Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden vahvistaminen vuodelle 2009

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden vahvistaminen vuodelle 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 10/2009

2 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 10/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 10/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 10/2009 MEE Publications Concern 10/2009 Tekijät Författare Authors TEM/Konserniohjausyksikkö Julkaisuaika Publiceringstid Date Helmikuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2009 Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Lisäksi Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Uuden ministeriön strategia valmistui syksyllä ja se uudistetaan vuoden 2009 alkupuolella. Strategian pohjalta valmisteltiin konsernin yhteiset tavoitelinjaukset, jotka on otettu huomioon hallinnonalan yksiköiden vuoden 2009 tulossopimuksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulosalueiden tulostavoitteet perustuvat vuoden 2009 talousarvioon. Talousarvion lukuperusteluissa ministeriö esittää kutakin tulosaluetta koskevat vaikuttavuustavoitteet sekä momenttiperusteluissa virastojen ja laitosten sekä kunkin tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Tavoitteita tarkistetaan taloudessa tapahtuneen käänteen takia vuoden 2009 aikana. Tämän asiakirjan jälkimmäisenä osana ovat hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä eräiden sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet, jotka ministeriö on hyväksynyt. Vuoden 2009 tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden 2010 keväällä. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan ministeriön johtoryhmässä ja osastoilla kuten myös hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan toteutumista. Virastojen ja laitosten toimintaa seurataan osaltaan niiden johtokunnissa ja hallituksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Anne Rothovius, puh Asiasanat Nyckelord Key words Tulostavoitteet, hallituksen strategia-asiakirja, tulossopimus, talousarvio ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 289 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy Hinta Pris Price 27

5

6 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa tämän julkaisun mukaisesti valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 :n nojalla hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Helsingissä Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri Tarja Cronberg Työministeri KALLE J. KORHONEN Alivaltiosihteeri

7

8 Sisällys Sisällys Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Tulosalueiden tulostavoitteet Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet Toimijaryhmä Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Finnvera Oyj Finpro ry Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Toimijaryhmä Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Matkailun edistämiskeskus Invest in Finland

9 Fintra PKT-säätiö Toimijaryhmä Patentti- ja rekisterihallitus Mittatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Toimijaryhmä Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Energiamarkkinavirasto Huoltovarmuuskeskus Liite 1 Uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka Liite 2 Konserniohjauksen lähtökohdat Liite 3 Innovaatiopolitiikan linjaukset

10 1 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa Työ- ja elinkeinoministeriön eri tulosalueille laaditut linjaukset on esitetty vuoden 2009 talousarviossa. Uuden ministeriön strategia valmistui syksyllä ja se uudistetaan vuoden 2009 alkupuolella. Strategian pohjalta valmisteltiin konsernin yhteiset tavoitelinjaukset, jotka on otettu huomioon hallinnonalan yksiköiden tulossopimuksissa. Ministeriö vahvistaa tämän asiakirjan mukaisesti hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Luvussa 2 on esitetty ministeriön toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Luvussa kolme on esitetty politiikkalohkokohtaisesti tulostavoitteet, jotka pohjautuvat vuoden 2009 talousarvion työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan alustaviin tulostavoitteisiin. Alustavat tulostavoitteet on käsitelty syksyn tulosneuvottelukierroksella. Luvussa neljä on esitetty hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset, joissa tulostavoitteet on esitetty tuloksellisuuden peruskriteerien mukaisesti (tulosprisma). 9

11 2 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi ovat maailman huippua ja Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Kansainvälinen talouskehitys, globalisaatio ja toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia on kyettävä hyödyntämään. Suomen menestyminen edellyttää korkeaa osaamista, erikoistumista, tuottavuuden lisäämistä sekä liiketoimintasuhteiden ja viennin edistämistä kehittyvien talouksien kuten Venäjän, Kiinan ja Intian markkinoilla. Menestymiseen tarvitaan kasvuyrityksiä sekä tehokasta ja kilpailukykyistä innovaatioympäristöä. Alueiden kesken tarvitaan yhä enemmän alueiden välisten synergioiden ja toisiaan tukevien osaamisten tehokasta hyödyntämistä. Energiapolitiikan osalta merkittäviä toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat Kioton kauden päästötavoitteiden ja päästökaupan toimeenpano sekä valmistautuminen Kioton kauden jälkeiseen aikaan (alkaen vuonna 2013). EU:n vuotta 2020 koskevat velvoitteet vaikuttavat voimallisesti talouden toimintaan ja rajoittavat elinkeinoelämän sekä kansalaisten toimintavapauksia aiempaa enemmän. Tavoitteena on toimeenpanna velvoitteet Suomessa siten, että löydetään sopiva tasapaino velvoitteiden ja elinkeinopolitiikan välille. Hallituskauden ensimmäisenä tavoitteena on ollut työvoimapulaan vastaaminen ja kohtaanto-ongelman ratkaisu. Työllisyysaste on noussut ja työttömyysaste on ollut alhainen. Talouden laskusuhdanteen aikana tilanne on kuitenkin toinen ja jo vuonna 2009 näkyy selkeästi taloustilanteen heijastuminen myös työllisyystilanteeseen. Lomautukset ovat lisääntyneet. (Tällä hetkellä noin ) ja työttömyyden kehitys näkyy erityisesti nousevana nuorten ja maahanmuuttajien työttömyyskehityksenä. Työttömyys jaksot ovat myös pidentyneet. Näissä oloissa on työmarkkinoiden toimivuus pyrittävä turvaamaan sekä aktivoimaan niin lomautettuja, irtisanottuja kuin pitkäaikaistyöttömiäkin siten, että silta voidaan rakentaa tulevaan nousukauteen. 10

12 Työ- ja elinkeinoministeriön strategia valmistui syksyllä 2008 ja se päivitetään vuoden 2009 alkupuolella. Uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka rakentuu työ- ja elinkeinoministeriön synergiaetujen varaan. Tavoitteena on kytkeä yhteen erilaiset tulosalueet, tehtävät ja tavoitteet kokonaisuuden kannalta parhaimmalla ja tuottavimmalla tavalla. Strategiassa on tunnistettu kolme keskeistä megatrendiä, jotka ovat ilmastonmuutos ja energia, globalisaatio sekä ikääntyminen. Ministeriö on linjannut näiden megatrendien pohjalta koko hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset, joita hallinnonalan virastot, laitokset ja sopimusyhteisöt toteuttavat ja vastaavat osaltaan niiden toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ministeriö kehittää yhdessä konsernin muiden toimijoiden kanssa yhteisiä menetelmiä koko konsernin ja sen osien vaikuttavuuden arviointiin. Tavoitelinjaukset 1. Uusiutuvan energian käytön lisääminen (TL 1). 2. Nopeutetaan työllistymistä työnantajan tarpeisiin (TL 2). 3. Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja parannetaan työelämän laatua (TL 3). 4. Edistetään kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa (TL 4). Kaikilla näillä toimenpiteillä on tavoiteltava tasapainoista alueellista kehitystä. Innovaatiopolitiikan toimia toteutetaan uuden innovaatiostrategian mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2009: Kansalaisten hyvinvointi lisääntyy tasapainoisesti maan eri osissa. Uutta yritystoimintaa syntyy sekä yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät. Yritysten toimintaympäristö ja kilpailukyky parantuvat. Alueiden kilpailukyky ja elinvoimaisuus vahvistuvat. Suomen työmarkkinamallia kehitetään siten, että osaamiseen liittyviä pullonkauloja pystytään ennaltaehkäisemään ja että siirtymävaiheet työstä työhön, työstä koulutukseen ym. tapahtuvat mahdollisimman joustavasti. Työllisyys, työvoiman saatavuus ja työelämän laatu parantuvat. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, energiatehokkuus paranee ja uusiutuvan energian käyttö lisääntyy. Kuluttajien asema, tuoteturvallisuus ja ostovoima vahvistuvat. Vuoden lopulla 2008 tapahtunutta talouskehityksen nopeaa heikkenemistä ei syksyn tulosneuvottelukierroksella ollut mahdollisuutta ottaa huomioon. Tulostavoitteita 11

13 ja elvytystoimien vaikutusta tullaan tarkastelemaan tältä osin uudessa valossa vuoden 2009 aikana. 12

14 3 Politiikkalohkojen tulostavoitteet 3.1 Innovaatiopolitiikka Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät teknologisten innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön, johon myös ulkomaiset yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintojaan. Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle. Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden painottaminen. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja kilpailun edellytykset. Taloustaantuman seurauksena yritykset joutuvat supistamaan tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaansa, mikä korostaa julkisten rahoituskannusteiden tarvetta. Turvaamalla yritysten innovaatiotoiminnan jatkuvuus ja kasvumahdollisuudet myös taantuman aikana huolehditaan siitä, että yrityksillä on vahva kilpailuasema nousukauden alkaessa. Vuoden 2009 alussa annettavaan ns. elvytysbudjettiin sisältyykin merkittävä lisärahoitus yritysten innovaatiotoiminnan kannusteisiin. Politiikkalohkon vuoden 2009 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tehokas innovaatiojärjestelmä tukee taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista kehitystä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee innovaatioita hyödyntämällä. Suomessa on useita laadukkaita innovaatioympäristöjä, jotka houkuttelevat maailmanluokan toimijoita sijoittumaan niihin. 13

15 Kysyntä- ja asiakaslähtöistä innovaatiotoimintaa edistäviä uusia innovaatiopolitiikan välineitä on otettu käyttöön. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus ovat Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Julkisrahoitteisten vke-toimijoiden välinen yhteistyö ja toimintatavat paranevat (viennin ja kansainvälistymisen edistäminen). Vke-palvelujen kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu. 3.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan ensisijainen painopiste on työttömyyden lisääntymisen ehkäiseminen ja työmarkkinoiden ja vastuu työmarkkinoiden toimivuudesta. Hallituskauden tavoitteena on työttömyyden vähentäminen kestävästi alle 5 % tason. Maahanmuuttajien työttömyysasteen ero koko väestöön pienenee vuosittain ja tavoitteena on puolittaa se vuoteen 2011 mennessä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa keskeistä on myös uuden yrittäjyyden lisääminen ja yritysten toimintaympäristön edellytysten parantaminen. Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Yrityspolitiikalla vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja parannetaan yritysten toimintaympäristöä. Erityisesti vahvistetaan pk-yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta sekä parannetaan kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Yrityspolitiikalla kehitetään uutta yritystoimintaa, vastataan alueellisiin rakennemuutoshaasteisiin sekä muun muassa kannustetaan yksinyrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Taloudessa äkillisesti tapahtunut käänne vaikuttaa erityisesti toimintaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkasektorilla. Vaikutusten suuruutta ei kuitenkaan tässä vaiheessa pystytä ennakoimaan. Tulostavoitteet vahvistetaan täten vuoden 2009 talousarvion mukaisina ja niitä tarkistetaan siinä yhteydessä, kun TE-keskusten kanssa käydään tulossopimusten tarkistusneuvottelut alkukesästä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tässä taloustilanteessa niin kutsuttuihin siirtymävaiheisiin. Kymmenet tuhannet ihmiset tulevat siirtymään työstä koulutukseen tai muihin aktivointitoimenpiteisiin. Muutosturva on työkalu, joka näissä siirtymävaiheissa on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Sen käyttöä pyritään tehostamaan ja muutosturvaa laajennetaan koskemaan kevään 2009 aikana myös lomautettuja. Muutosturvan sovellutusta määräaikaisiin laajennetaan. 14

16 Tulosalueen vuoden 2009 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen: Avoimille työmarkkinoille 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuen jälkeen sijoittuneiden osuus on vähintään 40 % Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus on enintään 28 % Työvoimavarat ovat käytössä niin, että: vaikeasti työllistyvien määrä vähenee ollen enintään hlöä virta yli 3 kk:n työttömyyteen on enintään 22 % ulkomaalaisten työttömyysaste alenee 16 %:iin Yrittäjyyden lisääminen: Uusia/aloittavia yrityksiä on Kasvuyrityspalvelun asiakaskannassa olevia yrityksiä on 550 Uusia kasvuyrityspalveluun tulevia yrityksiä on 60 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Pääministeri Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma ( ) toteuttaa osaltaan niitä toimia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi väestön ikärakenteen muutoksen sekä globalisaatiokehityksen johdosta. Politiikkaohjelman päätavoitteina on huolehtia työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja saatavuudesta, parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta sekä edistää yrittäjyyshalukkuutta ja yritysten kasvua. 3.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Osana elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä on välttämätöntä huolehtia yritysten toimintaympäristöstä. Toimivat markkinat mukaan lukien toimivat työmarkkinat ja kilpailu ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa tehokkaasti tavaroita ja palveluita. Aineettomalla omaisuudella on kasvava vaikutus yritysten taloudelliseen arvoon sekä rahoituksen saantiin. Varmistetaan, että teollisoikeudellinen järjestelmä on luotettava ja tehokas. Korkeatasoinen ja luotettava taloudellinen raportointi puolestaan on edellytyksenä markkinoiden luottamukselle, ja se mahdollistaa yritysten kansainvälistymisen ja kasvun. Säädösvalmistelun laatua parannetaan ja voimassaolevaa sääntelyä yksinkertaistetaan. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on sisämarkkinoiden toimivuuden edellytyksenä. Palveludirektiivin, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen sääntelykokonaisuuden ja julkisten 15

17 hankintojen sääntelyn nopean ja laadukkaan toimeenpanon varmistaminen on tärkeää. Kilpailuoikeudellisen keinovalikoiman ja työmarkkinoiden lainsäädännön on oltava ajanmukaisia. Kilpailunrajoituslakiin tehdään kokonaisuudistus, ja uusi laki on tarkoitus saattaa voimaan vuonna Samalla julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvitetään laajasti. Kuluttajapoliittisilla toimenpiteillä varmistetaan markkinoiden samoin kuin julkisten palveluiden toimivuus ja turvallisuus. Kuluttajapoliittinen ohjelma sisältää keskeiset toimenpiteet, joita jatketaan ja toteutumista seurataan. Kuluttajille turvataan riittävä tietopohja ja osaaminen toimia kehittyvillä markkinoilla ja vaikuttaa kuluttajina yhteiskunnassa. Kuluttajapolitiikalla edistetään myös kestäviä tuotantoja kulutustapoja sekä kysyntälähtöistä innovaatiotoimintaa. Yritysten yhdenmukaiset kilpailuedellytykset ja työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaaminen lainsäädännöllä ovat toimivien työmarkkinoiden perusta. Työelämän sääntelyssä tavoitellaan jouston ja turvan tasapainoa sekä työnantajan että palkansaajan näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden työntekijöiden tilanteeseen, joiden työsuhteessa jousto ja turva eivät ole tasapainossa. Tämä koskee erityisesti määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä. Työelämän laadun työpaikkatasoisella kehittämisellä on yhä tärkeämpi merkitys tuottavuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Taloudellisen huoltovarmuuden uuden tavoitepäätöksen täytäntöönpano käynnis tetään. Uuden huoltovarmuusorganisaation toimintamallit luodaan ja va kiinnutetaan. Tulosalueen vuoden 2009 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Yritykset ja julkinen valta noudattavat toiminnassaan kuluttaja- ja kilpailuoikeuden moderneja periaatteita. Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat luottavat markkinoiden toimivuuteen. Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista. Yritysten taloudellinen raportointi on korkealaatuista ja luotettavaa. Työelämän laatu ja työn tuottavuus ovat korkealla tasolla. Suomalaisiin ja ulkomaalaisiin työntekijöihin sovelletaan lain ja työehtosopimusten mukaisia työehtoja. 16

18 3.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Äkillisten rakennemuutostilanteiden vaikutusten lieventämiseen tähtäävät toimet hoidetaan yhteistyössä alueiden, muiden ministeriöiden ja työ- ja elinkeinoministeriön toimintayksiköiden kanssa. Alueiden kehittämisen toimintaa ja valtion rahoitusta suuntaavat aluekehityslain lisäksi sekä valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet että maakuntien valmistelemat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosiksi määritelty rakennerahastostrategia. Vuonna 2009 valtion tuella toteutetaan kansallisissa erityisohjelmissa (osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristoohjelma) aiemmin määriteltyjä toimenpiteitä. Vuoden 2009 aikana valmistellaan KOKO:a (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), johon yhdistyvät aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma. KOKO käynnistyy 2010 alussa. Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudelle : Työllistämis- ja koulutustoimenpiteissä aloittaneet henkilöt (ESR) Uudet yritykset (EAKR ja ESR) Uudet työpaikat (EAKR ja ESR) Uudet t&k työpaikat Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (%) (EAKR) Energiapolitiikka Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energian säästössä on myös 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. 17

19 Osana edellä mainittuja EU:n yhteisiä ponnisteluja Suomen tulisi komission ehdotuksen mukaan vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen päästöjä (muun muassa asumisen ja maanpäällisen liikenteen päästöt) 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä samana aikana uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Päästöoikeudet jaetaan näille toiminnoille keskitetysti koko EU:n kattavan päästöoikeuksien huutokaupan perusteella. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energian- ja sähkönkäytön kasvu täytyy taittaa laskuun viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla. Hallitus antoi marraskuussa 2008 eduskunnalle selontekona Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Tavoitteena on energiahuollon ympäristöllinen kestävyys, toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Strategiassa esitetään keskeiset keinot, joilla tavoitteisiin päästään ja joilla edellä mainitut velvoitteet Suomen osalta näyttää. Tulosalueen vuoden 2009 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta. Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana. Energiamarkkinat toimivat hyvin. Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia. 18

20 4 Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulosneuvotteluissa käsitellyt kaikkia yksiköitä koskevat erityisteemat olivat konserniohjausmalli, tuottavuusohjelman toteutumistilanne ja aluehallinnon uudistamishanke (ALKU). Muita laaja-alaisia teemoja olivat asiakkuusstrategia, tietoturva-asiat, riskienhallinta ja tasa-arvon valtavirtaistaminen. Konsernin tavoitteeksi on asetettu parempi asiakasvaikuttavuus. Vaikuttavuuden paranemiseen tähtäävä työ on käynnistetty ministeriön yksikköjen ja osastojen sekä konsernin toimijaryhmän 1 (Finnvera Oyj, Finpro, Tekes, TE-keskukset, Geologian tutkimuskeskus ja VTT) hankkeella, jossa määritellään konsernin strategiset tavoitteet ja linjaukset koskien asiakkaita ja palveluita. Strategiatyön edetessä toimijaryhmien kanssa yhteistyössä rakennetaan myös konkreettiset asiakassegmenttikohtaiset toimintamallit ja käytännön asiakastyön ohjauksen menettelytavat. Käynnistetty asiakkuusstrategiatyö laajennetaan myöhemmin kattamaan myös TEM-konsernin henkilö- ja yhteisöasiakkaat. Virastojen ja laitosten tietoturvasta tulee huolehtia ja tietoturvaa tulee kehittää valtionhallinnon VAHTI-ohjeiden edellyttämällä tavalla. Virastojen ja laitosten tietoturvasuunnitelmat käsitellään vuotta 2010 koskevissa tulosneuvotteluissa. Riskienhallinta otettiin osaksi hallinnonalan tulosohjausta siten, että merkittävimmät riskit tulostavoitteiden toteutumisen kannalta arvioidaan osana tulosohjausprosessia. Tasa-arvoa koskevaan hallituksen periaatepäätökseen liittyen virastojen ja laitosten tuli mahdollisuuksien mukaan esittää hankkeita tai tehtäväalueita, joissa tasaarvoa valtavirtaistetaan substanssitoiminnassa. Saatuja tietoja ja kokemuksia tullaan hyödyntämään jatkossa tulosohjausprosessissa. Ministeriön konserniohjauksen piiriin kuuluu yhteensä yli 20 organisaatiota. Konserniohjauksen tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi konserniohjaukseen on rakennettu yhtenäisiä käytäntöjä. Hallinnonalan toimijat jäsennetään neljään kokonaisuuteen sen mukaan mikä on ministeriön ohjausote niiden suhteen. Toimijaryhmään 1 voidaan liittää strategisia kumppaneita muista toimijaryhmistä konserniohjauksen ja strategisten tavoitelinjausten toteuttamiseksi. Toimijaryhmämäärittelyllä varmistetaan, että ministeriön voimavarat kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti varsinaiseen ohjaustyöhön. Yhtenäiset käytännöt ovat tärkeitä ministeriön osaamisen sekä konserniohjauksen toimintamallin edelleen kehittämisen kannalta. 19

21 Toimijaryhmä 1 (Kehittäminen ja liiketoiminta, laaja tehtävä-/ toimintakenttä) Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Finnvera Oyj Finpro ry Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Toimijaryhmä 2 (Kehittäminen ja liiketoiminta, erikoistunut tehtävä-/ toimintakenttä) Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Matkailun edistämiskeskus Invest in Finland Fintra PKT-säätiö Toimijaryhmä 3 (Viranomaistehtävät, laaja tehtävä-/ toimintakenttä) Patentti- ja rekisterihallitus Mittatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus 20

22 Toimijaryhmä 4 (Viranomaistehtävät, erikoistunut tehtävä-/ toimintakenttä) Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Energiamarkkinavirasto Huoltovarmuuskeskus 21

23 Työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, sisäasiainministeriön, Tekesin, Maaseutuviraston ja TE-keskusten välinen tulossopimus vuodelle 2009 Yleistä TE-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaava valtion kehittämis- ja palvelukeskus. TE-keskus on alueen määrätietoinen kehittäjä, joka tarjoaa aktiivisesti elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun tarvitsemia palveluita. Se on asiakaslähtöinen, osaava, laaja-alainen ja saumattomasti palveluja tarjoava yksikkö. TE-keskus on alueellaan kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu näkijä ja tekijä, joka on aluehallinnon tuloksentekijänä kansainvälisesti haluttu vertailuoppimiskohde. TE-keskukset muodostavat kansallisen verkoston, joka on verkottunut myös kansainvälisesti. TE-keskus on yhteistyöhakuinen ja luotettava kumppani sekä palvelukykyinen, laadukas, tuottava ja taloudellinen. TE-keskus on huippuosaajista muodostunut motivoitunut työyhteisö, jossa vallitsee keskinäinen kunnioitus ja avoimuus sekä valmius muutoksiin. Työ- ja elinkeinopolitiikan strategian Uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka mukaan työ- ja elinkeinopolitiikan haastaa kolme megatrendiä: ilmastomuutos ja energia, globalisaatio ja ikääntyminen. Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut näiden megatrendien pohjalta koko hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset: 1. Uusiutuvan energian käytön lisääminen 2. Nopeutetaan työllistymistä työnantajien tarpeisiin 3. Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja parannetaan työelämän laatua 4. Edistetään kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön aluestrategia täydentää konsernin tavoitelinjauksia. Se perustuu valtioneuvoston päättämiin valtakunnallisiin alueellisen kehittämisen tavoitteisiin. Aluestrategiassa korostetaan eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostotyöskentelyä kaikilla hallinnon tasoilla. Alueiden sisäisen koheesion, vuorovaikutuksen ja verkottumisen edistäminen otetaan maakuntien kehittämisen selkeäksi painopisteeksi. 22