SOVINTORATKAISULLA POIS VELKAVANKEUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOVINTORATKAISULLA POIS VELKAVANKEUDESTA"

Transkriptio

1 SOVINTORATKAISULLA POIS VELKAVANKEUDESTA Tutkimus Kirkon diakoniarahaston akordirahastohankkeesta ylivelkaantuneiden auttajana Kristiina Tuohimaa Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi + diakoni (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tuohimaa, Kristiina. Sovintoratkaisulla pois velkavankeudesta. Tutkimus Kirkon diakonirahaston akordirahastohankkeesta ylivelkaantuneiden auttajana. Helsinki, Kevät 2004, 44 s. 4 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Akordirahastohankkeen tarkoituksena on etsiä ratkaisumallia niille ylivelkaantuneille, jotka eivät ole päässeet velkajärjestelyyn tai saaneet Takuu-Säätiön takausta ja joiden elämäntilanteesta nousee avustamiselle vahvat diakoniset kriteerit. Tutkimuksen tehtävänä on selvittä sitä, millaiset velalliset ovat saaneet akordirahastosta avustusta, kuinka pitkiä ovat olleet akordirahastohankkeen avustusten käsittelyajat, kuinka suuria olivat akordirahastohankkeen velat ja avustukset sekä mitkä ovat olleet diakoniatyöntekijöiden ja Kirkon diakoniarahaston perustelut avustuksille. Tutkimusmetodeina ovat kvantitatiivinen tutkimus ja kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Lähteinä tutkimukseen 18 avustusanomusta ja niihin liittyvät pöytäkirjat, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen ja tutkimusluvan lokakuuhun 2002 mennessä. Keskeisenä tutkimustuloksena on, että akordirahastosta avustusta saaneet velalliset olivat tavallisesti yksiasuvia tai perheellisiä työssäkäyviä velallisia, jotka asuvat vuokralla pääasiassa Helsingin hiippakunnan alueella. Velat olivat keskimäärin :n ja avustukset keskimäärin :n suuruisia. Tutkimuksessa avustus oli keskimäärin 1,35 % alkuperäisestä velasta. Suurin osa avustuksista pystyttiin käsittelemään alle puolessa vuodessa. Diakoniatyöntekijöiden käyttämät avustuksen perustelut liittyivät työhön, perheeseen, sairauksiin, verkostotyöhön, velallisen taloudelliseen tilaan sekä hänen tunnollisuuteensa ja kunnollisuuteensa, ongelmien kasaantumiseen, yhteiskunnalliseen vääryyteen ja kohtuuttomuuteen sekä parempaan tulevaisuuteen. Kirkon diakoniarahasto perusteli avustuksia työhön, sairauksiin, vanhuuteen, taloudelliseen tilanteeseen ja äärimmäiseen kriisin liittyvillä perusteluilla. Tutkimuksen johtopäätöksenä on akordirahaston avunsaajien velkaantumisen syitä on ollut poikkeuksetta useampia. Kaikkia diakoniatyöntekijöiden perusteluita ei kuitenkaan Kirkon diakoniarahaston hallitus ole käyttänyt päätöksissään. Ylivelkaantuneiden kokonaisvaltainen auttaminen edellyttää verkostoitumista. Diakonisten kriteerien tutkiminen ja selventäminen helpottaisi diakoniatyöntekijöiden työtä. Asiasanat: diakonia; velkaantuminen; maksukyvyttömyys; lama; kvantitatiivinen tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus; sisällönanalyysi

3 ABSTRACT Tuohimaa, Kristiina. A Solution Model for the Excessively Indebted: an assessment of The Accord Foundation project of the Church Diaconia Foundation. Helsinki. Spring 2004, Language: Finnish, 44 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The aim of this research is to describe the function of the Accord Foundation Project (Akordirahastohanke) of the Church Diaconia Foundation and to map out its granting criteria. The purpose of the project is to look for solution model for those excessively indebted who haven t gone through the legal debt arrangement or received a loan from the Guarantee Foundation and who have strong diaconal criteria behind their situation. The research methods were quantitative analysis and content analysis. The research material was gathered from 18 applications to the Accord Foundation Project. All of these had received a positive verdict for financial aid and were granted research permission. The main results of the research were that the excessively indebted who were accepted into the Accord Foundation project were mainly single or family excessively indebted who are working. They lived mainly in Helsinki diocese area. Their debts were approximately 37,500 and grants were approximately 5,000. Grant was approximately 1.35 % from the original debt. Most of the agreements took less than half a year. The criteria that the diaconal workers used in applications were based on work, family, illnesses, networks, accumulative problems, the financial situation of the excessively indebted and that they were respectable and conscientious, the apparent injustice and unfairness of society and a better future. The criteria used by the Church Diaconia Foundation were based on work, illnesses, old age, financial situation and extreme crisis. The research indicates that the excessively indebted involved in the Accord Foundation projects had several reasons for their difficult situations. The Church Diaconia Foundation did not use all the criteria in their agreements that were used by the diaconal workers. Also, it was indicated that helping the excessively indebted demands that there be a network of different helping sectors. Researching diaconal criteria would help diaconal workers in their work. Keywords: diaconia, diaconal, indebtedness, debt, insolvency, recession, quantitative research, qualitative research, content analysis

4 SISÄLLYS Sivu 1 JOHDANTO 6 2 YLIVELKAANTUMINEN Velkaantumiseen liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat Velkaongelman yhteiskunnallinen tausta Ylivelkaantuneen auttaminen Oma-apu järjestelmä lähimpänä auttajana Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta velkaantuneiden tukena Takuu-Säätiö lainan takaajana Suomen evankelisluterilainen kirkko velkaantuneiden auttajana 14 3 DIAKONIA JA VELKAANTUMINEN Diakonian lähtökohdat Diakonia ja taloudellinen avustaminen 17 4 AKORDIRAHASTOHANKE Akordirahastomalli Akordirahastohankkeen taustaa Akordirahaston diakoniset kriteerit Autetaan niitä joiden hätä on suurin Autetaan niitä, joita muilla tavoin ei auteta Eheytetään elämää 24 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen lähteet Tutkimusmenetelmä ja aineiston analysoiminen Tutkimuksen eettiset kysymykset 26 6 TUTKIMUSTULOKSET 27

5 6.1 Akordirahaston avunsaajat Avustusten käsittely ja velat Avustuksiin liittyneet diakoniatyöntekijöiden perustelut Työhön liittyvät perustelut Perheeseen liittyvät perustelut Sairauksiin liittyvät perustelut Verkostotyöhön liittyvät perustelut Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät perustelut Velallisen tunnollisuuteen ja kunnollisuuteen liittyvät perustelut Ongelmien kasaantumiseen liittyvät perustelut Yhteiskunnalliseen vääryyteen liittyvät perustelut Parempaan tulevaisuuteen viittaavat perustelut Avustuksiin liittyneet Kirkon diakoniarahaston perustelut Työhön liittyvät perustelut Perheeseen liittyvät perustelut Sairauksiin ja vanhuuteen liittyvät perustelut Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät perustelut Äärimmäiseen kriisiin liittyvät perustelut 39 7 TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimus tulosten tarkastelu Tutkimuksen luotettavuuden arvioiminen Taloudellisen avustamisen mielekkyys Diakoniset kriteerit diakoniatyöntekijöiden päätöksen teossa Tutkimuksesta nousevat uudet tutkimusaiheet 45 LÄHTEET 46 LIITTEET 49 Liite 1 Kirkon avustushakemuslomake 49 Liite 2 Kirkon avustushakemuslomakkeen täyttöohjeet 51 Liite 3 Avustuksen myöntämiseen liittyvä käsittelyprosessi 52 Liite 4 Akordirahastohankkeen esite 53

6 1 JOHDANTO Kirkon diakoniarahaston akordirahastohanke on pysäyttänyt minut miettimään diakonian identiteettiä. Tänä päivänä seurakunnissa pohditaan taloudellisen avustamisen mielettömyyttä ja seurakunnan perustehtävää evankeliumin julistajana. Usein olen kohdannut ajatuksen, ettei kirkon kuulu hoitaa ihmisen taloudellista hätää, vaan sen on keskityttävä ihmisen hengelliseen hätään. Mutta voiko kirkko kohdata ihmisen kokonaisuutena, jos se ei kohtaa myös ihmisen taloudellista hätää. Tutkimusta tehdessäni etsin tähän kysymykseen myös itse vastauksia. Ylivelkaantuneiden kohtuuttomat tilanteet ovat osa diakonian arkea. Moni velkaantunut on tosin päässyt velkajärjestelyyn tai muuten vain sopimukseen velkojiensa kanssa. Silti on niitä, jotka ovat yrityksen konkurssin, takauksen tai muun syyn takia ovat kohtuuttoman velkataakan vankina. He ovat menettäneet melkein kaiken: masennus on jatkuva seuralainen, perhesuhteet ovat rikkoutuneet, ja sielu on kipeitä kokemuksia täynnä. Tilanne on voinut jatkua jo melkein kymmenen vuotta. Edelleen nämä ihmiset joutuvat miettimään, miten rahat riittäisivät välttämättömiin elinkustannuksiin ja ruokaan. Arvaamattomat asiat, kuten sairastumisen aiheuttamat kulut, saattavat koko perheen talouden raiteiltaan, kun muutenkin eletään toimeentulon äärirajoilla. (Heikkilä, Karjalainen & Malkavaara 2000, 188.) Akordi on velallisen ja velkojan keskinäinen sopimus velan osittaisesta anteeksiannosta, kohtuullistamisesta. Käsite on ikivanha, joka löytyy myös Raamatusta, sekä osittaisena että täydellisenä anteeksiantona. Kirkon diakoniarahastossa on meneillään kokeilumuotoinen pilottihanke, jossa kokeillaan akordirahastomallin toimivuutta velkasyrjäytymisen ehkäisijänä. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on tehdä akordirahastomallista yleinen käytäntö. Hankkeen tarve nousee suoraan diakonian kentältä, kun Kirkon diakoniarahastossa ilmenee useita perheitä, joita ei voida auttaa tavanomaisilla avustussummilla (keskimäärin ), mutta jotka olisivat autettavissa pois velkakierteestä neuvotteluratkaisun avulla tavanomaista suuremmalla summalla ( ).( Kirkon diakoniarahasto 2001.)

7 7 Perusidea akordirahastomallista tulee Saksasta, jossa toimii useita erilaisia velallisen neuvontaa liittyviä rahastoja ja neuvontapisteitä (Viirre 2001). Akordirahastomallin avulla pyritään löytämään tapauskohtaisesti vapaaehtoista sovitteluratkaisua niihin velkaongelmatilanteisiin, joihin muuta ratkaisua ei ole. Ratkaisua haetaan kolmikantaperiaatteella, jossa jokainen osapuoli velallinen, velkoja ja akordirahasto osallistuu sovintaratkaisun avulla kykyjensä mukaan ongelman ratkaisuun. Akordirahastomallia on valmistellut Katakombi projektin yhteydessä perustettu velkatyöryhmä, jossa ovat edustettuina mm. Takuu-Säätiö, Suomen yrittäjät, Marttaliitto, Kuluttajavirasto, Helsingin diakonissalaitos sekä Kirkkohallituksesta Kirkon diakoniarahasto ja Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö.(kirkon diakoniarahasto 2001.) Akordirahastohankkeen saavutetuista tuloksista tehdään loppuraportti, joka kootaan hankkeen päättyessä.. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaiset velalliset ovat saaneet akordirahastosta avustusta, millaisia ovat olleet akordirahaston avustukset sekä mitkä ovat olleet diakoniatyöntekijöiden ja Kirkon diakoniarahaston hallituksen perustelut avustuksille? 2 YLIVELKAANTUMINEN Ylivelkaantuminen on tilanne, jolloin velkakuorma on muuttunut velkakriisiksi vaarantaen ihmisen toimeentulon ja uran jatkumisen sekä murskaten kokemukset omasta tarpeellisuudesta läheisille ihmisille. Kriisiksi velkatilanne voi kärjistyä, kun velallinen kokee tilanteen ylivoimaiseksi eli mahdollisuuksien loppumiseksi tai kun velkatilanne suorastaan vaarantaa velallisen taloudellisesti riippuvaisten henkilöiden hengen, terveyden tai hyvinvoinnin. Velkakriisi ei välttämättä ole pelkästään tuhoisa asia. Uusien ratkaisujen löytäminen kriisitilanteessa saattaa myös syventää kuluttajan elämänhallintaa ja parantaa hänen ongelmaratkaisukykyään. (Jarva 1996, 91.)

8 8 Juhani Iivari (1999, 35) on määritellyt kyselytutkimuksissaan ylivelkaantumisen subjektiiviseksi kokemukseksi. Mikäli perhe ei koe selviytyvänsä veloistaan käytettävissä olevilla tuloilla, perhe määritellään ylivelkaantuneeksi. Määritelmä on silti Iivarin mukaan ongelmallinen, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen tulonjakotilaston laadinnassa on huomattu, miten määritelmät muuttuvat ajan myötä: kotitaloudet katsovat itsensä ylivelkaantuneiksi yhä pienemmillä veloilla. 2.1 Velkaantumiseen liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat Velkakierre kuvaa vaihetta, jossa velkaantunut riittämättömillä tuloilla yrittää järjestellä velkojaan ja niiden maksamista. Kun tulot eivät riitä laskujen maksamiseen, kierre muuttuu tällöin vääjäämättä kriisiksi. Vasta se on johtanut heidät hakemaan apua tai sen seurauksena jokin ulkopuolinen taho on puuttunut heidän elämäänsä. (Iivari & Jarva 1996, 100) Ylivelkaantuminen ja muut erilaiset maksuvaikeudet ovat vakavasti otettavia ongelmia. Tutkimus Vantaan velkaneuvonnan asiakkaiden taloudellisesta ja terveydellisestä tilanteesta osoittaa, että maksuvaikeuksissa olevien joukossa oli fyysisesti ja psyykkisesti huonokuntoisia enemmän kuin väestössä yleensä: vähintään lieviä mielenterveysongelmia oli 78 %: lla, kun vastaava osuus koko väestöstä on 18 %. Itsemurhan tekemistä oli ajatellut 34 %, kun väestöstä tätä oli ajatellut vajaa 3 %. Useammin kuin kerran kuukaudessa joi itsensä humalaan asti lähes joka kolmas, kun väestössä tätä tekee vain 3 %. Ainoastaan puolet maksuvaikeuksissa olevista arvioi terveydentilansa hyväksi, kun väestössä keskimäärin hyväksi terveytensä arvioi 64 %. 30 % arvioi terveyden tilansa huonommaksi kuin vuotta aiemmin, kun väestössä keskimäärin näin arvioi vain 15 %. (Nykänen, Kontula. Palonen & Liukkonen 1995, 55.) Maksuvaikeuksista kärsiviä ihmisiä voidaan pitää moniongelmaisina. Taloudellisten ongelmien lisäksi myös sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ovat yleisiä. Talous- ja velkaneuvonta on velkaantuneille yleensä välttämätön, mutta se ei välttämättä vielä riitä, jotta

9 9 elämästä selviäisi muilta osin. Usein maksuvaikeuksista kärsivät ovat sosiaalisesti eristäytyviä ja ahdistuksensa seurauksena psyykkisesti lamaantuneita. Psyykkiset paineet heijastuvat olemukseen haluttomuutena ja väsymyksenä. (Nykänen, Kontula. Palonen & Liukkonen 1995, 76, 79.) 2.2 Velkaongelman yhteiskunnallinen tausta 1980-luvun lopulla Suomen velkaongelma kärjistyi nopeasti, kun Suomen talous koki mm. rahamarkkinoiden vapauttamisen seurauksena voimakkaan ylikuumenemisen. Vuosina talouden romahdus oli tuotannolla ja työllisyydellä mitattuna vakavampi kuin missään teollisuusmaassa toisen maailmansodan jälkeen on tapahtunut. Se on verrattavissa lähinnä 1930-luvun lamaan siitä pahiten kärsineissä maissa. (Suomen Akatemia 2003.) Laman jälkeisinä vuosina on Suomessa jatkuvasti ollut yli ihmistä maksuhäiriörekisterissä. Lähes saman verran on henkilöitä ollut myös ulosotossa. Tilastokeskuksen tulonjakoaineistossa ylivelkaisiksi itsensä kokeneiden joukon näyttää nyt tasaantuneen noin kotitalouden tasolle. (Iivari 2001,1.) Kun tarkastellaan kotitalouksien suuruuksia ja takauksien kautta ylivelkaantuneita, ylivelkaongelma saattaa koskettaa todellisuudessa useampia satoja tuhansia suomalaisia. Toimenpiteenä ylivelkaantuneitten auttamiseksi säädettiin laki velkajärjestelystä, joka antaa ylivelkaantuneelle mahdollisuuden vapautua mahdollisesta elinikäisestä ylivelkaantumisesta ja maksukyvyttömyydestä viiden vuoden maksuohjelman jälkeen. Jos velallisella on pienet tulot, hänellä on mahdollisuus vapautua veloista myös ns. 0-ohjelmalla. (Pinomaa 1996, 186.) Velkajärjestelyyn pääsemiselle on asetettu erilaisia ehtoja, kuten töissä olo ja säännölliset tulot. Työssä olon ehtoa on myöhemmin lievennetty. Oikeus on voinut evätä velkajärjestelyn, jos katsotaan velallisen olevan ns. kevytmielinen velkaantunut. Velkajärjestelyyn on ollut vaikea päästä ja siihen hakeutuminen on vaatinut sitä, että velallinen itse selvittää,

10 10 kenelle hän on velkaa ja kuinka paljon. Konkurssiin liittyy usein hyvin voimakkaita tunteita; vihaa, katkeruutta ja myös häpeää. Monen konkurssin tehneen yrittäjän velkajärjestelyyn hakeutuminen on jo heti alkuunsa päättynyt siihen, että hänellä ei ole ollut riittävästi voimavaroja velkojensa selvittelyyn. Hän ei ole yksinkertaisesti kyennyt koskemaan velkapapereihin. (Lampela-Kivistö 2002,12.) Tammikuussa 2001 oikeusministeriö nimesi erillisen velkaongelmatyöryhmän selvittämään, mitä voitaisiin tehdä ylivelkaantuneitten hyväksi. Toimikunta teki ehdotuksen, jonka mukaan velkojen vanhentumisrajaksi määrättäisiin kolme tai viisitoista vuotta. Kolmen vuoden vanhentumismallille on tukea haettu esimerkiksi Yhdysvalloista ja Hollannista. Yhdysvalloissa velallisella on mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin, jolloin hän menettää kaiken omaisuutensa mutta vapautuu samalla kaikista veloistaan ja voi aloittaa uuden elämänsä puhtaalta pöydältä. Tai hän voi säilyttää omaisuutensa ja hänelle vahvistetaan kolmen vuoden maksuohjelma, jonka päättymisen jälkeen hän voi anoa vapautusta lopuista veloista. Myös Hollannin uusi velkajärjestelylakiesitys pitää sisällään uuden alun mahdollisuuden ja kolmen vuoden maksuajan. (Lampela-Kivistö,14.) Yhdysvalloissa ja Manner-Euroopassa kolmen vuoden maksuohjelmalle esitetään ainakin kolme pätevää perustetta. Yksi peruste löytyy tutkimuksista, joiden mukaan kolme vuotta pitempään kestänyt elämä toimeentulon minimissä uhkaa passivoida ihmisen lopullisesti. Näissä maissa katsotaan, että velallisen pitäminen jatkuvassa henkisessä ja taloudellisessa lamassa ylivelkansa vuoksi on epäinhimillistä ja epätarkoituksenmukaista. Toisena perusteena on se, että kolmea vuotta pitemmät maksuohjelmat eivät mahdollista uutta alkua velalliselle. Kolmas peruste löytyy luotonantajilta, jotka korostavat, että kolme vuotta pitempään jatkuvat velanmaksuohjelmat syrjäyttävät velallisen helposti lainamarkkinoilta, ja he näin menettävät velallisensa. (Lampela-Kivistö, 14.) Valtio, pankkien edustajat ja Takuu-Säätiö allekirjoittivat toukokuussa 2002 asiakirjan, jossa pankit sitoutuivat hakemaan sovintoratkaisua niiden velallisten kanssa, joiden velkaongelma on peräisin lamavuosilta Tavoitteena on, että velkojat sopivat vanhojen velkasuhteiden takaisinmaksuehdot velallisten kanssa sen sisältöisiksi, mihin velkajär-

11 11 jestelyssä päädyttäisiin käräjäoikeudessa. Tämä ns. velkasovinto-ohjelma voi siis auttaa niitä lama-aikana velkaantuneita, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet velkajärjestelyä. (Kuluttajavirasto 2003.) Vuoden 1997 jälkeen velkaneuvonnassa tehdyt sopimusratkaisut ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tämä on näkynyt velkaneuvonnassa, jossa sopimusten osuus on noussut 80 prosenttiin ja vain 20 prosenttia asioista on viety tuomioistuinkäsittelyyn. Lisäksi velkojen vapaaehtoista uudelleenjärjestelyä tapahtuu paljon velkaneuvonnan ulkopuolella. (Iivari 2001, 2.) Velkojen anteeksiantamisesta on käyty yhteiskunnasamme kiivasta keskustelua. Näkemykset maksumoraaliltaan oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta vaihtelevat. Ajatus velkojen anteeksiantamisesta on kuohuttanut niin vastustajien kuin kannattajienkin tunteita. Velkojen anteeksiannon vastustajien mielestä keplottelu lisääntyisi, jos pelote elinikäisestä velkaantumisesta poistettaisiin ja lainanottajiksi pyrkivät valikoitumaan sellaiset, jotka vähät välittävät toisen omaisuudesta. Heidän mukaansa myös korot nousisivat, kun lainanantajat siirtäisivät riskin rahan lainaajille. Anteeksiannon vastustajien mukaan yhteiskuntamoraali rappeutuu ja kaikkien elämä käy vaikeaksi, jos allekirjoitettuihin sopimuksiin ei voida enää luottaa. Anteeksiannon kannattajat vetoavat yhteiskuntamoraalin inhimilliseen puoleen. Jos tappajatkin saavat uuden mahdollisuuden kunnialliseen elämään, mikseivät siis myös ylivelkaantuneet. Heidän mielestä ylivelkaantuneet eivät ole syrjäytyneitä vaan syrjäytettyjä ja heidän tulisi saada takaisin yhteiskuntaan tuottamaan muutakin kuin kuluja. (Heikkinen, D4) 2.3 Ylivelkaantuneen auttaminen Ylivelkaantuneen auttaminen on pirstoutunut usealle eri auttajataholle. Jokaisella auttajalla on omat lähtökohtansa auttamistyölle. Yhteistyö eri auttajatahojen kanssa on vielä riippuvainen työntekijän omasta aktiivisuudesta. Akordirahastohanke on Kirkon diakoniarahaston kokeilumuotoinen hanke, niin että se voisi omalla esimerkillään kannustaa myös muita auttajatahoja tekemään akordirahastomallin mukaista sovittelutyötä.

12 12 Kuva 1 Ylivelkaantuneen auttamisjärjestelmä Yllä olevaan kuvioon olen hahmotellut velallisen auttajatahoja. Kuvio osoittaa ne tahot, jotka saattavat olla mukana velkaantuneen elämässä. Ylivelkaantuneen ihmisen auttaminen edellyttää verkostoitumista. Jos verkostotyö tai muu avun koordinoiminen ei suju, voi velkaantunut joutua hankalaan välikäteen eri auttajatahojen pompoteltavaksi Oma-apu järjestelmä lähimpänä auttajana Lamasta ja velkaantumisesta selviytymisen yhtenä keinona on pidetty ihmisten omaapuryhmien elvyttämistä, jotka ovat kautta aikojen välittäneet suuren osan ihmisten muilta saamasta avusta. Erityisen tärkeä on sukulaisten verkosto, jota kautta molemminpuolinen mittavampi apu on aina kanavoitunut. Omien vaikeuksien voittaminen tai lievittäminen tällaisen yhteistyön kautta vahvistaa ihmisen itseluottamusta ja auttaa selviämään entistä paremmin myös tulevista koettelemuksista. (Nykänen, Kontula. Palonen & Liukkonen 1995, 79.)

13 Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta velkaantuneen tukena Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, joka on pääasiassa kuntien järjestämää. Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan yksityishenkilölle tietoa ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta ja avustetaan ylivelkaantuneita velkaongelmien hoitamisessa vapaaehtoisin sopimuksin tai velkajärjestelynä tuomioistuimessa. (Kuluttajavirasto 2003.) Talous- ja velkaneuvonta koostuu talous- ja oikeusneuvonnasta, oikeus- ja sosiaalipoliittisesta sekä ehkäisevästä toiminnasta, elämänhallintaan liittyvästä, sosiaalisesta ja kasvatuksellisesta tuesta. Velallisen ja velkojan kannalta paras lopputulos on sellainen, jossa asiakas voi säilyttää itsetuntonsa ja voi tuntea vaikuttaneensa ongelmien voittamiseen. Velkaneuvonnan tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen tukeminen. Pyrkimyksenä on tavoittaa sellaiset ihmiset, joille ylivelkaantuminen ja taloudelliset vaikeudet aiheuttavat psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia. Asiakkaalle annetaan velka- ja talousneuvonnan ohella henkistä tukea elämänkriiseissä, jotka saattavat olla joko syy tai seuraus taloudelliseen ahdinkoon. (Suomen mielenterveysseura 1999, 47, 52.) Takuusäätiö lainan takaajana Takuu-Säätiö myöntää takauksia ylivelkaantuneille yksityishenkilöille. Tavoitteena on, että takauksen avulla hakija saa yhdistettyä velkansa uudella pankkilainalla (ns. järjestelylainalla) ja voi siten selviytyä itsenäisesti velkojensa maksamisesta. Toiminnan tarkoituksena on myös ennaltaehkäisy. Tällöin hakijalle voidaan myöntää takaus, jotta hän voi rahoittaa pankkilainalla kodin tavanomaisia hankintoja ja muita poikkeuksellisen suuria menoja ja näin välttyä esimerkiksi kalliskorkoisten kulutusluottojen riskeiltä tai laskujen rästiintymiseltä. Luottohäiriömerkintä ei ole este takauksen saamiselle, mutta velkajärjestelyssä oleva henkilö ei pääsääntöisesti voi saada takausta. (Takuu-Säätiö 2003.)

14 14 Takaushakemus tulee laatia yhdessä paikallisen talous- ja velkaneuvojan tai sosiaali- tai diakoniatyöntekijän kanssa. Tämä neuvottelee tarvittaessa velallisen velkojien kanssa sovintoratkaisuista ennen hakemuksen lähettämistä Takuu-Säätiöön. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijat ovat motivoituneita hoitamaan lainojaan vapaaehtoisesti, heillä on maksuvaraa uuden järjestelylainan kuukausierien maksuun eikä heillä ole muita mahdollisuuksia saada järjestelylainalleen vakuutta. Maksuvaraa velkojen hoitoon määritellään samojen periaatteiden mukaan kuin velkajärjestelylain maksuohjelmassa. Velkojen järjestelyyn myönnettävä takaus voi olla korkeintaan ja laina-aika kahdeksan vuotta. (Takuu-Säätiö 2003.) Takauksen voi saada kodin hankintojen ja muiden menojen rahoittamiseen silloin, kun hakijalla ei ole käytettävissä muuta kohtuuehtoista rahoituskeinoa, esimerkiksi pienten tulojen tai vakuuksien puuttumisen vuoksi. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle jää pakollisten menojen ja takauslainan hoitokulujen jälkeen käyttövaroja vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä. Takauksen ehtona on aina, että hakijan kokonaisvelkatilanne on järjestyksessä tai että se voidaan samalla järjestellä. Takauksen määrä voi olla euroa ja laina-aika enintään viisi vuotta. (Takuu-Säätiö 2003.) Suomen evankelisluterilainen kirkko velkaantuneiden auttajana Suomen evankelisluterilainen kirkko on ollut edelläkävijä ylivelkaantuneiden ongelmien esille tuojana. Diakonian painopiste on laman jälkeen siirtynyt vanhuksista työikäisiin, työttömyyden, velka- ja muiden talousongelmien sekä usein mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien asiakkaiden pulmiin. Diakoniatyöntekijät ryhtyivät velkaneuvojiksi ennen kuin muuta työvoimaa ehdittiin palkata. (Malkavaara 2000, 50,51.) Suomessa on vajaa 600 seurakuntaa. Jokainen seurakunta päättää itsenäisesti avustamisen periaatteista ja laajuudesta. Seurakuntien ja seurakuntayhtymien omat avustukset ovat useimmiten suhteellisen pieniä akuuttiin hätään kohdistuneita avustuksia. Hiippakuntien ja

15 15 seurakuntayhtymien avustusmahdollisuudet ovat suuremmat kuin yksittäisten seurakuntien. Kun seurakuntien avustussummat ovat useimmiten joitakin kymmeniä euroja, ovat hiippakuntien ja seurakuntayhtymien avustukset suurempia useiden satojen eurojen avustuksia. Avustusta hiippakunnilta ja seurakuntayhtymiltä tulee hakea oman seurakunnan diakonian viranhaltijan kautta. Kirkon katastrofirahasto perustettiin vuonna 1967 kirkon yhteiseksi avustusrahastoksi, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja lähinnä kotimaiseen avustustoimintaan nopean avun antamiseksi hätätilaan tai onnettomuuden uhreiksi joutuneille yksityisille henkilöille ja yhteisöille. Avun kohteena olivat tyypilliset katastrofitilanteet: tulipalot, onnettomuudet ja tulvat luvun lopulla näytti yleisesti, että taloudellisen avustamisen tarve merkittävässä mittakaavassa oli väistymässä. Laman myötä taloudellisen avustuksen tarve tuli kuitenkin jälleen ajankohtaiseksi, eikä se ole poistunut vieläkään. Vuonna 1999 rahaston nimi vaihtui Kirkon diakoniarahastoksi. Nimenmuutoksen myötä toimintaperiaatteet eivät kuitenkaan muuttuneet. (Hirstiö-Snellman 2000, 6.) Kirkon diakoniarahastosta avustusta voi saada yksityinen henkilö, perhe tai yhteisö. Rahaston hallitus myöntää avustuksia ensisijaisesti taloudelliseen ahdinkoon joutuneille henkilöille kotimaassa. Paikallisseurakunnassa diakoniatyöntekijä tekee rahastoon avustushakemuksen ja vastaa avustuksen käyttämisestä myönnettyyn tarkoitukseen. Avustushakemukset käsitellään diakoniarahaston hallituksen kokouksessa. Rahasto saa varansa pääasiassa Lähimmäisen päivän lehdestä ja lahjoituksista, testamenteista, muista kolehdeista ja viime vuosina myös Yhteysvastuukeräyksistä. Laman aikana ( ) Silloisen Kirkon Katastrofirahaston (nykyisen Kirkon diakoniarahaston) anomukset lisääntyivät lähes viisinkertaisesti. Laman loppuminen ei näkynyt rahaston hakemuksissa päinvastoin voitiin havaita asiakkaiden elämäntilanteen vaikeutuminen ja talous- ja mielenterveysongelmien syveneminen. (Heikkilä, Karjalainen&Malkavaara 2000, 291,292.)

16 16 3 DIAKONIA JA VELKAANTUMINEN 3.1 Diakonian lähtökohdat Diakonian alkujuuret ja lähteet nousevat Uudesta testamentista ja varhaiskirkosta. Diakonian lähtökohdat nousevat useasta eri kertomuksesta ja Raamatun kohdasta. Useimmiten viitataan rakkauden kaksoiskäskyyn ( Matt 22: 37-40), Jeesuksen vertaukseen laupiaasta Samarialaisesta ( Lk 10: 25-37) tai Apostolien tekojen kertomukseen diakonien asettamisesta ( Apt. 6: 1-6), mutta koko Jeesuksen toiminta parantajana, köyhien ja syrjittyjen ystävänä sekä Jumalan valtakunnan julistajana ja Herran kärsivänä palvelijana, samoin kuin alkuseurakunnan elämäntapa keskinäisen jakamisen ja huolenpidon yhteisönä ( Apt. 2: 42-47) antaa inspiraatiota ja suuntaviivoja diakonialle. (Kirkkohallitus 2003, 6.) Diakonian historia osoittaa, että diakonialla on ollut hyvin erilaisia muotoja ja toteutustapoja. Diakonian merkittävyys on vaihdellut, niin kirkossa kuin siinä yhteiskunnassa, jonka osana kirkko kulloinkin on ollut. Diakonia on aina kuitenkin ollut kristillisen uskon ulottuvuus ja sen uskon ja etiikan keskeinen sovellutus käytännössä. Tällä tavoin diakonia on osa kirkkohistoriaa, mutta myös osa länsimaista sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. (Henttonen 1998, 14.) Diakoniatyön tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Hätä, jonka diakoniatyö kohtaa on sekä aineellista, henkistä että hengellistä. Diakoniatyö toteuttaa seurakunnan perustehtävää julistaen evankeliumia lähimmäisen rakkauden ja konkreettisten tekojen kautta. Kirkon diakoniatyön kohdentuminen on sidoksissa yhteiskunnan taloudelliseen tilaan sekä siihen kuinka hyvin ja oikeudenmukaisesti yhteiskunta ja erityisesti julkinen valta ovat pystyneet takaamaan riittävän perusturvan ja palvelut kaikille. (Kirkon aineellisen avun työryhmä 2000.)

17 17 Syvänä ja laajana Suomea kohdannut lama piirtää osin kipeälläkin tavalla näkyviin karitatiivisen, yksityistä ihmistä koskevan diakonian rajat. Työttömyys, pankkikriisi, ylivelkaantuminen, syrjäytyminen ja sosiaalisen turvaverkoston purkaminen koskevat kipeästi satoja tuhansia suomalaisia. Henkilökohtaisesti koettuinakaan hänen hätänsä ja ongelmassa ovat hyvin harvoin ratkaistavissa pelkällä yksilötasolla esimerkiksi diakoniavastaanotoilla. Usein ratkaisun ehdot ovat yhteiskunnan makrotasolla, yhteiskunnan valinnoissa ja rakenteissa. (Henttonen 1998, 24.) Sosiaalietiikassa arvioidaan eettisesti koko yhteiskuntaa ja sen rakenteellisia tekijöitä. Se on luonnollinen ja välttämätön osa kirkon diakoniaa, koska se palvelee rakkauden ja oikeudenmukaisuuden ymmärtämistä ja toteutumista. Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen diakonia on ihmisen hädän välillistä kohtaamista. Yhteiskunnan rakenteisiin kohdistuvassa diakoniassa on tavoitteena tarttua ennakoivasti hädän rakenteellisiin syihin. Diakonia, joka tiedostaa yhteiskunnallisen diakonian elimellisenä ulottuvuutenaan, sitoutuu näkemään omien ratkaisumalliensa ja lähtökohtiensa analyyttisen etsimisen vaivan yhteiskunnallisten muutosten keskellä. (Henttonen 1998, 26.) Kirkon tilastollisen vuosikirjan mukaan (Kirkkohallitus 2002, 52.) vuonna 2001 diakoniatyön tarve oli suurta. Seurakuntien väkiluvusta 7 % käytti diakoniapalveluita. Asiakaskontaktien pääasiallisena sisältönä olivat taloudelliset kysymykset (24 %), terveys- ja sairaus (21%), ihmissuhteet (18 %) ja hengelliset kysymykset (15%). Työikäisten osuus asiakaskontakteista on hiljalleen lisääntynyt ja eläkeikäisten puolestaan laskenut. 3.2 Diakonia ja taloudellinen avustaminen Seurakunnissa taloudellinen avustaminen on koettu jossakin määrin ongelmallisena. Sen katsotaan tulleen paikoitellen liian hallitsevaksi toimintatavaksi ruokapankkien myötä ja nielevän voimavaroja. Pätkätyöt ja työttömyys aiheuttavat kuitenkin edelleen toimeentuloongelmia ja yhteiskunnan tukijärjestelmien kankeus luo tilanteita, joissa tarvitaan joustavaa apua. Kunnat voisivat antaa sitä ehkäisevänä sosiaalitukena, mutta usein siihen on varattu

18 18 liian vähän varoja. Sen takia vaikeuksissa olevat turvautuvat usein seurakuntien tukeen. Myös velkaneuvonnan saatavuus on eri alueilla erilainen, mikä vaikeuttaa odotusaikana taloudellisen tuen tarvetta. ( Kirkkohallitus 2003, 38.) Iivarin ja Karjalaisen tutkimuksessa diakonian köyhät (1999, 5) todettiin, että lähes puolet (47%) diakonian avustusasiakkaista oli ylivelkaisia ja peräti kuudella kymmenellä prosentilla yksinelävistä diakonian avustusasiakkaista tosiasialliset käytettävissä olevat tulot jäivät toimeentulotukinormin alapuolelle. Tutkimus haastaa pohtimaan perusturvan korjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimus osoitti, että kirkon diakonian piirissä suhtaudutaan kriittisesti siihen näköalaan, että kirkolle kaatuu vastuu kansalaisten perusturvan huolehtimisesta. Kirkkohallituksen ohjeistus seurakuntien taloudelliseen avustamiseen on selkeä. Diakoniaavustus ei voi korvata yhteiskunnan vastuuta ja siksi ensisijainen avun lähde on sosiaalitoimi. Maksuvaikeuksissa tulee ottaa yhteyttä velkojaan ja selvittää mahdollisuutta löytää sovintoratkaisu. Diakoniatyössä todettu paikkakunnalla ilmenevä hätä tulee saattaa kunnan ja seurakuntien päättäjien tietoon. Ihmisen yksilöllinen tilanne on viimekädessä kaiken diakonisen avustamisen perusta. (Kirkon diakoniarahasto 2002.) Taloudellisen avustamisen neuvottelukunta suosittelee, että diakonian avustustoiminta tulisi riittävästi ottaa huomioon seurakunnan talous- ja henkilöresurssien suunnittelussa ja toteutuksessa. Diakoniatyössä on tärkeää myös se, että ihminen kohdataan kokonaisuutena. Taloudellisia asioita ei voi käsitellä erillisinä muista ongelmista. Tukea ja ohjausta saatetaan tarvita hengelliseen, psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Aineellinen tuki on vain osa kokonaisauttamista. (Kirkon diakoniarahasto 2002.) Perinteisiin kristillisiin arvoihin kuuluu oleellisena osana armon välittäminen toisillemme myös inhimillisellä tasolla. Velkojen anteeksiantaminen on ikivanha käsite ja sen perusta löytyy jo Raamatusta. Hän kutsui isäntänsä velalliset vuoron perään luokseen. `Paljonko olet velkaa isännälleni? `hän kysyi ensimmäiseltä. `Sata astiaa öljyä` tämä vastasi. Taloudenhoitaja sanoi: Tässä on velkakirjasi, istu ja merkitse äkkiä viisikymmentä.

19 19 Sitten hän kysyi toiselta: Èntä sinä, paljonko sinä olet velkaa? Tämä vastasi: Sata tynnyriä vehnää. `Taloudenhoitaja sanoi: Tässä velkakirjasi, merkitse kahdeksankymmentä. Luuk. 16: 5 7 Joka seitsemäs vuosi teidän tulee julistaa velkojen anteeksianto. Siitä on säädetty näin: Jokainen, joka on antanut toiselle lainan, luopukoon sen takaisinperimisestä. Lainan antaja ei saa enää vaatia velan suoritusta lähimmäiseltään, toiselta israelilaiselta, sillä Herran kunniaksi on julistettu vel kojen anteeksianto. 5. Moos. 15: 1 2 Antakaa hänelle auliisti ja iloisin mielin. Silloin Herra, teidän Jumalanne, siunaa teitä kaikissa töissänne ja kaikissa hankkeissanne. Köyhiä tulee maassanne olemaan aina. Siksi minä käsken teitä osoittamaan anteliaisuutta osattomille ja varattomille maanmiehillenne. 5. Moos. 15: AKORDIRAHASTOHANKE 4.1 Akordirahastomalli Ylivelkatilanteen ratkaisemiseksi on olemassa velkajärjestelylaki, valtion ja pankkien sovinto-ohjelma ja Takuu-Säätiön toiminta. Akordirahastomalli on kehitetty niiden ihmisten auttamiseksi, jotka jäävät olemassa olevien vaihtoehtojen ulkopuolelle joutuen ylitsepääsemättömään ahdinkoon. (Kirkon diakoniarahasto 2001.) Akordirahaston velkasovittelun toimintaideat perustuvat saksalaiseen Resofond malliin ja suomalaisiin aikaisempiin malleihin. Saksalaisessa Resofond mallissa Saksan oikeusministeriö on perustanut säätiöitä, joiden sosiaalityöntekijät selvittävät velallisen velat ja neuvottelevat hänen velkojiensa kanssa uudelleenjärjestelystä niin, että velka voitaisiin saneerata jopa 20 %:iin alkuperäisestä lainasta. Velkojat olivat yleensä suostuneet menettelyyn, sillä muussa tapauksessa he olisivat vaarassa jäädä kokonaan ilman saataviaan. Suomalainen malli oli 1930 luvun lama-aikana perustettu erityinen velkasovittelujärjestelmä, jolla valtiovalta tuli maaseudun maanviljelijöiden avuksi, jotta maatilat eivät olisi joutuneet pakko-

20 20 lunastukseen. Muita malleja olivat toisen maailmansodan jälkeen perustetut asutus- ja sotavahinkokorvausjärjestelmät, joilla sodan vahinkoja ja menetyksiä korvattiin sodassa omaisuutta menettäneille. Akordirahaston ajatus oli, että nyt taloussodassa omaisuutensa menettäneiden todellisuus otettaisiin huomioon ja heitä autettaisiin uuteen alkuun. (Viirre 2001.) Akordirahaston toimintamalli perustuu velkojan, velallisen ja akordirahaston vapaaehtoiseen sovintoratkaisuun. Sovintoratkaisu on tilanne, jossa pyritään korkojen, perintäkulujen ja pääoman kohtuullistamiseen tai osittaiseen anteeksiantoon, yhteisvastuullisten korvaustuomioiden jakamiseen pääluvunmukaisiksi ja velanmaksun aloittamiseen siten, että sovitetaan maksuaika maksukyvyn ja elämäntilanteen mukaan. (Kirkon diakoniarahasto 2001.) Kirkon diakoniarahasto suosittelee seuraavaa menettelyä akordirahaston avustusta haettaessa (liite 3). Ensimmäiseksi velallinen tapaa velkaneuvojan, jonka kanssa kartoitetaan velkajärjestelyhakemuksen pohjalta ratkaisuvaihtoehdot ja käynnistetään sovintoneuvottelut. Tämän jälkeen velallinen tapaa diakoniatyöntekijän, joka arvioi oman diakonisen ammatillisuuden kautta ratkaisuvaihtoehtoja ja avustuksen diakonisia kriteereitä. Diakoniatyöntekijä tarvittaessa tekee myös avustushakemuksen kirkon diakoniarahastolle kirkon avustushakemuslomakkeella. Hakemisprosessin aikana sovitaan velkojien kanssa kokonaisratkaisusta ja neuvotellaan sen mukaiset akordit. Lopuksi maksetaan velat syntyneen sopimuksen mukaan ja varmistetaan, että kaikki velat on näin kuitattu. (Kirkon diakoniarahasto 2002.) Akordirahaston avustusta haettaessa on kartoitettava hakijan kokonaistilanne: minkälaisia ongelmia on käytännön elämässä; miten hakijan perhe/ lapset voivat; miltä tulevaisuus näyttää, jos ei tapahdu muutosta; paljonko on velkaa ja miten ja milloin ne ovat syntyneet, mitä eri vaihtoehtoja on tilanteen ratkaisemiseksi; onko hakija käynyt velkaneuvojalla ja sosiaalitoimessa ja minkälaisia toimenpide-ehdotuksia näiltä tahoilta on saatu; onko velkaongelmaa pyritty ratkaisemaan sopimalla velkojien kanssa; onko velkajärjestely mahdollinen ja voiko takauksen saada Takuu-Säätiöstä. (Kirkon diakoniarahasto 2002., )

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Seurakuntaneuvosto 22.5.2014 sivu 1 (6) HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 22.5.2014 klo 18.00 Paikka Hakunilan kirkon kokoustila Hakunilantie 48, Vantaa Osallistujat: Jäsenet

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

KEMPELEEN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISPERIAATTEET

KEMPELEEN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISPERIAATTEET KEMPELEEN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISPERIAATTEET Hyväksytty kirkkovaltuustossa 13. päivänä lokakuuta 2016 1 Sisällys 1.1 SEURAKUNNAN TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ OHJAAVAT KIRKKOLAIN KOHDAT...

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Valokuva Henkilötunnus Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero (t) Sähköposti 1 Siviilisääty

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (5) 304 Liikaa maksetun palkan takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimus HEL 2016-003359 T 01 02 01 08 Päätös Päätöksen perustelut päätti muuttaa lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 Kokousaika 29.10.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 28 Kokouksen avaus 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 30 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

43 39 VUODEN 2015 YHTEISVASTUUKERÄYKSEN SEURAKUN- NAN OMAN OSUUDEN KOHDENTAMINEN 44 41 SUURTEN ADVENTTIMYYJÄISTEN 2014 DIAKO- NIATUOTON KOHDENTAMINEN

43 39 VUODEN 2015 YHTEISVASTUUKERÄYKSEN SEURAKUN- NAN OMAN OSUUDEN KOHDENTAMINEN 44 41 SUURTEN ADVENTTIMYYJÄISTEN 2014 DIAKO- NIATUOTON KOHDENTAMINEN DIAKONIAJOHTOKUNTA 20.11.2014 Aika: Torstai 20.11.2014 klo 17.00 18.20 Tarjoilu klo 16.45 alkaen Paikka: Kirkonkulman sali, Kirkkotie 6 liite sivu 38 KOKOUKSEN AVAUS 40 38 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Tulosryhmät ja valmennusryhmät

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Tulosryhmät ja valmennusryhmät JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Tulosryhmät ja valmennusryhmät Jalkautuva talousohjaus-hanke, Jussi Sorsimo TULOSRYHMÄT AKUUTIN KRIISIN RATKAISEMINEN VELKOJEN HOITAMISEN EDELLYTYKSET KUNTOON VELKOJEN HOITAMINEN

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05. Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä (puh. 040

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b)

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA PAIKKA Sivu / 20.4.2016 klo 18.00 alkavan iltakoulun päätyttyä. Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 14 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot