Suomi osaamispohjaiseen nousuun Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi osaamispohjaiseen nousuun Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Suomi osaamispohjaiseen nousuun Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö

2 2 TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTOLLE Tutkimus- ja innovaationeuvoston syksyllä 2011 tekemän päätöksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö laativat vuoden 2012 loppuun mennessä tutkimus- ja innovaatiopoliittisen toimintaohjelman osana hallituksen strategiaprosessia. Lähtökohtana ohjelmalle ovat lukuisat viimeaikaiset tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämishankkeet, selvitykset, arvioinnit ja asiantuntijatyöryhmien raportit. Yhdessä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten kanssa näiden kehittämishankkeiden tulokset ja suositukset muodostavat tärkeän perustan toimintaohjelmalle. Toinen yhtä tärkeä perusta toimintaohjelman valmistelussa ovat olleet kuulemiset ja vuorovaikutus tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisten sidosryhmien kanssa. Toimintaohjelman tarkoituksena on konkretisoida ja vauhdittaa hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjausten toimeenpanoa sekä kirjata keskeiset kehittämistoimet ja tarpeelliset täsmennykset hallituskauden jälkipuoliskolle. Vaikka toimintaohjelma ei voi olla kattava käsikirjoitus tulevaisuudesta, sillä kuitenkin pyritään varautumaan käytettävissä olevin tutkimus- ja innovaatiopoliittisin keinoin Suomen kehitykseen liittyviin epävarmuustekijöihin. Toimintaohjelma on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Toimintaohjelman luonnosta on käsitelty tutkimus- ja innovaationeuvoston seminaarissa ja neuvoston kommentit on otettu huomioon raportin valmistelussa. Saatuaan työnsä valmiiksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö luovuttavat toimintaohjelman tutkimus- ja innovaationeuvostolle. Helsingissä Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö

3 3 Esitykset hallituksen toimenpiteiksi Suomen houkuttelevuuden lisääminen ja tki-järjestelmän kansainvälistymisen vahvistaminen 1. Vahvistetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) määräaikaisella erityisrahoituksella. (OKM) 2. Yliopistolakia uudistetaan siten, että tohtorintutkinnon suorittamisen tavoiteajaksi säädetään neljä vuotta ja yliopistot tarkistavat vastaavasti tieteellisen ja taiteellisen tohtorintutkinnon vaatimukset. (OKM) 3. Varmistetaan määrärahat tutkimusinfrastruktuurimomentille vuosille Kohdistetaan lisäksi rakennerahastokauden varoja kansallisiin tai Suomessa sijaitseviin tutkimusinfrastruktuureihin ja niitä tukeviin verkostoihin. (OKM, TEM, FIRI) 4. Vahvistetaan tutkimuksen pitkäjänteisyyttä ottamalla käyttöön kohdennettu 10-vuotinen rahoitus Suomen Akatemiassa. (OKM, Suomen Akatemia) 5. Vahvistetaan arktista tutkimusta ja osaamista sekä rakennetaan perustaa arktiselle liiketoiminnalle. (OKM, TEM, Arktinen neuvottelukunta) 6. Hyödynnetään ICT -rakennemuutokseen vastaavan ICT ryhmän esittämiä toimenpiteitä ja pilottina laadittavaa terveysteknologian ja lääketutkimuksen kansallista toimintaohjelmaa kansainvälisten TKI -investointien houkuttelemiseksi Suomeen. (TEM, STM, OKM) 7. Laaditaan osana tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisen edistämistä kansallinen ohjelma, jolla varmistetaan EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kuten Horisontti 2020-ohjelman hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistetaan vastaavasti kansallista EU-rahoituksen tuki- ja neuvontapalvelua. (TEM, OKM) 8. Parannetaan aineettomien oikeuksien hyödyntämistä päivittämällä ja toteuttamalla kansallinen IPRstrategia. Vahvistetaan IPR -verokannustimen käyttöönotolla Suomen edellytyksiä hyödyntää sekä kotimaisia että ulkomaisia tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Varaudutaan eurooppalaisen patentin aiheuttamiin muutoksiin patenttijärjestelmässä. (TEM, VM) Laadukkaampi ja joustavampi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä 9. Otetaan huomioon korkeakoulujen rahoitusmalleja kehitettäessä tutkimuksen hyödyntäminen ja korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. (OKM, TEM) 10. Vauhditetaan yliopistojen rakenteellista kehittämistä mm. tukemalla yliopistojen profiloitumista kilpaillulla erityisrahoituksella vuosina (OKM) 11. INKA -ohjelmalla ja innovaatiokeskittymien neuvottelumenettelyllä haastetaan suurimmat kaupunkiseudut rakentamaan vetovoimaisia innovaatiokeskuksia ja vahvistetaan suomalaista innovaatiojärjestelmää. (TEM) 12. Varmistetaan julkisilla rahoitustuilla, että Suomessa toimii korkeatasoisia kasvuyritysten kehitysalustoja kasvuyritysaihioiden määrää vastaavasti. (TEM) 13. Uudistetaan strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintamallia helmikuussa 2013 valmistuvan arvioinnin perusteella. (TEM, OKM) 14. Arvioidaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta, rooli ja tehtävät vuoden 2013 loppuun mennessä. (OKM, TEM)

4 4 Vaikuttavuuden parantaminen innovaatiotoimintaa laaja-alaistamalla ja kokeilevuutta lisäämällä 15. Selvitetään yhteistyössä keskeisten innovaatiotoimijoiden kanssa tarvittavat toimenpiteet kokeilevuuden ja riskinottovalmiuden lisäämiseksi innovaatioiden edistämisessä. (TEM) 16. Ministeriöt sisällyttävät keskeisiin strategioihinsa suunnitelmat tutkimuksen ja innovaatioiden edistämisestä omalla hallinnonalallaan. Parannetaan hallinnonalojen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä päätöksenteossa tiivistämällä hallinnonalojen käytännön yhteistyötä. (TEM, OKM, muut ministeriöt) 17. Valmistellaan toimintamalli edelläkävijämarkkina-alueiden määrittelemiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi erityisesti cleantech- ja biotalousaloilla sekä esimerkiksi älykkäässä rakentamisessa ja turvallisuusalalla. Järjestetään kokeiluna kilpailu valittuun yhteiskunnalliseen haasteeseen vastaamiseksi innovaatioiden avulla. (TEM, OKM) 18. Asetetaan tavoite, että 1 prosentti julkisista hankinnoista kohdistetaan uusien cleantech-alan ratkaisujen hankintaan. (TEM, YM) 19. Vauhditetaan innovaatioiden syntyä ja leviämistä asettamalla prosenttitavoite (esimerkiksi 2-3 prosenttia) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa edistäville julkisille hankinnoille. Parannetaan hankintaosaamista vahvistamalla ja kehittämällä julkisten hankintojen kokonaisvaltaista tukea ja neuvontaa innovaatioasioissa. Kehitetään innovaatiohankintojen taloudellisia ja muita kannusteita osana valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa (VATU -ohjelmaa) sekä kuntien tuottavuusohjelmaa. (TEM, VM) 20. Kootaan julkisen tiedon avaamisen ohjelmaa tukevien koulutus-, neuvonta-, verkostoitumis- ja muiden tukipalvelujen rakentaminen sekä julkista tietoa hyödyntävän liiketoiminnan edistämistoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. (VM, TEM ja muut ministeriöt) Korkeampaa arvoa ja uusia kilpailuetuja aineettomilla investoinneilla 21. Edistetään tiedon yhteiskäyttöä ja avoimuutta panostamalla tutkimuksen ja kulttuurin digitaalisten tietoaineistojen hallinnan, jakelun ja säilyttämisen tietoinfrastruktuuriin. (OKM) 22. Kannustetaan yrityksiä aineettomiin investointeihin edistämällä palveluinnovaatioita,luovien alojen yritystoimintaa, muotoilun hyödyntämistä kansallisella muotoiluohjelmalla ja työorganisaatioiden uudistumista työelämän kehittämisstrategian mukaisesti. (TEM, OKM) 23. Huomioidaan valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa puhtaan energian kasvavan kysynnän synnyttämät uudet liiketoimintamahdollisuudet ja määritellään tätä tukevat toimenpiteet. (TEM)

5 5 1. Osaamisen, kilpailukyvyn ja uudistumisen haaste Suomalaisen yhteiskunnan, talouden ja tutkimuksen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Kansainvälinen yhteistyö ja kilpailu ovat lisääntyneet, ja maailmanlaajuinen talouden epävarmuus on heikentänyt tulevaisuuden näkymiä. Yrityssektoria koettelee vakava rakennemuutos. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen kestävän kasvun vaatimuksiin sekä talouden ja yhteiskunnan rakenteellisiin muutostarpeisiin vastaaminen asettavat tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle tämän hallituskauden keskeiset reunaehdot. Suomen kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen. Suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan peruslähtökohdat haasteisiin vastaamiseksi ovat hyvät. Koulutus, tiede- ja innovaatiopolitiikkaa on toteutettu pitkäjänteisesti. Suomi on ollut johtavia maita niin peruskoululaisten oppimistuloksia ja peruskoulun laatua mittaavassa kansainvälisessä PISA -tutkimuksessa kuin kansainvälisissä kilpailukyky- ja innovaatiovertailuissa. Meillä on hyvin toimiva tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä ja korkea koulutustaso. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Sen lisäksi, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus pidetään korkealla tasolla, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa on terävöitettävä kaikilla tasoilla. Riittävän laajan ja reagointikykyisen osaamispohjan ylläpitämisen lisäksi tarvitaan rajojen ylittämiseen ja jatkuvaan uudistumiseen kannustavia toimintamalleja, rohkeutta toteuttaa kokeiluja ja ottaa riskejä sekä näitä tukevia ohjauskeinoja ja kannusteita. Julkisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden rakenteita ja toimintoja on uudistettu toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Innovaatiopolitiikassa on panostettu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kannusteisiin, kasvuyrittäjyyteen sekä innovaatioiden kysyntään muun muassa kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpitein. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kokonaisrahoituksen pitkän ajan kehitys on ollut pääosin suotuisaa. Yritysten TKI -panostusten vähentyessä tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin laskenut viime vuosina. Vuosi 2012 on ensimmäinen vuosi, jolloin myös julkiset panostukset TKI -toimintaan selvästi laskevat. Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti valtion suora TKI-rahoitus laskee reaalisesti hallituskauden loppuun. 1 Suomea kohtaavat uhat vaativat tarttumaan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme kehittämiseen entistä pontevammin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteellista kokoamista laadukkaammiksi toimintayksiköiksi tulee jatkaa, koulutuksen läpäisyä parantaa ja opiskeluaikoja lyhentää osaavan ja innovatiivisen työvoiman turvaamiseksi. Keskeistä on myös turvata tutkimusresurssien riittävyys ja ajanmukaisuus sekä vahvistaa TKI-järjestelmän kansainvälistymistä. Yhteistyömahdollisuuksia on hyödynnettävä nousevien talouksien ja erityisesti Venäjän kanssa. 1 Valtion TKI-rahoituksesta kohdistui vuonna 2012 yliopistoille 29 prosenttia (noin 583 miljoonaa euroa). Tekesin osuus oli noin 28 prosenttia (noin 552 miljoonaa euroa), Suomen Akatemian 16 prosenttia (noin 321 miljoonaa euroa) ja valtion tutkimuslaitosten 15 prosenttia (noin 306 miljoonaa euroa). Yliopistollisille sairaaloille osoitettiin alle kaksi prosenttia (36 miljoonaa euroa) valtion tutkimusrahoituksesta. Yliopistojen ja Akatemian osuudet ovat kasvaneet muutaman prosenttiyksikön 2000 luvulla. Tekesin, valtion tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden osuudet ovat puolestaan pienentyneet. Arvioiden mukaan yliopistojen rahoitus pysyy samalla reaalitasolla myös vuoden 2014 jälkeen (noin 549 miljoonaa euroa). Sen sijaan tutkimuslaitosten rahoitusta ja Tekesin kautta kanavoitua kilpailtua rahoitusta vähennetään hallituskauden loppua kohti.

6 6 Globalisaatio ja teknologinen murros edellyttävät osaamistason yleistä nostamista sekä työvoiman kokonaisvaltaista hyödyntämistä. Erityisesti tarvitaan vahvempaa profiloitumista ja valintojen tekoa, panostuksia korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ia innovaatiotoimintaan pystyviin huippuihin sekä muualla tuotetun tiedon hyödyntämistä. Valtion tutkimuslaitosten kehittämistyön linjaukset liitetään mukaan toimintaohjelmaan hallituksen tehtyä sitä koskevat päätökset. Toimenpide-ehdotusten yhteydessä mainitaan niistä ensisijaisesti vastaavat tahot. 2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistaminen hallituskaudella Suomen houkuttelevuuden lisääminen ja TKI -järjestelmän kansainvälistymisen vahvistaminen Tieto, korkea osaaminen ja inhimillinen pääoma ovat suomalaisen yhteiskunnan perusta, keskeisin tuotannontekijä ja Suomen elinehto. Eri alojen osaajat luovat työllään talouskasvua, hyvinvointia ja uusia innovaatioita sekä uudistavat niin yritys- kuin julkista sektoria. Osaamisen kehittyminen edellyttää jatkuvaa panostusta korkeatasoiseen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään, ja jotta osaaminen olisi kestävällä pohjalla, panostusta myös hyvinvointiin. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on kuluvalla hallituskaudella painotettu toimia, joilla parannetaan suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Merkittävin viime vuosien rakenteellinen muutos on 2010 alusta toteutettu yliopistouudistus, jolla vahvistettiin yliopistojen luovia ja nykyaikaisia tutkimus- ja oppimisympäristöjä, tuettiin yliopistojen mahdollisuuksia entistä parempaan henkilöstö- ja rekrytointipolitiikkaan sekä houkuttelevampaan tutkijanuraan. Uudistus on vahvistanut yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa. Käynnissä olevan ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on lainsäädännöllisin muutoksin ja toimilupien uudistamisella vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia entistä itsenäisempinä ja vastuullisempina osaajien kouluttajana, työelämän uudistajana ja alueiden kilpailukyvyn rakentajina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteiden uudistamista ja yhteistyötä tuetaan tarkoituksenmukaisilla toiminta- ja hallintorakenteilla. Laadun ja tehokkuuden lisäämiseksi edistetään korkeakoulujen rajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut syventävät strategista yhteistyötään tutkimus- ja innovaatio-osaamisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Ammattikorkeakoulujen roolia alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa tuetaan ja niiden työelämäyhteistyötä vahvistetaan, TKI -toimintaa kehitetään erityisesti tuotanto- ja palvelusektorin sekä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Tässä uudistustyössä on tärkeää varmistaa, että myös innovaatiorahoituksessa tunnistetaan ammattikorkeakoulujen merkitys tutkimus- ja innovaatiotoimijana.

7 7 Vahvistetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) määräaikaisella erityisrahoituksella. (Toimenpide 1: OKM) Osaamistason nosto ja opintojen nopeuttaminen haastavat koko koulutusjärjestelmän. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu. Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ovat aloittaneet tohtorikoulutuksen rakenteiden uudistamisen. Yliopistot pyrkivät vähentämään jatkokoulutettavien määrää tinkimättä tohtoritutkintotavoitteesta, mikä tarkoittaa entistä räätälöidympää tohtorikoulutusta. Tohtoriksi valmistumisiän mediaani ei ole merkittävästi laskenut ja jatko-opinnot kestävät edelleen keskimäärin 7-8 vuotta. Tohtoriopinnoissa ei myöskään riittävästi huomioida muita kuin akateemisia uramahdollisuuksia. Yliopistolakia uudistetaan siten, että tohtorintutkinnon suorittamisen tavoiteajaksi säädetään neljä vuotta ja yliopistot tarkistavat vastaavasti tieteellisen ja taiteellisen tohtorintutkinnon vaatimukset. (Toimenpide 2: OKM) Tavoitteena on jatkaa edelleen korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä niin, että tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia ja houkuttelevia keskittymiä. Näiden yhteiset tutkimushankkeet ja -infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille. Tutkimusinfrastruktuurit, laite- ja aineistoinfrastruktuurit eivät ole kaikin osin ajanmukaisia. Vaarana on, että suomalainen tutkimus jää suurten kansainvälisten virtausten ulkopuolelle puuttuvan infrastruktuurin tai puuttuvien tutkijoiden vuoksi. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti uusille osaamisintensiivisille aloille ja kansallisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen. Varmistetaan määrärahat tutkimusinfrastruktuurimomentille vuosille Kohdistetaan lisäksi rakennerahastokauden varoja kansallisiin tai Suomessa sijaitseviin tutkimusinfrastruktuureihin ja niitä tukeviin verkostoihin. (Toimenpide 3: OKM, TEM, FIRI) Suomalaisen tieteen yleistila on arvioitu melko hyväksi ja vakaaksi, mutta huolestuttavaa tilanteessa on se, että tutkimuksen terävin kärki on meillä kapea. Suomi tarvitsee enemmän tutkimuksen eturintamassa olevaa korkeatasoista huippututkimusta. Kansainvälisen tason perustutkimuksen edellytysten kehittämiseksi Suomen Akatemian nykyisten rahoitusmuotojen rinnalle tulisi ottaa käyttöön kohdennettu 10-vuotinen tutkimusrahoitusväline. Tavoitteena on edistää korkeatasoista perustutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksella. Vahvistetaan tutkimuksen pitkäjänteisyyttä ottamalla käyttöön kohdennettu 10-vuotinen rahoitus Suomen Akatemiassa. (Toimenpide 4: OKM, Suomen Akatemia) Arktinen alue on voimakkaan muutoksen kohteena ja alueelle kohdistuu kasvava taloudellinen ja poliittinen mielenkiinto. Arktinen alue tarjoaa Suomelle huomattavia mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja luon-

8 8 nonvarojen lisääntyneen hyödyntämisen vuoksi kuitenkin myös ympäristöriskit arktisella alueella kasvavat. Muutoksen ymmärtämiseen, siihen sopeutumiseen ja myös sen hyödyntämiseen tarvitaan huippuosaamista ja tietotaitoa. Arktisen osaamisen ja tutkimuksen kehittäminen on siksi Suomelle ensisijaisen tärkeää. Hallitus päätti arktisista linjauksista ja Suomen arktisen strategian päivitys valmistuu huhtikuussa Vahvistetaan arktista tutkimusta ja osaamista sekä rakennetaan perustaa arktiselle liiketoiminnalle. (Toimenpide 5: OKM, TEM, Arktinen neuvottelukunta) Eri maat kilpailevat enenevästi keskenään osaamispohjaisten yritysten sijoittumisesta. Suomen haasteena on kyetä hyödyntämään innovaatiojärjestelmäänsä ja osaamisperustaansa kansainvälisten toimijoiden houkutteluun sijoittautumaan Suomeen. Toistaiseksi emme ole esimerkiksi kyenneet tavoitteellisesti luomaan vahvaa Suomi-kuvaa innovaatiojärjestelmästämme ja osaamisestamme. Asiaan kiinnitetäänkin nyt erityistä huomiota ICT -alan rakennemuutokseen vastaavan ICT ryhmän työssä. Myös esimerkiksi terveysteknologian ja lääketutkimuksen TKI-toiminnan muutoksessa olevat toimintamallit avaavat Suomelle oivan mahdollisuuden kehittää koordinoidusti maastamme houkuttelevan innovaatioympäristön alan yrityksille ja tutkimustoimijoille. Terveysteknologia ja lääketutkimus muodostavat Suomessa osaamiskokonaisuuden, jolla on useita kansainvälisesti ainutlaatuisia etuja. Näihin kuuluvat korkea yleinen osaamistaso ja tiettyjen tutkimusalueiden (mm. diabetes ja muistihäiriöt) globaalia huippua oleva osaaminen. Heikkouksia ovat kuitenkin hajallaan oleva tutkimustoiminta, yliopistojen erilaiset IPR-käytännöt, innovaatiotoimintaa heikosti tukeva sääntely ja kansainvälisen näkyvyyden puute. Nämä tekijät estävät alan potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen. Suomella olisi mahdollisuus merkittävien kansainvälisten TKI-sijoitusten houkutteluun, mutta tämä edellyttää alan järjestelmällistä kehittämistä keskeisten ministeriöiden, rahoittajien ja yliopistojen yhteistyönä. Hyödynnetään ICT -rakennemuutokseen vastaavan ICT ryhmän esittämiä toimenpiteitä ja pilottina laadittavaa terveysteknologian ja lääketutkimuksen kansallista toimintaohjelmaa kansainvälisten TKI -investointien houkuttelemiseksi Suomeen. (Toimenpide 6: TEM, STM, OKM) Suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan heikkoutena ovat edelleen järjestelmän hidas kansainvälistyminen ja vähäiset ulkomaiset investoinnit. Suomi ei ole myöskään hyödyntänyt riittävästi kansainvälisen tutkimusrahoituksen mahdollisuuksia. Suomalaistutkijoiden hakuosaaminen, tavoitetaso ja aktiivisuus osallistua EU:n tutkimusohjelmiin eivät ole riittävällä tasolla. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen entistä suunnitelmallisempi hyödyntäminen vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja auttaa Suomea kehittämään tieteellistä osaamistaan. Laaditaan osana tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisen edistämistä kansallinen ohjelma, jolla varmistetaan EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kuten Horisontti 2020-ohjelman hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistetaan vastaavasti kansallista EU-rahoituksen tuki- ja neuvontapalvelua. (Toimenpide 7: TEM, OKM)

9 9 Aineettomat oikeudet eli IPR:t (patentti, tekijänoikeus, tavaramerkkioikeus, mallioikeus) ovat niitä välineitä, joilla luovuudesta tehdään taloutta. Aineettomia oikeuksia hyödynnetään uuden liiketoiminnan luomisessa, teknologian siirrossa ja lisensioinnissa sekä muun muassa yrityksen rahoitukseen liittyvinä vakuusinstrumentteina. Kansallisessa IPR-strategiassa kiinnitetään huomiota toimintaympäristön kansainvälistymisen haasteisiin. Näitä ovat erityisesti tarve luoda IPR-verokannustin sekä patenttitoiminnan kansainvälistymisen aiheuttamat haasteet. Uutena alueena kilpailussa yritysten sijoittumismaavalinnoista ovatkin esiin nousseet erityiskannusteet, jotka liittyvät yritysten aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä saatujen tulojen verotukseen. Kansainvälisesti toimivien yritysten tulovirrat ohjautuvat herkästi parhaiden kannusteiden mukaisesti. Useissa Suomen kilpailijamaissa muokataankin innovaatiojärjestelmän kannusteita IPR:n sijoittumisen kannalta suotuisiksi. Aineettomien oikeuksien siirtyminen maasta toiseen lisää todennäköisyyttä myös innovaatiotoiminnan siirtymiseen Suomen ulkopuolelle. Innovaatiovetoisena taloutena Suomen on pidettävä kiinni tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja sen tulosten pysymisestä Suomessa ja kannustettava kansainvälisiä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa harjoittavia yrityksiä sijoittumaan Suomeen. Eurooppalaisen patentoinnin toteutumisen myötä suomalainen alan viranomaistoiminta, tuomioistuintoiminta sekä yritysten osaamistarpeet ovat uudenlaisten haasteiden edessä. Suomalaisen alan osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeätä innovaatiojärjestelmän toiminnan kannalta. Parannetaan aineettomien oikeuksien hyödyntämistä päivittämällä ja toteuttamalla kansallinen IPR-strategia. Vahvistetaan IPR -verokannustimen käyttöönotolla Suomen edellytyksiä hyödyntää sekä kotimaisia että ulkomaisia tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Varaudutaan eurooppalaisen patentin aiheuttamiin muutoksiin patenttijärjestelmässä. (Toimenpide 8: TEM, VM) Laadukkaampi, tehokkaampi ja joustavampi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja tutkimuslaitoksille taataan pitkäjänteinen perusrahoitus, kilpailtua rahoitusta käytetään strategisemmin hyödyntämään huippututkimusta sekä tehostamaan tutkimustulosten hyödyntämistä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleja kehitetään niin, että ne huomioivat aiempaa vahvemmin tutkimuksen, kehitystoiminnan ja opetuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä kansainvälisyyden. Rahoitusmallit eivät kuitenkaan vielä huomioi kattavasti tutkimustulosten hyödyntämistä, esimerkiksi yritysten kanssa toteutettavaa tutkimusyhteistyötä, johtuen tarvittavan tietopohjan puutteellisuuksista. Otetaan huomioon korkeakoulujen rahoitusmalleja kehitettäessä tutkimuksen hyödyntäminen ja korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. (Toimenpide 9: OKM, TEM) Korkeakoulujen profiloituminen, työnjako ja yhteistyö edellyttävät edelleen toimenpiteitä. Tarvitaan paitsi vakiintuneita rakenteita, myös epämuodollisempia rajojen ylittämiseen ja jatkuvaan uudistumiseen kannustavia toimintamalleja (esimerkiksi verkosto- ja tietojohtaminen) sekä riittävän laaja ja reagointikykyinen osaamispohja. Tutkimuslaitosten tehtäviä selkiytetään ja niiden asemaa vahvistetaan muun muassa organi-

10 10 saatioiden yhdistymisten, ydintoimintoihin keskittymisen ja ongelmalähtöisempään strategiseen tutkimukseen panostamisen myötä. Vauhditetaan yliopistojen rakenteellista kehittämistä mm. tukemalla yliopistojen profiloitumista kilpailulla erityisrahoituksella vuosina (Toimenpide 10: OKM) Alueiden välinen globaali kilpailu käydään enenevästi innovaatioympäristöjen ja niiden toimijoiden liittoutuminen (ekosysteemit) välillä. Usein ekosysteemit ovat yritysvetoisia, vaikka julkisella sektorilla on niiden toimivuuden kannalta tärkeä rooli, muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin tutkimusyhteistyössä ja infrastruktuuri-investointien kautta. Alueellista yhteistoimintaa syvennetään vuoden 2014 alusta käynnistyvällä INKA -ohjelmalla, jolla kannustetaan Suomen suurimpia kaupunkiseutuja tekemään strategisia painopistevalintoja ja synnyttämään osaamislähtöistä liiketoimintaa uuden tyyppisten kehitysympäristöjen ja edelläkävijämarkkinoiden avulla. Tarkoituksena on yhdessä valtion ja kaupunkiseutujen kehittämispanostusten kanssa luoda alueiden kansainväliseen osaamiseen perustuvia avauksia, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kauden rakennerahastovaroja suunnataan tällaisten innovaatiokeskittymien hankkeisiin. Uuden tyyppisinä innovaatioiden kehitys- ja testausympäristöinä hyödynnetään esimerkiksi kaupunkien suuria maankäytön, asumisen ja liikenteen infrastruktuurihankkeita. Merkittävimmille innovaatiokeskittymille luodaan kaupunkiseutukohtainen neuvottelumenettely, johon osallistuvat myös kansalliset rahoittajat, muun muassa Tekes, TEM sekä tarvittaessa OKM ja muut ministeriöt. Neuvotteluilla vauhditetaan suurten hankekokonaisuuksien toteutusta ja edistetään keskittymien välistä kansallista yhteistyötä. INKA -ohjelmalla ja innovaatiokeskittymien neuvottelumenettelyllä haastetaan suurimmat kaupunkiseudut rakentamaan vetovoimaisia innovaatiokeskuksia ja vahvistetaan suomalaista innovaatiojärjestelmää. (Toimenpide 11: TEM) Suomalaisen innovaatiotoiminnan laajuutta ovat viime aikoina heikentäneet ICT-sektorin rakennemuutos ja pk-yritysten vähäinen tutkimustiedon hyödyntäminen sekä oma vähäinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Innovaatio- ja kasvuyrityspolitiikkaa suunnataankin kiinnittäen erityistä huomiota ICT-sektorin rakennemuutoksen vaatimiin toimiin. Toisaalta Suomeen on luotu lyhyessä ajassa kansainvälisesti merkittävä ja nopeasti kasvava nuorten kasvuyritysten ekosysteemi, joka perustuu toimiviin kansallisiin ja alueellisiin kasvuyrittäjyyden kehitysalustoihin (Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma, yliopistojen ja korkeakoulujen yrityskehitysympäristöt, suurten yritysten kehittämien liikeideoiden kaupallistamistoiminnot, yksityiskeksijöiden Tuoteväylä-konsepti ja paikallisesti toimivat yrityshautomot) ja niiden tuottamaan korkealaatuiseen hankevirtaan. Yhteistä menestyneille toimintamalleille on, että niissä on kyetty yhdistämään lisäarvoa tuovalla tavalla innovatiiviset yritysideat ja -aihiot, kokeneiden liiketoimintavalmentajien osaaminen ja julkiset rahoituskannustimet. Rohkaisevat tulokset ja muutamat menetystarinat ovat myös lisänneet kiinnostusta yrittäjyyteen uravalintana. Yrittäjyyden arvotus on kasvanut erityisesti korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

11 11 Varmistetaan julkisilla rahoitustuilla, että Suomessa toimii korkeatasoisia kasvuyritysten kehitysalustoja kasvuyritysaihioiden määrää vastaavasti.. (Toimenpide 12: TEM) Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit) muodostavat keskeisen yhteistyöalustan innovatiivisten yritysten ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten yhteiselle strategiselle ja pitkäjänteiselle tutkimusyhteistyölle. Vuosina toimintansa aloittaneet tutkimuskeskittymät toimivat Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä alueilla (energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, biotalous, rakennettu ympäristö, terveys ja hyvinvointi, tieto- ja viestintä). Yhteistoiminnan tavoitteiksi on asetettu globaalisti merkittävien läpimurtoinnovaatioiden synnyttäminen suomalaisten vahvuusalojen uusiutumisen edistämiseksi. Keskittymätoimintaan kohdistetaan merkittäviä julkisia ja yksityisiä panostuksia. SHOK-konseptin kansainvälinen arviointi valmistuu helmikuussa Arvioinnin tulosten pohjalta kehitetään mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta aikaisempaa mittavamman, yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen tutkimusyhteistyön synnyttämiseksi sekä vahvuusalojen uusiutumiseksi. Uudistetaan strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintamalli helmikuussa 2013 valmistuvan arvioinnin perusteella. (Toimenpide 13: TEM, OKM) Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehitystä ja toimijoita seurataan säännöllisin väliajoin toteutettavilla arvioinneilla. Arvioinneilla pyritään tuottamaan laaja-alainen näkemys siitä, miten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää ja TKI -toimintaa on kehitettävä toimintaympäristön muuttuessa. Arvioitavaksi tulee suunnitellun mukaisesti myös tutkimus- ja innovaationeuvosto. Arvioidaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta, rooli ja tehtävät vuoden 2013 loppuun mennessä. (Toimenpide 14: OKM, TEM) Vaikuttavuuden parantaminen innovaatiotoimintaa laaja-alaistamalla ja kokeilevuutta lisäämällä Suomen TKI-politiikka on nojannut vahvasti suunniteltuun ja tarkasti määriteltyyn toimintaympäristöön. Toimintaympäristöä leimaa kuitenkin kasvava epävarmuus, muutosten yllätyksellisyys ja ennustettavuuden heikkeneminen. Riskinotto ja täysin uudenlaisten ratkaisuiden syntyminen on epätodennäköisempää ennalta suunnitellussa toimintatavassa. Politiikankin on muututtava. On löydettävä uudet toiminta- ja rahoitustavat, jotka ovat toimivia ja tehokkaita epävarmuuden oloissa. Olennaista muutoksiin vastaamisessa on mahdollistaa kokeilevuus, erilaiset joustavat tavat mukauttaa toiminnan sisältöjä, epäjatkuvuuskohdissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Kun sekä ongelmat että ratkaisut ovat tuntemattomia, on luotava edellytyksiä radikaaleja innovaatioita synnyttävälle kokeilutoiminnalle. Selvitetään yhteistyössä keskeisten innovaatiotoimijoiden kanssa tarvittavat toimenpiteet kokeilevuuden ja riskinottovalmiuden lisäämiseksi innovaatioiden edistämisessä. (Toimenpide 15: TEM) Innovaatiopolitiikan tehtävänä on edistää sekä innovaatioiden tarjontaa että kysyntää. Innovaatiopolitiikka voi edistää innovaatioiden kysyntää esimerkiksi kannustavalla sääntelyllä, standardisoinnilla, innovaatioiden julkisilla hankinnoilla, edelläkävijämarkkina-aloitteilla sekä taloudellisilla ja muilla kannusteilla.

12 12 Kysyntä- ja tarjontalähtöisen innovaatiopolitiikan onnistuneella yhdistämisellä voidaan merkittävästi sekä vähentää epävarmuutta, joka liittyy innovaatioiden markkinoille saamiseen, että lyhentää innovaatioiden matkaa markkinoille. Ensisijaisesti pitää lisätä ymmärrystä siitä, että kaikilla hallinnonaloilla on mahdollisuudet omalla toiminnallaan joko edistää tai hidastaa innovaatiotoimintaa. Käytännössä julkinen sektori tarvitsee selkeän tavoitteen, suunnitelman ja kannusteet innovaatiotoiminnan edistämiseen yhteisen edun hyväksi. Hallinnonalojen välinen tiivis yhteistyö on yksi keino edistää tätä tavoitetta. Julkisen sektorin oman toiminnan innovaatioiden edistämisessä tulisi olla kunnianhimoista ja olla esimerkkinä muille toimijoille. Ministeriöt sisällyttävät keskeisiin strategioihinsa suunnitelmat tutkimuksen ja innovaatioiden edistämisestä omalla hallinnonalallaan. Parannetaan hallinnonalojen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä päätöksenteossa tiivistämällä hallinnonalojen käytännön yhteistyötä. (Toimenpide 16: TEM, OKM, muut ministeriöt) Kasvavat markkinat ja uusien ratkaisujen kysyntä vauhdittavat suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Innovaatiopolitiikasta päättävien on mietittävä miten tiettyjen alojen kasvavaa kysyntää voidaan paremmin hyödyntää innovaatiotoiminnan kannusteena. Innovaatiomyönteisten markkinoiden kehittämiseen tarvitaan joka tapauksessa monien eri toimijoiden ja politiikkasektorien sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Kasvavien innovatiivisten markkinoiden tunnistaminen on edellytys suomalaisyritysten menestymiselle maailmanlaajuisessa kilpailussa. Suomessa tulisi määrittää sovellusalueet, joilla halutaan edistää kotimaisten yritysten kansainvälistä edelläkävijyyttä. Sovellusalueiden määrittäminen ja toimenpiteiden valinta edellyttää hallinnonalarajat ylittäviä päätöksiä. Tarvitaan tätä tukeva päätöksentekomalli julkisen sektorin eri toimien yhdensuuntaisuuden varmistamiseksi. Valtioneuvoston cleantech-alan strategisessa ohjelmassa sovelletaan edelläkävijämarkkina-ajattelua ja kootaan yhteen alan kehittämistoimenpiteet ja -toimijat toimialan kasvun, yritystoiminnan, innovaatioiden ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Ohjelmalla luodaan parhaita kotimarkkinoita kansainvälistymiseen tähtääville cleantech-alan yrityksille. Yhtenä keinona ovat julkiset hankinnat uusien cleantech-alan ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi. Cleantech-alan rinnalla muita edelläkävijämarkkinasovellusalueita voisivat olla esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva biotalous, älykkäät ratkaisut rakentamisessa ja turvallisuusala. Valmistellaan toimintamalli edelläkävijämarkkina-alueiden määrittelemiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi erityisesti cleantech- ja biotalousaloilla sekä esimerkiksi älykkäässä rakentamisessa ja turvallisuusalalla. Järjestetään kokeiluna kilpailu valittuun yhteiskunnalliseen haasteeseen vastaamiseksi innovaatioiden avulla. (Toimenpide 17: TEM, OKM) Julkisen sektorin tulisi nykyistä enemmän kannustaa yrityksiä uusien ratkaisujen kehittämiseen yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien ratkaisemiseksi. Julkiset hankinnat tulisi nähdä julkisten palvelujen kehittämisen strategisena välineenä. Julkiset hankinnat ovat keino myös uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoon, mikä auttaa parantamaan palvelujen laatua ja tehokkuutta. Jos muutama prosentti

13 13 julkisen sektorin ostoista käytettäisiin uusien ratkaisujen hankintoihin, se olisi iso lisäys nykyiseen kehitysja innovaatiorahoitukseen. Julkisten hankintojen menettelytapoja on kehitettävä niin, että ne luovat mahdollisuuksia ja kannusteita innovaatioiden hankintoihin. Erityisesti on parannettava julkisen sektorin hankintaosaamista ja madallettava kynnystä riskinottoon. Riskinotto edellyttää käytännössä organisaation johdon vahvaa tukea. Julkisella sektorilla tulisi olla riittävät ja oikeanlaiset kannusteet parantaa julkisten palvelujen pidemmän välin tuottavuutta ja laatua uusia ratkaisuja hyödyntämällä. Kannusteiden tulisi palkita organisaatiota uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotosta. Taloudellisia ja muita kannusteita tulisi kehittää osana Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa (VATU) sekä kuntien tuottavuusohjelmaa. Ensimmäiseksi innovaatioiden julkisten hankintojen strategiseksi kohdealueeksi on valittu ympäristö- ja energia-ala eli cleantech. Julkisille hankkijoille on tarkoituksena asettaa prosenttimääräinen tavoite innovaatiotoimintaa edistävien kestävien cleantech -alan ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on laajentaa tavoite koskemaan kaikkia julkisia hankintoja. Asetetaan tavoite, että 1 prosentti julkisista hankinnoista kohdistetaan uusien cleantech-alan ratkaisujen hankintaan. (Toimenpide 18: TEM, YM) Vauhditetaan innovaatioiden syntyä ja leviämistä asettamalla prosenttitavoite (esimerkiksi 2-3 prosenttia) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa edistäville julkisille hankinnoille. Parannetaan hankintaosaamista vahvistamalla ja kehittämällä julkisten hankintojen kokonaisvaltaista tukea ja neuvontaa innovaatioasioissa. Kehitetään innovaatiohankintojen taloudellisia ja muita kannusteita osana valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa (VATU -ohjelmaa) sekä kuntien tuottavuusohjelmaa. (Toimenpide 19: TEM, VM) Julkiset tietovarannot voivat toimia nykyistä paljon laajemmin tutkimuksen ja innovoinnin raaka-aineena. Julkisten tietovarantojen avaaminen etenee valtioneuvoston maaliskuussa 2011 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tietoaineistojen avaamista edistävällä tietopolitiikalla, teknisen ja lainsäädännöllisen infrastruktuurin vahvistamisella sekä julkisen sektorin tietoaineistoja hyödyntävän sovellus- ja palvelukehityksen vauhdittamisella. Valtionvarainministeriö on käynnistämässä Avoimen tiedon ohjelman, jolla julkinen sektori vauhdittaa tietoaineistojen avaamista ja hyödynnettävyyttä omalta osaltaan. Julkisen sektorin tietoaineistojen tehokas hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa vaatii yritysten sovellus- ja palvelukehityshankkeiden vauhdittamista, tiedon avaamista ja hyödyntämistä koskevan tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan vahvistamista sekä tukipalveluita, joilla voidaan vahvistaa mm. avointa tietoa käyttävien yhteisöjen innovaatiotoimintaa sekä tietoaineistojen kehittämistä viranomaisten ja käyttäjien kesken.

14 14 Kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi julkisen tiedon avaamisen ohjelmaa tukevien koulutus-, neuvonta-, verkostoitumis- ja muiden tukipalvelujen rakentaminen sekä julkista tietoa hyödyntävän liiketoiminnan edistämistoimet. (Toimenpide 20: VM, TEM ja muut ministeriöt) Digitaalisten aineistojen pitkäaikainen säilyminen edellyttää ratkaisua, jolla taataan kulttuuriperintöaineistojen, tutkimuksen tietoaineistojen sekä sähköisten dokumenttien säilyminen ymmärrettävinä ja käytettävinä tulevaisuudessa. Kulttuurin ja tutkimuksen tietoinfrastruktuurin palvelut edistävät eri alojen osaamisesta syntyvää yhteistyötä ja kumuloivat osaamista. Tällä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia talouteen sekä suoria aineellisia vaikutuksia innovaatioihin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja sitä kautta kilpailukykyyn. Edistetään tiedon yhteiskäyttöä ja avoimuutta panostamalla tutkimuksen ja kulttuurin digitaalisten tietoaineistojen hallinnan, jakelun ja säilyttämisen tietoinfrastruktuuriin. (Toimenpide 21: OKM) Korkeampaa arvoa ja uusia kilpailuetuja aineettomilla investoinneilla Kansainvälinen kilpailukykymme on perustunut panostuksiin perinteiseen T&K-toimintaan ja sen menestyksekkääseen hyödyntämiseen teollisissa tuotteissa. Kansantalouden palveluvaltaistuessa teollisten tuotteidenkin menestys kansainvälisillä markkinoilla tukeutuu kasvavassa määrin tuotteisiin liittyviin palveluihin, tuotteiden ja palveluiden yhdistelmiin. Samalla palvelut kytkeytyvät yhä enemmän osaksi yritysten aineettomia investointeja ja aineetonta pääomaa, jotka koostuvat muun muassa muotoilusta, brändeistä, organisaatioiden kyvykkyyksistä, aineettomista oikeuksista ja verkostoista). Rajanveto palvelujen ja muiden aineettomien tekijöiden välillä muuttuu tällöin häilyvämmäksi. Yritysten innovaatiotoiminta ja kilpailuedut muodostuvat yhä enemmän aineettoman pääoman varaan. Aineettoman pääoman hyödyntämistä liiketoiminnassa ja sen johtamista tulisi jatkossa käsitellä kokonaisuutena. Huomiota on kiinnitettävä tapoihin kannustaa yrityksiä monipuolisiin aineettomiin investointeihin. On huolehdittava siitä, että innovaatiopolitiikka vastaa aineettoman pääoman kartuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän osaamisen ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä on tullut merkittävä kilpailutekijä sekä lisäarvon ja kasvun lähde. Luovien alojen yritykset synnyttävät innovaatioita, esimerkiksi uusia tapoja toimia, uusia tuotteita, brändejä, palveluja ja palvelukonsepteja. Muotoilua tulisi hyödyntää laajamittaisemmin yritysten ja julkisen sektorin innovaatiotoiminnassa. Vuoden 2013 alussa valmistuvassa kansallisessa muotoiluohjelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla vahvistetaan muotoiluosaamista yhteiskunnassa. Keskeisimpiä luovien alojen haasteita ovat luovien tekijöiden osaamisen ylläpito toimintaympäristön ja työelämän muutoksissa, ulkoisen rahoituksen saatavuus, yritysten erityistarpeiden huomioon ottaminen julkisissa yrityskehitys- ja rahoituspalveluissa sekä tekijänoikeuksien hyödyntämisongelmista johtuva alan tuotteiden ja palvelujen alhainen arvonlisäys. Tähän tilanteeseen esitetään ratkaisuja myös työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä muistiossa Luovuudesta kasvua ja uudistumista Luovaa taloutta edistävät toimet ja kehittämislinjaukset.

15 15 Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti laaditussa työelämän kehittämisstrategiassa on nostettu esiin innovoinnin merkitys tuottavuuden vahvistumiselle. Työyhteisöjen sisäisillä työn järjestämisen tavoilla on merkittävä vaikutus organisaation tuottavuuteen. Työyhteisöjen uudistumiskykyyn vaikuttavat organisaation työskentelyilmapiiri sekä sellaiset rakenteet ja toimintatavat, jotka kannustavat organisaation kaikilla tasoilla ideoiden esiin nostamiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen. Rikastavan vuorovaikutuksen kannalta oleellista on erilaisten ihmisten ja toimintakulttuurien yhteen tuominen. Myös rajoja ylittävä yhteistyö toisten työpaikkojen, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Kannustetaan yrityksiä aineettomiin investointeihin edistämällä palveluinnovaatioita, luovien alojen yritystoimintaa, muotoilun hyödyntämistä kansallisella muotoiluohjelmalla ja työorganisaatioiden uudistumista työelämän kehittämisstrategian mukaisesti. (Toimenpide 22: TEM, OKM) Yhteiskunnan vihertyminen synnyttää tarpeita uusille ratkaisuille. Järjestelmätason murros edellyttää kuitenkin pelkkää teknologiaa laajempia ratkaisukokonaisuuksia, mikä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia palveluinnovaatioiden ja uusien liiketoimintamallien kehittymiselle. Kokonaisvaltaisempien ratkaisujen kysyntää vahvistaa kuluttajien kestävää kehitystä korostavien arvojen nousu. Suomessa on vahvaa uuden ympäristö- ja energiateknologian kehittämisosaamista, mutta energiantarpeeseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet on toistaiseksi nähty kilpailukyvyn rasitteena eikä uuden liiketoiminnan mahdollisuutena. Tilaisuuksia uuteen arvonluontiin ei ole vielä hyödynnetty tehokkaasti järjestelmätason ja tähän liittyvien palveluinnovaatioiden osalta. Huomioidaan valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa puhtaan energian kasvavan kysynnän synnyttämät uudet liiketoimintamahdollisuudet ja määritellään tätä tukevat toimenpiteet. (Toimenpide 23: TEM)

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada Pohjoismainen TKI- korkeakouluyhteistyö Tom Lind Arcada Workshopin sisältö Alustus Lyhyt katsaus kv. TKI-toiminnan nykytilaan Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportti Pohjoismainen TKI-korkeakouluyhteistyö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

2) Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (s. 34-35)

2) Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (s. 34-35) Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Lausunto 18.10.2011 Asia: Kommentit koskien dokumenttia: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos 13.9.2011

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot