Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista"

Transkriptio

1 1 Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista Saini Valtonen korkeakouluharjoittelija/projektiavustaja

2 2 Sisällys 1 Kartoituksen tausta Kyselyn tavoitteet Kyselyn toteutus Taustatiedot Työyhteisö Työpaikalla käydyt keskustelut Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat asukkaat Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioiminen Moninaisuuden huomioiminen hoitoneuvotteluissa Sukupuolen ilmaisu normista poikkeavalla tavalla Samaa sukupuolta oleva pariskunta vanhainkodissa Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt ja seksuaalisuus Koulutus ja tiedontarve Moninaisuuden huomioon ottamisen edut ja haasteet Johtopäätökset Lähteet... 29

3 3 1 Kartoituksen tausta Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien vanheneminen ja vanhuus ovat tähän mennessä olleet Suomessa lähes kartoittamaton tutkimusalue. Seta ry julkaisi vuoden 2010 lopussa Åbo Akademin tutkijoiden Sari Irnin ja Jan Wickmanin laatiman katsauksen kansainväliseen tutkimukseen Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. Katsaus osoitti, että ikääntyvät sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt kokevat sosiaali ja terveyspalvelujen käyttöön liittyviä pelkoja ja huolia erityisesti ennakkoluulojen, väärinkäsitysten ja tiedon puutteen vuoksi. Syrjinnänpelkoon ja nuiviin asenteisiin liittyvä palveluiden välttäminen voi aiheuttaa vanhusten syrjäytymistä sekä terveysongelmia. Kansainvälisestä tutkimuksesta käy ilmi hoitohenkilökunnan yleinen näkemys, ettei hoitolaitoksissa tai vanhustenhuollon piiriin kuuluvissa palveluissa ole sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita. Wittenin (2008) tutkimuksen mukaan vanhustenhuollon hoitohenkilökunta ei tuntenut perusterminologiaa, sillä esimerkiksi trans ja intersukupuoliset sekoitettiin yleensä seksuaalivähemmistöihin. (Irni & Wickman 2011, 24.) Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt kattavat koko väestöstä arviolta noin yli kymmenen prosenttia eli satojatuhansia ihmisiä. Suurten ikäluokkien vanhuuden kynnyksen saavuttaminen tarkoittaa, että yhä useampi ikääntyneille suunnattujen palveluiden piiriin tuleva henkilö kuuluu seksuaali tai sukupuolivähemmistöön. Ikääntyneet lesbot sekä homot ovat heteroita todennäköisemmin riippuvaisia julkisen sektorin tuottamista vanhusten palveluista. He asuvat heteroita yleisemmin yksin, ja vain harvoilla suuren ikäluokan sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen edustajista on lapsia, jotka voivat tarjota huolenpitoa. (Nuland 2009, 60; Irni & Wickman 2010, 65.) Vanhustyön kenttä koostuu erilaisista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamista palveluista, jotka tukevat kotona asumista sekä asuin ja hoitopaikoista. Tulevaisuudessa ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö voi esimerkiksi asua kotona ja käyttää eri sektoreiden tarjoamia palveluja yhtäaikaisesti. Jotta kynnys astua palvelujen piiriin olisi mahdollisimman matala ja palvelut yhdenvertaisia, tulee vanhustyön kentän eri toimijoiden tietämystä seksuaali ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ikäihmisten elämästä ja palveluntarpeista lisätä. Kartoitus käsittelee sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia laitoshoidon piirissä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vain pieni osa vanhuksista tulee laitoshoidon piiriin ja mikäli näin tapahtuu, on laitoshoidossa vietetty aika usein lyhyt. Tämän vuoksi sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten palveluntarpeiden tutkiminen tulee ulottaa myös kotipalvelun ja tuettujen asumispalveluiden alueelle. Kartoituksessa keskitytään tarkastelemaan varsinaisten vanhainkotien moninaisuuden huomioivia käytäntöjä. Laitosasuminen on palvelumuodoista se, joka hallitsee yksilön arkipäivää kaikkein eniten. Vanhustyöntekijöille suunnattu kysely toteutettiin osana Seta ry:n ja sen jäsenjärjestöjen Mummolaakso ry:n ja Suomen karhut Fin Bears ry:n kolmivuotista Yhdenvertainen vanhuus projektia. Projekti on käynnistynyt kesäkuussa 2012 ja sen rahoittaa Raha automaattiyhdistys (RAY).

4 4 2 Kyselyn tavoitteet Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen ikääntymistä ja palveluntarpeita koskevaa tutkimusta ei ole Suomessa tehty juuri lainkaan. Kansainvälinen tutkimus osoittaa selvän sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvän tiedon tarpeen sosiaali ja terveyspalveluissa. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa, minkälaisia näkemyksiä vanhustyöntekijöillä on koskien sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjä ja heidän ikääntymistään. Kyselyllä pyritään myös selvittämään, miten ihmisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus otetaan hoitotyössä huomioon ja minkälaisia valmiuksia hoitohenkilökunnalla on kohdata sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluva vanhus sekä hänen läheisensä. Lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin työntekijöiden saamaa koulutusta sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista sekä heidän tiedontarvettaan. Kartoituksen lähtöoletuksena on, että vanhuspalveluissa työskentelevät hoitotyön ammattilaiset tarvitsevat tietoa ihmisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta vanhustyön näkökulmasta. Yhdenvertainen vanhuus projektin toisena toimintavuotena käynnistetään koulutuskokeilut pilottiyksiköiden kanssa, ja kyselyn tuloksia käytetään koulutussuunnittelun apuna. Tuloksia hyödyntäen koulutusta on mahdollista suunnata juuri sellaisille osa alueille, joissa koulutus on tarpeellisinta.

5 5 3 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin Helsingin Seniorisäätiön neljässä vanhainkodissa Seniorisäätiö täydentää Helsingin kaupungin vanhuspalveluja ja kuuluu Helsingin kaupungin konserniin. Helsingin Seniorisäätiön vanhainkoteja ovat Antinkoti, Kannelkoti, Mariankoti ja Pakilakoti, joissa on yhteensä noin 600 asukaspaikkaa. Vanhainkodeissa on yhteensä noin 400 hoitotyöntekijää, joista kyselyllä tavoitettiin 92. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko paperisella lomakkeella tai sähköisesti e lomakkeella. Kyselystä tiedotettiin jokaisessa eri vanhainkodissa osallistumalla henkilökohtaisesti vanhainkotien esimiespalavereihin sekä tiedottamalla työntekijöiden sähköpostilistalla. Seniorisäätiön yhteyshenkilönä toimi osastonhoitaja Maija Korvensola, joka myös osallistui kyselylomakkeen suunnitteluun. Kysely toteutettiin Helsingin Seniorisäätiön vanhainkodeissa, sillä Helsingin Seniorisäätiö toimii Seta ry:n Yhdenvertainen Vanhuus projektin yhteistyökumppanina koko projektin ajan. Helsingin Seniorisäätiössä toteutetaan myös sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen ikääntymiseen liittyvät pilottikoulutukset. Kyselyyn vastanneet eivät muodosta edustavaa otosta kohderyhmästään, sillä kysely toteutettiin vain neljässä Helsingissä sijaitsevassa vanhainkodissa. Näin ollen tavoitetut vastaajat eivät ole tutkimusotokseen satunnaisesti valikoituneita eikä kyselyn tulokset ole tilastollisessa mielessä yleistettävissä. Esimerkiksi alueellista kattavuutta ei kyselyllä tavoitettu. Kysely toimii siten kartoittavana selvityksenä. Kysely koostuu sekä suljetuista että avoimista kysymyksistä. Yhteistyössä kasvatussosiologian dosentti, VTT Jukka Lehtosen kanssa kysely laadittiin siten, että pääpaino oli avoimissa kysymyksissä. Lehtonen osallistui myös raportin laatimiseen kommentoimalla sitä. Raportoin kyselyn määrällisiä osia (suljetut kysymykset) numeroin ja prosenttiosuuksin sekä avaan kyselyn laadullisia osia (avokysymykset) muun muassa luokittelemalla aineistoa. Avovastausaineiston analyysissa tehtiin sisältölähtöistä sisällön erittelyä systemaattisen analyysin varmistamiseksi. Asioiden havainnollistamiseksi raporttiin on sisällytetty sitaatteja avovastausaineistosta. Sitaatit on merkitty tunnisteella V (=vastaaja), ja numero tarkoittaa, monesko kyselyn vastaaja on kyseessä. Kysely koostui neljästä aihepiiristä: Työyhteisö Asukkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen huomioon ottaminen Esimerkkitapaukset Työyhteisö osiossa tiedusteltiin muun muassa työpaikalla käytyjä sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyviä keskusteluja sekä sitä, onko työyhteisössä ollut tai onko työyhteisössä sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä. Asukkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus osiossa selvitettiin sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjä vanhainkodin asukkaina, heidän kohtaamistaan ja heihin suhtautumista.

6 Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen huomioon ottaminen liittyi etenkin vanhainkodeissa käytäviin hoitoneuvotteluihin. Kyselylomakkeessa kysyttiin sitä, miten hoitoneuvotteluissa otetaan sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus sekä moninaiset lähi ja perhesuhteet huomioon. Kyselylomakkeen lopuksi esiteltiin kaksi esimerkkitapausta, joista ensimmäinen käsitteli samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa vanhuspalveluissa. Lomakkeessa tiedusteltiin, minkälaista keskustelua samaa sukupuolta olevan pariskunnan tuleminen vanhainkotiin herättäisi ja minkälaisia haasteita tilanteessa voisi mahdollisesti esiintyä. Toinen tapaus käsitteli hoitoympäristöä. Vastaajia pyydettiin kertomaan miten hoitoympäristössä, lomakkeissa ja esitteissä voitaisiin ottaa ihmisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus paremmin huomioon. 6

7 7 4 Taustatiedot Kyselyyn vastasi 92 vanhustyön ammattilaista. Vastaajista 80 vastasi sähköisesti ja 12 paperisella kyselylomakkeella. Vastaajista selvästi suurin osa oli naisia (N=86). Kyselyyn vastasi viisi miestä. Taulukko 1. Vastaajat ammattinimikkeen mukaan (%) N Prosenttia Osastonhoitaja Vastaava sairaanhoitaja 2 2 Sairaanhoitaja Lähihoitaja/perushoitaja 52 56,5 Fysioterapeutti 6 6,5 Jalkahoitaja/jalkaterapeutti 1 1 Muu, mikä? 7 8 Kaikki Suurin osa vastaajista on vakituisessa työsuhteessa. Noin 57 prosenttia vastaajista on lähi tai perushoitajia, ja noin 15 prosenttia sairaanhoitajia ja 11 prosenttia osastonhoitajia. Lisäksi vastanneiden joukossa oli muutama fysioterapeutti, vastaava sairaanhoitaja sekä lähihoitajaksi opiskeleva. Työkokemus jakaantuu vastaajien kesken hyvin tasaisesti. Noin 27 prosenttia vastaajista on tehnyt vanhustyötä 1 5 vuotta, 23 prosenttia 6 10 vuotta ja 28 prosenttia vuotta. Yli 20 vuotta vanhustyöstä tehneitä oli noin 22 prosenttia. Vastaajien ikähaitari oli 19 vuotiaista 67 vuotiaisiin. Eniten vastaajissa on 46 ja 56 vuotiaita. Vastaajista noin 5 prosenttia kertoi itse kuuluvansa sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön ja 5 prosenttia ei osannut sanoa, kuuluuko.

8 8 5 Työyhteisö 5.1 Työpaikalla käydyt keskustelut Työyhteisössä käytyjä keskusteluja kartoitettiin muun muassa kysymällä pari ja perhesuhteista keskustelemisesta sekä sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä keskusteluista. Noin 29 prosenttia oli sitä mieltä, että työpaikalla keskustellaan vain eri sukupuolta olevien pari ja perhesuhteista. Noin 46 prosenttia vastaajista sen sijaan kertoi, että sekä samaa että eri sukupuolta olevien pari ja perhesuhteista keskustellaan. 11 prosenttia oli sitä mieltä, ettei pari ja perhesuhteista puhuta työpaikalla lainkaan. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijöiden pari ja perhesuhteista ei puhuta asukkaiden kuullen. Taulukko 2. Työpaikalla käydyt keskustelut sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista (%) N Prosenttia Sukupuolivähemmistöihin liittyvät asiat 4 4 Seksuaalivähemmistöihin liittyvät asiat Sekä sukupuoli että seksuaalivähemmistöihin liittyvät asiat Työpaikalle ei keskustella sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista Kaikki Vastatessaan kysymykseen sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjä koskevista keskusteluista työpaikalla noin 42 prosenttia vastaajista kertoi, ettei näistä asioista keskustella työpaikalla. 35 prosentin mukaan puolestaan sekä sukupuoli että seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista keskustellaan. Tarkentavassa kysymyksessä selvitettiin, tulevatko hoitajien omat mielipiteet sukupuoli ja seksuaalivähemmistöistä esiin asukkaiden kuullen käydyissä keskusteluissa. Vastaajista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että hoitajien omat mielipiteet eivät tule esille asukkaiden kuullen. Huomioitavaa tämän kysymyksen kohdalla on se, että kysymykseen jätti vastaamatta yhteensä 36 työntekijää. Kun kysyttiin, ovatko keskusteluissa esille tulleet sukupuoli ja/tai seksuaalivähemmistöjä koskevat käsitykset vaikuttaneet hoitajan ja asukkaan väliseen vuorovaikutukseen tai kanssakäymiseen, suurin osa vastaa ei tai ei osaa sanoa. Eräässä avovastauksessa kerrotaan, että asukkaan kuuluminen sukupuoli tai

9 9 seksuaalivähemmistöön ei ole vaikuttanut hoitajan käytökseen näkyvästi, mutta hoitaja on tuntenut luontaista vastenmielisyyttä seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista käydyt keskustelut hoito tai palveluyksikössä ovat luonteeltaan hyvin yleisiä tai pintapuolisia. Monesti aiheesta keskustellaan uutisten tai muuten mediassa esiin tulleiden asioiden pohjalta. Etenkin presidentinvaalit 2012 sekä pappikohu, joka liittyi pappi Marja Sisko Aallon sukupuolenkorjausprosessiin, ovat olleet keskustelun aiheina. Avovastausaineistossa nousee esille median ja julkisuuden henkilöiden merkitys keskusteluissa: julkisuuden henkilöt näyttävät toimivan monesti ikään kuin homoseksuaalisuuden esimerkkeinä ja heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan ja parisuhteistaan ollaan kiinnostuneita. Samat asiat nousevat esille myös kysyttäessä erityisiä tilanteita, joissa sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvät asiat olisivat olleet esillä työpaikalla. Suurin osa vastaajista ei osaa nimetä erityisiä tilanteita, joissa asiat olisivat olleet esillä, mutta moni myös kertoo presidentinvaalien 2012 herättäneen suuresti keskustelua. Tällaisista mediassa esillä olleista sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista keskusteltiin myös vanhusten kanssa: Keskustelin asukkaan kanssa Niinistö vs Haavisto tilanteesta. Vanhan ihmisen suhtautuminen homouteen oli ymmärtäväistä, mutta ei ollut valmis äänestämään homoa. V25 Kun se pappi vaihtoi sukupuolta, miehestä naiseksi. Se ihmetytti muutamaa asukasta, puhuttiin vain että kaikenlaista sitä onkin maailmassa. V38 Työpaikalla käydyissä keskusteluissa ei juurikaan puhuta sukupuolivähemmistöistä, vaan keskustelut koskevat enimmäkseen homo ja lesbojuttuja sekä homouteen ja lesbouteen liittyvää ennakkoluuloista jauhamista siitä, miten ne elää ja toimii. Keskusteluissa pohditaan myös yksityisten henkilöiden suuntautuneisuutta ja näiden henkilöiden parisuhteita, joskus myös asukas tai työntekijäkohtaisesti. Lähinnä tällöin keskusteluissa kiinnostavaksi näyttää nousevan jälleen henkilöiden seksuaalinen suuntautuminen ilman, että se jotenkin linkittyisi hoitotyöhön. Erään vastaajan mukaan sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvät keskustelut eivät koske koskaan vanhuksia. Tällaisen ei koske meitä ajattelun voi nähdä olevan tiiviisti yhteydessä siihen, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vanhukset ovat hyvin näkymätön ryhmä vanhustyön kentällä (Knauer 2011). Keskustelujen yleisyys kertoo osaltaan siitä, että keskustelut eivät linkity konkreettisiin hoitotilanteisiin. Toisin sanoen, sukupuoli ja seksuaalivähemmistöistä puhuminen hoitotyöhön liittyen on harvinaista ja tämän kerrotaan johtuvan siitä, ettei tällaisia asukkaita tai kohtaamisia ole tullut vastaan.

10 Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät Noin puolet vastaajista kertoo, että heidän hoitoyksikössään on parhaillaan tai on ollut töissä seksuaalivähemmistöön kuuluvia. Noin 38 prosenttia ei osaa sanoa, sillä työntekijän kuuluminen sukupuolitai seksuaalivähemmistöön ei ole tullut ilmi. Vain 5 prosenttia kertoo, että heidän hoitoyksikössään ei ole tai ei ole ollut sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä. Taulukko 3. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät (%) N Prosenttia En osaa sanoa Sukupuolivähemmistöön kuuluva/kuuluvia 1 1 Seksuaalivähemmistöön kuuluva/kuuluvia Sekä sukupuoli että seksuaalivähemmistöön kuuluvia 3 3,5 Ei 5 5,5 Kaikki Työntekijän kuuluminen sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön on tullut yleensä ilmi siten, että työntekijä on kertonut asiasta itse. Muutama kertoo kysyneensä asiaa suoraan tai ottanut sen puheeksi. Osa kertoo kuulleensa työkavereilta tai juoruna. Tiedusteltaessa asukkaiden suhtautumisesta siihen, että työntekijä kuuluu sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön, käy ilmi, että asukkaat eivät usein ole tietoisia asiasta. Jos asukkaat tietävät, ei sen ole nähty herättävän heissä erityisiä mielipiteitä. Työntekijät kertovat suhtautuvansa sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaan työntekijään normaalisti, asiallisesti tai ammatillisesti, kuten keneen tahansa työntekijään. Tiedusteltaessa sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvan epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen esiintymistä työpaikalla, 82 prosenttia vastaa, että tällaista ei esiinny. Muutaman vastaajan mukaan epäasiallista kohtelua on ollut, mutta ketään paikallaolijaa ei ole varsinaisesti kiusattu. Kiusaaminen on ollut lähinnä homo tyyppistä puhetta ja kuiskuttelua. Kiusaaminen on luonteeltaan siis enemmän selän takana puhumista ja ennakkoluuloista juoruilua kuin kiusaamista kenenkään asianomaisen ollessa läsnä.

11 11 Taulukko 4. Sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvan epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen esiintyminen työpaikalla (%) N Prosenttia Kyllä 6 6,5 Ei 75 81,5 En osaa sanoa 8 9 Kaikki Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat asukkaat Työntekijöiltä kysyttiin, onko heidän hoitoyksikössään parhaillaan tai aiemmin ollut sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia asukkaita. 12 prosentin mukaan asukkaina on tai on ollut seksuaalivähemmistöön kuuluvia asukkaita. Kahden vastaajan mukaan asukkaina on ollut tai on sukupuolivähemmistöön kuuluvia asukkaita. Yli puolet vastaajista ei osannut sanoa, koska asukkaan kuuluminen sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön ei ole tullut ilmi. 29 prosenttia työntekijöistä toteaa, että asukkaina ei ole tai ei ole ollut sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Taulukko 5. Sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat asukkaat (%) En osaa sanoa Kyllä, sukupuolivähemmistöön kuuluva/kuuluvia 2 2 Kyllä, seksuaalivähemmistöön kuuluva/kuuluvia Kyllä, sekä sukupuoli että seksuaalivähemmistöön 1 1 kuuluvia Ei Kaikki N Prosenttia

12 Asukas kertoi harvemmin itse kuuluvansa sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön. Tieto saatiin yleensä asukkaan muulta kuin biologiselta sukulaiselta, esimerkiksi ystävältä. Joidenkin vastauksien mukaan tieto asukkaan kuulumisesta sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön saatiin työtovereilta. Kiinnostavaa on, että suurin osa vastanneista ei osannut sanoa, mistä tieto asukkaan seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli identiteetistä on saatu. Puuttuvat tiedot tämän kysymyksen yhteydessä selittynevät sillä, että näillä vastaajilla ei ole ollut kokemusta sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluvista asukkaista. Jos työntekijöillä oli kokemusta sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvista asiakkaista, vastaajat kertoivat, että heihin suhtaudutaan normaalisti ja luontevasti, kuten kehen tahansa muuhun asukkaaseen. Työntekijät korostivat, että tietty seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli identiteetti ei ole peruste sille, että asukasta kohdeltaisiin eri tavalla kuin muita. Kun tiedusteltiin, onko sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaa asukasta kohdeltu epäasiallisesti, esimerkiksi kieltäydytty hoitamasta, suurin osa raportoi, että epäasiallista kohtelua ei ole tapahtunut. Eräs hoitaja oli nähnyt tilanteen, jossa hoitaja on kieltänyt halaamisen seksuaalivähemmistöön kuuluvalta muistisairaalta vanhukselta. Pääsääntöisesti näyttää kuitenkin siltä, että hoitajien omien mielipiteiden ei anneta vaikuttaa hoitoon, vaan asukasta pyritään hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. 12

13 13 6 Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioiminen 6.1 Moninaisuuden huomioiminen hoitoneuvotteluissa Ihmisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen huomioon ottamista hoitoneuvotteluissa kysyttiin kyselylomakkeessa avokysymyksellä. Vastaukset olivat moninaisia. Aineistosta oli mahdollista tehdä seuraavanlainen jaottelu: ei ole tullut tilannetta vastaan/ ei ole kokemusta ei juuri mitenkään/ei mitenkään asukkaalla tai omaisella mahdollisuus kertoa mikäli jotain huomioitavaa ei tietoa asiasta normaalisti En ole kohdannut toistuu lukuisissa vastauksissa. Se, että sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluvia asukkaita ei ole ollut tai sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta ei ole kohdannut, nousee esiin jokaisessa kysymyskohtaisessa avovastausryppäässä. Tiedusteltaessa sitä, miten hoitoneuvotteluissa otetaan huomioon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus, nousee työntekijöiden kokemattomuus erityisesti esille. Hoitoneuvotteluissa ei yksinkertaisesti ole tullut tilanteita tai tapauksia vastaan: Ei mitenkään oteta esille. Syynä se, että asukkaissa ei ole ollut vähemmistöihin kuuluvia. V89 Yleensä jos aikaisemmissa papereissa ei ole merkintää vähemmistöön kuulumisesta, oletetaan että on hetero. V75 Omat asukkaat ovat olleet heteroseksuaaleja ja asiasta ei ole sen kummemmin puhuttu. V49 Ei ole tullut tilannetta, jossa olisi tarvinnut huomioida. V74 Avovastauksista käy ilmi, että vanhuksen kuuluminen sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön ei tule esille hoitoneuvotteluissa, jotka käydään vanhuksen tullessa hoitolaitokseen. Irnin ja Wickmanin (2012) mukaan juuri tällaisissa keskustelunomaisissa, ensimmäisissä vuorovaikutustilanteissa on se oikea paikka ja hetki, jolloin sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kysymykset tulisi käydä läpi tai ainakin antaa mahdollisuus puhua asioista. Esiin tuleminen tai ilmi tuleminen nousee aineistossa jatkuvasti esille:

14 14 Ei ole tähän mennessä tullut kertaakaan ilmi, että hoidettava olisi muu kuin hetero. V6 Koskaan ei ole kyllä tullut vastaan tilannetta, jossa omainen olisi kertonut näin henk.koht. aihetta, joten asia ei mahdollisesti ole koskaan tullut ilmi. V48 Ei juurikaan (oteta huomioon), koska ei ole vielä ainakaan tullut ilmi yhtään kyseistä ihmistä. V30 Näyttää siltä, että sen sijaan, että hoitoneuvotteluissa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden teemat nostettaisiin esille, asian ikään kuin odotetaan nousevan itsestään ilman, että henkilökunnan tarvitsisi tulla asiassa vastaan esimerkiksi kysymällä avoimilla kysymyksillä asukkaan pari ja perhesuhteista. Seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolen ilmaisusta tulee kertoa erikseen, tuoda ilmi. Vastuu tästä on asukkaalla tai omaisella. Homoseksuaalisuus tai sukupuolen moninaisuus nähdään niin henkilökohtaisena, että siitä on vaikea kysyä. Näin ollen näyttäisi siltä, että vanhuksen kuuluminen sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin nähdään usein poikkeuksena, jonka täytyy erikseen tulla ilmi tullakseen huomioiduksi. Käsitys homo tai biseksuaalisuudesta tai esimerkiksi transsukupuolisuudesta poikkeuksena tai poikkeavuutena juontuu historiasta. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen kohdalla nimetyiksi ovat tulleet normista poikkeavat sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen muodot. Esimerkiksi homous nimetään, mutta heteroudesta puhutaan harvoin nimellä. (Haataja 2011, 58). Homoseksuaaliset teot ovat olleet Suomessa rangaistavia rikoslaissa vuoteen 1971 asti ja homoseksuaalisiin tekoihin kehottaminen oli rikoslaissa aina vuoteen 1999 asti. Homoseksuaalisuus poistettiin sairausluokituksesta vuonna (Mustola 2007, )

15 Osa vastaajista totesi suoraan, ettei sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta oteta huomioon mitenkään. Usein miten syynä kerrottiin olevan juuri se, ettei vähemmistöön kuuluvia asukkaita ole. Toisaalta osa työntekijöistä oli sitä mieltä, ettei sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta tule huomioida erikseen mitenkään, sillä asukkaita ei pidä kohdata lokeroituina tyyppeinä. Vastauksissa nousi esille myös se, että asukkailla tai asukkaan läheisillä on mahdollisuus tuoda esille kaikki haluamansa asiat hoitoneuvottelussa. Vastuu asioiden kertomisesta on siis asukkailla tai heidän läheisillään, kuten jo edellä mainittiin, eikä moninaisuusteemojen kertomiselle näytetä tekevän tilaa. Hoitoneuvotteluja käsittelevistä avovastauksista nousee esille myös päinvastainen, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioon ottava näkemys. Kiinnostavaa tällaisissa näkemyksissä on se, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioon ottamiselle asetetaan tiettyjä ehtoja, joiden täyttyessä moninaisuus voidaan ottaa huomioon. Esimerkiksi tiedusteltaessa lähi ja perhesuhteiden moninaisuuden huomioimisesta hoitoneuvotteluissa, moninaisuus huomioidaan, mikäli 15 asia tulee esille asia ilmenee lomakkeista Ristiriitaista tässä on se, että kyseessä olevien vanhainkotien tulolomakkeissa ja elämänkaarilomakkeissa, joiden pohjalta hoitoneuvottelut käydään, ei ole esimerkiksi mahdollista vastata olevansa rekisteröidyssä parisuhteessa. Lomakkeissa on myös sukupuolen kohdalla vaihtoehdot mies ja nainen. Näin ollen on mahdollista, että sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluva asukas ei löydä itseään lomakkeista. Robert A. Crouchia (1999) mukaillen voidaan puhua jäämisestä eräänlaiseen liminaalitilaan. Tällä tarkoitetaan sellaista välitilaa, jossa ihmiset ovat olemassa fyysisinä, mutta heillä ei ole paikkaa sosiaalisessa todellisuudessa. Juha Nissinen (1997) toteaa, että usein jo siinä vaiheessa, kun asiakkaan taustatietoja aletaan kysellä sosiaali ja terveyspalveluissa, sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluva huomaa joutuvansa oletusarvojen ulkopuolelle. Nissisen mukaan hetero olettamus, joka laittaa ajattelemaan, että asiakas tai hänen läheisensä on heteroseksuaalinen, ellei hän vaikuta erilaiselta tai tuo avoimesti esiin eiheteroseksuaalisuutta, olisi hyvä riisua mielestään. Heijastaessa Nissisen ajattelua aineistoon, näyttäisi siltä, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioimiselle asetetut ehdot ilmentävät hetero olettamusta. Sama ristiriitaisuus nousee esille moninaisten lähi ja perhesuhteiden, kuten esimerkiksi sateenkaariperheiden, huomioimisessa. Hoitohenkilökunta kertoo, että asiat huomioidaan lomakkeissa ja hoitoneuvotteluissa samalla kun käydään läpi vanhuksen elämänkaarta. Vaikka asukkaalla ja omaisilla olisi näissä tilanteissa mahdollisuus kertoa tilanteestaan ja elämänhistoriastaan, myös vaikkapa transtaustastaan tai moninaisista lähi ja perhesuhteistaan, ei hoitoneuvottelun lähtökohtana voi pitää moninaisuutta, jos lomakkeet eivät mahdollista tällaisten ihmisten olemassaoloa sulkemalla tiettyjä todellisuuksia pois.

16 Sukupuolen ilmaisu normista poikkeavalla tavalla Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sitä, miten yksilö ilmaisee sukupuoltaan. Se sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäytymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta. Työntekijöiltä tiedusteltiin, miten heidän hoitoyksikössään toimittaisiin tai on toimittu tilanteessa, jossa asukas ilmaisee sukupuoltaan tai seksuaalisuuttaan eri tavalla kuin mihin on totuttu, luokittelin vastaukset seuraavasti: 1) tilanne johtaa keskusteluun/palaveriin, jossa etsitään yhteinen sävel 2) tilanteessa ohjataan asukasta pukeutumaan oman sukupuolensa mukaan 3) asukas saa pukeutua niihin vaatteisiin, joihin haluaa Kuten jo luokittelusta näkee, kukaan työntekijöistä ei kertonut tilanteista, jossa seksuaalista suuntautumista ilmaistaan totutusta poikkeavalla tavalla, vaan vastauksissa keskityttiin sukupuolen epätyypilliseen ilmaisuun. Kahdessa ensimmäisessä kohdassa sukupuolen ilmaiseminen totutusta poikkeavalla tavalla voidaan nähdä tilanteena, johon täytyy puuttua. Näissä näkemyksissä sukupuolta tulee ilmaista tietyllä tavalla, ja jos näin ei toimita, asiaan puututaan. Ensimmäisessä tilanteessa pidetään palaveri tai keskustellaan, ja lopuksi pyritään kaikkia osapuolia miellyttävään lopputulokseen. Tämänkaltaisesta vastauksesta ei tule kuitenkaan ilmi se, kuinka paljon kukin osapuoli joutuu tekemään kompromisseja yhteisen sävelen löytämiseksi. Voisikin kysyä, tuleeko sukupuolen ilmaisua pitää neuvoteltavissa olevana asiana. Toisessa tilanteessa toimintatapa heijastaa käsitystä kaksisukupuolijärjestelmästä. Jokainen henkilö on määritelty joko mieheksi tai naiseksi ja sukupuoli käsitetään siten, että ihmiset voivat olla joko miehiä tai naisia. Näin ollen kaksisukupuolijärjestelmä pakottaa ihmiset naisiksi tai miehiksi, sen sijaan, että nähtäisiin minkälaisia ihmiset ruumiillisuudeltaan tai identiteetiltään ovat tai voisivat olla. (Irni & Wickman 2010, ) Jos asukas ilmaisee sukupuoltaan totutusta poikkeavalla tavalla, esimerkiksi miesasukas pukeutuu mekkoon, johdatellaan häntä hienovaraisesti pukeutumaan sukupuolityypillisiin vaatteisiin. Kolmannessa toimintatavassa yksilön annetaan toimia oman tahtonsa ja halujensa mukaan. Ihminen käsitetään autonomisena yksilönä, joka on kykenevä päättämään omista asioistaan. Mielenkiintoista näissä vastauksissa on se, että niitä ei perusteltu mitenkään muuten, kuin että ihminen on yksilö ja hänellä on itsemääräämisoikeus. Yksilöllisyyttä pidettiin itsestään selvänä hoitotyötä johdattavana periaatteena, jota ei kyseenalaistettu. Sukupuolen epätyypillistä ilmaisua käsittelevissä vastauksissa työntekijät nostivat usein esille muistisairauden merkityksen vanhuksen pukeutumisessa. Miesasukkaan pukeutuminen mekkoon rinnastettiin tilanteisiin, joissa muistisairas vanhus pukee vahingossa päälleen usean vaatekerran tai yrittää pukea housuja paidaksi. Tällä näytettiin viittaavan siihen, että tietynlaisen pukeutumisen syy vaikuttaa suoraan siihen, puututaanko pukeutumiseen.

17 Kuten edellä moninaisuuden huomioimiselle näytetään asettavan ehtoja. Sama pätee moninaisuuden sallimiselle. Toisin sanoen asukkaan sukupuolen ilmaisua käsiteltäessä esimerkiksi miesasukkaan pukeutuminen näytetään hyväksyvän tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tällaisia ehtoja ovat niin selkeä ymmärrys, että sitä osaisi vaatia sekä selkeä tieto siitä, että asukas haluaa pukeutua näin. Muussa tapauksessa vaarana näyttäisi olevan se, että sukupuolen ilmaiseminen totutusta poikkeavalla tavalla käsitetään yksinkertaisesti muistisairauden oireeksi. Muistisairauden merkitys näyttää nousevan tärkeäksi tekijäksi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden mahdollistumisen kannalta: mikäli dementian nähdään olevan syy sukupuolen poikkeukselliseen ilmaisuun, tulee olennaiseksi kysyä, minkälaiset ovat esimerkiksi transvestiitti vanhuksen mahdollisuudet tulla huomioiduksi asiallisella tavalla? Samaa sukupuolta oleva pariskunta vanhainkodissa Kyselyssä selvitettiin tapauksen kautta, kuinka hoitoyksikössä toimittaisiin tilanteessa, jossa vanhainkotiin muuttaisi asumaan samaa sukupuolta oleva pariskunta. Pääosin työntekijät uskoivat, että tilanne ei herättäisi sen kummempaa ihmetystä, vaan pariskuntaa hoidettaisiin kuten ketä tahansa muutakin. Henkilökunta uskoi ammattitaitonsa olevan tällaisissa tilanteissa tukena. Osa työntekijöistä nosti esille henkilökunnan sisäisen heterogeenisuuden: osa suhtautuisi asiaan luonnollisesti, osa kielteisesti: "Suurimmalle osalle työntekijöistä asukkaita kohtaan tuntemat tunteet ovat varmasti olleet samanlaiset kuin muitakin asukkaita kohtaan. Sitten on joukossa aina henkilöitä, joilla on homo/lesbo kielteinen elämänasenne ja he eivät pysty sitä käsittelemään ammatillisesti työssään, vaan se välittyy käytöksessä asukkaita kohtaan V63 Avovastauksissa nousi esille myös se, että työntekijät uskoivat muiden asukkaiden ja heidän omaistensa suhtautumisen olevan suurempi haaste kuin työntekijöiden asenteet. Työntekijöiden mukaan etenkin iäkkäät omaiset voisivat kauhistella samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa. Osa työntekijöistä uskoi, että muissa asukkaissa asia voisi herättää hämmennystä ja jopa syrjimistä ja pahan puhumista. Samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa käsittelevän esimerkkitapauksen vastauksissa korostuu vanhusten itsemääräämisoikeuden peräänkuuluttaminen. Työntekijät kertovat, että kaikkia hoidetaan samalla tavalla, kuuluipa hän mihin tahansa vähemmistöön sekä korostetaan kaikkien asukkaiden samanarvoisuutta. Vähemmistöön kuuluminen ei heidän mukaansa ole siis mikään peruste yhtään sen huonommalle hoidolle tai kohtelulle: Kaikkia on kohdeltava tasa arvoisesti taustasta huolimatta. V47 Jokainen asukas on yksilö V12 Meillä on muutenkin asiakaslähtöinen ja yksilöllisyyden salliva hoitokäytäntö. V43

18 Työntekijöiden vastauksissa nousee esille myös eräänlainen samanlaisuus retoriikka. Voidaan puhua myös samanlaisuusdiskurssista. Tällä tarkoitetaan sitä, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ei eroteta omaksi ryhmäkseen, vaan heitä pidetään samanlaisina kuin keitä tahansa muita ihmisiä. Kun työntekijät kertovat, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat asukkaat ovat ihan samanlaisia kuin muutkin, ovat he luopuneet sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen patologisuus ajatuksesta ja sitä kautta käsityksestä, että he ovat jollain tapaa poikkeuksellisia tai sairaita. (Kurri 1997, 55 56). Työntekijät näyttäisivät olevan hyvin uskollisia hoitotyön periaatteille ja korostavan vanhusten itsemääräämisoikeutta. Juuri samaa sukupuolta olevan pariskunnan esimerkkitapauksessa moni työntekijä vetosi vanhuksen oikeuteen olla oma itsensä ja päättää omista asioistaan. Sama nousi esille sukupuolen ilmaisua käsiteltäessä, jolloin todettiin, että totutusta poikkeava sukupuolen ilmaisu on asia, johon asukkaalla on itsemääräämisoikeus. Tällaiset näkemykset kumoaisivat ajatuksen sukupuolen ilmaisusta neuvoteltavissa olevana asiana. Samanlaisuus ajatus sekä vanhuksen yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden merkityksen korostaminen luo tilaa moninaisuudelle eikä tee erotteluja vanhusten välille sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Vaarana on, että samanlaisuutta, samanarvoisuutta ja yksilön oikeuksia korostettaessa voivat helposti unohtua ne seikat, joiden vuoksi sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten asioista on ylipäätään alettu puhua. Samanlaisuus itse asiassa luo illuusiota, jonka mukaan kaikki vanhukset olisivat samanlaisia ja heillä kaikilla olisi samanlaiset tarpeet. Tällöin unohtuvat täysin sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarpeet sekä myös vähemmistöjen sisäinen heterogeenisuus. Kaikilla sukupuoli ja seksuaalivähemmistöön kuuluvilla ei suinkaan ole keskenään samanlaiset tarpeet, vaan he muodostuvat sisäisesti erilaisesta joukosta ihmisiä. Huoli itsemääräämisoikeuden säilymisestä vanhuudessa laitoshoitoon joutuessa on varmasti suuri kenelle tahansa ikääntyneelle. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla vanhuksilla voi olla lisäksi huoli sukupuoli identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi syrjityksi tulemisesta, silloin kun he ovat niin sanotusti heikoimmillaan, eli riippuvaisia jonkun toisen avusta (kts. Knauer 2011, 129). Kokemukset seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli identiteettiin perustuvasta syrjinnästä ja häirinnästä sekä niiden pelko ovat asioita, jotka tulisi pitää mielessä sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia vanhuksia kohdatessa. Itsemääräämisoikeuden ja samanlaisuus retoriikan valossa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudelle on tilaa vanhustyön kentällä. Siinä missä muutkin vanhukset omine yksilöllisine tapoineen ja piirteineen, myös sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vanhukset nähdään yksilöinä, joiden oikeuksia tulee kunnioittaa. Heitä ei itse asiassa kohdata vähemmistönä, vaan osana vanhusten kirjoa samanlaisina kuin muutkin. 18

19 Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt ja seksuaalisuus Avovastausaineistossa kysymys vanhuksen seksuaalisuudesta nousi spontaanisti esille, vaikka kyselyssä ei kysyttykään suoraan esimerkiksi sitä, miten vanhuksen seksuaalisuutta tuetaan tai miten se ylipäätään otetaan huomioon vanhuspalveluissa. Tämän vuoksi käsittelen aihetta omana lukunaan, vaikka projektin tarkoitus ei olekaan käsitellä vanhusten seksuaalisuutta yleensä. Vanhuksen seksuaalisuus nostettiin esille hoitoneuvotteluja käsittelevissä kohdissa, joissa kysyttiin seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta. Hoitotyöntekijät useassa yhteydessä viittasivat muun muassa siihen, että myös heteroseksuaalin vanhuksen seksuaalisuudesta pitäisi puhua enemmän. Kuten sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjä koskevien keskustelujen niin myös seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaamisen kohdalla näkymättömyys on asia, joka linkittyy molempiin. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten näkymättömyyden taustalla on monta tekijää, kuten esimerkiksi aikaisemmin mainittu rikoslaki ja sairausluokitus. Kun siirrytään käsittelemään vanhuksen seksuaalisuutta ylipäänsä, liittyy tähän stereotyyppinen ajatus siitä, että vanhukset eivät ole seksuaalisesti aktiivisia tai ylipäänsä seksuaalisia ollenkaan (Knauer 2011, 110). Myös avovastauksissa nousi esille kysymys vanhusten seksuaalisuudesta: Vanhuksen seksuaalisuus ylipäänsä on asia, jota ei missään kysellä, koska sitä ei voida/haluta huomioida mitenkään. V7 Edes heterojen seksuaalisuutta ei nykyisin huomioida riittävästi hoitolaitoksissa saati sitten seksuaalivähemmistöihin kuuluvien asioita. V49

20 Mielenkiintoista on ensinnäkin se, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oletetaan kertovan seksuaaliseen suuntautumiseensa, sukupuoli identiteettiinsä tai sukupuolen ilmiasuun liittyviä asioita lomakkeissa olevan seksuaalisuus otsikon alla: Tiedonkeruulomakkeessa on avoin kysymys: seksuaalisuus. Lomakkeen täyttää asukas tai omainen. V46 20 Seksuaalisuus liitetään sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin hyvin voimakkaasti, unohtaen sellaiset tärkeät homo ja transidentiteetteihin liittyvät seikat kuten lähi ja perhesuhteet. Ajateltaessa, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen tapahtuu seksuaalisuutta käsittelevässä kohdassa, voivat nämä muut mainitut tärkeät asiat jäädä käsittelemättä kokonaan. Toiseksi vanhuksen seksuaalisuudesta puhuttaessa sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten erityiskysymykset palautetaan yleiseen keskusteluun vanhuksen seksuaalisuudesta. Tällöin vanhusten oikeus seksuaalisuuteen ja sen ilmaisemiseen rinnastetaan sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten oikeuksiin. Koska seksuaalisuus on vain yksi osa sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien elämää ja identiteettiä, on ristiriitaista käsitellä heidän tarpeitaan vain seksuaalisuuden yhteydessä. Kyse on pohjimmiltaan paljon muusta: se, että vanhusten seksuaalisuudesta usein vaietaan, ei kerro mitään siitä, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat itse asiassa vaikenevat koko elämästään. (Knauer 2011, ) Aineistosta tuli esille tapaus, jossa seksuaalivähemmistöön kuuluva asukas halusi sukupuolista kanssakäymistä hoitajan kanssa. Tapaus herätti hämmennystä ja asiasta keskusteltiin työyhteisössä, jotta seksuaaliseen ahdisteluun liittyvät pelot voitiin käsitellä. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen yliseksualisoiminen ei ole asia, joka värittää koko aineistoa. Se nousee kuitenkin esille muutamissa kohdissa. Edellä mainittu tilanne, jossa seksuaalivähemmistöön kuuluva asukas halusi sukupuolista kanssakäymistä (huom. työntekijä puhuu sukupuolisesta kanssakäymisestä, ja liittää sukupuolen automaattisesti seksuaalisuuteen) on seksuaalivähemmistöön kuuluvan yliseksualisoimista vain siinä mielessä, jos asukkaan seksuaalisen suuntautumisen nähdään olevan syy haluta seksuaalista kanssakäymistä. Tätä on kuitenkin aineistosta mahdotonta päätellä. Sen sijaan kertomukset asukkaisiin kohdistuvasta epäasiallisesta kohtelusta puhuvat omaa kieltään. Vastauksista nousee esille tapaus, jossa hoitaja on kieltänyt muistisairaalta seksuaalivähemmistöön kuuluvalta asukkaalta halaamisen ja estänyt tätä tulemasta lääppimään häntä. Aineistosta nousee esille myös kokemukset entisistä työpaikoista. Eräässä tapauksessa samaa sukupuolta olevan pariskunnan hoitamisesta jopa kieltäydyttiin, koska pariskunnan ajateltiin lähentelevän työtekijöitä. Tällaiset kertomukset kuvaavat seksuaalivähemmistöihin kuuluvien yliseksualisoimista, mikä voi liittyä siihen, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien asioista puhuttaessa päädytään keskustelemaankin seksuaalisuudesta yleensä.

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt?

Sukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Sukupuoli TIIA FORSSTRÖM TIETOKIRJAILIJA, SUKUPUOL ENTUTKIJA TIIA.FORSSTROM@KIPUNA.FI Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Seksuaalinen suuntautuminen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti vuoden 2016 kevään ja kesän aikana selvityksen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

KAAPITATKO Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt terveydenhuollon asiakkaina

KAAPITATKO Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt terveydenhuollon asiakkaina KAAPITATKO Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt terveydenhuollon asiakkaina Mikko Väisänen valtakunnallinen neuvontapalvelu SINUIKSI Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja, YTM Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen

Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen 5.4.2016 Jyväskylä Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen Sanna Nevala, koulutussuunnittelija koulutus@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

KAAPITATKO Miten luodaan turvallinen ja yhdenvertainen vertaisryhmä?

KAAPITATKO Miten luodaan turvallinen ja yhdenvertainen vertaisryhmä? KAAPITATKO Miten luodaan turvallinen ja yhdenvertainen vertaisryhmä? Mikko Väisänen valtakunnallinen neuvontapalvelu SINUIKSI Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja, YTM Mitä VERTAISUUS tarkoittaa? Kuka on

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Valinnanvapaus terveydenhuollossa onko sitä ja toimiiko käytännössä? seminaari TYKS 17.9.2015 17.9.2015 Laura Hietapakka, tutkija, THL 1 Kyselytutkimuksen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot