KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 Sivu 63 () Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 Sivu 63 () Valtuusto KOKOUSAIKA Tiistai kello KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET valtuutettua LIITE A varavaltuutettua MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jokitalo Juha, kunnanjohtaja Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pekka Karhunen Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi (kutsu ja esityslista postitettu , asialista nähtävänä kunnan ilmoitustaululla ja kuulutus Laukaa- Konnevesi-lehdessä ). Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valtuusto valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Olavi Valkosen ja Antti Variksen. Tarkastusaika Konnevedellä Olavi Valkonen Antti Varis PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa klo Virka-asema Allekirjoitus Kunnansihteeri Jouko Hyppönen

2 Valtuusto OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KONNEVEDEN VUOKRA- ASUNNOT OY:N LAINALLE Kh Konneveden Vuokra-asunnot Oy rakennuttaa viiden huoneiston rivitalon Konnevedelle. Rakentamisen kustannusarvio on ,00 euroa. Tälle summalla yhtiö on saanut lainatarjouksen Kuntarahoitus Oyj:ltä. Yhtiön hallitus hyväksyi pitämässään kokouksessa lainatarjouksen. Samalla hallitus päätti hakea Konneveden kunnan omavelkaista takausta lainalle. Laina-aika on 30 vuotta ja ensimmäinen vuosi on lyhennysvapaa. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää Konneveden kunnan omavelkaisen takauksen esittelyosassa mainitulle Konneveden Vuokra-asunnot Oy:n lainalle Pekka Karhunen ilmoitti olevansa esteellinen osallistumaan tämän asian käsittelyyn. Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Valt. 26 Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto myöntää Konneveden kunnan omavelkaisen takauksen esittelyosassa mainitulle Konneveden Vuokra-asunnot Oy:n lainalle.

3 Valtuusto KONNEVEDEN KIINTEISTÖ OY:N SULAUTUMINEN KUNTAAN Kh Konneveden kunnan tytäryhtiö Konneveden Kiinteistö Oy on ylimääräisessä yhtiökokouksessaan päättänyt esittää Konneveden kunnanhallitukselle, että yhtiö sulautetaan kuntaan vuoden 2015 aikana. Esityksen perusteena ovat yhtiön omistamien rakennusten sisäilmaongelmat, joiden vuoksi yhtiö on tehnyt päätöksen rakennusten purkamisesta. Näin ollen yhtiön toiminta lakkaa. Toimintakeskus siirtyi muihin tiloihin ja asumistoiminta loppui yhtiön omistamassa rivitalossa Yhtiö on rekisteröity ja sen toimialana on omistaa ja hallita Konneveden kunnan Kärkkäiskylässä sijaitsevaa Orava-nimistä tilaa (26:70) sekä sille rakennettuja asuin-, huolto- ja liiketiloja. Yhtiön osakepääoma on ,44 euroa, joka on täysin maksettu. Osakkeita on kappaletta ja Konneveden kunta on ainoa osakkeenomistaja. Yhtiöllä oli velkaa ,39 euroa, josta Kuntarahoitus Oyj:n lainaa ,00 euroa ja Konneveden Osuuspankin limiittiluottoa 7 826,39 euroa. Taseen mukaisia varoja yhtiöllä on seuraavasti: vesiliittymä 1 906,14 euroa, tontti ,93 euroa, kaukolämpöliittymä ,13 euroa ja poistamaton kaukolämpöjärjestelmän menojäännös ,65 euroa. Rakennusten tasearvo on ,48 euroa ja arvonkorotus ,13 euroa. Rakennuksilla ei ole käytännössä minkäänlaista arvoa, joten ne pitäisi purkaa. Purkukustannukset tulevat pyydettyjen tarjousten perusteella olemaan , ,00 euroa (sis. alv 24 %), eikä yhtiöllä ole varaa huolehtia purkukustannuksista. Mikäli Konneveden kunta hyväksyy esityksen Konneveden Kiinteistö Oy:n sulautumisesta vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn kautta kuntaan, alkaa yhtiö pikaisesti valmistella sulautumista, jotta prosessi saatettaisiin loppuun mahdollisimman nopeasti. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Konneveden Kiinteistö Oy:n sulautumisen kuntaan

4 Valtuusto Pekka Karhunen ja Jouko Hyppönen ilmoittivat olevansa esteellisiä osallistumaan tämän asian käsittelyyn. He poistuivat kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. nä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan toimi Juha Jokitalo. Valt. 27 Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto hyväksyy Konneveden Kiinteistö Oy:n sulautumisen kuntaan.

5 Valtuusto TULOVEROPROSENTTI VUONNA 2016 Kh Kuntalain (410/2015) 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n (520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Kunnan on ilmoitettava tuloveroprosentti neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto määrää vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 21,50. Valt. 28 Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto määrää vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 21,50.

6 Valtuusto KIINTEISTÖVEROPROSENTIT VUONNA 2016 Kh Kuntalain (410/2015) 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001) mukaan valtuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Valtuuston tulee määrätä veroprosentit prosentin sadasosan tarkkuudella. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä (527/2010). Kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat (861/2014): * yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,80-1,55; * pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävät rakennukset: 0,37-0,80. Valtuusto voi kiinteistöverolain 13 :n (862/2014) mukaan määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä erikseen veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 :ssä tarkoitettuun vakituiseen asumiseen. Tämä veroprosentti voi olla enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Mikäli näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, veroprosentti voi olla enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruinen. Kiinteistöverolain 12 a :n (1026/1999) mukaan valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3, :n (1131/2005) 1 momentin (969/2009) mukaan valtuusto voi lisäksi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Tämä veroprosentti voi olla enintään 2,85. Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia (1131/2005).

7 Valtuusto Kiinteistöverolain 13 a (476/1998) koskee yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosenttia. Valtuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin 11 :ssä säädettyä alarajaa alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi valtuusto voi määrätä myös 0,00. Jos valtuusto määrää edellä mainituille kiinteistöille ja rakennuksille oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä kiinteistöt ja rakennukset kunnassa täyttävät pykälän ehdot. Kunta ei siis itse voi nimetä kiinteistöjä ja rakennuksia, joihin pykälän mukaista veroprosenttia sovelletaan. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto määrää vuodelle 2016 yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,10, pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,55 ja muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,10. Lisäksi kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto määrää tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi 0,00, mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Valt. 29 Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto määrää vuodelle 2016 yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,10, pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,55 ja muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,10. Lisäksi valtuusto määrää tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi 0,00, mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.

8 Valtuusto VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUS VESIHUOLTOLAITOKSEN KIRJANPITOON JA TILINPÄÄTÖKSEEN Ymp.ltk Liite 5 Vesihuoltolakia koskevat muutokset ( /681) ovat tulleet voimaan Lain mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja vesihuollolle on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase ja tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Mikäli vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä vesihuoltolain 17a :n mukaisen kunnan päätöksen perusteella, myös huleveden viemäröinnin kirjanpito pitää eriyttää. Eriyttämisellä pyritään tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella arvioimaan, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Vesihuoltolain muutoksen mukaisesti eriyttämisellä tarkoitetaan taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ja niiden liitetietojen laatimista vesihuollolle ja huleveden viemäröinnille. Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin eriyttäminen ei edellytä erillisten kirjanpitoyksiköiden muodostamista. Taseen ja tuloslaskelman laatimisessa on noudatettava kirjanpitolain säännöksiä. Kuntajaoston yleisohjeen mukaan vesihuoltolaitoskokonaisuus tulee eriyttää kirjanpidollisesti joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Sen sijana huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Erityisesti sekaviemäröidyillä alueilla huleveden viemäröinnille ei käytännössä ole mahdollista laatia tuloslaskelmaa, tasetta ja rahoituslaskelmaa muulla tavoin kuin laskennallisesti. Konneveden kunnan vesi- ja viemärilaitosta on hoidettu omana tulosyksikkönä, joka on laskennallisesti eriytetty. Yleisohjeen mukaisesti vuoden 2015 tilinpäätös laaditaan liikelaitosohjeen mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksessa esitettäviin tunnus-lukuihin valtioneuvoston asetuksella ei ole toistaiseksi annettu tarkempia ohjeita tunnuslukujen laskemiseksi. Vesihuollon tietojärjestelmätkään eivät ole vielä valmiina, joten niiden avulla tunnuslukuja ei ole toistaiseksi mahdollista laatia. Kuntajaoston mukaan kunnalliset vesihuoltolaitokset voivat esittää tarpeellisia hintatasoa, laatua ja tasokkuutta koskevia tietoja, kunnes laissa mainittu järjestelmä on valmis tai tunnusluvut muutoin tarkemmin määritelty.

9 Valtuusto Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen käsittely alkaen Konneveden kunnan vesihuoltolaitoksen laskennallisesti eriytetty taseyksikkö muutetaan vuoden 2015 alusta kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi. Avaavan taseen tulee perustua kunnan edellisen tilikauden tasearvoihin. Kirjanpidollista taseyksikköä muodostettaessa yksilöidään liiketoimintaan kohdistuvien omaisuus- ja velkaerien sisältö. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Koska aloittavassa taseessa määritellään omaisuus ja velkaerät lähtökohtaisesti pysyväisluonteisesti, valtuuston on päätettävä asiasta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan jatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen yksikkö, aloittavaan taseeseen on suositeltavaa merkitä myös ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt yli-/alijäämä. Ellei yli/alijäämää ole mahdollista selvittää toiminnan aloittamiseen asti, on perusteltua selvittää ali-/ylijämät vähintään viidestä edeltävästä tilinpäätöksestä. Aloittavaa tasetta ensimmäistä kertaa laadittaessa tase-erien siirrot tehdään kirjanpitoarvioissa tasetilien välisinä käsittelemättä siirtoja eriyttämisvuoden talousarviossa. Aloittavan taseen valtuustokäsittely on johdettavissa kuntalain säännöksistä, jonka mukaan toiminnan ja talouden tavoitteista päättää valtuusto. Peruspääomasta maksettava korvaus on liiketoiminnassa keskeinen taloudellinen tavoite, jonka kohtuullisuutta arvioidaan taseeseen merkittyjen erien perusteella. Näin ollen korvauksen on perustuttava valtuuston vahvistamaan peruspääomaan. Vesihuoltolaitoksen taseen mukaan pysyvien vastaavien määrä on ,92 euroa. Suositeltavaa on, että peruspääoma on 2/3 pysyvien vastaavien määrästä ,28. Kumulatiivinen alijäämä vuosien tilinpäätöksissä on ,81 euroa. Kunnan laina vesihuolto-laitokselle olisi 10 vuoden tasaerälaina, jolle kunta perisi vuotuista korkoa 1 %. Peruspääomalle ,28 määritellään 1 %:n vuotuinen korvaus. Liitteenä 5 on kirjanpidollisesti eriytettävän vesihuoltolaitoksen avaava tase, joka on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Konneveden kunnalla ei ole erillistä hulevesiverkostoa.

10 Valtuusto Teknisen johtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle, että 1. vesihuoltolaitos eriytetään kirjanpidollisesti ja aloittava tase hyväksytään liitteen no 5 mukaisesti 2. peruspääoman määräksi vahvistetaan ,28 euroa ja sille kunta perii korvausta vuosittain 1 % ,64 euron laina on vesihuoltolaitoksen vieraassa pääomassa josta kunta perii 1 %:n vuotuisen tuoton 10 vuoden ajalla. : Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kh Esityslistan liite 1 Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto 1. eriyttää vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisesti lukien ja hyväksyy aloittavan taseen esityslistan liitteen mukaiseksi; 2. vahvistaa peruspääoman määräksi ,28 euroa, josta kunta perii vuosittain 1 %:n korvauksen; 3. päättää periä vesihuoltolaitoksen vieraassa pääomassa olevasta ,64 euron lainasta 1 %:n vuotuisen tuoton 10 vuoden aikana. Valt. 30 Esityslistan liite 1 Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto 1. eriyttää vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisesti lukien ja hyväksyy aloittavan taseen esityslistan liitteen mukaiseksi; 2. vahvistaa peruspääoman määräksi ,28 euroa, josta kunta perii vuosittain 1 %:n korvauksen; 3. päättää periä vesihuoltolaitoksen vieraassa pääomassa olevasta ,64 euron lainasta 1 %:n vuotuisen tuoton 10 vuoden aikana.

11 Valtuusto KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kh Esityslistan liite 2 Kivisalmen levähdysalue on Liikenneviraston omistuksessa, ja sitä hallinnoi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Alue olisi nykyistä tehokkaammin hyödynnettävissä vesistömatkailuun ja muuhun elinkeinotoimintaan, mikäli se olisi kunnan omistuksessa. Paikka on maantieteellisesti tärkeä muun muassa juuri perustetun kansallispuiston vuoksi. Käytännössä levähdysalueen saaminen kunnan omistukseen onnistuu vain kaavoituksen kautta, koska levähdysalue on tiealuetta. Tästä syystä kunnan tulisi käynnistää ranta-asemakaavan laadinta alueelle. Va. kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää käynnistää Kivisalmen ranta-asemakaavan laadinnan. Kh Keulatniemen ranta-asemakaava on ristiriidassa Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan kanssa. Ristiriidan korjaus olisi järkevää tehdä Kivisalmen ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä. Anitta ja Mikko Etula ovat jättäneet kuntaan hakemuksen rantarakennuspaikan siirtämiseksi Savolaisniemi-nimisella tilalla (1:38). Myös tämä muutos olisi järkevää tehdä Kivisalmen ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä. Kunnanhallitus päättää, että esittelyosassa mainitut muutokset tehdään Kivisalmen ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä. Etulat maksavat rantarakennuspaikan siirtämisestä aiheutuvat kustannukset suoraan kaavoittajalle. Kunta laskuttaa heiltä muut siirtämisestä aiheutuvat kustannukset.

12 Valtuusto Kh Esityslistan liitteet 7-9 Kivisalmen ranta-asemakaavaluonnos asemakaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esityslistan liitteinä. Kunnanhallitus päättää asettaa Kivisalmen ranta-asemakaavan valmisteluaineiston luonnoksena yleisesti nähtäville ajaksi Samalla kunnanhallitus päättää pyytää valmisteluaineistosta lausunnon Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Suomen museolta ja Rautalammin kunnalta. Kaavatmk Luonnoksesta on saatu lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen Liitolta, Rautalammin kunnalta sekä Siikakosken- Puteron kalastuskunnan hoitokunnalta. Keski-Suomen Liitolla ja Rautalammin kunnalla ei ollut lausuttavaa. Siikakosken-Puteron kalastuskunnan hoitokunta hyväksyi yksimielisesti kaavan ulottamisen vesialueelle rakennettavien laiturien osalta. Keski- Suomen ELY-keskus kehottaa täydentämään selostusta liikenteellisten vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavakarttaan tulee lisätä merkintä pohjakartan hyväksymisestä. Selostusta ja kaavakarttaa on täydennetty saatujen lausuntojen perusteella. Kaavakarttaan on myös korjattu kiinteistörekisterikartassa havaittujen virheiden johdosta tehdyn rajankäynnin perusteella. Kaavatoimikunnan esitys kunnanhallitukselle: Ehdotetaan kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen laittamista nähtäville.

13 Valtuusto Kh Esityslistan liitteet Kivisalmen ranta-asemakaavaluonnos asemakaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esityslistan liitteinä. Lisäksi esityslistan liitteinä ovat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Rautalammin kunnan lausunnot. Kaavan valmisteluaineistosta ei ole jätetty muistutuksia. Esityslistan liitteet on toimitettu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille sähköpostilla. Va. kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää asettaa Kivisalmen ranta-asemakaavan valmisteluaineiston ehdotuksena yleisesti nähtäville ajaksi Samalla kunnanhallitus päättää pyytää valmisteluaineistosta lausunnon Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Suomen museolta ja Rautalammin kunnalta. Kh Esityslistan liitteet 2-9 Kivisalmen ranta-asemakaavaehdotus asemakaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esityslistan liitteinä. Lisäksi esityslistan liitteinä ovat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Keski-Suomen museon ja Rautalammin kunnan lausunnot sekä kaavoittajan vastine. Kaavan valmisteluaineistosta ei ole jätetty muistutuksia. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Kivisalmen ranta-asemakaavaehdotuksen.

14 Valtuusto Valt. 31 Esityslistan liitteet 2-9 Kivisalmen ranta-asemakaavaehdotus asemakaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esityslistan liitteinä. Lisäksi esityslistan liitteinä ovat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Keski-Suomen museon ja Rautalammin kunnan lausunnot sekä kaavoittajan vastine. Kaavan valmisteluaineistosta ei ole jätetty muistutuksia. Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto hyväksyy Kivisalmen ranta-asemakaavaehdotuksen.