Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden vahvistaminen vuodelle 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden vahvistaminen vuodelle 2009"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden vahvistaminen vuodelle 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 10/2009

2 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 10/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 10/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 10/2009 MEE Publications Concern 10/2009 Tekijät Författare Authors TEM/Konserniohjausyksikkö Julkaisuaika Publiceringstid Date Helmikuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2009 Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Lisäksi Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Uuden ministeriön strategia valmistui syksyllä ja se uudistetaan vuoden 2009 alkupuolella. Strategian pohjalta valmisteltiin konsernin yhteiset tavoitelinjaukset, jotka on otettu huomioon hallinnonalan yksiköiden vuoden 2009 tulossopimuksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulosalueiden tulostavoitteet perustuvat vuoden 2009 talousarvioon. Talousarvion lukuperusteluissa ministeriö esittää kutakin tulosaluetta koskevat vaikuttavuustavoitteet sekä momenttiperusteluissa virastojen ja laitosten sekä kunkin tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Tavoitteita tarkistetaan taloudessa tapahtuneen käänteen takia vuoden 2009 aikana. Tämän asiakirjan jälkimmäisenä osana ovat hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä eräiden sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet, jotka ministeriö on hyväksynyt. Vuoden 2009 tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden 2010 keväällä. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan ministeriön johtoryhmässä ja osastoilla kuten myös hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan toteutumista. Virastojen ja laitosten toimintaa seurataan osaltaan niiden johtokunnissa ja hallituksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Anne Rothovius, puh Asiasanat Nyckelord Key words Tulostavoitteet, hallituksen strategia-asiakirja, tulossopimus, talousarvio ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 289 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy Hinta Pris Price 27

5

6 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa tämän julkaisun mukaisesti valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 :n nojalla hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Helsingissä Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri Tarja Cronberg Työministeri KALLE J. KORHONEN Alivaltiosihteeri

7

8 Sisällys Sisällys Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Tulosalueiden tulostavoitteet Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet Toimijaryhmä Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Finnvera Oyj Finpro ry Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Toimijaryhmä Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Matkailun edistämiskeskus Invest in Finland

9 Fintra PKT-säätiö Toimijaryhmä Patentti- ja rekisterihallitus Mittatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Toimijaryhmä Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Energiamarkkinavirasto Huoltovarmuuskeskus Liite 1 Uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka Liite 2 Konserniohjauksen lähtökohdat Liite 3 Innovaatiopolitiikan linjaukset

10 1 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa Työ- ja elinkeinoministeriön eri tulosalueille laaditut linjaukset on esitetty vuoden 2009 talousarviossa. Uuden ministeriön strategia valmistui syksyllä ja se uudistetaan vuoden 2009 alkupuolella. Strategian pohjalta valmisteltiin konsernin yhteiset tavoitelinjaukset, jotka on otettu huomioon hallinnonalan yksiköiden tulossopimuksissa. Ministeriö vahvistaa tämän asiakirjan mukaisesti hallinnonalansa tulostavoitteet vuodelle Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Luvussa 2 on esitetty ministeriön toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Luvussa kolme on esitetty politiikkalohkokohtaisesti tulostavoitteet, jotka pohjautuvat vuoden 2009 talousarvion työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan alustaviin tulostavoitteisiin. Alustavat tulostavoitteet on käsitelty syksyn tulosneuvottelukierroksella. Luvussa neljä on esitetty hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset, joissa tulostavoitteet on esitetty tuloksellisuuden peruskriteerien mukaisesti (tulosprisma). 9

11 2 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan ja hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi ovat maailman huippua ja Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Kansainvälinen talouskehitys, globalisaatio ja toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia on kyettävä hyödyntämään. Suomen menestyminen edellyttää korkeaa osaamista, erikoistumista, tuottavuuden lisäämistä sekä liiketoimintasuhteiden ja viennin edistämistä kehittyvien talouksien kuten Venäjän, Kiinan ja Intian markkinoilla. Menestymiseen tarvitaan kasvuyrityksiä sekä tehokasta ja kilpailukykyistä innovaatioympäristöä. Alueiden kesken tarvitaan yhä enemmän alueiden välisten synergioiden ja toisiaan tukevien osaamisten tehokasta hyödyntämistä. Energiapolitiikan osalta merkittäviä toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat Kioton kauden päästötavoitteiden ja päästökaupan toimeenpano sekä valmistautuminen Kioton kauden jälkeiseen aikaan (alkaen vuonna 2013). EU:n vuotta 2020 koskevat velvoitteet vaikuttavat voimallisesti talouden toimintaan ja rajoittavat elinkeinoelämän sekä kansalaisten toimintavapauksia aiempaa enemmän. Tavoitteena on toimeenpanna velvoitteet Suomessa siten, että löydetään sopiva tasapaino velvoitteiden ja elinkeinopolitiikan välille. Hallituskauden ensimmäisenä tavoitteena on ollut työvoimapulaan vastaaminen ja kohtaanto-ongelman ratkaisu. Työllisyysaste on noussut ja työttömyysaste on ollut alhainen. Talouden laskusuhdanteen aikana tilanne on kuitenkin toinen ja jo vuonna 2009 näkyy selkeästi taloustilanteen heijastuminen myös työllisyystilanteeseen. Lomautukset ovat lisääntyneet. (Tällä hetkellä noin ) ja työttömyyden kehitys näkyy erityisesti nousevana nuorten ja maahanmuuttajien työttömyyskehityksenä. Työttömyys jaksot ovat myös pidentyneet. Näissä oloissa on työmarkkinoiden toimivuus pyrittävä turvaamaan sekä aktivoimaan niin lomautettuja, irtisanottuja kuin pitkäaikaistyöttömiäkin siten, että silta voidaan rakentaa tulevaan nousukauteen. 10

12 Työ- ja elinkeinoministeriön strategia valmistui syksyllä 2008 ja se päivitetään vuoden 2009 alkupuolella. Uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka rakentuu työ- ja elinkeinoministeriön synergiaetujen varaan. Tavoitteena on kytkeä yhteen erilaiset tulosalueet, tehtävät ja tavoitteet kokonaisuuden kannalta parhaimmalla ja tuottavimmalla tavalla. Strategiassa on tunnistettu kolme keskeistä megatrendiä, jotka ovat ilmastonmuutos ja energia, globalisaatio sekä ikääntyminen. Ministeriö on linjannut näiden megatrendien pohjalta koko hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset, joita hallinnonalan virastot, laitokset ja sopimusyhteisöt toteuttavat ja vastaavat osaltaan niiden toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ministeriö kehittää yhdessä konsernin muiden toimijoiden kanssa yhteisiä menetelmiä koko konsernin ja sen osien vaikuttavuuden arviointiin. Tavoitelinjaukset 1. Uusiutuvan energian käytön lisääminen (TL 1). 2. Nopeutetaan työllistymistä työnantajan tarpeisiin (TL 2). 3. Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja parannetaan työelämän laatua (TL 3). 4. Edistetään kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa (TL 4). Kaikilla näillä toimenpiteillä on tavoiteltava tasapainoista alueellista kehitystä. Innovaatiopolitiikan toimia toteutetaan uuden innovaatiostrategian mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2009: Kansalaisten hyvinvointi lisääntyy tasapainoisesti maan eri osissa. Uutta yritystoimintaa syntyy sekä yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät. Yritysten toimintaympäristö ja kilpailukyky parantuvat. Alueiden kilpailukyky ja elinvoimaisuus vahvistuvat. Suomen työmarkkinamallia kehitetään siten, että osaamiseen liittyviä pullonkauloja pystytään ennaltaehkäisemään ja että siirtymävaiheet työstä työhön, työstä koulutukseen ym. tapahtuvat mahdollisimman joustavasti. Työllisyys, työvoiman saatavuus ja työelämän laatu parantuvat. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, energiatehokkuus paranee ja uusiutuvan energian käyttö lisääntyy. Kuluttajien asema, tuoteturvallisuus ja ostovoima vahvistuvat. Vuoden lopulla 2008 tapahtunutta talouskehityksen nopeaa heikkenemistä ei syksyn tulosneuvottelukierroksella ollut mahdollisuutta ottaa huomioon. Tulostavoitteita 11

13 ja elvytystoimien vaikutusta tullaan tarkastelemaan tältä osin uudessa valossa vuoden 2009 aikana. 12

14 3 Politiikkalohkojen tulostavoitteet 3.1 Innovaatiopolitiikka Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät teknologisten innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön, johon myös ulkomaiset yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintojaan. Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle. Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden painottaminen. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja kilpailun edellytykset. Taloustaantuman seurauksena yritykset joutuvat supistamaan tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaansa, mikä korostaa julkisten rahoituskannusteiden tarvetta. Turvaamalla yritysten innovaatiotoiminnan jatkuvuus ja kasvumahdollisuudet myös taantuman aikana huolehditaan siitä, että yrityksillä on vahva kilpailuasema nousukauden alkaessa. Vuoden 2009 alussa annettavaan ns. elvytysbudjettiin sisältyykin merkittävä lisärahoitus yritysten innovaatiotoiminnan kannusteisiin. Politiikkalohkon vuoden 2009 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tehokas innovaatiojärjestelmä tukee taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista kehitystä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee innovaatioita hyödyntämällä. Suomessa on useita laadukkaita innovaatioympäristöjä, jotka houkuttelevat maailmanluokan toimijoita sijoittumaan niihin. 13

15 Kysyntä- ja asiakaslähtöistä innovaatiotoimintaa edistäviä uusia innovaatiopolitiikan välineitä on otettu käyttöön. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus ovat Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Julkisrahoitteisten vke-toimijoiden välinen yhteistyö ja toimintatavat paranevat (viennin ja kansainvälistymisen edistäminen). Vke-palvelujen kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu. 3.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan ensisijainen painopiste on työttömyyden lisääntymisen ehkäiseminen ja työmarkkinoiden ja vastuu työmarkkinoiden toimivuudesta. Hallituskauden tavoitteena on työttömyyden vähentäminen kestävästi alle 5 % tason. Maahanmuuttajien työttömyysasteen ero koko väestöön pienenee vuosittain ja tavoitteena on puolittaa se vuoteen 2011 mennessä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa keskeistä on myös uuden yrittäjyyden lisääminen ja yritysten toimintaympäristön edellytysten parantaminen. Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Yrityspolitiikalla vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja parannetaan yritysten toimintaympäristöä. Erityisesti vahvistetaan pk-yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta sekä parannetaan kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Yrityspolitiikalla kehitetään uutta yritystoimintaa, vastataan alueellisiin rakennemuutoshaasteisiin sekä muun muassa kannustetaan yksinyrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Taloudessa äkillisesti tapahtunut käänne vaikuttaa erityisesti toimintaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkasektorilla. Vaikutusten suuruutta ei kuitenkaan tässä vaiheessa pystytä ennakoimaan. Tulostavoitteet vahvistetaan täten vuoden 2009 talousarvion mukaisina ja niitä tarkistetaan siinä yhteydessä, kun TE-keskusten kanssa käydään tulossopimusten tarkistusneuvottelut alkukesästä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tässä taloustilanteessa niin kutsuttuihin siirtymävaiheisiin. Kymmenet tuhannet ihmiset tulevat siirtymään työstä koulutukseen tai muihin aktivointitoimenpiteisiin. Muutosturva on työkalu, joka näissä siirtymävaiheissa on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Sen käyttöä pyritään tehostamaan ja muutosturvaa laajennetaan koskemaan kevään 2009 aikana myös lomautettuja. Muutosturvan sovellutusta määräaikaisiin laajennetaan. 14

16 Tulosalueen vuoden 2009 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen: Avoimille työmarkkinoille 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuen jälkeen sijoittuneiden osuus on vähintään 40 % Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus on enintään 28 % Työvoimavarat ovat käytössä niin, että: vaikeasti työllistyvien määrä vähenee ollen enintään hlöä virta yli 3 kk:n työttömyyteen on enintään 22 % ulkomaalaisten työttömyysaste alenee 16 %:iin Yrittäjyyden lisääminen: Uusia/aloittavia yrityksiä on Kasvuyrityspalvelun asiakaskannassa olevia yrityksiä on 550 Uusia kasvuyrityspalveluun tulevia yrityksiä on 60 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Pääministeri Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma ( ) toteuttaa osaltaan niitä toimia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi väestön ikärakenteen muutoksen sekä globalisaatiokehityksen johdosta. Politiikkaohjelman päätavoitteina on huolehtia työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja saatavuudesta, parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta sekä edistää yrittäjyyshalukkuutta ja yritysten kasvua. 3.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Osana elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä on välttämätöntä huolehtia yritysten toimintaympäristöstä. Toimivat markkinat mukaan lukien toimivat työmarkkinat ja kilpailu ovat innovaatiotoiminnan kannustinvoima ja väline tuottaa tehokkaasti tavaroita ja palveluita. Aineettomalla omaisuudella on kasvava vaikutus yritysten taloudelliseen arvoon sekä rahoituksen saantiin. Varmistetaan, että teollisoikeudellinen järjestelmä on luotettava ja tehokas. Korkeatasoinen ja luotettava taloudellinen raportointi puolestaan on edellytyksenä markkinoiden luottamukselle, ja se mahdollistaa yritysten kansainvälistymisen ja kasvun. Säädösvalmistelun laatua parannetaan ja voimassaolevaa sääntelyä yksinkertaistetaan. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on sisämarkkinoiden toimivuuden edellytyksenä. Palveludirektiivin, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen sääntelykokonaisuuden ja julkisten 15

17 hankintojen sääntelyn nopean ja laadukkaan toimeenpanon varmistaminen on tärkeää. Kilpailuoikeudellisen keinovalikoiman ja työmarkkinoiden lainsäädännön on oltava ajanmukaisia. Kilpailunrajoituslakiin tehdään kokonaisuudistus, ja uusi laki on tarkoitus saattaa voimaan vuonna Samalla julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvitetään laajasti. Kuluttajapoliittisilla toimenpiteillä varmistetaan markkinoiden samoin kuin julkisten palveluiden toimivuus ja turvallisuus. Kuluttajapoliittinen ohjelma sisältää keskeiset toimenpiteet, joita jatketaan ja toteutumista seurataan. Kuluttajille turvataan riittävä tietopohja ja osaaminen toimia kehittyvillä markkinoilla ja vaikuttaa kuluttajina yhteiskunnassa. Kuluttajapolitiikalla edistetään myös kestäviä tuotantoja kulutustapoja sekä kysyntälähtöistä innovaatiotoimintaa. Yritysten yhdenmukaiset kilpailuedellytykset ja työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaaminen lainsäädännöllä ovat toimivien työmarkkinoiden perusta. Työelämän sääntelyssä tavoitellaan jouston ja turvan tasapainoa sekä työnantajan että palkansaajan näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden työntekijöiden tilanteeseen, joiden työsuhteessa jousto ja turva eivät ole tasapainossa. Tämä koskee erityisesti määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä. Työelämän laadun työpaikkatasoisella kehittämisellä on yhä tärkeämpi merkitys tuottavuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Taloudellisen huoltovarmuuden uuden tavoitepäätöksen täytäntöönpano käynnis tetään. Uuden huoltovarmuusorganisaation toimintamallit luodaan ja va kiinnutetaan. Tulosalueen vuoden 2009 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Yritykset ja julkinen valta noudattavat toiminnassaan kuluttaja- ja kilpailuoikeuden moderneja periaatteita. Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat luottavat markkinoiden toimivuuteen. Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista. Yritysten taloudellinen raportointi on korkealaatuista ja luotettavaa. Työelämän laatu ja työn tuottavuus ovat korkealla tasolla. Suomalaisiin ja ulkomaalaisiin työntekijöihin sovelletaan lain ja työehtosopimusten mukaisia työehtoja. 16

18 3.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Äkillisten rakennemuutostilanteiden vaikutusten lieventämiseen tähtäävät toimet hoidetaan yhteistyössä alueiden, muiden ministeriöiden ja työ- ja elinkeinoministeriön toimintayksiköiden kanssa. Alueiden kehittämisen toimintaa ja valtion rahoitusta suuntaavat aluekehityslain lisäksi sekä valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet että maakuntien valmistelemat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosiksi määritelty rakennerahastostrategia. Vuonna 2009 valtion tuella toteutetaan kansallisissa erityisohjelmissa (osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristoohjelma) aiemmin määriteltyjä toimenpiteitä. Vuoden 2009 aikana valmistellaan KOKO:a (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), johon yhdistyvät aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma. KOKO käynnistyy 2010 alussa. Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudelle : Työllistämis- ja koulutustoimenpiteissä aloittaneet henkilöt (ESR) Uudet yritykset (EAKR ja ESR) Uudet työpaikat (EAKR ja ESR) Uudet t&k työpaikat Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (%) (EAKR) Energiapolitiikka Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energian säästössä on myös 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. 17

19 Osana edellä mainittuja EU:n yhteisiä ponnisteluja Suomen tulisi komission ehdotuksen mukaan vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen päästöjä (muun muassa asumisen ja maanpäällisen liikenteen päästöt) 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä samana aikana uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Päästöoikeudet jaetaan näille toiminnoille keskitetysti koko EU:n kattavan päästöoikeuksien huutokaupan perusteella. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energian- ja sähkönkäytön kasvu täytyy taittaa laskuun viimeistään ensi vuosikymmenen lopulla. Hallitus antoi marraskuussa 2008 eduskunnalle selontekona Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Tavoitteena on energiahuollon ympäristöllinen kestävyys, toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Strategiassa esitetään keskeiset keinot, joilla tavoitteisiin päästään ja joilla edellä mainitut velvoitteet Suomen osalta näyttää. Tulosalueen vuoden 2009 tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta. Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana. Energiamarkkinat toimivat hyvin. Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia. 18

20 4 Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen tulossopimukset ja tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulosneuvotteluissa käsitellyt kaikkia yksiköitä koskevat erityisteemat olivat konserniohjausmalli, tuottavuusohjelman toteutumistilanne ja aluehallinnon uudistamishanke (ALKU). Muita laaja-alaisia teemoja olivat asiakkuusstrategia, tietoturva-asiat, riskienhallinta ja tasa-arvon valtavirtaistaminen. Konsernin tavoitteeksi on asetettu parempi asiakasvaikuttavuus. Vaikuttavuuden paranemiseen tähtäävä työ on käynnistetty ministeriön yksikköjen ja osastojen sekä konsernin toimijaryhmän 1 (Finnvera Oyj, Finpro, Tekes, TE-keskukset, Geologian tutkimuskeskus ja VTT) hankkeella, jossa määritellään konsernin strategiset tavoitteet ja linjaukset koskien asiakkaita ja palveluita. Strategiatyön edetessä toimijaryhmien kanssa yhteistyössä rakennetaan myös konkreettiset asiakassegmenttikohtaiset toimintamallit ja käytännön asiakastyön ohjauksen menettelytavat. Käynnistetty asiakkuusstrategiatyö laajennetaan myöhemmin kattamaan myös TEM-konsernin henkilö- ja yhteisöasiakkaat. Virastojen ja laitosten tietoturvasta tulee huolehtia ja tietoturvaa tulee kehittää valtionhallinnon VAHTI-ohjeiden edellyttämällä tavalla. Virastojen ja laitosten tietoturvasuunnitelmat käsitellään vuotta 2010 koskevissa tulosneuvotteluissa. Riskienhallinta otettiin osaksi hallinnonalan tulosohjausta siten, että merkittävimmät riskit tulostavoitteiden toteutumisen kannalta arvioidaan osana tulosohjausprosessia. Tasa-arvoa koskevaan hallituksen periaatepäätökseen liittyen virastojen ja laitosten tuli mahdollisuuksien mukaan esittää hankkeita tai tehtäväalueita, joissa tasaarvoa valtavirtaistetaan substanssitoiminnassa. Saatuja tietoja ja kokemuksia tullaan hyödyntämään jatkossa tulosohjausprosessissa. Ministeriön konserniohjauksen piiriin kuuluu yhteensä yli 20 organisaatiota. Konserniohjauksen tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi konserniohjaukseen on rakennettu yhtenäisiä käytäntöjä. Hallinnonalan toimijat jäsennetään neljään kokonaisuuteen sen mukaan mikä on ministeriön ohjausote niiden suhteen. Toimijaryhmään 1 voidaan liittää strategisia kumppaneita muista toimijaryhmistä konserniohjauksen ja strategisten tavoitelinjausten toteuttamiseksi. Toimijaryhmämäärittelyllä varmistetaan, että ministeriön voimavarat kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti varsinaiseen ohjaustyöhön. Yhtenäiset käytännöt ovat tärkeitä ministeriön osaamisen sekä konserniohjauksen toimintamallin edelleen kehittämisen kannalta. 19

21 Toimijaryhmä 1 (Kehittäminen ja liiketoiminta, laaja tehtävä-/ toimintakenttä) Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Finnvera Oyj Finpro ry Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion teknillinen tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus Toimijaryhmä 2 (Kehittäminen ja liiketoiminta, erikoistunut tehtävä-/ toimintakenttä) Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Matkailun edistämiskeskus Invest in Finland Fintra PKT-säätiö Toimijaryhmä 3 (Viranomaistehtävät, laaja tehtävä-/ toimintakenttä) Patentti- ja rekisterihallitus Mittatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus 20

22 Toimijaryhmä 4 (Viranomaistehtävät, erikoistunut tehtävä-/ toimintakenttä) Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Energiamarkkinavirasto Huoltovarmuuskeskus 21

23 Työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, sisäasiainministeriön, Tekesin, Maaseutuviraston ja TE-keskusten välinen tulossopimus vuodelle 2009 Yleistä TE-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaava valtion kehittämis- ja palvelukeskus. TE-keskus on alueen määrätietoinen kehittäjä, joka tarjoaa aktiivisesti elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun tarvitsemia palveluita. Se on asiakaslähtöinen, osaava, laaja-alainen ja saumattomasti palveluja tarjoava yksikkö. TE-keskus on alueellaan kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu näkijä ja tekijä, joka on aluehallinnon tuloksentekijänä kansainvälisesti haluttu vertailuoppimiskohde. TE-keskukset muodostavat kansallisen verkoston, joka on verkottunut myös kansainvälisesti. TE-keskus on yhteistyöhakuinen ja luotettava kumppani sekä palvelukykyinen, laadukas, tuottava ja taloudellinen. TE-keskus on huippuosaajista muodostunut motivoitunut työyhteisö, jossa vallitsee keskinäinen kunnioitus ja avoimuus sekä valmius muutoksiin. Työ- ja elinkeinopolitiikan strategian Uudistuva suomalainen työ- ja elinkeinopolitiikka mukaan työ- ja elinkeinopolitiikan haastaa kolme megatrendiä: ilmastomuutos ja energia, globalisaatio ja ikääntyminen. Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut näiden megatrendien pohjalta koko hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset: 1. Uusiutuvan energian käytön lisääminen 2. Nopeutetaan työllistymistä työnantajien tarpeisiin 3. Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja parannetaan työelämän laatua 4. Edistetään kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön aluestrategia täydentää konsernin tavoitelinjauksia. Se perustuu valtioneuvoston päättämiin valtakunnallisiin alueellisen kehittämisen tavoitteisiin. Aluestrategiassa korostetaan eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostotyöskentelyä kaikilla hallinnon tasoilla. Alueiden sisäisen koheesion, vuorovaikutuksen ja verkottumisen edistäminen otetaan maakuntien kehittämisen selkeäksi painopisteeksi. 22

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten. Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY

Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten. Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten organisaatiossa Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY STRATEGIAT, ENNAKOINTI JA PALVELUVERKOSTON OHJAUS ASIAKKUUDET EU- JA KANSALLISEN RAHOITUKSEN MAKSATUS- JA TARKASTUSYKSIKKÖ

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kotkan-Haminan seudun rakennemuutos ja valtiovalta

Kotkan-Haminan seudun rakennemuutos ja valtiovalta Kotkan-Haminan seudun rakennemuutos ja valtiovalta Kotkan-Haminan seudun 12. Seutufoorumi Kotkan Klubi 4.9.2008 Johtaja Anssi Paasivirta Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennemuutoksia on aina ollut ja niitä

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

Työllisyyden hoidon kenttä

Työllisyyden hoidon kenttä Työllisyyden hoidon kenttä - Miten peli saadaan sujumaan? Satakunnan ELY-keskuksen kehittämisryhmien tavoitteet pähkinänkuoressa Tukea TE-toimistojen toimintaa ja asiakaspalvelua 24.8.2010 Seija Sädemaa,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009 Työ ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009 TEM 3646/040/2008 1. Yleistä 1.1. Toimintaajatus, visio ja arvot Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 21/2010 Työ- ja elinkeinoministeriön tulostavoitteet vuodelle 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

strategiasta 2016 2019

strategiasta 2016 2019 Keskustelutilaisuus valtion aluehallinnon strategiasta 2016 2019 Hallituksen linjaukset alustavia arvioita Elli Aaltonen Ylijohtaja 26.5.2015 1 Aluehallintovirastot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot