Vuosikirja 2013 Osallisuus ja itsemäärääminen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikirja 2013 Osallisuus ja itsemäärääminen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena OY"

Transkriptio

1 Vuosikirja 2013 Osallisuus ja itsemäärääminen Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena OY

2 Osallisuus ja itsemääräämisoikeus kehitysvamma-alan tulevaisuuden haasteina SISÄLTÖ 3 Osallisuus ja itsemääräämisoikeus kehitysvamma-alan tulevaisuuden haasteina 4 KVPS Tukena Oy Luotettava kumppani arjen ainutkertaisiin kohtaamisiin 6 Tilapäishoidon vaihtoehdot tuovat perheelle itsemääräämisoikeutta 7 Kehittämistoiminta edistää osallisuutta 9 Kiinteistötoimi tarjoaa puitteet itsenäiselle asumiselle 10 Löydä lahjasi John O Brien 13 Rauha tekee kodin Brian McClean 15 Erilainen tie erilaiseen, mutta onnelliseen elämään Katherine O Leary 17 Kohti aiempaa yksilöllisempiä asumisratkaisuja RAY ja ARA 20 Uskallusta kokeilla uutta ja toteuttaa unelmia Kehitysvammaalan asumisen neuvottelukunta järjesti kesäkuussa vuosittaisen konferenssinsa Tampereella. Sen teemoina olivat osallisuus ja itsemääräämisoikeus. Nämä teemat ovat yhteiskunnassamme kehitysvammaisten ihmisten elämän ja asumisen keskeisiä haasteita. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy ovat neuvottelukunnan aktiivisia toimijoita sen kaikissa valiokunnissa. Olemme kokeneet neuvottelukunnan työn arvokkaana. Neuvottelukunnan myötä toimijat ovat löytäneet mahdollisuuden tehdä yhdessä työtä ja näin edistää kehitysvammaisten ihmisten täysivaltaista kansalaisuutta. Tämä verkostotyö voimaannuttaa osallistujia oman toiminnan kehittämisessä. Kehitysvammaisten ihmisten elämä suomalaisessa yhteiskunnassa on rakentunut paljolti virallisen palvelujärjestelmän määrittämällä tavalla. Vanhemmat joutuvat monesti taistelemaan saadakseen kehitysvammaisen ihmisen ja perheen tarvitsemia välttämättömiä palveluja. Murtautuminen laajasti osaksi sosiaalisia yhteisöjä on vielä pitkän matkan takana. Se haastaa meitä kehitysvamma-alan toimijoita katsomaan kauemmaksi ja näkemään pidemmälle. Tavoitteena on tehdä yhteiskunta ja lähiyhteisöt paremmiksi ottamalla kehitysvammaisten ihmisten kyvyt ja osaaminen käyttöön. He tarvitsevat merkityksellisiä ja arvokkaita sosiaalisia rooleja. Kulttuurin ja taiteen alueella näemme jo selkeitä merkkejä tulevasta. Vahva panostaminen kehitysvammaisten musiikkiopetukseen näkyy jo eri puolilla Suomea. Se antaa uskoa, että vahvan kansalaisuuden, itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden myötä voimme lähestyä tulevaisuuden visioita. Se haastaa meitä jokaista ajattelemaan omia toimintatapojamme sekä kehitysvamma-alan organisaatioiden johtoa miettimään johtamista ja sitoutumista näihin lähtökohtiin. Se haastaa myös päätöksentekijöitä ja virkamiehiä valtion ja kuntien hallinnossa. Vahvat juuremme ovat kehitysvammaisissa ihmisissä ja heidän perheissään Kehitysvammaisten Tukiliiton kautta. Tukiliitto on meidät perustanut ja näyttänyt suunnan työllemme. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy ovat kuin kaksi vanhaa puuta Juha Tapion sanoja lainataksemme: Vaikket sitä nää, katsoo kevääseen, seisoo erillään ja jossain alla maan ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan. Kaksi ylvästä ja nuorta varmoina on voimistaan taivaan kantta kohti kasvaneet Hengähdyshetkiä tarvitaan vauhdikkaassa arjessa 26 Kohti omannäköistä asumista 27 Juhani nauttii omasta rauhasta 29 Yhteistyöstä uusia ideoita 30 Koti on JP:n valtakunta 32 Lasten ja nuorten ryhmätilapäishoito perheiden tukena 33 Se oli oikeeta työtä! Ravintolapäivänä osaksi lähiyhteisöä 34 Yhteystiedot Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 35 Yhteystiedot KVPS Tukena Oy Tämän Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n yhteisen Vuosikirjan 2013 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden haasteista. Elina Leinonen Julkaisun toimitus Johannes Romppanen ja Risto Törrö / Duotone Oy Kannen valokuva Kansikuva Annika Olo ja Klaus Müller elävät aktiivista arkea omassa lähiyhteisössään Espoossa. Heillä on haaveena itsenäinen elämä ja muutto yhteiseen kotiin Aurinkolinnaan. Jaakko Bashmakov Ulkoasu Forssa Print 2013 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. Haluamme olla yhdessä kehitysvammaisten ihmisten, perheiden ja alan muiden toimijoiden kanssa tekemässä työtä itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseksi kohti täyttä kansalaisuutta. Markku Virkamäki toiminnanjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Päivi Kari toimitusjohtaja KVPS Tukena Oy 3

3 KVPS Tukena Oy Luotettava kumppani arjen ainutkertaisiin kohtaamisiin KVPS Tukena Oy KVPS Tukena Oy, lyhyesti sanottuna Tukena, on valtakunnallinen kehitysvammaista ja erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja hänen läheisiään auttavien palveluiden tuottaja ja kehittäjä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö omistaa Tukenan nyt ja tulevaisuudessa. Vuonna 2012 tehdyllä sääntömuutoksella Palvelusäätiö on halunnut varmentaa omistajuutensa vaikeuttamalla Tukenan osakkeiden myyntiä. Palvelusäätiön määrittämä omistajaohjaus ja yhdessä laadittu konsernin strategia ohjaavat Tukenan toimintaa ja tulevaisuutta kehitysvammaisten ja heidän läheistensä hyvän elämän edistämisessä. Me tukenalaiset tiedostamme juuremme ja omaisjärjestötaustamme. Yksilökeskeinen palveluiden suunnittelu ja toteutus, aktiivinen läheisyhteistyö, asiakkaiden ja läheisten asiantuntijuuden kunnioittaminen sekä vahvat kuntakumppanuudet ovat strateginen valintamme, joilla haluamme erottautua positiivisella tavalla muista sosiaalipalvelualan toimijoista. Tukenan palvelutoiminnan perusta on ainutlaatuinen asiantuntijuus kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tuen järjestämisessä. Vastuullinen ja ammattitaitoinen henkilöstömme huolehtii aktiivisesti tämän asiantuntijuuden säilymisestä ja kasvamisesta edelleen olemme edelläkävijä omalla toimialallamme. Tukena lukuina vuonna 2012 Liikevaihto 21,6 milj. Palveluyksiköitä 24 Henkilötyövuosia 417 Asiakkaita palvelujen piirissä 1000 Kunta-asiakkaita ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Liikevaihto M Tukenan kehittämispäällikkö Minna Hyvärinen, toimitusjohtaja Päivi Kari ja varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala. KVPS Tukena Oy IMS Laadunhallinnan tukena Voimakkaasta kasvustaan huolimatta Tukena on kyennyt säilyttämään palveluidensa korkean laadun. Laadun takeena on ensisijaisesti työntekijöiden sitoutuminen Tukenan perustehtävän, vision ja arvojen mukaiseen työskentelyyn organisaation kaikilla tasoilla. Dokumentoitu toimintajärjestelmä toimii laadunhallinnan tukena. Tukenan toimintajärjestelmää ylläpidetään IMS-järjestelmässä. Sen rakenne täyttää ISO9001-standardin vaatimukset. Järjestelmästä löytyvät työntekoa ohjaavat toimintakäsikirjat ja dokumentit, toiminnan tuloksena syntyvät tallenteet ja tuloksellisuuden arvioinnissa käytettävät mittarit. IMS-järjestelmän avulla olemme kyenneet varmentamaan tiedonhallintaa alueellisesti hajautetuissa palveluyksiköissämme, Tukenan kehittämispäällikkö Minna Hyvärinen kertoo. IMS:n avulla voimme varmistua siitä, että jokaisella työntekijällä on käytössään tarpeellinen ja ajantasainen informaatio työnsä tukena. 4 5

4 Tilapäishoidon vaihtoehdot tuovat perheelle itsemääräämisoikeutta Kehittämistoiminta edistää osallisuutta Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 6 Jokaisella perheellä, jolla on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori, tulee olla oikeus tilapäishoitoon. Itsemääräämisoikeus toteutuu, kun perheellä on riittävästi erilaisia vaihtoehtoja omien tarpeidensa mukaisen tilapäishoidon järjestämiseen. Perhelomittaja Leena Aaltonen työssään Lindqvistin perheessä Sastamalassa. Kuva: Hannu Aro Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ylläpitää monipuolista tilapäishoidon palveluvalikoimaa perheiden tarpeita kuunnellen. Tilapäishoidon keskeinen tavoite on tukea koko perheen hyvinvointia. Perhelähtöisyys, perheiden osallisuus ja asiantuntemus ovat palveluidemme perusta. Palvelumme mahdollistavat omaishoitajien lakisääteisen vapaan, vakinaisen hoitajan vapaapäivät ja harkinnanvaraisen tilapäishoidon. Tavoitteenamme on palvelukokonaisuus, joka soveltuu perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin: Perhelomituksessa työntekijä tulee hoidettavan kotiin ja hoitaa vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen lisäksi kotiin jäävät sisarukset. Lomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Hoitoapu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille. Perhehoito on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joita perhehoitaja hoitaa omassa kodissaan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää päivästä 14 vuorokauteen. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle sellaisen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden, jota omien vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät mahdollista. Nuorelle tai aikuiselle perhehoito on yksilöllinen asumisvaihtoehto. Ryhmälomitus on kunnan kanssa yhteistyössä suunniteltavaa tilapäishoitoa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä, sosiaalista kanssakäymistä sekä uusien elämysten ja kokemusten saamista. Teema- ja harrastekurssit ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Palvelu järjestetään leirimuotoisena loma-aikaan. Leirit sisältävät monipuolista ohjattua toimintaa, täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Perheet pitävät tilapäishoitoa erittäin tärkeänä omalle jaksamiselleen, siksi sen asemaa tulee vahvistaa yhteiskunnan palvelujärjestelmässä. Tilapäishoitopalvelujen saatavuus ja jatkuvuus edellyttävät yhteistyötä kuntien kanssa, koska valtaosa palveluista on lainsäädännöllisesti yhä harkinnanvaraisia. Vanhempien voimavarojen tukemiseksi on olennaista, miten yhteiskunta pystyy auttamaan koko perhettä. Oikea-aikaisilla ja perheiden tarpeisiin vastaavilla palveluilla saavutetaan myös yhteiskunnallista hyötyä: tilapäishoitoon panostaminen vähentää muun muassa kuntoutus- ja laitospalveluiden tarvetta. Toimiva tilapäishoito on parhaimmillaan joustavaa, säännöllistä ja elämäntilanteet huomioivaa. Perheillä tulee olla oikeus määritellä omat tilapäishoidon tarpeensa, koska ne itse tietävät parhaiten, millaista apua ja tukea tarvitsevat. Kehittämistoiminta luo yksilökeskeisiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen ja hänen läheistensä erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Erityisesti haluamme olla mukana edistämässä päämiesten mahdollisuutta elää aktiivisina kansalaisina lähiyhteisössään. Henkilökohtainen avustajatoiminta luo henkilökohtaisen avun malleja, järjestää koulutusta, tuottaa selkokielistä materiaalia ja vaikuttaa aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Henkilökohtainen apu vahvistaa kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta ja edistää monimuotoista osallisuutta yhteiskunnassa. Asumis- ja päivätoimintayksiköiden henkilökunnan koulutushankkeissa aktivoidaan työyhteisöjä pohtimaan oman työnsä arvolähtökohtia ja työtapojensa kehittämistä. Hankkeissa vahvistetaan henkilöstön osaamista ja tuetaan työntekijöitä edistämään kehitysvammaisten ihmisten osallistumista oman elämänsä suunnitteluun. Tavoitteena on lisätä aktiivista tukea, jonka avulla kehitysvammaiset ihmiset pääsevät osallistumaan lähiyhteisönsä toimintaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan yhteisönsä hyväksi. Elämänmuutostoiminta Aikuisuuden kynnyksellä -toiminta tukee elämänmuutosta lapsuudesta aikuisuuteen: Millaista elämää haluaisin viettää? Mitä opiskella? Millaisessa kodissa asua? Perhettä tuetaan tulevaisuuden suunnittelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tulevaisuuden suunnittelu ja tiedon saaminen lisäävät perheen vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta sekä antavat erityistä tukea tarvitsevalle perheenjäsenelle hyvän pohjan luoda itse omannäköinen elämänsä. Muuttovalmennukseen osallistuvat muuttajan lisäksi hänen läheisensä, lähityöntekijät ja tulevan kodin työntekijät. Elämänmuutoksessa on tärkeää, että ihminen voi olla osallisena tapahtumien kulussa: Mitkä ovat minulle tärkeitä asioita? Miten arkeni muuttuu? Näitä asioita mietitään etukäteen, jotta muuttaja voi vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun. Samalla muuttajan itsetuntemus lisääntyy ja hän saa rohkeutta kertoa omista ajatuksistaan. Muuttovalmennus tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua tuleviin naapureihin ja kodin lähiympäristöön. Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa aikuinen asuu vielä lapsuudenkodissa usein jo iäkkäiden vanhempiensa kanssa. Toimintaan on mahdollista hakeutua, vaikka erityistä tukea tarvitseva perheenjäsen on jo muuttanut kodista, mutta läheiset ja muuttaja kokevat tarvitsevansa tukea elämänmuutokseen. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on kannustaa päämiehiä omannäköisen elämän suunnitteluun: Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja unelmia minulla on? Mitä asumisen mahdollisuuksia on? Millaisia tavoitteita voin elämälleni asettaa? Omia valintoja. Annika Olo teki omat valintansa Ciao! -caffessa, aidossa italialaisessa jäätelökahvilassa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 7

5 Kiinteistötoimi tarjoaa puitteet itsenäiselle asumiselle Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehittämishankkeet Yksi naapureista Laitosasumisen lakkautus Suomessa -hanke (2011 ) perustuu ajatukseen, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Tavoitteena on mahdollistaa laitosasumisen lakkauttaminen ja tukea kehitysvammaisten ihmisten muuttamista lähiyhteisöön. Hankkeessa tehdään aktiivista vaikuttamistyötä ja korostetaan jokaisen ihmisen oikeutta asua ja elää omassa lähiyhteisössään osana yhteiskuntaa. Kuntien palvelurakenteen kehittämistä tuetaan siten, että kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä saavat tarvitsemansa palvelut avohuollon palveluina. Työyhteisöjä koulutetaan tukemaan muuttajia ja heidän läheisiään elämänmuutoksessa. Kipinöitä!-hankkeen ( ) lähtökohtana on ajatus, että kehitysvammaisten ja muuten tukea tarvitsevien ihmisten tulee kuulua lähiyhteisöihinsä niiden tasavertaisina jäseninä. Tavoitteena on kehitysvammaisten ihmisten täysivaltainen yhteisön jäsenyys sekä voimaantuminen yksilöinä ja kansalaisina. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton yhdessä toteuttama Tiedän mitä tahdon! -hanke ( ) on ensimmäinen henkilökohtaista budjetointia Suomessa laajamittaisesti kehittänyt hanke. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Vantaan kaupunki. Yksilökeskeistä suunnittelua ja henkilökohtaista budjetointia on kokeiltu noin 30 eri tavoin vammaisen aikuisen kanssa. Henkilökohtainen budjetointi on mahdollistanut omannäköisen elämän omassa lähiyhteisössä: muun muassa päivätoiminnan muuttamisen tavallisilla työpaikoilla työskentelyksi sekä itsenäisen asumisen omassa asunnossa palvelutalon sijaan. Osallisuutta ja osallistumista. Satu Tapaninen, Miia Pallonen, Annika Olo, Henrik Särkkä ja Klaus Müller etsivät tietoa kaupungin tapahtumista Espoon Yhteispalvelupisteessä. Kuvat: Johannes Romppanen ja Risto Törrö / Duotone Oy Kuvat ovat Kipinöitä!-hankkeen kuva-arkistosta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö hankkii asuntoja kodeiksi erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Rakennutamme asumispalveluyksiköitä ja ostamme yksittäisiä asuntoja tavallisista taloyhtiöistä. Avun ja tuen tarpeet vaihtelevat, minkä vuoksi tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja. Tavoitteenamme on löytää kullekin asukkaalle koti, jossa hän itse haluaa asua. Seuraamme alan kehitystä, kehitämme uusia asumismalleja ja teemme yhteistyötä muun muassa kuntien, yhdistysten ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Asukkaiden ja heidän läheistensä antamat palautteet ovat meille arvokkaita. Rakennutamme ryhmämuotoisia koteja Asumispalveluyksikkömme sijaitsevat eri puolilla Suomea. Niiden asukkaat tarvitsevat yleensä paljon tukea asumiseensa ja elämänsä hallintaan. Joissain yksiköissä on huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten, ja joidenkin yhteydessä on päivätoiminnan tilat. Tilapäishoitokotimme sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Palveluntuottajana kodeissa toimii useimmiten KVPS Tukena Oy. Rakennutamme uusia asumispalveluyksiköitä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Hankkeen perustana on paikkakunnalla tai lähikunnissa tiedostettu tarve hankkia asumispalveluita. Jokainen uusi asumisyksikkö suunnitellaan tulevien asukkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellen sekä viranomaissäädöksiä ja -ohjeita noudattaen. Kaikki asumispalveluyksiköiden rakentamista koskevat aloitteet ja yhteydenotot ovat tervetulleita. Yhteydenotto on luontevinta tehdä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kautta. Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään Oman kodin hankinnan valmistelu alkaa henkilön omasta halusta itsenäistyä. Aluksi on tärkeää kartoittaa suunnitellun asuinalueen mahdollisuudet sekä arjessa tarvittava apu ja tuki. Kodin sijainti omaan työpaikkaan, harrastuksiin ja läheisiin nähden sekä asunnon varusteet ja esteettömyys ovat tärkeitä asioita. Sopiva asunto löytyy yleensä parhaiten kotipaikkakunnalta läheisten ja tukiverkoston avulla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ostaa asunnon valmiista rakennuskannasta ja vuokraa sen asukkaalle. Huoneiston vuokra oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen, jolloin henkilölle itselleen jäävä maksuosuus pysyy kohtuullisena. Kotikunta tekee päätöksen järjestettävistä tukipalveluista. Annamme mielellämme lisätietoja asunnon hankinnasta kiinnostuneille tuleville asukkaille, läheisille, kunnille, yhdistyksille ja oppilaitoksille. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tuemme itsenäisen asumisen alkuun Mahdollisuus asua, elää ja liikkua itsenäisesti tai tuetusti omassa lähiyhteisössä on asumisen keskeisiä haasteita. Miia Pallonen ja Annika Olo tutkivat Espoon karttaa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on vuokranantajana turvallinen ja joustava. Vuokrasopimusta tehtäessä sovimme muuttajan kanssa vuokrasuhteen yksityiskodista yksilölliset tarpeet huomioiden. Kun elämässä tapahtuu asumiseen vaikuttavia muutoksia, sovimme yhdessä tarpeellisista toimenpiteistä ja aikatauluista. Uusikin asumisen ratkaisu saattaa löytyä Palvelusäätiön kautta. Haluamme vuokranantajana olla mukana tukemassa asumisen onnistumista asukasta kuunnellen. 8 9

6 Löydä lahjasi 10 Yhdysvaltalainen John O Brien kannustaa kehitysvammaisia ihmisiä ottamaan paikkansa yhteiskunnan arvokkaina jäseninä. J okaisella meistä on ainutlaatuisia kykyjä. Myös kehitysvammaiset ihmiset ovat hyödyksi yhteisölleen. Tällaisen viestin toi suomalaiskuulijoille John O Brien, maailmankuulu kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien kehittäjä. Yhdysvaltalainen O Brien vieraili Tampere-talon Valta virtaa -seminaarissa kesäkuussa. O Brienin mukaan kansalaisella on suorastaan velvollisuus käyttää lahjojaan yhteiseksi hyväksi. Kehitysvammaisten henkilöiden ei varmasti ole helppoa ottaa paikkaansa yhteiskunnassa. Mutta ihmisoikeuksien puolustaminen on aina vaatinut taistelua ei sukupuoli- tai rotusyrjintäkään kaadu itsekseen, John O Brien toteaa. Hän korostaa, että totuttujen rajojen ylittäminen edellyttää rohkeutta niin ikään kehitysvammaisen henkilön lähipiiriin kuuluvilta. Sukulaisten, ystävien ja ammattilaisten on nähtävä kehitysvammaisen ihmisen potentiaali ja annettava sen kukoistaa. Tämä vaatii paitsi sinnikkyyttä myös ennakkoluulottomuutta ja mielikuvitusta. Rahanarvoista työtä Kehitysvammaisten henkilöiden kyvyt konkretisoituvat John O Brienin mukaan parhaiten tosielämän menestystarinoiden kautta. Näitä kertomuksia hän on kerännyt koko yli 40-vuotisen uransa ajan. Tampereella O Brien kertoi muun muassa 35-vuotiaan Andren arjesta. Andre ei kommunikoi puhumalla, ja hänen liikuntakykynsä on varsin rajoittunut. Andren adoptioäiti on kuitenkin aina kyseenalaistanut asiantuntijoiden näkemykset poikansa mahdollisuuksista, John O Brien kuvailee. Läheiset ovat väsymättä etsineet vaihtoehtoja, joista Andre on voinut valita haluamansa suunnan elämälleen. Tänä päivänä hän asuu tutun lapsiperheen kanssa pientalossa ja käy palkkatöissä kunnallisen syyttäjän ja oikeusavustajan toimistossa. Andre työskentelee 28 tuntia viikossa ja saa työstään aivan normaalin korvauksen. Hänen vastuullaan on asiakirjojen tuhoaminen Andre on todettu erittäin luotettavaksi arkaluontoisten dokumenttien silppuajaksi, John O Brien kertoo. Toisen tarinan pääosassa on 60-vuotias Jack: vaikeasti näkö- ja puhevammainen newyorkilainen. Hänelle löytyi palkkatyö lähellä kotia sijaitsevasta lemmikkiliikkeestä. Jack itse kuvailee työtään sanoilla laitan kissoihin rakkautta. Hän siis pitää seuraa villiintyneille löytökissoille, kunnes ne ovat jälleen tottuneet ihmisiin ja voivat kotiutua uuteen perheeseen. Lemmikkiliikkeen omistajalle tämä on tärkeää, rahanarvoista työtä, O Brien sanoo. Oikeus epäonnistua John O Brienin varastossa riittää monia muitakin kehitysvammaisten ihmisten menestystarinoita. Danin kiinnostus kemiaan johti hänet töihin sairaalalaboratorioon. Rita leipoo herkkuja kotikeittiön lisäksi myös läheisessä kahvilassa. Kaikki nämä esimerkit kertovat siitä, kuinka yhteisö tosiaan tarvitsee kehitysvammaisten ihmisten lahjoja. Heille on vain tarjottava riittävästi oikeanlaista tukea. O Brien muistuttaa, että kehitysvammaisilla ihmisillä on oltava muiden tapaan mahdollisuus yrittää ja erehtyä. Epäonnistumisen jälkeen on vain jatkettava sinnikkäästi eteenpäin. Ulkopuolisten pessimistiset arviot kehitysvammaisen ihmisen tulevaisuudesta voi jättää omaan arvoonsa ne ovat vain arvauksia, jotka saattavat osoittautua täysin vääriksi. John O Brien kertoo kartuttaneensa menestystarinoiden kokoelmaansa myös Suomenvierailullaan. Muun muassa Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtye on tehnyt häneen suuren vaikutuksen. Nämä kaverit ovat löytäneet oman areenansa, punkmusiikin, ja tehneet elämästään taidetta. He ovat kääntäneet tyytymättömyytensä päättäjiä ja yhteiskuntaa kohtaan positiiviseksi voimaksi. Kun antaa tunteiden viedä, teot tulevat perässä. Systeemi murtuu Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut O Brien pahoittelee, ettei ehtinyt perehtyä kovin syvällisesti kehitysvammaisten ihmisten asemaan Suomessa. Muutama seikka on kuitenkin kiinnittänyt hänen huomionsa. Ihmisten on vain nähtävä kehitysvammaisen ihmisen kyvyt ja annettava niiden kukoistaa. Tämä vaatii sinnikkyyttä, ennakkoluulottomuutta ja mielikuvitusta, John O Brien vakuuttaa. 11

7 Rauha tekee kodin Haastavasti käyttäytyvien ihmisten asumiseen tarvitaan joustavuutta ja vaihtoehtoja, irlantilainen Brian McClean sanoo. Haastava käytös ei voi olla peruste ihmisen asumiselle laitoksessa. Koko ajatus on virheellinen. Näin totesi psykologian tohtori Brian McClean vieraillessaan Suomessa. Hän on koko uransa ajan kehittänyt uudenlaisia tapoja tukea haastavasti käyttäytyviä ihmisiä. Fyysisten esteiden voittaminen on tavallaan helpompaa: esimerkiksi pyörätuolia käyttävän arki sujuu, jos vain elinympäristö on riittävän hyvin suunniteltu ja esteetön, Brian McClean huomauttaa. Hänen mukaansa haastava käytös sen sijaan edellyttää, että ympärillä olevat ihmiset mukauttavat toimintatapojaan. Mitä isommasta joukosta on kyse, sitä vaikeampaa on toteuttaa tarvittava muutos. Jo tästä syystä isot yksiköt eivät ole oikea paikka haastavasti käyttäytyville ihmisille. Brian McClean korostaa asumisen vaihtoehtojen merkitystä. Lisäksi hän muistuttaa jokaisen oikeudesta omaan yksityisyyteen. Koti on rakkauden ja levon tyyssija, tai ainakin sen tulisi olla sitä. Kodissaan ihminen itse päättää, kuka on tervetullut käymään ja kuka ei. McCleanin mukaan oma rauha on erityisen tärkeää haastavasti käyttäytyville, sillä monet heistä ovat hyvin herkkiä aistiärsykkeille. Henkilökunnan sitouduttava Brian McClean kertoo esimerkin 12-vuotiaasta erittäin vilkkaasta Garysta. Sekä autismiyksikössä että erityiskoulussa sanottiin, etteivät työntekijät ja muut lapset pärjää Garyn kanssa. Me vuokrasimme hänelle oman talon hiljaiselta paikalta läheltä vanhempien kotia. Brian McCleanin mielestä on tärkeää, että Irlannin lainsäädäntö mahdollistaa asuntojen etsimisen vapailta markkinoilta joustavasti erityistarpeisiin. On nurinkurista rakentaa varta vasten erillisiä palvelukoteja, kuten kuulemma teillä Suomessa yleensä tehdään. Eihän suunnitteluvaiheessa voi tietää, millaisia tarpeita tulevilla asukkailla on, McClean sanoo. Moni on kertonut saavansa työstään korvaukseksi vain muutaman euron päivässä. Luin valtionne vammaispoliittisen ohjelman, ja sen viesti on täysin ristiriidassa tällaisen ilmaisen työn teettämisen kanssa. Nyt olisi siis oikea aika kyseenalaistaa käytännöt ja vaatia muutosta. Työnantajien pakottaminen tai temput eivät toimi. Palkkatyössä on pohjimmiltaan kyse molemminpuolisesta hyödystä. Nämä hyödyt ovat kyllä löydettävissä, kun vain on halua. Kehitysvammaisten henkilöiden palkkatyö on Yhdysvalloissa jonkin verran yleisempää kuin meillä. O Brienin mukaan tämä johtuu osin lainsäädännön eroavaisuuksista. John O Brien kertoo lisäksi kuunnelleensa hieman kummastuneena, millaisin tavoin Suomessa on ryhdytty purkamaan laitosasumista. En ymmärrä, miksi pystytätte laitosten tilalle yli kymmenen hengen ryhmäkoteja. Nehän ovat valtavia. Rakennatte nyt paikkoja, jotka ovat olemassa vielä 40 vuoden päästä. Onko aivan varmaa, että tulevaisuudessa kehitysvammaisia nuoria kiinnostaa muuttaa niihin? John O Brienin mukaan laitoksista lähiyhteisöön muuttaville tulisi myös Suomessa etsiä nykyistä yksilöllisempiä asumisratkaisuja. O Brienin mielestä myös toisenlainen tie olisi mahdollinen: laitoksista lähteville voitaisiin etsiä nykyistä yksilöllisempiä asumisratkaisuja. Tämä tapa olisi hitaampi ja vaivalloisempi, mutta tulokset voisivat olla hienoja. Muutaman vuosikymmenen välein jokaisen yhteiskunnan pysähtyneisyys murtuu tavalla, joka sallii ihmisoikeuksien kehittymisen. Nämä säröt systeemissä on vain osattava hyödyntää tarkasti. Teillä Suomessa olisi juuri nyt tällainen hetki käyttäkää se. Teksti: Mari Vehmanen Kuvat: Laura Vesa 12 13

8 Erilainen tie erilaiseen, mutta onnelliseen elämään 14 Erottaminen perheestä on yleensä hyvin vahingollista haastavasti käyttäytyville henkilöille, Brian McClean sanoo. Brian McClean Kotoisin Irlannista. Väitteli psykologian tohtoriksi Surreyn yliopistossa vuonna Oli mukana perustamassa Callan-instituuttia, joka tarjoaa koulutusta ja konsultaatiota haastavasti käyttäytyvien ihmisten kanssa työskenteleville. Työskennellyt vuosituhannen vaihteesta lähtien The Brothers of Charity Services Roscommon -järjestössä, jonka tavoitteena on vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta. Vieraili keväällä Suomessa puhujana Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Osastolta omaan kotiin -seminaareissa. Garyn tapauksessa tärkeintä on ollut rauhoittaa elinympäristö. Hänen kanssaan työskentelee muutama pysyvä ammattilainen. Jokainen meistä muuttaa Garyn luo mennessään käytöstään: hidastaa liikkumisen ja puhumisen tahtia, juttelee hiljaa lyhyin lauseen, Brian McClean kuvailee. Päiviin on luotu ennustettavia rutiineja. Henkilökunta videoi ja analysoi työskentelyään Garyn kanssa ja pyrkii näin löytämään uusia kommunikoinnin tapoja. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Gary ei enää vahingoita itseään. Hänellä on käytössään useita eleitä, joilla viestiä muiden kanssa. Nykyään Gary voi asua perheensä kanssa viitenä päivänä viikossa, McClean kertoo. Laatu vaihtelee Brian McCleanin kotimaassa Irlannissa sosiaali- ja terveysalan käytännöt vaihtelevat suuresti alueittain. Hänen mukaansa valtakunnallinen sääntely puuttuu lähes kokonaan. Vammaispalvelut voivat jossakin kunnassa olla erinomaiset ja naapurissa taas hyvin heikot. Teillä Suomessa palveluiden laatu on yhtenäisempi, mutta järjestelmä toisaalta jäykempi kuin meillä Irlannissa, McClean arvioi. Hän itse kouluttaa jatkuvasti ammattilaisia eri puolilta Irlantia hyödyntämään kehittämiään työskentelytapoja. Ohjelmaan tullaan yhtä tiettyä haastavasti käyttäytyvää asiakasta ajatellen. Osallistuja pohtii koulutuksessa tapoja kohdata nimenomaan tämä ihminen entistä paremmin. Vaikka tässä työssä kysymykset ovat usein hyvin monimutkaisia, vastaukset saattavat olla yllättävän yksinkertaisia. Brian McCleanin mukaan talousvaikeudet ovat tiukentaneet myös Irlannissa kehitysvammaisten ja haastavasti käyttäytyvien henkilöiden palveluiden resursseja. Kaikki ei silti riipu rahasta, vaan asenteet, valinnat ja vuorovaikutus ratkaisevat. Myös onnistuneet rekrytoinnit ovat meidän työssämme äärimmäisen tärkeitä. Ensimmäisellä Suomen-vierailullaan Brian McClean kertoo vaikuttuneensa kehitysvammaisten ihmisten oman äänen kuulumisesta. Kaikissa tapahtumissa on ollut runsaasti kokemuspuheenvuoroja. Mielestäni tämä kertoo paljon. Teksti: Mari Vehmanen Kuvat: Laura Vesa Omakohtaiset kokemukset kahden vaikeasti vammaisen lapsen vanhemmuudesta valoivat irlantilaiseen Katherine O Learyyn vahvan uskon, että hyvä ja onnellinen elämä on mahdollista myös erityislasten vanhemmille. Sen toteutumiseen he tarvitsevat tietoa, tukea ja palveluita. Kun päättäväinen ja ponteva maatalon emäntä Katherine ja hänen puolisonsa Tim O Leary odottivat esikoistaan, kumpikaan ei voinut aavistaa, millainen heidän elämänpolustaan oli tuleva. Ensimmäinen lapsi, Julie, syntyi ennenaikaisesti. Lääkärit olivat huolestuneita vauvan jaloista, ja totesivat hänellä pian vaikean liikuntavamman, spastisen diplegian. Katherine itki valtoimenaan kuullessaan, ettei tytär ehkä koskaan kykenisi kävelemään. Pari vuotta myöhemmin toisen lapsen, Diarmuidin, tullessa maailmaan laskeutui synnytyssaliin syvä hiljaisuus. Hoitajat vaikenivat, ja tuntikausien odotuksen jälkeen lääkärit luettelivat pitkän listan erilaisia diagnooseja. Downin oireyhtymän lisäksi pojalla oli monia sairauksia ja lisävammoja. Lääkärit epäilivät, ettei lapsi eläisi seuraavaan aamuun. Toivoin, että lapseni kuolisi, enkä alkuun halunnut edes nähdä häntä. Minusta tuntui, etten selviäisi kahden vaikeasti vammaisen lapsen kanssa, Katherine muistelee. Hänet vietiin lopulta katsomaan lastaan vastasyntyneiden teho-osastolle. Rakastuin lapseeni sillä hetkellä, kun hänet näin! Rakkaus ei tuntenut diagnooseja. Seuraavina vuosina syntyivät Philip ja Colm, perheen vammattomat lapset. Jo raskauksien alkuvaiheessa lääkärit tarjosivat pyytämättä Katherinelle lähetettä aborttiin, josta hän kuitenkin kieltäytyi. O Learyjen mukaan nuorimmat lapset palauttivat normaaliuden heidän perheeseensä. Ainutkertaiset kohtaamiset Lapsen vammaisuudesta ensi kertaa vanhemmille kerrottaessa lausutut sanat eivät unohdu koskaan. Ne ovat sanoja, jotka elävät ikuisesti, Katherine O Leary korostaa. Ammattilaiset eivät saisi koskaan murskata vanhempien unelmia hyvästä elämästä eivätkä riistää toivoa lapsensa tulevaisuudesta. O Learyn perheen kokemukset kaltoinkohtelusta ja ammatti-ihmisten epäasiallisista ja loukkaavista lausunnoista johtivat Informing Families -järjestön perustamiseen. Katherine tunsi, että vammaiset lapset ja heidän perheensä tarvitsevat uupumattomia puolestapuhujia. Ammatti-ihmiset puolestaan tarvitsivat koulutusta vanhempien kohtaamiseen. Katherinen mukaan kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat aina ainutkertaisia. Tärkeää vanhemmille on paitsi tieto myös se tapa, jolla tieto annetaan. Tärkeintä on nähdä vammainen lapsi ensisijaisesti lapsena. Mieliin ovat jääneet erityisesti lääkärit, jotka puhuivat luontevasti Diarmuidille ja puhuttelivat meitä, kuten keitä tahansa vanhempia. Informing Families -järjestö kouluttaa alan työntekijöitä keskustelemaan vammaisen lapsen saaneiden vanhempien kanssa. Lisäksi järjestö tarjoaa vanhemmille tietoa vammaisuudesta sekä erilaisista tukimuodoista ja palveluista, joihin lapsi ja hänen perheensä ovat oikeutettuja. Katherine O Leary on työskennellyt vuosia vammaisten lasten perheiden hyvän elämän puolestapuhujana. 15

9 Kohti aiempaa yksilöllisempiä asumisratkaisuja 16 Yhteinen sydämensyke Katherine O Learyn kirkkaana tavoitteena on ollut perheen hyvä arki sekä omassa elämässään että perustamansa järjestön toiminnassa. Hänen mukaansa vanhempien ja ammattilaisten on tärkeintä löytää yhteinen sydämen syke tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Mielestäni ei ole oikein, että perhe joutuu taistelemaan palveluista. Palveluiden hakeminen ei saisi kuormittaa vanhempia entisestään henkisesti eikä taloudellisesti. Erityisen huolestunut Katherine on siitä, että valtion ja kuntien talouden kiristyessä säästöjä etsitään liian usein ensimmäiseksi kehitysvammaisten ihmisten palveluista. Erilainen polku hyvään elämään O Learyn perheessä on käyty läpi vakavia sairauksia, lukemattomia leikkauksia ja kivuliaita hoitoja. Kuoleman mahdollisuus on monesti ollut läsnä, ja hyvästejä on jätetty tämän tästä kaiken varalta. Vaikeista vaiheista huolimatta olemme olleet onnellisia neljän lapsemme kanssa ja eläneet hyviä, elämäntäyteisiä vuosia. Vammaisen lapsen syntymä ei merkinnyt meille elämän loppua, vaan uuden erilaisen tien alkua, Katherine muistelee. Oli vain elettävä kulloisessakin hetkessä miettimättä, mitä kaikkea voi tapahtua. Pelot oli opittava voittamaan. Tänään O Learyn perheelle kuuluu hyvää. Julie on vast ikään psykologiksi valmistunut nuori, kaunis nainen. Diarmuid elää aktiivista elämää urheillen ja töitä tehden. Hän kykenee huolehtimaan kotitilan 90 lehmän lypsämisestä aivan itsenäisesti, mutta haaveilee tulevansa vielä jonain päivänä kuuluisaksi esiintyväksi taiteilijaksi. Uneksi ilman rajoja, suunnittele ilman pelkoa. Tavoittele taivaita, tähtää aurinkoon! Ennen kuin arvaatkaan tulevaisuus on tässä! O Learyn perheen motto Teksti: ELINA LEINONEN Kuvat: TIIU KAITALO Perhepalvelut lapsen ja perheen tukena -seminaarin järjestivät Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Jaatinen vammaisperheiden monitoimikeskus ry Mira Puronheimo ja Katherine O Leary tapasivat Perhepalvelut lapsen ja perheen tukena -seminaarissa. Vammaisen lapsen äiteinä he puhuivat samaa kieltä ja uskoivat, että hyvän ja onnellisen elämän voi saavuttaa ja sitä kannattaa tavoitella. Sekä Raha-automaattiyhdistyksessä että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:ssa kuunnellaan herkällä korvalla asiakkaiden toiveita ja kentältä saatua palautetta. Vammaisten ihmisten oma tahto ja omat toiveet tulee ottaa huomioon asumisratkaisua haettaessa. Monenlaisia asumisen muotoja tarvitaan. Parasta on sellainen asuminen, johon varmistetaan riittävät, yksilölliset palvelut sekä arjen apu ja tuki. Avustustoimintamme perustuu linjauksiin, jotka tukevat yksilöllisten asumisratkaisujen toteuttamista sekä kohtuuhintaisten, pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamista, Saara Nyyssölä sanoo. Erityisryhmien asuntojen tulee sijaita tavallisilla asuinalueilla ja mahdollistaa eläminen lähiyhteisössä osana naapurustoa. Painopistettä tulisi siirtää nykyistä yksilöllisempään asumiseen, jolloin tärkeitä ovat itsenäisen asumisen ratkaisut ja pienimuotoisemmat ryh- Kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuus asua ja elää yhdenvertaisina kansalaisina lähiyhteisössään on sekä asiantuntijainsinööri Marja Soikkelin (RAY) että erityisasiantuntija Saara Nyyssölän (ARA) visioima tulevaisuudenkuva. Hyvään elämään kuuluvat heidän mielestään valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa asumistaan koskeviin ratkaisuihin ja päätöksiin. Asuntojen hankinta on hyvä keino edistää kehitysvammaisten ihmisten elämänlaatua. Asumispalveluihin tarvitaan kuitenkin monimuotoisuutta, jotta jokainen voi löytää oman polkunsa itsensä näköiseen asumiseen, Marja Soikkeli korostaa. ARA voi edistää erilaisten asumisvaihtoehtojen toteuttamista valtion rahoituksen keinoin. Haluamme kehittää yhdessä eri toimijoiden, kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa uusia asumisratkaisuja, jotka lisäävät osallisuutta ja osallistumista lähiyhteisöön, Saara Nyyssölä sanoo. Oma asunto tulee voida tuntea kodikseen. Soikkelin ja Nyyssölän mukaan tärkeintä on, että asunto vastaa kehitysvammaisen ihmisen asumisen tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvään asuntosuunnitteluun kuuluvat esteettömyys, turvallisuus, viihtyisyys ja riittävä tila arjen toiminnoille. Laadukkaan asumisen edellytyksenä on, että myös asuinympäristö täyttää nämä vaatimukset. Jotta kodissa olisi hyvä olla, lähtökohdat ovat samat kuin muillakin ihmisillä: omaan viiteryhmään kuuluvat läheiset ihmiset asuvat sopivalla etäisyydellä, tarvittavat palvelut ovat saatavilla ja oman kodin voi sisustaa mieleisekseen, Marja Soikkeli pohtii. Oleellista on, että kehitysvammainen muuttaja saa osallistua asumisensa suunnitteluun sen kaikissa vaiheissa, Saara Nyyssölä kiteyttää. Asiakkaiden palaute suuntaa avustustoimintaa mäasumisen muodot. Jotta tämä toteutuisi, erityisryhmien asumisen tarpeet on kartoitettava, saatettava kunnan eri toimialojen tietoon sekä huomioitava jo asuinaluesuunnittelussa ja rakentamisessa. Tätä suuntausta haluamme viedä eteenpäin yhteistyössä kuntien kanssa. Avustustoimintamme keskeisiä periaatteita ovat tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Tämän vuoksi suuntaus on tällä hetkellä hieman nykyistä pienempiin asuntoihin, jotta asuntoja voidaan hankkia aiempaa useammalle asunnontarvitsijalle, Marja Soikkeli toteaa. Asiakkailta, kuntien työntekijöiltä ja järjestöiltä saamamme palautteen mukaan nykyistä pienempiä ja asumiskustannuksiltaan edullisempia asuntoja toivotaan myös siksi, että asukkaiden eläkkeet riittäisivät asumisen lisäksi paremmin myös muuhun elämiseen, kuten harrastuksiin ja osallistumiseen. Toiveena on esitetty, etteivät asumiskustannukset lohkaisisi liian suurta osaa käytettävissä olevista varoista. Haasteina asumisen yksilöllisyys ja vaihtoehdot Kehitysvammaisten ihmisten asumisen suurimpina haasteina pidän kuntien asuntosuunnittelun mahdollista lyhytjänteisyyttä ja vaihtoehtojen vähäisyyttä. Asumisratkaisut ovat tähän asti painottuneet liiaksi raskaaseen ryhmäasumiseen, Saara Nyyssölä arvioi. Asuntosuunnittelun ohella kuntien taloudellinen tilanne on Nyyssölän mukaan erityisen haastava. Hänen mielestään palvelutuotannon kehittäminen, henkilöstöresurssien uudelleen arviointi ja hyödyntäminen sekä uusien työ- ja toimintamallien käyttöönotto ovat välttämättömiä, jotta kehitysvammaisten ihmisten yksilölliseen asumiseen voitaisiin panostaa entistä enemmän. Raha-automaattiyhdistys on Marja Soikkelin mukaan vahvasti mukana valtakunnallisen Laitoksista yksilölliseen asumiseen Kehitysvammaisten asumisohjelman toteuttamisessa vuoteen 2015 saakka. Laitoksista ja lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille ihmisille tarvitaan lähivuosina runsaasti uusia asuntoja. Laitosten purkamisen nopea tahti asettaa haasteita kyvyllemme löytää riittävästi korvaavia asuntoja. Asumiskustannusten nousu sekä pienten yksiöiden ja kaksioiden kova kysyntä aiheuttavat pulmia erityisesti pääkaupunkiseudulla, Marja Soikkeli pohtii. Hänen mukaansa RAY on kyennyt vastaamaan Kehas-ohjelman tavoitteisiin euromääräisesti, mutta asuntojen määrässä on jääty jonkin verran tavoitteista. 17

10 Saara Nyyssölä uskoo, että ARA:n investointiavustuksella pystytään vastaamaan suhteellisen hyvin asuntojen kysyntään uudistuotannon osalta. Vanhaa asuntokantaa ja sen peruskorjausta tulisi hänen mielestään kuitenkin hyödyntää nykyistä enemmän. Tulevien vuosien keskeisinä haasteina avustusmäärärahoja jaettaessa on löytää tasapaino eri asiakasryhmien asumistarpeiden välillä sekä oikeudenmukaisuus alati lisääntyvien avustusta hakevien järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken. Teksti: ELINA LEINONEN Marja Soikkeli Asiantuntijainsinööri, Raha-automaattiyhdistys RAY Vastuualueinaan investointiavustukset, uudisrakentaminen, peruskorjaaminen ja asuntohankinnat. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on hankkinut RAY:n tuella asunnon 192:lle itsenäiseen elämään halunneelle kehitysvammaiselle nuorelle tai aikuiselle. Kuva: Laura Vesa Marja Soikkeli kiittää Kehitysvammaisten Palvelusäätiötä hyvästä kumppanuudesta ja toivoo tulevaisuudessakin aikaansaavia ja menestyksellisiä vuosia. Saara Nyyssölä Erityisasiantuntija, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Vastuualueinaan erityisryhmähankkeiden hankeohjaus ja -käsittely sekä erityisryhmien asuntotarpeen arviointi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on rakennuttanut ARA:n investointiavustuksella kodin 152:lle ryhmämuotoisen asumisen valinneelle erityistä tukea tarvitsevalle aikuiselle. Kuva: Helena Berg Saara Nyyssölä kiittää Palvelusäätiötä avoimesta yhteistyöstä sekä molemminpuolisesta tiedon, näkemysten ja ajatusten vaihdosta

11 Uskallusta kokeilla uutta ja toteuttaa unelmia Henkilö kohtainen budjetointi Kesä on vehreimmillään Lundstenin hevostilalla Kellokoskella. Pekka Kinnunen kantaa reippain ottein juomavettä laitumella odottavalle Uuras-orille. Hän taputtelee hevosta ja alkaa sitten harjata huolellisesti sen karvaa. Nuori mies hymyilee ja nauttii silmin nähden hevosen kanssa puuhailusta. Juomaveden kantaminen hevosille kuuluu Pekan mielitöihin maatilalla. Työtoiminnan ohjaaja Arja Laukkanen iloitsee Pekan edistymisestä. Pekka Kinnunen on 21-vuotias syvästi autistinen nuori mies. Puheen sijaan hän ilmaisee itseään olemuskielellä, lähinnä ilmein, elein ja sanahahmoin. Hyvinä hetkinään Pekka myös fasilitoi ajatuksiaan. Monet pakkotoiminnot ja aistiärsykkeiden etsiminen tekevät Pekan arjesta haasteellisen. Hän tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja tukea kaikkiin toimiinsa. Turhautuessaan mielekkään tekemisen puutteeseen Pekka vetäytyy omaan maailmaansa, ahdistuu ja tulee levottomaksi. Tiedän mitä tahdon! -hanke alkoi Pekan äiti, Kristiina Mäkelä, kuuli pari vuotta sitten, että kotikaupunki Vantaa oli aikeissa lähteä mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen. Silkasta mielenkiinnosta Kristiina lähti kuuntelemaan Tiedän mitä tahdon! -hankkeen esittelyä, vaikkei uskonutkaan, että aihe voisi koskettaa Pekkaa millään lailla. Eipä aikaakaan, kun Pekka Kinnunen istui yhdessä tukihenkilönään toimivan äitinsä kanssa henkilökohtaisen budjetoinnin koulutustapaamisissa. Niitä järjestettiin kaikkiaan viisi kehitysvammaisille päämiehille, heidän tukihenkilöilleen ja kaupungin sosiaalitoimen työntekijöille. Tapaamisten aikana laadittiin kaikkien kokeiluun osallistuneiden kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten kanssa yksilöllinen elämänsuunnitelma, joka kokoaa heidän omaa elämäänsä koskevat haaveet, toiveet ja tarpeet. Asiakaslähtöinen lähestymistapa auttaa hahmottamaan, millaisiin asioihin kukin tarvitsee tukea ja millaisia palveluita haluaa. Kristiina Mäkelän mukaan monen kehitysvammaisen päämiehen oli vaikeaa haaveilla asioista, joista heillä ei suppean elämänpiirinsä vuoksi ollut kokemusta. Haaveilu ja valintojen tekeminen oli vaikeaa myös siksi, että omista mielipiteistä ei oltu totuttu kertomaan. Monet tarvitsivat tukea päätösten tekemiseen, mutta Pekan näkemykset omasta elämästään olivat selkeitä ja varmoja. Olen mies ja haluan tehdä oikeita äijien töitä! Haluaisin myös tyttöystävän, Pekka kertoi äitinsä tulkatessa fasilitoimalla. Lantaa ja lautoja, Pekka tarkensi kysyttäessä, mitä hän tarkoittaa miesten töillä. Pekka oli jo vuosia käynyt viitenä päivänä viikossa päivätoimintakeskuksessa, missä hän ajoittain turhautui keskittymistä vaativiin kädentöihin. Hän halusi kunnollisia miesten töitä. Kristiina Mäkelä oli iloisesti yllättynyt siitä, miten hankkeen vetäjät ja kaupungin palveluohjaaja löysivät heti yhteisen tahtotilan etsiä Pekalle hänen toiveidensa mukaista työtä. Oli ihanaa, kun ympärillä oli ihmisiä, joilla oli rohkeutta ja uskallusta kokeilla asioita, etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisuja ja ottaa riskejä! Tottakai turvallisuus on tärkeää, mutta niin on onnellisuuskin. Mitään ei voi saavuttaa, jos ei koskaan uskalla kokeilla, Kristiina kiittää. Maatilan töihin Henkilökohtainen budjetti mahdollisti Pekka Kinnuselle sen, että hän saattoi vaihtaa perinteisen päivätoiminnan toivomaansa työhön. Työnteon tueksi oli mahdollista palkata työtoiminnan ohjaaja samalla summalla, kuin mitä kaupunki olisi maksanut Pekan päivästä toimintakeskuksessa. Ensin löytyi Pornaisista läheltä Pekan kotia maatila, jonka isäntäväki toivotti hänet tervetulleeksi tilan töihin perunanistutukseen, risusavottaan, ruohonleikkuuseen ja omenankorjuuseen. Viime keväänä Pekka aloitti lisäksi tallityöt ja hevosten hoidon vuoroviikoin läheisellä hevostilalla. Lähtökohtana oli kokeilla työtoimintaa aluksi yhtenä päivänä viikossa. Pekan elämänpiiri on laajentunut, ja hän on saanut valtavasti uusia kokemuksia. Hän on voinut oppia uusia taitoja, kehittyä ja tehdä hyödyllistä työtä. Tällaisista asioistahan se elämän onnellisuus meillä itse kullakin koostuu, äiti Kristiina pohtii. Pekka on nauttinut täysin siemauksin työstään hevostilalla. Työtoiminnan ohjaaja Arja Laukkasen mukaan Pekan taidot, keskittymiskyky ja itseluottamus ovat parantuneet huimasti vuoden aikana. Tilan töissä Pekka elää vahvasti hetkessä, on todella läsnä. Hän on levollinen hoitaessaan hevosta ja rauhoittuu luonnossa liikkuessaan. Omien valintojen tekemisen ja toiveiden toteuttamisen positiiviset vaikutukset ovat näkyneet ennen kaikkea Pekan mielialassa. Hän on ollut hyväntuulinen ja terve, epilepsiakohtaukset ja unihäiriöt ovat selvästi vähentyneet vuoden aikana, Kristiina iloitsee

12 Hengähdyshetkiä tarvitaan vauhdikkaassa arjessa Valkeakoskelainen kolmen lapsen äiti Tiina Etuaho huokaisee saatettuaan 9-vuotiaan Elmon ja 6-vuotiaan Essin tilapäishoitoon Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämään ryhmälomitukseen. On lauantaiaamu ja mies on jo aloittelemassa suursiivousta kotona. Tällä kertaa päivätoimintakeskus Mielikissä viettää viikonloppua kahdeksan lasta, joita hoitaa kolme hoitajaa. Mielikkiin saavuttuaan lapset laittavat tavaroitaan tottuneesti lokeroihin ja suuntaavat tiloihin peremmälle. Elmo lähtee etsimään mustanpuhuvaa lelu-ukkoa, jonka hän muistaa viime kerrasta. Essi vilistää muiden lasten luo. Tiina odottaa rauhallista yötä. Siistissä kodissa on mukava nukkua yksi yö sikeästi, kun äitiä tavallisesti valvottava parivaljakko on hyvässä hoidossa ryhmälomituksessa. Henkilökunta on todella luotettavaa ja kaikki lomituskerrat ovat sujuneet hyvin, äiti kiittelee. Myös isoveli Eetu nauttii, kun pikkusisarukset ovat yhden yön kuukaudessa toisaalla. Hän saa silloin nukkua aamulla ilman, että Elmo ja Essi kipaisevat häntä herättämään. Tänä aamuna Elmo sanoi minulle, ettei hänelle tule ollenkaan minua ikävä ryhmälomituksen aikana. Aiemmin hän on kaivannut minua jonkin verran. Essi on aina lähtenyt viikonloppuhoitoon mielellään, Tiina kertoo. Leikkiä mahtuu päivään paljon Mielikki sijaitsee ihan lasten oman Tietolan koulun vieressä. Elmon ja Essin mielestä on mukava ulkoilla muiden lasten kanssa tutuissa ympyröissä ryhmälomituksen aikana. Mielikin tilat ovat uudet ja toimivat. Läheinen leikkikenttäkin on kohennettu lapsille mahdollisimman houkuttelevaksi. Meidän lapset kuulemma nukkuvat ryhmälomituksessa kuin tukit koko yön. Heillä on tarjolla niin paljon tekemistä ja ulkoilua, että uni maittaa, Tiina kehuu. Lapsilta on tullut kotona paljon hyvää palautetta Mielikin uusista tiloista ja Palvelusäätiön henkilökunnasta. Elmo on nauttinut myös ryhmälomituksessa tarjotuista ruuista, kuten lihapullista, pihveistä ja perunoista, joita hän voisi äidin arvion mukaan popsia vaikka koko kipollisen. Ryhmälomituksen vastaava ohjaaja Eila Toppinen on lapsille ihan ykkösjuttu. Meillä Essikin on aina lähdössä Eilalle. Lapset kutsuivat häntä pitkään mammaksi ja Elmo nukkuu Eilan vieressä lähes joka yö. 22 Osallisuutta ja omia valintoja Henkilökohtainen budjetointi on Kristiina Mäkelän mielestä yhteiskunnan keino edistää yhdenvertaisuutta, itsemääräämisoikeutta ja ihmisten osallisuutta omaan elämäänsä. Hänen mukaansa se mahdollistaa yksilölliset ja aidosti asiakaslähtöiset palvelut. Toivoisin todella, että henkilökohtainen budjetointi laajenisi kokeilun jälkeen. Uskon, että se olisi sovellettavissa eri tavoin vammaisten ihmisten lisäksi myös muihin sosiaalitoimen asiakasryhmiin, kuten maahanmuuttajiin, perhetyön asiakkaisiin ja vanhuksiin. Henkilökohtainen budjetti on työväline, joka auttaa ihmisiä toteuttamaan haaveitaan. Jokainenhan meistä haluaa elää sellaista arkea, joka tekee meidät onnelliseksi! Teksti ja kuvat: ELINA LEINONEN Tiedän mitä tahdon! Yksilöllisiä palveluratkaisuja henkilökohtaisilla budjeteilla -seminaari Paasitorni, Helsinki Tiedän mitä tahdon! -hanke Tiedän mitä tahdon! ( ) on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton yhteistyössä toteuttama kehittämishanke. jossa kokeillaan henkilökohtaista budjetointia yhteistyössä kuntien, vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä kanssa. Hanke toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Henkilökohtainen budjetointi on asiakaslähtöinen toimintamalli. Siinä asiakas saa itse päättää, mitä palveluita hän hankkii rahalla, jonka kunta on hänen tukemiseensa varannut. Toiminnan perustana on yksilökeskeinen suunnittelu. Olen mies ja haluan tehdä miesten töitä! Pekka Kinnunen sanoo. Elämä kahden erityislapsen äitinä vaatii voimia. Ryhmälomitukset merkitsevät Tiina Etuaholle hengähdyshetkeä, Essille ja Elmolle mukavaa tekemistä ja toimintaa toisten lasten kanssa. 23

13 Erityislasten vanhempien toiveesta aloitettu ryhmälomitus on räätälöity myös kaupungin toiveita vastaavaksi, palveluohjaaja Tia Salminen kertoo. Kuvassa Tian kanssa Essi ja Elmo Etuaho. Palvelusäätiön väen ammattitaitoon voi luottaa Tiina-äidin mielestä on hyvä, että ryhmälomituksessa lapset saavat puuhailla vapaasti ja liikkua paljon. Äiti ajattelee, että toiminta saa ollakin vapaamuotoista ja sellaista, että asiat tapahtuvat lasten ehdoilla heidän rytmissään. Kotona arki vaatii voimia Tiina kertoo, että heillä riittää kotona arjessa haasteita. Perheen vanhimmalla lapsella Eetulla on dysfasia, joten koko lapsikatraan kanssa käytetään kommunikaation apuna kuvia ja pohjustetaan uudet tilanteet sosiaalisen tarinan keinoin. Jokaisella lapsella on omat erityispiirteensä ja kaikki toiminta tapahtuu lasten ehdoilla. Elmo on autistinen ja kehitysvammainen. Essilläkin on kehitysvamma. Tiina on tottunut luovimaan asioita niin, että suurimmat eripurat vältetään arkipuuhissa. Äiti on myös oppinut toimimaan nopeasti. Rivakkaa toimintaa tarvitaankin, jos Elmo esimerkiksi päättää laittaa mikroon popcornit ilman pussia tai Essi päättää ryhtyä paistamaan kananmunia. Onneksi kotona on turvalukolla varustettu hella, joten paistopuuha ei pääse etenemään vaaralliseksi. Sotkua lattialle ja pannulle rikotuista kananmunista tosin tulee aika reilusti. Arkeeni kuuluu jatkuvaa valvomista, eikä meidän vanhempien omille asioille jää aikaa. Parisuhteeseenkin pitäisi ihan oikeasti satsata, äiti sanoo. Tiina kertoo kamppailevansa uupumusta vastaan. Hän ei koe olevansa täysin kuntoutunut vaikean jakson jälkeen. Tiina harmitteleekin, ettei kaupunki voi tarjota tilapäishoitoa kahta vuorokautta enempää kuukaudessa. Meille ihannetilanne olisi, että ryhmälomitusta olisi tarjolla kuukausittain yhtenä viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin ja toisena viikonloppuna yhden päivän verran, toivoo hän kohtuullisesti. Äiti haluaa lisätä, että Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tekee hyvin merkittävää työtä. Hän luonnehtii ryhmälomituksen olevan heidän perheelleen suoranaista hengenpelastustoimintaa. Tiina tuntee kulkevansa oman jaksamisensa äärirajoilla ja kokee todella tarvitsevansa ainakin yhden yön mittaisen hengähdystauon kuukaudessa. Teksti: pia kirkkomäki Kuvat: anna-liisa nikus Palveluohjaaja Tia Salminen kokee, että Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on hoitanut ryhmälomituksen Valkeakoskella luotettavasti ja ammattitaitoisesti. Kun lomitusta käynnistettiin vuonna 2010, palveluohjaaja kääntyi Palvelusäätiön puoleen sen tarjoaman selkeän ja valmiin lomituskonseptin takia. Palvelusäätiö osoittautui luotettavaksi palveluntuottajaksi ja oli valmis räätälöimään toiminnan kaupungin toiveiden mukaan. Ryhmälomitusta aloiteltiin yhden päivän lomitusjaksolla kuukausittain, mutta pian toiminta muutettiin sellaiseksi, että lapset viipyivät lomitusjaksolla lauantaista sunnuntaihin. Valkeakoskella on nyt ryhmälomituksessa mukana kahdeksan perhettä. Tarvetta ryhmälomitukseen olisi vielä ainakin kahdella perheellä. Ryhmälomitukseen lapsensa tuovat vanhemmat käyttävät lomitusaikana lakisääteiset omaishoitajan vapaansa. Ryhmälomitusta myönnetään Valkeakoskella myös kehitysvammaisten erityishuollon tilapäishoitona perhetilanteiden niin vaatiessa. Valkeakoskella tilat ryhmälomitukseen ovat järjestyneet vastavalmistuneeseen päiväkeskus Mielikkiin. Arkisin Mielikki toimii ikäihmisten kohtauspaikkana ja kerran kuussa sinne suuntaavat innokkaat lapset yökylään tilapäishoitoon. Alun perin ryhmälomitus aloitettiin Valkeakoskella erityislasten vanhempien toiveesta. Palveluohjaaja kertoo vanhempien olevan nykyisin tietoisia ryhmälomituksesta ja osaavan sitä jo omatoimisesti kotikunnaltaan tiedustella. Me pyrimme kuuntelemaan perheitä ja kehitämme palvelujamme vanhempien toiveiden mukaan. Meille on myös tärkeää, että lasten palvelut ovat lähellä perheitä. Kevättalvella ryhmälomituksessa jouduttiin pitämään tilojen puuttuessa taukoa. Kun lomitus päästiin uudelleen käynnistämään huhtikuussa, tuli vanhemmilta paljon kiittävää palautetta. Ryhmälomitusviikonloppu saattaa olla ainoa vapaahetki vanhemmille. Sen ansiosta he saavat laatuaikaa parisuhteelle ja mahdollisuuden antaa huomiota erityislapsen sisaruksille. Palveluohjaaja Tia Salminen toivoo, että tieto Palvelusäätiön laajasta palvelutarjonnasta leviäisi mahdollisimman laajalle. Hän on huomannut, että säätiön kehittämistä hyvistä käytännöistä voi ammentaa ideoita oman kunnan palveluiden kehittämiseen

14 Kohti omannäköistä asumista Juhani nauttii omasta rauhasta Järjestöt ja säätiöt voivat Tuula Poikosen mielestä olla tärkeässä roolissa, kun kehitysvammaisten ihmisten asumiseen luodaan entistä enemmän valinnanvaraa. Tärkeintä on tarjota runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Yksi asumisen malli ei missään nimessä sovi kaikille kehitysvammaisille ihmisille, Helsingin kaupungin vammaistyön johtaja Tuula Poikonen sanoo. Hänen mukaansa vapailta markkinoilta hankittu tukiasunto on tulevaisuudessa yksi yleistyvistä kehitysvammaisten ihmisten asumismuodoista muttei suinkaan ainoa. Ryhmäkodeissa elää varmasti tällä hetkellä monia, jotka haluaisivat ja pystyisivät asumaan nykyistä itsenäisemmin. Mutta on myös heitä, jotka ovat yksinäisyyden vuoksi toivoneet pääsevänsä takaisin ryhmäkotiin, Tuula Poikonen toteaa. Hän korostaa, että jokaisen asiakkaan tarpeet ja olosuhteet ovat erilaiset. Meidän on annettava kaikkien kukkien kukkia. Tuula Poikonen arvioi, että tällä hetkellä jo noin joka kymmenes asumispalvelujen asiakas Helsingissä asuu tukiasunnossa. Kuinka omaan kotiin? Kehitysvammaisten Palvelusäätiö vuokraa asuntoja itsenäiseen asumiseen haluaville, tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Palvelusäätiö auttaa kodin löytämisessä ja tarjoaa tukea itsenäisen elämän aloittamiseen. Lisätietoja Juhani Loukon kodissa käy avustaja aamulla ja illalla. Itsenäinen asuminen on ollut nuorukaisen mieleen. Juhani Loukon, 21, kotona Helsingin Tapulikaupungissa näkee ensisilmäyksellä, että asunnon isäntä pitää elokuvista ja nykytekniikasta. Play Station 3 ja Blu-ray 3D, hän esittelee kotinsa varusteita. Autistinen Juhani pääsi viime syyskuussa pitkän valmistelun jälkeen muuttamaan äidin luota omaan vuokrayksiöön tavalliseen kerrostaloon. Vuokranantajana toimii Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, ja Juhanin tarvitsemat tukipalvelut tulevat läheisestä tilapäishoitokoti Citytulppaanista. Avustaja aamulla ja illalla, Juhani mainitsee. Tyypillisenä päivänä hän tarvitsee apua varsin vähän. Aamutoimet sujuvat omin avuin. Avustaja käy lähinnä tarkistamassa, että Juhani on ottanut lääkkeensä ja lähtee ajoissa taksilla työ- ja päivätoimintaan Rinnekodin Kippariin. Salaattia teen ja ruuvitöitä. Käydään kävelemässä, Juhani kertoo päivän puuhista. Iltapäivällä töiden jälkeen hän rentoutuu itsekseen kotona katsellen YouTube-videoita. Joku vakituisista avustajista käy vielä illalla: Arvot mukana 26 Tuula Poikonen uskoo kolmannen sektorin säilyvän kuntien vammaispalvelujen tärkeänä kumppanina myös tulevaisuudessa. Järjestöjen vahvuus on siinä, että ne tuntevat kentän perinpohjin. Niissä sijansa on paitsi liiketoiminnalla myös arvoilla. Yhdenvertaisuuden idea on rakennettu sisään monen järjestön kaikkeen toimintaan, Tuula Poikonen sanoo. Hän näkee kolmannen sektorin rooliksi sekä palveluiden kehittämisen että tuottamisen. Tästä yhteistyöstä me kunnissa hyödymme niin materiaalisesti kuin ideologisestikin. Tuula Poikonen kertoo yhteistyön kehittyneen yhä neuvottelevampaan suuntaan. Nykyään Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tapaiset toimijat ovat yhteydessä esimerkiksi jo uutta rakentamisprojektia suunnitellessaan ja haluavat kuulla kuntien tarpeista. Aikoinaan saatettiin pikemminkin ilmoittaa, että täällä olisi nyt tällainen talo valmiina. Tuula Poikosen mukaan riittävä palveluiden kirjo löytyy yhdistämällä kuntien, kolmannen sektorin ja kaupallisten toimijoiden vahvuudet. Juhani Louko rentoutuu töiden jälkeen yleensä hetken tietokoneen ääressä. Avustaja Kaisa Saarni kuuluu Juhanin pysyvään tukirinkiin. 27

15 Nuudelia osaan itse kokata, Juhani kertoo. Kaisa Saarni avustaa tarvittaessa keittiöhommissa. Yhteistyöstä uusia ideoita Juhani ulkoilee lähes päivittäin kotikulmillaan. Tykkään asua yksin, Juhani iloitsee. Juhanin kodista löytyy kaikki tarpeellinen. silloin Juhani ja avustaja menevät yhdessä kauppaan tai kävelylle ja laittavat ruokaa. Yöt Juhani nukkuu rauhassa yksin. Soitto Citytulppaaniin riittäisi öisinkin avun saamiseksi, mutta henkilökuntaa ei ole tarvinnut hälyttää paikalle kertaakaan. Ei jännitä. Viikonloppuna on kiva nukkua myöhään, Juhani toteaa. Päiväohjelma auttaa Juhani Loukolle itsenäinen asuminen on soveltunut mainiosti. En muuta takaisin. Kivaa yksin aamulla ja illalla, Juhani kommentoi. Viikonloppuisin hän vierailee silti edelleen ahkerasti yökylässä äidin, pikkuveljen sekä Osmo- ja Niilo-kissojen luona. Omatoimista selviytymistä helpottaa tarkka päivä- ja viikko-ohjelma. Keittiön seinällä lukujärjestys kertoo kuvasymbolein tarpeellisista askareista. Nukkumaan paitsi lauantaina Perjantaina pyykkipäivä. Lauantaina siivous, sitten limua, sipsiä ja makkaraa, Juhani kertoo arjen ja vapaan vuorottelusta. Ilta- ja viikonloppuavustuksia järjestyy Juhanin toiveiden ja tarpeiden mukaan. Hän käy esimerkiksi kirjastossa, elokuvissa ja Lintsillä. Juhani on jo ehtinyt miettiä pieniä uudistuksia asuntoonsa. Uusi sänky Ikeasta Kaisan kanssa. Tämä seinä vihreäksi, äiti maalaa, Juhani suunnittelee. Henkilökohtainen avustaja Kaisa Saarni kuuluu Juhanin muutaman hengen pysyvään ja tuttuun tukirinkiin. Hänen kanssaan on mahtava työskennellä. Juhani on avoin, innostuva ja huumorintajuinen tyyppi, Saarni luonnehtii. Aikeissa on selviytyä tulevaisuudessa yhä useammasta asiasta itse. Yksin kauppaan, Juhani ilmoittaa seuraavaksi tavoitteekseen. Teksti: mari vehmanen Kuvat: tiiu kaitalo Kangasala tekee monipuolista yhteistyötä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa kehittäessään uudenlaisia palveluita kehitysvammaisille kuntalaisille. Yhteistyömme Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa on laajentunut ja syventynyt vähitellen, kehitysvammahuollon aluejohtaja Tea Kärnä Kangasalan kunnasta kertoo. Hänen mukaansa Palvelusäätiö muun muassa huolehtii siitä, että asiakkaiden näkökulma pysyy päällimmäisenä erilaisissa kehittämishankkeissa. Koko palvelukulttuurimme käy parhaillaan läpi isoa suunnanmuutosta. Tässä työssä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tapainen asiantunteva, luotettava kumppani on erittäin hyödyllinen, Tea Kärnä pohtii. Erityisesti kehitysvammaisten kuntalaisten asumisessa puhaltavat Kangasalla uudet tuulet. Yhä useampi asuu itsenäisesti ja saa tarvitsemansa tuen kotiinsa. Omannäköinen asuminen on tulevaisuudessa myös vaikeasti vammaisten ja paljon apua tarvitsevien ulottuvilla. Juuri tätä ajatusta Palvelusäätiö on pystynyt tuomaan esille, Tea Kärnä toteaa. Myös työtoimintaan tulee hänen mukaansa jatkossa entistä runsaammin erilaisia vaihtoehtoja. Tuetun työn määrä kasvaa. Positiivinen imu Tea Kärnän mukaan kunnan henkilöstöltä on löydyttävä ennen kaikkea uusille ideoille ja näkökulmille avointa mieltä, jotta yhteistyö Palvelusäätiön tapaisen kolmannen sektorin toimijan kanssa olisi hedelmällistä. Viime kädessä yhteistyö koituu Tea Kärnän mukaan kehitysvammaisten kuntalaisten parhaaksi

16 Koti on JP:n valtakunta 30 Todellinen muutos on mahdollinen vasta, kun jokainen työntekijä alkaa prosessoida asiaa itse. Palvelusäätiön avulla olemme saaneet päälle positiivisen imun, jossa on mahdollista kehittää uusia tapoja toimia, Tea Kärnä sanoo. Meidän on vahvistettava ihmisten osallisuutta omissa lähiyhteisöissään. Tulevaisuudessa kehitysvammaiset ihmiset toivottavasti näkyvät ja vaikuttavat Kangasalla yhä enemmän. Avain omaan kotiin Kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijä Ritva Ahteneva vahvistaa yhteistyön Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa mahdollistaneen uusia asioita. Tukiasumisen hanke on avannut varsinkin monelle nuorelle reitin itsenäiseen asumiseen, Ritva Ahteneva mainitsee. Niin ikään muuttovalmennukset ovat hänen mukaansa olleet erittäin onnistuneita: ryhmissä on vallinnut tiivis ja lämmin henki. Valmennuksiin on osallistunut sekä laitoksesta että lapsuudenkodista omaan kotiin muuttavia. Valmennukset ovat pitkiä, usean kuukauden prosesseja. Siinä ajassa sekä muuttaja että hänen perheenjäsenensä ehtivät rauhassa valmistautua uuteen elämäntilanteeseen, Ritva Ahteneva kertoo. Olen huomannut, että varsinkin muuttajien vanhemmille keskinäinen vertaistuki on hyvin tärkeää: osa on jo työstänyt pitkälle ajatusta lapsensa omasta kodista, jotkut taas ovat vasta prosessin alussa, hän jatkaa. Ritva Ahtenevan mukaan muuttovalmennuksesta hyötyvät luonnollisesti myös siihen osallistuvat työntekijät. On aikaa järjestää riittävät palvelut ja siirtää olennainen tieto. Asiakkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että omaan kotiin muuttaminen tuntuu turvalliselta ja helpolta. Monipuolista yhteistyötä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asiantuntemusta on käytetty Kangasalan kunnassa muun muassa näissä toiminnoissa: muuttovalmennukset laitoksesta tai lapsuudenkodista omaan kotiin muuttaville henkilökunnan koulutukset ja kehittämispäivät tukiasuntojen hankinta ikäperheiden tukeminen vertaistutkimukset erilaiset kehittämishankkeet Juha-Pekka Johanssonin mielestä moni laitoksessa asuva pärjäisi omassa kodissa. Teksti: mari vehmanen K u v a t : laura vesa Juha-Pekka JP Johansson, 26, istuu kahvikuppi kädessä parvekkeellaan ja katselee kesäistä maisemaa. Kangasalan keskustassa sijaitseva kaksio on ollut JP:n koti vuodesta 2008 lähtien. Kun opiskelin Aitoossa, asuin solussa. Siitä en oikein tykännyt: kämppisten kanssa tuli erimielisyyttä, JP kertoo. Koti löytyi Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kangasalan kunnan yhteistyön ansiosta. JP sai itse kiertää asuntonäytöissä ja vaikuttaa kotinsa valintaan. Palvelusäätiö osti asunnon Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella ja teki vuokrasopimuksen JP:n kanssa. Kunta puolestaan järjestää tarvittavat tukipalvelut. Työntekijä käy täällä kerran viikossa. Me käymme kaupassa ja siivoilemme yhdessä, Juha-Pekka kertoo. Päivät kuluvat Pähkinäkallion toimintakeskuksessa ja avotöissä läheisessä ryhmäkodissa. Iltaisin riittää kerhoja ja harrastuksia, mutta välillä JP ennättää myös rentoutua kotona. Katselen elokuvia, kuuntelen musiikkia ja pelaan tietokoneella. Joskus kokkailen ja otan ehkä yhden oluen, JP kuvailee. Haaveena oma piha Juha-Pekka Johanssonilla on selvä käsitys siitä, miksi oma koti on paras paikka. Saa mennä nukkumaan silloin, kun huvittaa. Vaikka työaamuina pitää tietysti herätä ajoissa. JP kertoo alkaneensa vähitellen miettiä asunnon vaihtamista. Hän toivoo, että myös uusi koti löytyisi Palvelussäätiön avulla. Rivitalo olisi kiva kerrostalon jälkeen. Haaveilen saunasta ja omasta pienestä pihasta. Kaikkein suurin unelma olisi asua oman tyttöystävän kanssa, JP sanoo. Hänen mielestään paljon nykyistä useampi kehitysvammainen henkilö pystyisi asumaan itsenäisesti. Minulla on monta tuttua, jotka haluaisivat muuttaa laitoksesta omaan kotiin. He pystyisivät siihen varmasti. JP onkin aktivoitunut vaikuttamaan vammaisten kuntalaisten asioihin. Hän toimii muun muassa vammaisten ihmisten elämää tutkivana vertaistutkijana ja uusien vertaistutkijoiden kouluttajana. Kuluneena keväänä hän matkasi Salzburgiin yksilökeskeisen elämänsuunnittelun kansainväliseen tapahtumaan. Voi olla, että ryhdyn vielä poliitikoksi, Juha-Pekka Johansson arvelee. Kyllä jokainen ihminen haluaa lopulta muuttaa pois lapsuudenkodistaan, Juha-Pekka Johansson sanoo. 31

17 Lasten ja nuorten ryhmätilapäishoito perheiden tukena Se oli oikeeta työtä! Ravintolapäivänä osaksi lähiyhteisöä KVPS Tukena Oy 32 Hirvinummen palvelukoti Kurikassa tuottaa ryhmätilapäishoitoa lapsille ja nuorille. Yhteistyö Kurikan kaupungin kanssa on jatkunut jo kuusi vuotta. Ryhmätilapäishoitoa järjestetään kerran tai kaksi kuukaudessa kaupungin tarjoamissa tiloissa, joissa arkipäivisin toimii kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoito. Tilapäishoito alkaa perjantaina iltapäivällä ja päättyy sunnuntaina samaan aikaan. Henkilökunta koostuu Hirvinummen palvelukotiohjaajista, jotka ovat halunneet laajentaa työnkuvaansa. Osa on ollut mukana alusta saakka. Lasten kanssa on mukava toimia, ja on palkitsevaa nähdä heidän kehittyvän. Viikonlopun toiminta on todella tiivistä yhdessäoloa. Tulee hyvä mieli, kun tietää tilapäisviikonloppujen olevan tärkeitä hengähdystaukoja perheille. Tilapäishoito on myös mukavaa vaihtelua palvelukotiohjaajan työhön, Susanna Kytövaara kertoo. Viikonlopun toiminta pyritään suunnittelemaan lasten ja nuorten mieltymysten ja toiveiden mukaan, jotta tilapäishoito olisi mukava kokemus. Ryhmät on muodostettu iän mukaan. Tärkeää on, että perheet saavat hengähtää, kun lapsi on viikonlopun tilapäishoidossa. Poikamme on ollut tilapäishoidossa alusta asti, ja se on ollut todella hyvä juttu. On mukavaa, kun palvelu on omalla paikkakunnalla ja tutussa ympäristössä, sillä Juha käy iltapäivähoidossa samoissa tiloissa. Hän on aina lähtenyt mielellään tilapäishoitoon. Ohjaajat ovat olleet mukavia; Juha on aina ollut ihastuksissaan, kun on nähnyt heitä kylillä ja kaupoissa. Palvelu on ollut joustavaa ja yhteydenpito kodin ja ohjaajien välillä on sujunut mutkattomasti. Meille on aina ollut selvää, että lastamme hoidetaan hyvin ja hänen asioistaan huolehditaan. Perushoivan lisäksi on usein tehty retkiä, Juhan äiti Marja-Leena Kaari kiittää. Tilapäishoitokokemustemme jälkeen ajattelen positiivisesti Juhan siirtymisestä muutaman vuoden päästä toiseen kouluun tai omaan asuntoon palvelutaloon. Onhan Juha jo pitkään saanut harjoitella kotoa poissa olemista. Samalla me vanhemmat olemme oppineet luottamaan siihen, että lapsestamme huolehditaan, vaikka hän ei aina olekaan silmiemme alla. Teksti ja kuva: tanja huhtanen Tilapäishoito tuo perheille tärkeitä hengähdystaukoja, palvelukotiohjaaja Susanna Kytövaara sanoo. Päivänsäteen palvelukodin neljä toimeliasta asukasta osallistui viime elokuussa kansainväliseen ravintolapäivään Jyväskylässä. Eino Vesala, Maiju Kolehmainen, Jyrki Metso, Miisa Sankila ja Anne-Maarit Pasanen valmistelevat Kellarikahvilaa. Idyllinen Toivolan Vanha Piha tarjosi kauniit puitteet tapahtumalle. Päämiehet asettuivat häärimään tiskin taakse kahden opiskelijan tukemina. Hehkuva auringonpaiste, aktiivinen tiimi ja kosolti asennetta loivat lähtökohdan onnistumisille. Idea ravintolapäivään osallistumisesta kumpusi yhteistyöstä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa erityistä tukea tarvitseville päämiehille osallistuminen kansalaiskarnevaaliin, ja samalla tuoda heidän tekemistään näkyväksi lähiyhteisössä. Suunnittelu- ja valmistelutyöt aloitettiin hyvissä ajoin kesäkuussa ennen h-hetkeä. Matkalle mahtui monenmoista; valintoja, päätöksentekoa, vastuun ottamista ja uuden oppimista. Ilmassa leijui monia ihmetyksen aiheita: Mikä ravintolalle nimeksi? Mitä tarjotaan? Miten tuotteet valmistetaan ja mistä raaka-aineista? Mikä on vastuutehtäväni? Osaanko? Ravintola nimettiin yhteistuumin Kellarikahvilaksi, ja sen teemaksi valittiin luomu- ja lähiruoka. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että mustikat piirakkaan käytiin poimimassa itse, vesisateessa. Eipä mennyt hukkaan metsässä kulutettu aika, sillä monet ravintolassa käyneistä liki 200 asiakkaasta kehuivat mustikkapiirakkaa maailman parhaaksi. Kellarikahvila oli huikea menestys. Päivä täyttyi hyväntuulisista ihmisistä, rennoista kohtaamisista ja kiireettömästä yhdessäolosta. Päämiehille päivä oli monella tapaa voimaannuttava kokemus. Merkityksellinen työ toi kokemuksia omasta osaamisesta. Päivän aikana koetut pienet ja suuret onnistumiset vahvistivat itseluottamusta ja ajatusta siitä, että osaan ja pystyn! Parasta kahvilan pyörittämisessä olivat päämiesten mukaan mielekkäät, oikeat työtehtävät sekä tietysti kahvitauot. Teksti: riina göös ja saila kosunen Kuva: saila kosunen KVPS Tukena Oy 33

18 yhteystiedot kehitysvammaisten palvelusäätiö yhteystiedot kvps tukena oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 34 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Pinninkatu Tampere puh faksi Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki puh Viestintä Elina Leinonen puh Tukipalvelut Hallintopäällikkö Mika Kankainen puh Talouspäällikkö Sanna-Maija Kela puh Kiinteistötoimi Kiinteistötoimen johtaja Arto Mäkinen puh Tukiasuntojen hankinta Pasi Hakala puh Asukasisännöinti Marjukka Hapuoja puh Tekninen isännöinti Toni Reiju puh Hallitus Kari T. Korhonen (pj.) puh Sirkku Lappalainen-Ruppa (vpj.) puh Jaakko Bashmakov puh Risto Burman puh Risto Kortelainen puh Jyrki Pinomaa puh Miina Weckroth puh Tilapäishoito Tilapäishoidon johtaja Perhelomitus Anni Häme puh Perhelomituksen varaukset Anu Kubach puh Ryhmälomitus Teema- ja harrastekurssit Markku Vellas puh Perhehoito Puhevammaisten tulkkipalvelu Minna Salonen puh Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan johtaja Kirsi Konola puh Muuttovalmennus Katja Marjamäki puh Ikäperhetoiminta Marjo Rikkinen puh Aikuisuuden kynnyksellä Satu Koivurinne puh Henkilökunnan koulutushankkeet Sanna Kekki puh Henkilökohtainen avustajatoiminta Mia Kajosmäki-Kaasinen puh Tiedän mitä tahdon! Henkilökohtainen budjetointi -hanke Aarne Rajalahti puh Yksi naapureista Laitosasumisen lakkautus Suomessa -hanke Katri Hänninen puh Kipinöitä! -hanke Petteri Kukkaniemi puh KVPS Tukena Oy Pinninkatu Tampere (tukipalvelut) Aninkaistenkatu 14 B Turku (hallinto) puh faksi Toimitusjohtaja Päivi Kari puh Varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala puh Kehittämispäällikkö Minna Hyvärinen puh Hallitus Markku Virkamäki (pj.) puh Maija Kangaslahti-Leppä (vpj.) puh Päivi Kaltio puh Kari T. Korhonen puh Juhani Lankinen puh Asumispalvelut Menninkäisen palvelukoti Juhani Hirvonen puh (Lehmo) Päivänsäteen palvelukoti Marko Ahlström puh (Jyväskylä) Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström puh (Raisio) Pohjantähden palvelukoti Satu Jyrinki puh (Kemi) Hirvinummen palvelukoti Tanja Huhtanen puh (Kurikka) Poutapilven palvelukoti Mervi Shemeikka puh (Imatra) Kaislarannan palvelukoti Taimi Piippo puh (Pyhäsalmi) Lounatuulen palvelukoti Maija Suomus puh (Hyvinkää) Kesäheinän palvelukoti Raija Hyvönen puh (Kajaani) Hopeanuolen palvelukoti Elina Kallio puh (Harjavalta) Pikkutulppaanin palvelukoti Sirpa Lammi puh (Kauhava) Kultakuusen palvelukoti Sari Eronen puh (Kuhmo) Aarlanmarkin asumispalvelut Marjo Ylipelkonen puh (Lapua) Lamminrannan asumispalvelut Elina Eskola-Rantanen puh (Forssa) Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta puh (Masku) Pappilanpuiston asumispalvelut Taina Liikanen puh (Tampere) Ilmarinrinteen asumispalvelut Raija Hyvönen puh (Kajaani) Martinkaaren asumispalvelut Marjo Hattunen puh (Hyvinkää) Vuoreksen asumispalvelut Minna Kaitaniemi puh (Tampere) Kaarikadun asumispalvelut Kati Rantala puh (Mänttä-Vilppula) Tilapäishoito Tilapäishoitokoti Tulppaanikoti Anni Raunio puh (Tampere) Tilapäishoitokoti Citytulppaani Raili Koivukangas puh (Helsinki) PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA TYÖHÖNVALMENNUS Päivätoimintayksikkö Sinikello Samu Salo puh (Tampere) Työhönvalmennuskeskus Jyrki Sulonen puh (Harjavalta) Työhönvalmennuskeskus Eija Poikkeus puh (Kankaanpää) KVPS Tukena Oy 35

19 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tarjoamme monipuolisen valikoiman tilapäishoidon palveluita, hankimme ja rakennutamme asuntoja sekä koordinoimme kehittämishankkeita. Tavoitteenamme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja luoda laadukkaita palvelumalleja erityisiä tarpeita omaavien ihmisten ja heidän läheistensä tueksi. KVPS Tukena Oy on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perustama valtakunnallinen toimija, joka tarjoaa monipuolisia palveluita kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Tuotamme ja kehitämme laadukkaita asumisen, tilapäishoidon ja päivä- ja työtoiminnan palveluita sekä henkilökohtaista apua alueellisen ja paikallisen kiinnostuksen mukaan koko maan kattavasti. Pinninkatu Tampere puh (vaihde)

Vuosikirja 2013 Osallisuus ja itsemäärääminen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena OY

Vuosikirja 2013 Osallisuus ja itsemäärääminen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena OY Vuosikirja 2013 Osallisuus ja itsemäärääminen Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena OY Osallisuus ja itsemääräämisoikeus kehitysvamma-alan tulevaisuuden haasteina SISÄLTÖ 3 Osallisuus ja itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Ohjelma 9.30 Avaussanat Taru Kuotisaho, vastaava hoitaja Portsan Kehräkoti, Turun kaupunki 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön sekä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 21.5.2011 KVPS konserni KVPS konsernin muodostavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Individuell serviceplanering

Individuell serviceplanering Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Palveluyhdistys Kaseva ry

Palveluyhdistys Kaseva ry Palveluyhdistys Kaseva ry TOIMINTAA ITSENÄISEMMÄN ELÄMÄN PUOLESTA Kolme kauaskatseista henkilöä on 16.4.1992 allekirjoittanut Palveluyhdistys Kaseva ry:n perustamisasiakirjan. Yhdistyksen tarkoitukseksi

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot