OHJELMISTO- JA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAT (IT-yritykset)

Transkriptio

1 SATAKUNNAN VISIO PROJEKTI Toimiala: OHJELMISTO- JA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAT (IT-yritykset) Työryhmä: Kari Kontula (pj.) Esa Erämaa Markku Kuusinen Sami Lahti Tauno Miikkulainen Marko Montonen Jouko Pärssinen Novobit Oy Modultek Oy Prolosoft Oy i2technologies Finland Oy Viloke Oy Sysforte Oy TietoEnator Oyj

2 Toimiala (miniklusteri) IT-yritykset Ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajat Toimialan kuvaus Toimialan miniklusterirakenne on kuvattu oheiseen kaaviokuvaan. Vetovoimaisimmat segmentit on korostettu kuvan keskiöön. Mediatalot Konsultointi ja asiantuntijapalvelut Sidostahot - Yliopistokeskus - SAMK - TE-keskus - Tekes - Pääomasijoittajat - PrizzTech Ohjelmistotuotteet (hallinnolliset ohjelmistot) Asiakaskohtaiset ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Sisällöntuottajat Käyttö- ja verkkopalvelut Swot Consulting Oy 2 (15)

3 Ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajat Nykytilan määrittely Käyttämämme Tilastokeskuksen TOL95-luokitus ei luokittele ohjelmisto- ja järjestelmäalaa omaksi alakseen, vaan se sisältyy suurilta osin Tietojenkäsittelypalvelut - toimialaluokkaan. Tämä luokka sisältää ohjelmistojen ja järjestelmien lisäksi mm. atk-laitteistokonsultoinnin, tietojenkäsittelyn ja tietopankkitoiminnan. Yrityslistan alkuun on kerätty työryhmän tunnistamat yritykset. Varsinaisia ohjelmisto- ja järjestelmäyrityksiä arvioidaan olevan vajaa 40. Tietojenkäsittelypalvelu (code 72) Yritysten lukumäärä / toimipaikkoja Jako kokoluokkiin (v. 2002) v v Yli 50 henkeä Yli 100 henkeä Yli 250 henkeä Alle 10 M Yli 10 M Yli 20 M Työllisten määrä Tuotannon määrä v v v v henkeä 518 henkeä 33,8 M 39,8 M Keskeiset yritykset segmentoituina ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajat Peruskriteerinä on ollut valita yritykset, joiden henkilöstömäärä ylittää 10 henkeä. Lisäksi listassa on mukana työryhmän esiinnostamia yrityksiä. Listan yritykset on luokiteltu ensin toimialasegmenteittäin (segmentit aakkosjärjestyksessä) ja toimialasegmentin sisällä liikevaihdon mukaan suuruusjärjestykseen suurimmasta pienimpään. Yritys Toimialasegmentti Tuotteet/palvelut Henkilöstö v Liikevaihto v (ks. toimialakuvaus s. 2) (henkeä) (milj. euroa) Affecto Oy Ohjelmistotuotteet IT-ratkaisutoimittaja 35 7,6 Sulautetut ohjelmistot Digia Oy Käyttö- ja verkkopalvelut Tietoverkkopalvelut, atk-konsultointi, graafinen 5-9 0,5 Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut suunnittelu Elinar Oy Ohjelmistotuotteet Ohjelmistoyritys: selainpohjaiset tietämyshallinta järjestelmät ja teollisuuden tuotekehitysprojektit 12 3,4 Swot Consulting Oy 3 (15)

4 Yritys Toimialasegmentti Tuotteet/palvelut Henkilöstö v Liikevaihto v (ks. toimialakuvaus s. 2) (henkeä) (milj. euroa) Modultek Oy Ohjelmistotuotteet Tuotetiedon- ja elinkaaren hallinnan ohjelmistot 34 3,4 Novo Group Ohjelmistotuotteet Tietotekniikan kokonaispalvelut, ohjelmistopalvelut, 70 (Satakunta) 295 (konserni) Käyttö- ja verkkopalvelut tietotekniikan käyttö-, verkko- ja laitepalvelut 2300 (konserni) Prolosoft Oy Ohjelmistotuotteet Toiminnanohjausohjelmistojen kehittäminen palvelu- ja kuljetusalalle 16 0,8 TietoEnator Oyj Sulautetut ohjelmistot Konsultointi ja asiantuntijapalvelut Käyttö- ja verkkopalvelut Talous- ja henkilöstöohjauksen palvelut ja tuotteet, käsittely- ja verkkopalvelut, toimialakohtaiset palvelut ja tuotteet, johdon konsultointi 85 (Satakunta) 144 (Telecom & Media, konserni) Trivet Software Oy Ohjelmistotuotteet Matkustusohjelmistojen suunnittelu ja tuottaminen 5-9 0,6 Yomi Applications Ltd Asiakaskohtaiset ohjelmistot ICT-palvelut, viestintäohjelmistot sekä puhelinja 30 1,2 (ent. Votek Oy) tietoliikennepalvelut Comprog Oy Asiakaskohtaiset ohjelmistot Ohjelmistoalihankinta 36 1,5 Progman Oy Ohjelmistotuotteet Valmisohjelmistot ja ohjelmistot tilaustyönä 10 2,0 Codebird Oy Ohjelmistotuotteet Multimediaviestintään liittyvä ohjelmistokehitys 1-4 Perustettu v Hollming Electronics / Asiakaskohtaiset ohjelmistot Pikaruokaravintoloille automaattisia peruna- ja 13 0,5 Robotiikka Oy pihvikeittimiä, peruna-annostelijoita ja tarjottimien pesukoneita, jarrutesterit Hypermedia Oy Asiakaskohtaiset ohjelmistot konsultointi- ja tutkimuspalveluja, wwwjärjestelmiä ,2 sekä painettuja julkaisuja Incorporated Pumpernickel Oy Konsultointi ja asiantuntijapalvelut Tekninen testaus ja analysointi 0-2 0,05 Softsizing Oy Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut ATK-konsultointi ,2 ICL (Fujitsu - Invia) Ohjelmistotuotteet Tietotekniset infraratkaisut ja niihin liittyvät 2300 (konserni) 320 (konserni) Asiakaskohtaiset ohjelmistot Konsultointi ja asiantuntijapalvelut Käyttö- ja verkkopalvelut operaattoripalvelut i2 Technologies Finland Oy Ohjelmistotuotteet Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi 37 4,4 Oy International Business Ohjelmistotuotteet Ohjelmistoratkaisut, suunnittelu, valmistus ja 163 (v.2000) 13,8 (v.2000) Systems IBS Ab Sysforte Oy Ohjelmistotuotteet Asiakaskohtaiset ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Käyttö- ja verkkopalvelut konsultointi (konserni) (konserni) Ohjelmistoratkaisut ja -palvelut 19 1,7 Viloke Oy Ohjelmistotuotteet Tiimien hajautettuun prosessointiin liittyvät 3 0,09 Swot Consulting Oy 4 (15)

5 Yritys Toimialasegmentti (ks. toimialakuvaus s. 2) Käyttö- ja verkkopalvelut Tuotteet/palvelut Henkilöstö v (henkeä) ohjelmistotuotteet Liikevaihto v (milj. euroa) Swot Consulting Oy 5 (15)

6 Trendit ja vaikuttavat tekijät Yleiset trendit 1. Rakennemuutos jatkuu edelleen ja vaikuttaa myös Satakuntaan. Keskittyminen jatkuu: - isot isommiksi - keskisuuret poistuvat tai menettävät kilpailukykyään - pieniä syntyy. 2. Toimialalla ei ole alueellisia (esim. satakuntalaisia) organisaatioita, vaan yritykset toimivat kansallisesti. 3. Ala on lyhyellä viiveellä riippuvainen globaaleista, taloudellisista trendeistä. 4. Asiakasyrityksissä T&K-toiminnot tehdään pääosin Suomessa, alihankinnat Aasiassa ja kokoonpano Euroopassa. Tähän haasteeseen on tulevaisuudessa myös palveluntuottajien vastattava. 5. Verkottumisen päätrendinä on: - asiakkaan toimipisteiden ja alihankkijoiden integroituminen, jossa - sovellusintegraatio muodostuu keskeiseksi tekijäksi. 6. Ohjelmistokehitysosaamista tulee kasvavissa määrin halvemman työvoiman maista - sekä resurssien - että itsenäisten yrittäjien muodossa. 7. Kilpailu kansainvälistyy, kun asiakasyritysten päätöksenteko tapahtuu ulkomailla. 8. Liiketoiminta on maantieteellisesti paikasta riippumatonta. Tämä antaa mahdollisuuden hajauttaa toimintaa ja vastata näin kansainvälisten asiakkaiden haasteisiin. 9. Yritysten sisäinen yrittäjyys lisääntyy yritys antaa henkilöille toimintaalustan. - Etätyön osuuden/roolin kehittyminen on epäselvä. - Työ muuttuu yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomaksi. 10.Tietotekninen tuki hoidetaan etätyöskentelynä ja näin muodoin paikasta riippumatta. 11.Teollisuusyrityksissä ja julkisella sektorilla tapahtuvan ulkoistamisen myötä tapahtuu rakenteellista kasvua. Tämän lisäksi orgaaninen kasvu on edelleen vahvaa. Teknologiset trendit 1. Teknologiat vaihtuvat yhä kiihtyvällä syklillä. 2. Mobiilit teknologiat tulevat. - Koneet keskustelevat keskenään machine-to-machine -konseptit. - Kuluttajakäyttäytyminen on tulevaisuudessa yhä enemmän mobiilia. 3. Sähköinen asiointi ja sähköinen liiketoiminta lisääntyvät. 4. Hajautetut ratkaisut lisääntyvät edelleen - datanet-arkkitehtuurit. Swot Consulting Oy 6 (15)

7 5. Teknologiakumppaneista tulee kilpailijoita. Toimijoiden roolit muuntuvat teknologia- ja asiakastarpeen mukaan. 6. Nykyisessä ja tulevassa kilpailussa törmätään kasvavassa määrin ASP-palveluihin. 7. Tietoliikenteen varmuuden, nopeuden ja hinnan kehitys on sekä mahdollisuus palveluiden kehittämisessä että uhka lisääntyvän kilpailun myötä. 8. Tietoturvan merkitys kasvaa huomattavasti. Vaikutus on vielä epäselvä. 9. Etäteknologiat ja niihin liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät kehittyvät nopeasti. 10.Tuotteisiin ja sovelluksiin lisätään älykkyyttä. Esimerkkeinä mainittakoon: - itseohjaavuus, itsekorjautuvuus - tiedonkeruu - paikannus - alkuperätieto - lämpötilatieto - jne. jne. Anturiteknologia ja ohjelmistot kehittyvät rinnan. 11.RFID-tunnistustekniikka luo uusia mahdollisuuksia ja korvaa mm. viivakoodit. Swot Consulting Oy 7 (15)

8 Roadmap IT-yritykset, Satakunta 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku Teknologia ja toimintarakenne Main frame Yritysten oma tietohallinto Minikoneet Ohjelmistoyritysten synty Yrityksistä yhtiöitettiin ohjelmistoyrityksiä PC Uusia palveluyrityksiä, tietotekniikkayritykset Internet Sulautetut järjestelmät Kädessä/taskussa pysyvät laitteet ASP:t Koneiden ja laitteiden etäohjaus Asiakaskohtaisista ratkaisuista tuotepohjaisiin ratkaisuihin Ohjelmistojen osuus toimituksissa ylitti laitteiden arvon Maailmanlaajuinen kollaboraatio Partnership Business -malli (syvä integraatio) Nopeutuvat kehityssyklit, pienet toimitusmäärät Ohjelmointikehittimet Cobol Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ C Æ Æ C++ Æ Æ Æ Æ Java Æ Æ j2ee Kehittimet - Oracle, Progress, Uniface Muuttuneet kilpailuroolit: partneri voi olla yhteistyökumppani, mutta myös kilpailija Net Æ Æ Tietokannat Ohjelmointitavat Funktionaalinen Client Server Objektipohjainen Kyky/mahdollisuus hallita ohjelmointikieli/ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ Æ ohjelmointitapa Æ Web Service Kompleksisuus, paljon standardirajapintoja, erikoistuminen Æ Swot Consulting Oy 8 (15)

9 SWOT-analyysi (IT-yritykset) Työryhmä on määrittänyt toimialan keskeiset vaikuttavat tekijät SWOT-analyysin avulla alla olevaan koosteeseen. Tästä ne on edelleen työstetty seuraavan sivun dynaamiseen SWOT:iin. Vahvuudet Vahva kokemus- ja osaamispohja Innovatiivista, ammattitaitoista ja sitkeää väkeä saatavilla kohtuuhintaan Yrittäjyys Erikoisosaamisalueet (insinööritaito) esim. - PDM-osaaminen - ebusiness (business-to-business) - hajautetun prosessin hallinta (synergic collaboration) - logistiikan hallinta (SCM:n osa) - mapper-osaaminen (Unisys) - epoc/symbian-osaaminen Nykyisten asiakkaiden asiakasprosessien tuntemus (kiinteät asiakassuhteet) Mahdollisuudet Isot yritykset (Novo, TietoEnator) vievät yrittäjävetoisten yritysten ohjelmistotuotteita suuremmille markkinoille Yhteistyö korkeakoulujen kanssa uusien resurssien varmistamiseksi Globaalit niche-businekset (sovellukset) Verkostoituminen - kansallinen/kansainvälinen alihankinta - kansainvälistyminen/etabloituminen - teknologiapartneroituminen ASP-toiminnan luoma mahdollisuus asiakaspohjan laajentamiseksi Baltian ja Venäjän resurssien ja kustannustason hyödyntäminen Mobiilit järjestelmät ja näihin liittyvä ohjelmisto-osaaminen Heikkoudet Yritysten koko, taloudelliset voimavarat ja riskinottokyky Kummisedät, business angels -toiminta ja teknologiakeskusinfra ovat kehittymättömiä alueella verrattuna vastaaviin muihin alueellisiin rakenteisiin Alueelliset todelliset driverit puuttuvat (yritys tai kehitysorganisaatio, vrt. Oulu Wellness Forum) Merkittävät isot asiakkaat ovat poistuneet alueelta Satakuntalainen asiakaskunta ostaa mielellään ulkopuolisilta palveluntuottajilta Nykyisten toimijoiden on vaikea löytää alueelta pilottiyritystä, jonka kanssa kehitysyhteistyötä voitaisiin tehdä Yliopistokeskustoiminta ei ole vielä tuonut näkyviä tuloksia yritysten toimintaan Myynti- ja markkinointitaito verrattuna tekniseen osaamiseen ja kyky kasvaa kansalliseksi/ globaaliksi toimijaksi Riittävän asiakaspohjan saavuttaminen kapealla (niche) tuotteella Ei ole aikaansaatu yhtään merkittävän kokoista veturiyritystä, joka kykenisi kansainvälistymään tai toimisi kapealla alueella globaalisti ja samalla työllistäisi alueen verkostoa. Uhat Globaalit pelurit ja standardiohjelmat valtaavat toimintakentän, esimerkkinä Microsoftin Business Solutions pk-sektorille ASP mahdollistaa nopeat muutokset (läpimurrot) Kapean osaamisalueen varassa toimiminen ja siihen kohdistuva markkinahäiriö saattaa vaarantaa toimintaa merkittävästi Swot Consulting Oy 9 (15)

10 Toimialan keskeiset strategiset kehitystoimenpiteet SWOT-analyysin pohjalta on valittu toimialan strategisen kehittymisen kannalta keskeiset strategiset kehitystoimenpiteet: VAHVISTA 1. Erikoisosaamisalueita - PDMosaamista - ebusinessta - hajautetun prosessin hallintaa - logistiikan hallintaa - mapperosaamista - epoc/symbianosaamista 2. Innovatiivisen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta HYÖDYNNÄ 1. Globaaleja niche-busineksia (sovellukset), verkostoitumista ja ASP-toiminnan luomaa mahdollisuutta asiakaspohjan laajentamiseksi 2. Toiminnan ulottaminen toimipistemuodossa pääkaupunkiseudulle (uskottavuus Æ lähelle asiakkaita) 3. Selvitetään Norjan mahdollisuudet ja yhteistyöedellytykset etabloitumisen mahdollistamiseksi Vahvuudet Vahva kokemus- ja osaamispohja Innovatiivista, ammattitaitoista ja sitkeää väkeä saatavilla kohtuuhintaan Yrittäjyys Erikoisosaamisalueet (insinööritaito) esim. - PDM-osaaminen - ebusiness (business-tobusiness) - hajautetun prosessin hallinta (synergic collaboration) - logistiikan hallinta (SCM:n osa) - mapper-osaaminen (Unisys) - epoc/symbian-osaaminen Nykyisten asiakkaiden asiakasprosessien tuntemus (kiinteät asiakassuhteet) Mahdollisuudet Isot yritykset (Novo, Tieto- Enator) vievät yrittäjävetoisten yritysten ohjelmistotuotteita suuremmille markkinoille Yhteistyö korkeakoulujen kanssa uusien resurssien varmistamiseksi Globaalit niche-businekset (sovellukset) Verkostoituminen - kansallinen/kansainvälinen alihankinta - kansainvälistyminen/ etabloituminen - teknologiapartneroituminen ASP-toiminnan luoma mahdollisuus asiakaspohjan laajentamiseksi Baltian ja Venäjän resurssien ja kustannustason hyödyntäminen Mobiilit järjestelmät ja näihin liittyvä ohjelmisto-osaaminen Heikkoudet Yritysten koko, taloudelliset voimavarat ja riskinottokyky Kummisedät, business angels - toiminta ja teknologiakeskusinfra ovat kehittymättömiä alueella verrattuna vastaaviin muihin alueellisiin rakenteisiin Alueelliset todelliset driverit puuttuvat (yritys tai kehitysorganisaatio, vrt. Oulu Wellness Forum) Merkittävät isot asiakkaat ovat poistuneet alueelta Satakuntalainen asiakaskunta ostaa mielellään ulkopuolisilta palveluntuottajilta Nykyisten toimijoiden on vaikea löytää alueelta pilottiyrityksiä, joiden kanssa kehitysyhteistyötä voitaisiin tehdä Yliopistokeskustoiminta ei ole vielä tuonut näkyviä tuloksia yritysten toimintaan Myynti- ja markkinointitaito verrattuna tekniseen osaamiseen ja kyky kasvaa kansalliseksi/ globaaliksi toimijaksi Riittävän asiakaspohjan saavuttaminen kapealla (niche) tuotteella Ei ole aikaansaatu yhtään merkittävän kokoista veturiyritystä, joka kykenisi kansainvälistymään tai toimisi kapealla alueella globaalisti ja samalla työllistäisi alueen verkostoa Uhat Globaalit pelurit ja standardiohjelmat valtaavat toimintakentän, esimerkkinä Microsoftin Business Solutions pk-sektorille ASP mahdollistaa nopeat muutokset (läpimurrot) Kapean osaamisalueen varassa toimiminen ja siihen kohdistuva markkinahäiriö saattaa vaarantaa toimintaa merkittävästi KEHITÄ 1. Yritysten kokoa, taloudellisia voimavaroja ja riskinottokykyä 2. Teknologiakeskusinfraa, alueellisia todellisia yritysdrivereitä sekä business angels -toimintaa 3. Edellytyksiä kansainväliseen verkostoitumiseen VARAUDU 1. Globaalien pelurien ja standardiohjelmien vahvistumiseen ja mahdolliseen toimikenttävaltaukseen 2. ASP:n mahdollistamiin nopeisiin muutoksiin, jotka saattavat tuoda uusia läpimurtoja tietyille sovelluksille Swot Consulting Oy 10 (15)

11 Satakunnan visio 2010 IT-yritykset (Ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajat) 1. Toimialan kehittyminen: (Luvut sisältävät myös tietoliikenne-segmentin. Kasvukehitys perustuu ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajien näkymiin.) v v Nykyinen Vaihtoehto A (alla) Vaihtoehto B (alla) Yritysten lukumäärä Työllisten lukumäärä (v. 2000) henkilöstö: + 5 %/v liikevaihto: Tuottavuus - hintataso ohjelmistoissa yleisesti putoaa - kriittinen volyymitaso on saavutettava - kehitystyö pidettävä hyväksyttävällä tasolla /hlö kasvaa + 5 %/v laskee hieman Vaihtoehto A: Alueelle saadaan yhteinen synerginen ohjelmistotekninen (sovelluslähtöinen) miniklusteri, jolla on vähintään yksi klusterin veturiyritys ja sama osaamispohja käsittäen esim. seuraavan tyyppisiä synergisia toimintamalleja tai osaamisalueita: a) Asiakastoimialalähtöiset synergiat - teknologiayritysten arvoverkon yhteinen integroitu tuottavuuden ja tuotannon ohjaus-/kehitysohjelmisto (järjestelmä) - etäteknologiaan liittyvät mobiilit järjestelmät - ohjaus - etähallinta - jälkihuolto - automaatioon liittyvät yritys-/sovelluskohtaiset ohjausjärjestelmät - pc-pohjaiset - väylätekniikat - mobiilit/ip-ratkaisut - prosessiteollisuuden kiinteät ja mobiilit ohjaus-, informaatio- ja kunnossapitojärjestelmät b) Healthcare-sovellukset ja healthcare-toimialan luoma synergia c) Oma rakenteellinen sw-miniklusteri lähtien yritysten omista liikeideoista Vaihtoehto B: Jokainen toimija kehittyy omista lähtökohdistaan. Swot Consulting Oy 11 (15)

12 2. Vuoteen 2010 mennessä syntyy runsaasti 1-3 henkilön yrityksiä. (Huom. yritysten lukumäärän kasvu edellisen sivun taulukossa.) 3. Kannattavuus - Kriittinen volyymi on saavutettava joko tuote- tai henkilötyösidonnaisesti. - Hintataso laskee. - Henkilötyökustannukset Suomessa nousevat. - Tuotteen kehityskustannusten on oltava laskusuuntaisia. Siinä apuna voivat olla esim. - kehittyneet työkalut (Java) - Baltia/Venäjä-alihankinnan käyttö. 4. Platformit (teknologiainfrastruktuurit) tulevat yhä tärkeämmiksi. Niihin liittyvät moduulit ja tuotteistetut ratkaisut. 5. Alalla tapahtuu voimakasta standardoitumista. Räätälöinti vähenee minimiin ja korvautuu integroinnilla. Integroinnin merkitys kasvaa. 6. Asiakkaat haluavat nopeita modulaarisia ratkaisuja, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt (kuukausia). Siirrytään hyötypohjaiseen hinnoitteluun. Osa yrityksistä ostaa tietojärjestelmäpalvelut täysin ulkoistettuna. 7. SW-liiketoimen luonne muuttuu konventionaalismuotoiseksi ja hype ja muut vastaavat kasvu-uskoiset muoti-ilmiöt häviävät alalta. Toiminta muodostuu teolliseksi toiminnaksi. Kasvu on muita toimialoja nopeampaa johtuen siitä, että teknologiakehitys on edelleen nopeaa. Kasvu tapahtuu ICT-teknologiaa käyttöönottamalla yhä useammissa sovelluksissa ja näiden sovellusten keskinäisessä integraatiossa. Asiakasyritykset kilpailevat prosessien tehokkuudella, mikä hoidetaan standarditietojärjestelmillä, joita hiotaan asiakkaan yksilöityyn tarpeeseen. Uudet liiketoimintaprosessit voidaan ottaa käyttöön vain tietojärjestelmien avulla. Swot Consulting Oy 12 (15)

13 8. Toimijoiden liiketoimintamahdollisuudet ja -kohteet kohdistuvat oheisen kaavion tasoille 2-4. Taso 2 on keskeisin toimialue satakuntalaisille yrityksille vuonna taso Integrointi toimintaverkostoon 3. taso Yrityskohtainen soveltaminen yritysprosessien mukaisesti 2. taso Core-ohjelmistomoduulit (asiakas- tai toimittajakohtaisia) 1. taso Platformit a) 1-taso: Globaaleja standardeja, joita on yhä vähemmän niin, että ne olisivat merkittäviä ja globaalisti käytettäviä. b) 2-taso: Core-ohjelmisto myydään globaalille integroijalle tai globaalille asiakkaalle, mikä luo hyvät kansainvälistymismahdollisuudet. Mahdollisuus myös satakuntalaisille toimijoille. c) 3- ja 4-tasot: Vaativat liiketoiminnan ja sen prosessien hyvää tuntemusta ja jopa siihen liittyvää konsultointia. Satakunnan osalta tämä on veturiyritysten toimintaa Suomessa tai valituissa suomalaisissa kansainvälisissä konserneissa. Asiakkuuden hallinta on keskeistä. 9. Vuoteen 2010 mennessä Satakunnasta on kehittynyt vähintään yksi kansainvälisesti toimiva yritys ( henkeä), joka työllistää n. 5-6 läheistä yrityspartneria. Yritys keskittyy core-ohjelmistomoduulin kehittämiseen ja tuottamiseen toimien itse Pohjoismaissa ja hyödyntäen kansainvälisiä partnereita (globaalit integroijat) omassa kansainvälistymisessään. Teknologinen osaaminen on jo nyt pääosin olemassa. Tällaisen yrityksen tuottavuus on minimissään /vuosi/henkilö, mikä mahdollistaa parhaiden osaajien saamisen Satakuntaan. Tämä kansainvälinen yritys toimii alueen miniklusterin veturiyrityksenä ja ohjaa osaltaan myös Yliopistokeskuksen tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa. Yrityksellä tulee olla myynti- ja projektihallintaan keskittyvä toimipiste pääkaupunkiseudulla, mutta tuotekehitys ja tuotanto toteutetaan kustannustehokkaasti Satakunnassa. Swot Consulting Oy 13 (15)

14 10.Verkon läpi myytävät tuotteet, moduulit, palvelut tai ASP-palvelut lisääntyvät. Ulkomaista tarjontaa tulee Suomeen antaa kustannustehokkaan myynti-/jakelumahdollisuuden satakuntalaisille toimijoille. 11.Teknologiamahdollisuudet ovat hyvin tiedossa ja tunnistettu eri roadmappien avulla. Keskeinen menestystekijä on kuitenkin toteutuskyky (= execution). 12.Teknologiset päädriverit ovat: - älyä liitetään kaikkiin tuotteisiin ja sovelluksiin, jotka vaativat jonkinasteista ohjelmistoa. Prosessien määrä lisääntyy merkittävästi ja nämä sovellukset kommunikoivat keskenään. - mobiliteetti - ASP-tyyppiset palvelut. 13.Tuotannossa ydinosaaminen keskittyy tuotekehitykseen ja innovaatioihin sekä protokehitykseen. Koodaus ja raakatyön osuus teetetään lähialueilla (esim. Pietarissa) ja pienalihankkijoilla. Vuonna 2010 tuotanto on edelleen käsityötä, sillä ohjelmointityökalut kehittyvät varsin hitaasti. 14.Lyhyellä jänteellä osaamisen osalta on keskeistä hallita paremmin asiakkaiden liiketoimintaprosessit. Tarve on ennen kaikkea teknologian lisäksi hallita myös kansainvälinen toiminta ja kansainvälisyys. Asiakkuudet muuttuvat kansainvälisiksi ja henkilökohtaiset kontaktit muodostavat selkeän menestystekijän. Toimenpide-ehdotukset ja suositukset 1. Kansainvälisten projekti- ja myyntiosaajien kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää; tuotetekninen osaaminen tulee työn myötä. Suositetaan englanninkielisen tietotekniikkakoulutuksen käynnistämistä SAMK:ssa. 2. Kasvuprojektin perustaminen, joka - benchmarkaa vastaavat projektityyppiset menestystarinat kansallisesti (esim. Oulu) ja kansainvälisesti - luo kansainvälistymisedellytykset vision mukaisella tavalla (= vaihtoehto A ja kohta 8) - kolminkertaistaa toiminnan volyymin vuoteen 2010 mennessä - on luonut yhden menestysyrityksen - luo muutaman avainhenkilön, jotka profiloituvat miniklusterin vetäjiksi - kasvuprojektin johtamiseen tarvittava julkinen toimija perustetaan Prizztech-Yliopistokeskus-akselilla. Projektin on oltava voimallisesti yritysvetoinen - kartoittaa nykytoimijoiden avainkompetenssit, keskinäisen synergisyyden ja verkottumismahdollisuudet (alihankinta). Tämä luo mahdollisuudet miniklusterin perustamiseen. (Hyödynnetään myös Prizztechin tekemän pk-selvityksen tulokset.) Pitäisi selvittää, millä toimittajilla on edellä kuvatun mallin mukainen yhteinen platform ja miten platformin standardoimista voidaan edistää. Swot Consulting Oy 14 (15)

15 3. Yliopistokeskuksen toiminnassa korostettaisiin - paikallisten yritysten tuotetuntemusta (PDM, ERP tai vastaavat) - tuotekehitysroolia - kansainvälistä opiskelijavaihtoa ja kansainvälisiä yhteyksiä (esim. Pietari). Toimialan keskeisin toimenpide-ehdotus: Perustetaan yhteinen synerginen ohjelmistotekninen miniklusteri. Tunnistetaan siihen liittyvät core-ohjelmistomoduulit sekä kehitetään veturiyrityslähtöinen toimintamalli ohjaamaan tutkimus- ja koulutustoimintaa sekä yritysten keskinäistä verkostoitumista klusteripohjaisesti. Swot Consulting Oy 15 (15)