ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET"

Transkriptio

1 VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja keho 2 Lääkehoito 3 Mielen hyvinvointi 4 Muistisairauteen liittyvät kysymykset 5 Lähi- ja perhesuhteet 6 Sosiaalinen esteettömyys

2 OSAAMISTARPEET Tässä osiossa tarkastellaan vanhustyön osaamistarpeita sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, mielen hyvinvoinnin, muistisairauden ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä lähi- ja perhesuhteiden näkökulmasta. Erilaisten elämäntarinoiden ja pelkojen ymmärtäminen mahdollistaa entistä paremmin terveyteen, hyvinvointiin ja palveluntarpeisiin liittyvien tarpeiden tunnistamisen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioon ottaminen vanhustyön ammattilaisten koulutuksessa ja vanhustyön kentällä edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ikäihmisten joukossa. 1 SUKUPUOLI-IDENTITEETTI, SUKUPUOLEN ILMAISU JA KEHO Sukuelinten ulkonäön vaihtelevuus Sukupuolen korjaukseen liittyvän kirurgian/toimenpiteiden lopputulokset Erot sukuelimien ja ihmisen ilmaiseman sukupuolen välillä Sukupuolen ilmaisuun liittyvät kysymykset Intersukupuolisen henkilön tai sukupuoltaan transidentiteetin vuoksi korjanneen henkilön keho voi olla erilainen kuin mitä hoitohenkilökunta olettaa henkilön ilmaiseman sukupuolen perusteella. Työntekijän, joka avustaa esimerkiksi pukeutumisessa tai peseytymisessä, on hyvä olla yleisellä tasolla tietoinen kehon ja sukuelinten ulkonäön vaihtelevuuden mahdollisuudesta tai siitä, että sukuelimet voivat olla erilaiset kuin ikäihmisen ilmaisema sukupuoli. Kaikki transsukupuoliset ihmiset eivät koe tarvitsevansa kaikkia sukupuolen korjaamiseen tarjolla olevia hoitoja, kuten kirurgisia toimenpiteitä. Vanhemmalla iällä riskit suurten leikkausten suorittamiseen esimerkiksi kroonisen sairauden vuoksi voivat kasvaa. Ensimmäisiä sukupuolen korjaushoitoja läpikäyneiden leikkaustulokset voivat erota viime aikoina tehtyjen leikkausten lopputuloksista. Voi olla, ettei vanhuspalvelujen parissa olevalla henkilöllä ole koskaan ollut mahdollisuutta korjata kehoaan vastaamaan koettua sukupuolta tai käsitellä omaa sukupuoliristiriitaansa. Tämän vuoksi on tärkeää, että ikäihmisellä on oikeus määritellä itse sukupuolensa, joka voi olla eri kuin mihin keho tai henkilötunnus viittaa. Lisäksi henkilöllä on oikeus tulla kutsutuksi sillä nimellä, jonka kokee omakseen, vaikka se ei olisi henkilön virallinen, henkilöpapereihin merkitty nimi. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta hänet on tärkeää kohdata juuri siinä sukupuolessa, jonka hän kokee omakseen. Intersukupuolisten ihmisten hoitokäytäntöön on kuulunut, ettei heille ole lapsina kerrottu heidän sukuelimiinsä kohdistuneiden tutkimusten tai leikkausten todellista syytä. Tämä on voinut olla monelle intersukupuoliselle traumaattinen kokemus. Vanhemmille intersukupuolisille henkilöille ei välttämättä ole tehty lainkaan leikkauksia, joten sukuelimet voivat olla erilaiset kuin sukupuolen ilmaisun perusteella oletetaan. Riskiryhmät tulee ottaa kattavasti huomioon erilaisissa seulonnoissa ja tutkimuksissa, kuten kohdunkaulan syövän tai rinta- ja eturauhassyövän seulonnoissa, juridisesta sukupuolesta riippumatta. Jos esimerkiksi transtaustaisella miehellä on syntymässä määritellyn sukupuolen mukaiset 2

3 sukuelimet, kuten kohtu ja munasarjat, hän on voinut vältellä sukuelinten alueelle kohdistuvia tutkimuksia negatiivisten asenteiden ja epäasiallisten kohtelun pelossa. Seulontojen rajaaminen juridisen sukupuolen mukaan voi olla syrjivää ja aiheuttaa sen, että transtaustaisen tai intersukupuolisen henkilön syöpää ei havaita riittävän varhain. Terveydenhuollossa tulisi olla saatavilla transihmisille suunnattua tietoa terveydestä. Ikäihmisen itsemäärittelyä tulee tukea myös sukupuolen ilmaisuun liittyvissä tarpeissa. Hänellä tulee olla mahdollisuus ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Palvelunkäyttäjänä voi olla ikäihminen, joka haluaa ajoittain ilmentää itsessään kokemaansa feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta pukeutumalla tai laittautumalla sekä muulla ilmaisulla. Itsemääräämisoikeuden edistämiseksi ja tukemiseksi sukupuolen ilmaisuun liittyvä tarve tulee kirjata palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, ottaen kuitenkin huomioon palvelunkäyttäjän itsemääräämisoikeus myös yksityisyyden suojaan liittyvissä kysymyksissä. Meikkaaminen on sukupuolen ilmaisua. 2 LÄÄKEHOITO Transsukupuolisten, muunsukupuolisten (transgendereiden) sekä intersukupuolisten henkilöiden mahdollisen lääkehoidon jatkuvuuteen ja seurantaan liittyvät tarpeet tulee huomioida henkilön tullessa vanhuspalvelujen asiakkaaksi. Tiedonkulku hormonihoidon jatkuvuudesta tulee varmistaa liikuttaessa palvelujen sisällä esimerkiksi kotisairaanhoidosta erikoissairaanhoidon tai ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Kaikkia transihmisten lääkityksen pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä ja uutta lisätutkimusta tarvitaan. Myös ikäihmisen hiv-lääkitykseen ja hivin hoitoon liittyvät kysymykset on hyvä ottaa huomioon vanhustyön kentällä ja päivittää tietoja säännöllisesti. 3

4 3 MIELEN HYVINVOINTI Identiteettiin liittyvien kysymyksien nouseminen pintaan vanhuudessa Ulostulon haasteet Vähemmistöstressin kokeminen ja tuen tarpeet Suurten ikäluokkien ollessa nuoria, homoseksuaaliset teot olivat Suomen lain mukaan rangaistavia, ja homoseksuaalisuutta pidettiin sairautena. Sukupuolen moninaisuudesta ei ollut juuri lainkaan tietoa saatavilla. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla, kuten esimerkiksi transsukupuolisilla henkilöillä, ei ollut samankaltaista mahdollisuutta sukupuolen korjaushoitoihin kuin nykyisin. Ihminen joutui usein elämään kulttuurisesti ja keholtaan siinä sukupuolessa, johon hänet oli syntymässä määritelty, vaikkei sukupuoli olisikaan vastannut omaa kokemusta. Koska tietoa ei ollut juurikaan saatavilla ja yleiset asenteet sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta kohtaan olivat torjuvia, moni sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluva jäi käsittelemään identiteettiään yksin. Tämä tarkoitti usealle kaapissa elämistä ja todellisen itsensä peittelemistä (ks. artikkeli 2). Moni myös sopeutui tilanteeseen ja eli onnellisena. Matka rikollisesta yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi esimerkiksi rikoslain muuttumisen jälkeen on voinut olla monelle henkisesti vaikea prosessi. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat tarvita tukea sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisilta, jos esimerkiksi oman identiteetin kieltäminen, identiteettiin liittyvät kysymykset tai satuttavat kokemukset nousevat vanhuudessa pintaan. Ikäihminen voi haluta kertoa sukupuoliristiriidastaan tai identiteettiään koskevasta salaisuudesta työtekijälle ja saada vihdoin hyväksyntää tarinalleen. Joissakin suvuissa voi esimerkiksi ilmetä sukupuolen moninaisuutta geneettisistä syistä. Salaisuuden pitäminen monessa sukupolvessa on ollut tavallinen selviytymiskeino. Oman identiteetin työstäminen ei ole ollut vaikeaa kaikille hlbtiq-senioreille, vaikkei asianmukaista tietoa ja tukea olekaan ollut saatavilla. Yhteiskunnan torjuvat asenteet sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta kohtaan ovat kuitenkin voineet vaikuttaa negatiivisesti identiteettiin, mikäli kielteiset näkemykset on omaksuttu osaksi minäkuvaa. Kaapista on voinut tulla turvallinen paikka monelle, kun stigma on ollut osa elämää vuosikymmenien ajan. Henkilö voi missä iässä tahansa tulla niin sanotusti ulos kaapista eli kertoa omasta identiteetistään esimerkiksi kumppanilleen, perheelleen tai suvulleen. Jos perhesuhteet tai parisuhde katkeaa ulostulon seurauksena, voi se vaikuttaa sosiaaliseen turvaverkostoon vanhuudessa. Ulos tuleminen ei ole kertaluotoinen asia, vaan se toistuu aina uusissa kohtaamisissa esimerkiksi arkielämässä tai palvelujen parissa. Hlbtiq-seniorin voi olla vaikea ottaa puheeksi esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa, koska tällöin kumppanin sukupuoli voisi tulla esille. Palvelujen piirissä tilanteet voivat olla entistä haastavampia, sillä sairauden kohdatessa tai toimintakyvyn heiketessä omat voimavarat voivat olla jo muutenkin koetuksella. Trans-, homo- ja bifobisessa ilmapiirissä eläminen voi aiheuttaa vähemmistöstressiä, mikä tarkoittaa epäasiallisen ja syrjivän käytöksen kohtaamisen pelkoa. Yksilöt reagoivat vähemmistöstressiin eri tavoin. Se voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, häpeää, syyllisyyden tunteita, pelkoa tai masennusta. Vanhuspalveluja käyttävä lesbo, homo tai bi voi tuntea erittäin ahdistavaksi tilanteen, jossa hän joutuu kuulemaan epäasiallista keskustelua liittyen vaikkapa perheoikeuksiin tai samaa sukupuolta oleviin pareihin. Tämä voi olla syy siihen, miksi henkilö haluaa jättää esimerkiksi päivätoiminnan väliin tai välttää palveluja kokonaan. Vähemmistöstressin on todettu vaikuttavan myös yksinäisyyden kokemiseen. Vähemmistöstressin kokemiseen voi liittyä myös itseinhoa ja itsetuhoisuutta. Yksi keino vähemmistöstressin purkamiseen voi olla päihteiden käyttö. Päihtei- 4

5 tä voidaan käyttää myös kehodysforiasta selviytymiseen. Kehodysforiassa ihminen kokee oman kehonsa ahdistavaksi. Esimerkiksi muunsukupuolinen voi kokea rintansa omaan kehoon kuulumattomiksi, mikä voi aiheuttaa masennusta ja pahaa oloa. Ammattilaisen on hyvä tiedostaa, mihin asiakkaan voi ohjata tai mistä hän voisi itse saada lisätietoa. Internetin myötä esimerkiksi transihmisille on tullut aiempaa laajempi mahdollisuus hankkia tietoa ja vertaistukea. Setan jäsenjärjestöt ja Transtukipiste tarjoavat sosiaalista ja vertaistuellista ryhmätoimintaa. Yhteisöltä saatu henkinen sekä konkreettinen tuki koetaan tärkeäksi myös seksuaalivähemmistöjen joukossa. Kun vanhustyön ammattilaisilla on tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta, syrjinnän vaikutuksista sekä vähemmistöstressin kokemisesta, heillä on mahdollisuus vastata herkemmin palvelunkäyttäjän tarpeisiin. Työpaikalla on hyvä olla tiedossa myös erilaisia keinoja puuttua syrjivään käyttäytymiseen. Kun ammattilainen sekä palvelu- ja hoitoympäristö tuovat näkyviin moninaisuuden osaamista, kynnys kertoa vaikeiltakin tuntuvista asioista voi madaltua (ks. artikkeli 5). 4 MUISTISAIRAUTEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET Suomessa noin ihmistä sairastaa jotakin muistisairautta. Lievempiasteisia muistihäiriöitä sairastavia on noin Muistisairaus koskettaa yleensä keskimäärin noin kahta tai kolmea läheistä, jotka ovat läsnä muistisairauteen sairastuneen elämässä. (ks. Viramo 2013.) Yleisin muistisairaus on Alzheimerintauti (70 %). Muita eteneviä muistisairauksia ovat Lewyn-kappale tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus, otsa-ohimolohkorappeumat sekä aivoverenkiertosairaudet. Muistisairauksien havaitseminen ja hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on erittäin oleellista. (ks. Tarnanen, Suhonen & Raivio 2010.) Muistisairaan ihmisen hoidossa korostuvat vuorovaikutus sekä yhteistyö läheisten kanssa. Muistisairaan ihmisen elämänhistorian tunteminen ja tärkeiden tapahtumien tiedostaminen auttaa hoitotyön toteuttamisessa (ks. Räsänen 2012). Myös omaishoitajan jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Muistisairauden kohdatessa henkilön oma persoona voi tulla entistä enemmän esiin. Läheiset voivat ehkä nähdä jotain sellaista, jota ei ole ollut aikaisemmin mahdollista nähdä. Transihmisten kohdalla muistisairaus voi aiheuttaa ahdistusta, pelkoa ja levottomuutta transtaustan paljastumisesta. Henkilökunnan ja muiden palvelunkäyttäjien reaktiot voivat huolestuttaa. Muistisairauden kohdalla ei asiaa voi enää salata. Esimerkiksi transsukupuolinen henkilö, jolla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta korjata kehoaan vastamaan koettua sukupuolta, voi muistella lapsuuttaan juuri koetun sukupuolen roolissa, esimerkiksi pienenä tyttönä. Samaa sukupuolta olevat kumppanit ovat voineet salata suhteensa sukulaisilta tai muilta läheisiltä. Kumppanin muistisairaus voi herättää pelkoa suhteen paljastumisesta naapureille, hoitohenkilökunnalle tai muille palvelujen käyttäjille. Tämä voi johtaa siihen, että palvelujen piiriin joutumista vältellään mahdollisimman pitkään. Kielteisten asenteiden pelossa kumppani voi vastustaa parisuhteesta kertomista hoitohenkilökunnalle. Voi myös olla, että henkilö on salannut oman seksuaalisen suuntautumisensa eri sukupuolta olevalta entiseltä puolisoltaan ja lapsiltaan. Seksuaalivähemmistöön kuuluvan muistisairaan asiakkaan kohdalla nämä asiat voivat tulla yllätyksenä lapsille tai muille sukulaisille. Tulevaisuuteen voidaan myös varautua. Näin henkilö tai pariskunta voi varmistaa, että elämänarvoja ja toiveita kunnioitetaan myös silloin, kun päätöksiä ei enää itse kykene tekemään. Oikeudellisten varautumiskeinojen avulla voidaan helpottaa myös omien läheisten tehtävää, kun muistisairaan oma tahto ja toiveet on dokumentoitu. Vanhustyön asiakkaita ja heidän läheisiään voidaan kannustaa tekemään hoitotahto tai edunvalvontavaltuutus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (ks. Nikumaa 2013.) Hoitotahdon tehnyt henkilö voi 5

6 kantaa hoitotahtokorttia lompakossa. Kortti kertoo hoitotahdon olemassaolosta. Kopion voi lisäksi toimittaa vaikkapa omalle lääkärille. Itsemääräämisoikeudesta, hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta löytyy lisätietoa artikkelista 3. Ohjeita hoitotahdon tekemiseen: > Lääkärikirja Duodecim > Hoitotahto käytännön ohjeita 5 LÄHI- JA PERHESUHTEET Mitä tarkoittaa perhe? Monenlaisten perhe- ja lähisuhteiden tunnistaminen ja tunnustaminen Tuen tarpeet Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ikäihmiset ovat todennäköisemmin riippuvaisempia julkisen sektorin tuottamista vanhuspalveluista kuin valtaväestöön kuuluvat ikäihmiset. Harvoilla suuren ikäluokan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä on omia lapsia, jotka voisivat huolehtia asioiden hoitamisesta ja arjen sujumisesta kotona. Yhdenvertainen vanhuus -projektin Visioi vanhuutesi -kyselyyn vastanneista noin 39 prosenttia oli itsekseen eläviä (ks. Jalava 2013). On hyvä pohtia, miten sukupuoli- ja heteronormit vaikuttavat näkemyksiimme elämänkulusta, perheestä ja lähisuhteista. Mitä käsitämme sanalla perhe? Voiko ikäihminen itse määrittää keitä hänen perheeseensä kuuluu vai määritetäänkö se vain biologisen sukulaisuuden kautta. Ruotsissa tehdyissä elämänkertahaastatteluissa on tullut esille, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vuotiaat naiset lukivat perheekseen nykyisen kumppanin tai ex-kumppanin ja lähimmät ystävät (ks. Bromseth 2013). Se, että henkilö merkitsee siviilisäädykseen naimaton tai leski, ei suoranaisesti kerro yksinäisyydestä tai sosiaalisen verkoston puuttumisesta. Hänen elämäänsä voi kuulua esimerkiksi isovanhemmuutta vaikkapa sateenkaariperheessä tai uusperheessä. Asumismuotona voi olla yhteisasuminen ja perheen voivat muodostaa ystävät, rakastettu, läheiset serkut tai kummilapset. Perheenomaisten lähisuhteiden merkitys on yksilöille erittäin suuri. Ne voivat täydentää tai korvata suhteita lapsuuden perheeseen. Tämän vuoksi palvelunkäyttäjän itsemäärittelyä lähi- ja perhesuhteista tiedusteltaessa tulisi tukea. Huolta herättävä ajatus samaa sukupuolta olevien parien keskuudessa on, ettei heidän parisuhdettaan tunnusteta samalla tavoin kuin heterosuhteita. Parisuhteen rekisteröintikäytäntö on parantanut samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tilannetta: kumppanille kuuluu oikeus saada esimerkiksi vanhainkodissa hoidossa olevaa lähiomaista koskevaa tietoa. Parisuhteen rekisteröinti vaatii kuitenkin tietynlaista ulostuloa, mikä voi monelle ikäihmiselle olla haasteellista negatiivisten asenteiden ja ennakkoluulojen pelossa. 6

7 Ammattilainen voi kannustaa kotihoidon piirissä olevaa asiakastaan tekemään hoitotahdon, johon hän kirjoittaa muun muassa kenelle tietoa hoidosta saa antaa ja kenelle ei. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että toisella paikkakunnalla asuvalla kumppanilla on mahdollisuus saada tietoa tilanteen muuttuessa. Ammattilainen voi myös kertoa edunvalvontavaltuutuksesta, jossa henkilöt voivat määritellä sen, kuka saa tehdä taloudellisiin asioihin liittyviä päätöksiä. Sukupuolen korjausprosessiin lähteminen voi joillakin henkilöillä tulla ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen, kun työelämä jää taakse. Eläkkeelle jäämisen jälkeen ei tarvitse enää selitellä asioita koko työyhteisölle. Pari- ja perhesuhteiden tukeminen on erittäin tärkeää, lähtipä henkilö sukupuolen korjausprosessiin missä vaiheessa elämää tahansa. Pari- ja perhesuhteiden katkeaminen voi vaikuttaa monen henkilön sosiaaliseen verkostoon negatiivisesti ja kaventaa näin vanhuudenturvaa. 6 SOSIAALINEN ESTEETTÖMYYS Hoito- ja palveluympäristö Toimintakulttuuri Sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa ilmapiiriä ja toimintaympäristöä, jossa jokainen voi olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä. Sosiaalinen esteettömyys mahdollistuu, kun irrottaudutaan hetero-olettamuksesta sekä olettamuksesta kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta: asiakkaana oleva ikäihminen ei välttämättä ole hetero eikä hän välttämättä koe sukupuoltaan normatiivisten oletusten mukaisesti yksiselitteisesti miehenä tai naisena. Ikäihmisten joukko on varsin moninainen. Sukupuoli- ja heteronormien varaan rakennetut palvelut jättävät osan vanhustyön asiakkaista huomiotta, jolloin he ovat fyysisesti olemassa, mutta heille ei ole tilaa sosiaalisessa todellisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät hlbtiq-asiakkaat välttämättä löydä itseään esimerkiksi palveluissa käytössä olevista lomakkeista. Sukupuoli tulee valita vaihtoehtojen mies/nainen välillä eikä siviilisäädyksi ole mahdollisuutta valita rekisteröity parisuhde. Hlbtiq-asiakasta voi mietityttää palvelujen piiriin tulemisessa se, miten muut palvelukäyttäjät tai heidän omaisensa suhtautuvat heihin. Pelot voivat nousta elämän aikana kohdatuista syrjivistä asenteista, ennakkoluuloista, sanallisista hyökkäyksistä tai ymmärtämättömyydestä. Vanhuspalvelujen pariin tuleva hlbtiq-asiakas voi miettiä, tietääkö henkilökunta esimerkiksi transvestiitin sukupuolen ilmaisuun liittyvistä tarpeista tai transtaustaisten hormonihoidosta. Se, että hlbtiq-asiakas joutuu palvelujen piiriin tultaessa kertomaan yhä uudelleen ja uudelleen omasta identiteetistä, tarpeista, hoidosta ja seurannasta, voidaan kokea raskaaksi. Yhteenveto Sosiaalialan ja vanhustyön ammattilaisen osaamisperustaan kuuluvat perustiedot seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta, moninaisista lähi- ja perhesuhteista sekä vähemmistöstressin ja koetun syrjinnän vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn. Osaamisperustaan kuuluvat tieto hormonihoidon tai muun lääkityksen vaikutuksista vanhuudessa ja uuteen tutkimustietoon perehtyminen. 7

8 LÄHTEET Age UK Factsheet. Transgender issues in later life. Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Haettu Bailey, L Trans Ageing. Thoughts on a Life Course Approach in Order to Better Understand Trans Lives. Teoksessa Ward, R., Rivers, I. & Sutherland, M. (toim.), Lesbian, Gay, Bisexual and Transgender aging. Biographical Aprroaches for Inclusive Care and Support. London: Jessica Kingsley Publishers Bromseth, J "Som en riktig familj". Äldre lesbiska och bisexuella kvinnors berättelser om familj och nära realtioner. Teoksessa Bromseth. J. & Siverskog, A. (toim.), LHBTQ-personer och åldrande: nordiska perspektiv. Lund: Studentlitteratur AB Huuska, M (toim.). Sukupuolen moninaisuus -opas. Seta ry. Transtukipiste. Irni, S Sukupuolivähemmistöt. Teoksessa Irni, S. & Wickman, J. (toim.), Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. Helsinki: Seta. Seta-julkaisuja korjattu painos kehittämisen tarpeet. Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Haettu Räsänen, H Eettinen lähijohtaminen muistisairaan ihmisen parhaaksi. Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Tarnanen, K., Suhonen, J. & Raivio, M Muistisairaudet. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Haettu Valtonen, S Yhdenvertainen vanhuus -projekti. Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista. Saatavilla pdf-muodossa verkossa. Viramo, P Muistisairauksien tutkimus etenee - hyötyykö potilas? Muistisairaiden ihmisten hoidon ammattilehti Memo (3) Wickman, J Seksuaalivähemmistöt. Teoksessa Irni, S. & Wickman, J. (toim.), Sukupuolija seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. Helsinki: Seta. Seta-julkaisuja korjattu painos Jalava, J Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen toiveet ja tarpeet yhdenvertaiseen vanhuuteen. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Karvinen, M Sateenkaariasiakas päihdepalveluissa. Tiimi. Päihdetyön erikoislehti (4). A-klinikkasäätiö Nikumaa, H Pääseekö muistisairas ihminen oikeuksiinsa? Edunvalvonnan haasteet ja Yhdenvertainen vanhuus -projektin vanhustyön tietokirjasto 2014 Seta ry Artikkeli on vapaasti hyödynnettävissä vanhuspalveluiden kehittämisessä Kannen kuva Martu Väisänen 8

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen

Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen 5.4.2016 Jyväskylä Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen Sanna Nevala, koulutussuunnittelija koulutus@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTAVALTUUTUS * Edunvalvonta on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5)

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5) TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5) 12.9.2014 Dnro TAS/261/14 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Neuvotteleva virkamies Riitta Burrell riitta.burrell@stm.fi LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

DUODECIM. Pekka Mustonen

DUODECIM. Pekka Mustonen DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KAAPITATKO Miten luodaan turvallinen ja yhdenvertainen vertaisryhmä?

KAAPITATKO Miten luodaan turvallinen ja yhdenvertainen vertaisryhmä? KAAPITATKO Miten luodaan turvallinen ja yhdenvertainen vertaisryhmä? Mikko Väisänen valtakunnallinen neuvontapalvelu SINUIKSI Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja, YTM Mitä VERTAISUUS tarkoittaa? Kuka on

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot