SUOJELUESITYKSEN TEKIJÄN PERUSTELUT

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR /600/2011 Uudenmaan ELY-keskus PL HELSINKI VIITE / REFERENS Lausuntopyyntönne ASIA / ÄRENDE LAUSUNTO MERIKORTTELIN SUOJELUSTA RAKENNUSPERINNÖN SUOJELEMISESTA ANNETUN LAIN NOJALLA Museovirasto on erityisistunnossaan käsitellyt Punavuoriseura ry:n esityksen ns. Merikorttelin suojelemiseksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla ja esittää lausuntonaan seuraavan. SUOJELUASIAN VIREILLETULO, ESITYKSEN KOHDE JA SEN OMISTUS Punavuoriseura ry on tehnyt esityksen ns. Merikorttelin suojelemiseksi lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Suojeluesityksen kohteena on Punavuoren kaupunginosan korttelissa 199, tontilla 7, osoitteessa Pursimiehenkatu sijaitseva entinen Kaapelitehtaan talo, joka on nimetty Merikortteliksi vireillä olevaa asemakaavamuutosta koskevissa asiakirjoissa. Kortteli on yksi rakennuskokonaisuus, jota rajaavat Telakkakatu, Pursimiehenkatu, Merimiehenkatu ja Perämiehenkatu. Kiinteistön omistaa hollantilainen kiinteistösijoitusyhtiö ING Real Estate. SUOJELUESITYKSEN TEKIJÄN PERUSTELUT Suojeluesityksen tekijä katsoo asemakaavoitustilanteen uhkaavan entisen Kaapelitehtaan talon muodostamaa umpikorttelikokonaisuutta ja esittää sen suojelemista sisäpihoineen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Tarve asemakaavan muuttamiselle perustuu kiinteistön omistajan ajamaan ns. Cloud City -hankkeeseen, jonka mukaisesti korttelin sisäpihalle rakennettaisiin 16 kerroksen korkeuteen pyramidimaisesti kohoava asuin- ja toimistorakennus. Suojeluesityksen tekijän mielestä vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa sallittava, hankkeen mukainen uudisrakentaminen tuhoaisi Punavuoren teollista rakennusperintöä edustavan korttelikokonaisuuden. Suunniteltu rakentaminen turmelisi ennen kaikkea korttelin kaupunkikuvallisen merkityksen, koska rakentaminen ei konkreettisesti kosketa vanhaa Kaapelitaloa. Sisäpihalle rakennettava tornitalo hävittäisi korttelin ominaisluonteen ja ympäristöarvot soveltumatta myöskään Helsingin kantakaupungin perinteiseen kaupunkikuvaan. Kortteliin esitetyn asemakaavamuutoksen ei siten katsota olevan yleiskaavan mukainen eikä toteuttavan myöskään maankäyttö- ja rakennuslain momentin edellytystä siitä, että rakennus sopeutuu ympäristöönsä täyttäen kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) , FAKSI / FAX (09) , museovirasto.kirjaamo@nba.fi,

2 2(5) Pyramidimaisesti nouseva rakennusmassa ylittäisi kantakaupungissa yleisesti noudatetun kattokorkeuden, jonka mukaisesti silhuetista ovat perinteisesti kohonneet ylemmäksi vain julkiset merkkirakennukset. Cloud City -rakennusta pidetään kohteeseen liian massiivisena paitsi korkeudeltaan, myös siitä syystä, että sisäpiha muuttuu tiloiltaan kuilumaiseksi. Sisäpihalle katsotaan voitavan rakentaa kokoluokaltaan sieltä puretun kaltainen piharakennus. Rakennusoikeuden voimakkaalla lisäämisellä yhdessä korttelissa pelätään olevan myös seurannaisvaikutuksia, jos alueen muut kiinteistönomistajat edellyttävät tasavertaista kohtelua tonttitehokkuuksien kasvattamisessa. Suojeluesityksen liitteenä on esitetty Punavuoriseura ry:n, Eteläiset kaupunginosat ry:n ja Pro Eira ry:n edellä mainitun sisältöinen kannanotto Merikorttelia koskevaan asemakaavaluonnokseen. KOHTEEN KUVAUS JA HISTORIA Kohde edustaa Helsingin 1900-luvun alkupuolen teollista rakennusperintöä. Suomen kaapelitehdas Oy rakensi korttelin teollisuuskiinteistön neljässä vaiheessa vuosina Arkkitehti W.G. Palmqvist suunnitteli rakennuksen voittaessaan siitä pidetyn arkkitehtuurikilpailun. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa vuosisadan alun rationalistista suuntausta ominaispiirteinään puhtaaksimuuratut tiilipinnat ja vertikaalisuutta korostava julkisivujäsentely. Pitkästä rakentamisjaksosta huolimatta Merikortteli muodostaa yhtenäisen ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen kokonaisuuden. Korttelin keskelle jää nykyisellään avoin sisäpiha, jolla on aikanaan sijainnut kaksikerroksinen, 1980-luvulla purettu piharakennus. Arkkitehti W.G. Palmqvist oli tunnettu erityisesti suurten tehdas- ja teollisuuslaitosten suunnittelijana. Niistä mainittavia ovat mm. Mäntän, Kankaan ja Kaukaan tehtaat. Vastaavanlaisia suunnittelutöitä Palmqvistilla oli myös Yhtyneiden paperitehtaiden teollisuuslaitoksissa Myllykoskella, Jämsänkoskella ja Simpeleellä, Outokummun kaivoksella, Vaasan höyrymyllyn tehtaissa Vaasassa ja Oulussa, Suomen kumitehtaalla Nokialla sekä Waldhofin tehdaslaitoksessa Käkisalmessa. Hän on suunnitellut myös mm. Hufvudstadsbladetin talon, Tilgmanin kirjapainon sekä Duodecim-seuran sairaalan Helsingissä. Merikorttelissa kaapelitehdas käytti aikanaan rakennuksen alimpia kerroksia ja muissa tiloissa oli vuokralla yrityksiä, kuten Suomen Sähkölampputehdas (Airam), Karamellitehdas Suomi, Helsingin Villakehräämö Oy ja Suomen Silkkikutomo Oy. Toimintaperiaatteeltaan rakennusta on luonnehdittu siten Helsingin ensimmäiseksi moderniksi teollisuustaloksi. Rakennuksen siirryttyä Nokia Oy kaapelitehtaalta uudelle omistajalle se muutettiin pienteollisuus- ja toimistokäyttöön. Entinen Kaapelitehtaan talo edustaa Punavuoreen syntynyttä monipuolista teollisuustoimintaa liittyen myös viereisen Hietalahden telakka-alueen teollisuusrakentamiseen. Korttelissa ei ole kuitenkaan enää teollisuutta, vaan siellä toimii monia luovien alojen yrittäjiä, kuten arkkitehti- ja mainostoimistoja. Merikorttelin viereisessä korttelissa Telakkakadun varrella sijaitsee Tehdaskiinteistö Oy Mestaritalo eli entinen Oy Karl Fazer AB:n makeistehdas, joka rakennettiin vuonna Vuosina 1907 ja 1923 korotetun rakennuksen ulkoasua leimaavat julkisivujen porrastetut päätyaiheet. Mestaritalon kortteli rakennettiin yhtenäiseksi vuosina ja se muodostaa Merikorttelin kanssa korkeudeltaan ja rakennusvolyymiltään yhdenmukaisen umpikortteliparin osaksi kantakaupungin

3 3(5) merenpuolista julkisivua Hietalahdenaltaalle päin. Merikorttelin ja rannan väliin jää teollisuusperintönä niin ikään arvokas ns. Telakkarannan alue, jota ollaan teollisuuskäytön päätyttyä suunnittelemassa asuin-, liike-, toimitila- ja kulttuurikäyttöön. KAAVOITUSTILANNE Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta rajautuen keskustatoimintojen alueeseen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa kortteli kuuluu kerrostalovaltaiselle asuin- ja toimitilarakentamiselle varattuun alueeseen. Korttelissa on lisäksi merkintä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävästä alueesta, jota tulee kehittää sen arvot ja ominaisluonne säilyttäen. Merikortteliin on vireillä asemakaavan muutos, jonka mukaisesti korttelin sisäpihalle suunnitellaan 16 kerroksista asuin- ja toimitilarakennusta. Rakennuksen ensimmäiseen kahdeksaan kerrokseen sijoittuisi toimitiloja, joista pohjakerrokseen sijoittuvat olisivat julkisia palvelutiloja. Nämä kerrokset muodostaisivat rakennuksen ylöspäin levenevän jalustan, jonka päälle sijoittuisivat kahdeksan asuinkerrosta. Julkisivut olisivat peilaavaa materiaalia. Asuinkerrosten on suunniteltu puolestaan kapenevan pyramidimaisesti ylöspäin rakentuen kuutiomaisista yksiköistä. Julkisivun tulisi olla tällä osuudella valkoiseksi käsiteltyä alumiinia. Uudisrakennuksen korkeus, vesikaton ylin sallittu kohta olisi 67,8 metriä. Kaavaan ei ole merkitty tehokkuuslukua. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty tarkistettavaksi myös entistä Kaapelitehtaan taloa koskevaa suojelumääräystä. Sr-2 -merkintää koskevaksi määräykseksi on esitetty seuraavaa: Teollisuushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa ei saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöitä, jotka heikentävät sen kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat julkisivut, vesikatto, ikkunat ja ulko-ovet tulee säilyttää sekä katuettä pihajulkisivuissa. Lisäksi porrashuoneissa (raput A ja D) tulee alkuperäiset tilasarjat, rakenteet, sisäikkunat ja -ovet materiaaleineen ja yksityiskohtineen säilyttää. Merikorttelin kokonaisuudessaan käsittävälle KTYA- korttelialueelle ei ole annettu /s -merkintää, joka osoittaisi sen teollisuus ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaaksi korttelialueeksi ja määrittelisi mm. soveliasta täydennysrakentamisen tapaa. Asemakaava-alueen rakentamisen vaikutuksia on tutkittu Helsingin korkeaa rakentamista koskevan selvityksen yhteydessä. Merikortteli sijoittuisi sen mukaan ns. vaihettumisvyöhykkeelle, jossa ympäristöään korkeampi rakentaminen (maks. 16 krs) on mahdollista tapauskohtaisesti, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta ja aluetta. Asemakaavan muutosta koskeva luonnos on ollut nähtävillä Helsingin kaupunginmuseo on antanut siitä lausuntonsa, jossa se toteaa tiivistetysti seuraavan. Kaupunginmuseo pitää olemassa olevalle rakennukselle esitettyä sr-2 -merkinnän suojelumääräystä asianmukaisena, mutta esittää porrashuoneiden A ja D merkitsemistä kaavakartalle. Asemakaavaluonnoksessa esitettyyn uudisrakennuksen rakennusoikeuteen museo suhtautuu kriittisesti pitäen korttelin

4 4(5) keskeltä yli 41 metriä vanhan rakennuksen harjakorkeuden yläpuolelle nousevaa ratkaisua Helsingin kantakaupungille vieraana ja kaupunkikuvaa merkittävästi heikentävänä. Piharakentamisen tulee museon mielestä olla selkeästi tontin päämassalle eli kadunvarsirakennukselle alisteista. Uudisrakennus rikkoisi korttelirakenteen ja hierarkian sekä periaatteen siitä, että vain merkittävät julkiset rakennukset on saatu rakentaa muun kaupungin kattokorkeutta ylittäviksi. Muuta rakentamista korkeammalle ovat nousseet mm. kirkot, Stadionin torni, hotelli Torni, Erottajan Paloasema sekä tehtaiden piiput. MUSEOVIRASTON KANTA Entinen kaapelitehtaan talo on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus sekä tärkeä osa Punavuoren ja Hietalahden telakka-alueeseen liittyvää teollisuusrakentamisen perintöä ja miljöötä. Kohteella on rakennusperinnön suojelemista koskevan lain 3 :n tarkoittamaa merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen ja rakennustekniikan sekä erityisten ympäristöarvojen kannalta. Merkittävyys koostuu lain 8 :n määrittelemistä perusteista seuraavasti. Helsingin arvokkaisiin teollisuusympäristöihin lukeutuva entinen kaapelitehtaan talo on edustava esimerkki ajalleen tyypillisestä, rationalistisesta ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen taitavasti sovitetusta teollisuusarkkitehtuurista sekä suunnittelijansa tuotannosta (kohdat 2, 3 ja 4). Uudisrakentaminen esitetyllä tavalla korttelin sisälle turmelee entisen Kaapelitalon kaupunkitilallisen ja -rakenteellisen olemuksen siitä huolimatta, että rakennukseen itseensä kohdistuu asemakaavaluonnoksessa asianmukainen suojelumääräys. Sisäpihan täyttäminen rakennusmassalla heikentää myös kadunvarsirakennuksen sisätilojen arvoa ja käytettävyyttä. Kaupunkikuvallisesti korkea, korttelinsisäinen rakentaminen ei vaikuta niinkään rakennuksen välittömässä läheisyydessä, vaan etenkin merellisessä kaukomaisemassa sekä pitkissä katu- ja puistonäkymissä. Ympärillä olevasta perinteisestä umpikorttelirakenteeseen perustuvasta kaupunkitilasta täysin poikkeava tornimassa tulisi kohoamaan esimerkiksi Sinebrychoffin puiston, Hietalahden, Helsingin keskustan ja Eiran suunnasta katsottuun maisemaan. Taustanaan Helsingin keskusta Merikortteli muodostaa myös kantakaupungin merellisen julkisivun Hietalahden altaan, Jätkäsaaren ja Ruoholahden suunnista katsoen. Poikkeavan korkea rakentaminen ei sovellu kantakaupungin rakennuskorkeuksilta historiallisesti vakiintuneeseen maisemaan. Liike- ja asuinrakennusten kerroskorkeus on perinteisesti ollut alisteinen julkisille merkkirakennuksille, joista niistäkin pääosin kirkot ovat nousseet silhuetin kohokohdiksi. Helsingin kantakaupunki ja sen hahmo kaukomaisemassa tulee rauhoittaa ylikorkealta rakentamiselta. Kaupungista löytynee monia soveliaita korkean rakentamisen paikkoja. Harkinta tulee tehdä vastuullisen ja vaikutuksia monipuolisesti arvioivan kaupunkisuunnittelun keinoin, ei kiinteistönjalostuksen lähtökohdista. Sisäpihoille rakennettavaa volyymiä säätelee kaupunkirakentamisessa vallitseva hierarkia. Rakennettaessa Merikorttelin tapaiselle, kantakaupungin umpikorttelirakenteeseen perustuvalle sisäpihalle ei päärakennuksen asemassa oleva kadunvarsirakennus saa jäädä piharakennukseen nähden alisteiseen asemaan. Museoviraston näkemyksen mukaan suojeluesityksen kohteena olevan aluekokonaisuuden suojelu voidaan turvata maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, mutta se esittää päätöksen yhteydessä kuitenkin selvitettäväksi, onko kohteen

5 5(5) suojelemiseksi lailla rakennusperinnön suojelemisesta erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Pääjohtaja Juhani Kostet Intendentti Elisa El Harouny Tiedoksi: Helsingin kaupunginmuseo