115. KESKIVIIKKONA 19. MARRASKUUTA 2014

Transkriptio

1 PTK 115/2014 vp 115. KESKIVIIKKONA 19. MARRASKUUTA 2014 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Vaaleja 1) Valiokuntien täydennysvaali... 6 Ainoa käsittely 2) Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2014 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 3/2014 vp Ensimmäinen käsittely 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta 34 Hallituksen esitys HE 206/2014 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 4/2014 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta Hallituksen esitys HE 122/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2014 vp Lakialoite LA 57/2013 vp, 39, 41, 63, 64, 68, 70, 71, 74/2014 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 141/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 18/2014 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 165/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/2014 vp

2 2 Keskiviikkona ) Hallituksen esitys eduskunnalle vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvien pilaantumisvahinkojen torjuntavalmiutta, torjumista ja torjuntayhteistyötä koskevan vuoden 2000 pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja öljyvahinkojen torjuntalain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 205/2014 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 12/2014 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 77/2014 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 13/2014 vp Toinen käsittely 9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 53/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2014 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 123/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 21/2014 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 124/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2014 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta 82 Hallituksen esitys HE 126/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 23/2014 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 134/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 24/2014 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 83/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 12/2014 vp

3 115 PTK 115/2014 vp 3 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 121/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 13/2014 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 146/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2014 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain, tieliikennelain ja autoverolain 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 119/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 19/2014 vp 18) Hallituksen esitys eduskunnalle alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta 85 Hallituksen esitys HE 86/2014 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 20/2014 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta sekä laiksi maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 118/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 16/2014 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 96/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2014 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 151/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2014 vp

4 4 Keskiviikkona ) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 185/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 15/2014 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 201/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2014 vp 24) Laki sotilasvammalain 6 :n muuttamisesta Lakialoite LA 46/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2014 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta Hallituksen esitys HE 200/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2014 vp 26) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta.. 90 Hallituksen esitys HE 203/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 19/2014 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupparekisterilain, yhdistyslain ja yritys- ja yhteisötietolain 10 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 149/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 19/2014 vp 28) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 199/2014 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 8/2014 vp 29) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Teijon kansallispuistosta Hallituksen esitys HE 81/2014 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 11/2014 vp Mietintöjen pöydällepano 30) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta 94 Hallituksen esitys HE 125/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2014 vp

5 115 PTK 115/2014 vp 5 31) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 179/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 27/2014 vp 32) Laki vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 :n muuttamisesta Lakialoite LA 47/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2014 vp 33) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 213/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 22/2014 vp 34) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 208/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 23/2014 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ), toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 30 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Maria Guzenina /sd (s) Satu Haapanen /vihr Mikael Jungner /sd Ilkka Kanerva /kok (e) Saara Karhu /sd (e) Sampsa Kataja /kok Katri Komi /kesk (e) Laila Koskela /kesk (s) Johannes Koskinen /sd Suna Kymäläinen /sd Paula Lehtomäki /kesk Elina Lepomäki /kok (e) Mika Lintilä /kesk Markku Mäntymaa /kok (s) Ville Niinistö /vihr Mikaela Nylander /r Heli Paasio /sd (s) Sirpa Paatero /sd Aino-Kaisa Pekonen /vas (s) Tuula Peltonen /sd Tuomo Puumala /kesk Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (s) Annika Saarikko /kesk (p) Mikko Savola /kesk (s) Ismo Soukola /ps Alexander Stubb /kok (e) Erkki Tuomioja /sd (e) Raija Vahasalo /kok Harry Wallin /sd (s) Pauliina Viitamies /sd (s) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 7 edustajaa: Johannes Koskinen /sd (14.19) Sampsa Kataja /kok (14.20) Suna Kymäläinen /sd (14.22) Tuula Peltonen /sd (14.22)

6 6 Keskiviikkona /1 Raija Vahasalo /kok (15.01) Ismo Soukola /ps (15.33) Mika Lintilä /kesk (16.57) PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Valiokuntien täydennysvaali Vaaleja Puhemies Eero Heinäluoma: Totean, että vaalit ovat yksimielisiä ja että eduskunta valitsee ehdokaslistojen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseneksi Ari Jalosen ja varajäseneksi Anne Louhelaisen sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäseneksi Laila Koskelan ja varajäseniksi Mikko Savolan ja Reijo Tossavaisen. 2) Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 Ainoa käsittely Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2014 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 3/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt päätetään perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. (Hälinää Puhemies koputtaa) Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät tuon saman enintään 5 minuuttia. Keskustelu 1 Johannes Koskinen /sd (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Puheensorinasta päätellen tämä asia kiinnostaa kovasti, ja on syytäkin. Eduskunnan käsiteltävänä oleva valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko on ensimmäinen laatuaan. Siinä esitetään valtioneuvoston demokratiapolitiikan kehittämislinjaukset ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset. Selonteon taustaksi on tuotettu useita tärkeitä tausta-aineistoja, esimerkiksi Demokratiaindikaattorit-kirjanen, joka kaikille edustajille myös on jaettu ja jossa on tärkeää informaatiota suomalaisen demokratian tilasta. Perustuslakivaliokunta pitää erittäin tärkeänä Suomen demokratian tilasta ja kehittämistarpeesta käytävää laaja-alaista keskustelua. Valiokunta katsoo, että demokratiapoliittisen selonteon antaminen eduskunnalle (Hälinää Puhemies koputtaa) tarjoaa hyviä aineksia keskustelulle ja sen pohtimiselle, millaisia kehittämistarpeita suomalaisessa demokratiassa on ja mitä demokratiamme kehittämiseksi tulee tehdä. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle myös jatkossa demokratiapoliittisia selontekoja, jotta eduskunnassa voidaan käydä säännöllisin väliajoin keskustelua demokratiapolitiikan sisällöstä ja kehittämistarpeista. Selonteon mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa maailman kärkidemokratioiden joukkoon. Suomen valtteina ovat vakaa poliittinen järjestelmä sekä avoin ja korruptoitumaton hallinto. Erityisesti viime vuosikymmenten aikana poliittisen järjestelmän parlamentaarisuutta on lisätty ja kansalaisten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia pyritty parantamaan. Toisena kohtana tuon jatkotyön lisäksi korostaisin erityisesti sitä, mitä tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa on todettu. Siinä on käyty läpi tuota selontekoa suhteessa niihin tarpeisiin, joita demokratian tarkasteluun on, ja todettu, että demokratia on ymmärretty selonteossa kapeasti. Lausunnossa nostetaan esiin demokratian monitasoisuus, globaali, eurooppalainen, valtakunnallinen, alueellinen, maakunnallinen ja paikallinen demokratia, sen ulottuminen erityyppisiin instituutioihin, kuten valtio, kunta, hallinto, järjestöt, työmarkkinat, yritykset, virastot, koulut, yliopistot, laitokset, taloyhtiöt ja perheet sekä demokratian eri ulottuvuudet, poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen sisältö. Tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa katsotaan, että kasvava demokratiavaje on esimerkiksi globaalidemokratiassa. Ei ole syntynyt luontevaa maailman parlamenttia EU-demokratiassa, väliportaan demokratiassa, yritys- ja virastodemokratiassa, koulu- ja oppilai-

7 115/2/1 PTK 115/2014 vp 7 tosdemokratiassa sekä talouden epäkansanvaltaisuudessa. Tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa esitettyyn yhtyen perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä demokratiapolitiikan toiminta-alan laajentamista ja korostaa tarvetta tarkastella demokratian toteutumista kaikissa keskeisissä yhteiskunnan instituutioissa ja kaikilla hallinnon tasoilla. Tästä ehkä esimerkkiä voisi ottaa Ruotsin laajasta demokratiaprosessista, joka noin kymmenen vuotta sitten oli jopa erikseen nimetyn demokratiaministerin johtamana hyvin laaja ja monivuotinen operaatio ja johti myös selvästi tuloksiin. Suomessa vastaavantyyppinen yritys oli kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma viime vuosikymmenen alussa, mutta se ei laajuudeltaan eikä sitten tuloksiltaan vastannut niihin odotuksiin, joita yhteiskunnalla varmasti siinä tilanteessa oli ja on edelleen suomalaisen demokratian vahvistamiseksi. Kolmas seikka perustuslakivaliokunnan mietinnöstä kaivettuna. Erityistä huomiota tulee valiokunnan mielestä kiinnittää alueellisen, maakunnallisen ja paikallisen demokratian tilanteeseen, jossa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestämisen ja kuntarakenteen uudistumisen myötä. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksessa vahvistetaan edustuksellista demokratiaa ja turvataan todelliset vaikutusmahdollisuudet niin kuntalaisille kuin palvelujen käyttäjillekin. Äänestysaktiivisuuden nostaminen ja osallistumisen eriarvoisuuden vähentäminen on ehkä se kaikkein suurin haaste suomalaisen demokratian nykytilassa. Selonteossa todetaan suomalaisen demokratian suurimmiksi haasteiksi juuri nuo ja OECD-maiden vertailuissa Suomen yleisten vaalien äänestysprosenttien jääminen selvästi jälkeen keskitasosta, jos tarkastellaan erityisesti Euroopan maita, mutta siis myös laajemmalla OECD-alueella jäädään jo keskitason alapuolelle. Äänestysaktiivisuus jakautuu selvästi sosiaalisten ryhmien ja iän perusteella. Alempien sosiaaliryhmien ja nuorten äänestysaktiivisuus ja osallistuminen puolueiden toimintaan on huomattavasti muuta väestöä vähäisempää. Myös maahanmuuttajat ovat edelleen selkeästi aliedustettuja sekä ehdokkaina että luottamushenkilöinä. Erittäin räikeäksi tämä ero muodostuu muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ero Suomen ja Ruotsin äänestysaktiivisuuden välillä ylittää jo 15 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa Suomessa äänesti 70,5 prosenttia äänioikeutetuista ja äskeisissä, tämän syksyn Ruotsin valtiopäivävaaleissa äänestysprosentti oli 85,8. Ruotsissa äänestysprosentti on ollut kasvamaan päin jo vuodesta 2002 alkaen, ja Suomessa tunnetusti se on polkenut paikallaan ja joissakin vaaleissa myös laskenut. Suomessa näihin kohtuullisiin yli 80 prosentin äänestyslukuihin päästiin viimeksi vuoden 1983 eduskuntavaaleissa, eli on kulunut jo yli kolme vuosikymmentä siitä hyvästä tasosta. (Timo Soini: Silloin kun SMP voitti!) Selonteossa esitetään joitakin näkökohtia siitä, mistä Suomen muita Pohjoismaita selvästi alhaisempi äänestysprosentti voisi johtua. Tällaisiksi seikoiksi todetaan muun muassa usein toistuvista vaaleista johtuva vaaliväsymys, pienten vaalipiirien piilevä äänikynnys, puolueiden jäsenmäärän ja ylipäänsä aktiivien lasku ja ehdokasrekrytoinnin vaikeutuminen sekä vaikeudet tavoittaa vaalitiedotuksella vähemmän osallistuvia ryhmiä. Tässä luettelossa ei mainita, mutta varmasti tärkeä tekijä on myös taloudelliset syyt. Henkilökohtainen kampanjointi, joka tähän Suomen vaalijärjestelmään liittyy, on kallista varsinkin valtakunnallisissa ja sitten eduskuntavaaleissa. (Markku Rossi: Vaalipiirien laajennuksen myötä lisääntyy!) Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti äänestysaktiivisuuden jyrkkään jakautumiseen koulutustason ja sosiaalisen aseman mukaan. Aiemmissa eduskuntavaaleissa on tehty laajempi tutkimus vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, ja nyt vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin kaupungista tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että äänestysalueittain tarkasteltuna korkeimman ja matalimman äänestysprosentin ero oli 32,5 prosenttiyksikköä. Paloheinässä äänesti 88 prosenttia ja Jakomäessä vain reilut 55 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä vaaleissa ero oli vielä suurempi, yli 35 prosenttiyksikköä. Korkean äänestysaktiivisuuden alueilla oli keskimääräistä enemmän korkean asteen koulutuksen saaneita, korkeammat tulot ja pienempi työttömyysaste, ja päinvastoin sitten näillä heikon äänestysaktiivisuuden alueilla. Valiokunta pitää äänestysaktiivisuuden alhaisuutta ja osallistumisen eriarvoistumista erittäin vakavina ongelmina, jotka uhkaavat suomalaisen demokratian legitimiteettiä. Perustuslakivaliokunta kannattaa linjaukseen 3 sisältynyttä eh-

8 8 Keskiviikkona /2/1 dotusta toteuttaa asiaa koskeva tutkimus vuoden 2015 eduskuntavaalien yhteydessä tarkempana ja laajempana, jotta toimenpiteitä voidaan paremmin suunnata tutkimustiedon pohjalta. Valiokunta katsoo, että demokratiapolitiikan kehittämiseksi olisi tärkeää tutkia äänestämistä säännöllisesti ja rekisteripohjaisesti niin kuntavaaleissa, valtiollisissa kuin EU-vaaleissakin. Myös Tilastokeskuksen vaalitilastoja tarvitaan jatkossakin, ja niiden tekeminen tulee turvata taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Valiokunta korostaa tutkimusten merkitystä muun muassa sen selvittämisessä, miksi Suomessa kuilu osallistuvien ja osallistumattomien väestöryhmien välillä on merkittävästi suurempi ja politiikka koetaan monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi ymmärtää kuin muissa Pohjoismaissa. Perustuslakivaliokunta vielä korostaa, että selonteossa ehdotetut toimenpiteet eivät ole riittäviä äänestysaktiivisuuden parantamiseksi ja osallistumisen eriarvoisuuden vähentämiseksi, vaan kehityssuunnan kääntämiseksi tarvitaan ennakkoluulotonta ja rohkeaa uudelleenajattelua ja tehokkaita toimenpiteitä. Tavoitteeksi tulee asettaa eri väestöryhmien välillä olevien osallistumiserojen tasoittuminen ja äänestysaktiivisuuden nostaminen muiden Pohjoismaiden tasolle. Suomalaisesta vaalijärjestelmästä toteamme siihen liittyviä ongelmia. Vaalijärjestelmä ei nykymuodossaan toteuta kovin hyvin suhteellisuutta, ja niin sanotussa piilevässä äänikynnyksessä oleva ero on kasvanut viime vuosikymmeninä. Sen osakorjaukseksihan on tehty nyt vaalipiiriuudistus, johon tuossa lausunnossa viitataan. Perustuslain esitöiden mukaan lähtökohtana on sellainen vaalipiirijako, joka kokonaisuutena täyttää perustuslaissa asetetut vaalien suhteellisuuden vaatimukset ja takaa vaalijärjestelmän samankaltaisen toiminnan koko maassa. Lisäksi vaalipiirijaon tulee turvata poliittisen suhteellisuuden ja alueellisen edustavuuden toteutuminen. Nämä erilaisissa vaalialueratkaisuissa hiukan sotivat toisiaan vastaan. Molempien pitää toteutua ihanteellisessa mallissa. Yhtenä äänestysaktiivisuutta mahdollisesti alentavana tekijänä pidetään suomalaisen vaalijärjestelmän ehdokaskeskeisyyttä ja äänestäjälle jäävää velvollisuutta valita sopiva henkilö ehdokkaiden joukosta. Muiden Pohjoismaiden korkeampien äänestysprosenttien on katsottu selittyvän muun muassa äänestäjille tarjottujen vaihtoehtojen selkeydellä ja listavaaleilla, joissa äänestäjän ei välttämättä tarvitse ottaa kantaa ehdokkaaseen vaan pelkkä puoluevalinta riittää. Varsinkin vaaleja edeltävässä keskustelussa tuo listavaali tietysti kärjistää sen keskustelun puolueiden ja niiden edustamien linjojen väliseksi, kun suomalaisessa henkilöperustaisessa vaalijärjestelmässä ehdokkaat korostetusti erottuvat myös siitä oman puolueen ehdokasjoukosta, ja silloin äänestäjiltä vaaditaan erityistä tarkkuutta löytää ne isot linjat ja sitten taas yksittäisten ehdokkaiden väliset erot. Molempien pitää olla esillä, jotta sitten se valinta voidaan tehdä. Valiokunta katsoo, että Suomessa voitaisiin selvittää mahdollisuuksia henkilövaalijärjestelmän täydentämiseen. Yksi vaihtoehto voisi olla tietynlainen sekamalli, jossa äänestäjä voisi äänestää joko henkilöä tai puoluetta mutta jossa puolue-elimet eivät asettaisi ehdokkaita järjestykseen, vaan valituiksi tulisivat eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet ehdokkaat, kuten nytkin. Elikkä jos joku henkilö ei löydä ehdokkaista vahvasti kannattamaansa, niin äänestäisi kuitenkin sitä puoluetta, ja silloin se ehdokkaiden järjestys määräytyisi sen mukaan, mitä ääniä on annettu niiden äänestäjien toimesta, jotka myös ovat valmiita sen ehdokkaan valitsemaan sieltä joukosta. Tällainen järjestelmä voisi nostaa puolueet ja niiden väliset erot nykyistä selkeämmin vaalien keskiöön ja korostaa, että olennainen vaikutus yhteiskuntakehitykseen tulee vaaleilla määräytyvistä puolueiden paikkamäärien muutoksista, vaikka äänestäjä meidän järjestelmässämme siis pääsääntöisesti äänestää suoraan valittavaa henkilöä. Lopuksi vielä demokratiakasvatuksesta, jota sivistysvaliokunnan lausunnossa ansiokkaasti käsitellään. Perustuslakivaliokunta korostaa demokratiakasvatuksen lisäämisen ja kehittämisen merkitystä pyrittäessä vahvistamaan demokratiaa, nostamaan äänestysaktiivisuutta ja vähentämään osallistumisen eriarvoisuutta. Valiokunnan käsityksen mukaan sivistysvaliokunnan lausunnossa on käsitelty hyvin ja kattavasti demokratiakasvatuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Perustuslakivaliokunta yhtyy lausunnossa esitettyihin näkemyksiin ja kehittämisehdotuksiin ja kiirehtii ehdotusten toteuttamista. Erityisenä kysymyksenä sivistysvaliokunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota ammatillisen perusopetuksen opiskelijoiden äänestys- ja osallistumisinnokkuuden alhaisuuteen ja todetaan, että ammatillisen koulutuksen osalta ei selonte-

9 115/2/2 PTK 115/2014 vp 9 ossa esitetä erityistoimenpiteitä. Perustuslakivaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen demokratiakasvatuksen kehittämisen välttämättömyydestä ammatillista perusopetusta antavissa oppilaitoksissa ja kiirehtii nopeita ja vaikuttavia toimia ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten demokratiakasvatuksen tehostamiseksi. Näissä viimeisissä tarkemmissa selvityksissä eri ikäryhmien ja ammattiryhmien äänestämisestähän havaittiin, että juuri ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret olivat se kaikkein vähiten äänestävä joukko. Demokratiakasvatuksen vahvistamisen erityinen kohderyhmä pitäisi olla ammatillisessa opetuksessa. Lopputulemana perustuslakivaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta. Kiitos. 2 Jari Lindström /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Koskiselle esittelystä. Minun näkemykseni mukaan kansalaisten pitäisi nimenomaan pystyä vaikuttamaan suoremmin muun muassa siihen, missä heitä hoidetaan, kuinka suuressa koulussa lapset käyvät ja kuinka kaukana. Ja kun ihminen ei tule kuulluksi näissä peruskysymyksissä tai kokee, ettei tule kuulluksi, niin ei ole mikään ihme, että äänestäminen ei kiinnosta ja luottamus politiikkaan ja poliitikkoihin rapisee vuosi vuodelta. Hallinto on tehty usein niin monimutkaiseksi, että se ruokkii itseään, ja virkakoneisto puolestaan on usein asiantuntijaorganisaatio, joka suunnittelee, raportoi, valvoo, tarkastaa, valmistelee ja esittelee. Virkakoneisto on osin demokratian ulkopuolella niin kunnissa, kuntayhtymissä, ministeriöissä, valtion virastoissa kuin EU:ssakin. Poliittinen ohjaus ei aina toimi eikä pysty vaikuttamaan tähän oikealla tavalla. Tähän kun lisätään vielä nämä tuhannet konsultit ja muut erilaisia toimintoja edistävät tutkivat laitokset ja yhteisöt, niin ei ole mikään ihme, että ihmiset ovat vähän ulalla siitä, missä mennään demokratian puolella. 3 Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä kaikki lähtee siitä, että meillä on mahdollisuus osallistua jo ihan pienestä pitäen. Se, mitä tässä selonteossa erityisesti sivistysvaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta lausuivat, sisältää paljon niitä elementtejä, mihin suuntaan aika napakastikin meidän pitäisi lainsäädäntöämme kehittää eli mahdollistaa ihmisten osallisuus niin päiväkodeissa kuin kouluissa ja muistaa se, että ylhäältäpäin johtaminen ei ole aina se onnistuva malli, vaan todellakin enemmänkin ihmisten yhteisöllisyys ja yhdessä päättäminen voivat olla niitä keinoja saada ihmiset tulevaisuudessa olemaan aktiivisempia. 4 Riitta Myller /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen selonteosta puuttui lähes kokonaan se taso, miten Suomen kansalaiset voivat vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon. Hyvin monesti mennään EU:n selän taakse silloin, kun joitakin ongelmia tulee, mutta tärkeintä sen kannalta, että ihmiset kokisivat, että he voivat vaikuttaa kaikkiin asioihin, jotka heidän elämäänsä vaikuttavat, on tietoisuus siitä, että mitkään ovet eivät ole suljettuna. Tällä hetkellä monesti kansalaiskeskustelussa tulee sellainen tunne, että no, se EU päättää. Meidän pitäisi todella avata Euroopan unionin tasolla tehtävää päätöksentekoa ja kehittää itse keinoja, joilla kansalaiset voivat aidosti vaikuttaa jo siinä vaiheessa, kun asioita lähdetään viemään eteenpäin. Meillä pitää olla myös omia ideoita, mitä haluamme viedä Euroopan unionin tasolla eteenpäin, tällä tavalla ottaa kansalaiset mukaan tähän kehitykseen, koska tämä on yhä tärkeämpi demokratian taso meille Suomessa. 5 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Esittelypuheenvuorossa hyvin tuotiin esille vaalijärjestelmän kipukohtia. Täytyy kyllä sanoa, että tämä hallitus, joka aloitti vuonna 2011 toimintansa, teki todellisen epäkeskon yhdistämällä Itä-Suomen vaalipiirit (Seppo Kääriäinen: Hirmu virhe!) ja tekemällä tällaisen Kymi Etelä-Savo-kytköksen. Se tehtiin puhtaasti puoluetaktisista syistä vihreiden pyynnöstä. Tämä jos mikä alleviivaa, että tällaista ei pidä konjunktuuripolitiikan välineeksi alistaa. Hyvin mielenkiintoinen uutinen on Ylen sivuilla juuri sen luin ja jaoin edustaja Kallin kanssa että kokoomus ja vihreät ovat menneet vaaliliittoon Satakunnassa. Tämä on juuri sellainen asia, että kun tehdään huonoa lainsäädäntöä, niin pelipolitiikka pääsee rehottamaan estottomalla tavalla.

10 10 Keskiviikkona /2/6 6 Seppo Kääriäinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Mietintö on hyvä, ja se on hyvin selostettu. Täällä on oma jaksonsa myös politiikan kielestä, ja sitäkin on eritelty kiinnittäen huomiota siihen, että politiikassa puhutaan aika paljon myös kieltä, joka vieraannuttaa ihmisiä politiikasta ja asioitten tilasta. Siinä on aika paljon vastuu politiikantekijöillä, siis meillä mediallakin, mutta kyllä ensi kädessä meillä. Tässä mietinnössä korostetaan sitä, että tiedotusvälineitten pitäisi kiinnittää linjaeroihin riittävästi huomiota. No, jos me emme tuo niitä eroja esille, niin eihän se mediakaan niitä sitten kovin herkästi tuo, eli kyllä se päävastuu on tietysti politiikantekijöillä, kansanedustajilla, että ne erot tulevat selvästi näkyviin. Ihan lopussa, kun puhutaan politiikan kielestä, ollaan huolestuneita vihapuheesta. Minusta siitä on kyllä syytä olla huolissaan. Ei nyt meitä ole kovin pahasti käsitelty, ja meitä kuuluu näpsäyttää silloin tällöin, mutta vihapuheesta on kyllä pysyttäydyttävä erossa sekä poliitikkojen että median. 7 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nyt 2000-luvulla, kun katsoo yhteiskuntaa, ei kyllä kodeissa eikä työpaikoilla eikä erilaisissa järjestöissä kovin paljon yhteiskunnallisista asioista puhuta. Hyvin harvoin törmää semmoisiin tilanteisiin, että yhteiskunnalliset asiat näissä piireissä kauheasti puhututtaisivat. No, mikä on se taho, joka kuitenkin tavoittaa kaikki ihmiset tietyssä ajanjaksossa? Kyllä se on suomalainen peruskoulu, ja sitä kautta meillä olisi mahdollisuus vaikuttaa nuoriin, niin kuin tässäkin ansiokkaassa selonteossa todetaan. Mutta tämän päivän yhteiskuntaoppi, kun olen omien lasteni kautta sitä tarkastellut, on kyllä aika pinnallista, tyyliin että eduskunnassa on 200 kansanedustajaa ja Suomi on tasavalta ja kerrataan tämmöisiä itsestäänselvyyksiä. Kyllä täytyy yhteiskuntaoppiin panostaa. Siitä voidaan saada syvällisempää, siitä voidaan saada kiinnostavaa, ja se on haaste peruskoulujärjestelmälle. 8 Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jatkan tästä nuoriin liittyvästä: nuorten osallisuudesta ja nuorten kiinnostuksesta politiikkaan. Nuorisovaltuustojen Liitto oli kokouskannanotossaan tuonut ilmi nyt valmisteilla olevan nuorisolain ja oman pettymyksensä siihen, että tässä lain valmistelussa ei ole nuorten edustajaa. Heitä on kyllä kuultu, mutta he näkevät, että tämä ikään kuin asettaa tämän nuorten kuulemisen kyseenalaiseen asemaan, että millä tasolla tai millä tavalla nuorta kuunnellaan. Kaikenlainen nuorten osallistaminen heitä itseään koskeviin päätöksiin mahdollisimman syvällä aina niissä työryhmissä tasavertaisina jäseninä, minä luulen, on myös yksi tärkeä taso, mitä me tarvitsemme silloin, kun me ajattelemme nuorten kiinnostusta politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, koska sen osallistumisen kautta tulee se kiinnostus ja oppiminen ja semmoinen toivon näkymä siitä, että myös nuori voi olla mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja politiikassa. Ei tarvitse omaksua yhtä tiettyä roolia tai syntyä tietylle alueelle tässä yhteiskunnassa tai osata hakeutua juuri oikeaan järjestöön, vaan pystyy olemaan aktiivinen kannanottaja ihan jo sillä taustalla, mikä ikinä itsellään on, ja se oma mielipide on aina yhteisölle arvokas, ja sillä voi vaikuttaa asioihin. 9 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tämä onnistuminen ja osallistuminen arjen asioissa varmaan on se tärkein pohja, joka antaa meille motivaation sitten vaikuttaa myöskin äänestysdemokratian ja muiden demokratiajärjestelmien kanssa. Tämä kaikki tietysti tulee entistä enemmän koetteille globaalissa maailmassa, jossa monet ongelmat tulevat ihan meidän ulkopuoleltamme. Toinen demokratiakäsitykseen ja -käyttäytymiseen vaikuttava tekijä on myöskin se, että entistä enemmän yhteiskunnassa meidän jokaisen tarina on oma tarinamme, missä määrin me sitten olemme valmiit luomaan yhteisöllisyyttä siinä mielessä, että demokraattisen järjestelmän kautta siinä olemme sitten mukana. Monet asiat ovat myöskin hyvin erilaisia. Perinteisesti on pidetty talousasioita tärkeinä, mutta päätetään monista muistakin kysymyksistä. Tätä mallia, jossa on tämä puolueen äänestäminen ja ehdokkaan äänestäminen, myönnän, en oikein ymmärtänyt. Siinä sitten ehkä puoluetta äänestävät jättäisivät henkilöä äänestävien valtaan sen, keitä sieltä puolueen listalta tulee. Ehkä nyt ei kannattaisi ihan näin (Puhemies koputtaa) helppoa ratkaisua tarjota tähän sinänsä vaikeaan kysymykseen.

11 115/2/10 PTK 115/2014 vp James Hirvisaari /m11 (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Selonteossa käsitellään myös suoraa demokratiaa, mutta mietinnössä sitä ei edes mainita. Odotin, että valiokunta ottaisi väkevämmin kantaa demokratian kehittämiseen ja esimerkiksi kansanäänestyksiin. Tämmöisen selonteon yhteydessä valiokunta olisi voinut tehdä hienoja linjanvetoja, mutta lieneekö niin, että oikeasti pelätään sitä kansan mielipidettä? Selonteossa mainitaan selvästi, sanatarkasti: "Kansalaisilla on halua osallistua päätöksentekoon nykyistä enemmän suoran demokratian keinoin, ja esimerkiksi kansanäänestyksen käyttöä toivotaan lisättävän." Arvoisa puhemies! Mielestäni päätösvaltaa pitää antaa kansalle eli muuttaa perustuslakia sitovien kansanäänestyksien mahdollistamiseksi Suomessa. Mutta mikä meitä pidättelee? Olenko minä täällä salissa ainoa, joka sellaisia haluaa? 11 Oras Tynkkynen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soini toki aivan hyvin tietää, että viime vaalikaudella vihreän oikeusministerin johdolla valmisteltiin vaalilakiuudistus, joka olisi toteuttanut suhteellisuuden käytännössä kokonaan. Edustaja Soini myös hyvin tietää, että tämä uudistus ei kaatunut suinkaan vihreiden vastustukseen. Edustaja Soinilla saattaa olla myös arvaus siitä, mikä poliittinen liike tämän uudistuksen kaatumisesta on vastuussa. Arvoisa puhemies! Viime vuosina on saatu hyviä kokemuksia joukkoistamisen hyödyntämisestä demokratian apuvälineenä. Joukkoistamisessahan on kyse siitä, että kansalaisia osallistetaan verkon yli, ja sitä on sovellettu eri puolilla maailmaa hyvin monenlaisissa demokratian tehtävissä, erilaisissa asiakysymyksissä, erilaisilla päätöksenteon tasoilla. Suomessa tulevaisuusvaliokunta on tällä vaalikaudella kokeillut joukkoistamista ja saanut siitä hyviä kokemuksia. Tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa edellytetään, että joukkoistamistyölle nimetään valtioneuvostossa vastuutaho ja tätä työtä jatketaan. Kysyisin ministeri Henrikssonilta: miten suhtaudutte joukkoistamisen hyödyntämiseen? 12 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä tiedän, koska olin sen ryhmän jäsen, että se ensimmäinen yrittäminen kariutui sosialidemokraattiseen kansanliikkeeseen. Mutta ajatelkaa nyt, edustaja Tynkkynen, te olette kokoomuksen kanssa vaaliliitossa Suomen suurimmassa ydinvoimalaläänissä, jossa TVO rakentaa ydinvoimalaa, ja te vastustatte ydinvoimalaa. (Kari Rajamäki: Salamorsian!) Ehkä te pystytte tämän selittämään, minä en pysty. Arvoisa puhemies! Meillä on lehtereillä paljon nuoria, ja nuorissa on Suomen tulevaisuus. Meidän poliitikkojen pitää olla äänen arvoisia. Ei se pelkästään sitä ole, että tehkää niin ja näin. Pitää tehdä sellaista politiikkaa, esittää vaihtoehtoja, olla aatteellinen, jotta päästään liikkeelle. Ja nimenomaan nuoria meidän pitää saada liikkeelle. Myös se tässä politiikassa on tärkeää. Ei se, joka saa eniten ääniä, aina välttämättä ole oikeassa. Ihmisen mielipide ei ole väärä. Vaaleissa ei mitata sitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. (Puhemies koputtaa) Vaaleissa mitataan se, mikä on kenenkin ja minkäkin liikkeen suosio. 13 Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Toivola nosti esille nuorisovaltuuston, ja myös edustaja Soini puhui nuorista. Asenne ratkaisee. Valitettavasti todellisuus monissa kunnissa on se, kun nuorisovaltuutetut istuvat lautakuntien kokouksissa, että, no, hieman iäkkäämmät edustuksellisen demokratian päättäjät vastaavasti heitä eivät ota vakavasti, antavat heille isällisiä tai äidillisiä neuvoja, kuinka pitäisi toimia, ja paheksuvat sitä, kuinka ei ole pöytäkirjoja pidetty sillä tavalla kuin vanhempien mielestä pitäisi pitää. Meillä on paljon asenteessa tekemistä, ja pienellä ja jo vähän isommalla asennemuutoksella saisimme kyllä aktivoitua ihmisiä ihan toisella tavalla. 14 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kehittynyt kansalaisyhteiskunta on moniääninen, ja sen ainoa mittaamisindikaattori ei todellakaan ole äänestysaktiivisuus. Meidän on kyllä oltava huolissamme erityisesti syrjäseutujen asukkaiden äänestysaktiivisuudesta kuten ennen kaikkea nuorten, mihin on monessa puheenvuorossa viitattu. Meidän nuoriso on kyllä poliittisesti tietoista ja valveutunutta, mutta se ei ilmene äänestämisenä. Siinä suhteessa puolueiden, nimenomaan vanhojen puolueiden, on syytä katsoa peiliin. Puolueiden samankaltaistuminen on johtanut siihen, että puolueita ei erota toisistaan. Onkin selvää, että

12 12 Keskiviikkona /2/15 demokratia kehittyessään tarvitsee todelliset vaihtoehdot. 15 Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! En usko, että tässä edustaja Kivelän nostama esitys vanhoista puolueista olisi tässä se ongelma. Kiinnitän kyllä huomiota täsmälleen samaan asiaan, että meidän äänestysvilkkautemme on niin paljon alhaisempi kuin naapurimaassa, aivan niin kuin tässä valiokunnan puheenjohtaja Koskinen kertoi, Ruotsissa siis viime eduskuntavaaleissa 85, meillä viime eduskuntavaaleissa 70 ja viime kunnallisvaaleissa meillä vain 58. Vaalijärjestelmä on varmasti yksi syy tähän, ja annan kyllä myönteistä palautetta perustuslakivaliokunnalle, että se on kiinnittänyt tähän huomiota. Nimittäin tämä Suomen henkilökeskeinen vaalijärjestelmä synnyttää tilanteen, jossa jokainen ehdokas omalla ohjelmallaan käy tuolla maakunnissa ja kaupungeissa vaalitaistelua ja suurimmaksi osaksi oman puolueen toisia ehdokkaita vastaan. Sitten kun tullaan tänne eduskuntaan, niin kuitenkin hallituspuolueitten edustajat äänestävät hallituksen esitysten puolesta ja opposition edustajat kaikki niitä vastaan. Kansalaiset ovat tässä ihmeissään. Tämä meidän vaalijärjestelmämmehän on tietynlaista itsepetosta, ja siksi on hyvä, että tässä nyt oli edes mietitty tätä, mitä muita vaihtoehtoja kuin puhdas henkilövaalijärjestelmä voisi olla mahdollista toteuttaa. Siitä annan myönteistä palautetta valiokunnalle. 16 Pekka Haavisto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun puhutaan äänestysaktiivisuudesta, niin yksi asia, joka minusta on jäänyt kyllä yhteiskunnassa huomiotta, on nämä uudet teknologiat, internetin hyödyntäminen, niin kuin on nähty Virossa, esimerkiksi jopa postiäänestyksen mahdollisuus. Se ryhmä, josta minusta tätä demokratian laajentamista voisi aloittaa, ovat ulkosuomalaiset. Tiedämme, miten pitkän vaivan takana on, että voidaan lähetystössä tai äänestyspaikalla käydä äänestämässä. Jotkut matkustavat satoja kilometrejä voidakseen täyttää kansalaisvelvollisuutensa, ja taidamme olla Pohjoismaissa ainoa, jossa tätä ei voi hoitaa postitse ulkosuomalaisten ollessa kysymyksessä. Olemme omilla päätöksillämme aiheuttaneet sen, että kaikki eivät voi tätä demokraattista mahdollisuutta täysimääräisesti käyttää tai se tulee heille hyvin kalliiksi. 17 Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Edustaja Haaviston ja edustaja Hirvisaaren huoliin, mitä asioita tässä perustuslakivaliokunnan mietinnössä ei käsitelty: Nehän ovat esillä siellä selonteossa, ja emme poimineet kaikkia vaan erityisesti korostimme niitä, jotka eivät ehkä riittävästi olleet tapetilla ja huomion kohteena siinä selonteossa. Juuri tämä sosiaalinen eriarvoistuminen ja äänestysoikeuden erojen kärjistyminen on se keskeinen huoli, jota meistä ei riittävästi siinä otettu huomioon. Meillähän on näitä kaikkein suurimpia eroja. Jos otetaan nuori, työtön, ammatillisen koulutuksen saanut ihminen ja sitten taas parhaimmassa tuloluokassa oleva, korkeasti koulutettu ja tämmöisellä sosiaalisesti parhaalla alueella asuva, niin äänestysosallistumisessa on viisinkertainen ero. Tavallaan se hyväosainen käyttää viiden nuoren työttömän puolesta äänivaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on todella raju ero. Vastaan edustaja Soinille vielä tästä vaalipiiriuudistuksesta. Nythän on käsittelyssä tuo perustuslain muutos, jossa se raja lukumäärälle kapenisi 9 12:een. On tehty aiemmin monessa vaiheessa suunnitelmia, joissa vaalipiirien kokoeroja tasattaisiin niin, että olisi esimerkiksi edustajaa per vaalipiiri, ja tällaiseen uudistukseen voitaisiin sitten kytkeä myöskin se vaaliliiton kieltäminen, jolloinka tällaiset epäpyhät allianssit voitaisiin torjua ja äänestäjien valintatilanne tulisi huomattavasti selkeämmäksi. 18 Stefan Wallin /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta esittää mietinnössään, että Suomessa alettaisiin selvittämään mahdollisuuksia henkilövaalijärjestelmän täydentämiseen. Yksi vaihtoehto voisi valiokunnan mielestä olla tietynlainen sekamalli, jossa äänestäjä voisi äänestää joko henkilöä tai puoluetta. Tällainen järjestelmä voisi valiokunnan mielestä nostaa puolueet ja niitten väliset erot nykyistä selkeämmin vaalien keskiöön. En ole ihan samaa mieltä tästä. Vaalijärjestelmämme muuttaminen on kieltämättä kiehtova ajatus mutta samalla hyvinkin herkkä aihe. Se ei voi olla laboratorio, jossa kokeillaan uusia asioita ihan kokeilemisen ilosta. (Timo Soini: Nyt tehdään niin!) On syytä hyvin tarkkaan pohtia, mihin ongelmaan edellä mainittu sekamalli todellisuudessa olisi vastaus ja olisiko se edes oikea vastaus. Suomen puoluekartan kirjo on tavallaan peilikuva suomalaisesta yhteiskunnasta, ja Ruotsin kal-

13 115/2/19 PTK 115/2014 vp 13 tainen blokkipolitiikan puuttuminen meiltä ei muuksi muutu sillä, että nykyistä henkilövaalijärjestelmää lähdettäisiin täydentämään kasvottomilla puoluelistoilla. Listval är ett ansiktslöst val som till exempel i Sverige har lett till att det politiska ansvaret svårligen kan utkrävas i riksdagsval på samma sätt som hos oss, där ledamöter som ställer upp för återval antingen återväljs eller sedan inte. Det här maximerar tydligheten i en ansvarsutkrävande demokrati, inte listval. 19 Jyrki Yrttiaho /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Demokratian keskeinen ongelma ja oikeastaan sen syöpä on politiikan sanojen ja tekojen välinen huutava kuilu, takinkääntö, vaalilupaukset ja politiikka, joka ei ole lupausten mukaista. Vanhan liiton miehenä peräänkuulutan etujen politiikkaa, ankkuroitumista äänestäjien etuihin. Vain sellainen voi tehdä poliittisia kompromisseja, jolla on periaatteita. 20 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvostettu puhemies! Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista puhutaan paljon. Lasten ja nuorten kuuleminen on laissa määrätty tehtävä. Se ei kuitenkaan toteudu: lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet jäävät liian usein ohuiksi, usein olemattomiksi. Seurakuntavaaleissa meillä 16-vuotiaat nuoret saivat äänestää. Muistan, että kun tämä tuli mahdolliseksi, niin monet pelkäsivät erilaisia uhkakuvia. Ne ovat osoittautuneet vääriksi, (Kari Rajamäki: 10 prosenttia äänistä!) vaikka olisi toki toivottavaakin, että jonkinlainen nuortenkin vallankumous voisi tapahtua. Nuoret ovat osallistuneet aktiivisesti kuitenkin seurakuntavaaleissa, ja minun mielestäni, henkilökohtaisena mielipiteenä, me voisimme kokeilla myös kuntavaaleissa 16 vuoden äänestysikää. Silloin nuori pääsisi kertomaan mielipiteensä oman nuoruudenkuntansa kouluista, alakoulusta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta ja liikuntapalveluista. Mitä mieltä te, arvoisa ministeri, olisitte tästä? 21 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi täytyy todeta, että ei ihan mitä tahansa sovi tässäkään salissa suustaan päästää. Nuoret eivät äänestäneet mitenkään aktiivisesti seurakuntavaaleissa: heidän äänestysinnostuksensa oli alle 10 prosenttia. Mutta hyvä sinänsä oli niin, että äänestivät. Sinänsä kun puhutaan demokratiasta, niin demokratia on niin kallisarvoinen asia, että sen eteen kannattaa meidän kaikkien tehdä työtä. On vuorenvarma asia, että tässä salissa tehdään vain ja ainoastaan demokraattisia päätöksiä. Se on enemmistövaltaa milloin milläkin murtoluvulla määriteltynä. Mutta se, mitä tapahtuu sitä aikaisemmin, saattaa olla se kohta, missä demokratia ei toimikaan. Jos meille tuodaan huonosti valmisteltuja lakiesityksiä, joissa ei kaikkia mahdollisia asioita ole otettu huomioon, niin sitä ei peittoa demokraattiseksi se, että lopputulos täällä äänestetään suhteessa hallitus oppositio. Se ei tee demokratiaa. Demokratian täytyy lähteä alhaalta, ja sen täytyy kulkea ylöspäin. Mutta demokratiassa täytyy aina (Puhemies koputtaa) ottaa huomioon myöskin kansalainen ja kansalaisen etu. 22 Markku Eestilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Itsekin olen usein arvioinut, mistä johtuu kansalaisten heikko äänestysaktiivisuus. Yksi selitys saattaisi olla, että kun asiat monimutkaistuvat ja kun lainsäädäntö pureutuu entistä enemmän yksityiskohtiin, niin se kyllä johtaa siihen, että asiantuntijoiden valta ja virastojen valta ja nimenomaan tulkintavalta asioissa kasvaa ja ikään kuin poliittinen järjestelmä jää vähän heikommalle osalle. Mitä tälle sitten voisi tehdä? Meidän poliittinen kulttuurimme, myös tämä hallitus oppositio-asetelma, mihin edellinen puhuja viittasi, johtaa kulttuuriin, jossa opposition ainut tarkoitus ja motivaatio on kaataa hallitus. Meillä on esimerkkejä maista, joissa vähemmistöhallitukset toimivat hyvin, ja silloin tukea joudutaan hakemaan oppositiolta, ja tällöin, jos meilläkin olisi tällainen kulttuuri eli se vaatisi täydellisen asennemuutoksen se johtaisi siihen, että kaikkien puolueitten vaaliohjelmilla olisi paljon suurempi merkitys, koska tiedetään, että ne tulevat joka tapauksessa käyttöön, joutuipa puolue oppositioon tai hallitukseen. 23 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä kohdassa minun on kyllä nyt hieman oikaistava. Opposition ainoa tarkoitus ei suinkaan ole kaataa hallitusta. Opposition tarkoitus on tietysti luoda vastavoima sil-

14 14 Keskiviikkona /2/24 le, mitä täällä tehdään. Opposition tarkoitus on tuoda esiin sellaisia asioita, mitä hallitus ei ole jostakin syystä halunnut ottaa huomioon tai ei ole huomioinut. Mutta missään nimessä tarkoitus ei ole se, että kaadetaan hallitus. Tarkoitus on se, että tehdään yhteistyötä, vaikka ollaan oppositiossa, ja saadaan mahdollisimman hyviä päätöksiä, sellaisia päätöksiä, jotka ovat demokraattisia ja tasapuolisia kaikille suomalaisille ja kaikkia suomalaisia ajatellen ja katsoen. Mutta se, että syytetään siitä, että ainoa syy on, että kaadettaisiin hallitus, kuulostaa varsin kummalliselta. Tosin en ole ollut aikaisemmin eduskunnassa, vasta nyt, mutta kenties teillä on enemmän kokemusta siitä, että ollessanne oppositiossa kokoomus on pelkästään halunnut vain kaataa hallituksen. 24 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Turha kuvitella, edustaja Eestilä, että vähemmistöhallitukset olisivat joku autuaaksi tekevä asia. Niissä maissa, joissa hallitus joutuu turvautumaan oppositiossa oleviin puolueisiin, käydään useasti hyvin häikäilemätöntä poliittista lehmänkauppapeliä. Takiaispuolueita on ollut muun muassa Ruotsissa kaiken aikaa. Etuja yritetään ulosmitata. Sinänsä minä en usko mihinkään poppakonsteihin demokratian syventämiseksi. On yhtäältä vanhojen puolueiden uskallettava uudistua. Tarvitaan demokratian itsepuolustusta, jotta ihmisten keskuudessa syvenee ajatus äänestämisen merkityksellisyydestä. 25 Markku Eestilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Itse sain tämän hallituksenkaatomotivaatio ja -yritys -käsityksen siitä, kun olen lukenut aika tarkasti lehtiä ja siellä on erittäin paljon ollut artikkeleja, joissa vaaditaan ja pyritään kaatamaan hallitus, ja ilmeisesti välikysymykset äänestyksineen tähtäävät tähän, mutta voi olla, että olen käsittänyt asian väärin. Minun mielestäni meillä on hyviä esimerkkejä nyt jo, että isoja asioita on pyritty parlamentaarisesti ratkomaan, ja tämä parlamentaarinen asioitten ratkaisemistapa itse asiassa on jonkunmoinen korvike vähemmistöhallitukselle, jossa opposition mielipiteillä on myös merkitys, ja minusta siihen suuntaan pitäisi pyrkiä. Mutta kuten esimerkiksi edustaja Kivelän puheenvuoro osoitti, asenteet ovat juuri tiukassa, ja jos niitä vähänkin yrittää edes positiivisella tavalla muuttaa, niin välittömästi sanotaan, että edustaja puhuu väärin ja ei ole ymmärtänyt asiaa mutta näinhän se voi tietenkin olla. 26 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Eestilä sanoi tuossa, että parlamentaariset työryhmät ovat jollakin lailla vastavoima hallitukselle, mutta näinhän ei ole. Hallituksen kuuluu hallita sillä kaudella, millä hallitus toimii, ja parlamentaariset työryhmät ovat käytännössä seuraavalle vaalikaudelle tähtääviä, kuten meillä nyt esimerkiksi liikenteen korjausvelkatyöryhmä tai puolustuksen puolella. Herra puhemies! Demokratia, sehän on kuin terveys: se huomataan useimmiten vasta sitten, kun se menetetään. Siksi demokratiaa tulee vaalia. Ja kun täällä on puhuttu näistä äänestysprosenteista, niin kyllä tietysti täytyy ihan yhteiseksi häpeäksi todeta, että kun EU-vaaleissa meillä on koko maa yhtenä vaalipiirinä, niin monin paikoin esimerkiksi Itä-Suomessa äänestysinto jäi alle 25 prosentin. Ei se ole enää demokratiaa. Me tarvitsemme hyvin monenlaisia toimenpiteitä. Totta kai vaalit ovat niin kuin kulmakivi tälle demokratialle, mutta onhan sitä muutakin, oikeusturva. Poliisit marssivat juuri tuolla Mannerheimintiellä. He vaativat oikeusturvaa, jotta on poliiseja, jotta kansalaiset saavat oikeusturvaa. Sekin on yksi osa (Puhemies koputtaa) demokraattista yhteiskuntaa. (Seppo Kääriäinen: Suoraa vaikuttamista!) 27 Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tässä mentiin jo käsitelainopin puolelle. Parlamentarismiin kuuluu tietysti aina se, että on hallitus ja oppositio, ja parlamentarismi hallitustapana nojautuu siihen enemmistövaltaan, enemmistöpäätöksentekoon äänestysten kautta. Tästä on erotettava sitten tämä parlamentaarinen valmistelutapa, jota Suomessa ihan positiivisesti on harrastettu semmoisissa isoissa asioissa, joiden pitää kattaa koko poliittinen kenttä tai jotka ovat sitten aikaulottuvuudessa pitkälle ulottuvia, yli hallituskausien. Ja tätähän olen itsekin kaivannut, että näissä todella isoissa asioissa pitäisi nykyistä enemmänkin käyttää parlamentaarista valmistelua, että se koko poliittinen kenttä on mukana valmistelussa, vaikka se hallitus sitten viimeistelee ne hallituksen esitykset ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi. Se tuo tämmöistä ikään kuin laajaa demokratiaa mukaan ja

15 115/2/28 PTK 115/2014 vp 15 mahdollisimman laajaa eri kansankerrosten osallistumista isojen, tärkeiden uudistusten valmisteluun. Siis sekä parlamentarismin puolesta että sitten tällaisen parlamentaarisen valmistelutavan, koko poliittisen kentän kattavan valmistelun, puolesta pyrimme toimimaan silloin, kun on isoista, merkittävistä asioista kysymys. 28 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Voi sanoa, että kyllähän poliittinen päätöksenteko, poliisin johtaminen, on jossain määrin epäonnistunut, jos sisäisen turvallisuuden etulinjan miehet ja naiset, poliisit, joutuvat tuolla kadulla peräämään oikeuksiaan. Mutta kiinnitän huomion siihen, että politiikan pinnallistumista ja viihteellistymistä kyllä vakavasti ilmenee ja poliitikot itse ovat syyllistyneet tähän pitkälti. Se ilmenee siinä, että ne oikeat arvot ja valinnat, joista kuitenkin täällä päätetään, eivät näy riittävästi. Se johtuu osin totta kai tiedotuksen tilanteesta, iltapäivälehtien orwellimaisesta maailmankuvasta mutta myöskin meidän talon omista toiminnoista. EU-päätöksenteon vaiteliaisuusvaatimukset eurokriisissä, myöskin kaikki tämäntyyppiset ovat tietysti kielteisiä ilmiöitä. Pahin on tämä sosiaalinen syrjäytyminen, joka johtaa tämmöiseen yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen, ja tämä on hyvin vakava asia. Perustuslakivaliokunnan erinomaisessa mietinnössä on kiinnitetty huomiota myös siihen, että meillä on nyt kaksi kertaa valittu pääministeri, keskeinen päättäjä, puoluekokouksessa, keskustapuolueen ja sittemmin kokoomuksen puoluekokouksessa, Suomen pääministeri. Kyllä kansanvalta juhlii sellaisessa tapahtumassa. 29 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On täysin selvää, että jos pääministeri nimitetään toisiin tehtäviin ja puolue joutuu valitsemaan uuden henkilön hänen tilalleen, niin se on se suurin puolue, joka joutuu sen työn tekemään. On selvää, että tämä henkilö menee seuraaviin vaaleihin ja niissä punnitaan sitten pääministerin luottamus, se, nauttiiko hän kansalaisten enemmistön luottamusta sillä tavalla, että hän on suurimman puolueen edustaja edelleenkin. Mutta on hyvin demokraattista se, että se on puoluekokous, joka tekee sen valinnan. Joissakin puolueissa saattaa olla keskuskomitea tai puoluehallituksen työvaliokunta tai joku muu pieni elin, jossa asiat sovitaan. Se, että se tapahtuu puoluekokouksessa, on erittäin arvokasta ja tärkeää. Puhemies! On totta, kuten edustaja Rajamäki sanoi, että meillä liian paljon uutisoidaan viihdetapahtumia, kun politiikasta puhutaan, ja meidän pitäisi keskittyä entistä enemmän eduskunnan raportoinnissakin eduskunnassa tehtävään työhön, päätöksenteon sisältöön ja niihin perusteluihin, millä ne päätökset on kaiken kaikkiaan tehty. Katsoisin kyllä myöskin eduskuntaa sen verran, että jos me katsomme eduskunnan työskentelyä, täällä harjoitetaan hyvin paljon erilaista seminaari- ja harrastetoimintaa nykyisin. Vetoaisin kyllä kansanedustajiin, että se olisi tärkeätä, että kansanedustajat keskittyisivät lainsäädäntötyöhön eivätkä näihin seminaareihin ja harrastuksiin. 30 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Sasi käytti erinomaisen puheenvuoron, johon on helppo yhtyä, samoin kuin valiokunnan puheenjohtaja Koskisen puheenvuoroon siinä, kun hän korosti tämän demokraattisen valmistelun, parlamentaarisen valmistelun, tärkeyttä. Nythän on käynyt tämän hallituksen aikana niin, että oikeastaan kaikki isot asiat ovat jääneet sen varaan, että oppositio on tullut mukaan, ja totta kai isänmaan kannalta isoissa asioissa näin pitää ollakin, kuten tässä sote-asiassa. Valiokunnan mietinnössä todetaan: "Tavoitteiksi tulee asettaa eri väestöryhmien välillä olevien osallistumiserojen tasoittuminen ja äänestämisaktiivisuuden nostaminen muiden Pohjoismaiden tasolle." Se on erittäin hyvä tavoite, mutta minä nostaisin myös alueellisen näkökohdan. Meillä on pitkään ollut se kehityssuunta, että Itäja Pohjois-Suomessa äänestysprosentti on ollut matala, kun taas sitten, sanotaanko, kasvukeskusalueilla se on korkeampi. Tämä ei ole demokratian kannalta missään tapauksessa hyvä asia. Kun se on johtanut siihen, että meillä valtaosa kansanedustajista valitaan näiltä kasvukeskuspaikkakunnilta, niin koko Maaseutu-Suomen ääni Suomen asioitten hoitamisessa jää vähäiseksi. Ja kun sitten myös vaalipiirien välillä edustajanpaikkoja siirtyy tänne kasvukeskusalueille, niin tämä on mielestäni demokratian ja koko Suomen kehityksen kannalta yksi iso pulma, johon pitäisi saada muutos.

16 16 Keskiviikkona /2/31 31 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tuossa edustaja Rajamäki viittasi keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksiin, joissa on valittu puheenjohtajat, jotka ovat nousseet sitten pääministereiksi. Taisi käydä nyt niin, että pata kattilaa soimaa: SDP:n puoluekokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja, ja hänestä tuli valtiovarainministeri. Ei häntäkään kansa ole valinnut. Eli samasta asiasta on kysymys, siis valtiovarainministeristä, joka käyttää meidän yhteistä kukkaroa. Kyllä se on yhtä tärkeä kuin pääministeri hän on muuten varapääministeri. Eli tässä suhteessa ei ehkä nyt ryhdytä tälle tielle menemään. Puoluekokoukset ovat kunkin puolueen, siis sellaisten rp:iden, demokraattisin ilmentymäfoorumi, jossa päätetään kunkin puolueen luottamushenkilöistä, jotka siirtyvät luonnollisestikin niihin tehtäviin, missä kukin puolue sitten aina on. Eli ehkä tästä ei kannata jatkaa pidemmälle. 32 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Se on tietysti näin, että keskustapuolue ja kokoomus ansaitsevat sellaiset puheenjohtajat kuin heidän puoluekokouksensa valitsevat. Minulla ei ole siihen mitään huomauttamista. Mutta valtasuhteiden ja Suomen tasavallan ja kansanvallan toteutuksen kannalta on merkitystä sillä, että pääministerin, joka on niin keskeinen, kuten perustuslakivaliokunta toteaa, asemaa on todella vahvistettu niin EU-politiikassa kuin kansallisesti. Kyllä meillä on syytä pohtia sitä, että kesken vaalikauden todella näin keskeisen valtarakenteen päättäjä nimetään. Kyllä sitä prosessia olisi syytä varmaan arvioida myös eduskunnan ja parlamentarismin kannalta vähän laajemmin. 33 Katja Hänninen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täytyy tässä ihmetellä perussuomalaisten edustajien ajatuksia demokratiasta. Viime vaaleissa oli yksi puolue, joka teki jytkyn, 2011 ainoa vaalien voittaja, perussuomalaiset, ja te todellakin kieltäydyitte ottamasta vastuuta, jota teille tarjottiin. Hämmästelen kyllä sitä. Se jos mikä on demokratian aliarvioimista ja kansan äänen aliarvioimista, että ei edes neuvotteluihin asti päästy, että heti vain lyötiin ovi lukkoon. Mutta tässä mietinnössä 3. sivulla lukee: "Valiokunta pitää äänestysaktiivisuuden alhaisuutta ja osallistumisen eriarvoistumista erittäin vakavina ongelmia, jotka uhkaavat suomalaisen demokratian legitimiteettiä." Tähän on helppo yhtyä. Olisin kysynyt ministeriltä, miten pienituloiset ihmiset saadaan mukaan vaikuttamaan esimerkiksi kuntien luottamustehtäviin, kun nämä luottamuspalkkiot vähennetään erilaisista vanhempainetuisuuksista ja sosiaalietuisuuksista. Pitkäaikaistyöttömän on vaikea lähteä mukaan päättämään meidän yhteisistä asioistamme. 34 Pentti Kettunen /ps (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Edustaja Hänninen on vielä kovin nuori parlamentaarikko, vasta muutamia kuukausia täällä ollut. Hän ei ollut seuraamassa täällä, kun tätä Kataisen Urpilaisen-hallitusta muodostettiin ja käytiin siitä neuvotteluja, mutta sattumalta satun tietämään, mitä siellä kaikkea tapahtui. Perussuomalaiset eivät voineet lähteä mukaan siihen hallitukseen, mihin vasemmistoliitto meni, koska me näimme, että sillä hallituksen ohjelmalla me joudumme pettämään omat äänestäjämme, pettämään vaalilupauksemme. Te huutelitte, teidän edustajat Hänninen ei ollut täällä huutelemassa että hyvähän se on sieltä puskista huudella nyt, mutta me emme halunneet pettää äänestäjiämme, niin kuin eivät halunneet myöskään edustajat Mustajärvi ja Yrttiaho, ja heidät erotettiin ryhmästä. Tämä on totuus. 35 Katja Hänninen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Kettuselle vain tiedoksi, että te laitoitte oven kiinni ilman neuvotteluja. Tässä on suuri ero. Kyllä hallitusneuvotteluihin tulisi olla avoimin mielin menossa, jos on vaalien voittaja. Teille tarjottiin vastuuta, ja täällä ovat edustajat peräänkuuluttaneet sitä, että pitää pitää kiinni vaalilupauksistaan. Mitkä vaalilupaukset te olette pystyneet Suomen kansalle pitämään, kysynpähän vain. Vasemmistoliitto teki omat ratkaisunsa. Puoluevaltuusto äänesti hallitukseen menosta. Itse äänestin menoa vastaan, mutta demokratia tapahtui siinäkin. 36 Jari Lindström /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Nyt pitää korjata. Ei mitään "ilman neuvotteluja ovi heti kiinni", ei se näin mennyt. Minä olin paikalla. Edustaja Hänninen, te ette ollut paikalla. Se asia meni niin, että me kävimme tuskaisen pitkiä neuvotteluja sekä omassa ryhmässämme että hallitusneuvotteluis-

17 115/2/37 PTK 115/2014 vp 17 sa. Me vastasimme pääministeri Kataisen meille esittämiin kysymyksiin. Kaiken tämän jälkeen sen lisäksi tuli vielä paine tuolta maakunnista eli niiltä äänestäjiltä, jotka perussuomalaisia äänestivät, ja se palaute oli se, että älkää pettäkö lupauksianne. Kaiken tämän loppusumma oli se, että me päätimme, että me emme lähde tällaiseen hallitukseen, jolla on tuollainen ohjelma. Siitä oli kysymys. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen ministeri Henriksson, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaa hyvä. 37 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin haluan kiittää perustuslakivaliokuntaa hyvästä mietinnöstä. Ainakin oikeusministeriössä ollaan valmiita jatkossakin laatimaan demokratiapoliittisia selontekoja, jotta eduskunnassa voidaan käydä säännöllistä keskustelua demokratiapolitiikan kehittämistarpeista. Lähden myös siitä, että varmasti seuraavakin hallitus katsoo, että tämä on hyvä tapa edetä. Ihan niin kuin valiokunta toteaa, minäkin olen erittäin huolissani äänestysaktiivisuuden alhaisuudesta ja osallistumisen eriarvoistumisesta. Ihan niin kuin valiokunta toteaa, ne uhkaavat suomalaisen demokratian legitimiteettiä, ja sen takia meidän on tartuttava tähän ongelmaan. Mutta tähän ongelmaan ei kuitenkaan löydy vain yhtä ainoaa lääkettä, vaan meidän on laajasti haettava uusia vuorovaikutus- ja vaikuttamiskanavia, jotka soveltuvat nykypäivän yhteiskuntaan. Arvoisa puhemies! Totesin myös, että perustuslakivaliokunta lausunnossaan toteaa, että erityistä huomiota tulee kiinnittää alueellisen, maakunnallisen ja paikallisen demokratian tilanteeseen, jossa on nyt tapahtumassa merkittäviä muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestämisen ja kuntarakenteen uudistumisen myötä. Valiokuntakin pitää tärkeänä, että uudistuksissa vahvistetaan edustuksellista demokratiaa ja turvataan todelliset vaikuttamismahdollisuudet niin kuntalaisille kuin palvelujen käyttäjillekin. Tähän perustuslakivaliokunnan kantaan on helppo yhtyä. Asia on erittäin ajankohtainen, ja tiedämme, että sote-uudistus on nyt parhaillaan erittäin tärkeässä vaiheessa. Itse toivon, että uudistusta voidaan viedä läpi niin, että perustuslaista, kansanvaltaisuusperiaatteesta sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista ei tingitä. Ajattelen myös niin, että meidän olisi hyvä miettiä sitä, mikä on tulevaisuuden kunta ja mitkä ovat tulevaisuuden kunnan tehtävät. Kun halutaan, että ihmiset osallistuvat, niin meidänkin pitää sanoa, mihin he osallistuvat, ketkä mihinkä päätöksentekoon. Ja tässä on meillä aika iso haaste tällä hetkellä. Perustuslakivaliokunta katsoo myös mietinnössään, että Suomessa voitaisiin selvittää mahdollisuuksia henkilövaalijärjestelmän täydentämiseen siten, että äänestäjällä olisi mahdollisuus äänestää halutessaan pelkästään puoluetta. Valiokunnan mielestä järjestelmän kehittäminen voisi nostaa puolueet ja niiden väliset erot nykyistä selkeämmin esille. Tästä on varmasti hyvä keskustella, ja asiaa voi tarpeen mukaan myös selvittää, mutta demokratian elävöittämistä on katsottava myös hyvin paljon laajemmasta näkökulmasta. Jos katselee tätä äänestysaktiivisuutta, niin sen alhaisessa tasossa on kyse minun nähdäkseni paljon monimutkaisemmasta kokonaisuudesta kuin että siihen pystyttäisiin vaikuttamaan ratkaisevasti vaalijärjestelmän muutoksella. Kun Suomen äänestysaktiivisuutta verrataan Ruotsiin, on huomioitava, että myös Ruotsissa äänestysaktiivisuus on alentunut siltä tasolta, millä se oli luvuilla. Siellä lähdettiin silloin kuitenkin päinvastaiseen suuntaan: vuonna 98 siirryttiin Ruotsissa täysin puoluejohtoisesta järjestelmästä tähän sekajärjestelmään, mikä Ruotsissa on nyt. Eli varmasti on hyvä selvittää, mutta ei myöskään pidä uskoa siihen, että se nyt ratkaisee meidän kaikki ongelmamme. Sitten, arvoisa puhemies, tässä tuli myös kysymyksiä kirjeäänestyksestä. Se on asia, mitä oikeusministeriö on myös selvittänyt, ja oikeastaan tällä hetkellä vain on rahasta puute. Kunhan me saamme sen rahoituksen järjestettyä, niin varmasti löytyy yhteisymmärrys, että siihen voitaisiin mennä. Sitten edustaja Tynkkynen kysyi tästä joukkoistamisesta. Meillä on erittäin hyviä kokemuksia: muun muassa kun muutettiin asunto-osakeyhtiölakia, käytettiin joukkoistamista, ja sama ajatus meillä on nyt, kun yhdistyslakia lähdetään uudistamaan. Elikkä se on hyvin tärkeä ja uusi tapa tehdä asioita, ja se saa ihmiset liikkeelle. Tässä tuli myös kysymys nuorten äänestysaktiivisuudesta ja siitä, voisiko äänestysikärajaa alentaa 16:een. Nyt edustaja Heinonen, joka tätä

18 18 Keskiviikkona /2/38 asiaa kysyi, on lähtenyt. Mutta tässä on hyvä muistaa, että puoluesihteerit ovat tulleet siihen tulokseen, että suurta yhteisymmärrystä tässä ei ole eduskunnassa tässä vaiheessa. Vaalitutkimuksia tullaan teettämään seuraavien vaalien osalta, se on myös ajankohtaista, ja siihen palataan. Sitten mielestäni edustaja Kääriäinen otti erittäin tärkeän asian esille, vihapuheen. On tärkeätä, että siihen kiinnitetään huomiota ja mietitään myös, miksi vihapuhetta esiintyy. Varmasti yksi syy on se, että nuoret, ne ihmiset, jotka sellaista käyttävät, tuntevat olevansa jotenkin syrjässä yhteiskunnasta, tuntevat, että eivät kuulu ehkä tähän. Ja siihen meidän myös pitäisi puuttua miettimällä sitä, millä tavalla saadaan nämä ihmiset mukaan, niin että yhteisöllisyys myös kasvaa. Kiitos. 38 Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorista ja matalasta äänestysaktiivisuudesta on jo monissa puheenvuoroissa puhuttu. Se on asia, josta on oikeasti syytä olla huolissaan, mutta kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteivätkö nuoret osallistuisi lainkaan. Kyllä he osallistuvat hyvinkin aktiivisesti sitten taas sosiaalisen median välityksellä, muun muassa erilaisten tv-ohjelmien moninaisiin äänestyksiin. Edustaja Toivola nosti erinomaisessa puheenvuorossaan esiin hetki sitten tärkeitä asioita, ja olisi hyvin tärkeää oikeasti huomioida se, että lapset ja nuoret pääsisivät tässä yhteiskunnassa vaikuttamaan itseään koskeviin ja ympäristöään koskeviin ratkaisuihin jo varhaisessa vaiheessa, siellä päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa. Sitä kautta taataan myös se, että he ovat kiinnostuneita myös aikuisiällä osallistumaan yhteisiin asioihimme. Demokratiakasvatuksesta on puhuttu paljon, ja siihen on syytä panostaa. Mutta ministeriltä kysyisin, kun mahdollisuus on: mitkä asiat ministeri näkee tärkeinä, jotta nuorten äänestysaktiivisuutta saataisiin nostettua? 39 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Osallisuuden kokeminen lisää kansalaisten luottamusta hallintoon ja poliittiseen järjestelmään, ja osallisuus on enemmän kuin osallistuminen. Vaaleissa äänestäminen on osallistumista, mutta aito osallisuus on aktiivisuutta myös vaalien välillä. Halu olla osallisena edellyttää kuulluksi tulemisen kokemusta. OECD:n maa-arvion mukaan kansalaisten kuulemista koskeva toimintapolitiikka on Suomessa edelleen kovin heikkoa. Meidän olisikin löydettävä uusia tapoja, joiden avulla kansalaiset tulisivat hallinnon kumppaneiksi julkisten palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kysynkin, voisiko kansalaisraateja, erilaisia järjestöjä ja kokemusasiantuntijoita käyttää nykyistä enemmän alueiden ja palveluiden suunnittelussa, koska tällaisille uudenlaisille vuoropuheluille ja yhdessä tekemiselle olisi selkeä tarve. Erilaisia kokeiluja on tehty eri puolella Suomea, ja näiden hyvien kokeilujen ja käytäntöjen jakamista toivoisin enemmän 40 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on jo kaikki melkein sanottu, mutta se on tärkeätä, että koulussa on tätä demokratiakasvatusta, vaikka sitä yhteiskuntatiedettä on, ja kyllä tämä nettiäänestys on sellainen, että sitä pitäisi miettiä. Nyt on myös puhuttu tästä äänestyksestä. Tiedetään, että EU-kansanäänestyksestä sun muista viimeiset vaalit olivat 39 prosenttia. Se osoittaa, että ihmisten luottamus tähän EU:hun on mennyt. Sama se tahtoo olla näissä seurakuntavaaleissa ja muissa vaaleissa. Sitten monet ihmiset myös sanovat, että tämä politiikka on niin vaikeata, että me päättäjät puhumme sitä kapulakieltä, jota ei välttämättä aina itsekään ymmärrä, sitten äänestäjistä puhumattakaan. Myös toivottaisiin, että vaaleissa olisi selkeät linjat, mitä itse kukin politiikkapuolue, eduskuntapuolue tai muut puolueet viestittävät äänestäjille. Kyllä täytyy sanoa myös, että kun kunnanvaltuustossa on näitä äänestyksiä, ihmiset sanovat, että jopa valtuustoissa ääni, ihmisen ääni ja äänestäjän ääni, ei kuulu, koska se päätös tehdään ei vain näitten kunnanvaltuutettujen osalta vaan virkamiehet ja kaikki näin. Meillä itse kullakin on parantamisen varaa, ja se koskee jo ennen kaikkea tässä talossa sitä, kuinka täällä työskennellään. 41 Eila Tiainen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minusta on aivan erinomaista, että tämmöinen selonteko on tehty, ja täällä on nyt näissä monissa puheenvuoroissa käsitelty demokratiaa ja sen puuttumista hyvin monesta näkökulmasta, ja se osoittaa todella sen, että meillä

19 115/2/42 PTK 115/2014 vp 19 on demokratiavaje, joka kasvaa, ja että eriarvoisuus lisääntyy. Edustaja Pelkonen käytti hyvän puheenvuoron nuorista, ja tästä asiasta haluaisin myös itse puhua. Nuoret kyllä osallistuvat, jos he kokevat osallisuutta ja ymmärtävät, mistä asioista on kyse. Pelkästään tällainen mekaaninen ikärajan alentaminen ei lisää äänestysaktiivisuutta, jos ei sitä äänestämistä koeta itselle tärkeäksi. Minä katson kyllä, että tärkeätä olisi, että kouluissa ja nuorten yhteisöissä tällaista demokratiakasvatusta tehtäisiin enemmän ja että niillä nuorilla olisi aito kokemus siitä, että he vaikuttavat. Itse olen mies ja ääni -periaatteen kasvatti siltä ajalta, ja tällainen toiminta kyllä tuottaa tulosta. 42 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietinnössä viitataan kolmikantaiseen vallankäyttöön, ja niinpä sitten palautinkin mieleen, mitä lukee kirjassa Eero Heinäluoma Tasavallan vahva mies. Täällä on mielenkiintoisia kohtia: "Niihin aikoihin kokoontui joukko, johon kuuluivat SAK:sta Heinäluoma ja Pertti Parmanne, TT:stä Arto Ojala sekä hallituspiireistä valtiovarainministeri Iiro Viinasen avustaja Hannu Salokorpi. Salokorpi kutsui joukon koolle valtiovarainministeriön saunaan." Edelleen: "Ryhmässä syntyi vakaumus, että ajetaan vasemmistoliittoa hallitukseen. Tämä tapahtui siis jo vuoden 1994 syksyllä." Edellisenä vuonna neljän henkilön kopla, korporaatioitten edustajat, joista yksikään ei ollut vasemmistoliiton jäsen, teki päätöksen, että puolue viedään hallitukseen. Minä luotan, että jokainen sana tässä kirjassa on totta, mutta kovin rujon kuvan se antaa suomalaisesta demokratiasta ja siitä, kuinka tässä maassa hallituksia muodostellaan. 43 Sanna Lauslahti /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhteinen yhteiskunta on demokratian tae. Yhteinen yhteiskunta syntyy sillä, että jokainen kantaa kortensa kekoon eikä ulkoisteta kaikkia asioita. Näkisin tässä lapset ja nuoret yhtenä tärkeimpänä kohderyhmänä, jolle meidän tulisi luoda osallisuuden tunnetta. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen on nähty tutkimuksissa lisäävän nuorten kansalaisvastuun tunnetta sekä myös kehittävän erilaisia taitoja, muun muassa sosiaalisia taitoja. Siksi meidän tulee saada meidän koulujärjestelmään myös mukaan osallistuminen kansalaisjärjestöjen toimintaan, vapaaehtoistoimintaan, siihen kulttuuriin, jossa minäkin voin tehdä jotain yhteiseksi hyväksi. Sitä kautta syntyy demokraattinen yhteiskunta, joka on yhteinen, ja toivon, että tätä yhteiskuntaa voimme kaikki yhdessä olla täällä rakentamassa. Onneksi tässä on otettu hyviä askeleita. Meillä lukioiden uuteen tuntijakoon on tullut vapaaehtoistoiminta teemaopintoina, ja siltä osin olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää. 44 Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Mustajärvi kuvasi hyvin tämän edustuksellisen demokratian, miten se voi toimia. Mutta jos palataan tähän demokratia-asiakirjaan, täällä on sivistysvaliokunta nostanut hyvin esille tämän osallistumismotivaation vahvistamisen, miten tärkeä se on, ja että kodilla ja poliittisilla puolueilla on tärkeä rooli. No, meillä oli tämä Suomen edustuksellinen demokratia 150 vuotta -teema, millä käytiin kouluissa, ja kyllä täytyy sanoa anteeksi vain, opettajat että joillakin on erittäin hatarat tiedot eduskunnan toiminnasta ja yleensäkin tästä demokratiasta, millä tavalla tämä järjestelmänä toimii. Sivistysvaliokunta on viitannut tässä lausunnossaan myös opettajien täydennyskoulutukseen ja että sitä kautta myös parannetaan erilaisten poliittisten puolueitten roolia mutta myös sitä, millä tavalla yhteiskuntaan vaikutetaan. Kalliorinne nosti saman asian esille, ja kyllä tämä ihan hyvä asia on. Muistelen, että 90-luvulla tehtiin oppikirjauudistus ja siinä poistettiin kaikki vasemmistolainen termistö. Tämä on kyllä tuonut sen vahvasti esille, ettei ole enää olemassa Suomessa kuin oikeistopuolueita, ja tämä ymmärrys nuorilla edelleenkin on. Elikkä tämä on hyvin tärkeä asia korjata tulevaisuudessa. 45 Osmo Kokko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla. Minun koulunkäynnistäni on 45 vuotta aikaa. Silloin kyllä yhteiskuntaopin tunnilla käsiteltiin näitäkin politiikan kuvioita, ja siitä minäkin sain sysäyksen, että läksin tähän politiikkaan. Mutta oli hyvä kuulla, että edustaja Piirainen kertoi, että nyt tämän päivän kouluissa on vähän puutteellisemmat tiedot näistä asioista.

20 20 Keskiviikkona /2/46 Yhtenä, mikä vaikuttaa tähän, minkä tautta meillä äänestysaktiivisuus vaaleissa on oikeastaan vaaleista vaaleihin alentunut, kyllä minä näen pitkälti tietysti tämän vaalipiirijakoasian, joka nyt esimerkiksi tehtiin ja tulevissa vaaleissa meidänkin alueellamme siellä Itä-Suomessa tehdään. Ehdokasasettelu supistuu, siellä tulee tyhjiä kuntia, ja kyllä se kansalainen vain haluaa mahdollisimman läheltä sen ehdokkaan nähdä ja olla häntä sitten tukemassa, mutta nyt, kun näin ei ole, se putoaa. Toinen seikka on tietysti sitten tämä politiikan teko, että vaaleista vaaleihin eri puolueet lupaavat parempia uudistuksia, ja sitten kun ne eivät toteudu, niin kansalaiset kyllä tympiintyvät siihen ja tuumaavat, että politiikalla ei ole enää mitään merkitystä. 46 Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorisobarometrin mukaan nuorten kokemukset siitä, että heidät otettaisiin kunnallisessa päätöksenteossa vakavasti, ovat hyvin heikot. Tärkeä asia myös nuorille on tunne ja tieto siitä, että he pystyvät vaikuttamaan lähiympäristönsä asioihin ja että heidän mielipidettään myös kuunnellaan. Tällä hetkellä monissa kunnissa nuorisovaltuuston jäsenet toimivat myös valtuustossa eli valtuustossa on nuorisovaltuuston puheenjohtajalla mahdollisuus osallistua kokouksiin ja käyttää myös puheenvuoroja. On myös hyviä käytäntöjä siitä, että nuorilla, nuorisovaltuuston jäsenillä, on mahdollisuus osallistua kunnassa myös valiokuntatyöskentelyyn. He pystyvät siellä tuomaan sen nuoren näkökulman niihin kunnan päätettäviin asioihin, ja se on äärettömän hyvä ja tärkeä asia. Ja varmasti kun yleistyy tapa, että nuoria kuunnellaan ja otetaan heidät laajemmin mukaan päätöksentekoon, niin sen myötä myös äänestysaktiivisuus paranee (Puhemies koputtaa) ja he myös sitten ovat mahdollisesti täällä eduskunnassakin joskus päättämässä asioista. 47 Arja Juvonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty monia nuoriin liittyviä puheenvuoroja. Eikö nyt olekin, ministeri, niin, että tässä uudessa kuntalaissa myös nuorisovaltuustojen roolia vahvistetaan entisestään ja se on se merkki, että nuorten ääni täytyy saada esiin? Seurakuntavaalit olivat yksi hyvä esimerkki siitä, että ainakin oma tyttäreni, joka on juuri 16 vuotta hetki sitten täyttänyt, sai ensimmäistä kertaa äänestää, ja hän oli siitä kovasti innoissaan, mutta kyllä kannustusta tarvitaan ja sitä muistuttamista ja myös kotona puhumista, että kannattaa mennä äänestämään ja ketä voisi äänestää ja millä tavalla tätä politiikkaa oikein tehdään. Täällä on joukkoistamisesta puhuttu, ja 2013 tosiaan kansalaisilta kysyttiin asunto-osakeyhtiölakiin liittyviä kysymyksiä. Tässä tietysti tämä joukkoistamisen huono puoli paljastui, että ainoastaan oli mahdollista vastata sähköisesti netin kautta ja että kirjepostilla esimerkiksi ei. Välttämättä kaikki ikääntyneet eivät pystyneet tähän vastaamaan. Joukkoistaminen on hyvä asia, jos sitä saatua tietoa, mitä sieltä tulee, sitten käytetään myös hyödyksi, ja näin olen ymmärtänyt. Tein kirjallisen kysymyksen aiheesta, ja 2015 sitten seuraavan kerran, kun hallitusohjelmaa tai mitä sitten tehdäänkään siellä, näitäkin asioita siellä huomioidaan. 48 Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On huolestuttavaa, että kansanäänestyksissä on niin huono prosentti, että ihmiset eivät käy äänestämässä ja se on laskeva trendi. On hyvä askel, että on nuorisovaltuustoja ja nuorten ääni tulee enemmän kuuluviin. Mutta varsinainen kysymys ministerille on kansalaisaloitteista. Kansalaiset ovat ottaneet sen hyvällä vastaan, että heille on tullut mielikuva, että he voivat vaikuttaa asioihin keräämällä sen ja vähän enemmänkin niitä kirjoituksia, omia nimiään, sinne aloitteeseen. Ja se ei ole kovin helppo työ puolessa vuodessa. Kysymys tosiaan kuuluu niin, että pitäisikö selvittää tarkemmin, minkälainen tämän kansalaisaloitteen pitäisi olla. Pitäisikö siinä olla enemmän oikeaa lakitekstiä, jotta se otettaisiin riittävän vakavasti, ja ne pointit siellä, jotta voitaisiin käydä toimenpiteisiin kansalaisaloitteen pohjalta? Nyt se on vähän auki, niin että asiat tulevat kyllä keskusteluun mutta herkästi tulevat jäämään siihen, koska tämä kansalaisaloite ei ole tarpeeksi hyvin muotoiltu. 49 Jari Myllykoski /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että erityisesti peruskouluissa jo yhteiskuntaopin aineissa tutustutetaan nuoret siihen päätöksentekojärjestelmään, jota tässä maassa harjoitetaan. Uskon-