PÄLKÄNEEN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA YHTEISTYÖLLÄ HYVÄÄ LAPSUUTTA JA NUORUUTTA PÄLKÄNEELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄLKÄNEEN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA YHTEISTYÖLLÄ HYVÄÄ LAPSUUTTA JA NUORUUTTA PÄLKÄNEELLÄ"

Transkriptio

1 PÄLKÄNEEN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA YHTEISTYÖLLÄ HYVÄÄ LAPSUUTTA JA NUORUUTTA PÄLKÄNEELLÄ KUNNAN ERI TOIMIALOJEN, SEURAKUNNAN JA KOLMANNEN SEKTORIN KESKEN TEHTÄ- VÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ: OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS, ELINYMPÄRISTÖ, HARRASTUS- MAHDOLLISUUDET JA KUNNAN TARJOAMAT PALVELUT.

2 Sivu 2/37 Sisältö 1 JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PERUSTA Lastensuojelulaki 2007/ Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Pälkäneen kunta NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT PALVELUT Neuvola Kouluterveydenhuolto Päivähoito Esikoulu Koulu Nuorisotyö ja vapaa-aika Seurakunnan tarjoamat palvelut Järjestöjen tarjoamat palvelut Kotipalvelun perhetyö Lastensuojelun perhetyö Erityispalvelut Sosiaalityö LASTENSUOJELUN TILA KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Ottolapsitoiminta LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA, VOIMAVARAT, KESKEISET PAINOPISTEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET NEUVOLA KOULUTERVEYDENHUOLTO PÄIVÄHOITO ESIKOULU KOULU NUORISOTYÖ JA VAPAA-AIKA KOTIHOIDON LAPSIPERHETYÖ LASTENSUOJELUN PERHETYÖ ERITYISPALVELUT LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ YHTEENVETO PAINOPISTEISTÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KORJAAVAT TOIMENPITEET TUKEVAT TOIMENPITEET ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET PÄÄTÖKSENTEKO SEURANTA YHTEENVETO PAINOPISTEISTÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TAULUKKO...32

3 Sivu 3/37 1 JOHDANTO 1.1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PERUSTA Lasten ja perheiden tarpeet sekä lakien ja ohjelmien tavoitteet ohjaavat suunnitelman sisältöä. Kansainväliset sopimukset ja Suomen perustuslaki velvoittavat turvaamaan lapsen oikeudet ja ottamaan huomioon lapsen edun kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Lapsella ja nuorella on perustuslakimme mukaiset kansalaisen oikeudet: oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun (731/1999). Lapsen oikeuksien sopimuksen (Sops 59, L 60/1991) mukaan eri artiklat ryhmitellään usein kolmeen ryhmään; 1) lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa, 2) lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja 3) lapsella on oikeus erityiseen suojeluun Lastensuojelulaki 2007/ Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta onkin eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Lastensuojelun suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lastensuojelun suunnitelman tulee ylittää hallintokuntien rajat ja kattaa laajasti lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on kehittää lasten suojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeisiin sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Erityisesti suunnitelman lastensuojelun tarvetta sekä lastensuojeluun varattavia voimavaroja koskevat kohdat sisältävät kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan kannalta keskeistä tietoa. Suunnitelman sisältö tulee huomioida kunnan talousarviossa. Suunnitelma voidaan liittää osaksi kunnan tai seutukunnan hyvinvointi- tai lapsipoliittista ohjelmaa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Lastensuojelun suunnitelma on tärkeä lastensuojelutyön laadun, asiakkaan oikeusturvan ja tasaarvon seuraamisen sekä toteuttamisen väline. Konkretisoitu suunnitelma sisältää kannanottoja lastensuojelun palvelujen saatavuuteen ja rakenteisiin. Lastensuojelun suunnitelman on tarkoitus toimia kunnan lastensuojelun lakisääteisenä ohjausvälineenä. Suunnitelmassa myös arvioidaan ja ennakoidaan lastensuojelutyön resurssien riittävyyttä ja sitä kautta myös lastensuojelutyöntekijöiden jaksamista Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) on käynnistynyt vuoden 2008 alusta ja siinä hyödynnetään mm. kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalihankkeen myötä kehitty-

4 Sivu 4/37 nyttä uutta työotetta. Ohjelmassa selvitetään uudistustarpeet ja viedään läpi haluttuja muutoksia yhteistyössä sidosryhmien ja kentän toimijoiden, erityisesti kuntien kanssa. Ohjelman päätavoitteet ovat, että kuntalaisten: osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät Laajaan tavoitteeseen osallisuuden lisääntymisestä ja syrjäytymisen vähentymisestä sisältyy lastensuojelun osalta osatavoite, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan (lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ( ) strategiset painopisteet ovat lapsia, nuoria ja perheitä koskien: ennaltaehkäisevän peruspalvelujärjestelmän toimivuus palvelujärjestelmän toimivuus elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki moniammatillisuus, poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta Hallitusohjelman lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoite- ja prioriteettilistaus on seuraavanlainen: lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistäminen vanhemmuuden tukeminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantaminen lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentäminen lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhainen tunnistaminen ja tuki nuorten koulutus ja työllisyys lasten ja nuorten terveyserojen kaventaminen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistäminen lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantaminen päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen lapsen oikeuksista tiedottamisen edistäminen Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen aloitettiin syksyllä Sosiaalityön johtaja Jarmo Tapola kutsui koolle työryhmän, joka muodostui eri toimijoiden edustajista. Työryhmä kokoontui 10 kertaa ja hyvinvointisuunnitelman kokosivat annettujen tietojen pohjalta projektityöntekijä Ulriika Kannas-Honkaniemi ja sosiaalityön johtaja Jarmo Tapola. Työryhmän puheenjohtajana toimi perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin ja sihteerinä sosiaalityön johtaja Jarmo Tapola. Lisäksi työryhmään kuuluivat terveydenhoitajat Kirsi Urkko, Helena Romu ja Tuula Pehkonen, sosiaalityöntekijä Harri Hautakorpi, perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen, rehtori Antti Anttila, opettaja Hanna Keino, päivähoidon johtaja Marja-Liisa Lehto,

5 Sivu 5/37 kiertävä erityislastentarhanopettaja Arja Löytynoja, nuorisotyönohjaaja Marianne Jaakkola Pälkäneen seurakunta, hallituksen jäsen Reija Siitonen Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pälkäneen osasto ja sivistyslautakunnan jäsen Minna Virpinen sekä alkaen perusturvajohtaja Janita Koivisto, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Jukka Kittilä, vapaa-aikalautakunnan jäsen Marja- Liisa Suomalainen, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Petri Ketola, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Esko Koskenvesa, sivistystoimenjohtaja Jukka Talka, vt. sivistystoimenjohtaja Mauri Nest, Mikko Niemi Salmentaan VPK, Tuomas Sihvola Sydän-Hämeen ratsastajat, Heidi Kiiltomäki Pälkäneen 4H-yhdistys ja Jaana Ahola Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pälkäneen osasto. Suunnitelman toiseen osaan on kerätty tilastotietoa kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta sekä tietoa kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden järjestämistä lapsille, nuorille ja perheille suunnatuista palveluista. Suunnitelman kolmas osa sisältää työryhmän esityksen lastensuojeluun ja siihen varattavista voimavaroista sekä tarvittavista toimenpiteistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja tukemiseksi Pälkäneen kunnassa. 2 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 2.1 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Pälkäne on ( ) asukkaan kasvukunta Pirkanmaalla Tampereen kupeessa. Pälkäne muodostaa yhdessä Kuhmalahden kunnan kanssa Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Pälkäneen asukasluku tulee kasvamaan siten, että vuonna 2015 kunnassa on 7597 asukasta. Alle 19 -vuotiaiden osuus väestöstä on Pälkäneellä hieman pienempi kuin koko maassa; Pälkäneellä 22,8 % ja koko maassa 23,0 %. 65 -vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 22,2 % (koko maa 16,7 %). Tilastokeskuksen mukaan Pälkäneellä on yhteensä 1934 perhettä, joista lapsiperheitä 38,5 %. Koko maassa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on 40,5 %. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä (16,8 %) on Pälkäneellä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (20,0 %). Pälkäneen työttömyysprosentti (10,4 %) on koko maahan verrattuna (11,3 %) pienempi. Myös nuorisotyöttömiä on vähemmän (5,9 % vuotiaasta työvoimasta) kuin koko maassa keksimäärin (9,0 %). Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on Pälkäneellä (10,9 %) hieman yli koko maan keskiarvon (9,3 %). Lapsiperheistä toimeentulotukea vuonna 2007 sai 4,1 % kaikista lapsiperheistä, mikä on huomattavasti vähemmän koko maan keskiarvoon verrattuna (8,5 %). Pälkäneen yli 15 -vuotiaan väestön keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus (38,8 %) noudattaa koko maan keskiarvoa (38,4 %). Sen sijaan korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on Pälkäneellä selvästi alhaisempi (19,8 %) kuin koko maassa (26,2 %). Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on Pälkäneellä hieman vähemmän (10,9 %) kuin koko maassa (11,4 %). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotietojen mukaan Pälkäneellä myydään 100 % alkoholia/asukas huomattavasti vähemmän kuin koko maassa. Pälkäneläisiä alle 24 -vuotiaita ei ole vuoden 2007 aikana ollut päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa hoidettavana. Sen sijaan päihdesairauksien hoitojaksoja on vuotiailla ollut lähes yhtä paljon kuin koko maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä on vuonna 2007 ollut lasten psykiatriassa (0-12 -vuotiaat) 66 käyntiä tuhatta lasta kohti. Vastaava luku koko maassa oli 160 käyntiä. Nuorisopsykiatrian ( vuotiaat) avokäyntejä oli tilastojen mukaan 268 tuhatta vastaavanikäistä kohden, kun koko

6 Sivu 6/37 maassa vastaava luku oli 483 käyntiä. Psykiatrian kuntoutumiskodeissa ei ole vuonna 2007 ollut hoidettavana alle 18 -vuotiaita Pälkäneläisiä. Pälkäneen kunnan hallinnoiman KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hankkeen puitteissa toteutettiin keväällä 2008 laaja selvitystyö kuntalaisten ja työntekijöiden mielipiteiden selvittämiseksi koskien lapsi- ja perhepalveluja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa (Pälkäne, Kuhmalahti). Selvitystyön toteutti Edufin Oy ja kuntalaisten mielipiteitä kysyttiin lapsiperheiden vanhemmilta sekä yläkouluikäisiltä nuorilta itseltään verkkokyselyn muodossa. Selvityksestä nousseiden johtopäätösten mukaan varsinaiset perhepalvelut saivat osakseen kohtalaisen kritiikin lisäksi runsaasti arvostusta ja niihin oltiin pääosin tyytyväisiä. Erityisen tyytyväisiä oltiin äitiys- ja lastenneuvolaan, päivähoitoon sekä kirjastopalveluihin. Sen sijaan nuorisoon, harrastustoimintaan, kouluun ja varhaiseen puuttumiseen liittyvät asiat nousivat kehittämiskohteiden kärkeen. Lisäksi selvitystyöstä käy ilmi lapsiperheiden kokemus siitä, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia kunnan päätöksentekoon ja toisaalta vastaajien kokemuksen mukaan päättäjät eivät ole erityisen kiinnostuneita lapsiperheiden asioista. 2.2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT PAL- VELUT Neuvola Pälkäneellä toimii kaksi erillistä neuvolaa, Onkkaalassa (jatkotekstissä Pälkäneen neuvola) ja Luopioisissa (Luopioisten neuvola). Molemmissa toimipisteissä on äitiysneuvola ja lastenneuvola. Pälkäneen neuvolassa yksi terveydenhoitaja työskentelee äitiysneuvolassa ja yksi terveydenhoitaja lastenneuvolassa. Pälkäneellä syntyy keskimäärin 50 vauvaa vuodessa, vaihteluvälin ollessa Lastenneuvolan kirjoissa oli yhteensä 363 yhden kuukauden kuuden vuoden ikäistä lasta. Luopioisten neuvolassa yksi terveydenhoitaja toimii äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa ja koulu-terveydenhuollossa sekä toinen terveydenhoitaja lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Luopioisissa syntyy vauvaa vuodessa. Lastenneuvolassa oli kirjoilla 170 lasta Raskauden seuranta hoidetaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Keskimäärin käyntejä raskauden aikana kertyy 11, näistä kolme käyntiä lääkärille, muut terveydenhoitajalle. Synnytyksen jälkeen tehdään yhdestä kolmeen kotikäyntiä. Neuvolakäynneillä lähtökohtana ovat kunkin asiakkaan ja perheen tarpeet; yksilöllisyys ja perhekeskeisyys korostuvat. Asiakastyössä tärkeintä on vuorovaikutuksellinen keskustelu, johon sisältyy terveysneuvontaa sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukemista. Äitiysneuvolan tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat TAYS (äitiyspoliklinikka, vauvaperhetyö jne.), mielenterveystoimisto sekä sosiaalityöntekijät. Perhevalmennus järjestetään neuvoloiden yhteisenä toimintana. Valmennusohjelma sisältää kolme terveydenhoitajan ohjauskertaa, myös fysioterapeutti, Kelan edustaja sekä suuhygienisti osallistuvat perheen ohjaukseen. Perhevalmennus on hakemassa uutta muotoaan osana moniammatillisen perhetyön kehittämistä. Nyt jo tästä käytössä on Haikarapäivä, jossa kaksi kertaa vuodessa eri tahojen edustajat kertovat toiminnastaan lapsiperheen hyväksi. Mukana ovat olleet Mannerheimin lastensuojeluliitto, seurakunta, päivähoito ja perhetyö. Lastenneuvolassa perheelle tarjotaan käyntejä valtakunnallisten suositusten mukaan: 0 6 kk käynti neuvolassa kuukausittain, ensimmäinen käynti kotikäyntinä, 3 kk iässä lääkärineuvola 6-12 kk käynti neuvolassa kahden kuukauden välein, 8 kk iässä lääkärineuvola 1-2 v kaksi käyntiä terveydenhoitajalla, lääkärikäynti 1,5 -vuotiaana 2-6 v käynti terveydenhoitajalla kerran vuodessa, lääkärineuvola 5 -vuotiaana

7 Sivu 7/37 Aikatauluissa pyritään joustavuuteen perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Koko perheen hyvinvointia seurataan hyvin kokonaisvaltaisesti. Vanhemmuuden tukeminen ja tarvittavien tukimuotojen löytäminen perheelle eri tilanteissa on tärkeä työmuoto. Perhekeskeinen työote ja ehdoton luottamus ovat perusta tälle työlle. Neuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja kasvua, rokotusohjelma toteutetaan valtakunnallisen ohjeen mukaan. Lastenneuvolan tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat perhetyöntekijät, päivähoito ja esikoulu, sosiaalityöntekijät, erityistyöntekijät (psykologi, puheterapeutit, fysioterapeutti), seurakunta ja MLL. Myös TAYS eri poliklinikkoineen on merkittävä yhteistyön tekijä. MIKÄ TOIMII NEUVOLASSA HYVIN neuvolapalvelut tuotetaan lähipalveluina perheille on tarjolla tukea matalan kynnyksen palveluna vanhemmuuden tukeminen, vanhempien kasvatustehtävän tukeminen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen seulonta eri työvälinein (testimenetelmät mm. Lene ja Lumiukko, haastattelu- ja seulontakaavakkeet) varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevä työote terveydenhoitaja lääkäri -yhteistyö, lastenlääkärin vastaanotto Kangasalan terveysasemalla perhevalmennus MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ yhteistyön tiivistäminen lapsiperhetyöhön osallistuvien toimijoiden kesken, esimerkiksi säännöllisesti kokoontuvan varhaiskasvatustyöryhmän muodossa kaikissa lapsiperheiden palveluissa painopisteen siirtäminen entistä varhaisempaan puuttumiseen ja avun saantiin, myös käytännön avun muodossa kotipalvelun perhetyön huomattava lisääminen lasten erityispalvelujen saanti, ainoastaan fysioterapeutille pääsee pitkään jonottamatta, mutta esimerkiksi psykologin ja puheterapian palveluja liian vähän, samoin lastenpsykiatrian palvelut riittämättömät lapsiperheen asioista tiedottaminen kunnan sisällä, esimerkiksi kunnan kotisivujen käyttö tiedotusvälineenä Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollossa valtakunnallinen tavoite on vuoden 2011 alusta tarkastaa koululaiset joka vuosi. Tämä tavoite toteutuu osittain Pälkäneen kouluissa ajanpuutteen vuoksi. Ensimmäinen koululaisen tarkastus on ennen ensimmäistä kouluvuotta, kouluuntulotarkastus. Lääkärintarkastus on ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla sekä lukion toisella luokalla. EMU (mukautettu opetus) ja EHA (harjaantumisopetus) luokkien oppilaat tarkastetaan joka vuosi. Heidän tarkastuksiinsa osallistuu sekä terveydenhoitaja että yksilöllisen tarpeen mukaan lääkäri. Lukion toisen luokan pojille tehdään samalla kutsuntatarkastus armeijaa varten. Nuorison terveystodistuksen saa 8. luokan ja lukion tarkastuksen yhteydessä, sitä tarvitaan mm. mopokorttia ja ajokorttia varten. Terveydenhoitajalla on lisäksi vastaanottoaikoja, jolloin hänen luokseen voi mennä ilman ajanvarausta.

8 Sivu 8/37 Kouluterveydenhuollon asiakkuussuhde perustuu lapsen ja nuoren kanssa rakentuvaan luottamussuhteeseen. Tärkein työmenetelmä on haastattelu ja havainnointi sekä luottamuksellinen keskustelu. Lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä seurataan eri mittaus- ja havainnointimenetelmin sekä kyselyin. Oppilashuoltoryhmä on tärkeä moniammatillinen toimintamuoto. Siinä paneudutaan yksittäisen oppilaan asioihin syvemmin, esille nousseiden tarpeiden pohjalta. Yhteistyötä tehdään vanhempien, opettajien, koulukuraattorin ja erityistyöntekijöiden (mm. perheneuvolan psykologit, puheterapeutit, fysioterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja) kanssa. Yksilöllisesti yhteistyössä saattaa olla mukana muitakin tahoja. Pälkäneen kouluterveydenhoitajalla oli vastuullaan vuoden 2008 lopussa noin 600 oppilasta. Luopioisten kouluilla oli 297 oppilasta sekä lisäksi Anna Tapion koulun 260 oppilasta. MIKÄ TOIMII KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA HYVIN kouluun siirtymisvaiheessa tieto oppilaasta siirtyy esikoulusta ja lastenneuvolasta koululle yhteisessä nivelvaiheen palaverissa yhteistyö eri osapuolten välillä (kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori sekä sosiaalitoimi), oppilashuolto opettajat aktiivisia tuomaan oppilaan asioita kouluterveydenhuoltoon ja yhteistyö opettajien kanssa hyvää tarkastuksissa hyvät, yhtenäiset ohjeistukset kaikilla kouluilla MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ aikaresurssien uudelleen mitoitus uuden asetuksen tullessa voimaan vuoden 2011 alusta, koskee niin terveydenhoitajaa kuin lääkäriä, jonka työpanosta kaivataan muutenkin lisää kouluille koulupsykologin palvelut yhteistyö ja kumppanuus nuorisotyön kanssa, nyt kaivataan ehdottomasti nuorisotyöntekijää/tekijöitä tukemaan omalta osaltaan nuorten tasapainoista kehitystä ja osallisuutta sekä tuomaan esille nuorisonäkökulmaa suunnittelussa ja päätöksenteossa Päivähoito Pälkäneen kunnassa päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä perhepäivähoitona hoitajan kotona. Kunnan järjestämää päivähoitoa käytti 2008 yhteensä 317 lasta ja päivähoidon käyttöaste oli 61 %. Yksityisen hoidon tukea maksettiin keskimäärin 8 lapsesta kuukaudessa ja kotihoidon tukea sai keskimäärin 91 perhettä kuussa. Pälkäneellä ei ole käytössä kotihoidon tuen kuntalisää. Päivähoidon lyhyen tähtäimen painopisteenä on palvelun tarjonnan kehittäminen kysyntää vastaavaksi. Hoitoa tarjotaan silloin, kun siihen on tarvetta ja päiväkodin aukioloajoissa joustetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päiväkodin aukioloaikaa pidennetään kysynnän mukaan alkaen kello kuudesta kello kahdeksaantoista asti. Tämä vähentää painetta vuorohoitoon, eikä lapsen tarvitse vaihtaa ryhmää kesken hoitopäivän. Pitkän tähtäimen painopisteenä on avoimen päivähoidon kehittäminen.

9 Sivu 9/37 Pälkäneen kunnassa toimii vuoden 2009 alusta alkaen kolme päiväkotia, joissa on yhteensä 126 yli kolmevuotiaan hoitopaikkaa. Kaksi päiväkotia sijaitsee Pälkäneen kirkonkylällä ja yksi Luopioisten kirkonkylällä. Henkilökuntaa päiväkodeissa on yhteensä 20 kokoaikaista työntekijää. Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään kymmenessä ryhmäperhepäiväkodissa, joissa on yhteensä 110 paikkaa ja 27 työntekijää. Lisäksi 7 perhepäivähoitajaa työskentelee kotonaan ja heillä on yhteensä 28 hoitopaikkaa. Esiopetuksessa on 86 paikkaa ja 8 työntekijää. Oman kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut ovat päivähoidon käytettävissä tarpeen mukaan. Pälkäneellä toimii myös yksityinen päiväkoti, jonka kanssa kunnalla on ostopalvelusopimus. Vuonna 2008 hoitoa ostettiin viidelle lapselle. MIKÄ TOIMII PÄIVÄHOIDOSSA HYVIN Perushoito sujuu hyvin ja kaikille lapsille on järjestynyt paikka erityislastentarhanopettajan palvelut Yhteistyö neuvolan, seurakunnan ja perheneuvolan kanssa MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ Päivähoidon avoimet palvelut perheille, jotka hoitavat lapsia kotonaan (avoin päiväkoti, perhekerho, parkkitoiminta ym.) Psykologipalvelut kaukana Esikoulu Esiopetusta annetaan lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja sen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta, joka toteutetaan perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Vanhemmat ratkaisevat lapsen osallistumisen esiopetukseen. Esiopetus on osallistujille maksutonta. Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai opetustoimen alaisuudessa koulussa. Pälkäneellä esiopetuksen oppilailla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, kun koulumatka on yli kolme kilometriä. Esiopetusta annetaan neljä tuntia viitenä päivänä viikossa. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet määrittävät esiopetuksen sisällön ja tavoitteet. Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia vuodessa. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella säilyy subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan. Opetusministeriön suosituksen mukaan esiopetusryhmään saa kuulua enintään 13 lasta tai 20 lasta, jos ryhmässä on opettajan lisäksi toinen koulutettu aikuinen. Pälkäneen kunnassa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa sekä koulujen yhteydessä olevissa tiloissa esiintyvän tarpeen mukaan. Esikoulu opetus sijoittuu hallinnollisesti sosiaalipalvelujen alle. Pälkäneen perusturvalautakunta on hyväksynyt esiopetussuunnitelman, jossa määritetään toiminnan arvot, päämäärät ja tavoitteet. Opetushallituksen vahvistamat valtakunnalliset ope-

10 Sivu 10/37 tussuunnitelman perusteet ohjaavat esiopetuksen sisällön suunnittelua ja toimivat perustana paikallisille opetussuunnitelmille. MIKÄ TOIMII ESIOPETUKSESSA HYVIN tilojen yhteiskäyttö pätevä henkilökunta erityisopetuksen palvelut yhteistyö neuvolan kanssa MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ päivähoidon ja koulun yhteistyö selvitetään mahdollisuus vuosiluokattoman (0-2 luokan) alkuopetuksen järjestämisestä tiedon kulku kunnan sisällä käytäntöjen yhtenäistyminen selvitetään onko esikoulutoiminnan organisointi nykyisellä mallilla tarkoituksenmukaista vai onko syytä jatkossa tehdä myös hallinnollisia muutoksia Koulu Pälkäneen kunnassa on kymmenen peruskoulua, joista kahdeksan alakoulua ja kaksi yläkoulua. Lisäksi kunnassa on oma lukio. Peruskouluissa opiskelee noin 750 ja lukiossa noin 110 oppilasta yhteensä 68 opettajan johdolla. Erityisopetusryhmiä on yhteensä neljä, kolme Kostian koulussa ja yksi yhteiskoululla. Laaja-alaista erityisopetusta (ei kiinteää ryhmää) annetaan kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opiskelee 20 oppilasta. Erityisopetuksen raja on löyhä ja oppilaita integroidaan joissakin aineissa erityisluokkaopetuksesta yleisopetukseen ja yleisopetuksesta erityisluokkaopetukseen. Pälkäneen kouluissa työskentelee koulukuraattori kolmena päivänä viikossa sekä sosionomi (AMK) kahtena päivänä viikossa. Koulupsykologipalvelut ostetaan Kangasalan terveyskeskuksesta. Kouluterveydenhoitajia, joiden toimenkuvaan kuuluu myös neuvolatyö, on kunnan alueella kolme. Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin ja on luonteva osa koulujen toimintaa. Syksyllä 2008 on aloitettu koulujen kotiin lähettämien tiedotteiden kerääminen sivistyslautakunnan tietoon. Kouluilla toimii vanhempainneuvostoja, lisäksi koko kunnan alueella toimii Koti ja koulu ry., joka organisoi kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja järjestää tilaisuuksia. Koulun aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta laajeni vuonna Toimintaa on helppo muokata toimivaksi, koska kunnassa työskentelee paljon koulunkäyntiavustajia, joiden työpanosta voidaan hyödyntää. Lisäksi toimintaan saadaan merkittävää valtion tukea. Kerhotoimintaa järjestetään useimmilla kouluilla ja siihen saadaan valtionavustusta. Kerhojen aiheina ovat muun muassa bänditoiminta, ilmaisutaito, käsityö ja liikunta. Tukioppilastoimintaa on molemmilla yläkouluilla ja oppilaskuntatoimintaa Pälkäneen Yhteiskoulussa ja Kostian koululla. Koulunkäyntiavustajia on lähes kaikilla kouluilla, tällä hetkellä yhteensä 25. Koulunkäyntiavustajat auttavat ja tukevat oppilaita koulutehtävien teossa. Jotkut avustajista toimivat oppilaiden henkilökohtaisina avustajina. He ovat ohjaajina myös koulujen aamupäivä- ja iltapäiväkerhoissa.

11 Sivu 11/37 Kriisityön suunnitelmat on kunnassa päivitetty. Syksyllä 2008 sivistyslautakunnassa hyväksyttiin suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Lähtökohtana on varhainen puuttuminen varsinaisten kriisitilanteiden ehkäisemiseksi. Koulujen oppilashuoltoryhmät ovat toimiva ja moniammatillinen yhteistyöelin, joka työskentelee parantaakseen koko koulun olosuhteita ja yksittäisen oppilaan hyvinvointia. MIKÄ TOIMII KOULUPUOLELLA HYVIN Kouluilla on hyvä ja motivoitunut henkilökunta Perusopetus toimii hyvin ja pystytään tukemaan myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita perusopetuksen piirissä Koulujen henkilökunta kouluttautuu aktiivisesti ja pyrkii seuraamaan aikaansa Yhteistyö akselilla neuvola esikoulu koulu on toimiva Kaikkien koulujen opetuksen kehittämistä palvelevat hankkeet, joita tällä hetkellä ovat tehostetun ja erityisen tuen projekti, oppilashuollon projekti, oppilaanohjauksen projekti Alakoulun puolella (Kostian koulu) toteutetaan yhteistoiminnallista opetusta, jossa II - IV yleisluokka ja erityisluokka ovat tiiviissä yhteistyössä Kuraattoripalvelut toimivat hyvin, mutta eivät ole riittävällä määrällisellä tasolla Koulupudokkaita ei juuri ole, koko ikäluokka saa perusopetuksen päättötodistuksen Nivelvaiheyhteistyö siirryttäessä yläkouluista lukioon toimii, lukion oppilaista % on omien koulujen oppilaita MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ Koulupsykologipalvelut ovat riittämättömiä koko oppilasmäärään nähden Kuraattoripalvelut on koettu riittämättömiksi, kahden osa-aikaisen kuraattorin työpanoksella ei pystytä vastaamaan koko ajan kasvavaan tarpeeseen Opiskeluvaikeudet ovat aiempaa yleisempiä ja tukitoimia tarvittaisiin enemmän Oppilasarviointia tulee kehittää ja yhdenmukaistaa eri yksiköiden välillä Kriisitilanteisiin valmentautuminen vaatii kehittämistä ja koulukohtaisten valmiussuunnitelmien päivittämistä Nuorisotyö ja vapaa-aika Pälkäneen kunnan nuorisotyön keskeinen ajatus on edistää nuorten kasvua ja hyvinvointia eri toimenpitein. Kunnassa ei ole perustyötä tekevää nuorisonohjaajaa, vaan osa-aikainen (50 %) nuorisosihteeri. Kunnan nuorisotoimen keskeisimmät tehtävät on tilojen varaaminen nuorison käyttöön, järjestöjen tukeminen sekä yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa tapahtumien ja leirien järjestäminen. Kunnalla on hyvin toimivat ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet niin ulko- ja sisäliikuntapaikkoina. Kunnan alueella sijaitsee myös laskettelukeskus. Kunnalla on myös omia erikoistiloja mm. teatteri, joka on myös nuorten käytössä. Teatterissa järjestetään esimerkiksi elokuvailtoja. Uusi kirjasto on vilkkaassa käytössä. Lisäksi kansalaisopisto tarjoaa erilaisia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Se järjestää muun muassa taiteen perusopetusta, mikä antaa mahdollisuudet pitkäjännitteiseen opiskeluun musiikin sekä kuva- ja käsityötaiteen alalla. Kunnassa toimii myös Valkeakosken musiikkiopiston sivutoimipiste. Nuorisotoimen ongelma on nuoriso-ohjaajan puuttuminen eli kohtaavan työn tekijää ei ole. Aktiiviselle tekijälle olisi paljon työtä, mutta resurssia työntekijän palkkaamiseen ei ole. Erityisnuorisotyö-

12 Sivu 12/37 tä kunnassa ei ole lainkaan. Nuorisotyöntekijän toimenkuvaan kuuluu tilatoiminnan lisäksi monipuolinen nuorten aktivointi ja erilaisen toiminnan järjestäminen. Nuorisotyöntekijän on oltava aktiivinen ja toimittava moniammatillisesti yhteistyössä eri viranomaisten, eri kouluasteiden sekä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Pälkäneen kunnassa toimii runsaasti erilaisia aktiivisia yhdistyksiä, joiden toiminnasta tarkemmin järjestöjä esittelevässä luvussa (2.2.8). MIKÄ TOIMII NUORISOTYÖSSÄ HYVIN Seuratoiminta pääsääntöisesti hyvällä tasolla Harrastuspaikat ja -mahdollisuudet liikuntapuolella kohtuullisella tasolla Yhteistyö Aitopajan kanssa toiminut hyvin (nuorten nikkarointipaja) MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ Yhteistyö koulujen kanssa Nuorisotilatoiminnan kehittäminen Nuorisojärjestöjen määrän lisääminen Nuorisotyöntekijä Tiedotus Nuorisovaltuuston toiminnan elvyttäminen Seurakunnan tarjoamat palvelut Pälkäneen seurakunta järjestää viikoittaista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille. Toimintamuotoina ovat kerhot, retket, tapahtumat, leirit, musiikkitoiminta ja jumalanpalvelukset. Lapset, nuoret ja perheet tulevat autetuiksi toiminnan ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työalan tehtävä on antaa kristillistä kasvatusta sekä kulkea seurakuntalaisten rinnalla. MIKÄ TOIMII SEURAKUNNAN PALVELUISSA HYVIN Seurakunnan toiminta tavoittaa yli puolet kunnan lapsista ja nuorista Seurakunnan työntekijät ovat ruohonjuuritason tekijöitä, jotka kuulevat ja näkevät lasten ja nuorten hyvinvointia Yhteistyöllä ja tiedon jakamisella kunnan ym. työntekijöiden kanssa Pälkäneen alueen lapsista ja nuorista pidetään huolta MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ Seurakunta toivoo kunnalta resursseja yhteistyöhön lasten ja erityisesti nuorten kanssa tehtävään toimintaan Järjestöjen tarjoamat palvelut Pälkäneellä ns. kolmatta sektoria edustavat yhdistykset ja yhteisöt tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille palveluja ja monipuolista toimintaa. Pääsääntöisesti ne järjestävät harrastus- ja virkistystoimintaa kaiken ikäisille kuntalaisille, mutta varsinaisten ostopalvelujen tuottaminen kunnalle on tällä hetkellä varsin vähäistä.

13 Sivu 13/37 Aitoon Taekwon-Do ry Taekwondo on monipuolinen itsepuolustuslaji, joka kehittää harrastajan kuntoa, voimaa, nopeutta, notkeutta ja koordinaatiota. Seura järjestää eri ikäluokille harjoitus- ja kilpailutoimintaa Aitoossa, Luopioisissa ja Onkkaalassa. Aitoon VPK:n nuoriso-osasto Onkkaalan VPK:n nuoriso-osasto Palokuntien alaisuudessa toimii viikoittain kokoontuvat nuoriso-osastot. Palokuntanuorten parissa opetellaan palo- ja pelastustoiminnassa tarvittavia taitoja. Harjoitusten lisäksi toimintaan sisältyy leirejä, opintomatkoja ja retkiä. Salmentaan VPK ry Salmentaan VPK:lla ei ole varsinaista nuoriso-osastoa, mutta nuoret osallistuvat palokunnan toimintaan soveltuvin osin. Lapset ja nuoret osallistuvat mm. viikoittain palokunnan vetämään Ukkoliikuntaan, missä liikutaan jumpaten ja pelaten pallopelejä. Palokunta ylläpitää kerhotiloja, jossa lapset ja nuoret voivat kokoontua. Koti ja Koulu ry Koti ja Koulu yhdistyksen johtotähtenä ovat yhteistyö ja avoin keskustelu vanhempien, koulun ja päättäjien välillä. Lasten hyvinvointi, turvallisuus ja oikeus laadukkaaseen koulutukseen ovat tärkeitä, eikä niitä saa unohtaa kunnallisessa päätöksenteossa. Kukkian haukut ry Kukkian Haukut ry järjestää koiraharrastustoimintaa kaikille ikäluokille Luopioisissa. Toiminta sisältää koulutusta, kilpailu-, koe- ja kurssitoimintaa ja jäsenistön yhteisiä tapaamisia. Laitikkalan nuorisoseura ry Laitikkalan nuorisoseura järjestää lapsille sekä koko perheelle suunnattua toimintaa mm. alle kouluikäisille suunnattua muskaria. Luopioisten urheilukalastusseura Seura järjestää kesä- ja talvikaudella kalastuskilpailuja, joihin osallistuminen on nuorille (alle 16 v.) maksutonta. Toimintaa esitellään vuosittain kunnan ja seurakunnan järjestämällä nuorten leirillä ja muissa soveltuvissa tilaisuuksissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Luopioisten yhdistys Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pälkäneen yhdistys MLL:n toiminnan tavoitteena on paikkakunnan lasten, nuorten ja heidän perheidensä turvallisuuden, hyvinvoinnin ja terveen kehityksen turvaaminen sekä lastensuojelun ennaltaehkäisevä toiminta. Vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä arvostusta ja hyvinvointia. MLL järjestää erilaisia tapahtumia, retkiä, kursseja, kerhoja ja perhekahvilatoimintaa.

14 Sivu 14/37 Sydän-Hämeen Ratsastajat ry Sydän-Hämeen Ratsastajat järjestää ratsastustoimintaa kaikille ikäryhmille. Toiminta sisältää mm. heppakerhoja, harjoituksia, kilpailuja, kursseja ja retkiä. Partiolippukunta Kostian Kahlaajat ry Partio toimii Pälkäneellä partioperiaatteen mukaisesti kasvattaen lapsista ja nuorista vastuuntuntoisia ja aktiivisia, toisia ihmisiä kunnioittavia ja luonnosta välittäviä ihmisiä. Toimintaa järjestään kolmessa eri ryhmässä (Sudenpennut, Vartiot ja Vaeltajaryhmät) pääasiassa Onkkaalan alueella. Pälkäneen Hengitysyhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on vammaisjärjestönä ja Hengitysliitto Helin jäsenenä edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja yhdenvertaisuutta kuntalaisina sekä toimia terveellisen elinympäristön puolesta. Yhdistys tarjoaa jäsenistölleen liikuntaryhmiä (vesivoimistelu, Boccia) ja järjestää erilaisia terveyttä edistäviä kampanjoita. Pälkäneen Luja-Lukko ry Luja-Lukko on liikunnan yleisseura, jonka alaisuuteen kuuluu seuraavia lajijaostoja: jalkapallo jääkiekko kuntojaosto (lasten liikuntakerhot, naisten kuntojumppa, keppijumppa, seniorijumppa, maratoonarit, frisbeegolf ja kyykkä) koripallo Laitikkalan kyläosasto lentopallo luistelu suunnistus salibandy yleisurheilu Pälkäneen musiikkiteatteri ry Pälkäneen Musiikkiteatteri ry on vuonna 2008 perustettu harrastajateatteri. Se toimii Sydän- Hämeen alueella olevien näyttelijöiden, laulajien, tanssijoiden sekä muusikoiden kesken. Pälkäneen 4H-yhdistys Pälkäneen 4H-yhdistys järjestää kerhoja ja koulutusta sekä yrittäjyyteen kannustavaa toimintaa nuorille. Pälkäneen 4H-yhdistys on vuosia toiminut sekä kunnan että seurakunnan yhteistyökumppanina nuorisotyössä. Ratsastusseura PR-88 ry Ratsastusseura PR-88 järjestää ratsastustoimintaa kaikille ikäryhmille. Toiminta sisältää mm. heppakerhoja, harjoituksia, kilpailuja, kursseja ja retkiä.

15 Sivu 15/37 Rautajärven kyläyhdistys ry Rautajärven kyläyhdistys on järjestänyt koko perheelle suunnattua toimintaa mm. yleisurheilukoulua, pesäpalloiltoja, patikkareissuja, laskiaistapahtumia, kuutamohiihtoja ym. Liiteosassa on edellä mainittujen yhdistysten yhteystiedot Kotipalvelun perhetyö Lapsiperhetyön osuus kotihoidon palveluista on noin 5-10 %. Tällä hetkellä kotihoidon saatavuus lapsiperheille on kohtuullisella tasolla. Ennalta tiedossa oleviin tarpeisiin pystytään pääsääntöisesti vastaamaan, mutta äkilliset esimerkiksi sairaan lapsen hoidosta johtuvat tarpeet ovat ongelmallisia, varsinkin jos tarve edellyttää kotiapua koko päiväksi tai useammaksi päiväksi. Kotihoidossa ei ole tällä hetkellä resurssia tehdä riittävästi ennaltaehkäisevää työtä Lastensuojelun perhetyö Lastensuojelun perhetyötä on kehitetty sekä Kehittäjä-sosionomi hankkeessa ( ) että KEPEET -hankkeessa ( ). Tämän kehittämistyön tuloksena Pälkäneen kunnassa toimii vakinainen perhetyön ohjaaja ja perhetyöntekijä. Lastensuojelun perhetyön kehittäminen on ollut välttämätön asiakasmäärien räjähdysmäisen kasvun vuoksi. Tavoitteena on, että hankkeissa aloitettu moniammatillinen kehittämistyö jatkuu kunnassa. Perhetyöntekijöiden toimenkuva koostuu tällä hetkellä sekä ennaltaehkäisevästä että korjaavasta työstä. Työtä tehdään toiminnallisella otteella, jossa lapsi on työn keskiössä. Perhetyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden, kuraattorin, terveydenhuollon, koulun ja päivähoidon kanssa. Perhetyö on Pälkäneellä vielä uusi toimintamuoto ja sen kehittäminen kunnan näköiseksi vie vielä aikaa. Perhetyön tavoitteena on ennaltaehkäisevyys ja perhelähtöisyys. Perhetyössä ohjataan ja neuvotaan perhettä sekä autetaan ja opetetaan erilaisissa käytännön asioissa. Perhetyöstä tehdään perheen kanssa suunnitelma, jonka mukaan edetään ja jossa määritellään perhetyön tarve, määrä ja kesto. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan Erityispalvelut Erityispalveluiden osalta Pälkäneen kunta on pääosin muualla tuotettujen palveluiden varassa. Suurin osa palveluista saadaan kuntayhtymistä, joissa kunta on mukana. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri keskuspaikkanaan Tampere tuottaa kaikki erikoissairaanhoidon palvelut. Vuoden 2009 alusta myös kehitysvammaisten laitoshoito ja neuvola siirtyvät sairaanhoitopiirille. Kehitysvammahuollon avopalvelut siirtyivät yhteistoiminta-alueelle, jossa vastuukuntana toimii Kangasalan kunta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu Kangasalan ja Pälkäneen lisäksi Juupajoki, Kuhmalahti ja Oriveden kaupunki. Yhteistoiminta-alue, Kangasalan kunta isäntäkuntana, tuottaa perusterveydenhuollon palvelut, perheneuvolan, nuorisopsykiatrisen työryhmän ja mielenterveystoimiston palvelut. Nuorisopsykiatrinen työryhmä aloitti toimintansa 8/2007 ja työryhmään hakeudutaan terveydenhuollon kautta (lähete tarvitaan). Hoito on suunnattu vuotiaille nuorille (yli 18 vuotta täyttäneet ovat ensisijaisesti mielenterveystoimiston asiakkaita ainakin, jos ovat jo muuttaneet pois kotoa ja ovat jo työelämässä tai mielenterveysongelman voidaan olettaa jatkuvan pitkään aikuisiälle). Työryhmään

16 Sivu 16/37 kuuluu psykiatrinen sairaanhoitaja ja lääkäri. Yhteistoiminta-alueen kautta saa myös puhe- ja toimintaterapiaa, psykologin palveluita ja psykiatrian palveluita. Sovittelutoimintaan liittyvät palvelut rikos- ja riita-asioissa saadaan Pirkanmaan sovittelutoimistosta Tampereelta. Perheasioiden sovittelua sekä lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvää sovittelua tehdään osana sosiaalityötä tarpeen mukaan. Perheasioiden sovittelua saa myös Kangasalan perheneuvolasta ja Tampereen ev. lut. seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta. Vammaispalvelulain mukaiset etuudet ja palvelut hoidetaan omassa kunnassa ja niitä hoitaa asioihin perehtynyt palveluohjaaja. Henkilötutkinnat ja päihdehuollon palvelut hoidetaan osana kunnan sosiaalityötä. Päihdehuollon tutkimusta ja laitoshoitoa ostetaan pääosin Kaivannon sairaalasta (PSHP) ja Mainiemen kuntoutumiskeskukselta (Lammi). Avopalvelut ostetaan Valkeakosken A-klinikalta ja Tampereen A-klinikkatoimelta (A-klinikkasäätiö). Lisäksi käytetään myös muita palveluiden tuottajia tilannekohtaisesti Sosiaalityö Lastensuojelulain mukaan kunnan on tuettava lapsen vanhempia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu on laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Pälkäneellä toimii sosiaalityössä sosiaalityön johtaja ja kaksi sosiaalityöntekijää. Lisäksi sosiaalityöllä on käytettävissä asiakaspalvelusihteeri. Palveluohjaaja hoitaa vammaispalveluun liittyvät tehtävät, jotka koskevat myös lapsia ja perheitä. Sosiaalityön tiimissä toimii lisäksi kaksi perhetyöntekijää. Pälkäneellä sai toimeentulotukea vuonna perhettä joissa asui alaikäisiä lapsia yhteensä 61. Tukea saaneiden osuus on 4,1 % lapsiperheistä. Kaikki pienituloiset perheet eivät ole toimeentulotuen asiakkaita kuten työssäkäyvät pienituloiset yksinhuoltajat, vaikka heidän tulonsa voivat jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Sosiaalityöntekijän vastaanotolle pääsee pääsääntöisesti lain edellyttämän viikon aikana. Kriisitilanteissa aika kyetään järjestämään samalle tai viimeistään seuraavalle päivälle. Lastensuojelussa asiakasmäärät ja menot ovat olleet viime vuosina kasvussa. Tämä on valtakunnallinen trendi. Osittain tähän vaikuttaa yhteiskunnassa tapahtunut asenteiden muutos. Perheiden sisäisiä asioita ei pidetä enää vain perheelle kuuluvina, vaan yhteiskunta on alkanut puuttua yhä enemmän perheiden asioihin. Samoin monet ennen hyväksyttyinä pidetyt kasvatusmenetelmät ovat tulleet lain vastaisiksi. Myös kynnys puuttua ongelmiin on madaltunut. MIKÄ TOIMII SOSIAALITYÖSSÄ HYVIN lastensuojelussa on toistaiseksi pystytty vastaamaan palveluiden kysynnän kasvuun kahden perhetyöntekijän avulla on kyetty auttamaan monia tukea tarvitsevia lapsia ja perheitä lastensuojeluilmoitukset kyetään käsittelemään lain edellyttämän seitsemän päivän aikana ja lastensuojelun tarpeen selvitykset kolmen kuukauden aikana sijoituspaikka on löytynyt kodin ulkopuolelle sijoitettaville lapsille ja nuorille

17 Sivu 17/37 MIKÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ kotiin annettavien ja kodin ja laitoksen välimaastoon sijoittuvia palveluita on kehitettävä laitoshoidon määrä on kasvanut perhehoidon kustannuksella perheille tarjottavia psykososiaalisia palveluja on jalkautettava 2.3 LASTENSUOJELUN TILA KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lastensuojeluilmoituksia tuli vuonna lapsesta. Ilmoitukset koskivat 25:ttä eri perhettä. Ilmoittajina olivat neuvola, päivähoito, koulu, TAYS, poliisi ja sukulaiset. Ilmoituksen perusteina olivat lapsen kaltoinkohtelu, vanhemman päihdeongelma ja lapsen omaan käyttäytymiseen liittyvät ongelmat esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelun tarpeen selvityksiä tehtiin kuusi vuonna Näistä kolme saatiin tehtyä määräajassa. Yksi perhe muutti kesken selvityksen pois ja kahdessa tapauksessa tutkimukset ovat kesken (perheneuvola ja lastenpsykiatrian poliklinikka). Yhteensä viidessä tapauksessa asiakkuus jatkuu. Näissä tapauksissa on tehty myös asiakassuunnitelma Avohuolto Lastensuojelun avohuollon asiakkaina on karkeasti ottaen noin viisi prosenttia alle 18-vuotiaista ja asiakkaiden määrä on ollut kasvussa. Jonkinasteista huolta on ollut lähes sadasta lapsesta. Tarjotut avohuollon toimenpiteet voivat vaihdella lapsen harrastuksen taloudellisesta tukemisesta päivähoitopaikan järjestämiseen. Perhetyö on yksi avohuollon tukimuoto jonka merkitys on kasvanut viime vuosina. Tukiperhe oli kolmella lapsella Sijaishuolto Pälkäneellä on sijoitettu kodin ulkopuolelle seitsemän lasta. Neljä lapsista oli sijoitettu perhehoitoon ja kolme laitoshoitoon. Vuonna 2008 tehtiin kaksi uutta huostaanottoa. Sijoitettujen lasten osuus

18 Sivu 18/37 alle 18-vuotiaista on noin 0,4 %. Pirkanmaalla kunnissa luku on keskimäärin 1 %. Sijoitukset tehtiin yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa, jolloin ei tarvittu kiireellistä sijoitusta. Huostaanottojen syynä olivat lapsen oma käyttäytyminen ja toisessa lapsen vanhemmasta johtuneet syyt. Kaikille sijoitetuille lapsille tehdään asiakassuunnitelma, jota tarkistetaan kahdesti vuodessa Jälkihuolto Lapselle ja nuorelle on järjestettävä jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava, että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma. Jälkihuollon palvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Jälkihuollossa oli vuonna 2008 kaksi nuorta. Molemmille on tehty jälkihuoltosuunnitelma opintojen kulkua varten. Tavoitteena heillä on ammatillisen tutkinnon suorittaminen Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Lastenvalvoja vahvisti vuonna avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden, joista yhdessä tapauksessa asia eteni tuomioistuimeen asti. Huolto- ja tapaamissopimuksia vahvistettiin 49. Käräjäoikeudelle annettiin kaksi selvitystä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Ottolapsitoiminta Pälkäneen kunnalla on ostopalvelusopimus adoptioneuvonnasta Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Pälkäneellä oli kaksi ulkomaanadoptiota haluavaa perhettä vuonna LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA, VOI- MAVARAT, KESKEISET PAINOPISTEET, KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET 3.1 NEUVOLA Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien näkökulmasta varhainen puuttuminen ja tuen saanti turvataan säilyttämällä nykyiset peruspalvelut ja lisäämällä perhetyön resursointia. Perhetyöhön tarvitaan siihen kouluttautunutta henkilökuntaa ja sen tulee olla hyvin organisoitua. Perhetyöhön tarvitaan kahdenlaista resurssia: kotipalvelun tarjoamaa perushoidollisempaa perhetyötä sekä lapsiperheiden sosiaalityön tarjoamaa lastensuojelun avohuollon perhetyötä. Perhetyön täytyy olla helposti tavoitettavissa, sen tulee tarjota palveluja matalalla kynnyksellä ja reagoida kriisitilanteisiin tarvittaessa nopeastikin. Tämän perhetyön lisäresurssin avulla saadaan lastensuojelun painopistettä siirrettyä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsiperheiden parissa työskentelevien ammattilaisten heränneeseen huoleen tartutaan huolellisesti.

19 Sivu 19/37 Neuvolatyössä painotetaan erityisesti perheitä joissa: useita alle kouluikäisiä lapsia pieniä lapsia ja/tai odotetaan lasta, jotka ovat muuttaneet paikkakunnalle, rakennetaan ja joilla on turvaverkko kaukana ilmenee uusavuttomuutta sairas lapsi tai vanhempi vauva ja nukutaan huonosti päihteiden väärinkäyttöä Terveydenhoitajien mukaan varhainen tuki mahdollistuu neuvolatyön näkökulmasta myös verkostoitumalla nykyistä tiiviimmin viranomaistasolla. Alle kouluikäisten asioita pohtimaan voidaan perustaa oppilashuoltotyöryhmää muistuttava, säännöllisesti kokoontuva varhaiskasvatustyöryhmä, jossa pohditaan huolta aiheuttavia asioita. Myös hyvinvointineuvola tyyppinen, moniammatillinen tiimityö lapsiperheiden asioissa edistää varhaista puuttumista ja tuen kohdentamista. Neuvolassa toteutettavaa perhevalmennusta tulee kehittää perhekoulu tyyppiseksi, jossa kouluttajina toimii terveydenhoitajien ja lääkärin lisäksi muitakin lapsiperheiden parissa työskenteleviä. Neuvolassa tavoitetaan suurin osa kunnan pikkulapsiperheistä. Palveluohjausmalli ja sen myötä yhteiset pelisäännöt palveluohjauksessa tulee saada käyttöön. Vanhempien tietämystä lapsiperheille suunnatuista palveluista voidaan lisätä ilmoittelemalla lehdissä ja internetissä. 3.2 KOULUTERVEYDENHUOLTO Terveydenhoitajat pitävät esikoulun fyysistä sijaintia alakoulun kanssa varhaisen tuen kannalta erittäin hyvänä asiana: lasten ei tarvitse jokaisessa elämänsä suuressa nivelvaiheessa vaihtaa tuttua ympäristöä ja ryhmäytyminen voi alkaa jo esikoulussa. Varhainen tuki tulee mahdollistaa tarjoamalla iltapäiväkerho ainakin kolmanteen luokkaan asti ja pitämällä perusopetusryhmän ryhmäkoot sopivina. Koulukuraattorinpalveluita tulee lisätä siten, että hän on tavoitettavissa ja reagoimassa akuutteihin tilanteisiin, tämän hetkinen tilanne vaatii kahta kokoaikaista kuraattoria. Jotta varhainen tuki mahdollistuu, kuntaan täytyy saada riittävät, laadukkaat ja fyysisesti lähellä olevat koulupsykologin palvelut. Tällä hetkellä psykologin palveluita tarjoaa perheneuvola, jonne on pitkät jonot ja pitkä matka. Nuorten mielenterveyspalveluihin on saatu lisäresurssia, mutta uudetkin palvelut ovat ruuhkautuneet. Jos kunnassa aiotaan saavuttaa valtakunnalliset tavoitteet vuosittaisista terveystarkastuksista, täytyy kouluterveydenhuoltoon saada lisäresurssia. Lisäksi terveydenhoitajille tulee tarjota työnohjausta ja mahdollisuus vertaistapaamisiin. Kouluterveydenhuollon painopistealueita ovat: valtakunnallisiin suosituksiin vastaaminen lapsesta ja nuoresta huolehtiminen kokonaisvaltaisesti nuorten psyykkinen ongelmatiikka terveydenhoitaja ja koululääkärin tavoitettavuus 3.3 PÄIVÄHOITO Varhainen tuki päivähoidossa mahdollistuu kuntouttavan arjen lisäksi varhaisen puuttumisen ja puheeksioton keinoin. Päivähoidon henkilökunta tapaa lapsia ja heidän perheitään päivittäin, kun vanhemmat aamuisin tuovat lapsiaan hoitoon ja hakevat heidät iltapäivisin kotiin. Nämä arkiset kohtaamiset mahdollistavat keskustelun ja huolista puhumisen matalalla kynnyksellä. Tämä tarkoit-

20 Sivu 20/37 taa sitä, että henkilökunnalla tulee olla riittävän kouluttautumisen myötä valmiuksia vaikeidenkin asioiden käsittelyyn ja perheiden tukemiseen. Päivähoidossa tehdään moniammatillista yhteistyötä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Pälkäneellä on järjestetty 3 6 -vuotiaille yksi kerhokerta viikossa. Kaikille avointa päivähoitoa ei ole järjestetty. Kunnassamme on alkanut valtakunnallisen KASTE-hankkeen alla Pirkan perhepalvelut -projekti, jonka puitteissa työstetään kolmannen sektorin (esim. MLL ja seurakunta) kanssa erilaisten avointen palvelujen järjestämistä kunnan alueella. Nämä edellä mainitut toiminnot ovat lähinnä kotona lastaan hoitavien vanhempien tukemista ja tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Lastensuojelun ehkäisevä ja korjaava työ päivähoidon näkökulmasta mahdollistetaan järjestämällä henkilöstölle riittävästi asianmukaista koulutusta, tukea lastensuojelun työntekijöiltä sekä varaamalla työhön riittävästi resursseja, jotta lastensuojeluperheen lapsille/lapselle pystytään järjestämään tarpeen mukainen tuki. Päivähoidon eri muodot tukevat lasten yksilöllisiä tarpeita ja hyvinvointia monin eri tavoin. Pälkäneen kunnassa on varhaiskasvatussuunnitelma, mikä ohjaa kaikkien päivähoidon toimijoiden työskentelyä. Päivähoidon painopistealueita ovat: Päivähoitoryhmät toimivat vertaisryhminä lapsille. Hoitohenkilöstö ylläpitää ja tukee perheiden välisiä suhteita, jotta vanhemmat voisivat olla vertaistukena toisilleen Päivähoidon tiloja annetaan ulkopuolisten ryhmien käyttöön iltaisin Kotona lapsiaan hoitaville perheille järjestetään avointa toimintaa; perhekerhoja, parkkitoimintaa, avointa päiväkotitoimintaa ym, missä on mahdollisuus tavata tosia samassa tilanteessa olevia, verkostoitua ja saada vertaistukea sekä tarjota näin myös selkeä vaihtoehto kokopäiväiselle hoidolle Yksityinen päivähoito on vanhempien oma valinta ja sitä tulee kunnan toimesta valvoa riittävästi Tulevaisuudessa päivähoito ja koulu muodostavat tiiviimmän kokonaisuuden 3.4 ESIKOULU Esiopetuksessa tuetaan ja edistetään lapsen yksilöllistä ja yhteisöllistä kehitystä ja kasvua. Lasta ohjataan toimimaan vastuuntuntoisesti ja samalla huomioimaan se, miten hänen toimintansa vaikuttaa häneen itseensä ja ympäristöönsä. Yhteistyössä eri osapuolien kanssa rakennetaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle, jossa korostuu oppimaan oppimisen, elämänhallinnan ja yhteistoiminnallisuuden taidot. 3.5 KOULU Nopeat yhteiskunnalliset ja ympäristön muutokset, kansainvälistyminen ja teknologian nopea kehittyminen asettavat koulullemme monia haasteita. Näin ollen haluamme kasvattaa oppilaistamme vastuuntuntoisia, rehellisiä, tasapainoisia ja muita ihmisiä kunnioittavia nuoria, jotka käyttäytyvät hyvin, ovat suvaitsevaisia ja yhteistyökykyisiä. Tavoitteisiin pääsemiseksi pyrimme käyttämään monipuolisia työtapoja, joiden avulla nuori oppii arvioimaan rehellisesti omaa ja muiden työtä ja siten hallitsemaan omaa elämäänsä ja kehittymään sosiaalisissa taidoissaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta.

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot