-sarja Opettajan sivut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-sarja Opettajan sivut"

Transkriptio

1 -sarja Opettajan sivut Sarjan periaatteita Millaisia oppimisstrategioita Minä ja SUOMI -sarjassa painotetaan? Kirjojen kuvituksesta Jaksojen suunnittelusta Oppimista tukevia ratkaisuja Ymmärtämistä tukeva tekstin käsittelytapa Tehtäväkirjat E erityisopetukseen ja yleisopetukseen Tehtäväkirjat M suomi toisena kielenä -opetukseen ja yleisopetukseen Eriyttämisen keinoja Miten Minä ja SUOMI -oppimateriaali eriyttää? Miten jokainen oppilas voi onnistua ja osallistua? Miten eriyttäminen onnistuu kirjojen avulla? Jaksojen tavoitteita ja kuuntelutehtäviä Suomen kielen tavoitteiden painottuminen ja syventyminen Minä ja SUOMI -sarjassa Ovi seikkailuun Matkalippu tarinoihin Sankareiden matkassa Löytöretkiä kieleen 1

2 Millaisia oppimisstrategioita Minä ja SUOMI -sarjassa painotetaan? Perustaitoja Minä ja SUOMI -sarjassa on paneuduttu monin tavoin tekstin ymmärtämistä tukevien ja lukemista helpottavien oppimisstrategioiden käyttöön. Keinoja esitellään tässä opettajanmateriaalissa, ja ne ovat mukana toistuvasti myös tehtävissä. Tekstin ymmärtämistä tukevat myös kertomusten aihepiirien nivoutuminen oppilaiden omaan elämänpiiriin, seikkailuun ja juonen jännittävyyteen. Kertomukset ovat kokonaisuuksia, joilla on kiinnostusta herättävä alku ja positiivinen loppuratkaisu. Toisena perustavoitteena on oppilaiden lausetajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen tukeminen. Se näkyy tehtäväkirjoissa eritasoisina kirjoitusharjoituksina. Kolmantena tavoitteena painotetaan kielen rikkautta ja sanavaraston kartuttamista. Nämä tavoitteet on kytketty tiiviisti kertomuksiin, joiden kielen rakenne on helppoa mutta sanasto rikasta. Kertomuksissa on pyritty näin välttämään selkokielen tylsyys. Tiedon etsimistä ja käsittelyä Tiedonhankinta ja -käsittelytaitoja opitaan kädestä pitäen. Jokaiseen oppikirjaan on suunniteltu kokonainen jakso näiden taitojen kehittämistä varten. Viestintätaitoja Oppilaita ohjataan ymmärtämään viestinnän keinoja ja myös käyttämään niitä. Perinteisten kirjallisten tekstien lisäksi oppimateriaali painottaa suullista ja kuvallista viestintää. Kuvien merkityksien ja sisältöjen tajuaminen on nykyihmiselle yhä tärkeämpää. Kirjojen kuvitus on pedagogisesti tarkkaan suunniteltu oppimisen tueksi. Opiskelun suunnittelua ja arviointia Jokaiseen jaksoon kuuluvilla suunnittelu sivuilla ohjataan oppilaita ymmärtämään oman opis ke lun suunnittelun merkitys. Sivuille kootuista nuortenkirjojen kansikuvista saa jakson teemaan sopivia kirjallisuusvihjeitä. Jakso päättyy helposti toteutettavaan ja samalla kannustavaan itsearviointisivuun. Harkittuja työtapoja Kuva on Matkalippu tarinoihin -kirjan kertomuksesta Haltijan salaisuus. Kirjasarjassa on panostettu sellaisiin työtapoihin, jotka helpottavat luetun tekstin ja tehtävien ymmärtämistä sekä pyrkivät osaltaan auttamaan uuden tiedon omaksumista. Tavoitteena on myös kehittää tiedonhankinnan ja ajattelun taitoja. Työtapoja ovat esimerkiksi ennakointi ennen kertomukseen tutustumista ja yhteistoiminnalliset työtavat. 2

3 joitussivuja, joiden apu kohdentuu käyttäjäryhmän tarpeisiin, esimerkkeinä käsialaharjoitukset, päättöarvioinnit tai tietokarttamallit. Kuva Ovi seikkailuun -oppikirjan jaksosta Miten kirja viihdyttää? Elämyksen avulla oppimista Oppikirjan kertomuksissa tutustutaan fiktiivisen luokan oppilaisiin ja heidän elämäänsä. Teksteihin on samalla sisällytetty myös opittavat asiat. Vaikeiden asioiden oppiminen on usein esitetty kertomuksessa niin, että juoni ja dialogi toimivat työtavan mallina lukijoille. Elämyksen ja oppimisen raja hämärtyy. Romaani, oppikirja ja hakuteos samoissa kansissa Oppikirja sisältää luku- ja opetustekstiosaston, kielentuntemuksen tietopankin sekä opittavien asioiden aakkosellisen hakemiston. Näiden lisäksi eri tehtäväkirjoissa on omia tieto- ja har- Tehtäväkirjat opastavat opiskeluun Oppilaan työskentelyä ja oppimista ohjataan ja eriytetään tehtäväkirjojen avulla. Tehtäväkirja E sopii erityisopetukseen ja myös yleisopetukseen silloin, kun luokan oppilaat ovat eritasoisia tai luokkaan on integroitu erityis- ja suomi toisena kielenä -oppilaita. Tehtäväkirja M soveltuu sekä suomi toisena kielenä -opetukseen että samoille oppilaille omassa luokassa äidinkielen tunneilla käytettäväksi. Tehtävät näissä kirjoissa ovat osittain samanlaisia, mutta eriytyvät sitten opiskelijoiden taitojen mukaan. Ei siis ole tarkoitus jokaisen tehdä kaikkia tehtäviä. Opettaja valitsee, karsii tai muuttaa tehtäviä omien tavoitteidensa lisäksi tietenkin erityisesti oppilaan kielitaidon tai muiden taitojen mukaan. Erikoistehtävät ovat jokaisen jakson lopussa ja ne voidaan valita jo jaksoa suunniteltaessa. Ne eivät ole lisätehtäviä, vaan niihin voidaan keskittyä kokonaisten oppituntien tai oppijaksojen ajan. Erikoistehtävissä korostuu yhteistoiminnallisuus ja niitä voidaan valita myös perustehtävien sijaan. Ajankäytön joustavuutta Jaksojen aiheet eivät ole tuntisuunnitelmia vaan kokonaisuuksia, joihin opettaja käyttää aikaa harkintansa mukaan. Painotukset ja ajankäyttö päätetään luokan tason tai yksittäisen oppilaan tason mukaan. Ks. Eriyttämisen keinoja. 3

4 Kirjojen kuvituksesta Kuvilla omat tavoitteensa Kuvituksen tavoitteena on tukea luetun ymmärtämisen lisäksi myös kuvalukemista. Toisinaan kuvassa on tärkeä opittava asia tai ohje. Kuvat eivät ole siis sivuilla turhina koristuksina, ja siksi oppilaita on ohjattava niiden tarkasteluun ja tulkintaan. Kirjasarjassa Minä ja SUOMI on kolme kuvittajaa. Ovi seikkailuun ja Matkalippu tarinoihin -oppikirjojen kuvittaja on Riikka Juvonen. Hänen kuvansa antavat vihjeitä kertomusten tapahtumista ja tunnelmista. Kuvituksen tavoitteena on alussa mainittujen tavoitteiden lisäksi iloisuus ja värikkyys. Ne viestittävät, että opiskelu on positiivinen ja hauska tapahtuma. Sankareiden matkassa ja Löytöretkiä kieleen -oppikirjoissa kuvittajana on Varpu Riihimäki. Hänen kuviensa tavoitteena on herättää ensisijaisesti mielikuvia kertomuksen sisällöstä, mutta sen lisäksi niissä on usein opittavaa asiaa. Oppikirjojen kuvia käytetään kertomuksen sisällön ennakoimisen lisäksi myös kuvalukemiseen ja -tehtäviin. Kolmantena kuvittajana on Martti Sirola, jonka käsialaa ovat humoristiset sarjakuvat. Hänen tyylinsä on tuttu mm. Hölmöläistarinoista ja Jukka Vihi -albumeista. Sarjakuvissa opetettava asia on sisällytetty juoneen ja kuvien yksityiskohtiin. Pedagogisen sarjakuvan tavoitteena on vaihtelun ja huumorin avulla saada myös heikommat lukijat opiskeluun mukaan. Sarjakuvan mahdollisuuksia hyödynnetään kuvalukemisessa ja tehtävissä. Tehtäväkirjojen kuvitus on Varpu Riihimäen ja Martti Sirolan käsialaa. Kuvat ja tehtävät liittyvät saumattomasti toisiinsa. Kuva Ovi seikkailuun -oppikirjan jaksosta Miten hankimme tietoa? Kuvat Löytöretkiä kieleen -oppikirjan jaksosta Uusia lainoja ja sivistyssanoja. Ken ei käy miekan mittelöhön, lähe ei kalvan katselohon, sen minä siaksi laulan. Kuva on Sankareiden matkassa -oppikirjan sarjakuvasta Kalevalan tarinoita. 4

5 Kuva on Löytöretkiä kieleen -kirjan jaksosta Tiedonhankinnasta tekstinkäsittelyyn. Ennakoiva kuunteluteksti sarjakuvaan Opettaja lukee kuuntelutekstin silloin, kun sarjakuvaa ensimmäisen kerran aiotaan käsitellä. Kuuntelun jälkeen esitetään kysymykset. Tavoitteena on luoda myönteinen salapoliisin asenne suomen kieleen/äidinkieleen. Kuka on Väinö Lakeus? Uudessa oppikirjassasi tulet tutustumaan moniin henkilöihin. Eräs sivuhenkilöistä on Vennun Kari-eno, joka suunnittelee harrastuksenaan sarjakuvia. Hänen ystävänsä Martti piirtää ne. Sarjakuvaa julkaistaan Kotikulma-nimisessä paikallislehdessä. Sarjakuvan sankari on Väinö Lakeus. Sankari muistuttaa hyvin paljon kirjoittajaansa eli Kari-enoa. Väinön tapaat aina uudestaan monissa kirjan jaksoissa. Väinö Lakeus on tehokas salapoliisi, joka tutkii monenlaisia juttuja ja onnistuu myös ratkaisemaan ne. Väinön lempinimi on Väiski. Väinön sisarenpoika ja kaveri on Petteri, joka suhtautuu Väinön tempauksiin ymmärtäväisesti. Väinön äiti, siis Petterin mummo, on molemmille tärkeä henkilö. Uteliaalla ja toimeliaalla mummolla on seuranaan papukaija, jonka nimi on Kaija. Kaija osaa puhua ja aiheuttaa siksi monesti hauskoja tilanteita ja huvittavia väärinymmärryksiä. Näiden henkilöiden mukana sinäkin pääset selvittämään monta visaista ongelmaa. Kysymyksiä kuuntelun jälkeen 1. Kuka kirjoittaa sarjakuvan käsikirjoituksen? 2. Kuka piirtää sarjakuvan? 3. Kuka on sarjakuvan sankari? Ketä hän muistuttaa? 4. Keitä muita sarjakuvassa esiintyy? 5. Kuka on Kaija? 5

6 Jaksojen suunnittelusta Oppikirjojen jaksot alkavat suurella kuvalla, joka liittyy opiskeltavan jakson aihepiiriin. Kuvan käsittely toimii jaksoon virittelynä ja sen kokoaja na. Aloitussivuilla on pääotsikkona jakson nimi, joka vihjaa kertomusten aihepiiriin, sekä pedagoginen otsikko, joka kertoo jaksossa opittavan tavoitteen. Kahdessa ensimmäisessä oppikirjassa on myös jakson aiheeseen viittaava runo. Jaksojen aloitussivujen käsittelyvihjeitä 1. Keskustellaan oppikirjan runosta Jokaisen jakson aloitusaukeamalla on kuvaan ja jaksoon virittävä runo tai runon osa. Se voidaan lukea yhdessä ja pohtia: Mistä runo kertoo? Miten se sopii kuvaan tai jaksoon? Miten se pitäisi esittää (yksin, vuorolukuna, puhekuorona)? 2. Ennakoidaan kuvasta ja otsikoista Kun oppilaan kieli- tai lukutaito on heikko, on erityisen tärkeää keskustella jakson tai aiheen sisällöstä jo ennen varsinaista jakson tai tekstin Kuva on Matkalippu tarinoihin -kirjan jaksosta Satuklassikkoja. lukemista. Keskustelemalla otsikoista ja kuvista oppilaat kykenevät liittämään aiheen omiin kokemuksiinsa ja palauttamaan mieleensä aiemmin opitut asiat. Tekstin ymmärtäminen helpottuu olennaisesti. Samaan asiaan liittyvät moniin kertomuksiin kirjoitetut ennakoivat tekstit, joita löytyy näiltä sivuilta myöhemmin. Kysymykset aloitussivuilla voisivat olla seuraavanlaisia: Mitä otsikot kertovat mielestäsi jakson sisällöstä? Mitä kuva tuo mieleesi? Mitä tiedät ennestään tästä asiasta? 3. Tutustutaan jaksoon ja kuvaan tehtävien avulla Ovi seikkailuun ja Matkalippu tarinoihin -tehtäväkirjojen suunnitteluaukeaman kuvissa on jakson tunnuseläin, joka esiintyy koko jakson kuvituksessa. Tunnuseläimet puuhailevat malliksi samoja asioita kuin oppilaatkin. Toisinaan eläimet antavat puhekuplissa apua tehtävien ratkaisuun. Kuvan tilanteet tukevat jakson tavoitteita. Aluksi aukeamalla esitellään jakson sisältö ja tavoitteet. Oppilaat tutustuvat jaksoon selailemalla (usein tehtävä 1). Seuraavissa tehtävissä oppilaat pohtivat ja arvioivat aiheita omalta kannaltaan eli kartoitetaan aikaisemmin opittuja tietoja, taitoja ja asenteita. Sitten ohjataan oppilaita aset ta maan opiskelulleen selkeitä tavoitteita. Jaksoon sopivia kirjoja esitellään joko suunnittelusivuilla tai myöhemmin jaksossa. Toivottavaa olisi, että oppilas lukisi ainakin yhden kirjan kunkin jakson aikana tai edes osan siitä. Kirjaehdotukset auttavat valintaa vaikkapa kirjastossa käydessä. 6

7 Kertomuksista Oppimista tukevia ratkaisuja 1. Otsikointi ja ennakoiminen Kertomukset on kirjoittanut työryhmän tavoitteiden mukaan kirjailija Kari Vaijärvi vartavasten oppikirjoja varten. Pääotsikon avulla herätellään oppilaan kiinnostus tekstiin. Mitähän tässä kerrotaan? Pedagoginen otsikko kertoo sekä oppilaalle että etenkin opettajalle, mikä on opiskelun tavoite. Otsikoinnin ja kuvituksen avulla ennakoidaan jo kertomuksen sisältöä, jolloin luetun ymmärtäminen helpottuu. 2. Väliotsikot ja reunalauseet Tekstimassa on taitettu kapeaksi palstaksi ja jaettu välistyksillä kappaleiksi. Kappaleet alkavat joko väliotsikolla tai reunalauseella. Näiden tarkoituksena on ilmaista kertomuksen juoni, jolloin heikosti lukeva oppilas pystyy saamaan käsityksen tapahtumista, ottamaan osaa yhteiseen keskusteluun ja tekemään ensimmäiset tehtävät. Toisinaan väliotsikot ovat kysymyksiä, joilla lukijan huomio suunnataan kappaleen pääasiaan. Tällöin tavoitteena on parantaa luetun ymmärtämistä. Joskus reunalauseisiin on liitetty opittavaa asiaa tai korostettu tehtäviin tarvittavia vastaus- tai esimerkkisanoja, jolloin asian ymmärtäminen ja tehtävien tekeminen helpottuvat. 3. Kertomuksen lukutapoja Kertomukset on usein kirjoitettu ainakin osittain vuoropuheluksi, jolloin oppilaat lukevat kertomuksen vuorolukuna. Tekstimäärä on silloin lukijaa kohden kohtuullinen, mutta juttuun saadaan kuitenkin mielenkiintoinen ja jännittävä juoni. Opettaja voi jakaa tekstin henkilöiden ja kertojan kesken niin, että pidemmät vuorosanat sattuvat paremmille lukijoille. Jos opetettava ryhmä on kielitaidoiltaan tai oppimiskyvyiltään heikko, on monenlaisia muita keinoja pitää mielenkiinto kertomukseen yllä. Esimerkiksi oppilaat ja opettaja lukevat tekstin vuorotellen tai oppilaat lukevat sen kumppanilukuna. Oppilaat lukevat vain ensimmäisen kappaleen ja opettaja tai hyvä lukija lukee loput, jolloin kertomusta voidaan hyödyntää kuuntelutehtävänä. 7

8 4. Kirjallisuuden opetuksesta Sarjaa varten on kuhunkin jaksoon etsitty helppolukuista ja ikäkauteen sopivaa kirjallisuutta. Kirjat näkyvät tehtäväkirjoissa kansikuvina. Näitä vihjeitä voidaan hyödyntää sitten kirjastokäynneillä tai hankkia kirjoja luokkaan luettaviksi. Koska nuoria kiinnostavien kirjojen kieli ja teksti ovat usein liian vaikeita, on oppikirjoihin lainattu lyhyitä näytteitä alkuperäisestä tekstistä ja juonen helppo kuljettelu on kirjoitettu lainattujen tekstien väleihin. Tällöin heikommat lukijat ovat edes osittain tasavertaisia paljon lukevien kanssa. Potterit ja Taru sormusten herrasta ovat kuitenkin kaikkien huulilla ja pelikoneissa. Opettajan lukemat kirjat, kirjastokäynnit, kirjavinkkaukset ja kirjoista tehdyt elokuvat täydentävät kirjallisuuden opetusta. Ei pidä unohtaa kuitenkaan Suomeen muuttaneiden oppilaiden oman kielen kirjallisuuden käsittelyä. Monet näistä oppilaista lukevat paljon myös esimerkiksi englanninkielistä kirjallisuutta. Kertominen kirjasta suomeksi on hyödyksi kertojan lisäksi myös niille, jotka pystyvät vähäisempiin lukuponnistuksiin. Hyvä tarina kerrottuna antaa kuulijalle myös paljon tietoa ja elämyksiä, vaikkei kirjallisuutta paljoa itse kykenisikään vielä lukemaan. Samalla voidaan yhdessä selittää outoja sanoja. Esimerkkinä on aukeama oppikirjasta Ovi seikkailuun. 8

9 Ymmärtämistä tukeva tekstin käsittelytapa 1. Silmäillään ja ennakoidaan Tekstiin orientoidutaan tarkastelemalla ensin kertomuksen kuvaa/kuvia ja otsikkoa. Niiden avulla ennakoidaan, mistä tekstissä voisi olla kysymys. Opettaja lukee ennakoivan tekstin. Ennakoivat tekstit löytyvät näiltä sivuilta kohdasta Jakson tavoitteita ja kuuntelutehtäviä. Juuri ennen kertomuksen lukemista kiinnitetään huomio myös orientoivaan alkukysymykseen, jonka tarkoituksena on suunnata lukijan ajatukset olennaiseen. Sivu on Löytöretkiä kieleen -kirjan jaksosta Puhetaitoja ja puheen kielioppia. 2. Tutustutaan tekstiin Ensin luetaan marginaalissa olevien reunalauseiden tai väliotsikoiden avulla kertomuksen juoni. Marginaalissa olevilla reunalauseilla tai väliotsikoilla on monta tarkoitusta: Ne toimivat heikkojen ja hitaiden lukijoiden tukena. Ne houkuttelevat lukijaa ottamaan selvää, mistä oikein on kysymys. Niistä selviävät kertomuksen rakenne, juoni ja keskeiset tapahtumat. Ne auttavat löytämään nopeasti tehtäviä varten oikean kohdan tai ratkaisun. Ne toimivat alkuun luettuina metatekstin tavoin eli herättävät kiinnostuksen ja suuntaavat ajatukset tekstin tapahtumiin. Niitä voi käyttää kotikirjoituksena tai lisätehtävänä. Reunalauseet tai väliotsikot auttavat myös opettajaa nopeasti selvittämään, mistä kertomuksessa on kysymys. Seuraavaksi luetaan kertomus hiljaa itsekseen tai parin/ryhmän kanssa vuorolukuna ääneen. Osa kertomuksista voidaan lukea parin kanssa vuorokeskusteluna. 3. Keskustellaan tekstin merkityksestä Tekstin alussa ja lopussa olevia kysymyksiä pohditaan yhdessä. Vaihtoehtoisesti silloin tällöin voidaan tietenkin kysymyksiin vastata kirjallisestikin, mutta erityisesti heikoille oppilaille tekstin sisältö aukeaa paremmin, kun he kuulevat, mitä muut ovat saaneet selville. 9

10 Tehtäväkirjat E erityisopetukseen ja yleisopetukseen Tehtäväkirjoissa on paneuduttu erityisesti eriyttämiseen. Ei siis ole tarkoitus, että oppilaat tekevät kaikki tehtävät. Eriyttämisen keinoihin paneudutaan enemmän seuraavilla sivuilla. Tehtäväkirja E on tarkoitettu hitaasti oppiville sekä lukemis- ja kirjoitusvaikeuksista kärsiville oppilaille niin erityis- kuin yleisopetuksessakin. Sitä voidaan käyttää yleisopetuksessa myös luokan kaikille oppilaille, jos luokkaan on integroitu erilaisia oppilaita, äidinkielen tunteja on minimimäärä tai opettaja haluaa enemmän aikaa näyttelemiseen, kirjojen lukemiseen, kirjoittamiseen ja tietoverkkojen hyödyntämiseen. Tehtävissä painotetaan luetun ymmärtämistä, lausetajun harjoittamista ja oikeinkirjoitusta. Kolmessa ensimmäisessä osassa harjoitellaan myös sekä lukemaan että kirjoittamaan käsialakirjoitusta. Opettaja harkitsee, miten hän aikoo hyödyntää käsialatekstejä. Jos käsialakirjoitukseen ei ole vielä paneuduttu, voi opettaja käyttää lauseita kuuntelutehtävinä. Kuvatehtävät opettavat kuvalukemisen lisäksi lauseiden muodostamista. Kirjan kertomukset ovat tekstirakenteeltaan selkeitä ja holistisia. Oppilaat, joilla on erilaisia kielellisiä oppimisvaikeuksia, hyötyvät tästä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Samaan pyritään myös tehtävissä. Luetun ymmärtämiseen liittyvät tehtävät sisältävät sekä pinta- että syvätasoista luetun ymmärtämistä. Pintatason tehtävissä vaaditaan sanatarkkaa ja asioita toistavaa tekstin hallintaa, syvätasolla oppilas keskittyy tekstin sisältöön ja joutuu tekemään päätelmiä ja arvioimaan tekstiä eri näkökulmista. Voidaan puhua toistavasta, päättelevästä ja arvioivasta tasosta. Näistä alimmalla eli toistavalla tasolla lukija vastaa esimerkiksi kysymyksiin kuka? ja mitä?. Päättelevällä tasolla haetaan vastauksia esimerkiksi kysymykseen miksi?. Arvioi- Kuva on Ovi seikkailuun -tehtäväkirjoista ja liittyy kertomukseen Kesämuistoja Kerro meille. valla tasolla lukija joutuu pohdiskelemaan asioita omakohtaisemmin vastaten esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin mitä mieltä olen? ja mitä itse olisin tehnyt vastaavassa tilanteessa?. Tehtävissä kulkee punaisena lankana yhteistoiminnallinen työskentelytapa. Ryhmässä keskusteleminen auttaa osaltaan lukustrategioiden oppimista. Tehtävät pyrkivät johtamaan aidosti oppilasta kiinnostaviin pohdiskeluihin. Erittäin tärkeätä olisi, että opettaja löytäisi myös autenttisia tekstejä luettavaksi ja autenttisia kirjoitustehtäviä, joissa oppilas olisi mukana subjektina, ei tarkkailijana ja opetuksen objektina, ja joissa oppilas tuntisi oppivansa elämää varten, voimaantuvansa. Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden tai harjoittavat perusteellisemmin opittavaa asiaa. Jaksojen erikoistehtävillä saadaan tekemistä nopeimmille. Lisätehtäviä voi etsiä WS:n Suomi-sarjan vastaavasta jaksosta ja Opettajan kirjasta. Tekemistä riittää näin yllin kyllin myös yleisopetuksessa koko luokalle silloin, kun luokassa opiskelee hyvin erilaisia oppilaita. Kuitenkin koko luokka voi työskennellä sama lukukappale lähtökohtanaan. 10

11 Tehtäväkirjat M suomi toisena kielenä -opetukseen ja yleisopetukseen Tehtäväkirjoissa on paneuduttu erityisesti eriyttämiseen. Ei siis ole tarkoitus, että oppilaat tekevät kaikki tehtävät. Eriyttämisen keinoista kerrotaan enemmän seuraavalla sivulla. Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, valitaan työkirjaksi Tehtäväkirja M. Kirjat soveltuvat sekä yleisopetuksen äidinkielen tunneille että suomi toisena kielenä -opetukseen. Suomen kielen oppimista lähestytään kielen sisältöjen ja aktiivisen käytön avulla. Oppiminen tapahtuu elämysten ja kielenkäyttötilanteiden kautta. Näin pyritään herättämään opiskelijan kiinnostus ja innostus suomen kieleen. Kun kirjasarja etenee ja oppilaat varttuvat ja kielitaidot lisääntyvät, alkaa kielen systemaattisempi tarkastelu ja analysointi. Tavoitteet ovat koko sarjassa samat, mutta keinot niiden saavuttamiseen muuttuvat ikäkauden mukaan. Tehtävissä painotetaan suomalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin tutustumista opiskelijan oman kulttuurin ja kielen pohjalta. Marginaalissa annetaan apua tehtäviin (pelastusrengassymboli), lisätietoa opittavasta asiasta (kirja), sanastoa tai sanontoja (sana-arkku) ja vihjeitä tai kysymyksiä keskusteluun (kysymysmerkki). Kun opetellaan uusia sanoja, lukemisen lisäksi niitä selitetään suullisesti esimerkiksi parille tai ryhmälle. Sanaselityksissä on pyritty antamaan sanasta useampi vaihtoehto, jotta sanan merkitys täsmentyy. Opittuja sanoja käytetään myös tehtävissä. Keskustelukysymykset antavat opettajalle vihjeitä siitä, mihin suuntaan opittavaa asiaa voidaan laajentaa. Usein niillä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden oman kulttuurin ja kielen merkitys ja arvo. Yleisopetuksen tunneilla nämä keskustelut rakentavat maahanmuuttajan omaa identiteettiä, mutta auttavat myös suomenkielisiä oppilaita ymmärtämään erilaisuutta ja hyväksymään vieraan kulttuurin piirteitä. Sinä syöt. Minä syön. Me syömme yhdessä. Kuvat ovat Sankareiden matkassa Tehtäväkirja M:n kohdasta Verbit taipuvat persoonamuodoissa. Kirjan reunasymbolit tarkoittavat: 3. Uusia verbejä Saat apua tehtäviin. Keskellä oleva numero viittaa tehtävään. Mietit vastauksia kysymyksiin. Saat lisätietoa asioista. Opit uusia sanoja sanaarkun avulla. 11

12 Eriyttämisen keinoja Miten Minä ja SUOMI -oppimateriaali eriyttää? Koska luokissa ja ryhmissä toimitaan kieli- tai opiskelutaidoiltaan hyvin monenlaisten oppilaiden kanssa, oppimateriaalin suurin haaste on eriyt täminen. Minä ja SUOMI -sarjassa on kehitelty monenlaisia pedagogisia ratkaisuja tähän ongelmaan: 1. Ymmärtämistä helpottavia keinoja Tutkitaan yhdessä kertomuksen kuvia ja otsikoita. Mitä niistä saadaan selville? Mitä opiskelija itse tietää aiheesta tai on samassa tilanteessa kokenut? Asioiden kytkeminen omaan kokemuspiiriin helpottaa ymmärtämistä. Alkukysymys vihjaa, mitä kertomuksesta pitäisi saada selville. 2. Lukemista helpottavia keinoja Oppikirjan kertomukset on kirjoitettu nimenomaan tätä kirjasarjaa varten. Niiden teksti on selkeää ja ne tukevat opittavia asioita. Sivujen taitto on pedagogisesti harkittua. Kertomuksen juoni selviää jo väliotsikoiden tai reunalauseiden avulla, jolloin hitaammatkin lukijat saavat käsityksen juonesta. Nopeat lukijat ehtivät lukea kertomuksen kokonaan. 3. Opiskelua helpottavia keinoja Tekstissä on usein alleviivattu tai painettu eri värillä esimerkkejä opittavista asioista. Näistä erityisesti painotetuista kohdista löytyvät myös vastaukset ensimmäisiin tehtäviin. Opittavat asiat on vielä kiteytetty kertomusten jäljessä oleviin selkeihin opetusruutuihin. Kielentuntemusasiat on koottu oppikirjan loppuun Kielenkäyttäjän oppaaksi. Tehtäväkirjoissa tehtävät etenevät helpoista haastavampiin. Usein kertomuksen henkilöt antavat opiskelijalle omalla toiminnallaan mallin tai avun asian ymmärtämiseen. Miten jokainen oppilas voi onnistua ja osallistua? Opiskelun motivaatio säilyy, kun oppilas tuntee kuuluvansa joukkoon ja selviytyvänsä yhteistoiminnallisissa ja elämyksellisissä oppimistilanteissa ja opetuskeskusteluissa. Sen jälkeen hän on valmis myös yksilöllisiin ja haastavampiin tehtäviin. 1. Mukana pysymisen taso Oppilas osallistuu keskustelutehtäviin otsikoiden ja kuvien pohjalta. Hän lukee kertomuksen juonen reunalauseista tai väliotsikoista ja onnistuu näin suorittamaan osan tehtävistä. Oppilas kuuntelee toveriensa (tai opettajan) lukeman kertomuksen kokonaan ja osallistuu kuullun ymmärtämistehtäviin. 2. Yhteistoiminnallinen taso Oppilas osallistuu myös tekstin lukemiseen kumppanilukuna tai vuorolukuna ainakin osittain. Hän suoriutuu useimmista tehtävistä parin, ryhmän tai opettajan tukemana. 3. Itsenäisen opiskelun taso Oppilas selviytyy tekstistä ja tehtävistä yhdessä parin/ryhmän kanssa tai myös täysin itsenäisesti. Hän paneutuu opiskelunsa suunnitteluun ja itsearviointiin. 12

13 4. Luovan, syventävän ja soveltavan opiskelun taso Oppilas työskentelee muiden tehtävien lisäksi koko jakson kestävän oman projektinsa parissa. Hän osallistuu myös tehtäväkirjan erikoistehtäviin yhdessä muiden kanssa. Nämä tehtävät harjoittavat tiedonhankintataitoja, luovuutta ja pitkäjänteisyyttä. S2-oppilas pohtii asioita ja selkiinnyttää ajatuksiaan syventävien marginaalikysymysten pohjalta. Miten eriyttäminen onnistuu kirjojen avulla? Eriyttämisen onnistumisen perustana on, että opettaja osaa valita oppilasryhmälleen oikeat kirjat. Vaikka Minä ja SUOMI -sarjassa kaikki opiskelevat samat asiat, Tehtäväkirjat E ja M eriyttävät ja helpottavat opiskelua. 3. Määrällinen eriyttäminen Sarja toimii erilaisissa opetustilanteissa ja -ryhmissä, kun valitaan oikeantasoinen oppikirja kaikille mutta tehtäväkirja oppilaan mukaan. Yleisopetuksen luokissa, joihin on integroitu erilaisia oppijoita, voidaan käyttää kaikilla samaa oppikirjaa, samoin yhdysluokissa. Edistyneimmät löytävät tehtäväkirjojen E ja M lisäksi ylimääräisiä tehtäviä esimerkiksi WSOY:n SUOMI-sarjan tehtävistä ja Opettajan kirjoista, sillä kertomukset ovat sarjoissa osittain juoneltaan ja aiheeltaan samoja. Yhteistoiminta luokanopettajan ja S2-opettajan kanssa on hedelmällistä, jos oppikirja on molempien tunneilla yhteinen. Näin S2-tunneilla voidaan keskittyä harjoittelemaan paremmin kielenoppimisen solmukohtia. Opetushallituksen verkkoon ollaan myös laatimassa sarjan jaksoihin ja aihepiireihin sopivia lisätehtäviä. 1. Kirjoissa ei ole luokkanumeroita Numeroimaton oppikirja tehtäväkirjoineen mahdollistaa valinnan luokan tai oppilasryhmän tason mukaan. Sarja soveltuu kolmannesta luokasta eteenpäin aina yhdeksännelle luokalle saakka. Kuvituksen, tekstisisältöjen ja kirjallisuusjaksojen perusteella kirjat Ovi seikkailuun ja Matkalippu tarinoihin soveltuvat nuoremmille (3. 6. luokat) sekä Sankareiden matkassa ja Löytöretkiä kieleen taas varttuneemmille oppilaille (5. 9. luokille). Yleisopetuksessa kirjat ovat luokkien oppimateriaalia. 2. Ajallinen eriyttäminen Yhtä oppikirjaa tehtäväkirjoineen voi käyttää useammankin vuoden opiskelijoiden tason ja käytettävissä olevan tuntimäärän mukaan. Kertomukset ja kirjallisuuslainaukset muodostavat itsenäisiä jaksoja, joiden järjestystä voidaan vaihdella tai joita voidaan jättää käsittelemättäkin. Menettely helpottaa koulun opetussuunnitelman noudattamista ja mahdollistaa muiden aineiden aihepiirien huomioon ottamisen. Kuvat ovat Löytöretkiä kieleen -kirjan kohdasta Kielikuvia ja sanontoja. 13

14 Suomen kielen tavoitteiden painottuminen ja syventyminen Minä ja SUOMI -sarjassa Kieli tiedon jäljillä Kieli tarkastelun kohteena Tiedon hankinta- ja käsittelytaitoja Opiskelutaitoja ja työtapoja Kehyskertomus Suomen kieli Kielen analysointia, luokittelua ja merkitystehtäviä Puheen kielioppia Ovi seikkailuun Miten hankimme tietoja? Opiskelu- ja yhteistyötaitoja Samastuminen ja ystävyys Sanavaraston kartuttamista Sanojen ryhmittelyä Miten sanoista tulee lause? Kohteliaisuus kielessä 3. Matkalippu tarinoihin Mistä hankimme tietoja? Opiskelun suunnittelu- ja arviointitaitoja Minä yhdessä muiden kanssa Kielen rikastamista Sanaluokkien tutkimista Vertailua ja ajan ilmaisemista Erilaisia lauseita ja lauseiden yhdistämistä Puheen ja kirjoituksen vertailua 4. Sankareiden matkassa Tiedonkäsittelytaitoja Yhteistoiminnallisia työtapoja Itsetuntemus ja oma identiteetti Suvaitsevaisuus Kieli vaikuttajana Verbien taivutusta Lauseista tekstiksi Erilaista puhetta eri tilanteissa ja paikoissa 5. Löytöretkiä kieleen Tiedon valtateillä Työn arvostus ja vastuun kantaminen Yhteishengen vahvistaminen Suomi muiden kielten joukossa Nominien taivutusta Sanojen tehtäviä lauseessa (lauseenjäsenet) Puhekielen ominaisuuksia 6. Kieli kulttuuriperinnön siirtäjänä Kieli viestinnän välineenä Perinne Sadut Kirjallisuus Juhlat Ilmaisutaitoja Viestintätaitoja Joukkoviestintää Ovi seikkailuun Lasten perinne Eläinsadut Miten kirja viihdyttää? Huumori ja jännitys Miten valmistaudumme juhliin? Yhdessä esiintymään Arkipäivän viestintätilanteita Kuva ja teksti, sarjakuva ja uutinen 3. Matkalippu tarinoihin Kansanperinne Satuklassikot Totta ja tarua Pohjoismaista kirjallisuutta Suomalaisia juhlia ja juhlatapoja Rohkeutta mielipiteen ilmaisemiseen Suullisia ja kirjallisia viestejä Liikkuva kuva, televisioviestintää 4. Sankareiden matkassa Kielen historiaa Satumaailmat Suosikkisarjoja ja sankareita Mielikuvituksen merkitys Kansalliseepoksesta kansalliskirjailijaan Harkittuja puheenvuoroja ja perustelutaitoja Keskustelu- ja väittelytaitoja Elokuvan tarina 5. Löytöretkiä kieleen Juhlaperinne Seikkailusadut Kirjallisuutta moneen makuun, kauhusta huumoriin Kansallisia juhlia ja merkkihenkilöitä Neuvottelu- ja puhetaitoja Suullista ja kirjallista asioimista Viihdettä viestinnässä 6. 14

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa KT Suvi Lakkala Vararehtori, Lapin yliopiston harjoittelukoulu Tutkimuksen toteuttaminen } Toteutin tutkimuksen omaa työtä tutkien } Kenttätyö:

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Maahanmuuttajien äidinkieli Japanin kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Italian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

18,95. UUTUUS! Nyt päivyrissä on mukana. kalenteri! Rajoitettu ensierä 2015. www.suomenlukkari.fi

18,95. UUTUUS! Nyt päivyrissä on mukana. kalenteri! Rajoitettu ensierä 2015. www.suomenlukkari.fi Suomen Lukkari oy Julkaisemme opettajien suunnittelemia työvälineitä opettajien arkeen Opettajan päivyri kalenterilla 2015-2016 UUTUUS! Nyt päivyrissä on mukana kalenteri! 18,95 ALV 0% 15,28 Mukana on:

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja?

S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Kaisa Tukia, Eija Aalto & Sanna Mustonen kaisa@edu.lahti.fi, eaalto@edu.jyu.fi & sanna.mustonen@campus.jyu.fi Julkaistu: Virke 4/2007, s. 32

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot