Suomi osaamispohjaiseen nousuun Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi osaamispohjaiseen nousuun Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Suomi osaamispohjaiseen nousuun Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö

2 2 TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTOLLE Tutkimus- ja innovaationeuvoston syksyllä 2011 tekemän päätöksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö laativat vuoden 2012 loppuun mennessä tutkimus- ja innovaatiopoliittisen toimintaohjelman osana hallituksen strategiaprosessia. Lähtökohtana ohjelmalle ovat lukuisat viimeaikaiset tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämishankkeet, selvitykset, arvioinnit ja asiantuntijatyöryhmien raportit. Yhdessä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten kanssa näiden kehittämishankkeiden tulokset ja suositukset muodostavat tärkeän perustan toimintaohjelmalle. Toinen yhtä tärkeä perusta toimintaohjelman valmistelussa ovat olleet kuulemiset ja vuorovaikutus tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisten sidosryhmien kanssa. Toimintaohjelman tarkoituksena on konkretisoida ja vauhdittaa hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjausten toimeenpanoa sekä kirjata keskeiset kehittämistoimet ja tarpeelliset täsmennykset hallituskauden jälkipuoliskolle. Vaikka toimintaohjelma ei voi olla kattava käsikirjoitus tulevaisuudesta, sillä kuitenkin pyritään varautumaan käytettävissä olevin tutkimus- ja innovaatiopoliittisin keinoin Suomen kehitykseen liittyviin epävarmuustekijöihin. Toimintaohjelma on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Toimintaohjelman luonnosta on käsitelty tutkimus- ja innovaationeuvoston seminaarissa ja neuvoston kommentit on otettu huomioon raportin valmistelussa. Saatuaan työnsä valmiiksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö luovuttavat toimintaohjelman tutkimus- ja innovaationeuvostolle. Helsingissä Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö

3 3 Esitykset hallituksen toimenpiteiksi Suomen houkuttelevuuden lisääminen ja tki-järjestelmän kansainvälistymisen vahvistaminen 1. Vahvistetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) määräaikaisella erityisrahoituksella. (OKM) 2. Yliopistolakia uudistetaan siten, että tohtorintutkinnon suorittamisen tavoiteajaksi säädetään neljä vuotta ja yliopistot tarkistavat vastaavasti tieteellisen ja taiteellisen tohtorintutkinnon vaatimukset. (OKM) 3. Varmistetaan määrärahat tutkimusinfrastruktuurimomentille vuosille Kohdistetaan lisäksi rakennerahastokauden varoja kansallisiin tai Suomessa sijaitseviin tutkimusinfrastruktuureihin ja niitä tukeviin verkostoihin. (OKM, TEM, FIRI) 4. Vahvistetaan tutkimuksen pitkäjänteisyyttä ottamalla käyttöön kohdennettu 10-vuotinen rahoitus Suomen Akatemiassa. (OKM, Suomen Akatemia) 5. Vahvistetaan arktista tutkimusta ja osaamista sekä rakennetaan perustaa arktiselle liiketoiminnalle. (OKM, TEM, Arktinen neuvottelukunta) 6. Hyödynnetään ICT -rakennemuutokseen vastaavan ICT ryhmän esittämiä toimenpiteitä ja pilottina laadittavaa terveysteknologian ja lääketutkimuksen kansallista toimintaohjelmaa kansainvälisten TKI -investointien houkuttelemiseksi Suomeen. (TEM, STM, OKM) 7. Laaditaan osana tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisen edistämistä kansallinen ohjelma, jolla varmistetaan EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kuten Horisontti 2020-ohjelman hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistetaan vastaavasti kansallista EU-rahoituksen tuki- ja neuvontapalvelua. (TEM, OKM) 8. Parannetaan aineettomien oikeuksien hyödyntämistä päivittämällä ja toteuttamalla kansallinen IPRstrategia. Vahvistetaan IPR -verokannustimen käyttöönotolla Suomen edellytyksiä hyödyntää sekä kotimaisia että ulkomaisia tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Varaudutaan eurooppalaisen patentin aiheuttamiin muutoksiin patenttijärjestelmässä. (TEM, VM) Laadukkaampi ja joustavampi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä 9. Otetaan huomioon korkeakoulujen rahoitusmalleja kehitettäessä tutkimuksen hyödyntäminen ja korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. (OKM, TEM) 10. Vauhditetaan yliopistojen rakenteellista kehittämistä mm. tukemalla yliopistojen profiloitumista kilpaillulla erityisrahoituksella vuosina (OKM) 11. INKA -ohjelmalla ja innovaatiokeskittymien neuvottelumenettelyllä haastetaan suurimmat kaupunkiseudut rakentamaan vetovoimaisia innovaatiokeskuksia ja vahvistetaan suomalaista innovaatiojärjestelmää. (TEM) 12. Varmistetaan julkisilla rahoitustuilla, että Suomessa toimii korkeatasoisia kasvuyritysten kehitysalustoja kasvuyritysaihioiden määrää vastaavasti. (TEM) 13. Uudistetaan strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintamallia helmikuussa 2013 valmistuvan arvioinnin perusteella. (TEM, OKM) 14. Arvioidaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta, rooli ja tehtävät vuoden 2013 loppuun mennessä. (OKM, TEM)

4 4 Vaikuttavuuden parantaminen innovaatiotoimintaa laaja-alaistamalla ja kokeilevuutta lisäämällä 15. Selvitetään yhteistyössä keskeisten innovaatiotoimijoiden kanssa tarvittavat toimenpiteet kokeilevuuden ja riskinottovalmiuden lisäämiseksi innovaatioiden edistämisessä. (TEM) 16. Ministeriöt sisällyttävät keskeisiin strategioihinsa suunnitelmat tutkimuksen ja innovaatioiden edistämisestä omalla hallinnonalallaan. Parannetaan hallinnonalojen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä päätöksenteossa tiivistämällä hallinnonalojen käytännön yhteistyötä. (TEM, OKM, muut ministeriöt) 17. Valmistellaan toimintamalli edelläkävijämarkkina-alueiden määrittelemiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi erityisesti cleantech- ja biotalousaloilla sekä esimerkiksi älykkäässä rakentamisessa ja turvallisuusalalla. Järjestetään kokeiluna kilpailu valittuun yhteiskunnalliseen haasteeseen vastaamiseksi innovaatioiden avulla. (TEM, OKM) 18. Asetetaan tavoite, että 1 prosentti julkisista hankinnoista kohdistetaan uusien cleantech-alan ratkaisujen hankintaan. (TEM, YM) 19. Vauhditetaan innovaatioiden syntyä ja leviämistä asettamalla prosenttitavoite (esimerkiksi 2-3 prosenttia) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa edistäville julkisille hankinnoille. Parannetaan hankintaosaamista vahvistamalla ja kehittämällä julkisten hankintojen kokonaisvaltaista tukea ja neuvontaa innovaatioasioissa. Kehitetään innovaatiohankintojen taloudellisia ja muita kannusteita osana valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa (VATU -ohjelmaa) sekä kuntien tuottavuusohjelmaa. (TEM, VM) 20. Kootaan julkisen tiedon avaamisen ohjelmaa tukevien koulutus-, neuvonta-, verkostoitumis- ja muiden tukipalvelujen rakentaminen sekä julkista tietoa hyödyntävän liiketoiminnan edistämistoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. (VM, TEM ja muut ministeriöt) Korkeampaa arvoa ja uusia kilpailuetuja aineettomilla investoinneilla 21. Edistetään tiedon yhteiskäyttöä ja avoimuutta panostamalla tutkimuksen ja kulttuurin digitaalisten tietoaineistojen hallinnan, jakelun ja säilyttämisen tietoinfrastruktuuriin. (OKM) 22. Kannustetaan yrityksiä aineettomiin investointeihin edistämällä palveluinnovaatioita,luovien alojen yritystoimintaa, muotoilun hyödyntämistä kansallisella muotoiluohjelmalla ja työorganisaatioiden uudistumista työelämän kehittämisstrategian mukaisesti. (TEM, OKM) 23. Huomioidaan valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa puhtaan energian kasvavan kysynnän synnyttämät uudet liiketoimintamahdollisuudet ja määritellään tätä tukevat toimenpiteet. (TEM)

5 5 1. Osaamisen, kilpailukyvyn ja uudistumisen haaste Suomalaisen yhteiskunnan, talouden ja tutkimuksen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Kansainvälinen yhteistyö ja kilpailu ovat lisääntyneet, ja maailmanlaajuinen talouden epävarmuus on heikentänyt tulevaisuuden näkymiä. Yrityssektoria koettelee vakava rakennemuutos. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen kestävän kasvun vaatimuksiin sekä talouden ja yhteiskunnan rakenteellisiin muutostarpeisiin vastaaminen asettavat tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle tämän hallituskauden keskeiset reunaehdot. Suomen kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen. Suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan peruslähtökohdat haasteisiin vastaamiseksi ovat hyvät. Koulutus, tiede- ja innovaatiopolitiikkaa on toteutettu pitkäjänteisesti. Suomi on ollut johtavia maita niin peruskoululaisten oppimistuloksia ja peruskoulun laatua mittaavassa kansainvälisessä PISA -tutkimuksessa kuin kansainvälisissä kilpailukyky- ja innovaatiovertailuissa. Meillä on hyvin toimiva tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä ja korkea koulutustaso. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Sen lisäksi, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus pidetään korkealla tasolla, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa on terävöitettävä kaikilla tasoilla. Riittävän laajan ja reagointikykyisen osaamispohjan ylläpitämisen lisäksi tarvitaan rajojen ylittämiseen ja jatkuvaan uudistumiseen kannustavia toimintamalleja, rohkeutta toteuttaa kokeiluja ja ottaa riskejä sekä näitä tukevia ohjauskeinoja ja kannusteita. Julkisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden rakenteita ja toimintoja on uudistettu toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Innovaatiopolitiikassa on panostettu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kannusteisiin, kasvuyrittäjyyteen sekä innovaatioiden kysyntään muun muassa kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpitein. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kokonaisrahoituksen pitkän ajan kehitys on ollut pääosin suotuisaa. Yritysten TKI -panostusten vähentyessä tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin laskenut viime vuosina. Vuosi 2012 on ensimmäinen vuosi, jolloin myös julkiset panostukset TKI -toimintaan selvästi laskevat. Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti valtion suora TKI-rahoitus laskee reaalisesti hallituskauden loppuun. 1 Suomea kohtaavat uhat vaativat tarttumaan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme kehittämiseen entistä pontevammin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteellista kokoamista laadukkaammiksi toimintayksiköiksi tulee jatkaa, koulutuksen läpäisyä parantaa ja opiskeluaikoja lyhentää osaavan ja innovatiivisen työvoiman turvaamiseksi. Keskeistä on myös turvata tutkimusresurssien riittävyys ja ajanmukaisuus sekä vahvistaa TKI-järjestelmän kansainvälistymistä. Yhteistyömahdollisuuksia on hyödynnettävä nousevien talouksien ja erityisesti Venäjän kanssa. 1 Valtion TKI-rahoituksesta kohdistui vuonna 2012 yliopistoille 29 prosenttia (noin 583 miljoonaa euroa). Tekesin osuus oli noin 28 prosenttia (noin 552 miljoonaa euroa), Suomen Akatemian 16 prosenttia (noin 321 miljoonaa euroa) ja valtion tutkimuslaitosten 15 prosenttia (noin 306 miljoonaa euroa). Yliopistollisille sairaaloille osoitettiin alle kaksi prosenttia (36 miljoonaa euroa) valtion tutkimusrahoituksesta. Yliopistojen ja Akatemian osuudet ovat kasvaneet muutaman prosenttiyksikön 2000 luvulla. Tekesin, valtion tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden osuudet ovat puolestaan pienentyneet. Arvioiden mukaan yliopistojen rahoitus pysyy samalla reaalitasolla myös vuoden 2014 jälkeen (noin 549 miljoonaa euroa). Sen sijaan tutkimuslaitosten rahoitusta ja Tekesin kautta kanavoitua kilpailtua rahoitusta vähennetään hallituskauden loppua kohti.

6 6 Globalisaatio ja teknologinen murros edellyttävät osaamistason yleistä nostamista sekä työvoiman kokonaisvaltaista hyödyntämistä. Erityisesti tarvitaan vahvempaa profiloitumista ja valintojen tekoa, panostuksia korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ia innovaatiotoimintaan pystyviin huippuihin sekä muualla tuotetun tiedon hyödyntämistä. Valtion tutkimuslaitosten kehittämistyön linjaukset liitetään mukaan toimintaohjelmaan hallituksen tehtyä sitä koskevat päätökset. Toimenpide-ehdotusten yhteydessä mainitaan niistä ensisijaisesti vastaavat tahot. 2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistaminen hallituskaudella Suomen houkuttelevuuden lisääminen ja TKI -järjestelmän kansainvälistymisen vahvistaminen Tieto, korkea osaaminen ja inhimillinen pääoma ovat suomalaisen yhteiskunnan perusta, keskeisin tuotannontekijä ja Suomen elinehto. Eri alojen osaajat luovat työllään talouskasvua, hyvinvointia ja uusia innovaatioita sekä uudistavat niin yritys- kuin julkista sektoria. Osaamisen kehittyminen edellyttää jatkuvaa panostusta korkeatasoiseen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään, ja jotta osaaminen olisi kestävällä pohjalla, panostusta myös hyvinvointiin. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on kuluvalla hallituskaudella painotettu toimia, joilla parannetaan suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Merkittävin viime vuosien rakenteellinen muutos on 2010 alusta toteutettu yliopistouudistus, jolla vahvistettiin yliopistojen luovia ja nykyaikaisia tutkimus- ja oppimisympäristöjä, tuettiin yliopistojen mahdollisuuksia entistä parempaan henkilöstö- ja rekrytointipolitiikkaan sekä houkuttelevampaan tutkijanuraan. Uudistus on vahvistanut yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa. Käynnissä olevan ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on lainsäädännöllisin muutoksin ja toimilupien uudistamisella vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia entistä itsenäisempinä ja vastuullisempina osaajien kouluttajana, työelämän uudistajana ja alueiden kilpailukyvyn rakentajina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteiden uudistamista ja yhteistyötä tuetaan tarkoituksenmukaisilla toiminta- ja hallintorakenteilla. Laadun ja tehokkuuden lisäämiseksi edistetään korkeakoulujen rajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut syventävät strategista yhteistyötään tutkimus- ja innovaatio-osaamisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Ammattikorkeakoulujen roolia alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa tuetaan ja niiden työelämäyhteistyötä vahvistetaan, TKI -toimintaa kehitetään erityisesti tuotanto- ja palvelusektorin sekä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Tässä uudistustyössä on tärkeää varmistaa, että myös innovaatiorahoituksessa tunnistetaan ammattikorkeakoulujen merkitys tutkimus- ja innovaatiotoimijana.

7 7 Vahvistetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) määräaikaisella erityisrahoituksella. (Toimenpide 1: OKM) Osaamistason nosto ja opintojen nopeuttaminen haastavat koko koulutusjärjestelmän. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu. Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ovat aloittaneet tohtorikoulutuksen rakenteiden uudistamisen. Yliopistot pyrkivät vähentämään jatkokoulutettavien määrää tinkimättä tohtoritutkintotavoitteesta, mikä tarkoittaa entistä räätälöidympää tohtorikoulutusta. Tohtoriksi valmistumisiän mediaani ei ole merkittävästi laskenut ja jatko-opinnot kestävät edelleen keskimäärin 7-8 vuotta. Tohtoriopinnoissa ei myöskään riittävästi huomioida muita kuin akateemisia uramahdollisuuksia. Yliopistolakia uudistetaan siten, että tohtorintutkinnon suorittamisen tavoiteajaksi säädetään neljä vuotta ja yliopistot tarkistavat vastaavasti tieteellisen ja taiteellisen tohtorintutkinnon vaatimukset. (Toimenpide 2: OKM) Tavoitteena on jatkaa edelleen korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä niin, että tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia ja houkuttelevia keskittymiä. Näiden yhteiset tutkimushankkeet ja -infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille. Tutkimusinfrastruktuurit, laite- ja aineistoinfrastruktuurit eivät ole kaikin osin ajanmukaisia. Vaarana on, että suomalainen tutkimus jää suurten kansainvälisten virtausten ulkopuolelle puuttuvan infrastruktuurin tai puuttuvien tutkijoiden vuoksi. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti uusille osaamisintensiivisille aloille ja kansallisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen. Varmistetaan määrärahat tutkimusinfrastruktuurimomentille vuosille Kohdistetaan lisäksi rakennerahastokauden varoja kansallisiin tai Suomessa sijaitseviin tutkimusinfrastruktuureihin ja niitä tukeviin verkostoihin. (Toimenpide 3: OKM, TEM, FIRI) Suomalaisen tieteen yleistila on arvioitu melko hyväksi ja vakaaksi, mutta huolestuttavaa tilanteessa on se, että tutkimuksen terävin kärki on meillä kapea. Suomi tarvitsee enemmän tutkimuksen eturintamassa olevaa korkeatasoista huippututkimusta. Kansainvälisen tason perustutkimuksen edellytysten kehittämiseksi Suomen Akatemian nykyisten rahoitusmuotojen rinnalle tulisi ottaa käyttöön kohdennettu 10-vuotinen tutkimusrahoitusväline. Tavoitteena on edistää korkeatasoista perustutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksella. Vahvistetaan tutkimuksen pitkäjänteisyyttä ottamalla käyttöön kohdennettu 10-vuotinen rahoitus Suomen Akatemiassa. (Toimenpide 4: OKM, Suomen Akatemia) Arktinen alue on voimakkaan muutoksen kohteena ja alueelle kohdistuu kasvava taloudellinen ja poliittinen mielenkiinto. Arktinen alue tarjoaa Suomelle huomattavia mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja luon-

8 8 nonvarojen lisääntyneen hyödyntämisen vuoksi kuitenkin myös ympäristöriskit arktisella alueella kasvavat. Muutoksen ymmärtämiseen, siihen sopeutumiseen ja myös sen hyödyntämiseen tarvitaan huippuosaamista ja tietotaitoa. Arktisen osaamisen ja tutkimuksen kehittäminen on siksi Suomelle ensisijaisen tärkeää. Hallitus päätti arktisista linjauksista ja Suomen arktisen strategian päivitys valmistuu huhtikuussa Vahvistetaan arktista tutkimusta ja osaamista sekä rakennetaan perustaa arktiselle liiketoiminnalle. (Toimenpide 5: OKM, TEM, Arktinen neuvottelukunta) Eri maat kilpailevat enenevästi keskenään osaamispohjaisten yritysten sijoittumisesta. Suomen haasteena on kyetä hyödyntämään innovaatiojärjestelmäänsä ja osaamisperustaansa kansainvälisten toimijoiden houkutteluun sijoittautumaan Suomeen. Toistaiseksi emme ole esimerkiksi kyenneet tavoitteellisesti luomaan vahvaa Suomi-kuvaa innovaatiojärjestelmästämme ja osaamisestamme. Asiaan kiinnitetäänkin nyt erityistä huomiota ICT -alan rakennemuutokseen vastaavan ICT ryhmän työssä. Myös esimerkiksi terveysteknologian ja lääketutkimuksen TKI-toiminnan muutoksessa olevat toimintamallit avaavat Suomelle oivan mahdollisuuden kehittää koordinoidusti maastamme houkuttelevan innovaatioympäristön alan yrityksille ja tutkimustoimijoille. Terveysteknologia ja lääketutkimus muodostavat Suomessa osaamiskokonaisuuden, jolla on useita kansainvälisesti ainutlaatuisia etuja. Näihin kuuluvat korkea yleinen osaamistaso ja tiettyjen tutkimusalueiden (mm. diabetes ja muistihäiriöt) globaalia huippua oleva osaaminen. Heikkouksia ovat kuitenkin hajallaan oleva tutkimustoiminta, yliopistojen erilaiset IPR-käytännöt, innovaatiotoimintaa heikosti tukeva sääntely ja kansainvälisen näkyvyyden puute. Nämä tekijät estävät alan potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen. Suomella olisi mahdollisuus merkittävien kansainvälisten TKI-sijoitusten houkutteluun, mutta tämä edellyttää alan järjestelmällistä kehittämistä keskeisten ministeriöiden, rahoittajien ja yliopistojen yhteistyönä. Hyödynnetään ICT -rakennemuutokseen vastaavan ICT ryhmän esittämiä toimenpiteitä ja pilottina laadittavaa terveysteknologian ja lääketutkimuksen kansallista toimintaohjelmaa kansainvälisten TKI -investointien houkuttelemiseksi Suomeen. (Toimenpide 6: TEM, STM, OKM) Suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan heikkoutena ovat edelleen järjestelmän hidas kansainvälistyminen ja vähäiset ulkomaiset investoinnit. Suomi ei ole myöskään hyödyntänyt riittävästi kansainvälisen tutkimusrahoituksen mahdollisuuksia. Suomalaistutkijoiden hakuosaaminen, tavoitetaso ja aktiivisuus osallistua EU:n tutkimusohjelmiin eivät ole riittävällä tasolla. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen entistä suunnitelmallisempi hyödyntäminen vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja auttaa Suomea kehittämään tieteellistä osaamistaan. Laaditaan osana tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisen edistämistä kansallinen ohjelma, jolla varmistetaan EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kuten Horisontti 2020-ohjelman hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistetaan vastaavasti kansallista EU-rahoituksen tuki- ja neuvontapalvelua. (Toimenpide 7: TEM, OKM)

9 9 Aineettomat oikeudet eli IPR:t (patentti, tekijänoikeus, tavaramerkkioikeus, mallioikeus) ovat niitä välineitä, joilla luovuudesta tehdään taloutta. Aineettomia oikeuksia hyödynnetään uuden liiketoiminnan luomisessa, teknologian siirrossa ja lisensioinnissa sekä muun muassa yrityksen rahoitukseen liittyvinä vakuusinstrumentteina. Kansallisessa IPR-strategiassa kiinnitetään huomiota toimintaympäristön kansainvälistymisen haasteisiin. Näitä ovat erityisesti tarve luoda IPR-verokannustin sekä patenttitoiminnan kansainvälistymisen aiheuttamat haasteet. Uutena alueena kilpailussa yritysten sijoittumismaavalinnoista ovatkin esiin nousseet erityiskannusteet, jotka liittyvät yritysten aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä saatujen tulojen verotukseen. Kansainvälisesti toimivien yritysten tulovirrat ohjautuvat herkästi parhaiden kannusteiden mukaisesti. Useissa Suomen kilpailijamaissa muokataankin innovaatiojärjestelmän kannusteita IPR:n sijoittumisen kannalta suotuisiksi. Aineettomien oikeuksien siirtyminen maasta toiseen lisää todennäköisyyttä myös innovaatiotoiminnan siirtymiseen Suomen ulkopuolelle. Innovaatiovetoisena taloutena Suomen on pidettävä kiinni tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja sen tulosten pysymisestä Suomessa ja kannustettava kansainvälisiä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa harjoittavia yrityksiä sijoittumaan Suomeen. Eurooppalaisen patentoinnin toteutumisen myötä suomalainen alan viranomaistoiminta, tuomioistuintoiminta sekä yritysten osaamistarpeet ovat uudenlaisten haasteiden edessä. Suomalaisen alan osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeätä innovaatiojärjestelmän toiminnan kannalta. Parannetaan aineettomien oikeuksien hyödyntämistä päivittämällä ja toteuttamalla kansallinen IPR-strategia. Vahvistetaan IPR -verokannustimen käyttöönotolla Suomen edellytyksiä hyödyntää sekä kotimaisia että ulkomaisia tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Varaudutaan eurooppalaisen patentin aiheuttamiin muutoksiin patenttijärjestelmässä. (Toimenpide 8: TEM, VM) Laadukkaampi, tehokkaampi ja joustavampi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja tutkimuslaitoksille taataan pitkäjänteinen perusrahoitus, kilpailtua rahoitusta käytetään strategisemmin hyödyntämään huippututkimusta sekä tehostamaan tutkimustulosten hyödyntämistä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleja kehitetään niin, että ne huomioivat aiempaa vahvemmin tutkimuksen, kehitystoiminnan ja opetuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä kansainvälisyyden. Rahoitusmallit eivät kuitenkaan vielä huomioi kattavasti tutkimustulosten hyödyntämistä, esimerkiksi yritysten kanssa toteutettavaa tutkimusyhteistyötä, johtuen tarvittavan tietopohjan puutteellisuuksista. Otetaan huomioon korkeakoulujen rahoitusmalleja kehitettäessä tutkimuksen hyödyntäminen ja korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. (Toimenpide 9: OKM, TEM) Korkeakoulujen profiloituminen, työnjako ja yhteistyö edellyttävät edelleen toimenpiteitä. Tarvitaan paitsi vakiintuneita rakenteita, myös epämuodollisempia rajojen ylittämiseen ja jatkuvaan uudistumiseen kannustavia toimintamalleja (esimerkiksi verkosto- ja tietojohtaminen) sekä riittävän laaja ja reagointikykyinen osaamispohja. Tutkimuslaitosten tehtäviä selkiytetään ja niiden asemaa vahvistetaan muun muassa organi-

10 10 saatioiden yhdistymisten, ydintoimintoihin keskittymisen ja ongelmalähtöisempään strategiseen tutkimukseen panostamisen myötä. Vauhditetaan yliopistojen rakenteellista kehittämistä mm. tukemalla yliopistojen profiloitumista kilpailulla erityisrahoituksella vuosina (Toimenpide 10: OKM) Alueiden välinen globaali kilpailu käydään enenevästi innovaatioympäristöjen ja niiden toimijoiden liittoutuminen (ekosysteemit) välillä. Usein ekosysteemit ovat yritysvetoisia, vaikka julkisella sektorilla on niiden toimivuuden kannalta tärkeä rooli, muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin tutkimusyhteistyössä ja infrastruktuuri-investointien kautta. Alueellista yhteistoimintaa syvennetään vuoden 2014 alusta käynnistyvällä INKA -ohjelmalla, jolla kannustetaan Suomen suurimpia kaupunkiseutuja tekemään strategisia painopistevalintoja ja synnyttämään osaamislähtöistä liiketoimintaa uuden tyyppisten kehitysympäristöjen ja edelläkävijämarkkinoiden avulla. Tarkoituksena on yhdessä valtion ja kaupunkiseutujen kehittämispanostusten kanssa luoda alueiden kansainväliseen osaamiseen perustuvia avauksia, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kauden rakennerahastovaroja suunnataan tällaisten innovaatiokeskittymien hankkeisiin. Uuden tyyppisinä innovaatioiden kehitys- ja testausympäristöinä hyödynnetään esimerkiksi kaupunkien suuria maankäytön, asumisen ja liikenteen infrastruktuurihankkeita. Merkittävimmille innovaatiokeskittymille luodaan kaupunkiseutukohtainen neuvottelumenettely, johon osallistuvat myös kansalliset rahoittajat, muun muassa Tekes, TEM sekä tarvittaessa OKM ja muut ministeriöt. Neuvotteluilla vauhditetaan suurten hankekokonaisuuksien toteutusta ja edistetään keskittymien välistä kansallista yhteistyötä. INKA -ohjelmalla ja innovaatiokeskittymien neuvottelumenettelyllä haastetaan suurimmat kaupunkiseudut rakentamaan vetovoimaisia innovaatiokeskuksia ja vahvistetaan suomalaista innovaatiojärjestelmää. (Toimenpide 11: TEM) Suomalaisen innovaatiotoiminnan laajuutta ovat viime aikoina heikentäneet ICT-sektorin rakennemuutos ja pk-yritysten vähäinen tutkimustiedon hyödyntäminen sekä oma vähäinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Innovaatio- ja kasvuyrityspolitiikkaa suunnataankin kiinnittäen erityistä huomiota ICT-sektorin rakennemuutoksen vaatimiin toimiin. Toisaalta Suomeen on luotu lyhyessä ajassa kansainvälisesti merkittävä ja nopeasti kasvava nuorten kasvuyritysten ekosysteemi, joka perustuu toimiviin kansallisiin ja alueellisiin kasvuyrittäjyyden kehitysalustoihin (Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma, yliopistojen ja korkeakoulujen yrityskehitysympäristöt, suurten yritysten kehittämien liikeideoiden kaupallistamistoiminnot, yksityiskeksijöiden Tuoteväylä-konsepti ja paikallisesti toimivat yrityshautomot) ja niiden tuottamaan korkealaatuiseen hankevirtaan. Yhteistä menestyneille toimintamalleille on, että niissä on kyetty yhdistämään lisäarvoa tuovalla tavalla innovatiiviset yritysideat ja -aihiot, kokeneiden liiketoimintavalmentajien osaaminen ja julkiset rahoituskannustimet. Rohkaisevat tulokset ja muutamat menetystarinat ovat myös lisänneet kiinnostusta yrittäjyyteen uravalintana. Yrittäjyyden arvotus on kasvanut erityisesti korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

11 11 Varmistetaan julkisilla rahoitustuilla, että Suomessa toimii korkeatasoisia kasvuyritysten kehitysalustoja kasvuyritysaihioiden määrää vastaavasti.. (Toimenpide 12: TEM) Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit) muodostavat keskeisen yhteistyöalustan innovatiivisten yritysten ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten yhteiselle strategiselle ja pitkäjänteiselle tutkimusyhteistyölle. Vuosina toimintansa aloittaneet tutkimuskeskittymät toimivat Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä alueilla (energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, biotalous, rakennettu ympäristö, terveys ja hyvinvointi, tieto- ja viestintä). Yhteistoiminnan tavoitteiksi on asetettu globaalisti merkittävien läpimurtoinnovaatioiden synnyttäminen suomalaisten vahvuusalojen uusiutumisen edistämiseksi. Keskittymätoimintaan kohdistetaan merkittäviä julkisia ja yksityisiä panostuksia. SHOK-konseptin kansainvälinen arviointi valmistuu helmikuussa Arvioinnin tulosten pohjalta kehitetään mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta aikaisempaa mittavamman, yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen tutkimusyhteistyön synnyttämiseksi sekä vahvuusalojen uusiutumiseksi. Uudistetaan strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintamalli helmikuussa 2013 valmistuvan arvioinnin perusteella. (Toimenpide 13: TEM, OKM) Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehitystä ja toimijoita seurataan säännöllisin väliajoin toteutettavilla arvioinneilla. Arvioinneilla pyritään tuottamaan laaja-alainen näkemys siitä, miten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää ja TKI -toimintaa on kehitettävä toimintaympäristön muuttuessa. Arvioitavaksi tulee suunnitellun mukaisesti myös tutkimus- ja innovaationeuvosto. Arvioidaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta, rooli ja tehtävät vuoden 2013 loppuun mennessä. (Toimenpide 14: OKM, TEM) Vaikuttavuuden parantaminen innovaatiotoimintaa laaja-alaistamalla ja kokeilevuutta lisäämällä Suomen TKI-politiikka on nojannut vahvasti suunniteltuun ja tarkasti määriteltyyn toimintaympäristöön. Toimintaympäristöä leimaa kuitenkin kasvava epävarmuus, muutosten yllätyksellisyys ja ennustettavuuden heikkeneminen. Riskinotto ja täysin uudenlaisten ratkaisuiden syntyminen on epätodennäköisempää ennalta suunnitellussa toimintatavassa. Politiikankin on muututtava. On löydettävä uudet toiminta- ja rahoitustavat, jotka ovat toimivia ja tehokkaita epävarmuuden oloissa. Olennaista muutoksiin vastaamisessa on mahdollistaa kokeilevuus, erilaiset joustavat tavat mukauttaa toiminnan sisältöjä, epäjatkuvuuskohdissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Kun sekä ongelmat että ratkaisut ovat tuntemattomia, on luotava edellytyksiä radikaaleja innovaatioita synnyttävälle kokeilutoiminnalle. Selvitetään yhteistyössä keskeisten innovaatiotoimijoiden kanssa tarvittavat toimenpiteet kokeilevuuden ja riskinottovalmiuden lisäämiseksi innovaatioiden edistämisessä. (Toimenpide 15: TEM) Innovaatiopolitiikan tehtävänä on edistää sekä innovaatioiden tarjontaa että kysyntää. Innovaatiopolitiikka voi edistää innovaatioiden kysyntää esimerkiksi kannustavalla sääntelyllä, standardisoinnilla, innovaatioiden julkisilla hankinnoilla, edelläkävijämarkkina-aloitteilla sekä taloudellisilla ja muilla kannusteilla.

12 12 Kysyntä- ja tarjontalähtöisen innovaatiopolitiikan onnistuneella yhdistämisellä voidaan merkittävästi sekä vähentää epävarmuutta, joka liittyy innovaatioiden markkinoille saamiseen, että lyhentää innovaatioiden matkaa markkinoille. Ensisijaisesti pitää lisätä ymmärrystä siitä, että kaikilla hallinnonaloilla on mahdollisuudet omalla toiminnallaan joko edistää tai hidastaa innovaatiotoimintaa. Käytännössä julkinen sektori tarvitsee selkeän tavoitteen, suunnitelman ja kannusteet innovaatiotoiminnan edistämiseen yhteisen edun hyväksi. Hallinnonalojen välinen tiivis yhteistyö on yksi keino edistää tätä tavoitetta. Julkisen sektorin oman toiminnan innovaatioiden edistämisessä tulisi olla kunnianhimoista ja olla esimerkkinä muille toimijoille. Ministeriöt sisällyttävät keskeisiin strategioihinsa suunnitelmat tutkimuksen ja innovaatioiden edistämisestä omalla hallinnonalallaan. Parannetaan hallinnonalojen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä päätöksenteossa tiivistämällä hallinnonalojen käytännön yhteistyötä. (Toimenpide 16: TEM, OKM, muut ministeriöt) Kasvavat markkinat ja uusien ratkaisujen kysyntä vauhdittavat suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Innovaatiopolitiikasta päättävien on mietittävä miten tiettyjen alojen kasvavaa kysyntää voidaan paremmin hyödyntää innovaatiotoiminnan kannusteena. Innovaatiomyönteisten markkinoiden kehittämiseen tarvitaan joka tapauksessa monien eri toimijoiden ja politiikkasektorien sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Kasvavien innovatiivisten markkinoiden tunnistaminen on edellytys suomalaisyritysten menestymiselle maailmanlaajuisessa kilpailussa. Suomessa tulisi määrittää sovellusalueet, joilla halutaan edistää kotimaisten yritysten kansainvälistä edelläkävijyyttä. Sovellusalueiden määrittäminen ja toimenpiteiden valinta edellyttää hallinnonalarajat ylittäviä päätöksiä. Tarvitaan tätä tukeva päätöksentekomalli julkisen sektorin eri toimien yhdensuuntaisuuden varmistamiseksi. Valtioneuvoston cleantech-alan strategisessa ohjelmassa sovelletaan edelläkävijämarkkina-ajattelua ja kootaan yhteen alan kehittämistoimenpiteet ja -toimijat toimialan kasvun, yritystoiminnan, innovaatioiden ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Ohjelmalla luodaan parhaita kotimarkkinoita kansainvälistymiseen tähtääville cleantech-alan yrityksille. Yhtenä keinona ovat julkiset hankinnat uusien cleantech-alan ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi. Cleantech-alan rinnalla muita edelläkävijämarkkinasovellusalueita voisivat olla esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva biotalous, älykkäät ratkaisut rakentamisessa ja turvallisuusala. Valmistellaan toimintamalli edelläkävijämarkkina-alueiden määrittelemiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi erityisesti cleantech- ja biotalousaloilla sekä esimerkiksi älykkäässä rakentamisessa ja turvallisuusalalla. Järjestetään kokeiluna kilpailu valittuun yhteiskunnalliseen haasteeseen vastaamiseksi innovaatioiden avulla. (Toimenpide 17: TEM, OKM) Julkisen sektorin tulisi nykyistä enemmän kannustaa yrityksiä uusien ratkaisujen kehittämiseen yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien ratkaisemiseksi. Julkiset hankinnat tulisi nähdä julkisten palvelujen kehittämisen strategisena välineenä. Julkiset hankinnat ovat keino myös uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoon, mikä auttaa parantamaan palvelujen laatua ja tehokkuutta. Jos muutama prosentti

13 13 julkisen sektorin ostoista käytettäisiin uusien ratkaisujen hankintoihin, se olisi iso lisäys nykyiseen kehitysja innovaatiorahoitukseen. Julkisten hankintojen menettelytapoja on kehitettävä niin, että ne luovat mahdollisuuksia ja kannusteita innovaatioiden hankintoihin. Erityisesti on parannettava julkisen sektorin hankintaosaamista ja madallettava kynnystä riskinottoon. Riskinotto edellyttää käytännössä organisaation johdon vahvaa tukea. Julkisella sektorilla tulisi olla riittävät ja oikeanlaiset kannusteet parantaa julkisten palvelujen pidemmän välin tuottavuutta ja laatua uusia ratkaisuja hyödyntämällä. Kannusteiden tulisi palkita organisaatiota uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotosta. Taloudellisia ja muita kannusteita tulisi kehittää osana Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa (VATU) sekä kuntien tuottavuusohjelmaa. Ensimmäiseksi innovaatioiden julkisten hankintojen strategiseksi kohdealueeksi on valittu ympäristö- ja energia-ala eli cleantech. Julkisille hankkijoille on tarkoituksena asettaa prosenttimääräinen tavoite innovaatiotoimintaa edistävien kestävien cleantech -alan ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on laajentaa tavoite koskemaan kaikkia julkisia hankintoja. Asetetaan tavoite, että 1 prosentti julkisista hankinnoista kohdistetaan uusien cleantech-alan ratkaisujen hankintaan. (Toimenpide 18: TEM, YM) Vauhditetaan innovaatioiden syntyä ja leviämistä asettamalla prosenttitavoite (esimerkiksi 2-3 prosenttia) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa edistäville julkisille hankinnoille. Parannetaan hankintaosaamista vahvistamalla ja kehittämällä julkisten hankintojen kokonaisvaltaista tukea ja neuvontaa innovaatioasioissa. Kehitetään innovaatiohankintojen taloudellisia ja muita kannusteita osana valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa (VATU -ohjelmaa) sekä kuntien tuottavuusohjelmaa. (Toimenpide 19: TEM, VM) Julkiset tietovarannot voivat toimia nykyistä paljon laajemmin tutkimuksen ja innovoinnin raaka-aineena. Julkisten tietovarantojen avaaminen etenee valtioneuvoston maaliskuussa 2011 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tietoaineistojen avaamista edistävällä tietopolitiikalla, teknisen ja lainsäädännöllisen infrastruktuurin vahvistamisella sekä julkisen sektorin tietoaineistoja hyödyntävän sovellus- ja palvelukehityksen vauhdittamisella. Valtionvarainministeriö on käynnistämässä Avoimen tiedon ohjelman, jolla julkinen sektori vauhdittaa tietoaineistojen avaamista ja hyödynnettävyyttä omalta osaltaan. Julkisen sektorin tietoaineistojen tehokas hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa vaatii yritysten sovellus- ja palvelukehityshankkeiden vauhdittamista, tiedon avaamista ja hyödyntämistä koskevan tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan vahvistamista sekä tukipalveluita, joilla voidaan vahvistaa mm. avointa tietoa käyttävien yhteisöjen innovaatiotoimintaa sekä tietoaineistojen kehittämistä viranomaisten ja käyttäjien kesken.

14 14 Kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi julkisen tiedon avaamisen ohjelmaa tukevien koulutus-, neuvonta-, verkostoitumis- ja muiden tukipalvelujen rakentaminen sekä julkista tietoa hyödyntävän liiketoiminnan edistämistoimet. (Toimenpide 20: VM, TEM ja muut ministeriöt) Digitaalisten aineistojen pitkäaikainen säilyminen edellyttää ratkaisua, jolla taataan kulttuuriperintöaineistojen, tutkimuksen tietoaineistojen sekä sähköisten dokumenttien säilyminen ymmärrettävinä ja käytettävinä tulevaisuudessa. Kulttuurin ja tutkimuksen tietoinfrastruktuurin palvelut edistävät eri alojen osaamisesta syntyvää yhteistyötä ja kumuloivat osaamista. Tällä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia talouteen sekä suoria aineellisia vaikutuksia innovaatioihin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja sitä kautta kilpailukykyyn. Edistetään tiedon yhteiskäyttöä ja avoimuutta panostamalla tutkimuksen ja kulttuurin digitaalisten tietoaineistojen hallinnan, jakelun ja säilyttämisen tietoinfrastruktuuriin. (Toimenpide 21: OKM) Korkeampaa arvoa ja uusia kilpailuetuja aineettomilla investoinneilla Kansainvälinen kilpailukykymme on perustunut panostuksiin perinteiseen T&K-toimintaan ja sen menestyksekkääseen hyödyntämiseen teollisissa tuotteissa. Kansantalouden palveluvaltaistuessa teollisten tuotteidenkin menestys kansainvälisillä markkinoilla tukeutuu kasvavassa määrin tuotteisiin liittyviin palveluihin, tuotteiden ja palveluiden yhdistelmiin. Samalla palvelut kytkeytyvät yhä enemmän osaksi yritysten aineettomia investointeja ja aineetonta pääomaa, jotka koostuvat muun muassa muotoilusta, brändeistä, organisaatioiden kyvykkyyksistä, aineettomista oikeuksista ja verkostoista). Rajanveto palvelujen ja muiden aineettomien tekijöiden välillä muuttuu tällöin häilyvämmäksi. Yritysten innovaatiotoiminta ja kilpailuedut muodostuvat yhä enemmän aineettoman pääoman varaan. Aineettoman pääoman hyödyntämistä liiketoiminnassa ja sen johtamista tulisi jatkossa käsitellä kokonaisuutena. Huomiota on kiinnitettävä tapoihin kannustaa yrityksiä monipuolisiin aineettomiin investointeihin. On huolehdittava siitä, että innovaatiopolitiikka vastaa aineettoman pääoman kartuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän osaamisen ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä on tullut merkittävä kilpailutekijä sekä lisäarvon ja kasvun lähde. Luovien alojen yritykset synnyttävät innovaatioita, esimerkiksi uusia tapoja toimia, uusia tuotteita, brändejä, palveluja ja palvelukonsepteja. Muotoilua tulisi hyödyntää laajamittaisemmin yritysten ja julkisen sektorin innovaatiotoiminnassa. Vuoden 2013 alussa valmistuvassa kansallisessa muotoiluohjelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla vahvistetaan muotoiluosaamista yhteiskunnassa. Keskeisimpiä luovien alojen haasteita ovat luovien tekijöiden osaamisen ylläpito toimintaympäristön ja työelämän muutoksissa, ulkoisen rahoituksen saatavuus, yritysten erityistarpeiden huomioon ottaminen julkisissa yrityskehitys- ja rahoituspalveluissa sekä tekijänoikeuksien hyödyntämisongelmista johtuva alan tuotteiden ja palvelujen alhainen arvonlisäys. Tähän tilanteeseen esitetään ratkaisuja myös työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä muistiossa Luovuudesta kasvua ja uudistumista Luovaa taloutta edistävät toimet ja kehittämislinjaukset.

15 15 Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti laaditussa työelämän kehittämisstrategiassa on nostettu esiin innovoinnin merkitys tuottavuuden vahvistumiselle. Työyhteisöjen sisäisillä työn järjestämisen tavoilla on merkittävä vaikutus organisaation tuottavuuteen. Työyhteisöjen uudistumiskykyyn vaikuttavat organisaation työskentelyilmapiiri sekä sellaiset rakenteet ja toimintatavat, jotka kannustavat organisaation kaikilla tasoilla ideoiden esiin nostamiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen. Rikastavan vuorovaikutuksen kannalta oleellista on erilaisten ihmisten ja toimintakulttuurien yhteen tuominen. Myös rajoja ylittävä yhteistyö toisten työpaikkojen, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Kannustetaan yrityksiä aineettomiin investointeihin edistämällä palveluinnovaatioita, luovien alojen yritystoimintaa, muotoilun hyödyntämistä kansallisella muotoiluohjelmalla ja työorganisaatioiden uudistumista työelämän kehittämisstrategian mukaisesti. (Toimenpide 22: TEM, OKM) Yhteiskunnan vihertyminen synnyttää tarpeita uusille ratkaisuille. Järjestelmätason murros edellyttää kuitenkin pelkkää teknologiaa laajempia ratkaisukokonaisuuksia, mikä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia palveluinnovaatioiden ja uusien liiketoimintamallien kehittymiselle. Kokonaisvaltaisempien ratkaisujen kysyntää vahvistaa kuluttajien kestävää kehitystä korostavien arvojen nousu. Suomessa on vahvaa uuden ympäristö- ja energiateknologian kehittämisosaamista, mutta energiantarpeeseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet on toistaiseksi nähty kilpailukyvyn rasitteena eikä uuden liiketoiminnan mahdollisuutena. Tilaisuuksia uuteen arvonluontiin ei ole vielä hyödynnetty tehokkaasti järjestelmätason ja tähän liittyvien palveluinnovaatioiden osalta. Huomioidaan valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa puhtaan energian kasvavan kysynnän synnyttämät uudet liiketoimintamahdollisuudet ja määritellään tätä tukevat toimenpiteet. (Toimenpide 23: TEM)

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015 2015 Tutkimuslaitokset Tiedon hyödynt dyntäminen pääp äätöksenteossa ajankohtaisia policy-tavoitteita 31.3.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus-

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa. Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen

Ajankohtaista tiedepolitiikassa. Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen Ajankohtaista tiedepolitiikassa Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen 2.2.2017 Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, osaaminen ja kyvykkyydet osana yhteiskunnan toimintalohkoja Osaaminen taaperosta

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot