Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista"

Transkriptio

1 1 Yhdenvertainen vanhuus hanke Raportti vanhustyöntekijöille suunnatun kyselyn tuloksista Saini Valtonen korkeakouluharjoittelija/projektiavustaja

2 2 Sisällys 1 Kartoituksen tausta Kyselyn tavoitteet Kyselyn toteutus Taustatiedot Työyhteisö Työpaikalla käydyt keskustelut Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat asukkaat Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioiminen Moninaisuuden huomioiminen hoitoneuvotteluissa Sukupuolen ilmaisu normista poikkeavalla tavalla Samaa sukupuolta oleva pariskunta vanhainkodissa Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt ja seksuaalisuus Koulutus ja tiedontarve Moninaisuuden huomioon ottamisen edut ja haasteet Johtopäätökset Lähteet... 29

3 3 1 Kartoituksen tausta Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien vanheneminen ja vanhuus ovat tähän mennessä olleet Suomessa lähes kartoittamaton tutkimusalue. Seta ry julkaisi vuoden 2010 lopussa Åbo Akademin tutkijoiden Sari Irnin ja Jan Wickmanin laatiman katsauksen kansainväliseen tutkimukseen Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. Katsaus osoitti, että ikääntyvät sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt kokevat sosiaali ja terveyspalvelujen käyttöön liittyviä pelkoja ja huolia erityisesti ennakkoluulojen, väärinkäsitysten ja tiedon puutteen vuoksi. Syrjinnänpelkoon ja nuiviin asenteisiin liittyvä palveluiden välttäminen voi aiheuttaa vanhusten syrjäytymistä sekä terveysongelmia. Kansainvälisestä tutkimuksesta käy ilmi hoitohenkilökunnan yleinen näkemys, ettei hoitolaitoksissa tai vanhustenhuollon piiriin kuuluvissa palveluissa ole sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita. Wittenin (2008) tutkimuksen mukaan vanhustenhuollon hoitohenkilökunta ei tuntenut perusterminologiaa, sillä esimerkiksi trans ja intersukupuoliset sekoitettiin yleensä seksuaalivähemmistöihin. (Irni & Wickman 2011, 24.) Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt kattavat koko väestöstä arviolta noin yli kymmenen prosenttia eli satojatuhansia ihmisiä. Suurten ikäluokkien vanhuuden kynnyksen saavuttaminen tarkoittaa, että yhä useampi ikääntyneille suunnattujen palveluiden piiriin tuleva henkilö kuuluu seksuaali tai sukupuolivähemmistöön. Ikääntyneet lesbot sekä homot ovat heteroita todennäköisemmin riippuvaisia julkisen sektorin tuottamista vanhusten palveluista. He asuvat heteroita yleisemmin yksin, ja vain harvoilla suuren ikäluokan sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen edustajista on lapsia, jotka voivat tarjota huolenpitoa. (Nuland 2009, 60; Irni & Wickman 2010, 65.) Vanhustyön kenttä koostuu erilaisista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamista palveluista, jotka tukevat kotona asumista sekä asuin ja hoitopaikoista. Tulevaisuudessa ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö voi esimerkiksi asua kotona ja käyttää eri sektoreiden tarjoamia palveluja yhtäaikaisesti. Jotta kynnys astua palvelujen piiriin olisi mahdollisimman matala ja palvelut yhdenvertaisia, tulee vanhustyön kentän eri toimijoiden tietämystä seksuaali ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ikäihmisten elämästä ja palveluntarpeista lisätä. Kartoitus käsittelee sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia laitoshoidon piirissä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vain pieni osa vanhuksista tulee laitoshoidon piiriin ja mikäli näin tapahtuu, on laitoshoidossa vietetty aika usein lyhyt. Tämän vuoksi sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten palveluntarpeiden tutkiminen tulee ulottaa myös kotipalvelun ja tuettujen asumispalveluiden alueelle. Kartoituksessa keskitytään tarkastelemaan varsinaisten vanhainkotien moninaisuuden huomioivia käytäntöjä. Laitosasuminen on palvelumuodoista se, joka hallitsee yksilön arkipäivää kaikkein eniten. Vanhustyöntekijöille suunnattu kysely toteutettiin osana Seta ry:n ja sen jäsenjärjestöjen Mummolaakso ry:n ja Suomen karhut Fin Bears ry:n kolmivuotista Yhdenvertainen vanhuus projektia. Projekti on käynnistynyt kesäkuussa 2012 ja sen rahoittaa Raha automaattiyhdistys (RAY).

4 4 2 Kyselyn tavoitteet Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen ikääntymistä ja palveluntarpeita koskevaa tutkimusta ei ole Suomessa tehty juuri lainkaan. Kansainvälinen tutkimus osoittaa selvän sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvän tiedon tarpeen sosiaali ja terveyspalveluissa. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa, minkälaisia näkemyksiä vanhustyöntekijöillä on koskien sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjä ja heidän ikääntymistään. Kyselyllä pyritään myös selvittämään, miten ihmisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus otetaan hoitotyössä huomioon ja minkälaisia valmiuksia hoitohenkilökunnalla on kohdata sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluva vanhus sekä hänen läheisensä. Lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin työntekijöiden saamaa koulutusta sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista sekä heidän tiedontarvettaan. Kartoituksen lähtöoletuksena on, että vanhuspalveluissa työskentelevät hoitotyön ammattilaiset tarvitsevat tietoa ihmisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta vanhustyön näkökulmasta. Yhdenvertainen vanhuus projektin toisena toimintavuotena käynnistetään koulutuskokeilut pilottiyksiköiden kanssa, ja kyselyn tuloksia käytetään koulutussuunnittelun apuna. Tuloksia hyödyntäen koulutusta on mahdollista suunnata juuri sellaisille osa alueille, joissa koulutus on tarpeellisinta.

5 5 3 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin Helsingin Seniorisäätiön neljässä vanhainkodissa Seniorisäätiö täydentää Helsingin kaupungin vanhuspalveluja ja kuuluu Helsingin kaupungin konserniin. Helsingin Seniorisäätiön vanhainkoteja ovat Antinkoti, Kannelkoti, Mariankoti ja Pakilakoti, joissa on yhteensä noin 600 asukaspaikkaa. Vanhainkodeissa on yhteensä noin 400 hoitotyöntekijää, joista kyselyllä tavoitettiin 92. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko paperisella lomakkeella tai sähköisesti e lomakkeella. Kyselystä tiedotettiin jokaisessa eri vanhainkodissa osallistumalla henkilökohtaisesti vanhainkotien esimiespalavereihin sekä tiedottamalla työntekijöiden sähköpostilistalla. Seniorisäätiön yhteyshenkilönä toimi osastonhoitaja Maija Korvensola, joka myös osallistui kyselylomakkeen suunnitteluun. Kysely toteutettiin Helsingin Seniorisäätiön vanhainkodeissa, sillä Helsingin Seniorisäätiö toimii Seta ry:n Yhdenvertainen Vanhuus projektin yhteistyökumppanina koko projektin ajan. Helsingin Seniorisäätiössä toteutetaan myös sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen ikääntymiseen liittyvät pilottikoulutukset. Kyselyyn vastanneet eivät muodosta edustavaa otosta kohderyhmästään, sillä kysely toteutettiin vain neljässä Helsingissä sijaitsevassa vanhainkodissa. Näin ollen tavoitetut vastaajat eivät ole tutkimusotokseen satunnaisesti valikoituneita eikä kyselyn tulokset ole tilastollisessa mielessä yleistettävissä. Esimerkiksi alueellista kattavuutta ei kyselyllä tavoitettu. Kysely toimii siten kartoittavana selvityksenä. Kysely koostuu sekä suljetuista että avoimista kysymyksistä. Yhteistyössä kasvatussosiologian dosentti, VTT Jukka Lehtosen kanssa kysely laadittiin siten, että pääpaino oli avoimissa kysymyksissä. Lehtonen osallistui myös raportin laatimiseen kommentoimalla sitä. Raportoin kyselyn määrällisiä osia (suljetut kysymykset) numeroin ja prosenttiosuuksin sekä avaan kyselyn laadullisia osia (avokysymykset) muun muassa luokittelemalla aineistoa. Avovastausaineiston analyysissa tehtiin sisältölähtöistä sisällön erittelyä systemaattisen analyysin varmistamiseksi. Asioiden havainnollistamiseksi raporttiin on sisällytetty sitaatteja avovastausaineistosta. Sitaatit on merkitty tunnisteella V (=vastaaja), ja numero tarkoittaa, monesko kyselyn vastaaja on kyseessä. Kysely koostui neljästä aihepiiristä: Työyhteisö Asukkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen huomioon ottaminen Esimerkkitapaukset Työyhteisö osiossa tiedusteltiin muun muassa työpaikalla käytyjä sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyviä keskusteluja sekä sitä, onko työyhteisössä ollut tai onko työyhteisössä sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä. Asukkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus osiossa selvitettiin sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjä vanhainkodin asukkaina, heidän kohtaamistaan ja heihin suhtautumista.

6 Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen huomioon ottaminen liittyi etenkin vanhainkodeissa käytäviin hoitoneuvotteluihin. Kyselylomakkeessa kysyttiin sitä, miten hoitoneuvotteluissa otetaan sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus sekä moninaiset lähi ja perhesuhteet huomioon. Kyselylomakkeen lopuksi esiteltiin kaksi esimerkkitapausta, joista ensimmäinen käsitteli samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa vanhuspalveluissa. Lomakkeessa tiedusteltiin, minkälaista keskustelua samaa sukupuolta olevan pariskunnan tuleminen vanhainkotiin herättäisi ja minkälaisia haasteita tilanteessa voisi mahdollisesti esiintyä. Toinen tapaus käsitteli hoitoympäristöä. Vastaajia pyydettiin kertomaan miten hoitoympäristössä, lomakkeissa ja esitteissä voitaisiin ottaa ihmisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus paremmin huomioon. 6

7 7 4 Taustatiedot Kyselyyn vastasi 92 vanhustyön ammattilaista. Vastaajista 80 vastasi sähköisesti ja 12 paperisella kyselylomakkeella. Vastaajista selvästi suurin osa oli naisia (N=86). Kyselyyn vastasi viisi miestä. Taulukko 1. Vastaajat ammattinimikkeen mukaan (%) N Prosenttia Osastonhoitaja Vastaava sairaanhoitaja 2 2 Sairaanhoitaja Lähihoitaja/perushoitaja 52 56,5 Fysioterapeutti 6 6,5 Jalkahoitaja/jalkaterapeutti 1 1 Muu, mikä? 7 8 Kaikki Suurin osa vastaajista on vakituisessa työsuhteessa. Noin 57 prosenttia vastaajista on lähi tai perushoitajia, ja noin 15 prosenttia sairaanhoitajia ja 11 prosenttia osastonhoitajia. Lisäksi vastanneiden joukossa oli muutama fysioterapeutti, vastaava sairaanhoitaja sekä lähihoitajaksi opiskeleva. Työkokemus jakaantuu vastaajien kesken hyvin tasaisesti. Noin 27 prosenttia vastaajista on tehnyt vanhustyötä 1 5 vuotta, 23 prosenttia 6 10 vuotta ja 28 prosenttia vuotta. Yli 20 vuotta vanhustyöstä tehneitä oli noin 22 prosenttia. Vastaajien ikähaitari oli 19 vuotiaista 67 vuotiaisiin. Eniten vastaajissa on 46 ja 56 vuotiaita. Vastaajista noin 5 prosenttia kertoi itse kuuluvansa sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön ja 5 prosenttia ei osannut sanoa, kuuluuko.

8 8 5 Työyhteisö 5.1 Työpaikalla käydyt keskustelut Työyhteisössä käytyjä keskusteluja kartoitettiin muun muassa kysymällä pari ja perhesuhteista keskustelemisesta sekä sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä keskusteluista. Noin 29 prosenttia oli sitä mieltä, että työpaikalla keskustellaan vain eri sukupuolta olevien pari ja perhesuhteista. Noin 46 prosenttia vastaajista sen sijaan kertoi, että sekä samaa että eri sukupuolta olevien pari ja perhesuhteista keskustellaan. 11 prosenttia oli sitä mieltä, ettei pari ja perhesuhteista puhuta työpaikalla lainkaan. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijöiden pari ja perhesuhteista ei puhuta asukkaiden kuullen. Taulukko 2. Työpaikalla käydyt keskustelut sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista (%) N Prosenttia Sukupuolivähemmistöihin liittyvät asiat 4 4 Seksuaalivähemmistöihin liittyvät asiat Sekä sukupuoli että seksuaalivähemmistöihin liittyvät asiat Työpaikalle ei keskustella sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista Kaikki Vastatessaan kysymykseen sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjä koskevista keskusteluista työpaikalla noin 42 prosenttia vastaajista kertoi, ettei näistä asioista keskustella työpaikalla. 35 prosentin mukaan puolestaan sekä sukupuoli että seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista keskustellaan. Tarkentavassa kysymyksessä selvitettiin, tulevatko hoitajien omat mielipiteet sukupuoli ja seksuaalivähemmistöistä esiin asukkaiden kuullen käydyissä keskusteluissa. Vastaajista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että hoitajien omat mielipiteet eivät tule esille asukkaiden kuullen. Huomioitavaa tämän kysymyksen kohdalla on se, että kysymykseen jätti vastaamatta yhteensä 36 työntekijää. Kun kysyttiin, ovatko keskusteluissa esille tulleet sukupuoli ja/tai seksuaalivähemmistöjä koskevat käsitykset vaikuttaneet hoitajan ja asukkaan väliseen vuorovaikutukseen tai kanssakäymiseen, suurin osa vastaa ei tai ei osaa sanoa. Eräässä avovastauksessa kerrotaan, että asukkaan kuuluminen sukupuoli tai

9 9 seksuaalivähemmistöön ei ole vaikuttanut hoitajan käytökseen näkyvästi, mutta hoitaja on tuntenut luontaista vastenmielisyyttä seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista käydyt keskustelut hoito tai palveluyksikössä ovat luonteeltaan hyvin yleisiä tai pintapuolisia. Monesti aiheesta keskustellaan uutisten tai muuten mediassa esiin tulleiden asioiden pohjalta. Etenkin presidentinvaalit 2012 sekä pappikohu, joka liittyi pappi Marja Sisko Aallon sukupuolenkorjausprosessiin, ovat olleet keskustelun aiheina. Avovastausaineistossa nousee esille median ja julkisuuden henkilöiden merkitys keskusteluissa: julkisuuden henkilöt näyttävät toimivan monesti ikään kuin homoseksuaalisuuden esimerkkeinä ja heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan ja parisuhteistaan ollaan kiinnostuneita. Samat asiat nousevat esille myös kysyttäessä erityisiä tilanteita, joissa sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvät asiat olisivat olleet esillä työpaikalla. Suurin osa vastaajista ei osaa nimetä erityisiä tilanteita, joissa asiat olisivat olleet esillä, mutta moni myös kertoo presidentinvaalien 2012 herättäneen suuresti keskustelua. Tällaisista mediassa esillä olleista sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista keskusteltiin myös vanhusten kanssa: Keskustelin asukkaan kanssa Niinistö vs Haavisto tilanteesta. Vanhan ihmisen suhtautuminen homouteen oli ymmärtäväistä, mutta ei ollut valmis äänestämään homoa. V25 Kun se pappi vaihtoi sukupuolta, miehestä naiseksi. Se ihmetytti muutamaa asukasta, puhuttiin vain että kaikenlaista sitä onkin maailmassa. V38 Työpaikalla käydyissä keskusteluissa ei juurikaan puhuta sukupuolivähemmistöistä, vaan keskustelut koskevat enimmäkseen homo ja lesbojuttuja sekä homouteen ja lesbouteen liittyvää ennakkoluuloista jauhamista siitä, miten ne elää ja toimii. Keskusteluissa pohditaan myös yksityisten henkilöiden suuntautuneisuutta ja näiden henkilöiden parisuhteita, joskus myös asukas tai työntekijäkohtaisesti. Lähinnä tällöin keskusteluissa kiinnostavaksi näyttää nousevan jälleen henkilöiden seksuaalinen suuntautuminen ilman, että se jotenkin linkittyisi hoitotyöhön. Erään vastaajan mukaan sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin liittyvät keskustelut eivät koske koskaan vanhuksia. Tällaisen ei koske meitä ajattelun voi nähdä olevan tiiviisti yhteydessä siihen, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vanhukset ovat hyvin näkymätön ryhmä vanhustyön kentällä (Knauer 2011). Keskustelujen yleisyys kertoo osaltaan siitä, että keskustelut eivät linkity konkreettisiin hoitotilanteisiin. Toisin sanoen, sukupuoli ja seksuaalivähemmistöistä puhuminen hoitotyöhön liittyen on harvinaista ja tämän kerrotaan johtuvan siitä, ettei tällaisia asukkaita tai kohtaamisia ole tullut vastaan.

10 Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät Noin puolet vastaajista kertoo, että heidän hoitoyksikössään on parhaillaan tai on ollut töissä seksuaalivähemmistöön kuuluvia. Noin 38 prosenttia ei osaa sanoa, sillä työntekijän kuuluminen sukupuolitai seksuaalivähemmistöön ei ole tullut ilmi. Vain 5 prosenttia kertoo, että heidän hoitoyksikössään ei ole tai ei ole ollut sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä. Taulukko 3. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät (%) N Prosenttia En osaa sanoa Sukupuolivähemmistöön kuuluva/kuuluvia 1 1 Seksuaalivähemmistöön kuuluva/kuuluvia Sekä sukupuoli että seksuaalivähemmistöön kuuluvia 3 3,5 Ei 5 5,5 Kaikki Työntekijän kuuluminen sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön on tullut yleensä ilmi siten, että työntekijä on kertonut asiasta itse. Muutama kertoo kysyneensä asiaa suoraan tai ottanut sen puheeksi. Osa kertoo kuulleensa työkavereilta tai juoruna. Tiedusteltaessa asukkaiden suhtautumisesta siihen, että työntekijä kuuluu sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön, käy ilmi, että asukkaat eivät usein ole tietoisia asiasta. Jos asukkaat tietävät, ei sen ole nähty herättävän heissä erityisiä mielipiteitä. Työntekijät kertovat suhtautuvansa sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaan työntekijään normaalisti, asiallisesti tai ammatillisesti, kuten keneen tahansa työntekijään. Tiedusteltaessa sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvan epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen esiintymistä työpaikalla, 82 prosenttia vastaa, että tällaista ei esiinny. Muutaman vastaajan mukaan epäasiallista kohtelua on ollut, mutta ketään paikallaolijaa ei ole varsinaisesti kiusattu. Kiusaaminen on ollut lähinnä homo tyyppistä puhetta ja kuiskuttelua. Kiusaaminen on luonteeltaan siis enemmän selän takana puhumista ja ennakkoluuloista juoruilua kuin kiusaamista kenenkään asianomaisen ollessa läsnä.

11 11 Taulukko 4. Sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvan epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen esiintyminen työpaikalla (%) N Prosenttia Kyllä 6 6,5 Ei 75 81,5 En osaa sanoa 8 9 Kaikki Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat asukkaat Työntekijöiltä kysyttiin, onko heidän hoitoyksikössään parhaillaan tai aiemmin ollut sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia asukkaita. 12 prosentin mukaan asukkaina on tai on ollut seksuaalivähemmistöön kuuluvia asukkaita. Kahden vastaajan mukaan asukkaina on ollut tai on sukupuolivähemmistöön kuuluvia asukkaita. Yli puolet vastaajista ei osannut sanoa, koska asukkaan kuuluminen sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön ei ole tullut ilmi. 29 prosenttia työntekijöistä toteaa, että asukkaina ei ole tai ei ole ollut sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Taulukko 5. Sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat asukkaat (%) En osaa sanoa Kyllä, sukupuolivähemmistöön kuuluva/kuuluvia 2 2 Kyllä, seksuaalivähemmistöön kuuluva/kuuluvia Kyllä, sekä sukupuoli että seksuaalivähemmistöön 1 1 kuuluvia Ei Kaikki N Prosenttia

12 Asukas kertoi harvemmin itse kuuluvansa sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön. Tieto saatiin yleensä asukkaan muulta kuin biologiselta sukulaiselta, esimerkiksi ystävältä. Joidenkin vastauksien mukaan tieto asukkaan kuulumisesta sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön saatiin työtovereilta. Kiinnostavaa on, että suurin osa vastanneista ei osannut sanoa, mistä tieto asukkaan seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli identiteetistä on saatu. Puuttuvat tiedot tämän kysymyksen yhteydessä selittynevät sillä, että näillä vastaajilla ei ole ollut kokemusta sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluvista asukkaista. Jos työntekijöillä oli kokemusta sukupuoli tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvista asiakkaista, vastaajat kertoivat, että heihin suhtaudutaan normaalisti ja luontevasti, kuten kehen tahansa muuhun asukkaaseen. Työntekijät korostivat, että tietty seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli identiteetti ei ole peruste sille, että asukasta kohdeltaisiin eri tavalla kuin muita. Kun tiedusteltiin, onko sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaa asukasta kohdeltu epäasiallisesti, esimerkiksi kieltäydytty hoitamasta, suurin osa raportoi, että epäasiallista kohtelua ei ole tapahtunut. Eräs hoitaja oli nähnyt tilanteen, jossa hoitaja on kieltänyt halaamisen seksuaalivähemmistöön kuuluvalta muistisairaalta vanhukselta. Pääsääntöisesti näyttää kuitenkin siltä, että hoitajien omien mielipiteiden ei anneta vaikuttaa hoitoon, vaan asukasta pyritään hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. 12

13 13 6 Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioiminen 6.1 Moninaisuuden huomioiminen hoitoneuvotteluissa Ihmisen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen huomioon ottamista hoitoneuvotteluissa kysyttiin kyselylomakkeessa avokysymyksellä. Vastaukset olivat moninaisia. Aineistosta oli mahdollista tehdä seuraavanlainen jaottelu: ei ole tullut tilannetta vastaan/ ei ole kokemusta ei juuri mitenkään/ei mitenkään asukkaalla tai omaisella mahdollisuus kertoa mikäli jotain huomioitavaa ei tietoa asiasta normaalisti En ole kohdannut toistuu lukuisissa vastauksissa. Se, että sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluvia asukkaita ei ole ollut tai sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta ei ole kohdannut, nousee esiin jokaisessa kysymyskohtaisessa avovastausryppäässä. Tiedusteltaessa sitä, miten hoitoneuvotteluissa otetaan huomioon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus, nousee työntekijöiden kokemattomuus erityisesti esille. Hoitoneuvotteluissa ei yksinkertaisesti ole tullut tilanteita tai tapauksia vastaan: Ei mitenkään oteta esille. Syynä se, että asukkaissa ei ole ollut vähemmistöihin kuuluvia. V89 Yleensä jos aikaisemmissa papereissa ei ole merkintää vähemmistöön kuulumisesta, oletetaan että on hetero. V75 Omat asukkaat ovat olleet heteroseksuaaleja ja asiasta ei ole sen kummemmin puhuttu. V49 Ei ole tullut tilannetta, jossa olisi tarvinnut huomioida. V74 Avovastauksista käy ilmi, että vanhuksen kuuluminen sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön ei tule esille hoitoneuvotteluissa, jotka käydään vanhuksen tullessa hoitolaitokseen. Irnin ja Wickmanin (2012) mukaan juuri tällaisissa keskustelunomaisissa, ensimmäisissä vuorovaikutustilanteissa on se oikea paikka ja hetki, jolloin sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kysymykset tulisi käydä läpi tai ainakin antaa mahdollisuus puhua asioista. Esiin tuleminen tai ilmi tuleminen nousee aineistossa jatkuvasti esille:

14 14 Ei ole tähän mennessä tullut kertaakaan ilmi, että hoidettava olisi muu kuin hetero. V6 Koskaan ei ole kyllä tullut vastaan tilannetta, jossa omainen olisi kertonut näin henk.koht. aihetta, joten asia ei mahdollisesti ole koskaan tullut ilmi. V48 Ei juurikaan (oteta huomioon), koska ei ole vielä ainakaan tullut ilmi yhtään kyseistä ihmistä. V30 Näyttää siltä, että sen sijaan, että hoitoneuvotteluissa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden teemat nostettaisiin esille, asian ikään kuin odotetaan nousevan itsestään ilman, että henkilökunnan tarvitsisi tulla asiassa vastaan esimerkiksi kysymällä avoimilla kysymyksillä asukkaan pari ja perhesuhteista. Seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolen ilmaisusta tulee kertoa erikseen, tuoda ilmi. Vastuu tästä on asukkaalla tai omaisella. Homoseksuaalisuus tai sukupuolen moninaisuus nähdään niin henkilökohtaisena, että siitä on vaikea kysyä. Näin ollen näyttäisi siltä, että vanhuksen kuuluminen sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin nähdään usein poikkeuksena, jonka täytyy erikseen tulla ilmi tullakseen huomioiduksi. Käsitys homo tai biseksuaalisuudesta tai esimerkiksi transsukupuolisuudesta poikkeuksena tai poikkeavuutena juontuu historiasta. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen kohdalla nimetyiksi ovat tulleet normista poikkeavat sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen muodot. Esimerkiksi homous nimetään, mutta heteroudesta puhutaan harvoin nimellä. (Haataja 2011, 58). Homoseksuaaliset teot ovat olleet Suomessa rangaistavia rikoslaissa vuoteen 1971 asti ja homoseksuaalisiin tekoihin kehottaminen oli rikoslaissa aina vuoteen 1999 asti. Homoseksuaalisuus poistettiin sairausluokituksesta vuonna (Mustola 2007, )

15 Osa vastaajista totesi suoraan, ettei sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta oteta huomioon mitenkään. Usein miten syynä kerrottiin olevan juuri se, ettei vähemmistöön kuuluvia asukkaita ole. Toisaalta osa työntekijöistä oli sitä mieltä, ettei sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta tule huomioida erikseen mitenkään, sillä asukkaita ei pidä kohdata lokeroituina tyyppeinä. Vastauksissa nousi esille myös se, että asukkailla tai asukkaan läheisillä on mahdollisuus tuoda esille kaikki haluamansa asiat hoitoneuvottelussa. Vastuu asioiden kertomisesta on siis asukkailla tai heidän läheisillään, kuten jo edellä mainittiin, eikä moninaisuusteemojen kertomiselle näytetä tekevän tilaa. Hoitoneuvotteluja käsittelevistä avovastauksista nousee esille myös päinvastainen, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioon ottava näkemys. Kiinnostavaa tällaisissa näkemyksissä on se, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioon ottamiselle asetetaan tiettyjä ehtoja, joiden täyttyessä moninaisuus voidaan ottaa huomioon. Esimerkiksi tiedusteltaessa lähi ja perhesuhteiden moninaisuuden huomioimisesta hoitoneuvotteluissa, moninaisuus huomioidaan, mikäli 15 asia tulee esille asia ilmenee lomakkeista Ristiriitaista tässä on se, että kyseessä olevien vanhainkotien tulolomakkeissa ja elämänkaarilomakkeissa, joiden pohjalta hoitoneuvottelut käydään, ei ole esimerkiksi mahdollista vastata olevansa rekisteröidyssä parisuhteessa. Lomakkeissa on myös sukupuolen kohdalla vaihtoehdot mies ja nainen. Näin ollen on mahdollista, että sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluva asukas ei löydä itseään lomakkeista. Robert A. Crouchia (1999) mukaillen voidaan puhua jäämisestä eräänlaiseen liminaalitilaan. Tällä tarkoitetaan sellaista välitilaa, jossa ihmiset ovat olemassa fyysisinä, mutta heillä ei ole paikkaa sosiaalisessa todellisuudessa. Juha Nissinen (1997) toteaa, että usein jo siinä vaiheessa, kun asiakkaan taustatietoja aletaan kysellä sosiaali ja terveyspalveluissa, sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluva huomaa joutuvansa oletusarvojen ulkopuolelle. Nissisen mukaan hetero olettamus, joka laittaa ajattelemaan, että asiakas tai hänen läheisensä on heteroseksuaalinen, ellei hän vaikuta erilaiselta tai tuo avoimesti esiin eiheteroseksuaalisuutta, olisi hyvä riisua mielestään. Heijastaessa Nissisen ajattelua aineistoon, näyttäisi siltä, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioimiselle asetetut ehdot ilmentävät hetero olettamusta. Sama ristiriitaisuus nousee esille moninaisten lähi ja perhesuhteiden, kuten esimerkiksi sateenkaariperheiden, huomioimisessa. Hoitohenkilökunta kertoo, että asiat huomioidaan lomakkeissa ja hoitoneuvotteluissa samalla kun käydään läpi vanhuksen elämänkaarta. Vaikka asukkaalla ja omaisilla olisi näissä tilanteissa mahdollisuus kertoa tilanteestaan ja elämänhistoriastaan, myös vaikkapa transtaustastaan tai moninaisista lähi ja perhesuhteistaan, ei hoitoneuvottelun lähtökohtana voi pitää moninaisuutta, jos lomakkeet eivät mahdollista tällaisten ihmisten olemassaoloa sulkemalla tiettyjä todellisuuksia pois.

16 Sukupuolen ilmaisu normista poikkeavalla tavalla Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sitä, miten yksilö ilmaisee sukupuoltaan. Se sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäytymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta. Työntekijöiltä tiedusteltiin, miten heidän hoitoyksikössään toimittaisiin tai on toimittu tilanteessa, jossa asukas ilmaisee sukupuoltaan tai seksuaalisuuttaan eri tavalla kuin mihin on totuttu, luokittelin vastaukset seuraavasti: 1) tilanne johtaa keskusteluun/palaveriin, jossa etsitään yhteinen sävel 2) tilanteessa ohjataan asukasta pukeutumaan oman sukupuolensa mukaan 3) asukas saa pukeutua niihin vaatteisiin, joihin haluaa Kuten jo luokittelusta näkee, kukaan työntekijöistä ei kertonut tilanteista, jossa seksuaalista suuntautumista ilmaistaan totutusta poikkeavalla tavalla, vaan vastauksissa keskityttiin sukupuolen epätyypilliseen ilmaisuun. Kahdessa ensimmäisessä kohdassa sukupuolen ilmaiseminen totutusta poikkeavalla tavalla voidaan nähdä tilanteena, johon täytyy puuttua. Näissä näkemyksissä sukupuolta tulee ilmaista tietyllä tavalla, ja jos näin ei toimita, asiaan puututaan. Ensimmäisessä tilanteessa pidetään palaveri tai keskustellaan, ja lopuksi pyritään kaikkia osapuolia miellyttävään lopputulokseen. Tämänkaltaisesta vastauksesta ei tule kuitenkaan ilmi se, kuinka paljon kukin osapuoli joutuu tekemään kompromisseja yhteisen sävelen löytämiseksi. Voisikin kysyä, tuleeko sukupuolen ilmaisua pitää neuvoteltavissa olevana asiana. Toisessa tilanteessa toimintatapa heijastaa käsitystä kaksisukupuolijärjestelmästä. Jokainen henkilö on määritelty joko mieheksi tai naiseksi ja sukupuoli käsitetään siten, että ihmiset voivat olla joko miehiä tai naisia. Näin ollen kaksisukupuolijärjestelmä pakottaa ihmiset naisiksi tai miehiksi, sen sijaan, että nähtäisiin minkälaisia ihmiset ruumiillisuudeltaan tai identiteetiltään ovat tai voisivat olla. (Irni & Wickman 2010, ) Jos asukas ilmaisee sukupuoltaan totutusta poikkeavalla tavalla, esimerkiksi miesasukas pukeutuu mekkoon, johdatellaan häntä hienovaraisesti pukeutumaan sukupuolityypillisiin vaatteisiin. Kolmannessa toimintatavassa yksilön annetaan toimia oman tahtonsa ja halujensa mukaan. Ihminen käsitetään autonomisena yksilönä, joka on kykenevä päättämään omista asioistaan. Mielenkiintoista näissä vastauksissa on se, että niitä ei perusteltu mitenkään muuten, kuin että ihminen on yksilö ja hänellä on itsemääräämisoikeus. Yksilöllisyyttä pidettiin itsestään selvänä hoitotyötä johdattavana periaatteena, jota ei kyseenalaistettu. Sukupuolen epätyypillistä ilmaisua käsittelevissä vastauksissa työntekijät nostivat usein esille muistisairauden merkityksen vanhuksen pukeutumisessa. Miesasukkaan pukeutuminen mekkoon rinnastettiin tilanteisiin, joissa muistisairas vanhus pukee vahingossa päälleen usean vaatekerran tai yrittää pukea housuja paidaksi. Tällä näytettiin viittaavan siihen, että tietynlaisen pukeutumisen syy vaikuttaa suoraan siihen, puututaanko pukeutumiseen.

17 Kuten edellä moninaisuuden huomioimiselle näytetään asettavan ehtoja. Sama pätee moninaisuuden sallimiselle. Toisin sanoen asukkaan sukupuolen ilmaisua käsiteltäessä esimerkiksi miesasukkaan pukeutuminen näytetään hyväksyvän tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tällaisia ehtoja ovat niin selkeä ymmärrys, että sitä osaisi vaatia sekä selkeä tieto siitä, että asukas haluaa pukeutua näin. Muussa tapauksessa vaarana näyttäisi olevan se, että sukupuolen ilmaiseminen totutusta poikkeavalla tavalla käsitetään yksinkertaisesti muistisairauden oireeksi. Muistisairauden merkitys näyttää nousevan tärkeäksi tekijäksi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden mahdollistumisen kannalta: mikäli dementian nähdään olevan syy sukupuolen poikkeukselliseen ilmaisuun, tulee olennaiseksi kysyä, minkälaiset ovat esimerkiksi transvestiitti vanhuksen mahdollisuudet tulla huomioiduksi asiallisella tavalla? Samaa sukupuolta oleva pariskunta vanhainkodissa Kyselyssä selvitettiin tapauksen kautta, kuinka hoitoyksikössä toimittaisiin tilanteessa, jossa vanhainkotiin muuttaisi asumaan samaa sukupuolta oleva pariskunta. Pääosin työntekijät uskoivat, että tilanne ei herättäisi sen kummempaa ihmetystä, vaan pariskuntaa hoidettaisiin kuten ketä tahansa muutakin. Henkilökunta uskoi ammattitaitonsa olevan tällaisissa tilanteissa tukena. Osa työntekijöistä nosti esille henkilökunnan sisäisen heterogeenisuuden: osa suhtautuisi asiaan luonnollisesti, osa kielteisesti: "Suurimmalle osalle työntekijöistä asukkaita kohtaan tuntemat tunteet ovat varmasti olleet samanlaiset kuin muitakin asukkaita kohtaan. Sitten on joukossa aina henkilöitä, joilla on homo/lesbo kielteinen elämänasenne ja he eivät pysty sitä käsittelemään ammatillisesti työssään, vaan se välittyy käytöksessä asukkaita kohtaan V63 Avovastauksissa nousi esille myös se, että työntekijät uskoivat muiden asukkaiden ja heidän omaistensa suhtautumisen olevan suurempi haaste kuin työntekijöiden asenteet. Työntekijöiden mukaan etenkin iäkkäät omaiset voisivat kauhistella samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa. Osa työntekijöistä uskoi, että muissa asukkaissa asia voisi herättää hämmennystä ja jopa syrjimistä ja pahan puhumista. Samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa käsittelevän esimerkkitapauksen vastauksissa korostuu vanhusten itsemääräämisoikeuden peräänkuuluttaminen. Työntekijät kertovat, että kaikkia hoidetaan samalla tavalla, kuuluipa hän mihin tahansa vähemmistöön sekä korostetaan kaikkien asukkaiden samanarvoisuutta. Vähemmistöön kuuluminen ei heidän mukaansa ole siis mikään peruste yhtään sen huonommalle hoidolle tai kohtelulle: Kaikkia on kohdeltava tasa arvoisesti taustasta huolimatta. V47 Jokainen asukas on yksilö V12 Meillä on muutenkin asiakaslähtöinen ja yksilöllisyyden salliva hoitokäytäntö. V43

18 Työntekijöiden vastauksissa nousee esille myös eräänlainen samanlaisuus retoriikka. Voidaan puhua myös samanlaisuusdiskurssista. Tällä tarkoitetaan sitä, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ei eroteta omaksi ryhmäkseen, vaan heitä pidetään samanlaisina kuin keitä tahansa muita ihmisiä. Kun työntekijät kertovat, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat asukkaat ovat ihan samanlaisia kuin muutkin, ovat he luopuneet sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen patologisuus ajatuksesta ja sitä kautta käsityksestä, että he ovat jollain tapaa poikkeuksellisia tai sairaita. (Kurri 1997, 55 56). Työntekijät näyttäisivät olevan hyvin uskollisia hoitotyön periaatteille ja korostavan vanhusten itsemääräämisoikeutta. Juuri samaa sukupuolta olevan pariskunnan esimerkkitapauksessa moni työntekijä vetosi vanhuksen oikeuteen olla oma itsensä ja päättää omista asioistaan. Sama nousi esille sukupuolen ilmaisua käsiteltäessä, jolloin todettiin, että totutusta poikkeava sukupuolen ilmaisu on asia, johon asukkaalla on itsemääräämisoikeus. Tällaiset näkemykset kumoaisivat ajatuksen sukupuolen ilmaisusta neuvoteltavissa olevana asiana. Samanlaisuus ajatus sekä vanhuksen yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden merkityksen korostaminen luo tilaa moninaisuudelle eikä tee erotteluja vanhusten välille sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Vaarana on, että samanlaisuutta, samanarvoisuutta ja yksilön oikeuksia korostettaessa voivat helposti unohtua ne seikat, joiden vuoksi sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten asioista on ylipäätään alettu puhua. Samanlaisuus itse asiassa luo illuusiota, jonka mukaan kaikki vanhukset olisivat samanlaisia ja heillä kaikilla olisi samanlaiset tarpeet. Tällöin unohtuvat täysin sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarpeet sekä myös vähemmistöjen sisäinen heterogeenisuus. Kaikilla sukupuoli ja seksuaalivähemmistöön kuuluvilla ei suinkaan ole keskenään samanlaiset tarpeet, vaan he muodostuvat sisäisesti erilaisesta joukosta ihmisiä. Huoli itsemääräämisoikeuden säilymisestä vanhuudessa laitoshoitoon joutuessa on varmasti suuri kenelle tahansa ikääntyneelle. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla vanhuksilla voi olla lisäksi huoli sukupuoli identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi syrjityksi tulemisesta, silloin kun he ovat niin sanotusti heikoimmillaan, eli riippuvaisia jonkun toisen avusta (kts. Knauer 2011, 129). Kokemukset seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli identiteettiin perustuvasta syrjinnästä ja häirinnästä sekä niiden pelko ovat asioita, jotka tulisi pitää mielessä sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia vanhuksia kohdatessa. Itsemääräämisoikeuden ja samanlaisuus retoriikan valossa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudelle on tilaa vanhustyön kentällä. Siinä missä muutkin vanhukset omine yksilöllisine tapoineen ja piirteineen, myös sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat vanhukset nähdään yksilöinä, joiden oikeuksia tulee kunnioittaa. Heitä ei itse asiassa kohdata vähemmistönä, vaan osana vanhusten kirjoa samanlaisina kuin muutkin. 18

19 Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt ja seksuaalisuus Avovastausaineistossa kysymys vanhuksen seksuaalisuudesta nousi spontaanisti esille, vaikka kyselyssä ei kysyttykään suoraan esimerkiksi sitä, miten vanhuksen seksuaalisuutta tuetaan tai miten se ylipäätään otetaan huomioon vanhuspalveluissa. Tämän vuoksi käsittelen aihetta omana lukunaan, vaikka projektin tarkoitus ei olekaan käsitellä vanhusten seksuaalisuutta yleensä. Vanhuksen seksuaalisuus nostettiin esille hoitoneuvotteluja käsittelevissä kohdissa, joissa kysyttiin seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta. Hoitotyöntekijät useassa yhteydessä viittasivat muun muassa siihen, että myös heteroseksuaalin vanhuksen seksuaalisuudesta pitäisi puhua enemmän. Kuten sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjä koskevien keskustelujen niin myös seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaamisen kohdalla näkymättömyys on asia, joka linkittyy molempiin. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten näkymättömyyden taustalla on monta tekijää, kuten esimerkiksi aikaisemmin mainittu rikoslaki ja sairausluokitus. Kun siirrytään käsittelemään vanhuksen seksuaalisuutta ylipäänsä, liittyy tähän stereotyyppinen ajatus siitä, että vanhukset eivät ole seksuaalisesti aktiivisia tai ylipäänsä seksuaalisia ollenkaan (Knauer 2011, 110). Myös avovastauksissa nousi esille kysymys vanhusten seksuaalisuudesta: Vanhuksen seksuaalisuus ylipäänsä on asia, jota ei missään kysellä, koska sitä ei voida/haluta huomioida mitenkään. V7 Edes heterojen seksuaalisuutta ei nykyisin huomioida riittävästi hoitolaitoksissa saati sitten seksuaalivähemmistöihin kuuluvien asioita. V49

20 Mielenkiintoista on ensinnäkin se, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oletetaan kertovan seksuaaliseen suuntautumiseensa, sukupuoli identiteettiinsä tai sukupuolen ilmiasuun liittyviä asioita lomakkeissa olevan seksuaalisuus otsikon alla: Tiedonkeruulomakkeessa on avoin kysymys: seksuaalisuus. Lomakkeen täyttää asukas tai omainen. V46 20 Seksuaalisuus liitetään sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin hyvin voimakkaasti, unohtaen sellaiset tärkeät homo ja transidentiteetteihin liittyvät seikat kuten lähi ja perhesuhteet. Ajateltaessa, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen tapahtuu seksuaalisuutta käsittelevässä kohdassa, voivat nämä muut mainitut tärkeät asiat jäädä käsittelemättä kokonaan. Toiseksi vanhuksen seksuaalisuudesta puhuttaessa sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten erityiskysymykset palautetaan yleiseen keskusteluun vanhuksen seksuaalisuudesta. Tällöin vanhusten oikeus seksuaalisuuteen ja sen ilmaisemiseen rinnastetaan sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vanhusten oikeuksiin. Koska seksuaalisuus on vain yksi osa sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien elämää ja identiteettiä, on ristiriitaista käsitellä heidän tarpeitaan vain seksuaalisuuden yhteydessä. Kyse on pohjimmiltaan paljon muusta: se, että vanhusten seksuaalisuudesta usein vaietaan, ei kerro mitään siitä, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat itse asiassa vaikenevat koko elämästään. (Knauer 2011, ) Aineistosta tuli esille tapaus, jossa seksuaalivähemmistöön kuuluva asukas halusi sukupuolista kanssakäymistä hoitajan kanssa. Tapaus herätti hämmennystä ja asiasta keskusteltiin työyhteisössä, jotta seksuaaliseen ahdisteluun liittyvät pelot voitiin käsitellä. Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen yliseksualisoiminen ei ole asia, joka värittää koko aineistoa. Se nousee kuitenkin esille muutamissa kohdissa. Edellä mainittu tilanne, jossa seksuaalivähemmistöön kuuluva asukas halusi sukupuolista kanssakäymistä (huom. työntekijä puhuu sukupuolisesta kanssakäymisestä, ja liittää sukupuolen automaattisesti seksuaalisuuteen) on seksuaalivähemmistöön kuuluvan yliseksualisoimista vain siinä mielessä, jos asukkaan seksuaalisen suuntautumisen nähdään olevan syy haluta seksuaalista kanssakäymistä. Tätä on kuitenkin aineistosta mahdotonta päätellä. Sen sijaan kertomukset asukkaisiin kohdistuvasta epäasiallisesta kohtelusta puhuvat omaa kieltään. Vastauksista nousee esille tapaus, jossa hoitaja on kieltänyt muistisairaalta seksuaalivähemmistöön kuuluvalta asukkaalta halaamisen ja estänyt tätä tulemasta lääppimään häntä. Aineistosta nousee esille myös kokemukset entisistä työpaikoista. Eräässä tapauksessa samaa sukupuolta olevan pariskunnan hoitamisesta jopa kieltäydyttiin, koska pariskunnan ajateltiin lähentelevän työtekijöitä. Tällaiset kertomukset kuvaavat seksuaalivähemmistöihin kuuluvien yliseksualisoimista, mikä voi liittyä siihen, että sukupuoli ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien asioista puhuttaessa päädytään keskustelemaankin seksuaalisuudesta yleensä.

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Sateenkaarinuorena työpajoilla

Sateenkaarinuorena työpajoilla Sateenkaarinuorena työpajoilla Riikka Taavetti riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi @rtaavetti /HyvinvoivaSateenkaarinuori Esityksen sisältö - H, L, B, T, I, Q ja muut kirjaimet keitä ovat sateenkaarinuoret?

Lisätiedot

VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI

VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI VIDEOT Haluaisin pystyä kertomaan Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ajatuksia vanhuudesta ja vanhuspalveluista Kesto

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

ARTIKKELI 5 MITÄ VOIMME TEHDÄ?

ARTIKKELI 5 MITÄ VOIMME TEHDÄ? VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 5 MITÄ VOIMME TEHDÄ? YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Mitä yksi ammattilainen voi tehdä? 2 Mitä työyhteisö voi tehdä? 3 Yhdenvertaisuutta edistävät hyvät

Lisätiedot

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä Voinko olla oma itseni työssä? Sukupuoli ja seksuaalisuus halutaan yleensä sulkea työpaikan ovien ulkopuolelle. Sinänsä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Sateenkaariperheet asiakkaina

Sateenkaariperheet asiakkaina 9.10.2013 Sateenkaariperheet asiakkaina Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Kaksi hyvin

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Näkymättömästä näkyväksi: palveleeko kirjasto HLBTIasiakkaita?

Näkymättömästä näkyväksi: palveleeko kirjasto HLBTIasiakkaita? Näkymättömästä näkyväksi: palveleeko kirjasto HLBTIasiakkaita? Päivi Jokitalo 2014 Kulttuuria kaikille -palvelu Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 / 48, 00180 Helsinki

Lisätiedot

ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN

ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuolen moninaisuus 1.1 Transsukupuolisuus 1.2 Oma sukupuoli näkyväksi: sukupuolen korjaaminen ja

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee

Lisätiedot

Terapeuttinen oikeus vammaisten ihmisten asumisessa

Terapeuttinen oikeus vammaisten ihmisten asumisessa vammaisten ihmisten asumisessa Seija Aaltonen Johtaja (LT, psyk. el.), Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Jukka Kumpuvuori Tutkija (OTM), Åbo Akademi Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Turku,

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET

ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 4 OSAAMISTARPEET YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja keho 2 Lääkehoito 3 Mielen hyvinvointi 4 Muistisairauteen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Yhdenvertainen vanhuus: sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet

Yhdenvertainen vanhuus: sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet Yhdenvertainen vanhuus: sukupuoli ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet Hankesuunnitelma 2012 2014 Luonnos, pääsihteeri (AS) 25.5.2011 Tarve ikääntymistä koskevalle seksuaali ja sukupuolivähemmistöhankkeelle

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Lähetystyö & raha Teksti Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Järjestöjen saama budj.tuki 2012 Suomen Lähetysseura Suomen Pipliaseura 9,5 milj. 1,1 milj. Kansanlähetys

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot