SOVINTORATKAISULLA POIS VELKAVANKEUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOVINTORATKAISULLA POIS VELKAVANKEUDESTA"

Transkriptio

1 SOVINTORATKAISULLA POIS VELKAVANKEUDESTA Tutkimus Kirkon diakoniarahaston akordirahastohankkeesta ylivelkaantuneiden auttajana Kristiina Tuohimaa Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi + diakoni (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tuohimaa, Kristiina. Sovintoratkaisulla pois velkavankeudesta. Tutkimus Kirkon diakonirahaston akordirahastohankkeesta ylivelkaantuneiden auttajana. Helsinki, Kevät 2004, 44 s. 4 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Akordirahastohankkeen tarkoituksena on etsiä ratkaisumallia niille ylivelkaantuneille, jotka eivät ole päässeet velkajärjestelyyn tai saaneet Takuu-Säätiön takausta ja joiden elämäntilanteesta nousee avustamiselle vahvat diakoniset kriteerit. Tutkimuksen tehtävänä on selvittä sitä, millaiset velalliset ovat saaneet akordirahastosta avustusta, kuinka pitkiä ovat olleet akordirahastohankkeen avustusten käsittelyajat, kuinka suuria olivat akordirahastohankkeen velat ja avustukset sekä mitkä ovat olleet diakoniatyöntekijöiden ja Kirkon diakoniarahaston perustelut avustuksille. Tutkimusmetodeina ovat kvantitatiivinen tutkimus ja kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Lähteinä tutkimukseen 18 avustusanomusta ja niihin liittyvät pöytäkirjat, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen ja tutkimusluvan lokakuuhun 2002 mennessä. Keskeisenä tutkimustuloksena on, että akordirahastosta avustusta saaneet velalliset olivat tavallisesti yksiasuvia tai perheellisiä työssäkäyviä velallisia, jotka asuvat vuokralla pääasiassa Helsingin hiippakunnan alueella. Velat olivat keskimäärin :n ja avustukset keskimäärin :n suuruisia. Tutkimuksessa avustus oli keskimäärin 1,35 % alkuperäisestä velasta. Suurin osa avustuksista pystyttiin käsittelemään alle puolessa vuodessa. Diakoniatyöntekijöiden käyttämät avustuksen perustelut liittyivät työhön, perheeseen, sairauksiin, verkostotyöhön, velallisen taloudelliseen tilaan sekä hänen tunnollisuuteensa ja kunnollisuuteensa, ongelmien kasaantumiseen, yhteiskunnalliseen vääryyteen ja kohtuuttomuuteen sekä parempaan tulevaisuuteen. Kirkon diakoniarahasto perusteli avustuksia työhön, sairauksiin, vanhuuteen, taloudelliseen tilanteeseen ja äärimmäiseen kriisin liittyvillä perusteluilla. Tutkimuksen johtopäätöksenä on akordirahaston avunsaajien velkaantumisen syitä on ollut poikkeuksetta useampia. Kaikkia diakoniatyöntekijöiden perusteluita ei kuitenkaan Kirkon diakoniarahaston hallitus ole käyttänyt päätöksissään. Ylivelkaantuneiden kokonaisvaltainen auttaminen edellyttää verkostoitumista. Diakonisten kriteerien tutkiminen ja selventäminen helpottaisi diakoniatyöntekijöiden työtä. Asiasanat: diakonia; velkaantuminen; maksukyvyttömyys; lama; kvantitatiivinen tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus; sisällönanalyysi

3 ABSTRACT Tuohimaa, Kristiina. A Solution Model for the Excessively Indebted: an assessment of The Accord Foundation project of the Church Diaconia Foundation. Helsinki. Spring 2004, Language: Finnish, 44 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The aim of this research is to describe the function of the Accord Foundation Project (Akordirahastohanke) of the Church Diaconia Foundation and to map out its granting criteria. The purpose of the project is to look for solution model for those excessively indebted who haven t gone through the legal debt arrangement or received a loan from the Guarantee Foundation and who have strong diaconal criteria behind their situation. The research methods were quantitative analysis and content analysis. The research material was gathered from 18 applications to the Accord Foundation Project. All of these had received a positive verdict for financial aid and were granted research permission. The main results of the research were that the excessively indebted who were accepted into the Accord Foundation project were mainly single or family excessively indebted who are working. They lived mainly in Helsinki diocese area. Their debts were approximately 37,500 and grants were approximately 5,000. Grant was approximately 1.35 % from the original debt. Most of the agreements took less than half a year. The criteria that the diaconal workers used in applications were based on work, family, illnesses, networks, accumulative problems, the financial situation of the excessively indebted and that they were respectable and conscientious, the apparent injustice and unfairness of society and a better future. The criteria used by the Church Diaconia Foundation were based on work, illnesses, old age, financial situation and extreme crisis. The research indicates that the excessively indebted involved in the Accord Foundation projects had several reasons for their difficult situations. The Church Diaconia Foundation did not use all the criteria in their agreements that were used by the diaconal workers. Also, it was indicated that helping the excessively indebted demands that there be a network of different helping sectors. Researching diaconal criteria would help diaconal workers in their work. Keywords: diaconia, diaconal, indebtedness, debt, insolvency, recession, quantitative research, qualitative research, content analysis

4 SISÄLLYS Sivu 1 JOHDANTO 6 2 YLIVELKAANTUMINEN Velkaantumiseen liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat Velkaongelman yhteiskunnallinen tausta Ylivelkaantuneen auttaminen Oma-apu järjestelmä lähimpänä auttajana Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta velkaantuneiden tukena Takuu-Säätiö lainan takaajana Suomen evankelisluterilainen kirkko velkaantuneiden auttajana 14 3 DIAKONIA JA VELKAANTUMINEN Diakonian lähtökohdat Diakonia ja taloudellinen avustaminen 17 4 AKORDIRAHASTOHANKE Akordirahastomalli Akordirahastohankkeen taustaa Akordirahaston diakoniset kriteerit Autetaan niitä joiden hätä on suurin Autetaan niitä, joita muilla tavoin ei auteta Eheytetään elämää 24 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen lähteet Tutkimusmenetelmä ja aineiston analysoiminen Tutkimuksen eettiset kysymykset 26 6 TUTKIMUSTULOKSET 27

5 6.1 Akordirahaston avunsaajat Avustusten käsittely ja velat Avustuksiin liittyneet diakoniatyöntekijöiden perustelut Työhön liittyvät perustelut Perheeseen liittyvät perustelut Sairauksiin liittyvät perustelut Verkostotyöhön liittyvät perustelut Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät perustelut Velallisen tunnollisuuteen ja kunnollisuuteen liittyvät perustelut Ongelmien kasaantumiseen liittyvät perustelut Yhteiskunnalliseen vääryyteen liittyvät perustelut Parempaan tulevaisuuteen viittaavat perustelut Avustuksiin liittyneet Kirkon diakoniarahaston perustelut Työhön liittyvät perustelut Perheeseen liittyvät perustelut Sairauksiin ja vanhuuteen liittyvät perustelut Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät perustelut Äärimmäiseen kriisiin liittyvät perustelut 39 7 TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimus tulosten tarkastelu Tutkimuksen luotettavuuden arvioiminen Taloudellisen avustamisen mielekkyys Diakoniset kriteerit diakoniatyöntekijöiden päätöksen teossa Tutkimuksesta nousevat uudet tutkimusaiheet 45 LÄHTEET 46 LIITTEET 49 Liite 1 Kirkon avustushakemuslomake 49 Liite 2 Kirkon avustushakemuslomakkeen täyttöohjeet 51 Liite 3 Avustuksen myöntämiseen liittyvä käsittelyprosessi 52 Liite 4 Akordirahastohankkeen esite 53

6 1 JOHDANTO Kirkon diakoniarahaston akordirahastohanke on pysäyttänyt minut miettimään diakonian identiteettiä. Tänä päivänä seurakunnissa pohditaan taloudellisen avustamisen mielettömyyttä ja seurakunnan perustehtävää evankeliumin julistajana. Usein olen kohdannut ajatuksen, ettei kirkon kuulu hoitaa ihmisen taloudellista hätää, vaan sen on keskityttävä ihmisen hengelliseen hätään. Mutta voiko kirkko kohdata ihmisen kokonaisuutena, jos se ei kohtaa myös ihmisen taloudellista hätää. Tutkimusta tehdessäni etsin tähän kysymykseen myös itse vastauksia. Ylivelkaantuneiden kohtuuttomat tilanteet ovat osa diakonian arkea. Moni velkaantunut on tosin päässyt velkajärjestelyyn tai muuten vain sopimukseen velkojiensa kanssa. Silti on niitä, jotka ovat yrityksen konkurssin, takauksen tai muun syyn takia ovat kohtuuttoman velkataakan vankina. He ovat menettäneet melkein kaiken: masennus on jatkuva seuralainen, perhesuhteet ovat rikkoutuneet, ja sielu on kipeitä kokemuksia täynnä. Tilanne on voinut jatkua jo melkein kymmenen vuotta. Edelleen nämä ihmiset joutuvat miettimään, miten rahat riittäisivät välttämättömiin elinkustannuksiin ja ruokaan. Arvaamattomat asiat, kuten sairastumisen aiheuttamat kulut, saattavat koko perheen talouden raiteiltaan, kun muutenkin eletään toimeentulon äärirajoilla. (Heikkilä, Karjalainen & Malkavaara 2000, 188.) Akordi on velallisen ja velkojan keskinäinen sopimus velan osittaisesta anteeksiannosta, kohtuullistamisesta. Käsite on ikivanha, joka löytyy myös Raamatusta, sekä osittaisena että täydellisenä anteeksiantona. Kirkon diakoniarahastossa on meneillään kokeilumuotoinen pilottihanke, jossa kokeillaan akordirahastomallin toimivuutta velkasyrjäytymisen ehkäisijänä. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on tehdä akordirahastomallista yleinen käytäntö. Hankkeen tarve nousee suoraan diakonian kentältä, kun Kirkon diakoniarahastossa ilmenee useita perheitä, joita ei voida auttaa tavanomaisilla avustussummilla (keskimäärin ), mutta jotka olisivat autettavissa pois velkakierteestä neuvotteluratkaisun avulla tavanomaista suuremmalla summalla ( ).( Kirkon diakoniarahasto 2001.)

7 7 Perusidea akordirahastomallista tulee Saksasta, jossa toimii useita erilaisia velallisen neuvontaa liittyviä rahastoja ja neuvontapisteitä (Viirre 2001). Akordirahastomallin avulla pyritään löytämään tapauskohtaisesti vapaaehtoista sovitteluratkaisua niihin velkaongelmatilanteisiin, joihin muuta ratkaisua ei ole. Ratkaisua haetaan kolmikantaperiaatteella, jossa jokainen osapuoli velallinen, velkoja ja akordirahasto osallistuu sovintaratkaisun avulla kykyjensä mukaan ongelman ratkaisuun. Akordirahastomallia on valmistellut Katakombi projektin yhteydessä perustettu velkatyöryhmä, jossa ovat edustettuina mm. Takuu-Säätiö, Suomen yrittäjät, Marttaliitto, Kuluttajavirasto, Helsingin diakonissalaitos sekä Kirkkohallituksesta Kirkon diakoniarahasto ja Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö.(kirkon diakoniarahasto 2001.) Akordirahastohankkeen saavutetuista tuloksista tehdään loppuraportti, joka kootaan hankkeen päättyessä.. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaiset velalliset ovat saaneet akordirahastosta avustusta, millaisia ovat olleet akordirahaston avustukset sekä mitkä ovat olleet diakoniatyöntekijöiden ja Kirkon diakoniarahaston hallituksen perustelut avustuksille? 2 YLIVELKAANTUMINEN Ylivelkaantuminen on tilanne, jolloin velkakuorma on muuttunut velkakriisiksi vaarantaen ihmisen toimeentulon ja uran jatkumisen sekä murskaten kokemukset omasta tarpeellisuudesta läheisille ihmisille. Kriisiksi velkatilanne voi kärjistyä, kun velallinen kokee tilanteen ylivoimaiseksi eli mahdollisuuksien loppumiseksi tai kun velkatilanne suorastaan vaarantaa velallisen taloudellisesti riippuvaisten henkilöiden hengen, terveyden tai hyvinvoinnin. Velkakriisi ei välttämättä ole pelkästään tuhoisa asia. Uusien ratkaisujen löytäminen kriisitilanteessa saattaa myös syventää kuluttajan elämänhallintaa ja parantaa hänen ongelmaratkaisukykyään. (Jarva 1996, 91.)

8 8 Juhani Iivari (1999, 35) on määritellyt kyselytutkimuksissaan ylivelkaantumisen subjektiiviseksi kokemukseksi. Mikäli perhe ei koe selviytyvänsä veloistaan käytettävissä olevilla tuloilla, perhe määritellään ylivelkaantuneeksi. Määritelmä on silti Iivarin mukaan ongelmallinen, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen tulonjakotilaston laadinnassa on huomattu, miten määritelmät muuttuvat ajan myötä: kotitaloudet katsovat itsensä ylivelkaantuneiksi yhä pienemmillä veloilla. 2.1 Velkaantumiseen liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat Velkakierre kuvaa vaihetta, jossa velkaantunut riittämättömillä tuloilla yrittää järjestellä velkojaan ja niiden maksamista. Kun tulot eivät riitä laskujen maksamiseen, kierre muuttuu tällöin vääjäämättä kriisiksi. Vasta se on johtanut heidät hakemaan apua tai sen seurauksena jokin ulkopuolinen taho on puuttunut heidän elämäänsä. (Iivari & Jarva 1996, 100) Ylivelkaantuminen ja muut erilaiset maksuvaikeudet ovat vakavasti otettavia ongelmia. Tutkimus Vantaan velkaneuvonnan asiakkaiden taloudellisesta ja terveydellisestä tilanteesta osoittaa, että maksuvaikeuksissa olevien joukossa oli fyysisesti ja psyykkisesti huonokuntoisia enemmän kuin väestössä yleensä: vähintään lieviä mielenterveysongelmia oli 78 %: lla, kun vastaava osuus koko väestöstä on 18 %. Itsemurhan tekemistä oli ajatellut 34 %, kun väestöstä tätä oli ajatellut vajaa 3 %. Useammin kuin kerran kuukaudessa joi itsensä humalaan asti lähes joka kolmas, kun väestössä tätä tekee vain 3 %. Ainoastaan puolet maksuvaikeuksissa olevista arvioi terveydentilansa hyväksi, kun väestössä keskimäärin hyväksi terveytensä arvioi 64 %. 30 % arvioi terveyden tilansa huonommaksi kuin vuotta aiemmin, kun väestössä keskimäärin näin arvioi vain 15 %. (Nykänen, Kontula. Palonen & Liukkonen 1995, 55.) Maksuvaikeuksista kärsiviä ihmisiä voidaan pitää moniongelmaisina. Taloudellisten ongelmien lisäksi myös sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ovat yleisiä. Talous- ja velkaneuvonta on velkaantuneille yleensä välttämätön, mutta se ei välttämättä vielä riitä, jotta

9 9 elämästä selviäisi muilta osin. Usein maksuvaikeuksista kärsivät ovat sosiaalisesti eristäytyviä ja ahdistuksensa seurauksena psyykkisesti lamaantuneita. Psyykkiset paineet heijastuvat olemukseen haluttomuutena ja väsymyksenä. (Nykänen, Kontula. Palonen & Liukkonen 1995, 76, 79.) 2.2 Velkaongelman yhteiskunnallinen tausta 1980-luvun lopulla Suomen velkaongelma kärjistyi nopeasti, kun Suomen talous koki mm. rahamarkkinoiden vapauttamisen seurauksena voimakkaan ylikuumenemisen. Vuosina talouden romahdus oli tuotannolla ja työllisyydellä mitattuna vakavampi kuin missään teollisuusmaassa toisen maailmansodan jälkeen on tapahtunut. Se on verrattavissa lähinnä 1930-luvun lamaan siitä pahiten kärsineissä maissa. (Suomen Akatemia 2003.) Laman jälkeisinä vuosina on Suomessa jatkuvasti ollut yli ihmistä maksuhäiriörekisterissä. Lähes saman verran on henkilöitä ollut myös ulosotossa. Tilastokeskuksen tulonjakoaineistossa ylivelkaisiksi itsensä kokeneiden joukon näyttää nyt tasaantuneen noin kotitalouden tasolle. (Iivari 2001,1.) Kun tarkastellaan kotitalouksien suuruuksia ja takauksien kautta ylivelkaantuneita, ylivelkaongelma saattaa koskettaa todellisuudessa useampia satoja tuhansia suomalaisia. Toimenpiteenä ylivelkaantuneitten auttamiseksi säädettiin laki velkajärjestelystä, joka antaa ylivelkaantuneelle mahdollisuuden vapautua mahdollisesta elinikäisestä ylivelkaantumisesta ja maksukyvyttömyydestä viiden vuoden maksuohjelman jälkeen. Jos velallisella on pienet tulot, hänellä on mahdollisuus vapautua veloista myös ns. 0-ohjelmalla. (Pinomaa 1996, 186.) Velkajärjestelyyn pääsemiselle on asetettu erilaisia ehtoja, kuten töissä olo ja säännölliset tulot. Työssä olon ehtoa on myöhemmin lievennetty. Oikeus on voinut evätä velkajärjestelyn, jos katsotaan velallisen olevan ns. kevytmielinen velkaantunut. Velkajärjestelyyn on ollut vaikea päästä ja siihen hakeutuminen on vaatinut sitä, että velallinen itse selvittää,

10 10 kenelle hän on velkaa ja kuinka paljon. Konkurssiin liittyy usein hyvin voimakkaita tunteita; vihaa, katkeruutta ja myös häpeää. Monen konkurssin tehneen yrittäjän velkajärjestelyyn hakeutuminen on jo heti alkuunsa päättynyt siihen, että hänellä ei ole ollut riittävästi voimavaroja velkojensa selvittelyyn. Hän ei ole yksinkertaisesti kyennyt koskemaan velkapapereihin. (Lampela-Kivistö 2002,12.) Tammikuussa 2001 oikeusministeriö nimesi erillisen velkaongelmatyöryhmän selvittämään, mitä voitaisiin tehdä ylivelkaantuneitten hyväksi. Toimikunta teki ehdotuksen, jonka mukaan velkojen vanhentumisrajaksi määrättäisiin kolme tai viisitoista vuotta. Kolmen vuoden vanhentumismallille on tukea haettu esimerkiksi Yhdysvalloista ja Hollannista. Yhdysvalloissa velallisella on mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin, jolloin hän menettää kaiken omaisuutensa mutta vapautuu samalla kaikista veloistaan ja voi aloittaa uuden elämänsä puhtaalta pöydältä. Tai hän voi säilyttää omaisuutensa ja hänelle vahvistetaan kolmen vuoden maksuohjelma, jonka päättymisen jälkeen hän voi anoa vapautusta lopuista veloista. Myös Hollannin uusi velkajärjestelylakiesitys pitää sisällään uuden alun mahdollisuuden ja kolmen vuoden maksuajan. (Lampela-Kivistö,14.) Yhdysvalloissa ja Manner-Euroopassa kolmen vuoden maksuohjelmalle esitetään ainakin kolme pätevää perustetta. Yksi peruste löytyy tutkimuksista, joiden mukaan kolme vuotta pitempään kestänyt elämä toimeentulon minimissä uhkaa passivoida ihmisen lopullisesti. Näissä maissa katsotaan, että velallisen pitäminen jatkuvassa henkisessä ja taloudellisessa lamassa ylivelkansa vuoksi on epäinhimillistä ja epätarkoituksenmukaista. Toisena perusteena on se, että kolmea vuotta pitemmät maksuohjelmat eivät mahdollista uutta alkua velalliselle. Kolmas peruste löytyy luotonantajilta, jotka korostavat, että kolme vuotta pitempään jatkuvat velanmaksuohjelmat syrjäyttävät velallisen helposti lainamarkkinoilta, ja he näin menettävät velallisensa. (Lampela-Kivistö, 14.) Valtio, pankkien edustajat ja Takuu-Säätiö allekirjoittivat toukokuussa 2002 asiakirjan, jossa pankit sitoutuivat hakemaan sovintoratkaisua niiden velallisten kanssa, joiden velkaongelma on peräisin lamavuosilta Tavoitteena on, että velkojat sopivat vanhojen velkasuhteiden takaisinmaksuehdot velallisten kanssa sen sisältöisiksi, mihin velkajär-

11 11 jestelyssä päädyttäisiin käräjäoikeudessa. Tämä ns. velkasovinto-ohjelma voi siis auttaa niitä lama-aikana velkaantuneita, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet velkajärjestelyä. (Kuluttajavirasto 2003.) Vuoden 1997 jälkeen velkaneuvonnassa tehdyt sopimusratkaisut ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tämä on näkynyt velkaneuvonnassa, jossa sopimusten osuus on noussut 80 prosenttiin ja vain 20 prosenttia asioista on viety tuomioistuinkäsittelyyn. Lisäksi velkojen vapaaehtoista uudelleenjärjestelyä tapahtuu paljon velkaneuvonnan ulkopuolella. (Iivari 2001, 2.) Velkojen anteeksiantamisesta on käyty yhteiskunnasamme kiivasta keskustelua. Näkemykset maksumoraaliltaan oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta vaihtelevat. Ajatus velkojen anteeksiantamisesta on kuohuttanut niin vastustajien kuin kannattajienkin tunteita. Velkojen anteeksiannon vastustajien mielestä keplottelu lisääntyisi, jos pelote elinikäisestä velkaantumisesta poistettaisiin ja lainanottajiksi pyrkivät valikoitumaan sellaiset, jotka vähät välittävät toisen omaisuudesta. Heidän mukaansa myös korot nousisivat, kun lainanantajat siirtäisivät riskin rahan lainaajille. Anteeksiannon vastustajien mukaan yhteiskuntamoraali rappeutuu ja kaikkien elämä käy vaikeaksi, jos allekirjoitettuihin sopimuksiin ei voida enää luottaa. Anteeksiannon kannattajat vetoavat yhteiskuntamoraalin inhimilliseen puoleen. Jos tappajatkin saavat uuden mahdollisuuden kunnialliseen elämään, mikseivät siis myös ylivelkaantuneet. Heidän mielestä ylivelkaantuneet eivät ole syrjäytyneitä vaan syrjäytettyjä ja heidän tulisi saada takaisin yhteiskuntaan tuottamaan muutakin kuin kuluja. (Heikkinen, D4) 2.3 Ylivelkaantuneen auttaminen Ylivelkaantuneen auttaminen on pirstoutunut usealle eri auttajataholle. Jokaisella auttajalla on omat lähtökohtansa auttamistyölle. Yhteistyö eri auttajatahojen kanssa on vielä riippuvainen työntekijän omasta aktiivisuudesta. Akordirahastohanke on Kirkon diakoniarahaston kokeilumuotoinen hanke, niin että se voisi omalla esimerkillään kannustaa myös muita auttajatahoja tekemään akordirahastomallin mukaista sovittelutyötä.

12 12 Kuva 1 Ylivelkaantuneen auttamisjärjestelmä Yllä olevaan kuvioon olen hahmotellut velallisen auttajatahoja. Kuvio osoittaa ne tahot, jotka saattavat olla mukana velkaantuneen elämässä. Ylivelkaantuneen ihmisen auttaminen edellyttää verkostoitumista. Jos verkostotyö tai muu avun koordinoiminen ei suju, voi velkaantunut joutua hankalaan välikäteen eri auttajatahojen pompoteltavaksi Oma-apu järjestelmä lähimpänä auttajana Lamasta ja velkaantumisesta selviytymisen yhtenä keinona on pidetty ihmisten omaapuryhmien elvyttämistä, jotka ovat kautta aikojen välittäneet suuren osan ihmisten muilta saamasta avusta. Erityisen tärkeä on sukulaisten verkosto, jota kautta molemminpuolinen mittavampi apu on aina kanavoitunut. Omien vaikeuksien voittaminen tai lievittäminen tällaisen yhteistyön kautta vahvistaa ihmisen itseluottamusta ja auttaa selviämään entistä paremmin myös tulevista koettelemuksista. (Nykänen, Kontula. Palonen & Liukkonen 1995, 79.)

13 Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta velkaantuneen tukena Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, joka on pääasiassa kuntien järjestämää. Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan yksityishenkilölle tietoa ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta ja avustetaan ylivelkaantuneita velkaongelmien hoitamisessa vapaaehtoisin sopimuksin tai velkajärjestelynä tuomioistuimessa. (Kuluttajavirasto 2003.) Talous- ja velkaneuvonta koostuu talous- ja oikeusneuvonnasta, oikeus- ja sosiaalipoliittisesta sekä ehkäisevästä toiminnasta, elämänhallintaan liittyvästä, sosiaalisesta ja kasvatuksellisesta tuesta. Velallisen ja velkojan kannalta paras lopputulos on sellainen, jossa asiakas voi säilyttää itsetuntonsa ja voi tuntea vaikuttaneensa ongelmien voittamiseen. Velkaneuvonnan tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen tukeminen. Pyrkimyksenä on tavoittaa sellaiset ihmiset, joille ylivelkaantuminen ja taloudelliset vaikeudet aiheuttavat psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia. Asiakkaalle annetaan velka- ja talousneuvonnan ohella henkistä tukea elämänkriiseissä, jotka saattavat olla joko syy tai seuraus taloudelliseen ahdinkoon. (Suomen mielenterveysseura 1999, 47, 52.) Takuusäätiö lainan takaajana Takuu-Säätiö myöntää takauksia ylivelkaantuneille yksityishenkilöille. Tavoitteena on, että takauksen avulla hakija saa yhdistettyä velkansa uudella pankkilainalla (ns. järjestelylainalla) ja voi siten selviytyä itsenäisesti velkojensa maksamisesta. Toiminnan tarkoituksena on myös ennaltaehkäisy. Tällöin hakijalle voidaan myöntää takaus, jotta hän voi rahoittaa pankkilainalla kodin tavanomaisia hankintoja ja muita poikkeuksellisen suuria menoja ja näin välttyä esimerkiksi kalliskorkoisten kulutusluottojen riskeiltä tai laskujen rästiintymiseltä. Luottohäiriömerkintä ei ole este takauksen saamiselle, mutta velkajärjestelyssä oleva henkilö ei pääsääntöisesti voi saada takausta. (Takuu-Säätiö 2003.)

14 14 Takaushakemus tulee laatia yhdessä paikallisen talous- ja velkaneuvojan tai sosiaali- tai diakoniatyöntekijän kanssa. Tämä neuvottelee tarvittaessa velallisen velkojien kanssa sovintoratkaisuista ennen hakemuksen lähettämistä Takuu-Säätiöön. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijat ovat motivoituneita hoitamaan lainojaan vapaaehtoisesti, heillä on maksuvaraa uuden järjestelylainan kuukausierien maksuun eikä heillä ole muita mahdollisuuksia saada järjestelylainalleen vakuutta. Maksuvaraa velkojen hoitoon määritellään samojen periaatteiden mukaan kuin velkajärjestelylain maksuohjelmassa. Velkojen järjestelyyn myönnettävä takaus voi olla korkeintaan ja laina-aika kahdeksan vuotta. (Takuu-Säätiö 2003.) Takauksen voi saada kodin hankintojen ja muiden menojen rahoittamiseen silloin, kun hakijalla ei ole käytettävissä muuta kohtuuehtoista rahoituskeinoa, esimerkiksi pienten tulojen tai vakuuksien puuttumisen vuoksi. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle jää pakollisten menojen ja takauslainan hoitokulujen jälkeen käyttövaroja vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä. Takauksen ehtona on aina, että hakijan kokonaisvelkatilanne on järjestyksessä tai että se voidaan samalla järjestellä. Takauksen määrä voi olla euroa ja laina-aika enintään viisi vuotta. (Takuu-Säätiö 2003.) Suomen evankelisluterilainen kirkko velkaantuneiden auttajana Suomen evankelisluterilainen kirkko on ollut edelläkävijä ylivelkaantuneiden ongelmien esille tuojana. Diakonian painopiste on laman jälkeen siirtynyt vanhuksista työikäisiin, työttömyyden, velka- ja muiden talousongelmien sekä usein mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien asiakkaiden pulmiin. Diakoniatyöntekijät ryhtyivät velkaneuvojiksi ennen kuin muuta työvoimaa ehdittiin palkata. (Malkavaara 2000, 50,51.) Suomessa on vajaa 600 seurakuntaa. Jokainen seurakunta päättää itsenäisesti avustamisen periaatteista ja laajuudesta. Seurakuntien ja seurakuntayhtymien omat avustukset ovat useimmiten suhteellisen pieniä akuuttiin hätään kohdistuneita avustuksia. Hiippakuntien ja

15 15 seurakuntayhtymien avustusmahdollisuudet ovat suuremmat kuin yksittäisten seurakuntien. Kun seurakuntien avustussummat ovat useimmiten joitakin kymmeniä euroja, ovat hiippakuntien ja seurakuntayhtymien avustukset suurempia useiden satojen eurojen avustuksia. Avustusta hiippakunnilta ja seurakuntayhtymiltä tulee hakea oman seurakunnan diakonian viranhaltijan kautta. Kirkon katastrofirahasto perustettiin vuonna 1967 kirkon yhteiseksi avustusrahastoksi, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja lähinnä kotimaiseen avustustoimintaan nopean avun antamiseksi hätätilaan tai onnettomuuden uhreiksi joutuneille yksityisille henkilöille ja yhteisöille. Avun kohteena olivat tyypilliset katastrofitilanteet: tulipalot, onnettomuudet ja tulvat luvun lopulla näytti yleisesti, että taloudellisen avustamisen tarve merkittävässä mittakaavassa oli väistymässä. Laman myötä taloudellisen avustuksen tarve tuli kuitenkin jälleen ajankohtaiseksi, eikä se ole poistunut vieläkään. Vuonna 1999 rahaston nimi vaihtui Kirkon diakoniarahastoksi. Nimenmuutoksen myötä toimintaperiaatteet eivät kuitenkaan muuttuneet. (Hirstiö-Snellman 2000, 6.) Kirkon diakoniarahastosta avustusta voi saada yksityinen henkilö, perhe tai yhteisö. Rahaston hallitus myöntää avustuksia ensisijaisesti taloudelliseen ahdinkoon joutuneille henkilöille kotimaassa. Paikallisseurakunnassa diakoniatyöntekijä tekee rahastoon avustushakemuksen ja vastaa avustuksen käyttämisestä myönnettyyn tarkoitukseen. Avustushakemukset käsitellään diakoniarahaston hallituksen kokouksessa. Rahasto saa varansa pääasiassa Lähimmäisen päivän lehdestä ja lahjoituksista, testamenteista, muista kolehdeista ja viime vuosina myös Yhteysvastuukeräyksistä. Laman aikana ( ) Silloisen Kirkon Katastrofirahaston (nykyisen Kirkon diakoniarahaston) anomukset lisääntyivät lähes viisinkertaisesti. Laman loppuminen ei näkynyt rahaston hakemuksissa päinvastoin voitiin havaita asiakkaiden elämäntilanteen vaikeutuminen ja talous- ja mielenterveysongelmien syveneminen. (Heikkilä, Karjalainen&Malkavaara 2000, 291,292.)

16 16 3 DIAKONIA JA VELKAANTUMINEN 3.1 Diakonian lähtökohdat Diakonian alkujuuret ja lähteet nousevat Uudesta testamentista ja varhaiskirkosta. Diakonian lähtökohdat nousevat useasta eri kertomuksesta ja Raamatun kohdasta. Useimmiten viitataan rakkauden kaksoiskäskyyn ( Matt 22: 37-40), Jeesuksen vertaukseen laupiaasta Samarialaisesta ( Lk 10: 25-37) tai Apostolien tekojen kertomukseen diakonien asettamisesta ( Apt. 6: 1-6), mutta koko Jeesuksen toiminta parantajana, köyhien ja syrjittyjen ystävänä sekä Jumalan valtakunnan julistajana ja Herran kärsivänä palvelijana, samoin kuin alkuseurakunnan elämäntapa keskinäisen jakamisen ja huolenpidon yhteisönä ( Apt. 2: 42-47) antaa inspiraatiota ja suuntaviivoja diakonialle. (Kirkkohallitus 2003, 6.) Diakonian historia osoittaa, että diakonialla on ollut hyvin erilaisia muotoja ja toteutustapoja. Diakonian merkittävyys on vaihdellut, niin kirkossa kuin siinä yhteiskunnassa, jonka osana kirkko kulloinkin on ollut. Diakonia on aina kuitenkin ollut kristillisen uskon ulottuvuus ja sen uskon ja etiikan keskeinen sovellutus käytännössä. Tällä tavoin diakonia on osa kirkkohistoriaa, mutta myös osa länsimaista sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. (Henttonen 1998, 14.) Diakoniatyön tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Hätä, jonka diakoniatyö kohtaa on sekä aineellista, henkistä että hengellistä. Diakoniatyö toteuttaa seurakunnan perustehtävää julistaen evankeliumia lähimmäisen rakkauden ja konkreettisten tekojen kautta. Kirkon diakoniatyön kohdentuminen on sidoksissa yhteiskunnan taloudelliseen tilaan sekä siihen kuinka hyvin ja oikeudenmukaisesti yhteiskunta ja erityisesti julkinen valta ovat pystyneet takaamaan riittävän perusturvan ja palvelut kaikille. (Kirkon aineellisen avun työryhmä 2000.)

17 17 Syvänä ja laajana Suomea kohdannut lama piirtää osin kipeälläkin tavalla näkyviin karitatiivisen, yksityistä ihmistä koskevan diakonian rajat. Työttömyys, pankkikriisi, ylivelkaantuminen, syrjäytyminen ja sosiaalisen turvaverkoston purkaminen koskevat kipeästi satoja tuhansia suomalaisia. Henkilökohtaisesti koettuinakaan hänen hätänsä ja ongelmassa ovat hyvin harvoin ratkaistavissa pelkällä yksilötasolla esimerkiksi diakoniavastaanotoilla. Usein ratkaisun ehdot ovat yhteiskunnan makrotasolla, yhteiskunnan valinnoissa ja rakenteissa. (Henttonen 1998, 24.) Sosiaalietiikassa arvioidaan eettisesti koko yhteiskuntaa ja sen rakenteellisia tekijöitä. Se on luonnollinen ja välttämätön osa kirkon diakoniaa, koska se palvelee rakkauden ja oikeudenmukaisuuden ymmärtämistä ja toteutumista. Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen diakonia on ihmisen hädän välillistä kohtaamista. Yhteiskunnan rakenteisiin kohdistuvassa diakoniassa on tavoitteena tarttua ennakoivasti hädän rakenteellisiin syihin. Diakonia, joka tiedostaa yhteiskunnallisen diakonian elimellisenä ulottuvuutenaan, sitoutuu näkemään omien ratkaisumalliensa ja lähtökohtiensa analyyttisen etsimisen vaivan yhteiskunnallisten muutosten keskellä. (Henttonen 1998, 26.) Kirkon tilastollisen vuosikirjan mukaan (Kirkkohallitus 2002, 52.) vuonna 2001 diakoniatyön tarve oli suurta. Seurakuntien väkiluvusta 7 % käytti diakoniapalveluita. Asiakaskontaktien pääasiallisena sisältönä olivat taloudelliset kysymykset (24 %), terveys- ja sairaus (21%), ihmissuhteet (18 %) ja hengelliset kysymykset (15%). Työikäisten osuus asiakaskontakteista on hiljalleen lisääntynyt ja eläkeikäisten puolestaan laskenut. 3.2 Diakonia ja taloudellinen avustaminen Seurakunnissa taloudellinen avustaminen on koettu jossakin määrin ongelmallisena. Sen katsotaan tulleen paikoitellen liian hallitsevaksi toimintatavaksi ruokapankkien myötä ja nielevän voimavaroja. Pätkätyöt ja työttömyys aiheuttavat kuitenkin edelleen toimeentuloongelmia ja yhteiskunnan tukijärjestelmien kankeus luo tilanteita, joissa tarvitaan joustavaa apua. Kunnat voisivat antaa sitä ehkäisevänä sosiaalitukena, mutta usein siihen on varattu

18 18 liian vähän varoja. Sen takia vaikeuksissa olevat turvautuvat usein seurakuntien tukeen. Myös velkaneuvonnan saatavuus on eri alueilla erilainen, mikä vaikeuttaa odotusaikana taloudellisen tuen tarvetta. ( Kirkkohallitus 2003, 38.) Iivarin ja Karjalaisen tutkimuksessa diakonian köyhät (1999, 5) todettiin, että lähes puolet (47%) diakonian avustusasiakkaista oli ylivelkaisia ja peräti kuudella kymmenellä prosentilla yksinelävistä diakonian avustusasiakkaista tosiasialliset käytettävissä olevat tulot jäivät toimeentulotukinormin alapuolelle. Tutkimus haastaa pohtimaan perusturvan korjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimus osoitti, että kirkon diakonian piirissä suhtaudutaan kriittisesti siihen näköalaan, että kirkolle kaatuu vastuu kansalaisten perusturvan huolehtimisesta. Kirkkohallituksen ohjeistus seurakuntien taloudelliseen avustamiseen on selkeä. Diakoniaavustus ei voi korvata yhteiskunnan vastuuta ja siksi ensisijainen avun lähde on sosiaalitoimi. Maksuvaikeuksissa tulee ottaa yhteyttä velkojaan ja selvittää mahdollisuutta löytää sovintoratkaisu. Diakoniatyössä todettu paikkakunnalla ilmenevä hätä tulee saattaa kunnan ja seurakuntien päättäjien tietoon. Ihmisen yksilöllinen tilanne on viimekädessä kaiken diakonisen avustamisen perusta. (Kirkon diakoniarahasto 2002.) Taloudellisen avustamisen neuvottelukunta suosittelee, että diakonian avustustoiminta tulisi riittävästi ottaa huomioon seurakunnan talous- ja henkilöresurssien suunnittelussa ja toteutuksessa. Diakoniatyössä on tärkeää myös se, että ihminen kohdataan kokonaisuutena. Taloudellisia asioita ei voi käsitellä erillisinä muista ongelmista. Tukea ja ohjausta saatetaan tarvita hengelliseen, psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Aineellinen tuki on vain osa kokonaisauttamista. (Kirkon diakoniarahasto 2002.) Perinteisiin kristillisiin arvoihin kuuluu oleellisena osana armon välittäminen toisillemme myös inhimillisellä tasolla. Velkojen anteeksiantaminen on ikivanha käsite ja sen perusta löytyy jo Raamatusta. Hän kutsui isäntänsä velalliset vuoron perään luokseen. `Paljonko olet velkaa isännälleni? `hän kysyi ensimmäiseltä. `Sata astiaa öljyä` tämä vastasi. Taloudenhoitaja sanoi: Tässä on velkakirjasi, istu ja merkitse äkkiä viisikymmentä.

19 19 Sitten hän kysyi toiselta: Èntä sinä, paljonko sinä olet velkaa? Tämä vastasi: Sata tynnyriä vehnää. `Taloudenhoitaja sanoi: Tässä velkakirjasi, merkitse kahdeksankymmentä. Luuk. 16: 5 7 Joka seitsemäs vuosi teidän tulee julistaa velkojen anteeksianto. Siitä on säädetty näin: Jokainen, joka on antanut toiselle lainan, luopukoon sen takaisinperimisestä. Lainan antaja ei saa enää vaatia velan suoritusta lähimmäiseltään, toiselta israelilaiselta, sillä Herran kunniaksi on julistettu vel kojen anteeksianto. 5. Moos. 15: 1 2 Antakaa hänelle auliisti ja iloisin mielin. Silloin Herra, teidän Jumalanne, siunaa teitä kaikissa töissänne ja kaikissa hankkeissanne. Köyhiä tulee maassanne olemaan aina. Siksi minä käsken teitä osoittamaan anteliaisuutta osattomille ja varattomille maanmiehillenne. 5. Moos. 15: AKORDIRAHASTOHANKE 4.1 Akordirahastomalli Ylivelkatilanteen ratkaisemiseksi on olemassa velkajärjestelylaki, valtion ja pankkien sovinto-ohjelma ja Takuu-Säätiön toiminta. Akordirahastomalli on kehitetty niiden ihmisten auttamiseksi, jotka jäävät olemassa olevien vaihtoehtojen ulkopuolelle joutuen ylitsepääsemättömään ahdinkoon. (Kirkon diakoniarahasto 2001.) Akordirahaston velkasovittelun toimintaideat perustuvat saksalaiseen Resofond malliin ja suomalaisiin aikaisempiin malleihin. Saksalaisessa Resofond mallissa Saksan oikeusministeriö on perustanut säätiöitä, joiden sosiaalityöntekijät selvittävät velallisen velat ja neuvottelevat hänen velkojiensa kanssa uudelleenjärjestelystä niin, että velka voitaisiin saneerata jopa 20 %:iin alkuperäisestä lainasta. Velkojat olivat yleensä suostuneet menettelyyn, sillä muussa tapauksessa he olisivat vaarassa jäädä kokonaan ilman saataviaan. Suomalainen malli oli 1930 luvun lama-aikana perustettu erityinen velkasovittelujärjestelmä, jolla valtiovalta tuli maaseudun maanviljelijöiden avuksi, jotta maatilat eivät olisi joutuneet pakko-

20 20 lunastukseen. Muita malleja olivat toisen maailmansodan jälkeen perustetut asutus- ja sotavahinkokorvausjärjestelmät, joilla sodan vahinkoja ja menetyksiä korvattiin sodassa omaisuutta menettäneille. Akordirahaston ajatus oli, että nyt taloussodassa omaisuutensa menettäneiden todellisuus otettaisiin huomioon ja heitä autettaisiin uuteen alkuun. (Viirre 2001.) Akordirahaston toimintamalli perustuu velkojan, velallisen ja akordirahaston vapaaehtoiseen sovintoratkaisuun. Sovintoratkaisu on tilanne, jossa pyritään korkojen, perintäkulujen ja pääoman kohtuullistamiseen tai osittaiseen anteeksiantoon, yhteisvastuullisten korvaustuomioiden jakamiseen pääluvunmukaisiksi ja velanmaksun aloittamiseen siten, että sovitetaan maksuaika maksukyvyn ja elämäntilanteen mukaan. (Kirkon diakoniarahasto 2001.) Kirkon diakoniarahasto suosittelee seuraavaa menettelyä akordirahaston avustusta haettaessa (liite 3). Ensimmäiseksi velallinen tapaa velkaneuvojan, jonka kanssa kartoitetaan velkajärjestelyhakemuksen pohjalta ratkaisuvaihtoehdot ja käynnistetään sovintoneuvottelut. Tämän jälkeen velallinen tapaa diakoniatyöntekijän, joka arvioi oman diakonisen ammatillisuuden kautta ratkaisuvaihtoehtoja ja avustuksen diakonisia kriteereitä. Diakoniatyöntekijä tarvittaessa tekee myös avustushakemuksen kirkon diakoniarahastolle kirkon avustushakemuslomakkeella. Hakemisprosessin aikana sovitaan velkojien kanssa kokonaisratkaisusta ja neuvotellaan sen mukaiset akordit. Lopuksi maksetaan velat syntyneen sopimuksen mukaan ja varmistetaan, että kaikki velat on näin kuitattu. (Kirkon diakoniarahasto 2002.) Akordirahaston avustusta haettaessa on kartoitettava hakijan kokonaistilanne: minkälaisia ongelmia on käytännön elämässä; miten hakijan perhe/ lapset voivat; miltä tulevaisuus näyttää, jos ei tapahdu muutosta; paljonko on velkaa ja miten ja milloin ne ovat syntyneet, mitä eri vaihtoehtoja on tilanteen ratkaisemiseksi; onko hakija käynyt velkaneuvojalla ja sosiaalitoimessa ja minkälaisia toimenpide-ehdotuksia näiltä tahoilta on saatu; onko velkaongelmaa pyritty ratkaisemaan sopimalla velkojien kanssa; onko velkajärjestely mahdollinen ja voiko takauksen saada Takuu-Säätiöstä. (Kirkon diakoniarahasto 2002., )

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12. Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot TURKU 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle,

Näytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 2 V elkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset 2.1.1 Yleistä Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 8 jolla on kotipaikka Suomessa.

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot TAMPERE 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

YLIVELKAANTUMISEN ONGELMAAN UUSIA RATKAISUJA

YLIVELKAANTUMISEN ONGELMAAN UUSIA RATKAISUJA YLIVELKAANTUMISEN ONGELMAAN UUSIA RATKAISUJA JUHANI IIVARI YLIVELKAISUUDEN KEHITYKSESTÄ Laman jälkeisinä vuosina Suomessa on jatkuvasti ollut yli 300 000 ihmistä maksuhäiriörekisterissä. Lähes saman verran

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä 2 Sisältö 1. Talous- ja velkaneuvonta...5 2. Maksujärjestelyt...5 3. Sopimukseen perustuva velkojen järjestely...5 4. Velkojen järjestely järjestelylainalla

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ

SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (6) SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ Yleistä Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan 1.1.2003 (1133/2002). Sosiaalisen luototuksen

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot KOUVOLA 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luotto 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta hyväksyttiin 20.12.2002/133 ja laki astui voimaan 1.1.2003 Sosiaalinen luototus

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

Talous- ja velka- asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka- asioissa auttavat tahot Talous- ja velka- asioissa auttavat tahot 2014 OMILLE JALOILLE -TUKIHENKILÖT Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi:

AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi: AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE Asiakas: Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puh.nro.: Sähköpostiosoite: Äidinkieli ja kansalaisuus: Siviilisääty: Lähiomainen: Puoliso: Nimi: Henkilötunnus: Osoite:

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes Oikeus 2011 Velkajärjestelyt 2011, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2011 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk) Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu?

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elisa Valkama Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Verkkokatsauksia 18/2011 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Johdanto 2 2

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla /Minna Mattila. 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki

Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla /Minna Mattila. 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla / 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Takuu-Säätiö edistää ennalta-arvaamattomasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009)

Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) 1. Työryhmän ehdotuksen keskeinen sisältö

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI Kh 9.6.2014 175 NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI NURMIJÄRVEN KUNTA Kunnanhallitus / kunnanvaltuusto Keskustie 2, 01900 NURMIJÄRVI KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS VALTIOKONTTORI Rahoitus Erityisrahoitusjärjestelyt PÄÄTÖS 13.10.14 LOIMAAN,KAUPUNKI DG, a - r, o..(13 i i ' 1 Ol / V Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-asunnot c/o Hulmin Huolto Oy Hannele Vainio Kauppalankatu

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2013 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Raili Gothóni 2.11.2012

Raili Gothóni 2.11.2012 Raili Gothóni 2.11.2012 Ruokakasseja, pieniä avustuksia lähikauppaan, vaatimuksia vuokrarästin maksamisesta. Hätäähän tämäkin on, mutta mitä sillä autetaan. Minulla on aivan erilainen kuva diakoniasta,

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

43 39 VUODEN 2015 YHTEISVASTUUKERÄYKSEN SEURAKUN- NAN OMAN OSUUDEN KOHDENTAMINEN 44 41 SUURTEN ADVENTTIMYYJÄISTEN 2014 DIAKO- NIATUOTON KOHDENTAMINEN

43 39 VUODEN 2015 YHTEISVASTUUKERÄYKSEN SEURAKUN- NAN OMAN OSUUDEN KOHDENTAMINEN 44 41 SUURTEN ADVENTTIMYYJÄISTEN 2014 DIAKO- NIATUOTON KOHDENTAMINEN DIAKONIAJOHTOKUNTA 20.11.2014 Aika: Torstai 20.11.2014 klo 17.00 18.20 Tarjoilu klo 16.45 alkaen Paikka: Kirkonkulman sali, Kirkkotie 6 liite sivu 38 KOKOUKSEN AVAUS 40 38 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

203 Diakonisen painotuksen harkinnanvaraiset määrärahat vuoden 2015 talousarvioesityksessä sekä vuosien 2015-2017 toiminta- ja taloussuunnitelmassa

203 Diakonisen painotuksen harkinnanvaraiset määrärahat vuoden 2015 talousarvioesityksessä sekä vuosien 2015-2017 toiminta- ja taloussuunnitelmassa 349/2014 203 Diakonisen painotuksen harkinnanvaraiset määrärahat vuoden 2015 talousarvioesityksessä sekä vuosien 2015-2017 toiminta- ja taloussuunnitelmassa Päätösehdotus Yhteisen seurakuntatyön johtaja

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot HELSINKI 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kyllä, mistä? En. Maksuhäiriömerkintä Vakuuksien puute

Kyllä, mistä? En. Maksuhäiriömerkintä Vakuuksien puute HAKEMUS MUUTOS HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Hakijan nimi Kotiosoite Postinumero ja toimipaikka Saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Puhelin Sähköposti LAINAHAKEMUS Toivottu lainamäärä Käyttökohde ja selvitys, miten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Tulosryhmät ja valmennusryhmät

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Tulosryhmät ja valmennusryhmät JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Tulosryhmät ja valmennusryhmät Jalkautuva talousohjaus-hanke, Jussi Sorsimo TULOSRYHMÄT AKUUTIN KRIISIN RATKAISEMINEN VELKOJEN HOITAMISEN EDELLYTYKSET KUNTOON VELKOJEN HOITAMINEN

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot