-sarja Opettajan sivut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-sarja Opettajan sivut"

Transkriptio

1 -sarja Opettajan sivut Sarjan periaatteita Millaisia oppimisstrategioita Minä ja SUOMI -sarjassa painotetaan? Kirjojen kuvituksesta Jaksojen suunnittelusta Oppimista tukevia ratkaisuja Ymmärtämistä tukeva tekstin käsittelytapa Tehtäväkirjat E erityisopetukseen ja yleisopetukseen Tehtäväkirjat M suomi toisena kielenä -opetukseen ja yleisopetukseen Eriyttämisen keinoja Miten Minä ja SUOMI -oppimateriaali eriyttää? Miten jokainen oppilas voi onnistua ja osallistua? Miten eriyttäminen onnistuu kirjojen avulla? Jaksojen tavoitteita ja kuuntelutehtäviä Suomen kielen tavoitteiden painottuminen ja syventyminen Minä ja SUOMI -sarjassa Ovi seikkailuun Matkalippu tarinoihin Sankareiden matkassa Löytöretkiä kieleen 1

2 Millaisia oppimisstrategioita Minä ja SUOMI -sarjassa painotetaan? Perustaitoja Minä ja SUOMI -sarjassa on paneuduttu monin tavoin tekstin ymmärtämistä tukevien ja lukemista helpottavien oppimisstrategioiden käyttöön. Keinoja esitellään tässä opettajanmateriaalissa, ja ne ovat mukana toistuvasti myös tehtävissä. Tekstin ymmärtämistä tukevat myös kertomusten aihepiirien nivoutuminen oppilaiden omaan elämänpiiriin, seikkailuun ja juonen jännittävyyteen. Kertomukset ovat kokonaisuuksia, joilla on kiinnostusta herättävä alku ja positiivinen loppuratkaisu. Toisena perustavoitteena on oppilaiden lausetajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen tukeminen. Se näkyy tehtäväkirjoissa eritasoisina kirjoitusharjoituksina. Kolmantena tavoitteena painotetaan kielen rikkautta ja sanavaraston kartuttamista. Nämä tavoitteet on kytketty tiiviisti kertomuksiin, joiden kielen rakenne on helppoa mutta sanasto rikasta. Kertomuksissa on pyritty näin välttämään selkokielen tylsyys. Tiedon etsimistä ja käsittelyä Tiedonhankinta ja -käsittelytaitoja opitaan kädestä pitäen. Jokaiseen oppikirjaan on suunniteltu kokonainen jakso näiden taitojen kehittämistä varten. Viestintätaitoja Oppilaita ohjataan ymmärtämään viestinnän keinoja ja myös käyttämään niitä. Perinteisten kirjallisten tekstien lisäksi oppimateriaali painottaa suullista ja kuvallista viestintää. Kuvien merkityksien ja sisältöjen tajuaminen on nykyihmiselle yhä tärkeämpää. Kirjojen kuvitus on pedagogisesti tarkkaan suunniteltu oppimisen tueksi. Opiskelun suunnittelua ja arviointia Jokaiseen jaksoon kuuluvilla suunnittelu sivuilla ohjataan oppilaita ymmärtämään oman opis ke lun suunnittelun merkitys. Sivuille kootuista nuortenkirjojen kansikuvista saa jakson teemaan sopivia kirjallisuusvihjeitä. Jakso päättyy helposti toteutettavaan ja samalla kannustavaan itsearviointisivuun. Harkittuja työtapoja Kuva on Matkalippu tarinoihin -kirjan kertomuksesta Haltijan salaisuus. Kirjasarjassa on panostettu sellaisiin työtapoihin, jotka helpottavat luetun tekstin ja tehtävien ymmärtämistä sekä pyrkivät osaltaan auttamaan uuden tiedon omaksumista. Tavoitteena on myös kehittää tiedonhankinnan ja ajattelun taitoja. Työtapoja ovat esimerkiksi ennakointi ennen kertomukseen tutustumista ja yhteistoiminnalliset työtavat. 2

3 joitussivuja, joiden apu kohdentuu käyttäjäryhmän tarpeisiin, esimerkkeinä käsialaharjoitukset, päättöarvioinnit tai tietokarttamallit. Kuva Ovi seikkailuun -oppikirjan jaksosta Miten kirja viihdyttää? Elämyksen avulla oppimista Oppikirjan kertomuksissa tutustutaan fiktiivisen luokan oppilaisiin ja heidän elämäänsä. Teksteihin on samalla sisällytetty myös opittavat asiat. Vaikeiden asioiden oppiminen on usein esitetty kertomuksessa niin, että juoni ja dialogi toimivat työtavan mallina lukijoille. Elämyksen ja oppimisen raja hämärtyy. Romaani, oppikirja ja hakuteos samoissa kansissa Oppikirja sisältää luku- ja opetustekstiosaston, kielentuntemuksen tietopankin sekä opittavien asioiden aakkosellisen hakemiston. Näiden lisäksi eri tehtäväkirjoissa on omia tieto- ja har- Tehtäväkirjat opastavat opiskeluun Oppilaan työskentelyä ja oppimista ohjataan ja eriytetään tehtäväkirjojen avulla. Tehtäväkirja E sopii erityisopetukseen ja myös yleisopetukseen silloin, kun luokan oppilaat ovat eritasoisia tai luokkaan on integroitu erityis- ja suomi toisena kielenä -oppilaita. Tehtäväkirja M soveltuu sekä suomi toisena kielenä -opetukseen että samoille oppilaille omassa luokassa äidinkielen tunneilla käytettäväksi. Tehtävät näissä kirjoissa ovat osittain samanlaisia, mutta eriytyvät sitten opiskelijoiden taitojen mukaan. Ei siis ole tarkoitus jokaisen tehdä kaikkia tehtäviä. Opettaja valitsee, karsii tai muuttaa tehtäviä omien tavoitteidensa lisäksi tietenkin erityisesti oppilaan kielitaidon tai muiden taitojen mukaan. Erikoistehtävät ovat jokaisen jakson lopussa ja ne voidaan valita jo jaksoa suunniteltaessa. Ne eivät ole lisätehtäviä, vaan niihin voidaan keskittyä kokonaisten oppituntien tai oppijaksojen ajan. Erikoistehtävissä korostuu yhteistoiminnallisuus ja niitä voidaan valita myös perustehtävien sijaan. Ajankäytön joustavuutta Jaksojen aiheet eivät ole tuntisuunnitelmia vaan kokonaisuuksia, joihin opettaja käyttää aikaa harkintansa mukaan. Painotukset ja ajankäyttö päätetään luokan tason tai yksittäisen oppilaan tason mukaan. Ks. Eriyttämisen keinoja. 3

4 Kirjojen kuvituksesta Kuvilla omat tavoitteensa Kuvituksen tavoitteena on tukea luetun ymmärtämisen lisäksi myös kuvalukemista. Toisinaan kuvassa on tärkeä opittava asia tai ohje. Kuvat eivät ole siis sivuilla turhina koristuksina, ja siksi oppilaita on ohjattava niiden tarkasteluun ja tulkintaan. Kirjasarjassa Minä ja SUOMI on kolme kuvittajaa. Ovi seikkailuun ja Matkalippu tarinoihin -oppikirjojen kuvittaja on Riikka Juvonen. Hänen kuvansa antavat vihjeitä kertomusten tapahtumista ja tunnelmista. Kuvituksen tavoitteena on alussa mainittujen tavoitteiden lisäksi iloisuus ja värikkyys. Ne viestittävät, että opiskelu on positiivinen ja hauska tapahtuma. Sankareiden matkassa ja Löytöretkiä kieleen -oppikirjoissa kuvittajana on Varpu Riihimäki. Hänen kuviensa tavoitteena on herättää ensisijaisesti mielikuvia kertomuksen sisällöstä, mutta sen lisäksi niissä on usein opittavaa asiaa. Oppikirjojen kuvia käytetään kertomuksen sisällön ennakoimisen lisäksi myös kuvalukemiseen ja -tehtäviin. Kolmantena kuvittajana on Martti Sirola, jonka käsialaa ovat humoristiset sarjakuvat. Hänen tyylinsä on tuttu mm. Hölmöläistarinoista ja Jukka Vihi -albumeista. Sarjakuvissa opetettava asia on sisällytetty juoneen ja kuvien yksityiskohtiin. Pedagogisen sarjakuvan tavoitteena on vaihtelun ja huumorin avulla saada myös heikommat lukijat opiskeluun mukaan. Sarjakuvan mahdollisuuksia hyödynnetään kuvalukemisessa ja tehtävissä. Tehtäväkirjojen kuvitus on Varpu Riihimäen ja Martti Sirolan käsialaa. Kuvat ja tehtävät liittyvät saumattomasti toisiinsa. Kuva Ovi seikkailuun -oppikirjan jaksosta Miten hankimme tietoa? Kuvat Löytöretkiä kieleen -oppikirjan jaksosta Uusia lainoja ja sivistyssanoja. Ken ei käy miekan mittelöhön, lähe ei kalvan katselohon, sen minä siaksi laulan. Kuva on Sankareiden matkassa -oppikirjan sarjakuvasta Kalevalan tarinoita. 4

5 Kuva on Löytöretkiä kieleen -kirjan jaksosta Tiedonhankinnasta tekstinkäsittelyyn. Ennakoiva kuunteluteksti sarjakuvaan Opettaja lukee kuuntelutekstin silloin, kun sarjakuvaa ensimmäisen kerran aiotaan käsitellä. Kuuntelun jälkeen esitetään kysymykset. Tavoitteena on luoda myönteinen salapoliisin asenne suomen kieleen/äidinkieleen. Kuka on Väinö Lakeus? Uudessa oppikirjassasi tulet tutustumaan moniin henkilöihin. Eräs sivuhenkilöistä on Vennun Kari-eno, joka suunnittelee harrastuksenaan sarjakuvia. Hänen ystävänsä Martti piirtää ne. Sarjakuvaa julkaistaan Kotikulma-nimisessä paikallislehdessä. Sarjakuvan sankari on Väinö Lakeus. Sankari muistuttaa hyvin paljon kirjoittajaansa eli Kari-enoa. Väinön tapaat aina uudestaan monissa kirjan jaksoissa. Väinö Lakeus on tehokas salapoliisi, joka tutkii monenlaisia juttuja ja onnistuu myös ratkaisemaan ne. Väinön lempinimi on Väiski. Väinön sisarenpoika ja kaveri on Petteri, joka suhtautuu Väinön tempauksiin ymmärtäväisesti. Väinön äiti, siis Petterin mummo, on molemmille tärkeä henkilö. Uteliaalla ja toimeliaalla mummolla on seuranaan papukaija, jonka nimi on Kaija. Kaija osaa puhua ja aiheuttaa siksi monesti hauskoja tilanteita ja huvittavia väärinymmärryksiä. Näiden henkilöiden mukana sinäkin pääset selvittämään monta visaista ongelmaa. Kysymyksiä kuuntelun jälkeen 1. Kuka kirjoittaa sarjakuvan käsikirjoituksen? 2. Kuka piirtää sarjakuvan? 3. Kuka on sarjakuvan sankari? Ketä hän muistuttaa? 4. Keitä muita sarjakuvassa esiintyy? 5. Kuka on Kaija? 5

6 Jaksojen suunnittelusta Oppikirjojen jaksot alkavat suurella kuvalla, joka liittyy opiskeltavan jakson aihepiiriin. Kuvan käsittely toimii jaksoon virittelynä ja sen kokoaja na. Aloitussivuilla on pääotsikkona jakson nimi, joka vihjaa kertomusten aihepiiriin, sekä pedagoginen otsikko, joka kertoo jaksossa opittavan tavoitteen. Kahdessa ensimmäisessä oppikirjassa on myös jakson aiheeseen viittaava runo. Jaksojen aloitussivujen käsittelyvihjeitä 1. Keskustellaan oppikirjan runosta Jokaisen jakson aloitusaukeamalla on kuvaan ja jaksoon virittävä runo tai runon osa. Se voidaan lukea yhdessä ja pohtia: Mistä runo kertoo? Miten se sopii kuvaan tai jaksoon? Miten se pitäisi esittää (yksin, vuorolukuna, puhekuorona)? 2. Ennakoidaan kuvasta ja otsikoista Kun oppilaan kieli- tai lukutaito on heikko, on erityisen tärkeää keskustella jakson tai aiheen sisällöstä jo ennen varsinaista jakson tai tekstin Kuva on Matkalippu tarinoihin -kirjan jaksosta Satuklassikkoja. lukemista. Keskustelemalla otsikoista ja kuvista oppilaat kykenevät liittämään aiheen omiin kokemuksiinsa ja palauttamaan mieleensä aiemmin opitut asiat. Tekstin ymmärtäminen helpottuu olennaisesti. Samaan asiaan liittyvät moniin kertomuksiin kirjoitetut ennakoivat tekstit, joita löytyy näiltä sivuilta myöhemmin. Kysymykset aloitussivuilla voisivat olla seuraavanlaisia: Mitä otsikot kertovat mielestäsi jakson sisällöstä? Mitä kuva tuo mieleesi? Mitä tiedät ennestään tästä asiasta? 3. Tutustutaan jaksoon ja kuvaan tehtävien avulla Ovi seikkailuun ja Matkalippu tarinoihin -tehtäväkirjojen suunnitteluaukeaman kuvissa on jakson tunnuseläin, joka esiintyy koko jakson kuvituksessa. Tunnuseläimet puuhailevat malliksi samoja asioita kuin oppilaatkin. Toisinaan eläimet antavat puhekuplissa apua tehtävien ratkaisuun. Kuvan tilanteet tukevat jakson tavoitteita. Aluksi aukeamalla esitellään jakson sisältö ja tavoitteet. Oppilaat tutustuvat jaksoon selailemalla (usein tehtävä 1). Seuraavissa tehtävissä oppilaat pohtivat ja arvioivat aiheita omalta kannaltaan eli kartoitetaan aikaisemmin opittuja tietoja, taitoja ja asenteita. Sitten ohjataan oppilaita aset ta maan opiskelulleen selkeitä tavoitteita. Jaksoon sopivia kirjoja esitellään joko suunnittelusivuilla tai myöhemmin jaksossa. Toivottavaa olisi, että oppilas lukisi ainakin yhden kirjan kunkin jakson aikana tai edes osan siitä. Kirjaehdotukset auttavat valintaa vaikkapa kirjastossa käydessä. 6

7 Kertomuksista Oppimista tukevia ratkaisuja 1. Otsikointi ja ennakoiminen Kertomukset on kirjoittanut työryhmän tavoitteiden mukaan kirjailija Kari Vaijärvi vartavasten oppikirjoja varten. Pääotsikon avulla herätellään oppilaan kiinnostus tekstiin. Mitähän tässä kerrotaan? Pedagoginen otsikko kertoo sekä oppilaalle että etenkin opettajalle, mikä on opiskelun tavoite. Otsikoinnin ja kuvituksen avulla ennakoidaan jo kertomuksen sisältöä, jolloin luetun ymmärtäminen helpottuu. 2. Väliotsikot ja reunalauseet Tekstimassa on taitettu kapeaksi palstaksi ja jaettu välistyksillä kappaleiksi. Kappaleet alkavat joko väliotsikolla tai reunalauseella. Näiden tarkoituksena on ilmaista kertomuksen juoni, jolloin heikosti lukeva oppilas pystyy saamaan käsityksen tapahtumista, ottamaan osaa yhteiseen keskusteluun ja tekemään ensimmäiset tehtävät. Toisinaan väliotsikot ovat kysymyksiä, joilla lukijan huomio suunnataan kappaleen pääasiaan. Tällöin tavoitteena on parantaa luetun ymmärtämistä. Joskus reunalauseisiin on liitetty opittavaa asiaa tai korostettu tehtäviin tarvittavia vastaus- tai esimerkkisanoja, jolloin asian ymmärtäminen ja tehtävien tekeminen helpottuvat. 3. Kertomuksen lukutapoja Kertomukset on usein kirjoitettu ainakin osittain vuoropuheluksi, jolloin oppilaat lukevat kertomuksen vuorolukuna. Tekstimäärä on silloin lukijaa kohden kohtuullinen, mutta juttuun saadaan kuitenkin mielenkiintoinen ja jännittävä juoni. Opettaja voi jakaa tekstin henkilöiden ja kertojan kesken niin, että pidemmät vuorosanat sattuvat paremmille lukijoille. Jos opetettava ryhmä on kielitaidoiltaan tai oppimiskyvyiltään heikko, on monenlaisia muita keinoja pitää mielenkiinto kertomukseen yllä. Esimerkiksi oppilaat ja opettaja lukevat tekstin vuorotellen tai oppilaat lukevat sen kumppanilukuna. Oppilaat lukevat vain ensimmäisen kappaleen ja opettaja tai hyvä lukija lukee loput, jolloin kertomusta voidaan hyödyntää kuuntelutehtävänä. 7

8 4. Kirjallisuuden opetuksesta Sarjaa varten on kuhunkin jaksoon etsitty helppolukuista ja ikäkauteen sopivaa kirjallisuutta. Kirjat näkyvät tehtäväkirjoissa kansikuvina. Näitä vihjeitä voidaan hyödyntää sitten kirjastokäynneillä tai hankkia kirjoja luokkaan luettaviksi. Koska nuoria kiinnostavien kirjojen kieli ja teksti ovat usein liian vaikeita, on oppikirjoihin lainattu lyhyitä näytteitä alkuperäisestä tekstistä ja juonen helppo kuljettelu on kirjoitettu lainattujen tekstien väleihin. Tällöin heikommat lukijat ovat edes osittain tasavertaisia paljon lukevien kanssa. Potterit ja Taru sormusten herrasta ovat kuitenkin kaikkien huulilla ja pelikoneissa. Opettajan lukemat kirjat, kirjastokäynnit, kirjavinkkaukset ja kirjoista tehdyt elokuvat täydentävät kirjallisuuden opetusta. Ei pidä unohtaa kuitenkaan Suomeen muuttaneiden oppilaiden oman kielen kirjallisuuden käsittelyä. Monet näistä oppilaista lukevat paljon myös esimerkiksi englanninkielistä kirjallisuutta. Kertominen kirjasta suomeksi on hyödyksi kertojan lisäksi myös niille, jotka pystyvät vähäisempiin lukuponnistuksiin. Hyvä tarina kerrottuna antaa kuulijalle myös paljon tietoa ja elämyksiä, vaikkei kirjallisuutta paljoa itse kykenisikään vielä lukemaan. Samalla voidaan yhdessä selittää outoja sanoja. Esimerkkinä on aukeama oppikirjasta Ovi seikkailuun. 8

9 Ymmärtämistä tukeva tekstin käsittelytapa 1. Silmäillään ja ennakoidaan Tekstiin orientoidutaan tarkastelemalla ensin kertomuksen kuvaa/kuvia ja otsikkoa. Niiden avulla ennakoidaan, mistä tekstissä voisi olla kysymys. Opettaja lukee ennakoivan tekstin. Ennakoivat tekstit löytyvät näiltä sivuilta kohdasta Jakson tavoitteita ja kuuntelutehtäviä. Juuri ennen kertomuksen lukemista kiinnitetään huomio myös orientoivaan alkukysymykseen, jonka tarkoituksena on suunnata lukijan ajatukset olennaiseen. Sivu on Löytöretkiä kieleen -kirjan jaksosta Puhetaitoja ja puheen kielioppia. 2. Tutustutaan tekstiin Ensin luetaan marginaalissa olevien reunalauseiden tai väliotsikoiden avulla kertomuksen juoni. Marginaalissa olevilla reunalauseilla tai väliotsikoilla on monta tarkoitusta: Ne toimivat heikkojen ja hitaiden lukijoiden tukena. Ne houkuttelevat lukijaa ottamaan selvää, mistä oikein on kysymys. Niistä selviävät kertomuksen rakenne, juoni ja keskeiset tapahtumat. Ne auttavat löytämään nopeasti tehtäviä varten oikean kohdan tai ratkaisun. Ne toimivat alkuun luettuina metatekstin tavoin eli herättävät kiinnostuksen ja suuntaavat ajatukset tekstin tapahtumiin. Niitä voi käyttää kotikirjoituksena tai lisätehtävänä. Reunalauseet tai väliotsikot auttavat myös opettajaa nopeasti selvittämään, mistä kertomuksessa on kysymys. Seuraavaksi luetaan kertomus hiljaa itsekseen tai parin/ryhmän kanssa vuorolukuna ääneen. Osa kertomuksista voidaan lukea parin kanssa vuorokeskusteluna. 3. Keskustellaan tekstin merkityksestä Tekstin alussa ja lopussa olevia kysymyksiä pohditaan yhdessä. Vaihtoehtoisesti silloin tällöin voidaan tietenkin kysymyksiin vastata kirjallisestikin, mutta erityisesti heikoille oppilaille tekstin sisältö aukeaa paremmin, kun he kuulevat, mitä muut ovat saaneet selville. 9

10 Tehtäväkirjat E erityisopetukseen ja yleisopetukseen Tehtäväkirjoissa on paneuduttu erityisesti eriyttämiseen. Ei siis ole tarkoitus, että oppilaat tekevät kaikki tehtävät. Eriyttämisen keinoihin paneudutaan enemmän seuraavilla sivuilla. Tehtäväkirja E on tarkoitettu hitaasti oppiville sekä lukemis- ja kirjoitusvaikeuksista kärsiville oppilaille niin erityis- kuin yleisopetuksessakin. Sitä voidaan käyttää yleisopetuksessa myös luokan kaikille oppilaille, jos luokkaan on integroitu erilaisia oppilaita, äidinkielen tunteja on minimimäärä tai opettaja haluaa enemmän aikaa näyttelemiseen, kirjojen lukemiseen, kirjoittamiseen ja tietoverkkojen hyödyntämiseen. Tehtävissä painotetaan luetun ymmärtämistä, lausetajun harjoittamista ja oikeinkirjoitusta. Kolmessa ensimmäisessä osassa harjoitellaan myös sekä lukemaan että kirjoittamaan käsialakirjoitusta. Opettaja harkitsee, miten hän aikoo hyödyntää käsialatekstejä. Jos käsialakirjoitukseen ei ole vielä paneuduttu, voi opettaja käyttää lauseita kuuntelutehtävinä. Kuvatehtävät opettavat kuvalukemisen lisäksi lauseiden muodostamista. Kirjan kertomukset ovat tekstirakenteeltaan selkeitä ja holistisia. Oppilaat, joilla on erilaisia kielellisiä oppimisvaikeuksia, hyötyvät tästä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Samaan pyritään myös tehtävissä. Luetun ymmärtämiseen liittyvät tehtävät sisältävät sekä pinta- että syvätasoista luetun ymmärtämistä. Pintatason tehtävissä vaaditaan sanatarkkaa ja asioita toistavaa tekstin hallintaa, syvätasolla oppilas keskittyy tekstin sisältöön ja joutuu tekemään päätelmiä ja arvioimaan tekstiä eri näkökulmista. Voidaan puhua toistavasta, päättelevästä ja arvioivasta tasosta. Näistä alimmalla eli toistavalla tasolla lukija vastaa esimerkiksi kysymyksiin kuka? ja mitä?. Päättelevällä tasolla haetaan vastauksia esimerkiksi kysymykseen miksi?. Arvioi- Kuva on Ovi seikkailuun -tehtäväkirjoista ja liittyy kertomukseen Kesämuistoja Kerro meille. valla tasolla lukija joutuu pohdiskelemaan asioita omakohtaisemmin vastaten esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin mitä mieltä olen? ja mitä itse olisin tehnyt vastaavassa tilanteessa?. Tehtävissä kulkee punaisena lankana yhteistoiminnallinen työskentelytapa. Ryhmässä keskusteleminen auttaa osaltaan lukustrategioiden oppimista. Tehtävät pyrkivät johtamaan aidosti oppilasta kiinnostaviin pohdiskeluihin. Erittäin tärkeätä olisi, että opettaja löytäisi myös autenttisia tekstejä luettavaksi ja autenttisia kirjoitustehtäviä, joissa oppilas olisi mukana subjektina, ei tarkkailijana ja opetuksen objektina, ja joissa oppilas tuntisi oppivansa elämää varten, voimaantuvansa. Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden tai harjoittavat perusteellisemmin opittavaa asiaa. Jaksojen erikoistehtävillä saadaan tekemistä nopeimmille. Lisätehtäviä voi etsiä WS:n Suomi-sarjan vastaavasta jaksosta ja Opettajan kirjasta. Tekemistä riittää näin yllin kyllin myös yleisopetuksessa koko luokalle silloin, kun luokassa opiskelee hyvin erilaisia oppilaita. Kuitenkin koko luokka voi työskennellä sama lukukappale lähtökohtanaan. 10

11 Tehtäväkirjat M suomi toisena kielenä -opetukseen ja yleisopetukseen Tehtäväkirjoissa on paneuduttu erityisesti eriyttämiseen. Ei siis ole tarkoitus, että oppilaat tekevät kaikki tehtävät. Eriyttämisen keinoista kerrotaan enemmän seuraavalla sivulla. Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, valitaan työkirjaksi Tehtäväkirja M. Kirjat soveltuvat sekä yleisopetuksen äidinkielen tunneille että suomi toisena kielenä -opetukseen. Suomen kielen oppimista lähestytään kielen sisältöjen ja aktiivisen käytön avulla. Oppiminen tapahtuu elämysten ja kielenkäyttötilanteiden kautta. Näin pyritään herättämään opiskelijan kiinnostus ja innostus suomen kieleen. Kun kirjasarja etenee ja oppilaat varttuvat ja kielitaidot lisääntyvät, alkaa kielen systemaattisempi tarkastelu ja analysointi. Tavoitteet ovat koko sarjassa samat, mutta keinot niiden saavuttamiseen muuttuvat ikäkauden mukaan. Tehtävissä painotetaan suomalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin tutustumista opiskelijan oman kulttuurin ja kielen pohjalta. Marginaalissa annetaan apua tehtäviin (pelastusrengassymboli), lisätietoa opittavasta asiasta (kirja), sanastoa tai sanontoja (sana-arkku) ja vihjeitä tai kysymyksiä keskusteluun (kysymysmerkki). Kun opetellaan uusia sanoja, lukemisen lisäksi niitä selitetään suullisesti esimerkiksi parille tai ryhmälle. Sanaselityksissä on pyritty antamaan sanasta useampi vaihtoehto, jotta sanan merkitys täsmentyy. Opittuja sanoja käytetään myös tehtävissä. Keskustelukysymykset antavat opettajalle vihjeitä siitä, mihin suuntaan opittavaa asiaa voidaan laajentaa. Usein niillä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden oman kulttuurin ja kielen merkitys ja arvo. Yleisopetuksen tunneilla nämä keskustelut rakentavat maahanmuuttajan omaa identiteettiä, mutta auttavat myös suomenkielisiä oppilaita ymmärtämään erilaisuutta ja hyväksymään vieraan kulttuurin piirteitä. Sinä syöt. Minä syön. Me syömme yhdessä. Kuvat ovat Sankareiden matkassa Tehtäväkirja M:n kohdasta Verbit taipuvat persoonamuodoissa. Kirjan reunasymbolit tarkoittavat: 3. Uusia verbejä Saat apua tehtäviin. Keskellä oleva numero viittaa tehtävään. Mietit vastauksia kysymyksiin. Saat lisätietoa asioista. Opit uusia sanoja sanaarkun avulla. 11

12 Eriyttämisen keinoja Miten Minä ja SUOMI -oppimateriaali eriyttää? Koska luokissa ja ryhmissä toimitaan kieli- tai opiskelutaidoiltaan hyvin monenlaisten oppilaiden kanssa, oppimateriaalin suurin haaste on eriyt täminen. Minä ja SUOMI -sarjassa on kehitelty monenlaisia pedagogisia ratkaisuja tähän ongelmaan: 1. Ymmärtämistä helpottavia keinoja Tutkitaan yhdessä kertomuksen kuvia ja otsikoita. Mitä niistä saadaan selville? Mitä opiskelija itse tietää aiheesta tai on samassa tilanteessa kokenut? Asioiden kytkeminen omaan kokemuspiiriin helpottaa ymmärtämistä. Alkukysymys vihjaa, mitä kertomuksesta pitäisi saada selville. 2. Lukemista helpottavia keinoja Oppikirjan kertomukset on kirjoitettu nimenomaan tätä kirjasarjaa varten. Niiden teksti on selkeää ja ne tukevat opittavia asioita. Sivujen taitto on pedagogisesti harkittua. Kertomuksen juoni selviää jo väliotsikoiden tai reunalauseiden avulla, jolloin hitaammatkin lukijat saavat käsityksen juonesta. Nopeat lukijat ehtivät lukea kertomuksen kokonaan. 3. Opiskelua helpottavia keinoja Tekstissä on usein alleviivattu tai painettu eri värillä esimerkkejä opittavista asioista. Näistä erityisesti painotetuista kohdista löytyvät myös vastaukset ensimmäisiin tehtäviin. Opittavat asiat on vielä kiteytetty kertomusten jäljessä oleviin selkeihin opetusruutuihin. Kielentuntemusasiat on koottu oppikirjan loppuun Kielenkäyttäjän oppaaksi. Tehtäväkirjoissa tehtävät etenevät helpoista haastavampiin. Usein kertomuksen henkilöt antavat opiskelijalle omalla toiminnallaan mallin tai avun asian ymmärtämiseen. Miten jokainen oppilas voi onnistua ja osallistua? Opiskelun motivaatio säilyy, kun oppilas tuntee kuuluvansa joukkoon ja selviytyvänsä yhteistoiminnallisissa ja elämyksellisissä oppimistilanteissa ja opetuskeskusteluissa. Sen jälkeen hän on valmis myös yksilöllisiin ja haastavampiin tehtäviin. 1. Mukana pysymisen taso Oppilas osallistuu keskustelutehtäviin otsikoiden ja kuvien pohjalta. Hän lukee kertomuksen juonen reunalauseista tai väliotsikoista ja onnistuu näin suorittamaan osan tehtävistä. Oppilas kuuntelee toveriensa (tai opettajan) lukeman kertomuksen kokonaan ja osallistuu kuullun ymmärtämistehtäviin. 2. Yhteistoiminnallinen taso Oppilas osallistuu myös tekstin lukemiseen kumppanilukuna tai vuorolukuna ainakin osittain. Hän suoriutuu useimmista tehtävistä parin, ryhmän tai opettajan tukemana. 3. Itsenäisen opiskelun taso Oppilas selviytyy tekstistä ja tehtävistä yhdessä parin/ryhmän kanssa tai myös täysin itsenäisesti. Hän paneutuu opiskelunsa suunnitteluun ja itsearviointiin. 12

13 4. Luovan, syventävän ja soveltavan opiskelun taso Oppilas työskentelee muiden tehtävien lisäksi koko jakson kestävän oman projektinsa parissa. Hän osallistuu myös tehtäväkirjan erikoistehtäviin yhdessä muiden kanssa. Nämä tehtävät harjoittavat tiedonhankintataitoja, luovuutta ja pitkäjänteisyyttä. S2-oppilas pohtii asioita ja selkiinnyttää ajatuksiaan syventävien marginaalikysymysten pohjalta. Miten eriyttäminen onnistuu kirjojen avulla? Eriyttämisen onnistumisen perustana on, että opettaja osaa valita oppilasryhmälleen oikeat kirjat. Vaikka Minä ja SUOMI -sarjassa kaikki opiskelevat samat asiat, Tehtäväkirjat E ja M eriyttävät ja helpottavat opiskelua. 3. Määrällinen eriyttäminen Sarja toimii erilaisissa opetustilanteissa ja -ryhmissä, kun valitaan oikeantasoinen oppikirja kaikille mutta tehtäväkirja oppilaan mukaan. Yleisopetuksen luokissa, joihin on integroitu erilaisia oppijoita, voidaan käyttää kaikilla samaa oppikirjaa, samoin yhdysluokissa. Edistyneimmät löytävät tehtäväkirjojen E ja M lisäksi ylimääräisiä tehtäviä esimerkiksi WSOY:n SUOMI-sarjan tehtävistä ja Opettajan kirjoista, sillä kertomukset ovat sarjoissa osittain juoneltaan ja aiheeltaan samoja. Yhteistoiminta luokanopettajan ja S2-opettajan kanssa on hedelmällistä, jos oppikirja on molempien tunneilla yhteinen. Näin S2-tunneilla voidaan keskittyä harjoittelemaan paremmin kielenoppimisen solmukohtia. Opetushallituksen verkkoon ollaan myös laatimassa sarjan jaksoihin ja aihepiireihin sopivia lisätehtäviä. 1. Kirjoissa ei ole luokkanumeroita Numeroimaton oppikirja tehtäväkirjoineen mahdollistaa valinnan luokan tai oppilasryhmän tason mukaan. Sarja soveltuu kolmannesta luokasta eteenpäin aina yhdeksännelle luokalle saakka. Kuvituksen, tekstisisältöjen ja kirjallisuusjaksojen perusteella kirjat Ovi seikkailuun ja Matkalippu tarinoihin soveltuvat nuoremmille (3. 6. luokat) sekä Sankareiden matkassa ja Löytöretkiä kieleen taas varttuneemmille oppilaille (5. 9. luokille). Yleisopetuksessa kirjat ovat luokkien oppimateriaalia. 2. Ajallinen eriyttäminen Yhtä oppikirjaa tehtäväkirjoineen voi käyttää useammankin vuoden opiskelijoiden tason ja käytettävissä olevan tuntimäärän mukaan. Kertomukset ja kirjallisuuslainaukset muodostavat itsenäisiä jaksoja, joiden järjestystä voidaan vaihdella tai joita voidaan jättää käsittelemättäkin. Menettely helpottaa koulun opetussuunnitelman noudattamista ja mahdollistaa muiden aineiden aihepiirien huomioon ottamisen. Kuvat ovat Löytöretkiä kieleen -kirjan kohdasta Kielikuvia ja sanontoja. 13

14 Suomen kielen tavoitteiden painottuminen ja syventyminen Minä ja SUOMI -sarjassa Kieli tiedon jäljillä Kieli tarkastelun kohteena Tiedon hankinta- ja käsittelytaitoja Opiskelutaitoja ja työtapoja Kehyskertomus Suomen kieli Kielen analysointia, luokittelua ja merkitystehtäviä Puheen kielioppia Ovi seikkailuun Miten hankimme tietoja? Opiskelu- ja yhteistyötaitoja Samastuminen ja ystävyys Sanavaraston kartuttamista Sanojen ryhmittelyä Miten sanoista tulee lause? Kohteliaisuus kielessä 3. Matkalippu tarinoihin Mistä hankimme tietoja? Opiskelun suunnittelu- ja arviointitaitoja Minä yhdessä muiden kanssa Kielen rikastamista Sanaluokkien tutkimista Vertailua ja ajan ilmaisemista Erilaisia lauseita ja lauseiden yhdistämistä Puheen ja kirjoituksen vertailua 4. Sankareiden matkassa Tiedonkäsittelytaitoja Yhteistoiminnallisia työtapoja Itsetuntemus ja oma identiteetti Suvaitsevaisuus Kieli vaikuttajana Verbien taivutusta Lauseista tekstiksi Erilaista puhetta eri tilanteissa ja paikoissa 5. Löytöretkiä kieleen Tiedon valtateillä Työn arvostus ja vastuun kantaminen Yhteishengen vahvistaminen Suomi muiden kielten joukossa Nominien taivutusta Sanojen tehtäviä lauseessa (lauseenjäsenet) Puhekielen ominaisuuksia 6. Kieli kulttuuriperinnön siirtäjänä Kieli viestinnän välineenä Perinne Sadut Kirjallisuus Juhlat Ilmaisutaitoja Viestintätaitoja Joukkoviestintää Ovi seikkailuun Lasten perinne Eläinsadut Miten kirja viihdyttää? Huumori ja jännitys Miten valmistaudumme juhliin? Yhdessä esiintymään Arkipäivän viestintätilanteita Kuva ja teksti, sarjakuva ja uutinen 3. Matkalippu tarinoihin Kansanperinne Satuklassikot Totta ja tarua Pohjoismaista kirjallisuutta Suomalaisia juhlia ja juhlatapoja Rohkeutta mielipiteen ilmaisemiseen Suullisia ja kirjallisia viestejä Liikkuva kuva, televisioviestintää 4. Sankareiden matkassa Kielen historiaa Satumaailmat Suosikkisarjoja ja sankareita Mielikuvituksen merkitys Kansalliseepoksesta kansalliskirjailijaan Harkittuja puheenvuoroja ja perustelutaitoja Keskustelu- ja väittelytaitoja Elokuvan tarina 5. Löytöretkiä kieleen Juhlaperinne Seikkailusadut Kirjallisuutta moneen makuun, kauhusta huumoriin Kansallisia juhlia ja merkkihenkilöitä Neuvottelu- ja puhetaitoja Suullista ja kirjallista asioimista Viihdettä viestinnässä 6. 14

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja?

S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Kaisa Tukia, Eija Aalto & Sanna Mustonen kaisa@edu.lahti.fi, eaalto@edu.jyu.fi & sanna.mustonen@campus.jyu.fi Julkaistu: Virke 4/2007, s. 32

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot