SISÄLLYS. N:o Laki. tuloverolain 48 :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1248 tuloverolain 48 :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta tonnistoverolain muuttamisesta Vuoden 2010 tuloveroasteikkolaki tuloverolain muuttamisesta verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja 22 a :n väliaikaisesta muuttamisesta verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 :n muuttamisesta valmisteverotuslain 39 :n muuttamisesta maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 10 ja 11 :n muuttamisesta rataverolain 20 :n muuttamisesta väylämaksulain 28 :n muuttamisesta tullilain 39 :n muuttamisesta veronkantolain 22 :n muuttamisesta verotililain 31 :n muuttamisesta ja 32 :n väliaikaisesta muuttamisesta veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 2 ja 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta Valtiovarainministeriön asetus veronkannosta annetun valtiovarainministeriön asetuksen 7 :n muuttamisesta N:o 1248 tuloverolain 48 :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 48 :n 5 momentti ja lisätään väliaikaisesti 48 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 896/2001, 558/2005, 1128/2005 ja 1218/2006, uusi 8 momentti seuraavasti: 48 Verovapaat luovutusvoitot Jos luovutukseen on sovellettu 1 momentin 3 kohdan säännöstä ja jos luovutuksensaaja luovuttaa samaa omaisuutta edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänen saannostaan, vähennetään hänen luovutusvoittoaan laskettaessa hankintamenosta tai 46 :n 1 momentissa ja 49 :ssä säädetystä luovutushinnasta vähintään vähennettävästä määrästä se veronalaisen luovutusvoiton määrä, jota 1 momentin 3 kohdan mukaisesti ei ole pidetty hänen saantomiehensä veronalaisena tulona. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama luovutusvoitto tammikuun 1 päivän 2009 ja joulukuun 31 päivän 2010 välisenä HE 118/2009 VaVM 34/2009 EV 188/

2 5882 N:o 1248 aikana tapahtuvasta pellon luovutuksesta ei ole veronalaista tuloa, jos pelto on luovutettu viljelykäyttöön ammattimaiselle maatalouden harjoittajalle. Pellolla tarkoitetaan maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetun lain (284/2008) mukaiseen peltolohkorekisteriin merkittyä peltoa. Ammattimaisella maatalouden harjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka aktiivisesti harjoittaa joko omaan lukuunsa tai yhtymän osakkaana maataloutta ja on saanut maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain (603/2006) 2 :n 1 kohdassa tarkoitettuja tukia sinä verovuonna, jona luovutus tapahtui tai luovutusvuotta seuraavana verovuonna. Jos luovutukseen on sovellettu tämän momentin säännöksiä ja jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa sukulaissuhteessa luovuttajaan oleva luovutuksensaaja luovuttaa pellon edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänen saannostaan, sovelletaan vastaavasti, mitä 5 momentissa säädetään. Jos muu kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa sukulaissuhteessa luovuttajaan oleva luovutuksensaaja luovuttaa pellon edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänen saannostaan, vähennetään hänen luovutusvoittoaan laskettaessa 60 prosenttia pellon hankintamenon määrästä. Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain 48 :n 8 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010.

3 5883 N:o 1249 tonnistoverolain muuttamisesta Annettu kumotaan 5 päivänä kesäkuuta 2002 annetun tonnistoverolain (476/2002) 19, 22, 24 ja 32, sellaisena kuin niistä on 19 osaksi laissa 723/2004, muutetaan 2 :n 3 momentti, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1 momentti, 6 :n 2 momentti, 7 :n 1 ja 2 momentti, 8 :n 1 momentti, 9, 12 :n 1 momentti, 15 :n 2 ja 3 momentti, 17 :n 1 momentti, 18, 20 :n 1 momentti, 21 ja 23, 25 :n 2 momentti, 28, 29 :n 5 momentti, 30 :n 2 momentti, 31 :n 2 momentti sekä 36 :n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 8 :n 1 momentti osaksi laissa 1283/2007, sekä lisätään 3 :ään uusi 3 momentti, 6 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 15 :ään uusi 3 ja 4 momentti, jolloin muutettu 3 momentti sekä 4 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, seuraavasti: 2 Verovelvollisuus Tonnistoverotuksen voi valita yhtiö: 1) jota tosiasiallisesti johdetaan Suomesta; 2) joka harjoittaa tavaroiden tai matkustajien kuljettamista 8 :ssä tarkoitetulla aluksella Suomesta ja on siitä Suomessa verovelvollinen; 3) jonka 8 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen alusten bruttovetoisuus on vähintään 25 prosenttia ja mainitun momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen miehistöineen vuokralle otettujen alusten bruttovetoisuus enintään 75 prosenttia kaikkien 8 :ssä tarkoitettujen alusten bruttovetoisuudesta; ja 4) jonka kaikkien 8 :ssä tarkoitettujen alusten bruttovetoisuudesta on enintään 40 prosenttia muun valtion kuin Euroopan unionin jäsenvaltion alusrekisteriin merkittyjä aluksia. 3 Verovelvollisuus konsernissa Osakeyhtiölain (624/2006) 8 luvun 12 :ssä tarkoitettuun konserniin kuuluva yhtiö voi olla tonnistoverovelvollinen vain, jos kaikki samaan konserniin kuuluvat tämän lain 1 :ssä ja 2 :n 3 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävät yhtiöt ovat tonnistoverovelvollisia ja yhtiöillä on sama tilikausi. Mitä 1 momentissa säädetään konsernista, HE 231/2009 VaVM 41/2009 EV 220/2009

4 5884 N:o 1249 ei koske yhtiötä, joka erillisen liikkeenjohdon alaisena harjoittaa joko matkustaja-alusliiketoimintaa tai rahtialusliiketoimintaa itsenäisenä liiketoimintakokonaisuutena. 4 Tonnistoverovelvolliseksi hakeutuminen Yhtiön on hakeuduttava tonnistoverovelvolliseksi 3 kuukauden kuluessa yhtiön rekisteröinnistä. 6 Tonnistoverotuksen suhde tuloverotukseen Ennen tonnistoverokauden alkua syntyneet tuloverotettavan toiminnan tappiot vähennetään yhtiön tuloverotettavan toiminnan verotettavasta tulosta siten kuin tuloverolaissa (1535/1992) säädetään. Yhtiön tappioiden katsotaan kohdistuvan tuloverotettavaan toimintaan siltä osin kuin on ilmeistä, että tappiot ovat syntyneet tuloverotettavassa toiminnassa. Muilta osin tappiot siirtyvät samassa suhteessa kuin varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 2 luvussa tarkoitettu nettovarallisuus jakautuu yhtiön tonnistoverotettavaan ja tuloverotettavaan toimintaan. Jos yhtiön verotuksessa on useita tulolähteitä, tulolähteen vahvistetut tappiot vähennetään yhtiön vastaavan tulolähteen verotettavista tuloista. 7 Tonnistoverotettavasta toiminnasta saadun tulon verotus Tonnistoverotettavasta toiminnasta saaduilla tuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka saadaan: 1) tavaroiden ja matkustajien kuljettamisesta tonnistoverotettavalla aluksella; 2) aluksella tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä aluksella kulutettaviksi; 3) yhtiön edellä 1 kohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiselle välttämättömistä ja siihen läheisesti liittyvistä toiminnoista, kuten 1 kohdassa tarkoitetun kuljetuspalvelun hintaan sisältyvästä lastin ja matkustajien kuljetuksesta satama-alueella alukselle ja alukselta, tavaran lastauksesta ja purkamisesta sekä siihen liittyvästä tavaran väliaikaisesta varastoinnista, lipunmyynnistä ja satamaterminaalitoiminnoista samoin kuin hallinnollisesta ja vakuutustoiminnasta, jotka liittyvät välittömästi matkustajien tai tavaran kuljetukseen; 4) tonnistoverotettavan aluksen antamisesta vuokralle miehistöineen edellyttäen, että vuokralle ottaja käyttää alusta toiminnassa, joka olisi vuokralle antajan harjoittamana tonnistoverotettavaa; 5) tonnistoverotettavassa toiminnassa käytettyjen alusten, koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden luovuttamisesta; 6) yhtiön tilapäisesti, enintään kolmeksi vuodeksi, ilman miehistöä vuokralle antamasta aluksesta saatavasta vuokratulosta. Tonnistoverotettavasta toiminnasta saatuna tulona pidetään myös kuljetuspalvelun hintaan sisältyvästä satama-alueen ulkopuolella tapahtuvasta kuljetuksesta saatua tuloa, jos tonnistoverovelvollinen on ostanut kuljetuksen toiselta yritykseltä. 8 Tonnistoverotettava alus Tonnistoveroa suoritetaan seuraavista pääasiassa kansainvälisessä meriliikenteessä olevista, strategisesti ja kaupallisesti Suomesta johdetuista, pääasiallisesti lastin tai matkustajien kuljettamiseen taikka hinaamiseen tai työntämiseen tarkoitetuista ja käytetyistä aluksista (tonnistoverotettava alus), joiden bruttovetoisuus on vähintään 100: 1) yhtiön omistama meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetussa laissa (1277/2007) tarkoitettuun kauppa-alusluetteloon merkitty alus, jolla se liikennöi tai jonka yhtiö on antanut miehistöineen vuokralle sekä kauppa-alusluetteloon merkitty alus, jonka yhtiö vuokraa miehistöineen vähintään 12 kuukauden ajaksi ja jolla se liikennöi; 2) yhtiön omistama tai ilman miehistöä vuokralle ottama muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu alus, jonka se varustaa ja jolla se liikennöi;

5 N:o ) yhtiön miehistöineen vuokralle ottama muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu alus, jolla se liikennöi; 4) yhtiön tilapäisesti, enintään kolmeksi vuodeksi ilman miehistöä vuokralle antama alus. 9 Tonnistoverotettavan tulon määrä Tonnistoveron määrä lasketaan 8 :ssä tarkoitetun aluksen nettovetoisuuden mukaan määräytyvän laskennallisen tulon perusteella siten, että tuloksi katsotaan jokaista 100 tonnia kohden 0,9 euroa päivältä tonniin asti, 0,7 euroa tonnin ylittävältä osalta tonniin asti, 0,5 euroa tonnin ylittävältä osalta tonniin asti ja 0,2 euroa tonnin ylittävältä osalta. Tonnistoveron määrä on 26 prosenttia 1 momentissa tarkoitetulla tavalla lasketun tulon määrästä. Vero suoritetaan myös niiltä päiviltä, joina alus ei ole liikenteessä. 12 Käyttöomaisuuden hankintamenon vähentäminen Tonnistoverotettavan toiminnan käyttöomaisuutta on käyttöomaisuus, jota käytetään verovuonna yksinomaan tai osittain tonnistoverotettavassa toiminnassa. Tällaisen omaisuuden hankintameno on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin kuin sitä käytetään tuloverotettavassa toiminnassa. Edellä 10 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden luovutushinnasta vähennetään kuitenkin 14 :n 2 momentin mukaan laskettu hankintamenon poistamatta oleva määrä. 15 Ennen tonnistoverotukseen siirtymistä syntynyt verovelka Veronalaiseksi tuloksi luetaan kuitenkin tonnistoverokauden aikana yhteensä enintään määrä, jolla tonnistoverotettavan toiminnan menojäännökseen kuuluvan käyttöomaisuuden kirjanpidossa poistamatta oleva hankintameno ylittää tonnistoverotettavan toiminnan tuloverotuksessa poistamatta olevan menojäännöksen tonnistoverotukseen siirryttäessä. Tuloksi tällä perusteella lukematta jäänyt määrä vähennetään tonnistoverotettavan toiminnan menojäännökseen luettavan käyttöomaisuuden hankintamenoista seuraavina verovuosina sitä mukaa kuin hankintamenoja syntyy. Edellä 1 ja 2 momentin nojalla veronalaiseksi luettavan tulon enimmäismäärää alennetaan 25/13 osalla aluksen hankintamenon määrästä, jos alus on hankittu ja otettu pysyvään käyttöön tonnistoverovelvollisen yhtiön 8 :ssä tarkoitetuksi alukseksi muulta kuin yhtiöön 3 :n 1 ja 2 momentin mukaisessa suhteessa olevalta kotimaiselta luovuttajalta. Samansuuruinen vähennys voidaan tehdä sellaisen irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon perusteella, jolla korjataan tai ennalta ehkäistään ympäristölle tai luonnonvaroille aiheutuvia haittoja, pienennetään tällaisten haittojen vaikutuksia tai edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä, mukaan lukien energiansäästötoimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö (ympäristöinvestointi). Edellä 3 momentissa tarkoitettu enimmäismäärän alentaminen peruuntuu, jos verovelvollinen luovuttaa aluksen ennen kuin kolme vuotta on kulunut aluksen käyttöön ottamisesta. Jos tonnistoverovelvollinen osoittaa aikovansa hankkia luovutusta seuraavan kolmen verovuoden aikana tonnistoverotettavan toiminnan menojäännökseen luettavaa kuluvaa käyttöomaisuutta, 1 ja 2 momentin nojalla veronalaiseksi tuloksi luettava määrä vähennetään menojäännökseen luettavan kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista (tonnistoverotettavan toiminnan jälleenhankintavaraus). Jälleenhankintavarausta ei lueta veronalaiseksi tuloksi kolmen seuraavan verovuoden jälkeen, jos verovelvollinen osoittaa sitovin kirjallisin sopimuksin tilanneensa uutta tonnistoverotettavan toiminnan menojäännökseen kuuluvaa omaisuutta. Jälleenhankintavaraus luetaan veronalaiseksi tuloksi sinä

6 5886 N:o 1249 verovuonna, jona tilaussopimus purkautuu tai muutoin käy ilmeiseksi, että käyttöomaisuuden hankinta on rauennut. 17 Tulojen ja menojen selvittäminen Tonnistoverovelvollisen on selvitettävä erikseen tonnistoverotettavasta toiminnasta saadut tulot ja tuloverotettavat tulot sekä niihin kohdistuvat menot ja muut vähennykset samoin kuin mainittuihin toimintoihin kohdistuvat varat ja velat. 18 Laskennallisen koron tuloksi lukeminen Jos tonnistoverovelvollisen taseen vieraan pääoman määrä verovuoden päättyessä on pienempi kuin 1/9 yhtiön taseen oman pääoman määrästä, verovuoden veronalaiseksi tuloksi luetaan määrä, joka saadaan vähentämällä oman pääoman 1/9 määrästä vieraan pääoman määrä ja kertomalla näin saatu määrä korkoprosentilla, joka on eräistä viitekoroista annetussa laissa (996/1998) tarkoitettu peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. 20 Sulautuminen Tonnistoverovelvollisen ei katsota purkautuvan verotuksessa, jos se sulautuu toiseen tonnistoverovelvolliseen yhtiöön tai kaksi tonnistoverovelvollista yhtiötä sulautuu perustamalla uuden tonnistoverovelvolliseksi hyväksyttävän yhtiön, edellyttäen, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a :ssä sulautumiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Sulautumisessa noudatetaan, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b ja 52 h :ssä säädetään. 21 Jakautuminen Tonnistoverovelvollisen ei katsota purkautuvan verotuksessa, jos se jakautuu tonnistoverovelvollisiksi yhtiöiksi siten kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c :n 1 momentissa säädetään. Jakautumisessa noudatetaan, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c ja 52 h :ssä säädetään. Jakautuvan ja vastaanottavien yhtiöiden tonnistoverotettavan toiminnan menojäännös ja tuloverotettavan toiminnan menojäännös jakautuvat näille yhtiöille samassa suhteessa kuin vastaava käyttöomaisuus, arvostettuna kirjanpidossa poistamatta olevaan arvoon, jää jakautuvalle yhtiölle tai siirtyy vastaanottaville yhtiöille. Jakautuvan ja vastaanottavien yhtiöiden tuloon 15 :n 2 momentin nojalla enintään luettavina määrinä pidetään määriä, jotka saadaan vähentämällä jakautuvan yhtiön verotuksessa vahvistetusta 15 :n 2 momentissa tarkoitetusta määrästä yhtiön tuloon ennen jakautumista 15 :n nojalla luettu määrä ja jakamalla näin saatu määrä jakautuvalle ja vastaanottaville yhtiöille tämän pykälän 2 momentin mukaisessa suhteessa. 23 Konserniavustus Tonnistoverovelvollisen antamaan tai saamaan suoritukseen sovelletaan konserniavustuksesta verotuksessa annettua lakia (825/1986) suorituksen antajan ja saajan verotuksessa. Konserniavustus ei saa ylittää elinkeinotoiminnasta syntynyttä tuloverotettavan toiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä. Vastaanotettu konserniavustus on aina saajansa tuloverotettavan toiminnan tuloa. 25 Yhtiön verotus tonnistoverokauden päättymisen jälkeen

7 N:o Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 :ssä säädettyä menojäännöstä laskettaessa menojäännöksenä 1 momentissa tarkoitetun verovuoden alussa pidetään tuloverotettavan toiminnan menojäännöksen ja tonnistoverotettavan toiminnan menojäännöksen yhteismäärää tonnistoverokauden päättyessä. Menojäännöksestä vähennetään tämän lain 15 :n 2 momentin nojalla vielä vähentämättä oleva määrä ja 15 :n 5 momentissa tarkoitetun tonnistoverotettavan toiminnan jälleenhankintavarauksen määrä. 28 Tonnistoverovelvollisuuden voimassaolon edellytykset Tonnistoverovelvollisuuden voimassaolon edellytyksenä on 2 ja 3 :ssä säädetyn lisäksi, että yhtiö selvittää tulonsa ja menonsa siten kuin 17 :ssä säädetään ja että yhtiö ei ole osallisena liiketoimessa tai järjestelyssä, jonka tarkoituksena on keinotekoisesti pienentää tonnistoverotettavan tulon laskentaperustetta tai johon on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta tuloverosta vapauduttaisiin. 29 Hyväksymisen peruuttaminen Jos yhtiön hyväksyminen tonnistoverovelvolliseksi peruutetaan, yhtiötä ei voida hyväksyä uudestaan tonnistoverovelvolliseksi ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut peruuttamista seuraavan vuoden alusta lukien. Sama koskee yhtiön toimintaa jatkavaa, siihen 3 :ssä tarkoitetussa suhteessa olevaa yhtiötä. 30 Hyväksymisen peruuttamatta jättäminen eräissä tapauksissa Tonnistoverovelvolliseksi hyväksyminen voidaan jättää peruuttamatta sen estämättä, että yhtiön tai keskenään 3 :n mukaisessa suhteessa olevien yhtiöiden aika- tai matkaperusteisesti vuokralle ottamien alusten osuus yhtiöiden tonnistoverotettavasta tonnistosta tonnistoverovelvolliseksi hyväksymisen jälkeen väliaikaisesti toiminnan laajentamisen johdosta ylittää 75 prosenttia, jos 2 :ssä säädetyt edellytykset muutoin täyttyvät. Hyväksyminen on kuitenkin peruutettava, jos edellytykset eivät täyty Konserniverokeskuksen asettamassa kohtuullisessa määräajassa. 31 Verotuksen toimittaminen Konserniverokeskus toimittaa tonnistoverovelvollisen tuloverotuksen tonnistoverokauteen kuuluvilta verovuosilta. 36 Veronhuojennuksen seuranta Tässä pykälässä tarkoitettuun laskelmaan ei voi hakea muutosta. Toimittaessaan 25 :ssä tarkoitettua verotusta Konserniverokeskus voi sen estämättä, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa tai muualla tuloverolainsäädännössä säädetään, poiketa tämän pykälän mukaisesta laskelmasta. Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. a sovelletaan ensimmäisen kerran kalenterivuonna 2010 alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Poiketen siitä, mitä 4 :n 1 momentissa säädetään, yhtiön on 4 :n 3 momentissa mainituin poikkeuksin haettava tonnistoverovelvolliseksi hyväksymistä 48 kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulon jälkeen. Poiketen siitä, mitä 5 :n 1 momentissa säädetään, tonnistoverokausi voi alkaa sellaisen vuonna 2010 alkaneen verovuoden

8 5888 N:o 1249 alusta, jonka aikana tämä laki on tullut voimaan, jos tonnistoverovelvolliseksi hyväksymisen edellytykset ovat täyttyneet mainitun verovuoden alusta.

9 5889 N:o 1250 Vuoden 2010 tuloveroasteikkolaki Annettu säädetään: 1 Vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , , ,0 HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/ /180

10 5890 N:o 1251 tuloverolain muuttamisesta Annettu kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 131 :n 6 momentti, sellaisena kuin se on laissa 716/2004, muutetaan 15 :n 1 momentti, 38 :n 1 momentti, 39 :n 1 ja 3 momentti, 48 :n 1 momentin 3 kohta, 64 :n 2 momentti, 67, 100 :n 2 momentti, 101 :n 2 momentti ja 106 sekä 125 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 38 :n 1 momentti ja 39 :n 1 momentti mainitussa laissa 716/2004, 64 :n 2 momentti laissa 1128/2005, 67 laissa 1020/1998, 100 :n 2 momentti, 101 :n 2 momentti ja 125 :n 2 momentti laissa 946/2008 sekä 106 laissa 858/2005, ja lisätään 48 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 896/2001, uusi 4 kohta sekä 96 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 772/2004 ja 1115/2005, uusi 5 momentti seuraavasti: 15 Verotusyhtymän ja sen osakkaan verotus Verotusyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen. Verotusyhtymälle vahvistetaan kuitenkin maatalouden puhdas tulo tai tappiollinen puhdas tulo ja muun toiminnan puhdas tulo tai tappiollinen puhdas tulo. 38 Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus Edellä 30 :ssä tarkoitettu jaettava yritystulo katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle laskettua 20 prosentin vuotuista tuottoa. Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä tekemästä vaatimuksesta jaettavan yritystulon pääomatulo-osuudeksi katsotaan kuitenkin 10 prosentin vuotuista tuottoa vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuonna aloittanut elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittamisen, pääomatuloosuus lasketaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä tekemästä vaatimuksesta jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin kokonaan ansiotuloksi, jollei 2 momentista muuta johdu. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

11 N:o Verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus verotusyhtymän maatalouden puhtaasta tulosta, josta on vähennetty osakkaan yhtymän maatalouteen kohdistuvat korkomenot ja aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä, katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkaan yhtymävarallisuudelle laskettua 20 prosentin vuotuista tuottoa. Osakkaan ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä tekemästä vaatimuksesta pääomatulo-osuudeksi katsotaan kuitenkin 10 prosentin vuotuista tuottoa vastaava määrä. Osakkaan ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä tekemästä vaatimuksesta osuus verotusyhtymän maatalouden tulosta katsotaan kuitenkin kokonaan ansiotuloksi. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus verotusyhtymän muusta kuin maatalouden tulosta katsotaan pääomatuloksi. 48 Verovapaat luovutusvoitot Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa: 3) harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osuuden taikka sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti; 4) kiinteää omaisuutta valtiolle tai valtion liikelaitokselle luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi. 64 Luontoisetu Työnantajan työntekijälleen antama enintään 300 euron arvoinen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten on verovapaata tuloa. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 600 euroa ylittävältä osalta euroon asti. 67 Työsuhdelaina Veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin viitekorko, jos lainan korko on sidottu yleisesti markkinoilla käytössä olevaan lainan viitekorkoon. Jos lainan korkoa ei ole sidottu viitekorkoon, veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan korkoetu siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin 12 kuukauden euribor-korko vuoden ensimmäisenä päivänä. 96 Pakolliset vakuutusmaksut Maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 1 a :ssä tarkoitetulla apurahansaajalla on lisäksi oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan mainitun lain mukainen pakollinen ryhmähenkivakuutusmaksu sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) mukainen tapaturmavakuutusmaksu. 100 Valtionverotuksen eläketulovähennys Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 3,78 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään.

12 5892 N:o Kunnallisverotuksen eläketulovähennys Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,37 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään euroa ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 56 prosentilla yli menevän osan määrästä. 106 Kunnallisverotuksen perusvähennys Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 20 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 125 Työtulovähennys Vähennys on 5,2 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 650 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä euroa vähennyksen määrä pienenee 1,2 prosentilla puhtaan ansiotulon euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta a sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa, kuitenkin siten, että 67 :ää ja 96 :n 5 momenttia sovelletaan jo vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa.

13 5893 N:o 1252 verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja 22 a :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu muutetaan verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995), 23 a :n 6 momentti, 40 :n 2 momentti, 43 :n 2 momentti, 59 ja 77 :n 5 momentti sekä väliaikaisesti 22 a :n 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 22 a :n 6 momentti ja 23 a :n 6 momentti laissa 565/2004, 40 :n 2 momentti ja 43 :n 2 momentti laissa 345/2002 sekä 59 ja 77 :n 5 momentti laissa 1079/2005, seuraavasti: 22a Laiminlyöntimaksu Laiminlyöntimaksu ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Laiminlyöntimaksu tilitetään valtiolle. Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle laiminlyöntimaksulle peritään vuotuista korkoa, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden aikana sovellettava korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentin mukainen viivästyskorko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Maksamattomalle laiminlyöntimaksulle perittävä korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. 23a Muutoksenhaku Jos laiminlyöntimaksua muutoksenhaun johdosta palautetaan, palautettavalle maksulle maksetaan maksupäivästä takaisinmaksupäivään korko, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korko on kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Palautukselle maksettu korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. 40 Yhteisökorko Jos yhteisölle ja yhteisetuudelle määrätty vero on sen suoritukseksi luettavia ennakoita pienempi, palautettavalle erotukselle lasketaan yhteisökorko (palautettava yhteisökorko). Palautettava yhteisökorko on määrältään 1 momentissa tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

14 5894 N:o Jäännösveron korko ja palautuskorko Jäännösveron korko ja palautuskorko ovat kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää euroa, jäännösveron korko on kuitenkin viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. 59 Verotuksen oikaisun kohdistaminen kuolinpesään Verovelvollisen kuoltua toimitettava verotuksen oikaisu kohdistetaan kuolinpesään. Tämän lain 56 :n 4 momentin nojalla toimitettava verotuksen oikaisu on tällöin toimitettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona perukirja on annettu Verohallinnolle. 77 Korkojen laskeminen muutostilanteessa Jäännösveron korko on muutostilanteessa 43 :n 2 momentissa säädetyn suuruinen verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun. Sen jälkeiseltä ajalta jäännösveron korko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Maksettava yhteisökorko on muutostilanteessa 40 :n 1 momentissa säädetyn suuruinen verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun. Sen jälkeiseltä ajalta yhteisökorko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 22 a :n 6 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta a sovelletaan 1 päivältä tammikuuta 2010 ja sen jälkeiseltä ajalta laskettavaan korkoon. Lain 22 a :n 6 momenttia sovelletaan kuitenkin korkoon, joka lasketaan 1 päivältä tammikuuta 2010 joulukuun 31 päivään Lain 59 :n säännöstä verotuksen oikaisun määräajasta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa.

15 5895 N:o 1253 verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 :n muuttamisesta Annettu muutetaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 30 päivänä joulukuuta 1999 annetun lain (1346/1999) 6, sellaisena kuin se on laeissa 1154/2005 ja 1156/2005, seuraavasti: 6 Kiinteistöverotuksen julkiset tiedot ja eräät muut julkiset verotustiedot Julkisia verotustietoja ovat: 1) kiinteistötunnus, kiinteistön laskennallinen kiinteistövero sekä kiinteistöverovelvollisen nimi; 2) varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 5 :n mukainen tieto muun kuin julkisesti noteeratun osakkeen vertailuarvosta sekä mainitun lain 26 :n 2 momentin mukainen tieto maatalouteen kuuluvan osuuskunnan osuuden verotusarvosta, jonka Verohallinto on vahvistanut; 3) eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain (680/1976) nojalla veronhuojennuksen saaneen yhteisön nimi sekä tieto siitä, mitä verovuosia huojennus koskee; 4) tonnistoverolain (476/2002) nojalla tonnistoverovelvolliseksi hyväksytyn yhtiön nimi, tonnistoverokauden alkaminen sekä hyväksymisen peruuttaminen. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tieto on julkinen verotuksen päättymishetken mukaisena ja tulee julkiseksi kiinteistöverotuksen päätyttyä. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tieto on julkinen verotuksen päättymishetken mukaisena ja tieto tulee julkiseksi yhteisön verotuksen päätyttyä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta a sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2006 toimitetun verotuksen tietoihin. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

16 5896 N:o 1254 valmisteverotuslain 39 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain (1469/1994) 39, sellaisena kuin se on laissa 569/2004, seuraavasti: 39 Tulliviranomaisen on ilman hakemusta viipymättä suoritettava verovelvolliselle tämän liikaa suorittama valmistevero. Jos veronoikaisun tai valituksen johdosta valmisteveroa palautetaan, palautusmäärälle suoritetaan korko. Korko lasketaan vuotuisena korkona, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Korko lasketaan veron maksupäivästä. Korkoa ei makseta 17 euroa pienemmälle palautettavalle määrälle. Palautukselle maksettu korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Takaisin perittävälle, liikaa palautetulle valmisteverolle peritään korko. Korko lasketaan vuotuisena korkona, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Korko lasketaan liikaa palautetun valmisteveron maksupäivästä takaisinperinnälle määrättävään eräpäivään viimeksi mainittu päivä mukaan lukien. Korkoa ei peritä 17 euroa pienemmästä takaisin perittävästä määrästä. Peritty korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta a sovelletaan 1 päivältä tammikuuta 2010 ja sen jälkeiseltä ajalta laskettavaan korkoon. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

17 5897 N:o 1255 maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 10 ja 11 :n muuttamisesta Annettu muutetaan maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain (603/2006) 10 :n 3 momentti ja 11 :n 4 momentti seuraavasti: 10 Oikaisu hakijan vahingoksi Oikaisun tai muutoksenhaun perusteella maksuunpannulle määrälle peritään korkoa. Korko lasketaan veronpalautuspäätöksen maksukuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä takaisinperinnälle määrättävään eräpäivään viimeksi mainittu päivä mukaan lukien. Korko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. 11 Oikaisuvaatimus Oikaisun perusteella palautettavalle määrälle maksetaan korkoa. Korko lasketaan veronpalautuksen maksukuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä palautuspäivään. Korko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta a sovelletaan 1 päivältä tammikuuta 2010 ja sen jälkeiseltä ajalta laskettavaan korkoon. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/ /180

18 5898 N:o 1256 rataverolain 20 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun rataverolain (605/2003) 20 seuraavasti: 20 Palautettavalle määrälle suoritettava korko Jos rataveroa palautetaan maksuunpanon oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle verolle maksetaan veronkantolaissa (609/2005) säädetty korko veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta a sovelletaan 1 päivältä tammikuuta 2010 ja sen jälkeiseltä ajalta laskettavaan korkoon. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

19 5899 N:o 1257 väylämaksulain 28 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun väylämaksulain (1122/2005) 28 :n 1 momentti seuraavasti: 28 Palautettavalle määrälle suoritettava korko Jos väylämaksua palautetaan maksunoikaisun tai valituksen johdosta, palautusmäärälle suoritetaan korko. Korko lasketaan vuotuisena korkona, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Korko lasketaan maksupäivästä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta a sovelletaan 1 päivältä tammikuuta 2010 ja sen jälkeiseltä ajalta laskettavaan korkoon. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

20 5900 N:o 1258 tullilain 39 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun tullilain (1466/1994) 39 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 570/2004, seuraavasti: 39 Jos tullia on koodeksin 236 artiklassa tarkoitetun tullinpalautushakemuksen tai valituksen johdosta palautettu, palautettavalle määrälle suoritetaan korkoa. Korko lasketaan vuotuisena korkona, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Korko lasketaan tullinpalautushakemuksen tai valituksen vireilletulopäivästä taikka, jos tulli on maksettu vasta mainittujen ajankohtien jälkeen, tullin maksupäivästä takaisinmaksupäivään. Jos valituksessa tarkoitetusta asiasta on tehty aikaisemmin tullinpalautushakemus, joka on hylätty, korko lasketaan hakemuksen vireilletulopäivästä. Korkoa ei makseta 17 euroa pienemmälle tullinpalautukselle. Palautukselle maksettu korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta a sovelletaan 1 päivältä tammikuuta 2010 ja sen jälkeiseltä ajalta laskettavaan korkoon. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

21 5901 N:o 1259 veronkantolain 22 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 5 päivänä elokuuta 2005 annetun veronkantolain (609/2005) 22 seuraavasti: 22 Korkokanta palautusta maksettaessa Jos veroa palautettaessa on lain mukaan maksettava korkoa, se lasketaan, jollei asianomaisessa verolaissa toisin säädetä, vuotuisena korkona, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korko on kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Palautukselle maksettu korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta a sovelletaan 1 päivältä tammikuuta 2010 ja sen jälkeiseltä ajalta laskettavaan korkoon. HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

22 5902 N:o 1260 verotililain 31 :n muuttamisesta ja 32 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu muutetaan 7 päivänä elokuuta 2009 annetun verotililain (604/2009) 31 :n 3 momentti ja väliaikaisesti 32 :n 2 momentti seuraavasti: 31 Hyvityskorko Hyvityskorko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 :ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. 32 Viivästyskorko Viivästyskorko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kuudella prosenttiyksiköllä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 32 :n 2 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta Lain 31 :n 3 momenttia sovelletaan 1 päivältä tammikuuta 2010 ja sen jälkeiseltä ajalta laskettavaan korkoon. Lain 32 :n 2 momenttia sovelletaan viivästyskorkoon, joka lasketaan 1 päivältä tammikuuta 2010 joulukuun 31 päivään HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

23 5903 N:o 1261 veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 2 ja 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu muutetaan väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1556/1995) 2 :n 1 momentti ja 4, sellaisina kuin ne ovat laissa 346/2002, seuraavasti: 2 Veronlisäys Oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä lasketaan verolle veronlisäys. Se on määrältään kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kuudella prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa. 4 Viivekorko Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle verolle lasketaan viivekorko, joka on määrältään kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kuudella prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta a sovelletaan veronlisäykseen ja viivekorkoon, jotka lasketaan 1 päivältä tammikuuta 2010 joulukuun 31 päivään HE 133/2009 VaVM 39/2009 EV 208/2009

24 5904 N:o 1262 Valtiovarainministeriön asetus veronkannosta annetun valtiovarainministeriön asetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan veronkannosta 15 päivänä syyskuuta 2005 annetun valtiovarainministeriön asetuksen (747/2005) 7 :n 2 momentti seuraavasti: 7 Maksaminen ilman kuluja Ahvenanmaan maakunnassa verot, maksut ja muut suoritukset voidaan maksaa Ahvenanmaan valtionvirastoon. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009 Ylitarkastaja Sari Siegberg JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 3 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN