ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET
|
|
- Anne-Mari Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja keho 2 Lääkehoito 3 Mielen hyvinvointi 4 Muistisairauteen liittyvät kysymykset 5 Lähi- ja perhesuhteet 6 Sosiaalinen esteettömyys
2 OSAAMISTARPEET Tässä osiossa tarkastellaan vanhustyön osaamistarpeita sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, mielen hyvinvoinnin, muistisairauden ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä lähi- ja perhesuhteiden näkökulmasta. Erilaisten elämäntarinoiden ja pelkojen ymmärtäminen mahdollistaa entistä paremmin terveyteen, hyvinvointiin ja palveluntarpeisiin liittyvien tarpeiden tunnistamisen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioon ottaminen vanhustyön ammattilaisten koulutuksessa ja vanhustyön kentällä edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ikäihmisten joukossa. 1 SUKUPUOLI-IDENTITEETTI, SUKUPUOLEN ILMAISU JA KEHO Sukuelinten ulkonäön vaihtelevuus Sukupuolen korjaukseen liittyvän kirurgian/toimenpiteiden lopputulokset Erot sukuelimien ja ihmisen ilmaiseman sukupuolen välillä Sukupuolen ilmaisuun liittyvät kysymykset Intersukupuolisen henkilön tai sukupuoltaan transidentiteetin vuoksi korjanneen henkilön keho voi olla erilainen kuin mitä hoitohenkilökunta olettaa henkilön ilmaiseman sukupuolen perusteella. Työntekijän, joka avustaa esimerkiksi pukeutumisessa tai peseytymisessä, on hyvä olla yleisellä tasolla tietoinen kehon ja sukuelinten ulkonäön vaihtelevuuden mahdollisuudesta tai siitä, että sukuelimet voivat olla erilaiset kuin ikäihmisen ilmaisema sukupuoli. Kaikki transsukupuoliset ihmiset eivät koe tarvitsevansa kaikkia sukupuolen korjaamiseen tarjolla olevia hoitoja, kuten kirurgisia toimenpiteitä. Vanhemmalla iällä riskit suurten leikkausten suorittamiseen esimerkiksi kroonisen sairauden vuoksi voivat kasvaa. Ensimmäisiä sukupuolen korjaushoitoja läpikäyneiden leikkaustulokset voivat erota viime aikoina tehtyjen leikkausten lopputuloksista. Voi olla, ettei vanhuspalvelujen parissa olevalla henkilöllä ole koskaan ollut mahdollisuutta korjata kehoaan vastaamaan koettua sukupuolta tai käsitellä omaa sukupuoliristiriitaansa. Tämän vuoksi on tärkeää, että ikäihmisellä on oikeus määritellä itse sukupuolensa, joka voi olla eri kuin mihin keho tai henkilötunnus viittaa. Lisäksi henkilöllä on oikeus tulla kutsutuksi sillä nimellä, jonka kokee omakseen, vaikka se ei olisi henkilön virallinen, henkilöpapereihin merkitty nimi. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta hänet on tärkeää kohdata juuri siinä sukupuolessa, jonka hän kokee omakseen. Intersukupuolisten ihmisten hoitokäytäntöön on kuulunut, ettei heille ole lapsina kerrottu heidän sukuelimiinsä kohdistuneiden tutkimusten tai leikkausten todellista syytä. Tämä on voinut olla monelle intersukupuoliselle traumaattinen kokemus. Vanhemmille intersukupuolisille henkilöille ei välttämättä ole tehty lainkaan leikkauksia, joten sukuelimet voivat olla erilaiset kuin sukupuolen ilmaisun perusteella oletetaan. Riskiryhmät tulee ottaa kattavasti huomioon erilaisissa seulonnoissa ja tutkimuksissa, kuten kohdunkaulan syövän tai rinta- ja eturauhassyövän seulonnoissa, juridisesta sukupuolesta riippumatta. Jos esimerkiksi transtaustaisella miehellä on syntymässä määritellyn sukupuolen mukaiset 2
3 sukuelimet, kuten kohtu ja munasarjat, hän on voinut vältellä sukuelinten alueelle kohdistuvia tutkimuksia negatiivisten asenteiden ja epäasiallisten kohtelun pelossa. Seulontojen rajaaminen juridisen sukupuolen mukaan voi olla syrjivää ja aiheuttaa sen, että transtaustaisen tai intersukupuolisen henkilön syöpää ei havaita riittävän varhain. Terveydenhuollossa tulisi olla saatavilla transihmisille suunnattua tietoa terveydestä. Ikäihmisen itsemäärittelyä tulee tukea myös sukupuolen ilmaisuun liittyvissä tarpeissa. Hänellä tulee olla mahdollisuus ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Palvelunkäyttäjänä voi olla ikäihminen, joka haluaa ajoittain ilmentää itsessään kokemaansa feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta pukeutumalla tai laittautumalla sekä muulla ilmaisulla. Itsemääräämisoikeuden edistämiseksi ja tukemiseksi sukupuolen ilmaisuun liittyvä tarve tulee kirjata palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, ottaen kuitenkin huomioon palvelunkäyttäjän itsemääräämisoikeus myös yksityisyyden suojaan liittyvissä kysymyksissä. Meikkaaminen on sukupuolen ilmaisua. 2 LÄÄKEHOITO Transsukupuolisten, muunsukupuolisten (transgendereiden) sekä intersukupuolisten henkilöiden mahdollisen lääkehoidon jatkuvuuteen ja seurantaan liittyvät tarpeet tulee huomioida henkilön tullessa vanhuspalvelujen asiakkaaksi. Tiedonkulku hormonihoidon jatkuvuudesta tulee varmistaa liikuttaessa palvelujen sisällä esimerkiksi kotisairaanhoidosta erikoissairaanhoidon tai ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Kaikkia transihmisten lääkityksen pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä ja uutta lisätutkimusta tarvitaan. Myös ikäihmisen hiv-lääkitykseen ja hivin hoitoon liittyvät kysymykset on hyvä ottaa huomioon vanhustyön kentällä ja päivittää tietoja säännöllisesti. 3
4 3 MIELEN HYVINVOINTI Identiteettiin liittyvien kysymyksien nouseminen pintaan vanhuudessa Ulostulon haasteet Vähemmistöstressin kokeminen ja tuen tarpeet Suurten ikäluokkien ollessa nuoria, homoseksuaaliset teot olivat Suomen lain mukaan rangaistavia, ja homoseksuaalisuutta pidettiin sairautena. Sukupuolen moninaisuudesta ei ollut juuri lainkaan tietoa saatavilla. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla, kuten esimerkiksi transsukupuolisilla henkilöillä, ei ollut samankaltaista mahdollisuutta sukupuolen korjaushoitoihin kuin nykyisin. Ihminen joutui usein elämään kulttuurisesti ja keholtaan siinä sukupuolessa, johon hänet oli syntymässä määritelty, vaikkei sukupuoli olisikaan vastannut omaa kokemusta. Koska tietoa ei ollut juurikaan saatavilla ja yleiset asenteet sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta kohtaan olivat torjuvia, moni sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluva jäi käsittelemään identiteettiään yksin. Tämä tarkoitti usealle kaapissa elämistä ja todellisen itsensä peittelemistä (ks. artikkeli 2). Moni myös sopeutui tilanteeseen ja eli onnellisena. Matka rikollisesta yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi esimerkiksi rikoslain muuttumisen jälkeen on voinut olla monelle henkisesti vaikea prosessi. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat tarvita tukea sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisilta, jos esimerkiksi oman identiteetin kieltäminen, identiteettiin liittyvät kysymykset tai satuttavat kokemukset nousevat vanhuudessa pintaan. Ikäihminen voi haluta kertoa sukupuoliristiriidastaan tai identiteettiään koskevasta salaisuudesta työtekijälle ja saada vihdoin hyväksyntää tarinalleen. Joissakin suvuissa voi esimerkiksi ilmetä sukupuolen moninaisuutta geneettisistä syistä. Salaisuuden pitäminen monessa sukupolvessa on ollut tavallinen selviytymiskeino. Oman identiteetin työstäminen ei ole ollut vaikeaa kaikille hlbtiq-senioreille, vaikkei asianmukaista tietoa ja tukea olekaan ollut saatavilla. Yhteiskunnan torjuvat asenteet sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta kohtaan ovat kuitenkin voineet vaikuttaa negatiivisesti identiteettiin, mikäli kielteiset näkemykset on omaksuttu osaksi minäkuvaa. Kaapista on voinut tulla turvallinen paikka monelle, kun stigma on ollut osa elämää vuosikymmenien ajan. Henkilö voi missä iässä tahansa tulla niin sanotusti ulos kaapista eli kertoa omasta identiteetistään esimerkiksi kumppanilleen, perheelleen tai suvulleen. Jos perhesuhteet tai parisuhde katkeaa ulostulon seurauksena, voi se vaikuttaa sosiaaliseen turvaverkostoon vanhuudessa. Ulos tuleminen ei ole kertaluotoinen asia, vaan se toistuu aina uusissa kohtaamisissa esimerkiksi arkielämässä tai palvelujen parissa. Hlbtiq-seniorin voi olla vaikea ottaa puheeksi esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa, koska tällöin kumppanin sukupuoli voisi tulla esille. Palvelujen piirissä tilanteet voivat olla entistä haastavampia, sillä sairauden kohdatessa tai toimintakyvyn heiketessä omat voimavarat voivat olla jo muutenkin koetuksella. Trans-, homo- ja bifobisessa ilmapiirissä eläminen voi aiheuttaa vähemmistöstressiä, mikä tarkoittaa epäasiallisen ja syrjivän käytöksen kohtaamisen pelkoa. Yksilöt reagoivat vähemmistöstressiin eri tavoin. Se voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, häpeää, syyllisyyden tunteita, pelkoa tai masennusta. Vanhuspalveluja käyttävä lesbo, homo tai bi voi tuntea erittäin ahdistavaksi tilanteen, jossa hän joutuu kuulemaan epäasiallista keskustelua liittyen vaikkapa perheoikeuksiin tai samaa sukupuolta oleviin pareihin. Tämä voi olla syy siihen, miksi henkilö haluaa jättää esimerkiksi päivätoiminnan väliin tai välttää palveluja kokonaan. Vähemmistöstressin on todettu vaikuttavan myös yksinäisyyden kokemiseen. Vähemmistöstressin kokemiseen voi liittyä myös itseinhoa ja itsetuhoisuutta. Yksi keino vähemmistöstressin purkamiseen voi olla päihteiden käyttö. Päihtei- 4
5 tä voidaan käyttää myös kehodysforiasta selviytymiseen. Kehodysforiassa ihminen kokee oman kehonsa ahdistavaksi. Esimerkiksi muunsukupuolinen voi kokea rintansa omaan kehoon kuulumattomiksi, mikä voi aiheuttaa masennusta ja pahaa oloa. Ammattilaisen on hyvä tiedostaa, mihin asiakkaan voi ohjata tai mistä hän voisi itse saada lisätietoa. Internetin myötä esimerkiksi transihmisille on tullut aiempaa laajempi mahdollisuus hankkia tietoa ja vertaistukea. Setan jäsenjärjestöt ja Transtukipiste tarjoavat sosiaalista ja vertaistuellista ryhmätoimintaa. Yhteisöltä saatu henkinen sekä konkreettinen tuki koetaan tärkeäksi myös seksuaalivähemmistöjen joukossa. Kun vanhustyön ammattilaisilla on tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta, syrjinnän vaikutuksista sekä vähemmistöstressin kokemisesta, heillä on mahdollisuus vastata herkemmin palvelunkäyttäjän tarpeisiin. Työpaikalla on hyvä olla tiedossa myös erilaisia keinoja puuttua syrjivään käyttäytymiseen. Kun ammattilainen sekä palvelu- ja hoitoympäristö tuovat näkyviin moninaisuuden osaamista, kynnys kertoa vaikeiltakin tuntuvista asioista voi madaltua (ks. artikkeli 5). 4 MUISTISAIRAUTEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET Suomessa noin ihmistä sairastaa jotakin muistisairautta. Lievempiasteisia muistihäiriöitä sairastavia on noin Muistisairaus koskettaa yleensä keskimäärin noin kahta tai kolmea läheistä, jotka ovat läsnä muistisairauteen sairastuneen elämässä. (ks. Viramo 2013.) Yleisin muistisairaus on Alzheimerintauti (70 %). Muita eteneviä muistisairauksia ovat Lewyn-kappale tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus, otsa-ohimolohkorappeumat sekä aivoverenkiertosairaudet. Muistisairauksien havaitseminen ja hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on erittäin oleellista. (ks. Tarnanen, Suhonen & Raivio 2010.) Muistisairaan ihmisen hoidossa korostuvat vuorovaikutus sekä yhteistyö läheisten kanssa. Muistisairaan ihmisen elämänhistorian tunteminen ja tärkeiden tapahtumien tiedostaminen auttaa hoitotyön toteuttamisessa (ks. Räsänen 2012). Myös omaishoitajan jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Muistisairauden kohdatessa henkilön oma persoona voi tulla entistä enemmän esiin. Läheiset voivat ehkä nähdä jotain sellaista, jota ei ole ollut aikaisemmin mahdollista nähdä. Transihmisten kohdalla muistisairaus voi aiheuttaa ahdistusta, pelkoa ja levottomuutta transtaustan paljastumisesta. Henkilökunnan ja muiden palvelunkäyttäjien reaktiot voivat huolestuttaa. Muistisairauden kohdalla ei asiaa voi enää salata. Esimerkiksi transsukupuolinen henkilö, jolla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta korjata kehoaan vastamaan koettua sukupuolta, voi muistella lapsuuttaan juuri koetun sukupuolen roolissa, esimerkiksi pienenä tyttönä. Samaa sukupuolta olevat kumppanit ovat voineet salata suhteensa sukulaisilta tai muilta läheisiltä. Kumppanin muistisairaus voi herättää pelkoa suhteen paljastumisesta naapureille, hoitohenkilökunnalle tai muille palvelujen käyttäjille. Tämä voi johtaa siihen, että palvelujen piiriin joutumista vältellään mahdollisimman pitkään. Kielteisten asenteiden pelossa kumppani voi vastustaa parisuhteesta kertomista hoitohenkilökunnalle. Voi myös olla, että henkilö on salannut oman seksuaalisen suuntautumisensa eri sukupuolta olevalta entiseltä puolisoltaan ja lapsiltaan. Seksuaalivähemmistöön kuuluvan muistisairaan asiakkaan kohdalla nämä asiat voivat tulla yllätyksenä lapsille tai muille sukulaisille. Tulevaisuuteen voidaan myös varautua. Näin henkilö tai pariskunta voi varmistaa, että elämänarvoja ja toiveita kunnioitetaan myös silloin, kun päätöksiä ei enää itse kykene tekemään. Oikeudellisten varautumiskeinojen avulla voidaan helpottaa myös omien läheisten tehtävää, kun muistisairaan oma tahto ja toiveet on dokumentoitu. Vanhustyön asiakkaita ja heidän läheisiään voidaan kannustaa tekemään hoitotahto tai edunvalvontavaltuutus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (ks. Nikumaa 2013.) Hoitotahdon tehnyt henkilö voi 5
6 kantaa hoitotahtokorttia lompakossa. Kortti kertoo hoitotahdon olemassaolosta. Kopion voi lisäksi toimittaa vaikkapa omalle lääkärille. Itsemääräämisoikeudesta, hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta löytyy lisätietoa artikkelista 3. Ohjeita hoitotahdon tekemiseen: > Lääkärikirja Duodecim > Hoitotahto käytännön ohjeita 5 LÄHI- JA PERHESUHTEET Mitä tarkoittaa perhe? Monenlaisten perhe- ja lähisuhteiden tunnistaminen ja tunnustaminen Tuen tarpeet Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ikäihmiset ovat todennäköisemmin riippuvaisempia julkisen sektorin tuottamista vanhuspalveluista kuin valtaväestöön kuuluvat ikäihmiset. Harvoilla suuren ikäluokan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä on omia lapsia, jotka voisivat huolehtia asioiden hoitamisesta ja arjen sujumisesta kotona. Yhdenvertainen vanhuus -projektin Visioi vanhuutesi -kyselyyn vastanneista noin 39 prosenttia oli itsekseen eläviä (ks. Jalava 2013). On hyvä pohtia, miten sukupuoli- ja heteronormit vaikuttavat näkemyksiimme elämänkulusta, perheestä ja lähisuhteista. Mitä käsitämme sanalla perhe? Voiko ikäihminen itse määrittää keitä hänen perheeseensä kuuluu vai määritetäänkö se vain biologisen sukulaisuuden kautta. Ruotsissa tehdyissä elämänkertahaastatteluissa on tullut esille, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vuotiaat naiset lukivat perheekseen nykyisen kumppanin tai ex-kumppanin ja lähimmät ystävät (ks. Bromseth 2013). Se, että henkilö merkitsee siviilisäädykseen naimaton tai leski, ei suoranaisesti kerro yksinäisyydestä tai sosiaalisen verkoston puuttumisesta. Hänen elämäänsä voi kuulua esimerkiksi isovanhemmuutta vaikkapa sateenkaariperheessä tai uusperheessä. Asumismuotona voi olla yhteisasuminen ja perheen voivat muodostaa ystävät, rakastettu, läheiset serkut tai kummilapset. Perheenomaisten lähisuhteiden merkitys on yksilöille erittäin suuri. Ne voivat täydentää tai korvata suhteita lapsuuden perheeseen. Tämän vuoksi palvelunkäyttäjän itsemäärittelyä lähi- ja perhesuhteista tiedusteltaessa tulisi tukea. Huolta herättävä ajatus samaa sukupuolta olevien parien keskuudessa on, ettei heidän parisuhdettaan tunnusteta samalla tavoin kuin heterosuhteita. Parisuhteen rekisteröintikäytäntö on parantanut samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tilannetta: kumppanille kuuluu oikeus saada esimerkiksi vanhainkodissa hoidossa olevaa lähiomaista koskevaa tietoa. Parisuhteen rekisteröinti vaatii kuitenkin tietynlaista ulostuloa, mikä voi monelle ikäihmiselle olla haasteellista negatiivisten asenteiden ja ennakkoluulojen pelossa. 6
7 Ammattilainen voi kannustaa kotihoidon piirissä olevaa asiakastaan tekemään hoitotahdon, johon hän kirjoittaa muun muassa kenelle tietoa hoidosta saa antaa ja kenelle ei. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että toisella paikkakunnalla asuvalla kumppanilla on mahdollisuus saada tietoa tilanteen muuttuessa. Ammattilainen voi myös kertoa edunvalvontavaltuutuksesta, jossa henkilöt voivat määritellä sen, kuka saa tehdä taloudellisiin asioihin liittyviä päätöksiä. Sukupuolen korjausprosessiin lähteminen voi joillakin henkilöillä tulla ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen, kun työelämä jää taakse. Eläkkeelle jäämisen jälkeen ei tarvitse enää selitellä asioita koko työyhteisölle. Pari- ja perhesuhteiden tukeminen on erittäin tärkeää, lähtipä henkilö sukupuolen korjausprosessiin missä vaiheessa elämää tahansa. Pari- ja perhesuhteiden katkeaminen voi vaikuttaa monen henkilön sosiaaliseen verkostoon negatiivisesti ja kaventaa näin vanhuudenturvaa. 6 SOSIAALINEN ESTEETTÖMYYS Hoito- ja palveluympäristö Toimintakulttuuri Sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa ilmapiiriä ja toimintaympäristöä, jossa jokainen voi olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä. Sosiaalinen esteettömyys mahdollistuu, kun irrottaudutaan hetero-olettamuksesta sekä olettamuksesta kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta: asiakkaana oleva ikäihminen ei välttämättä ole hetero eikä hän välttämättä koe sukupuoltaan normatiivisten oletusten mukaisesti yksiselitteisesti miehenä tai naisena. Ikäihmisten joukko on varsin moninainen. Sukupuoli- ja heteronormien varaan rakennetut palvelut jättävät osan vanhustyön asiakkaista huomiotta, jolloin he ovat fyysisesti olemassa, mutta heille ei ole tilaa sosiaalisessa todellisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät hlbtiq-asiakkaat välttämättä löydä itseään esimerkiksi palveluissa käytössä olevista lomakkeista. Sukupuoli tulee valita vaihtoehtojen mies/nainen välillä eikä siviilisäädyksi ole mahdollisuutta valita rekisteröity parisuhde. Hlbtiq-asiakasta voi mietityttää palvelujen piiriin tulemisessa se, miten muut palvelukäyttäjät tai heidän omaisensa suhtautuvat heihin. Pelot voivat nousta elämän aikana kohdatuista syrjivistä asenteista, ennakkoluuloista, sanallisista hyökkäyksistä tai ymmärtämättömyydestä. Vanhuspalvelujen pariin tuleva hlbtiq-asiakas voi miettiä, tietääkö henkilökunta esimerkiksi transvestiitin sukupuolen ilmaisuun liittyvistä tarpeista tai transtaustaisten hormonihoidosta. Se, että hlbtiq-asiakas joutuu palvelujen piiriin tultaessa kertomaan yhä uudelleen ja uudelleen omasta identiteetistä, tarpeista, hoidosta ja seurannasta, voidaan kokea raskaaksi. Yhteenveto Sosiaalialan ja vanhustyön ammattilaisen osaamisperustaan kuuluvat perustiedot seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta, moninaisista lähi- ja perhesuhteista sekä vähemmistöstressin ja koetun syrjinnän vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn. Osaamisperustaan kuuluvat tieto hormonihoidon tai muun lääkityksen vaikutuksista vanhuudessa ja uuteen tutkimustietoon perehtyminen. 7
8 LÄHTEET Age UK Factsheet. Transgender issues in later life. Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Haettu Bailey, L Trans Ageing. Thoughts on a Life Course Approach in Order to Better Understand Trans Lives. Teoksessa Ward, R., Rivers, I. & Sutherland, M. (toim.), Lesbian, Gay, Bisexual and Transgender aging. Biographical Aprroaches for Inclusive Care and Support. London: Jessica Kingsley Publishers Bromseth, J "Som en riktig familj". Äldre lesbiska och bisexuella kvinnors berättelser om familj och nära realtioner. Teoksessa Bromseth. J. & Siverskog, A. (toim.), LHBTQ-personer och åldrande: nordiska perspektiv. Lund: Studentlitteratur AB Huuska, M (toim.). Sukupuolen moninaisuus -opas. Seta ry. Transtukipiste. Irni, S Sukupuolivähemmistöt. Teoksessa Irni, S. & Wickman, J. (toim.), Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. Helsinki: Seta. Seta-julkaisuja korjattu painos kehittämisen tarpeet. Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Haettu Räsänen, H Eettinen lähijohtaminen muistisairaan ihmisen parhaaksi. Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Tarnanen, K., Suhonen, J. & Raivio, M Muistisairaudet. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Haettu Valtonen, S Yhdenvertainen vanhuus -projekti. Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista. Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Viramo, P Muistisairauksien tutkimus etenee - hyötyykö potilas? Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Wickman, J Seksuaalivähemmistöt. Teoksessa Irni, S. & Wickman, J. (toim.), Sukupuolija seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. Helsinki: Seta. Seta-julkaisuja korjattu painos Jalava, J Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen toiveet ja tarpeet yhdenvertaiseen vanhuuteen. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Karvinen, M Sateenkaariasiakas päihdepalveluissa. Tiimi. Päihdetyön erikoislehti (4). A-klinikkasäätiö Nikumaa, H Pääseekö muistisairas ihminen oikeuksiinsa? Edunvalvonnan haasteet ja Yhdenvertainen vanhuus -projektin vanhustyön tietokirjasto 2014 Seta ry Artikkeli on vapaasti hyödynnettävissä vanhuspalveluiden kehittämisessä Kannen kuva Martu Väisänen 8
VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI
VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI VIDEOT Haluaisin pystyä kertomaan Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ajatuksia vanhuudesta ja vanhuspalveluista Kesto
LisätiedotEi kai taas kaappiin?
Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus
LisätiedotARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN
VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuolen moninaisuus 1.1 Transsukupuolisuus 1.2 Oma sukupuoli näkyväksi: sukupuolen korjaaminen ja
LisätiedotARTIKKELI 5 MITÄ VOIMME TEHDÄ?
VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 5 MITÄ VOIMME TEHDÄ? YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Mitä yksi ammattilainen voi tehdä? 2 Mitä työyhteisö voi tehdä? 3 Yhdenvertaisuutta edistävät hyvät
LisätiedotSeksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina Marita Karvinen Seta ry 7.6.2013 Hlbtiq? Mitä ihmettä? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti
LisätiedotSateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa
Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotSATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA
SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotBiseksuaali. Kuvaa ihmisiä, jotka ihastuvat ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta tai jotka kykenevät ihastumaan sekä tyttöihin ja poikiin
Sanojen merkityksiä Teema: Terminologia, mitkä sanat ovat kunnioittavia, mitkä loukkaavia Kesto: 15-30 minuuttia Osallistujamäärä: Viidestä kahteenkymmeneen Tarvikkeet: Vihreä, keltainen ja punainen paperi,
LisätiedotARTIKKELI 3 LAIT JA YHDENVERTAISUUS
VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 3 LAIT JA YHDENVERTAISUUS YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Perus- ja ihmisoikeudet ja itsemääräämisoikeus 1.1 Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus itsemääräämisoikeuden
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä Jarna Rintaniemi Kätilö - HUS, Naistentautien pkl, seksuaalineuvojaopiskelija Sexpo Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 5.3.2018 Sukupuolivähemmistöt
LisätiedotNimestä minut tunnet vai tunnetko? Sukupuolien moninaisuus ja lähisuhdeväkivalta
Juha Kilpiä Aktuaali koulutuspalvelu Seksuaalipedagogi (Nacs) Työnohjaaja Ryhmänohjaaja Vapaaehtoistyöntekijä www.aktuaali.fi www.facebook.fi/aktuaali www.twitter.fi/jkilpia juha.kilpia@aktuaali.fi +358
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotSeksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus. Marita Karvinen, Vtt Seta ry
Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Marita Karvinen, Vtt Seta ry 7.4.2016 Lhbtiq? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti,
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotSateenkaariperheet asiakkaina
9.10.2013 Sateenkaariperheet asiakkaina Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Kaksi hyvin
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotHLBT Queer Heteronormatiivisuus
Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotSeta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta
Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotSUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO
SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO 13.11.2017 www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste TIEDON SAANTI "Onko tämä normaalia?",
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotMITEN VOIN TUKEA koulutuspäivä
MITEN VOIN TUKEA koulutuspäivä TULOKSIA KOTT 2016 tutkimuksesta Pauli Tossavainen /Kristina Kunttu 9.5.2017 KOTT-diat Kristina Kunttu KOTT 2016 -aineistosta Otos 10 000, vastanneita 3114. Vastaajan sukupuolta
LisätiedotF 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
LisätiedotOpettaja ja seksuaalisuuden kirjo
Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
Lisätiedotsukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri
Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn
LisätiedotSateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen
5.4.2016 Jyväskylä Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen Sanna Nevala, koulutussuunnittelija koulutus@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotYhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista
1 Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista 5.12.2012 Saini Valtonen korkeakouluharjoittelija/projektiavustaja 2 Sisällys 1 Kartoituksen tausta... 3 2 Kyselyn
LisätiedotSeksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus sateenkaarinuoren tukeminen. Marita Karvinen Seta ry
Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus sateenkaarinuoren tukeminen Marita Karvinen Seta ry 9.5.2017 WPATH & Standards of Care The expression of gender characteristics, including identities,
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotProjektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013
Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotIkäihmisten rahapelaaminen
Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo
RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotMitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto
Mitä on vapaus muistisairailla Anna Tamminen Muistiliitto Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oma järjestö Jäsenyhdistyksiä 44, jäseniä noin 15 000 Tukea, ohjausta, neuvontaa,
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotHENKINEN KIPU JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS. Maarit Huuska, Setan Transtukipiste
HENKINEN KIPU JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS Maarit Huuska, Setan Transtukipiste 20.4.2018 LAPSET LASTEN HUOLET Lapsen stressi, miten saa vanhemman näkemään sukupuolen oikein. Saako ne mieluisat vaatteet, nimen,
LisätiedotEva Rönkkö Eläkeläiset ry
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotKEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13
KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotLuokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016
Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotYHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry
YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotTASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5)
TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5) 12.9.2014 Dnro TAS/261/14 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Neuvotteleva virkamies Riitta Burrell riitta.burrell@stm.fi LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN
LisätiedotNÄE MINUT. Nuoren sukupuoli-identiteetin tukemisen opas vanhemmille
NÄE MINUT 1 Nuoren sukupuoli-identiteetin tukemisen opas vanhemmille SISÄLLYS...1 Alkusanat... 3 Perheen merkitys... 4 Sukupuoli-identiteetti... 5 Puheeksi ottaminen... 7 Kodin yleinen ilmapiiri... 9 Sanasto...
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotTURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena
TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI 2016 2018 Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Kaksi päätoimista työntekijää
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotErilaisten asiakkaiden kohtaaminen Hannele Pesola Hannele Pesola
Erilaisten asiakkaiden kohtaaminen Hannele Pesola Näkökulmat Monikulttuurisuus Moninaisuus ja yhdenvertainen vanhuus Muistisairaat Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat Erilaisia tuen tarpeita Niin erilaiset,
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotIkä ei ole ongelma, elleivät muut siitä sellaista tee. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2018
Ikä ei ole ongelma, elleivät muut siitä sellaista tee Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2018 Perusoikeudet ja yhdenvertaisuus Perusoikeudet kuuluvat kaikille Perusoikeudet ovat: jakamattomia,
LisätiedotTARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE. Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi.
Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi. TARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE Työkaluja asuin- ja hoivapaikan valintaan ja arviointiin Tarkistuslistan käyttö MITEN JA MISSÄ TARKISTUSLISTAA
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotSukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa
Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotSukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten kohtaaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitajien näkökulma
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten kohtaaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitajien näkökulma Valtonen, Saini Katri Malviina Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta
LisätiedotTasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä
Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3
LisätiedotOmaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa
Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMuistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotHOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti
LisätiedotMielenterveyttä työpajatoiminnalla - viestinnän keinot yhdenvertaisuuden edistämiseen
Lotte Telakivi, Nuorisotyön koordinaattori, Seta ry Emilia Nikkinen, Osallisuuskoordinaattori, Osaamiskeskus Vahvistamo Mielenterveyttä työpajatoiminnalla - viestinnän keinot yhdenvertaisuuden edistämiseen
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotMUISTISAIRAAN IHMISEN ETUJEN VALVONTAAN LIITTYVÄN KYSELYN TULOKSET
MUISTISAIRAAN IHMISEN ETUJEN VALVONTAAN LIITTYVÄN KYSELYN TULOKSET Kysely toteutettiin osana Suomen muistiasiantuntijat ry:n Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä projektia marras-joulukuussa
LisätiedotMuistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.
Muistiliitto ry Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.2019 1 Maailman laajuisesti joka 3. sekunti joku sairastuu etenevään
LisätiedotRYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, essee jne.) Päivämäärä Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus Ryhmätunnus Opiskelijan etu- ja sukunimi Opettaja opettajan
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
Lisätiedot