimintaosaamisen nostamiseen ja henkisen sekä fyysisen tasapainon säilymiseen. Hankkeen jälkeen on maaseutuyrittäjille suunniteltu palvelukonsepti, joka helpottaa yritysten kehittämissuunnitelmien toteuttamista ja rahoittamista. 8.2 Määrälliset tavoitteet Uudet työpaikat 5 kpl, joista naisia 3 kpl Uudistetut työpaikat 50 kpl 6

7 Uudet yritykset, mukaan luettuna 20 kpl sivuelinkeinotoiminta Syntyneet yritysrenkaat 3 kpl Koulutuksiin osallistuneiden määrä 160 kpl Hankkeen kautta käynnistyneet investoinnit 1 milj. euroa 9 HANKKEEN TOIMINTA 9.1 Maaseutuyrityksiin erikoistuneen elinkeinopalvelun kehittäminen Yritysten kehittäminen Hankkeen myötä on voitu aloittaa maaseutuyrittäjille suunnattu palvelutoiminta Ouluseudun alueella. Tähän on kuulunut yritysten kehittämis-/liiketoimintasuunnitelmien laatimista sekä siihen liittyvien laskelmien ja markkinaselvitysten tekemistä. Maatilamatkailuyrityksille on tehty alueen käyttösuunnitelmia toimenpide-ehdotuksineen investointeja varten. Näitä liiketoimintasuunnitelmia ovat laatineet ProAgria Oulun maaseutukeskus, Oulun Uusyrityskeskus ja Maasyke Ry. Ostopalvelut on kilpailutettu asianmukaisesti ja hankinnoista tehty yhteistyö-/palvelun ostosopimukset. Liiketoimintasuunnitelmia, kannattavuuslaskelmia, markkinointitutkimuksia jne. yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä on tehty yhteensä 38 tilalle. Näiden perusteella on käynnistynyt monia kehittämisasioita, joista monet toteutuvat vasta lähivuosina. Suunniteltujen investointien kokonaisarvo on 6,525 milj. euroa. Toteutuessaan investoinnit tulevat merkitsemään uusia työpaikkoja laskelmien mukaan n. 25 henkilölle. Mm. bioenergiaan liittyvät asiat tulevat olemaan jatkossa merkittäviä työllistäjiä ja tukevat olemassa olevaa maaseutuyrittämistä. Hankeaikana investointeja on toteutunut yhteensä euron edestä. Mukana on ollut koneurakointiin liittyvän kaluston hankintaa, lämpölaitosinvestointeja, maatilamatkailuun liittyviä suunnittelu- ja investointiasioita, pelti- ja puutyöhön liittyviä investointeja sekä koneiden yhteiskäyttöön liittyviä hankintoja. Kun hankkeen kokonaistavoite oli suunniteltujen investointien osalta 1 milj. euroa, niin voimme todeta hankkeen ylittäneen tavoitteensa jopa kuusikertaisesti Koneurakoinnin palveluportaali PalveluApaja.net Hankkeemme toimesta on Ouluseudun alueella markkinoitu PalveluApaja.net portaalia ja hankittu rekisteriin seudultamme yhteensä 23 koneurakoitsijaa ja 9 työpalvelutoiminnan tuottajaa. PalveluApaja toimii lähes koko Suomen alueella ja sen piirissä on yhteensä n. 400 koneurakoitsijaa ja työpalvelun tuottajaa. Portaali helpottaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja tuo lisäansiomahdollisuuksia maaseutuyrittäjille. 7

8 9.1.3 Ouluseudun maaseutuportaali Alueen viljelijöille tehdyn kyselyn perusteella käynnistettiin maaseutuyrittämisessä tarpeellisen tietoväylän, kehittäminen hankkeemme toimesta. Teknisen toteutuksen toteuttajaksi valittiin MSS Group Tapio Siurua ja sisällön osalta työtä on tehnyt Maasyke ry. Nimi portaalille valittiin nimikilpailun perusteella. Portaalissa on kolme tärkeää tuotannon aluetta, joita koskevaa uusinta tietoa saa jatkossa portaalista. Nämä alueet ovat karjatalous, jossa sisällön tuottajaksi on lupautunut OAMK/luonnonvara-alan yksikkö/matti Järvi; bioenergia-asiat, tiedon tuottajana sama oppilaitos/tuomo Pesola; perunantuotanto, josta tietoa tuottaa linkin kautta MTT Ruukki. Mukana on myös ProAgria Oulun Maaseutukeskus. Portaali saadaan perustyön osalta valmiiksi helmikuussa Tavoitteena on, että portaalin tulot jatkossa kattavat siitä aiheutuvat kulut ja kehittämistyön Seudulliset palvelut Ouluseudun maaseutuyrittäjille Hankkeen aikana on voitu tarjota ensimmäisen kerran maaseutuyrittäjille suunnattuja palveluita uuden liiketoiminnan kehittämisessä ja toiminnan arvioimisessa sekä maaseutuyrittämistä helpottavan teknologian kehittämisessä. Näistä palveluista on tiedotettu jokaiselle tilalle 2-3 kertaa vuodessa lähetetyillä hanketiedotteilla ja käymällä esim. MTKtuottajayhdistysten kokouksissa kertomassa hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista ja toiminnoista. Tiedottaminen on tapahtunut hyvässä yhteistyössä hankkeen koolle kutsuman maaseututiimin kanssa. Tiimiin ovat kuuluneet seutukunnan kuntien maaseutusihteerit tai maaseutuasiamiehet. He ovat myös jakaneet kuntansa maaseututoimistoissa erilaista hankemateriaalia ja välittäneet yhteystietoja. Maaseututiimi on kokoontunut 2-3 kertaa vuodessa. 9.2 Liikkeenjohdon koulutus maaseutuyrityksille Hankkeessa on toteutettu erilaisia maaseutuyrittäjille suunnattuja koulutuksia kentän tarpeista lähtien. Koulutuksia on ollut päivän kestävistä lyhytkursseista ja teemapäivistä jopa 12 opintopäivää kestäviin maaseutuyrittäjän toimitusjohtajakursseihin asti. Yhteensä hankkeen järjestämiin koulutuksiin on osallistunut yhteensä 407 henkilöä, joille opintopäiviä on kertynyt 1577 päivän verran. Tavoitteena koulutuksiin osallistumisissa oli 160 henkilöä, joten tämä tavoite ylittyi 2,5 kertaisesti. Hankkeen toimesta toteutuneet koulutukset: 6 ATK-peruskurssia Limingassa, Muhoksella, Tyrnävällä ja Hailuodossa. Kouluttajana toimi Maasyke ry. 2 Kotisivujen tekokurssia Oulussa. Kurssilla opetettiin tekemään yritykselle omat kotisivut ja päivittämään niitä. Kouluttajana toimi Maasyke ry. 8

9 2 Maaseutuyrittäjän toimitusjohtajakurssia, joiden aiheina olivat mm. strateginen suunnittelu, asiakkuuksien hallinta, johtaminen, myynti ja markkinointi, talousasiat, verotus ja liiketoiminnan suunnittelu. Kursseilla työstettiin myös liiketoimintasuunnitelmia opiskelijoiden omille maaseutuyrityksille. I kurssi oli ensimmäinen laatuaan Suomessa (nimenomaan maaseutuyrittäjille suunnattu toimitusjohtajakoulutus). Sittemmin koulutusmalli on levinnyt myös muualle; vastaava kurssi on järjestetty ainakin Ylivieskan seutukunnassa ja tiedossamme on, että niitä on suunnitteilla myös muualla Suomessa. Koulutuksen toteuttajana oli Efectas Oy ja luennoitsijana monia alan huippuosaajia Suomesta. Koulutuksessa oli mukana yrittäjiä Oulun seudulta ja muutamia Raahen seutukunnan alueelta, joiden osalta koulutuksen maksoi Maaseudun osaamisverkosto Oras -niminen hanke. Erikoismarjanviljely ja yrttien kasvatus kurssi Tyrnävällä. Kurssilla käsiteltiin tunnetuimpien erikoismarjojen ja yrttien viljelyä, lajikkeita ja tuotantotapoja. Kurssiin liittyvä seurantapäivä, jonka teemana on markkinointi ja jatkojalostus, pidettiin helmikuussa 2006 Oulussa. Vastuukouluttajana kurssilla oli ProAgria Oulun maaseutukeskuksesta puutarhaneuvoja Kirsti Voho. Kolmannen päivän kouluttajana toimi Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomesta. 2 Ympäristöyrittäjyyskoulutusta, joista ensimmäinen Limingassa ja toinen Haukiputaalla. Kurssilla koulutettiin jätevesiselvityksen laatijoita, koska voimaan tulleen lain mukaan jokaisen haja-asutusalueella kunnalliseen jätehuoltoon kuulumattoman talouden oli tehtävä ko. suunnitelma mennessä. Kouluttajana toimi Oulun yliopiston alainen Nortech-projekti. Haja-asutuksen jätevesihuollon suunnittelijakoulutus yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Nivalan kaupungin kanssa. Kouluttajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö. Koulutus tapahtui Oulussa. Pienkiinteistön jätehuoltolaitoksen rakentamisen kurssi kaivinkoneurakoitsijoille. Kurssi pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Oulussa yhdessä Sanginjoen jätevedet puhtaaksi -hankkeen ja Ratekon kanssa. Mehiläisten kasvatukseen ja hunajan tuottamiseen liittyvä koulutus. Koulutus koostui sekä teoria- että käytännön opetuksesta. Suurin osa mukana 12 aktiivioppilaista on aloittanut tai suunnittelee aloittavansa mehiläistarhauksen lähiaikoina. Kouluttajana oli Pentti Korhonen Utajärveltä. Ravinnetaseiden laskentakoulutukset sekä Agrineuvos- että Wisu-ohjelmia käyttäville tiloille. Koulutuspäivän aikana opetettiin laskemaan peltoviljelyssä käytettävien ravinteiden määrä EU-direktiivien mukaiseksi. Kouluttajan oli Agrineuvoksen osalta Maasyke ry ja Wisun osalta ProAgria Oulun maaseutukeskus/piiriagrologi Risto Jokela. Kahdeksan teemakoulutuspäivää, aiheina mm: maatalouden verotus (Kempele) maaseutuyrittäjyys/koneurakointi (Ruukki - yhdessä PalveluApaja-hankkeen kanssa) bioenergia/ruokohelpi (Muhos) uusi teknologia maaseutuyrittämisen tukena (Oulu) naisyrittäjyyspäivä (Tyrnävä - yhdessä Pohjalaiset naiset -hankkeen kanssa) 9

10 Lisäksi 4 hankkeemme yrittäjää osallistui Ossaakko myyvä yhteiskoulutukseen, jonka pääteemana oli markkinointi. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Osaamiskeskus Oraksen, Kylien tori-, Region Food - ja Oulunkaaren ruokaketju-hankkeen kanssa. Vastuukouluttajana oli Lenium Oy/Leena Valtanen. 9.3 Teknologian yhdistäminen maaseutuyrityksiin ( Farmtech-osio ) Yleistä Farmtech on maaseutuyritysten teknologiseen kehittämiseen kohdistuva, Yrittävä maaseutu Ouluseutu hankkeeseen kuuluva teknologiaprojekti. Farmtechin toiminta-aikana on tehty merkittävä päänavaus kahden erilaisen tuotanto- ja toimialan liiketoiminnan yhdistämisessä. Toiminnan tuloksena on syntynyt tietotekniikkaan perustuvia uusia innovatiivisia tuotteita, joiden pääpaino on ollut langattomassa tiedonsiirtotekniikassa. Nämä uudet tuotteet tulevat edesauttamaan maatalouden toimintaedellytyksiä vaikealla pohjoisella toiminta-alueella. Tuotteissa on nimenomaan kysymys uusista tuotteista, ei uudistetuista. Esimerkiksi Kemiran kanssa aloitettu tutkimus ja tuotekehitys kohdistuu maataloudessa syntyvien ympäristökuormitusten merkittävään vähentämiseen. Useat Farmtechissa kehitetyt tuotteet tulevat varmuudella myös jäämään käyttöön jo nykymuodossa, mutta muutamien kohdalla jatkokehityksen tukeminen on välttämätöntä Tavoitteet Farmtechilla on ollut kaksi keskeistä tehtävää. Etsiä maaseutuyritysten eri tuotannonaloilta teknologisia ja tuotannollisia kehittämistarpeita ja toiseksi synnyttää Oulun ICTalan yrityksissä uutta ko. tuotannonaloille kohdistuvaa liiketoimintaa. Hanketavoite on ollut 3-5 uutta tuotetta. 10

11 9.3.3 Tulokset Toiminta-aikana on syntynyt kahdeksan (8) uutta tuotetta sekä viisi (5) tutkimusprojektia. Uusia työpaikkoja on yritysten oman arvion mukaan syntynyt kuusi (6). Hanketavoitteen mukaisesti on myös saatu aktivoitua Oulun ICT-alan yrityksiä maaseutuyrityksiin kohdistuvassa liiketoiminnassa sekä luotu tuloksellinen toimintakonsepti innovaatiotoiminnasta kahden toimialan välillä. Uudet tuotteet: Maatilan ajopäiväkirja- ja lohkokirjanpitojärjestelmä, Farmi Incode Oy on kehittänyt uuden tuotteen, GPS-paikkatietoa käyttävän maatilan ajopäiväkirja- ja lohkokirjanpitojärjestelmän. Järjestelmä tallentaa maaseutuyrittäjän matkapuhelimella tekemät paikkasidonnaiset esim. viljelymuistiinpanot yrittäjän tietojärjestelmiin. Ajopäiväkirja tallentaa ajetut kilometrit, ajoreitin ja matka-ajan. Järjestelmä myös tulostaa EUkelpoiset raportit. Maidon lämpötilan langaton valvontajärjestelmä, MilkInfo Futeco Oy on kehittänyt uuden tuotteen maidon lämpötilan langattomaan valvontaan maidontuottajalta jatkojalostajalle saakka. Järjestelmällä seurataan maidon lämpötilaa tilatankissa, tilatankin pesutapahtumaa sekä maidon kuljetusta. Asetusarvoista poikkeaminen aiheuttaa hälytyksen esim. maidontuottajan matkapuhelimeen. Järjestelmällä voidaan valvoa myös muita tilan prosesseja. Mobiili työryhmän viestipalvelu, tenmessage Tentrio Oy on kehittänyt uuden tuotteen, mobiilin työryhmän viestipalvelun. Palvelu on käytössä kuudentoista kunnan alueella viidessä maatalouslomitusyksikössä Ruukissa, Limingassa, Muhoksella, Yli-Iissä ja Anjalankoskella. Viestipalvelun avulla lähetetään erilaista tietoa lomittajille ja alueen maatalousyrittäjille sekä muille sidosryhmille. Työryhmän viestipalvelu sopii moneen yritykseen ja yhteisöön tehostamaan viestintää ja markkinointia. Mobiili maatilatuote myynti- ja markkinointijärjestelmä Tentrio Oy on kehittänyt uuden tuotteen, mobiilin maatilatuote myynti- ja markkinointijärjestelmän. Markkinointijärjestelmän pilotti tiloina toimivat maitotilat ja markkinoitavana tuotteena on ternimaito. Järjestelmää voidaan helposti laajentaa ja käyttää myös muiden maatilatuotteiden markkinointiin. Järjestelmä toimii tekstiviestillä ja myöhemmin myös selainpuhelimella. Mobiili matkailupalveluiden myynti- ja markkinointijärjestelmä, FunWeb MSG Software Oy on kehittänyt uuden tuotteen mobiilin matkailupalveluiden myynti- ja markkinointijärjestelmän FunWebin. Pilotti yrityksinä kehitettävässä järjestelmässä on Oulun seudulla sijaitsevia maatila- ja matkailupalveluyrityksiä. Järjestelmä tukee näin maaseudun sivu- ja pääelinkeinoa, matkailua. Matkailupalveluyritys FinFun Kuusamosta on mukana järjestelmän kehitystyössä ja laajentaa pilotti vaiheen jälkeen FunWebin toiminnan lähes koko Suomen kattavaksi. Maaseutuportaali MSS Group Oy on kehittänyt uuden tuotteen, www-sivulla olevan laajan palveluportaalin. Portaali tarjoaa kootusti johdon työkalut maaseutuyrittämiseen sekä keskitetyn kanavan 11

12 useisiin maaseutuyrittämisen sähköisiin palveluihin. Tarjottavien palveluiden tuottamisessa ovat mukana useat Suomen keskeiset maaseutuyrittämisen asiantuntijaorganisaatiot. ICT-teknologia mehiläistarhauksen tukena Projektissa VTT Elektroniikka on kehittänyt ICT-teknologiaa, jonka avulla voidaan mitata ja tallentaa ympäristömuuttujia. Kehitettyä teknologiaa hyödynnetään mehiläistarhauksessa, jossa lisäksi mitataan ja tallennetaan mehiläispesän ominaisuuksista painoa, lämpötilaa ja kosteutta. Tallennettua tietoa hyödynnetään mehiläistarhaajien koulutuksessa. Se lisää tarhauksen tuottavuutta helpottamalla mehiläispesän kehityksen seurantaa ja tätä kautta oikeiden hoitotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Teknologia testataan Oulun seudulla. Maatalouslietteiden käsittelyn langaton kaukovalvontajärjestelmä Futeco Oy kehittää projektissa Kemira Oyj:lle maatalouslietteiden käsittelyprosessin kaukovalvontajärjestelmän käyttäen Sonotec GmbH:n anturitekniikkaa. Maatalouden lietteet ovat kasvava ongelma haja-asutusalueella niiden sisältämien korkeiden ravinnemäärien vuoksi. Nykyinen käytäntö levittää ko. lietteet pellolle keväisin ja syksyisin ei ole kaikilta osin tehokas tapa ravinteiden kierrättämiseksi, vaan tässä yhteydessä ympäristöön pääsee leviämään etenkin ammoniumtyppeä. Lietteiden tehokkaampi käyttö edellyttää niiden sisältämien komponenttien tarkempaa erottelua toisistaan ja ennen kaikkea lietteen määrän vähentämistä sitä väkevöimällä. Kuormituksen hallitseminen edellyttää myös luotettavaa mittaustekniikkaa ja ko. tekniikan kaukovalvontaa kehitettävien lietteenkäsittelyprosessien perustaksi. Projekti toteutetaan perinteistä lietelantaa tuottavalla karjatilalla talven aikana. Tutkimusprojektit: Siemenperunatuotannon jäljitettävyysjärjestelmä Capricode Oy on esisuunnittelussa kartoittanut tekniset mahdollisuudet siemenperunan jäljitettävyyden toteuttamiseen perunan nostotapahtumasta jatkojalostuksen kautta perunan lähetykseen saakka. Lisäksi on selvitetty miten siemenperunan varastopaikat tulisi merkata, jotta ne tukisivat jäljitettävyysjärjestelmää. Esisuunnitteluun perustuen on tehty ratkaisuehdotus toteutettavasta järjestelmästä Suomen Siemenperunakeskus Oy:lle. Call Center toiminta Suoritetussa esitutkimuksessa HTWorks Oy kartoitti Pohjois-Pohjanmaalla tapahtuvan maaseutuyrityksille kohdistetun tietotekniikkaan liittyvien puhelinneuvontapalveluiden liiketoimintamahdollisuutta. Tutkimuksen perusteella yritys on käynnistänyt ko. liiketoiminnan laajentaen sitä myös muille toimialoille. Mobiili keinosiemennystilauspalvelu Tentrio Oy on tutkimuksessa selvittänyt maaseutuyritysten tarpeet sekä tekniset valmiudet mobiilin keinosiemennystilauspalvelun käyttöön. Tutkimuksessa on selvitetty myös palvelun käyttöön liittyvien eri tahojen esim. Maatalouden laskentakeskuksen ja Jalostuspalvelun tietokanta- ja käyttöliittymävaatimukset sekä luotu useita vaihtoehtoisia käyttöliittymäprotoja. Ouluseutu maaseutuportaali Maasyke Ry on tutkimuksessa selvittänyt maaseutuyrittäjille kohdistetun www-sivuilla olevan palvelukokonaisuuden tarpeellisuutta Oulun seudulla, sekä sen toteutusmahdolli- 12

13 suutta. Toteutuessaan maaseutuportaalin tarkoituksena on olla kattava palvelukokonaisuus, jossa maaseutuyrittäjille tarjotaan keskitetysti internet- ja extranet -palveluita sekä yritystoimintaan liittyvää erityistä tietoutta. Mobiili kalastuslupamaksu Tutkimuksessa Eneris Solutions Oy selvittää mobiiliin paikkatietoon perustuvan vapaaajan kalastuslupamaksun toteutusmahdollisuutta. Selvitykseen kuuluu mm. maksutapahtuman lainsäädännölliset vaatimukset, Maa- ja metsätalousministeriön ja yksityisten kalastusalueiden valmiudet siihen sekä teknisen toteutuksen vaatimukset Tuotekehityksessä ja tutkimuksessa mukana olleet ICT-alan yritykset Vengitech Oy, Incode Oy, Capricode Oy, Tentrio Oy, HTWorks Oy, MSG Software Oy, MSS Group Oy, Eneris Oy, VTT Elektroniikka, Futeco Oy, Kemira Oyj Tuotekehityksessä ja testauksessa mukana olleet Maatilayritykset Kehitettyjen tuotteiden testauksessa on ollut viisi (5) maatilayritystä, kymmenen (10) matkailupalveluita tuottavaa yritystä sekä viisi (5) maatilan lomituspalveluita tarjoavaa kuntaa kaikkine lomittajineen Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa Toiminta-aikana on tehty yhteistyötä myös eri organisaatioiden kanssa esim. Maatalouden laskentakeskus, Jalostuspalvelu, MTT, MTK, Maaseutukeskus, Maa- ja metsätalousministeriö sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. 9.4 Ympäristövaikutusten minimointi Maaseutuyrittämisessä joudutaan ottamaan enenevässä määrin huomioon ympäristöasioiden hoitoon ja ympäristöriskien hallintaan liittyviä asioita. Ympäristöasiat ovatkin osa laadunhallintaa maatiloilla. Ympäristöriskien kartoitusta ja hallintaa helpottamaan hankkeemme on teettänyt lomakkeiston, jonka avulla maaseutuyrittäjä voi käydä eri riskitekijät läpi, arvioida toimenpiteen kiireellisyyden ja toteuttaa tarvittavat muutokset. Lomakkeiston laati opinnäytetyönään agrologi ( AMK) Seija Roimela Kalajoelta. Lomakkeiston käyttöä testattiin ennen laajempaa levitystä pilottitilojen kanssa. Lomakkeisto on jaettu kaikkiin Ouluseudun maaseutuyrityksiin ja sitä on saatavilla myös alueen kuntien maataloustoimistoista. Lomakkeet löytyvät myös hankkeen kotisivuilta ja tulevaisuudessa maaseutuportaalista 9.5 Maaseutuyrittäjän arki ja ilo Maaseutuyrittäjille on jaksaminen ja henkinen hyvinvointi entistä enemmän ajankohtainen asia. Tämän takia hankkeemme käynnisti ao. kurssien suunnittelun hankesuunnitelman mukaisesti työnimellä Maaseutuyrittäjän arki ja ilo. Suunnitelmissa oli tässä vaiheessa kaksi kurssia, koska hankesuunnitelmassa oli varattu rahaa kahden kurssin järjestämiseksi yhteensä noin 30 viljelijälle. Ensimmäinen työssäjaksamis- ja hyvinvointikurssi käynnistyi syksyllä 2004 Rokuan Kuntokeskuksessa. Hyvinvointikurssi koostui kahdesta kolmen päivän jaksosta, joista ensimmäinen oli syksyn 2004 käynnistysjakso ja toinen kevään 2005 seurantajakso. Kurssiin kuului myös 2005 Syötteelle tehdystä kahden päivän mittainen opintomatka. Mukana kurssilla oli 13 viljelijää. 13

14 Palautteen mukaan kurssi antoi paljon eväitä jaksamiseen ja sen avulla osanottajat tiedostivat oman kunnon hoitamisen merkityksen jaksamisessa. Suunnitelmissa ollut toinen sisällöltään vastaava kurssi peruuntui osallistujapulan takia. Tämä johtui todennäköisesti meijerien järjestämästä, maidonlähettäjille suunnatusta jaksamiskurssista, joka pidettiin Rokualla samoihin aikoihin. 9.6 Opintomatkat Hanke on järjestänyt yhteensä kuusi (6) opintomatkaa ja sen lisäksi hankevetäjät ovat osallistuneet Maatilan bioenergiaratkaisut -hankkeen järjestämään Saksan opintomatkaan. Toteutuneet opintomatkat: Bioenergiaretki Mukana oli seitsemän henkilöä. Matkan aikana käytiin Nivalassa, Halsualla ja Laukaassa tutustumassa toiminnassa oleviin biokaasulaitoksiin ja paluumatkalla Haapavedellä biokaasulaitoksia suunnittelevaan tehtaaseen, Meta-energia Oy:n. Matkan aikana selviteltiin biokaasun tuotantoon ja rakentamiseen liittyviä asioita. Opintomatka Turun Farmari konemessutapahtumaan Mukana oli 32 alueen viljelijää ja maatalousalan henkilöä. Menomatkalla käytiin tutustumassa Sampo-Rosenlewin puimuritehtaaseen Porissa. Näyttelyssä tutustuttiin ennen kaikkea koneurakoinnissa käytettäviin koneisiin. Suorakylvötekniikka ja bioenergia olivat myös hyvin esillä näyttelyssä. Tutustumisretki Pekka Hannulan biokaasulaitokseen Kalajoella Mukana oli kuusi alueen biokaasuinvestointia suunnittelevaa viljelijää ja molemmat hankkeen projektipäälliköt. Projektipäälliköt Veikko Kallio ja Juhani Mikkelä olivat Maatilojen bioenergiahankkeen järjestämällä opintomatkalla Matka suuntautui Pohjois-Saksaan, jossa käytiin tutustumassa kuuteen eri tuotantolaitokseen. Matkan 14

15 aikana kuultiin Saksan bioenergiapolitiikasta sekä bioenergian tuotannon tukemiseen liittyvistä asioista. Näitä toimintaperiaatteita voitaisiin soveltaa myös Suomeen monilta osin. Biodiesel oli matkan teemana Matkan aikana käytiin Saarijärvellä bioenergiakeskuksessa, Alavuden Öljypuristamolla, Limetti Oy:ssä Korialla ja Virgino Oy:ssä sekä Kankaisilla Hämeenlinnassa. Matkalla oli mukana viisi viljelijää ja sen tuloksena aloitettiin selvitystyö biediesel-tuotantolaitoksen rakentamiseksi Oulun seudulle. Myöhemmin tullaan tekemään useita muitakin laitoksia. KoneAgria -näyttelymatka Jyväskylään Matka toteutettiin yhdessä Raahen maatilat muutoksessa hankkeen kanssa. Mukana oli Ouluseudun alueelta 13 henkilöä. Yhteensä matkaan osallistui 45 henkilöä. Samalla reissulla osallistuttiin myös valtakunnalliseen koneurakointiseminaariin ja käytiin tutustumassa Erkki Kalmarin biokaasulaitokseen Laukaalla. Opinto-/messumatka Saksan Hannoverissa pidettyyn Euroopan suurimpaan konemessutapahtumaan Agritechnicaan. Mukana oli 23 alueemme viljelijää ja maatalousalan henkilöä ja pari hankevetäjää Sonkajärveltä. Matkan aikana tutustuttiin messujen lisäksi lähialueilla oleviin koneurakointiyrityksiin ja konerenkaisiin saksalaisen oppaan johdolla. Ohjelma oli tiukka, mutta matka antoi paljon uutta tietoa koneuutuuksista ja saksalaisista toimintatavoista maataloudessa ja koneurakoinnissa. 9.7 Tiedottaminen, markkinointi ja julkisuus Tiedottaminen ja markkinointi Heti hankkeen alussa teimme tiedottamissuunnitelman, jonka perusteella aloimme toteuttaa tiedottamista mahdollisimman tehokkaasti. Hanketiedottamisessa olemme käyttäneet seuraavia tiedotusmenetelmiä ja kanavia: Hanketiedote 2-3 kertaa vuodessa. Ne on lähetetty kaikille alueen aktiivitiloille (n. 950 kpl) sekä maataloustoimistoihin ja muille sidosryhmätahoille. Maaseututiimin kokoukset 3 kertaa vuodessa. Kokouksissa olemme kertoneet Yrittävä maaseutu -hankkeen ajankohtaisten asioiden lisäksi myös muista hankkeista ja Yrityspalvelukeskuksen toiminnasta. MTK-tuottajayhdistysten kokoukset. Niihin olemme osallistuneet mahdollisuuksien mukaan ja käyneet kertomassa ajankohtaisista hankeasioista. Kävimme ai- 15

16 nakin kevään 2004 kokouksissa (8 eri kokousta), syyskokouksissa 2004 (5 kokousta) ja kevätkokouksissa 2005 (5 kokousta). Teimme hankkeellemme omat kotisivut heti hankkeen alkuvaiheessa, keväällä Sivuilla on ollut esillä hankkeen tarjonta ja tapahtumat. Samoin kaikki hanketiedotteet ovat olleet siellä jaossa. Myös Ouluseutu Yrityspalveluiden sivuilla on kerrottu hankkeemme toiminnasta. Koulutuksista ja muista tilaisuuksista olemme lisäksi ilmoitelleet useissa alueen lehdissä, niin että ilmoitukset ovat kattaneet koko toimialueen (Ouluseudun). Olemme käyneet lisäksi kaikkien hankkeemme järjestämien koulutuksien aloitus- ja päätöstilaisuuksissa kertomassa hankkeemme toiminnasta ja tuloksista. Näiden lisäksi Maasyke ry teki tammikuussa 2005 hankkeemme toimeksiannosta Yrittävä maaseutu -nimisen lehden, jossa kerrottiin hankkeestamme sekä muista alueella toimivista hankkeista. Lehteä painettiin 1500 kpl ja se jaettiin alueen maaseutualueelle ja maatiloille sekä kuntien maataloustoimistoihin. Lisäksi olemme käyneet kuntien pitäjäpäivillä kertomassa hankkeemme toiminnasta ja samalla esitelleet muutakin Yrityspalveluiden toimintaa. Olemme olleet mm. Tyrnävän perunamarkkinoilla syyskuussa 2004 ja 2005, Kiimingin pitäjäpäivillä elokuussa 2004, Muhoksen pitäjäpäivillä heinäkuussa 2005 sekä Oulun Suurmessuilla elokuussa Hankkeellamme oli oma osasto Tampereen Farmari-näyttelyssä Tampereella Siellä oli esillä hankkeestamme lähinnä Farmtech-osiossa kehitetyt uudet maatalousteknologiatuotteet. Mukana osastolla olivat myös Farmtechin. yhteistyöyritykset Tentrio, Capricode ja Incode. Yhtenä tiedottamiskanavana toimii myös aiemmin mainittu maaseutuyrittämisen tietoväylä Se tulee toimimaan jatkossa hankkeiden tiedottamiskanavana ja tuo esille maaseutuyrittämisessä tärkeitä ja ajankohtaisia asioita Muu julkisuus Lehdissä hankkeemme on saanut palstatilaa hyvin. Hankkeemme toiminnasta ovat kertoneet ainakin seuraavat lehdet: Paikallislehdet Rantalakeus Rantapohja Tervareitti Lakeuden Joutsen Forum24 Alue- ja maakuntalehdet Suomenmaa Kaleva TE&ME lehti Valtakunnalliset lehdet Suomalainen maaseutu 16

17 Maaseudun Tulevaisuus Helsingin sanomat Maitotalous Tekniikka ja talous Alueradiossa olemme olleet kaksi kertaa ja TV kakkosen alueuutisissa kerran. 10 YHTEENVETO HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Tavoite Toteutunut Uudet työpaikat 5 htv 33,25 htv* Koulutuksiin osallistuneet 160 hlöä 407 hlöä Käynnistyneet investoinnit 1 milj. euroa 6,525 milj. euroa Uudet teknologiatuotteet 3 5 kpl 8 kpl *htv = henkilötyövuosi 11 TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET Kustannuslaji Kustannusarvio Toteuma Palkat ja sivukulut , ,45 Ostopalvelut, palkkiot ja niiden sivukulut , ,03 Matkakulut , ,53 Muut kustannukset, vuokrat , ,26 Muut kustannukset, toimistokulut , ,67 Muut kustannukset, muut , ,37 Yhteensä , ,31 12 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMINNAN ARVIOINTI 12.1 Maaseutuyritysten kehittämistoiminta Saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että Ouluseudulla olevat 936 tilaa, jotka työllistävät suoraan 1536 henkilöä, tarvitsevat maaseutuyritysten kehittämiseen erikoistu- 17

18 neen yritysasiamiehen, joka toimii samalla Yrityspalveluiden ja hankkeiden välisenä yhteyshenkilönä. Maaseututiimin rooli tässä kehittämistyössä on tärkeä. Maaseututiimin toimintaa kannattaa jatkaa. Tiimistä voisi olla apua mm. hanketoiminnan priorisoinnissa. Lisäksi se parantaa yhteistyötä alueen kuntien kanssa. Tiimin toiminnasta ei aiheudu juuri lainkaan lisäkustannuksia. Yksi tehtävä maaseutuyritysneuvojalla olisi myöskin vastata kehittämistyöstä jatkossa Koulutus Vaikka koulutusten suhteen osallistumisaktiivisuus onkin ollut hyvää tasoa, kannattaisi koulutukset toteuttaa yhdessä muiden lähialueella toimivien hankkeiden kanssa aina, kun se vain on mahdollista. Näin - saadaan opiskelijamäärä riittäväksi - säästetään kustannuksia - voidaan käyttää laadukkaita luennoitsijoita - poistetaan päällekkäisyyksiä 12.3 Uuden teknologian kehittäminen (Farmtech) Oulun seutu on erinomainen alueellinen pilottikokonaisuus ajatellen maatalous- ja ICTtoimialaa. Täällä on vaatimattomasti sanoen maailman paras ICT-alan osaamiskeskittymä. Tätä saamiskeskittymää on nyt saatu aktivoitua liiketoiminnan mahdollisuudesta myös suoraan maatalousalalle. Farmtechissa on myös löydetty toimintatapa jolla liiketoiminnallisia tuloksia on mahdollista saada aikaan. Farmtechissa on aktivoitu yrityksiä ja etsitty uusia innovaatioita olemalla läheisessä ja suorassa yhteistyössä toimialojen kanssa. Yrityksiä on autettu käynnistämään tutkimustoimintaa sekä suoraa tuotekehitystä mikäli uuden innovaation on katsottu jo syntyessään olevan riittävän potentiaalinen. Tutkimustoiminta katsotaan pienille yrityksille erittäin tärkeäksi tuotekehityksen alkumuodoksi. Jo vähäisillä rahallisilla panoksilla on mahdollista edesauttaa ja rohkaista merkittävästi uuden innovaation kestävyyden tutkimista ja sen jalostamista aina uudeksi tuotteeksi saakka. Olennaista on nopea reagointi ja herkkyys ko. toimialojen muutoksiin ja vaatimuksiin. Edistämällä näiden kahden, maatalous- ja ICT-toimialan, innovaatioiden syntymistä ja kehittämistä on Oulun seudulle mahdollista luoda uutta kannattavaa liiketoimintaa. Erityisesti alueelliset pienet yritykset tarvitsevat tämän kaltaista liiketoiminnan edistämistä. Pilotoimalla kehitettävät tuotteet Oulun seudulla ja käyttämällä Ouluseutu Yrityspalveluiden osaamista ja palveluja tuotteiden markkinointiin EU:n alueella on tuotteilla mahdollista saavuutta aina globaalit markkinat. Teknologiayritysten ja maaseutuyritysten välisellä yhteistyöllä voidaan myös varmistaa, että kehitettävät tuotteet ovat niitä, joita käytännössä tarvitaan. Hankkeessa kehitettyä toimintamallia kannattaa jatkaa. Kuitenkin jatkorahoituksen tulisi olla pidempikestoista, koska uuden teknologian kehittämistyö vaatii usein vuosien pitkäjänteisen kehittämistyön. 18

19 12.4 Hankkeen toiminnan arviointi Hanke lähetti kyselyn 300 hankkeen toimintaan jollakin tavalla osallistuneelle henkilölle tammikuussa Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 23 kpl, eli vastausprosentti jäi vajaaseen kahdeksaan. Alhaisesta vastausprosentista - vastausten määrästä johtuen luvut eivät ole tilastollisesti luotettavia, mutta kuitenkin jotain suuntaa antavia. Vastausten mukaan hankkeen osatoiminnot saivat seuraavia keskimääräisiä arviointeja numeroskaalalla 1-5 arvioituna (5 = korkein arvosana): Teemapäivät 3,6 Koulutustilaisuudet 3,9 Yritysneuvonta 3.2 Farmtech 3,3 Opintomatkat 3,5 Tiedottaminen/www-sivut 3,6 Hankkeiden yhteistyö 3,4 Yleisarvosana 3,6 13 OHJAUSRYHMÄN LAUSUNTO Kokonaisuudessaan hanke on onnistunut hyvin. Asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin ja joiltakin osin jopa ylitetty moninkertaisesti. Hanke on herätellyt alueen ihmisiä. Lisäksi se on kyennyt reagoimaan nopeasti kentältä tulleisiin tarpeisiin. Hankkeelle onkin ollut alueella selkeä tarve. Työtä ei saisi jättää tähän, vaan sitä tulisi jatkaa esimerkiksi maaseutuyritystoimintaan erikoistuneen elinkeinoasiamiehen kautta. Kehittämistyölle tulisi myös saada riittävät resurssit ja jatkuvuutta. Myös hankkeen Farmtech-osio on hyvä esimerkki kahden eri toimialan maatalouden ja ICT-alan - onnistuneesta yhteistyöstä. 14 KIITOKSET Kiitämme kaikkia hankkeemme toimintaan osallistuneita sekä hanketoiminnassa mukana olleita sidosryhmätahoja. Hankkeen toiminnan tuloksena on syntynyt toimiva malli maaseutuyrittäjille suunnattaviin palveluihin. Toivomme tämän toiminnan jatkuvan hankkeemme päättymisen jälkeenkin. 19

20 15 HANKKEESEEN OSALLISTUNEET KUNNITTAIN JA TOIMENPITEITTÄIN Oulu Hailuoto H-pudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos O-salo Tyrnävä Ylikiim Muut Yhteensä Koulutukset Opintomatkat Yritysten kehittäminen Farmtech Muut PalveluApaja Yhteensä PalveluApaja Henkilöä Muut Farmtech Yritysten kehitt. Opintomatkat Koulutukset Oulu Hailuoto H-pudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos O-salo Ylikiim Muut 20

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TIETOMYLLYTYS II TIETOTEKNIIKKAKOULUTUSHANKE VILJELIJÖILLE

TIETOMYLLYTYS II TIETOTEKNIIKKAKOULUTUSHANKE VILJELIJÖILLE TIETOMYLLYTYS II TIETOTEKNIIKKAKOULUTUSHANKE VILJELIJÖILLE LOPPURAPORTTI 1.10.2002 30.9.2003 Tavoite 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus PohjanTähti 13.6.2003 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 HANKKEEN

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry.

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. Kaupunginhallitus 151 16.04.2013 Kaupunginhallitus 289 05.08.2014 Kaupunginhallitus 68 10.03.2015 Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. 71/02.45/2013, 348/02.45/2014,

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Rahoitusinfo 5.5.2015 Kalevi Hiivala Asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.5.2015 YRITYSTEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot