ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET"

Transkriptio

1 VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja keho 2 Lääkehoito 3 Mielen hyvinvointi 4 Muistisairauteen liittyvät kysymykset 5 Lähi- ja perhesuhteet 6 Sosiaalinen esteettömyys

2 OSAAMISTARPEET Tässä osiossa tarkastellaan vanhustyön osaamistarpeita sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, mielen hyvinvoinnin, muistisairauden ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä lähi- ja perhesuhteiden näkökulmasta. Erilaisten elämäntarinoiden ja pelkojen ymmärtäminen mahdollistaa entistä paremmin terveyteen, hyvinvointiin ja palveluntarpeisiin liittyvien tarpeiden tunnistamisen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioon ottaminen vanhustyön ammattilaisten koulutuksessa ja vanhustyön kentällä edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ikäihmisten joukossa. 1 SUKUPUOLI-IDENTITEETTI, SUKUPUOLEN ILMAISU JA KEHO Sukuelinten ulkonäön vaihtelevuus Sukupuolen korjaukseen liittyvän kirurgian/toimenpiteiden lopputulokset Erot sukuelimien ja ihmisen ilmaiseman sukupuolen välillä Sukupuolen ilmaisuun liittyvät kysymykset Intersukupuolisen henkilön tai sukupuoltaan transidentiteetin vuoksi korjanneen henkilön keho voi olla erilainen kuin mitä hoitohenkilökunta olettaa henkilön ilmaiseman sukupuolen perusteella. Työntekijän, joka avustaa esimerkiksi pukeutumisessa tai peseytymisessä, on hyvä olla yleisellä tasolla tietoinen kehon ja sukuelinten ulkonäön vaihtelevuuden mahdollisuudesta tai siitä, että sukuelimet voivat olla erilaiset kuin ikäihmisen ilmaisema sukupuoli. Kaikki transsukupuoliset ihmiset eivät koe tarvitsevansa kaikkia sukupuolen korjaamiseen tarjolla olevia hoitoja, kuten kirurgisia toimenpiteitä. Vanhemmalla iällä riskit suurten leikkausten suorittamiseen esimerkiksi kroonisen sairauden vuoksi voivat kasvaa. Ensimmäisiä sukupuolen korjaushoitoja läpikäyneiden leikkaustulokset voivat erota viime aikoina tehtyjen leikkausten lopputuloksista. Voi olla, ettei vanhuspalvelujen parissa olevalla henkilöllä ole koskaan ollut mahdollisuutta korjata kehoaan vastaamaan koettua sukupuolta tai käsitellä omaa sukupuoliristiriitaansa. Tämän vuoksi on tärkeää, että ikäihmisellä on oikeus määritellä itse sukupuolensa, joka voi olla eri kuin mihin keho tai henkilötunnus viittaa. Lisäksi henkilöllä on oikeus tulla kutsutuksi sillä nimellä, jonka kokee omakseen, vaikka se ei olisi henkilön virallinen, henkilöpapereihin merkitty nimi. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta hänet on tärkeää kohdata juuri siinä sukupuolessa, jonka hän kokee omakseen. Intersukupuolisten ihmisten hoitokäytäntöön on kuulunut, ettei heille ole lapsina kerrottu heidän sukuelimiinsä kohdistuneiden tutkimusten tai leikkausten todellista syytä. Tämä on voinut olla monelle intersukupuoliselle traumaattinen kokemus. Vanhemmille intersukupuolisille henkilöille ei välttämättä ole tehty lainkaan leikkauksia, joten sukuelimet voivat olla erilaiset kuin sukupuolen ilmaisun perusteella oletetaan. Riskiryhmät tulee ottaa kattavasti huomioon erilaisissa seulonnoissa ja tutkimuksissa, kuten kohdunkaulan syövän tai rinta- ja eturauhassyövän seulonnoissa, juridisesta sukupuolesta riippumatta. Jos esimerkiksi transtaustaisella miehellä on syntymässä määritellyn sukupuolen mukaiset 2

3 sukuelimet, kuten kohtu ja munasarjat, hän on voinut vältellä sukuelinten alueelle kohdistuvia tutkimuksia negatiivisten asenteiden ja epäasiallisten kohtelun pelossa. Seulontojen rajaaminen juridisen sukupuolen mukaan voi olla syrjivää ja aiheuttaa sen, että transtaustaisen tai intersukupuolisen henkilön syöpää ei havaita riittävän varhain. Terveydenhuollossa tulisi olla saatavilla transihmisille suunnattua tietoa terveydestä. Ikäihmisen itsemäärittelyä tulee tukea myös sukupuolen ilmaisuun liittyvissä tarpeissa. Hänellä tulee olla mahdollisuus ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Palvelunkäyttäjänä voi olla ikäihminen, joka haluaa ajoittain ilmentää itsessään kokemaansa feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta pukeutumalla tai laittautumalla sekä muulla ilmaisulla. Itsemääräämisoikeuden edistämiseksi ja tukemiseksi sukupuolen ilmaisuun liittyvä tarve tulee kirjata palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, ottaen kuitenkin huomioon palvelunkäyttäjän itsemääräämisoikeus myös yksityisyyden suojaan liittyvissä kysymyksissä. Meikkaaminen on sukupuolen ilmaisua. 2 LÄÄKEHOITO Transsukupuolisten, muunsukupuolisten (transgendereiden) sekä intersukupuolisten henkilöiden mahdollisen lääkehoidon jatkuvuuteen ja seurantaan liittyvät tarpeet tulee huomioida henkilön tullessa vanhuspalvelujen asiakkaaksi. Tiedonkulku hormonihoidon jatkuvuudesta tulee varmistaa liikuttaessa palvelujen sisällä esimerkiksi kotisairaanhoidosta erikoissairaanhoidon tai ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Kaikkia transihmisten lääkityksen pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä ja uutta lisätutkimusta tarvitaan. Myös ikäihmisen hiv-lääkitykseen ja hivin hoitoon liittyvät kysymykset on hyvä ottaa huomioon vanhustyön kentällä ja päivittää tietoja säännöllisesti. 3

4 3 MIELEN HYVINVOINTI Identiteettiin liittyvien kysymyksien nouseminen pintaan vanhuudessa Ulostulon haasteet Vähemmistöstressin kokeminen ja tuen tarpeet Suurten ikäluokkien ollessa nuoria, homoseksuaaliset teot olivat Suomen lain mukaan rangaistavia, ja homoseksuaalisuutta pidettiin sairautena. Sukupuolen moninaisuudesta ei ollut juuri lainkaan tietoa saatavilla. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla, kuten esimerkiksi transsukupuolisilla henkilöillä, ei ollut samankaltaista mahdollisuutta sukupuolen korjaushoitoihin kuin nykyisin. Ihminen joutui usein elämään kulttuurisesti ja keholtaan siinä sukupuolessa, johon hänet oli syntymässä määritelty, vaikkei sukupuoli olisikaan vastannut omaa kokemusta. Koska tietoa ei ollut juurikaan saatavilla ja yleiset asenteet sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta kohtaan olivat torjuvia, moni sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluva jäi käsittelemään identiteettiään yksin. Tämä tarkoitti usealle kaapissa elämistä ja todellisen itsensä peittelemistä (ks. artikkeli 2). Moni myös sopeutui tilanteeseen ja eli onnellisena. Matka rikollisesta yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi esimerkiksi rikoslain muuttumisen jälkeen on voinut olla monelle henkisesti vaikea prosessi. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat tarvita tukea sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisilta, jos esimerkiksi oman identiteetin kieltäminen, identiteettiin liittyvät kysymykset tai satuttavat kokemukset nousevat vanhuudessa pintaan. Ikäihminen voi haluta kertoa sukupuoliristiriidastaan tai identiteettiään koskevasta salaisuudesta työtekijälle ja saada vihdoin hyväksyntää tarinalleen. Joissakin suvuissa voi esimerkiksi ilmetä sukupuolen moninaisuutta geneettisistä syistä. Salaisuuden pitäminen monessa sukupolvessa on ollut tavallinen selviytymiskeino. Oman identiteetin työstäminen ei ole ollut vaikeaa kaikille hlbtiq-senioreille, vaikkei asianmukaista tietoa ja tukea olekaan ollut saatavilla. Yhteiskunnan torjuvat asenteet sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta kohtaan ovat kuitenkin voineet vaikuttaa negatiivisesti identiteettiin, mikäli kielteiset näkemykset on omaksuttu osaksi minäkuvaa. Kaapista on voinut tulla turvallinen paikka monelle, kun stigma on ollut osa elämää vuosikymmenien ajan. Henkilö voi missä iässä tahansa tulla niin sanotusti ulos kaapista eli kertoa omasta identiteetistään esimerkiksi kumppanilleen, perheelleen tai suvulleen. Jos perhesuhteet tai parisuhde katkeaa ulostulon seurauksena, voi se vaikuttaa sosiaaliseen turvaverkostoon vanhuudessa. Ulos tuleminen ei ole kertaluotoinen asia, vaan se toistuu aina uusissa kohtaamisissa esimerkiksi arkielämässä tai palvelujen parissa. Hlbtiq-seniorin voi olla vaikea ottaa puheeksi esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa, koska tällöin kumppanin sukupuoli voisi tulla esille. Palvelujen piirissä tilanteet voivat olla entistä haastavampia, sillä sairauden kohdatessa tai toimintakyvyn heiketessä omat voimavarat voivat olla jo muutenkin koetuksella. Trans-, homo- ja bifobisessa ilmapiirissä eläminen voi aiheuttaa vähemmistöstressiä, mikä tarkoittaa epäasiallisen ja syrjivän käytöksen kohtaamisen pelkoa. Yksilöt reagoivat vähemmistöstressiin eri tavoin. Se voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, häpeää, syyllisyyden tunteita, pelkoa tai masennusta. Vanhuspalveluja käyttävä lesbo, homo tai bi voi tuntea erittäin ahdistavaksi tilanteen, jossa hän joutuu kuulemaan epäasiallista keskustelua liittyen vaikkapa perheoikeuksiin tai samaa sukupuolta oleviin pareihin. Tämä voi olla syy siihen, miksi henkilö haluaa jättää esimerkiksi päivätoiminnan väliin tai välttää palveluja kokonaan. Vähemmistöstressin on todettu vaikuttavan myös yksinäisyyden kokemiseen. Vähemmistöstressin kokemiseen voi liittyä myös itseinhoa ja itsetuhoisuutta. Yksi keino vähemmistöstressin purkamiseen voi olla päihteiden käyttö. Päihtei- 4

5 tä voidaan käyttää myös kehodysforiasta selviytymiseen. Kehodysforiassa ihminen kokee oman kehonsa ahdistavaksi. Esimerkiksi muunsukupuolinen voi kokea rintansa omaan kehoon kuulumattomiksi, mikä voi aiheuttaa masennusta ja pahaa oloa. Ammattilaisen on hyvä tiedostaa, mihin asiakkaan voi ohjata tai mistä hän voisi itse saada lisätietoa. Internetin myötä esimerkiksi transihmisille on tullut aiempaa laajempi mahdollisuus hankkia tietoa ja vertaistukea. Setan jäsenjärjestöt ja Transtukipiste tarjoavat sosiaalista ja vertaistuellista ryhmätoimintaa. Yhteisöltä saatu henkinen sekä konkreettinen tuki koetaan tärkeäksi myös seksuaalivähemmistöjen joukossa. Kun vanhustyön ammattilaisilla on tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta, syrjinnän vaikutuksista sekä vähemmistöstressin kokemisesta, heillä on mahdollisuus vastata herkemmin palvelunkäyttäjän tarpeisiin. Työpaikalla on hyvä olla tiedossa myös erilaisia keinoja puuttua syrjivään käyttäytymiseen. Kun ammattilainen sekä palvelu- ja hoitoympäristö tuovat näkyviin moninaisuuden osaamista, kynnys kertoa vaikeiltakin tuntuvista asioista voi madaltua (ks. artikkeli 5). 4 MUISTISAIRAUTEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET Suomessa noin ihmistä sairastaa jotakin muistisairautta. Lievempiasteisia muistihäiriöitä sairastavia on noin Muistisairaus koskettaa yleensä keskimäärin noin kahta tai kolmea läheistä, jotka ovat läsnä muistisairauteen sairastuneen elämässä. (ks. Viramo 2013.) Yleisin muistisairaus on Alzheimerintauti (70 %). Muita eteneviä muistisairauksia ovat Lewyn-kappale tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus, otsa-ohimolohkorappeumat sekä aivoverenkiertosairaudet. Muistisairauksien havaitseminen ja hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on erittäin oleellista. (ks. Tarnanen, Suhonen & Raivio 2010.) Muistisairaan ihmisen hoidossa korostuvat vuorovaikutus sekä yhteistyö läheisten kanssa. Muistisairaan ihmisen elämänhistorian tunteminen ja tärkeiden tapahtumien tiedostaminen auttaa hoitotyön toteuttamisessa (ks. Räsänen 2012). Myös omaishoitajan jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Muistisairauden kohdatessa henkilön oma persoona voi tulla entistä enemmän esiin. Läheiset voivat ehkä nähdä jotain sellaista, jota ei ole ollut aikaisemmin mahdollista nähdä. Transihmisten kohdalla muistisairaus voi aiheuttaa ahdistusta, pelkoa ja levottomuutta transtaustan paljastumisesta. Henkilökunnan ja muiden palvelunkäyttäjien reaktiot voivat huolestuttaa. Muistisairauden kohdalla ei asiaa voi enää salata. Esimerkiksi transsukupuolinen henkilö, jolla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta korjata kehoaan vastamaan koettua sukupuolta, voi muistella lapsuuttaan juuri koetun sukupuolen roolissa, esimerkiksi pienenä tyttönä. Samaa sukupuolta olevat kumppanit ovat voineet salata suhteensa sukulaisilta tai muilta läheisiltä. Kumppanin muistisairaus voi herättää pelkoa suhteen paljastumisesta naapureille, hoitohenkilökunnalle tai muille palvelujen käyttäjille. Tämä voi johtaa siihen, että palvelujen piiriin joutumista vältellään mahdollisimman pitkään. Kielteisten asenteiden pelossa kumppani voi vastustaa parisuhteesta kertomista hoitohenkilökunnalle. Voi myös olla, että henkilö on salannut oman seksuaalisen suuntautumisensa eri sukupuolta olevalta entiseltä puolisoltaan ja lapsiltaan. Seksuaalivähemmistöön kuuluvan muistisairaan asiakkaan kohdalla nämä asiat voivat tulla yllätyksenä lapsille tai muille sukulaisille. Tulevaisuuteen voidaan myös varautua. Näin henkilö tai pariskunta voi varmistaa, että elämänarvoja ja toiveita kunnioitetaan myös silloin, kun päätöksiä ei enää itse kykene tekemään. Oikeudellisten varautumiskeinojen avulla voidaan helpottaa myös omien läheisten tehtävää, kun muistisairaan oma tahto ja toiveet on dokumentoitu. Vanhustyön asiakkaita ja heidän läheisiään voidaan kannustaa tekemään hoitotahto tai edunvalvontavaltuutus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (ks. Nikumaa 2013.) Hoitotahdon tehnyt henkilö voi 5

6 kantaa hoitotahtokorttia lompakossa. Kortti kertoo hoitotahdon olemassaolosta. Kopion voi lisäksi toimittaa vaikkapa omalle lääkärille. Itsemääräämisoikeudesta, hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta löytyy lisätietoa artikkelista 3. Ohjeita hoitotahdon tekemiseen: > Lääkärikirja Duodecim > Hoitotahto käytännön ohjeita 5 LÄHI- JA PERHESUHTEET Mitä tarkoittaa perhe? Monenlaisten perhe- ja lähisuhteiden tunnistaminen ja tunnustaminen Tuen tarpeet Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ikäihmiset ovat todennäköisemmin riippuvaisempia julkisen sektorin tuottamista vanhuspalveluista kuin valtaväestöön kuuluvat ikäihmiset. Harvoilla suuren ikäluokan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä on omia lapsia, jotka voisivat huolehtia asioiden hoitamisesta ja arjen sujumisesta kotona. Yhdenvertainen vanhuus -projektin Visioi vanhuutesi -kyselyyn vastanneista noin 39 prosenttia oli itsekseen eläviä (ks. Jalava 2013). On hyvä pohtia, miten sukupuoli- ja heteronormit vaikuttavat näkemyksiimme elämänkulusta, perheestä ja lähisuhteista. Mitä käsitämme sanalla perhe? Voiko ikäihminen itse määrittää keitä hänen perheeseensä kuuluu vai määritetäänkö se vain biologisen sukulaisuuden kautta. Ruotsissa tehdyissä elämänkertahaastatteluissa on tullut esille, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vuotiaat naiset lukivat perheekseen nykyisen kumppanin tai ex-kumppanin ja lähimmät ystävät (ks. Bromseth 2013). Se, että henkilö merkitsee siviilisäädykseen naimaton tai leski, ei suoranaisesti kerro yksinäisyydestä tai sosiaalisen verkoston puuttumisesta. Hänen elämäänsä voi kuulua esimerkiksi isovanhemmuutta vaikkapa sateenkaariperheessä tai uusperheessä. Asumismuotona voi olla yhteisasuminen ja perheen voivat muodostaa ystävät, rakastettu, läheiset serkut tai kummilapset. Perheenomaisten lähisuhteiden merkitys on yksilöille erittäin suuri. Ne voivat täydentää tai korvata suhteita lapsuuden perheeseen. Tämän vuoksi palvelunkäyttäjän itsemäärittelyä lähi- ja perhesuhteista tiedusteltaessa tulisi tukea. Huolta herättävä ajatus samaa sukupuolta olevien parien keskuudessa on, ettei heidän parisuhdettaan tunnusteta samalla tavoin kuin heterosuhteita. Parisuhteen rekisteröintikäytäntö on parantanut samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tilannetta: kumppanille kuuluu oikeus saada esimerkiksi vanhainkodissa hoidossa olevaa lähiomaista koskevaa tietoa. Parisuhteen rekisteröinti vaatii kuitenkin tietynlaista ulostuloa, mikä voi monelle ikäihmiselle olla haasteellista negatiivisten asenteiden ja ennakkoluulojen pelossa. 6

7 Ammattilainen voi kannustaa kotihoidon piirissä olevaa asiakastaan tekemään hoitotahdon, johon hän kirjoittaa muun muassa kenelle tietoa hoidosta saa antaa ja kenelle ei. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että toisella paikkakunnalla asuvalla kumppanilla on mahdollisuus saada tietoa tilanteen muuttuessa. Ammattilainen voi myös kertoa edunvalvontavaltuutuksesta, jossa henkilöt voivat määritellä sen, kuka saa tehdä taloudellisiin asioihin liittyviä päätöksiä. Sukupuolen korjausprosessiin lähteminen voi joillakin henkilöillä tulla ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen, kun työelämä jää taakse. Eläkkeelle jäämisen jälkeen ei tarvitse enää selitellä asioita koko työyhteisölle. Pari- ja perhesuhteiden tukeminen on erittäin tärkeää, lähtipä henkilö sukupuolen korjausprosessiin missä vaiheessa elämää tahansa. Pari- ja perhesuhteiden katkeaminen voi vaikuttaa monen henkilön sosiaaliseen verkostoon negatiivisesti ja kaventaa näin vanhuudenturvaa. 6 SOSIAALINEN ESTEETTÖMYYS Hoito- ja palveluympäristö Toimintakulttuuri Sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa ilmapiiriä ja toimintaympäristöä, jossa jokainen voi olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä. Sosiaalinen esteettömyys mahdollistuu, kun irrottaudutaan hetero-olettamuksesta sekä olettamuksesta kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta: asiakkaana oleva ikäihminen ei välttämättä ole hetero eikä hän välttämättä koe sukupuoltaan normatiivisten oletusten mukaisesti yksiselitteisesti miehenä tai naisena. Ikäihmisten joukko on varsin moninainen. Sukupuoli- ja heteronormien varaan rakennetut palvelut jättävät osan vanhustyön asiakkaista huomiotta, jolloin he ovat fyysisesti olemassa, mutta heille ei ole tilaa sosiaalisessa todellisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät hlbtiq-asiakkaat välttämättä löydä itseään esimerkiksi palveluissa käytössä olevista lomakkeista. Sukupuoli tulee valita vaihtoehtojen mies/nainen välillä eikä siviilisäädyksi ole mahdollisuutta valita rekisteröity parisuhde. Hlbtiq-asiakasta voi mietityttää palvelujen piiriin tulemisessa se, miten muut palvelukäyttäjät tai heidän omaisensa suhtautuvat heihin. Pelot voivat nousta elämän aikana kohdatuista syrjivistä asenteista, ennakkoluuloista, sanallisista hyökkäyksistä tai ymmärtämättömyydestä. Vanhuspalvelujen pariin tuleva hlbtiq-asiakas voi miettiä, tietääkö henkilökunta esimerkiksi transvestiitin sukupuolen ilmaisuun liittyvistä tarpeista tai transtaustaisten hormonihoidosta. Se, että hlbtiq-asiakas joutuu palvelujen piiriin tultaessa kertomaan yhä uudelleen ja uudelleen omasta identiteetistä, tarpeista, hoidosta ja seurannasta, voidaan kokea raskaaksi. Yhteenveto Sosiaalialan ja vanhustyön ammattilaisen osaamisperustaan kuuluvat perustiedot seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta, moninaisista lähi- ja perhesuhteista sekä vähemmistöstressin ja koetun syrjinnän vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn. Osaamisperustaan kuuluvat tieto hormonihoidon tai muun lääkityksen vaikutuksista vanhuudessa ja uuteen tutkimustietoon perehtyminen. 7

8 LÄHTEET Age UK Factsheet. Transgender issues in later life. Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Haettu Bailey, L Trans Ageing. Thoughts on a Life Course Approach in Order to Better Understand Trans Lives. Teoksessa Ward, R., Rivers, I. & Sutherland, M. (toim.), Lesbian, Gay, Bisexual and Transgender aging. Biographical Aprroaches for Inclusive Care and Support. London: Jessica Kingsley Publishers Bromseth, J "Som en riktig familj". Äldre lesbiska och bisexuella kvinnors berättelser om familj och nära realtioner. Teoksessa Bromseth. J. & Siverskog, A. (toim.), LHBTQ-personer och åldrande: nordiska perspektiv. Lund: Studentlitteratur AB Huuska, M (toim.). Sukupuolen moninaisuus -opas. Seta ry. Transtukipiste. Irni, S Sukupuolivähemmistöt. Teoksessa Irni, S. & Wickman, J. (toim.), Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. Helsinki: Seta. Seta-julkaisuja korjattu painos kehittämisen tarpeet. Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Haettu Räsänen, H Eettinen lähijohtaminen muistisairaan ihmisen parhaaksi. Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Tarnanen, K., Suhonen, J. & Raivio, M Muistisairaudet. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Haettu Valtonen, S Yhdenvertainen vanhuus -projekti. Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista. Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Viramo, P Muistisairauksien tutkimus etenee - hyötyykö potilas? Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Wickman, J Seksuaalivähemmistöt. Teoksessa Irni, S. & Wickman, J. (toim.), Sukupuolija seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. Helsinki: Seta. Seta-julkaisuja korjattu painos Jalava, J Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen toiveet ja tarpeet yhdenvertaiseen vanhuuteen. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Karvinen, M Sateenkaariasiakas päihdepalveluissa. Tiimi. Päihdetyön erikoislehti (4). A-klinikkasäätiö Nikumaa, H Pääseekö muistisairas ihminen oikeuksiinsa? Edunvalvonnan haasteet ja Yhdenvertainen vanhuus -projektin vanhustyön tietokirjasto 2014 Seta ry Artikkeli on vapaasti hyödynnettävissä vanhuspalveluiden kehittämisessä Kannen kuva Martu Väisänen 8

VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI

VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI VIDEOT Haluaisin pystyä kertomaan Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ajatuksia vanhuudesta ja vanhuspalveluista Kesto

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN

ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuolen moninaisuus 1.1 Transsukupuolisuus 1.2 Oma sukupuoli näkyväksi: sukupuolen korjaaminen ja

Lisätiedot

ARTIKKELI 5 MITÄ VOIMME TEHDÄ?

ARTIKKELI 5 MITÄ VOIMME TEHDÄ? VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 5 MITÄ VOIMME TEHDÄ? YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Mitä yksi ammattilainen voi tehdä? 2 Mitä työyhteisö voi tehdä? 3 Yhdenvertaisuutta edistävät hyvät

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

ARTIKKELI 3 LAIT JA YHDENVERTAISUUS

ARTIKKELI 3 LAIT JA YHDENVERTAISUUS VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 3 LAIT JA YHDENVERTAISUUS YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Perus- ja ihmisoikeudet ja itsemääräämisoikeus 1.1 Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus itsemääräämisoikeuden

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Sateenkaariperheet asiakkaina

Sateenkaariperheet asiakkaina 9.10.2013 Sateenkaariperheet asiakkaina Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Kaksi hyvin

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista

Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista 1 Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista 5.12.2012 Saini Valtonen korkeakouluharjoittelija/projektiavustaja 2 Sisällys 1 Kartoituksen tausta... 3 2 Kyselyn

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

ARTIKKELI 2 KAAPPI VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI. Sisällys:

ARTIKKELI 2 KAAPPI VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI. Sisällys: VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 2 KAAPPI YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Rikollisiksi ja sairaiksi luokitellut 2 Sairausluokituksen poistuminen ja aids 3 Tuntematon sukupuolen moninaisuus

Lisätiedot

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee

Lisätiedot

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten kohtaaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitajien näkökulma

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten kohtaaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitajien näkökulma Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten kohtaaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitajien näkökulma Valtonen, Saini Katri Malviina Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN IHMISEN ETUJEN VALVONTAAN LIITTYVÄN KYSELYN TULOKSET

MUISTISAIRAAN IHMISEN ETUJEN VALVONTAAN LIITTYVÄN KYSELYN TULOKSET MUISTISAIRAAN IHMISEN ETUJEN VALVONTAAN LIITTYVÄN KYSELYN TULOKSET Kysely toteutettiin osana Suomen muistiasiantuntijat ry:n Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä projektia marras-joulukuussa

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI-

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Sateenkaarinuorena työpajoilla

Sateenkaarinuorena työpajoilla Sateenkaarinuorena työpajoilla Riikka Taavetti riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi @rtaavetti /HyvinvoivaSateenkaarinuori Esityksen sisältö - H, L, B, T, I, Q ja muut kirjaimet keitä ovat sateenkaarinuoret?

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

10 askelta sateenkaariperheen kohtaamiseen. Opas lasten ja perheiden kanssa työskenteleville

10 askelta sateenkaariperheen kohtaamiseen. Opas lasten ja perheiden kanssa työskenteleville 10 askelta sateenkaariperheen kohtaamiseen Opas lasten ja perheiden kanssa työskenteleville 10 askelta sateenkaariperheen kohtaamiseen Ammatillisuus Olet saanut koulutuksessasi ammatillisia välineitä

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Sateenkaaren tällä puolen. Opas sateenkaariperheen läheiselle

Sateenkaaren tällä puolen. Opas sateenkaariperheen läheiselle Sateenkaaren tällä puolen Opas sateenkaariperheen läheiselle Alkusanat Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Jenni Jalava SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN TOIVEET JA TARPEET YHDENVERTAISEEN VANHUUTEEN

Jenni Jalava SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN TOIVEET JA TARPEET YHDENVERTAISEEN VANHUUTEEN Jenni Jalava SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN TOIVEET JA TARPEET YHDENVERTAISEEN VANHUUTEEN Vanhustyön koulutusohjelma 2013 SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN TOIVEET JA TARPEET YHDENVERTAISEEN VANHUUTEEN

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Marika Eerola ja Miranda Mettälä. Opinnäytetyö (2013), Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Marika Eerola ja Miranda Mettälä. Opinnäytetyö (2013), Metropolia Ammattikorkeakoulu. 0 1 Sisällys Miksi moninaisuuden huomiointi on tarpeen?... 2 Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen!... 3 Tiukat normit voivat piilottaa tosielämän moninaisuuden... 3 Keskeisiä käsitteitä... 5 Seksuaalisen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet 2010 Seksuaalinen tasavertaisuus - Sexuellt likaberättigande SETA ry. SETA-julkaisuja 20 ISBN 978-952-9862-20-7 ISSN 1236-8636 Taitto

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

HLBTIQ. Opas toimittajille. Näin kirjoitat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä

HLBTIQ. Opas toimittajille. Näin kirjoitat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä HLBTIQ Opas toimittajille Näin kirjoitat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä Musta tuntuu, että seksuaalivähemmistöt, sukupuolivähemmistöistä puhumattakaan, ovat yhä tabu ainakin maaseudulla. Tästä syystä

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot