Etevalaisista tuli osa Askolaa s.8 1/2010

Transkriptio

1 Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / /2010 s. 2 Lyhytaikaishoidosta helpotusta kiperiin tilanteisiin s. 5 Miten sujuvat käynnit terveyskeskuksessa? s. 10 Laitokset purettiin mitä nyt? Etevalaisista tuli osa Askolaa s.8

2 Eteva tänään Lyhytaikaishoidossa vaalitaan ystävyyttä On ollut mahtavaa seurata useiden lyhytaikaishoidossa käyneiden kasvavan kaksivuotiaista teini-ikään, kertoo esimies Sari Peltomäki Lilliputin ryhmäkodista Vihdin asumispalveluista. Moni lapsista käy lyhytaikaishoidossa hyvinkin säännöllisesti ja tulee tutuksi paitsi ohjaajien, myös muiden lasten kanssa. Otamme huomioon jakson ajankohtaa miettiessämme myös sen, onko samaan aikaan tarjolla jaksolle sellaisia, joiden tiedetään olevan ystävyksiä. Levähdys omaisille, virkistystä asiakkaalle Lilliputtin palveluja käyttää tällä hetkellä noin viisikymmentä 2 29-vuotiasta asiakasta. Tuen tarve vaihtelee laidasta laitaan joidenkin kohdalla hoitotoimia on paljon, osalle riittää tueksi ohjaus ja huolenpito. Jaksot ovat kestoltaan parin tunnin parkkihoidosta pariin viikkoon kerralla. Jaksot päätetään pääosin kaksi kertaa kalenterivuodessa, vuoden alussa ja kesäkuussa, kuntien vammaispalvelujen kautta tulleiden palvelupyynnön, Etevan sosiaalityöntekijän kartoituksen sekä vanhempien toiveiden mukaisesti. Lisäksi on mahdollisuus saada hoitoa myös akuuttiin tarpeeseen, jos jonkun Perheet: Jos kiinnostuit lyhytaikaishoidosta tai perhehoidosta oman perheenjäsenesi kohdalla, ota yhteyttä oman kuntasi vammaispalveluihin. Sari ja Rony pulkkailevat. Lyhytaikaishoidossa eletään kuten perheessä. tulo peruuntuu, Sari Peltomäki kertoo. Lyhytaikaishoidossa voidaan olla myös arkena, koska kuljetus kouluun tai päivätoimintaan on mahdollista järjestää. Lyhytaikaishoito voi myös olla esimerkiksi viikottaista muutaman tunnin hoitoa, jolloin omainen voi käydä vaikkapa säännöllisessä harrastuksessa. Sari on nähnyt, että nykyään perheetkin ovat rohkeampia tilapäishoidon suhteen. Vanhempia rauhoittaa se, että tämä on ihan tavallinen omakotitalo, iso piha, leikkimökki, eikä mikään laitosmainen ympäristö. Vammaispalvelujen työntekijät: Jos kiinnostuit lyhytaikaishoidosta tai perhehoidosta kuntalaisesi kohdalla, ota yhteyttä Etevan alueellisiin sosiaalityöntekijöihin. yhteystiedot-1/asiantuntijapalvelut heidi saukonoja Yksilöllisesti suunniteltua palvelua asiakkaan kotiin Eteva on luomassa kehitysvammapsykiatrista palvelujärjestelmää yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Päijät-Hämeen sekä Kanta-Hämeen kanssa. Tarkoituksena on rakentaa kehitysvammapsykiatrinen toimintamalli, joka varmistaa vaativien asiakasryhmien palvelujen saatavuuden. Konsultoivat sairaanhoitajat ovat olleet aktiivisia hoitopolkujen päivityksessä perusterveydenhuollon ja Etevan välillä. Konsultoiva psykiatrinen sairaanhoitaja ja Etevan osahankkeen projektityöntekijä Petra Parikka on kehittänyt toimivaa yhteistyötä psykiatrian poliklinikoiden, asumispalveluiden sekä asiakkaan välillä. Petra Parikka koordinoi myös liikkuvaa tukikeskus -toimintaa, jolla on tuettu esimerkiksi asiakkaan muuttoa uuteen ympäristöön. Jakso asiakkaan omassa ympäristössä on vaihtoehto tukikeskusjaksolle. Jalkautuvan palvelun toteuttaminen edellyttää sitoutumista asiakkaan lähipiiriltä, Petra Parikka kertoo. Asiakkaan kuntoutumista edistäviä tekijöitä arvioidaan ja toimintamalleja työstetään asiakkaan ja lähi-ihmisten kanssa. Palvelussa otetaan huomioon asiakkaan ja ympäristön tarpeet. Lue lisää Etevan psykiatrisista palveluista sivulta 7 Lisätietoja: petra.parikka@eteva.fi Perhehoito on nousussa Voit itse päättää, onko tänään siivouspäivä vai mennäänkö pulkkamäkeen, toteaa perhehoitaja Taina Lindén työnsä hyvistä puolista. Hän on puolisonsa Teron kanssa perhehoitaja kolmelle eri-ikäiselle tukea tarvitsevalle perheenjäsenelle. Heillä on myös vastasyntynyt oma lapsi. Perhehoidolla on tärkeä osuus Etevan toiminnassa. Pitkäaikaisia perhehoitokoteja on tällä hetkellä 27, lyhytaikaista perhehoitoa tarjoavia noin 150. Perhe hoidossa on noin 200 asiakasta. Etenkin lyhytaikaisen perhehoidon kysyntä on kasvanut. Lisätäksemme kiinnostusta perhehoitajana toimimiseen, suunnittelemme Etevassa parhaillaan täydennyskoulutuksena toteutuvaa Pride-koulutusta sekä mietimme yleisesti perhehoitajien työn tukemiskeinoja, kertoo Etevan perhehoitoyksikön esimies Nina Saastamoinen. Perhehoitajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kokemus, ihmissuhdetaidot sekä koulutus. Kehitysvammainen lapsi, nuori tai aikuinen asuu perhehoitajan kodissa perheenjäsenenä. Perhehoitajaksi ryhtyvän tulee toimittaa lain velvoittamana rikosrekisteriote. Perhehoitajana voi toimia myös perheen sukulainen tai tuttava, Nina Saastamoinen kertoo. Perhehoitajaa tuetaan työnohjauksella, vertaistukiryhmien avulla sekä ohjauksella ja neuvonnalla. Perhehoitajalle maksetaan tuen tarpeeseen perustuvaa hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Kiinnostuitko perhehoitajan työstä? Ota yhteyttä: Nina Saastamoinen, perhehoitoyksikön esimies Hurmuripoika Jukka tuli Lindénien perheeseen 2010 helmikuussa. tiina roikonen 2 Eteva

3 Eteva tänään Uusia koteja valmistuu koko ajan Kun potilaalla on kehitysvamma Moni lääkäri, sairaanhoitaja, hammaslääkäri ja psykologi kokee, että taustatiedoissa olisi täydentämisen varaa, kun vastaanotolle tulee kehitysvammainen asiakas. Duodecim on julkaissut perusopuksen, joka kertoo paitsi hoitoalan henkilöstölle, myös opiskelijoille, ohjaajille ja läheisille kehitysvammaisuudesta terveydenhoidon näkökulmasta. Kirjasta löytyy käytännönläheisiä toimintaohjeita ja perusteellista tietoa eri tyyppisistä oireyhtymistä. Vankan asiasisällön lisäksi kirjassa on inhimillisyyttä, joka perinteisistä kliinisistä kehitysvammaisuuden lääketieteellisistä kuvauksista usein puuttui. Kuvista löytyy myös ilakoivia tilanteita, ei pelkkiä poikkeavuuden raportointeja. Mustavalkoisen painatuksen sijasta olisikin toivonut värejä, joissa kuvat olisivat päässeet oikeuksiinsa. Kirjasta löytyy myös Sturge- Weberin oireyhtymän vuoksi kehitysvammaisen Anna Häyrisen käsin kirjoittama hieno satu Perhosten linna. Arja Liinamaa Yksi Etevan uusista taloista on syksyllä käyttöön otettu, Lammilta muuttanut Lahden tukikeskus Eteläisen Rengastien ja Helsingintien kulmauksessa. Kolmessa talossa on tilaa 15 asiakkaalle. Kodikkaassa pihapiirissä sijaitsevat lasten- ja nuorten talo, rivitalo yksiöineen pitkäkestoisen kuntoutuksen ihmisille sekä aikuisten talo tutkimus- ja kriisijaksoja varten seitsemälle ihmiselle. Ihanat, uudet avarat ja valoisat tilat ja kaunis piha, kiittelee esimies Jutta Tuominen. Viihtyvyyttä tuovat yhteiset saunatilat ja aistihuone. Kaikissa rakennuksissa on myös toimisto- ja työtiloja Etevan erityistyöntekijöille, muun muassa toiminta-, fysio- ja musiikkiterapeuteilla sekä sosiaalityöntekijällä. Uusi ratkaisu Hansakalliossa Espoon Kauklahteen, asuntomessualueen naapuriin, korkean mäen päälle valmistui vuoden vaihteessa Etevan uusin asumisyksikkö. Lahden tukikeskuksen esimies Jutta Tuominen ja toimintaterapeutti Seija Koivikko. Hansakallio sijaitsee luonnon keskellä. Upeat metsäiset näkymät ja rauhallinen sijainti sekä terveyskeskuksen ja juna-aseman läheisyys tukevat yksikön toimintaa ja asukkaiden osallistumista normaaliin elämän menoon, kertoo asumisen palvelujohtaja Kristina Nousiainen. Hansakallio on monimuotoinen kokonaisuus, josta löytyy asumiseen tukea niin autistisille kuin monivammaisillekin henkilöille, sekä erillisiä rivitaloasuntoja itsenäisempää asumista kaipaaville. Hansakalliosta löytyy asuntoja myös aivovammautuneille henkilöille. Etevan palvelujen piirissä on toki siellä täällä joitakin aivovammautuneita henkilöitä jo entuudestaan, mutta tämä on ensimmäinen, jossa heitä on omassa siivessä, erillisenä asumisryhmänä useita. Tällä on vastattu kunnilta tulleisiin toiveisiin, Kristina Nousiainen kertoo. Hansakallio on mittava kokonaisuus, joka sijaitsee isolla tontilla. Kaiken kaikkiaan se tarjoaa kodin 24 henkilölle. Muutot ovat alkaneet tammikuun alussa ja tällä hetkellä muutama asunto on vielä vapaanakin. Kevään ja kesän kuluessa Etevalle valmistuu asumisyksiköitä myös Janakkalaan, Hämeenlinnaan ja Kirkkonummelle sekä maatila Orimattilan Hakalan tilalle. Teksti Arja Liinamaa Kuva: Arja Liinamaa ja Jenni Huttunen Tilaajapäivä arvojen merkeissä Arvot olivat Etevan tilaaja-asiakkaille eli kuntien edustajille tarkoitetun Tilaajapäivän teemana tänä vuonna. Kun koko Euroopassa talouden perusta järkkyy ja edessä ovat melko varmasti hyvin vaikeat ajat, joudutaan tekemään valintoja. Nyt testataan, millaiset arvot yhteiskunnassa on vallalla, toimitusjohtaja Markku Niemelä totesi tilaisuuden alussa. Pappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki toi yleisölle ilahduttavia näkymiä Italiasta. Katolinen maallikkojärjestö St. Egidio on perustanut Roomaan trattorian nimeltä Gli Amici ( Ystävät). Tarjoilijat ja osa keittiöhenkilökunnasta on kehitysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia. Jokaisella on vierellään vapaaehtoistyötä tekevä ravintola-alan ammattilainen auttamassa. Ravintola on erittäin suosittu ja sen ateriat ovat erittäin maistuvia, hän kertoi. Lue, millaisia ajatuksia Tilaajapäivä herätti osanottajissa gallupista sivulta 16. Etevan kotisivuilta osoitteesta kohdasta Ajankohtaista löytyvät tiivistelmät Tilaajapäivän luennoista ja työpajoista. Mammonan valta on arvovalinta, totesi Jaakko Heinimäki Eteva 3

4 1/2012 Tässä numerossa Eteva tänään: Lyhytaikaishoito, Perhehoito ja Vammaispalveluhanke Eteva tänään: Uudet yksiköt, Kun potilaalla on kehitysvamma, Tilaajapäivä Eva Kontula: Olen oppinut paljon kehitysvammaisilta Markku Puro: Suomessa voisi olla vahvaa peruskuntaa Terhi Koskentausta: Psykiatriset läkkeet eivät saa olla ensisijainen ratkaisu Esko Rautiainen: Askola ja Eteva Markku Lorentz: Näkyminen on avoimuuden mitta Oili Sauna-aho: Autismikäsikirja on julkaistu, Tuen tarvetta arvioidaan SIS-menetelmällä Saku Salonen: Lync ja suojattu sähköposti Pirjo Strandén-Bagans: EU-hanke tukee työllistymistä Luk Zelderloo: Saattakaa laitospurku päätökseen hallitusti! Marja Rönkkö: Riikan elinympäristö on laajentunut Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti Päätoimittaja Markku Niemelä, Eteva Toimitussihteeri Tiina Roikonen, Eteva Toimitus ja taitto Medita Communication Oy, Tuottaja Arja Liinamaa, p arja.liinamaa@medita.fi Ulkoasu Pekka Sell Painos 4200 kappaletta Esa Print Oy, Lahti Sähköposti Etevassa työskenteleville: etunimi.sukunimi@eteva.fi Eteva kuntayhtymä on 49 kunnan omistama, Suomen suurin vammaispalvelujen tuottaja. Etevan jäsenkuntien ja palvelujen kartta löytyy tämän lehden takasivulta. Eteva tarjoaa asumispalveluja, perhehoitoa ja työ- ja päivätoimintapalveluja erityisesti paljon apua tarvitseville henkilöille, kriisi- ja kuntoutuspalveluja erityisesti kehitysvammapsykiatrisiin tarpeisiin sekä asiantuntijapalveluja kouluille, perusterveydenhuoltoon, asumispalveluihin ja työ- ja toimintakeskuksiin. Kommentti Taloudellisesti kestäviä, terveyttä tukevia vammaispalveluja Keväällä 2011 voimaan tulleen Terveydenhuoltolain perusteluissa todetaan, että asiakaskeskeisyyteen sisältyy, että asiakas on palvelujen keskipisteenä siten, että palvelut ja toiminnot organisoidaan hänen yksilöllisistä tarpeistaan lähtien. Painotetaan osallisuutta omassa asiassaan ja valinnanmahdollisuuksia. Etevan toteuttamissa vammaispalveluissa ovat viime vuodet olleet samat yksilölliset lähtökohdat. Se luo edellytykset kehittyvälle yhteistyölle terveydenhuollon kanssa. Yhteistyötä tarvitaankin. Tänä päivänä ei ole enää mahdollisuuksia eikä syytäkään ylläpitää erillisiä terveydenhuoltopalveluja vammaisille henkilöille esimerkiksi Etevan toimesta. Terveydenhuoltolaki ja sen tarkoittamat palvelut koskevat kaikkia ja terveydenhuolto huolehtii avun yhtälailla vammaisille kuin vammattomille henkilöille. Aivan toinen asia onkin kehittää sellaisia palveluratkaisuja, joissa sekä terveydenhuolto ja vammaispalvelut yhteistyössä varmistavat tarvittavan avun arkeen, yksilöllisesti vaihteleviin tilanteisiin ja tarpeisiin. Janakkalan kotihoitolääkäri on yksi kiinnostava esimerkki. Etevan Tukikeskusten ja Hyksin neuropsykiatrian poliklinikan kanssa rakennetaan yhteistyötä erikoissairaanhoidossa. Euroopan talouskriisi ravistelee myös Suomen taloutta ja aiheuttaa levottomuutta ja epävarmuutta kuntien taloudessa. Se mikä näkyy kunnissa, tuntuu myös kuntayhtymissä. Kansalaisten avun ja tuen tarpeet eivät taantumissa vähene, usein lisääntyvät, jopa vuosikymmeniksi. Suomessa on siitä vahva oppi 1990-luvun lamasta. Yksioikoiset säästöt ovat huomisen kasvavia kustannuksia. Esimerkiksi Etevan asumispalvelujen kustannuksista yli 80 % kiinnittyy henkilöstöön. Apu ja tuki tehdään ihmisvoimin. Yksilön tarpeista rakentuvat palvelumallit kohdentavat henkilöstön panoksen tarkemmin, oikeaan aikaan ja tarpeeseen. Yksilöllisiin avun ja tuen tarpeisiin vastaaminen, laitosmaisten raskaiden rakenteiden vaalimisen sijaan, voi olla varteen otettava vaihtoehto rakentaa taloudellisesti kestäviä vammaispalveluja. Markku Niemelä, Etevan toimitusjohtaja 4

5 Teemana terveydenhoito Terveydenhoitoa käsitellään Eteva-sidosryhmälehden tässä numerossa monesta näkökulmasta. Teemajutuissa keskustellaan kehitysvammaisen henkilön terveydenhoidosta terveyskeskuksessa, vahvan kunnan tarpeesta terveydenhoitopalvelujen järjestämisessä Janakkalassa, kehitysvammaisten henkilöiden psykiatrisista ongelmista sekä Hämeenlinnassa käytössä olleesta Jani Nieminen Lääkäri Eva Kontula keskustelee Erkkipotilaan kanssa vastaanotolla. Evan mielestä on hienoa, että kehitysvammaiset henkilöt nykyään saavat palvelunsa terveyskeskuksesta kuten muutkin. Olen oppinut paljon kehitysvammaisilta Lääkäri tarvitsee vuorovaikutustaitojaan, kun potilaan ilmaisukeinot ovat rajoittuneet. Kontaktin tärkeys korostuu. Yritän lukea koko ihmistä, kertoo kotihoidon lääkäri Eva Kontula Janakkalan Turengista. Ilmeitä, ruumiin kieltä. Miten hän kertoo, miten reagoi, kun kysyn. Katson häntä tarkkaan ja keskityn. Se on paitsi hyvin vaikeaa, myös tavattoman antoisaa. Eva Kontulan periaate on, että hän kertoo selkeästi sairaudesta, koetuloksista ja hoidosta ensisijaisesti kehitysvammaiselle itselleen. Ei vain hoitajalle, avustajalle eikä koskaan tietokoneen ruudulle. Se ei aina ole nopein tapa hoitaa asioita, mutta se on antoisin ja paras työtapa. Yhteys löytyy tavalla tai toisella. Tässä työssä opin vielä vanhanakin lääkärinä arvokkaita taitoja. Janakkalan ryhmäkoti tuo uusia asiakkaita Eva Kontula aloitti lääkärin työnsä Janakkalassa vuonna 1980 ensin paperitehtaalla, sitten terveyskeskuksessa. Kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos tuottaa hänelle iloa. Työurani alussa kehitysvammaiset olivat erillisten palvelujen piirissä. On ollut hienoa nähdä ja osallistua muutokseen, jossa he nyt liikkuvat muiden joukossa yhteiskunnassa ja saavat perusterveydenhuoltopalvelunsa lähiterveyskeskuk sesta kuten kaikki muutkin. Näin pitääkin olla ja kyllä me siihen pystymme, kun haluamme, hän jatkaa. >>> Eteva 5

6 Teemana terveydenhoito >>> Janakkalan Turengissa aloittaa toimintansa keväällä Etevan ryhmäkoti, johon muuttaa 16 asukasta. Ryhmäkoti on kävelymatkan päässä terveyskeskuksesta, aivan taajaman tuntumassa. Ronnin laitoksen purun myötä Ronnilla asuneet janakkalalaiset ovat kahta lukuunottamatta jo muuttaneet kotikunnan palvelutaloihin. Kaksi viimeistä muuttaa Etevan ryhmäkotiin. Muut asukkaat ovat kotoisin muilta paikkakunnilta. Tuttua lääkäriä ei pelätä Kotihoidon lääkäri Eva Kontula on reilun kahden vuoden ajan huolehtinut Janakkalan palveluasunnoissa asuvien kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollosta. Tämä järjestely on tuonut kauan kaivattua jatkuvuutta. Tuttu lääkäri on sekä asumispalveluiden hoitajille että asukkaille tärkeä. Päästään paremmin asian ytimeen, kun ei tarvitse jännittää ja lääkärillekin kehittyy vähän pelisilmää, hän kertoo. Erityisyydestä huolimatta kehitysvammaisuus ei saa rajata lääkärin ajattelua liikaa. Täytyy muistaa, että heille tulee esimerkiksi samoja ikääntymisen tuomia vaivoja kuin muillekin, mutta he eivät ehkä osaa niistä kertoa. Näitä asioita täytyy hoksata ja osata kysyä, Eva Kontula sanoo. Janakkalan Etevan toimipisteen terveydenhuoltomalli Ryhmäkodissa kotihoidon lääkärin ja henkilökunnan hyvä yhteistyö on onnistumisen lähtökohta. Kotihoidon lääkäri käy säännöllisesti ryhmäkodissa ja on tavoitettavissa viikoittain sovitun ajan puitteissa puhelimella. Kotihoidon lääkäri tekee lausunnot ja esimerkiksi kuntoutussuunnitelmat ohjaajien kanssa yhdessä. Röntgen- ja laboratoriopalveluissa käydään terveyskeskuksessa tavalliseen tapaan. Omalääkäri kysyy tarvittaessa erikoissairaanhoidosta mielipidettä hoidon tueksi. Tietojärjestelmä on antanut tähän hyvät mahdollisuudet. Potilaiden ei enää tarvitse lähteä vastaanotolle toiselle paikkakunnalle, kun konsultaatioyh teys toimii. Vaikeammissa käytös- ja lääkitysongelmissa haetaan lisäapua erikoissairaanhoidosta tai Etevan asiantuntijoilta moniammatillisen yhteistyön avulla. Vahva kunta on kaikille paras On mukava tunne, kun pärjää omassa kodissa ja arki sujuu. Kehitysvammaiselle henkilölle tämä kokemus on erityisen merkityksellinen. Yksilön autonomian edistämisellä ja itsenäisempää selviytymistä tukeviin palveluihin satsaamisella saavutetaan myös pitkän aikavälin kustannushyötyjä. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Markku Purolla on pitkä kokemus myös kehitysvammaisten terveydenhoidosta. Keuruun terveyskeskuksen johtavana lääkärinä luvuilla toimiessani elettiin ensin vahvaa laitosten aikaa, hän muistelee. Suojarinteen keskuslaitosta purettaessa perustimme Keuruulle oman kehitysvammaneuvolan, joka vastasi kuntaan muuttaneiden kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollosta. Itse toimin siellä perusterveydenhuollon lääkärinä, hän kertoo. Forssan terveyskeskus ja aluesairaala yhdistyivät Kun Markku Puro tuli Forssaan kuntayhtymäjohtajaksi vuonna 2001, Forssan terveyskeskus ja aluesairaala yhdistettiin. Kehitysvammaiset kuntalaiset saavat perusterveydenhuollon palvelunsa terveyskeskuksessa kuten muutkin. Sairaala erikoislääkäreineen saman katon alla hyödyttää heitäkin, sillä konsultaatiot ovat helppoja. Tarvittaessa järjestetään erityispalveluja vaativiin tilanteisiin, hän kertoo. Paras-hanke jäi puolitiehen Markku Puro on toiminut terveydenhuoltolakia valmistelleessa työryhmässä ja toimii nyt asiantuntijana sosiaalihuoltolakia uudistavassa työryhmässä. Hän on ollut myös useissa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, lasten psykososiaalisten palvelujen kehittämiseen ja kroonisten sairauksien terveyshyötymallin läpivientiin liittyvissä hankkeissa mukana sekä arvioinut kansallista terveyshanketta työryhmässä. Paras-hanke jäi hänen mukaansa eräiltä osin kesken. Osa Suomen erityishuoltopiireistä ja sairaanhoitopiireistä yhdistyi, osassa tehtiin muita ratkaisuja. Markku Puro viivähti hetken Forssan terveyskeskus-sairaalan kahviossa. Syntyi epätietoisuutta siitä, kuka vastaa esimerkiksi vaikeasti hoidettavien kehitysvammaisten henkilöiden hoidosta, hän arvioi. Epäselvyys johtuu osittain suomalaisesta järjestelmästä, jossa perusterveydenhuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat erillään. Vähemmän kuntia, enemmän integraatiota Markku Puron mielipide on, että Suomessa voisi olla vahvaa peruskuntaa. Ne voivat järjestää jopa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa samassa organisaatiossa. Vaativa erikoissairaanhoito järjestettäisiin viidessä erityisvastuualueessa, myös kehitysvammaisille, Markku Puro sanoo. Integraatio säästää rahaa, sillä tarvitaan vain yksi budjetti, yksi johtaja ja yksi tietojärjestelmä. Poliittinen kontrolli toimii helpommin, hoitopoluista tulee saumattomampia. Ikääntyneiden määrän kasvaessa tulevaisuudessa ei pidä yrittää tehdä kaikkea, vaan keskittyä olennaiseen. Otetaan päämääriksi yksilön autonomian lisääminen ja kotona pärjäämisen edistäminen silloin kun siihen on mahdollisuus. Käytetään hyväksi hyvinvointiteknologiaa ja yhteistyötä. Teksti ja kuva: Arja Liinamaa 6 Eteva

7 Teemana terveydenhoito Suunnitelmista ja kartoituksista apua arkeen Lääkäri Kirsi Niska Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksesta on valmistanut yhteistyössä Etevan konsultoivan sairaanhoitajan Kati Pakarin, Lammin terveysaseman palveluesimiehen Satu Aaltosen, ryhmäkodin esimiehen varahenkilön Helena Uusi-Illikaisen sekä fysioterapeutti Riikka Sorri-Vepsän kanssa hoitoprosessikuvauksen. Kuvaus on avuksi, kun Hämeenlinnan Jaakonkadulle muuttaa keväällä 2012 muun muassa Lammin yksiköissä aiemmin asuneita asiakkaita. He siirtyvät samalla kunnan järjestämän perusterveydenhuollon piiriin. Lääkärin työtä helpottaa myös se, että Etevan konsultoivat sairaanhoitajat tekevät asiakkaille terveyskartoituksia. Tietoa on riittävästi saatavilla kun potilas ensimmäisen kerran tulee vastaanotolle, Vanajan terveysasemalla työskentelevä Kirsi Niska mainitsee. Hoitajat terveyskeskuksessa täydentävät kartoitusta esimerkiksi tietoudella apuvälineistä ja fysioterapiasta, Satu Aaltonen lisää. Teksti ja kuva: Arja Liinamaa Konsultoiva sairaanhoitaja Kati Pakari ja Lammin terveysaseman palveluesimies Satu Aaltonen olivat mukana suunnittelemassa hoitoprosessikuvausta Etevan ja Hameenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen välille. Psykiatrisiin lääkkeisiin turvautumista on harkittava tarkasti Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen ja Etevan toimipisteen terveydenhuoltomalli pähkinänkuoressa Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen vastuulla: Omalääkärit hoitavat oman alueensa asiakkaat. Asumispalveluissa asuvien reseptit uusitaan apteekin kautta. Kotikäynti kuukausittain Jaakonkadun ryhmäkodissa mm. vuositarkastuksia, kuntoutussuunnitelmia, palvelupyyntöjä ja konsultointeja varten. Puhelinaika viikottain. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja neuvoo, ottaa joitakin laboratoriokokeita ja arvioi hoidon tarpeen akuuttitilanteissa. Fysioterapeutti lainaa apuvälineitä. Eteva kuntayhtymän vastuulla: Konsultoiva sairaanhoitaja luo terveyskartoituksen tietyille asiakkaille, arvioi hoidon tarvetta, antaa neuvontaa henkilökunnalle sekä toimii yhteyshenkilönä, asiantuntijana ja laadunvarmistajana. Yksikössä työskentelevä sairaanhoitaja toimii yhteyshenkilönä. Hoitaa akuuttteja laboratoriokokeita ja tarkistaa vastaukset. Tekee ja päivittää terveyskartoituksen ja toimittaa sen omalääkärille ennen vuositarkastusta. Fysio-, toiminta-, puhe-, musiikki ja seksuaaliterapeutit, psykologi ja tukitiimit ovat yhteistyössä terveyskeskuslääkärin kanssa kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä. Kehitysvammaisten psykiatrisia ongelmia on perinteisesti hoidettu runsaalla lääkityksellä. Lääkkeitäkin tarvitaan, mutta ne eivät saa olla ensisijainen ratkaisu. Ilman oikeaa diagnoosia ei pidä aloittaa lääkitystä, toteaa psykiatri Terhi Koskentausta. On tarkistettava, että potilas tulee ympäristössään ymmärretyksi ja saa viestinsä perille. Esimerkiksi tuen tarpeen arviointiväline SIS on hyvä apu. Ei tarjota sellaista, mitä henkilö ei tarvitse, eikä jätetä ilman sitä, minkä hän tarvitsee! Mietitään asiakkaan arkea ja ympäristöä. Millä tavoilla esimerkiksi autismikirjon henkilöä ohjataan, ettei hän hermostu? Käytetäänkö kuvilla rakennettuja päiväohjelmia, joilla voi ennakoida tulevaa? Käytetäänkö tarinoita, tunnekortteja tai keskustelumattoja? Onko hänellä mahdollisuus valita arkisia asioita, tarvittaessa tuetusti? Sen sijaan, että muovataan lääkkeillä kehitysvammaista ihmistä, muokataankin ympäristöä ja vuorovaikutusta. Haastavan käytöksen sijaan puhutaan haastavista tilanteista, Terhi Koskentausta tiivistää. Psyykkisten oireiden takana voi olla myös somaattinen sairaus tai lääkkeiden haittavaikutus. Joskus tasapaino on tärkeintä vuosikymmeniä kestäneen runsaan lääkityksen purkaminen on usein haittavaikutuksia rasittavampi kokemus. Psykiatrinen hoito vahvistumassa Tavoitteena on saada kehitysvammaisille yhdenvertaiset psykiatriset palvelut. Terhi Koskentausta toimii HYKS:n kehitysvammapsykiatrian yksikön kautta Etevan Hämeenlinnan, Lahden ja Keravan tukikeskuksien psykiatrina. Vireillä on neuvottelut toisen, avohoidon puolella toimivan psykiatrin palkkaamiseksi. Teksti ja kuva: Arja Liinamaa Psykiatri Terhi Koskentaustan työhuone on Virvelinrannan tukikeskuksessa, koska täällä toimii moniammatillinen työryhmä. Asiantuntijat selvittävät yhteistyössä, miten asiakkaiden psyykkistä tilaa voidaan parantaa Eteva 7

8 Askolan toimintakeskus Askolassa kaikki ovat osa yhteisöä Etevan toimintakeskus on otettu Askolassa hyvin vastaan. Työja päivätoiminnan asiakkaille on löytynyt työtä sekä kunnalta että yrityksistä. Askolan kunnanvirastossa avotyössä työskentelevät Petri ja Elina varmistavat, että arkistot ja asiakirjat pysyvät järjestyksessä. Mapitan kunnantalolla kunnan työntekijöiden työvuorolistoja ja viranhaltijapäätöksiä. Aloitin työt elokuussa ja tykkään olla siellä, Petri sanoo. Mapittaminen on keskittymistä vaativaa puuhaa, mutta työ tekijäänsä opettaa. Olen oppinut työvuorolistojen mapittamisen ja se sujuu hyvin. Jatkossa haluaisin tehdä kunnantalolla töitä useamminkin, Petri kertoo. Petrin työkaverina on Elina, joka rei ittää ja mapittaa asiakirjoja. Tänään järjestin niitä myös aakkosjärjestykseen. Työ on ollut kivaa ja muut ihmiset työpaikalla vaikuttavat mukavilta, Elina sanoo. Joskus myöhemmin haluaisin työskennellä eläinten parissa ja hoitaa kotieläimiä. Olen hyvin eläinrakas, Elina jatkaa. Syksyn ajalta heille on jäänyt mieleen erityisesti kunnanviraston toimistosihteeriltä saadut kiitokset hyvin tehdystä työstä. Toimistosihteeri totesi, että Elinan ja Petrin apu on ollut korvaamatonta arkistointitöissä. Oppia puolin ja toisin Etevan työ- ja päivätoiminta alkoi Askolassa elokuussa 2011 heti toimintakeskuksen avauduttua. Asumispalvelujen ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin, kirkonkylän keskustaan valmistuneisiin asuntoihin Mäntyrinteeseen toukokuussa Kunnanjohtaja Esko Rautiaisen mukaan Eteva on ollut erittäin tervetullut Askolaan. Yhteistyö on ollut alusta saakka mutkatonta ja helppoa. Etevan asiakkaat ovat osa Askolan yhteisöä. He käyvät esimerkiksi syömässä toimintakeskuksen kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan koulun ruokalassa, Rautiainen kertoo. Marraskuussa järjestetyssä toimintakeskuksen avointen ovien päivässä Rautiainen korosti, että Etevan asiakkaiden läsnäololla on ollut kasvattava vaikutus. Näin kaikki tottuvat olemaan tekemisissä toistensa kanssa. Mielestäni yksi sivistyneen yhteiskunnan mittari on se, kuinka kaikki ihmiset otetaan osaksi yhteisöä. Riitta Oksan ja Esko Rautiaisen mukaan Eteva on saanut Askolassa hyvän ja positiivisen vastaanoton. Etevan asiakkaat ovat olleet mukana esimerkiksi koulun itsenäisyyspäivän juhlassa sekä joulujuhlassa, he kertovat. 8 Eteva

9 Yhteistyö on ollut alusta saakka mutkatonta ja helppoa. Etevan asiakkaat ovat osa Askolan yhteisöä. Tilat tehokkaassa yhteiskäytössä Toimintakeskus sai tilat Askolan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä. Päivällä tiloissa on toimintakeskus ja iltaisin kuvataidekoulu. Aikaisemmin kuvataidekoulu toimi päivähoidon kanssa samassa rakennuksessa, mutta tarvitsimme päivähoidolle lisää tilaa. Nyt kuvataidekoulu sai samalla itselleen uudet, valoisat ja toimivat tilat. Eteva on tiloissa vuokralaisena pitkä aikaisella vuokrasopimuksella. Ratkaisu on erittäin toimiva ja kustannustehokas. Se hyödyttää kaikkia osapuolia, Rautiainen kertoo. Etevan asumispalvelut puolestaan sijaitsevat kunnan palvelukeskusta vastapäätä. Näin molemmat voivat hyödyntää yhdessä esimerkiksi ruokahuollon ja kiinteistönhuollon palveluja, Rautiainen kuvaa. Työtä kunnalta, kaupasta ja yrityksistä Työ- ja päivätoiminnan asiakkaille on löytynyt Askolasta työtehtäviä kunnanviraston lisäksi paikallisesta ruokakaupasta, sosiaalitoimistosta sekä Monninkylän koululta. Lisäksi kuvataidekoulu ostaa siivouspalvelun toimintakeskukselta. Esimerkiksi ruokakaupassa hyllytämme tavaroita kaksi kertaa viikossa ja siivoamme piha-aluetta kolme kertaa viikossa. Lisäksi kokoamme paikalliselle yritykselle alihankintatyönä tuttipulloja toimintakeskuksessa. Jatkossa menemme todennäköisesti kokoamaan tuttipulloja yritykseen paikan päälle, toimintakeskuksen ohjaaja Riitta Oksa kertoo. Aluksi kiersin paikallisissa yrityksissä esittelemässä Etevaa ja kertomassa keitä olemme, mitä teemme ja kuinka työtoiminta toimii. Kun sana lähti kiertämään, Monninkylän koulun kuraattori soitti meille ja pyysi asiakkaitamme koululle töihin silppuamaan papereita, Oksa sanoo. Omat toiveet huomioon Työ- ja päivätoiminnassa on Askolassa mukana 14 asiakasta ja viisi ohjaajaa. Asiakkaat tekevät töitä toimintakeskuksen ulkopuolella yleensä aamupäivisin 1,5 tuntia kerrallaan. Ohjaajan tuki työtehtävissä ja työmatkoilla on välttämätön. Riitta Oksan mukaan Askolan toimintakeskuksen asiakkaat toivovat ennen kaikkea mahdollisuutta tehdä avotyötä toimintakeskuksen ulkopuolella. Toimintamme lähtökohtana ovat aina asiakkaidemme omat tarpeet, toiveet ja Askolan kunnanvirastossa kaksi kertaa viikossa työskenteleville Petrille ja Elinalle työpäivät ovat viikon kohokohtia. unelmat. Kysymme heiltä itseltään, mitä he haluaisivat tehdä, ja annamme heille mahdollisuuden yrittää ja kokeilla. On tärkeää että jokaisella on mahdollisuus myös epäonnistua. Esimerkiksi uusia työtehtäviä harjoitellaan kuukauden ajan, jonka aikana katsotaan, kuinka asiat sujuvat, Oksa kuvaa. Teksti ja kuvat: Jukka Muukkonen Eteva 9

10 Laitoshajautuksen jälkeen Haloo ei ole pahasta Elämmekö eristävässä yhteiskunnassa, vai pystyykö se aidosti ottamaan keskuuteensa erityisryhmiä? Toisaalta, miten laitoshajautus tehdään niin, ettei laitoksiin kertynyttä osaamista hukata? Miksi kehitysvammapsykiatriaan erikoistuneissa Etevan tukikeskuksissa ei tarvita lepositeitä? Mitä ihmettä yhteisöosaaminen tarkoittaa? Etevan johtavan lääkärin virasta eläkkeelle jäävä Markku Lorentz tietää, miksi laitoksista piti ja pitää päästä eroon. Hiljakkoin eräs laitoksesta ryhmäkotiin, uuteen kotikuntaansa muuttanut henkilö synnytti erikoisella ulkomuodollaan, kuuluvalla ääntelyllään ja impulsiivisilla edesottamuksillaan melkoisen haloon. Lähipiiri kauhisteli, että kuinka tällainen kummallinen laitosasiakas tänne muuttaa, ei hän tähän paikkaan sovellu, tämähän on ihan tavatonta, Lorentz muistelee. Maallikon mielestä ratkaisu saattaisi olla, että laitos pystytettäisiin uudelleen ja tämä rauhanhäiritsijä suljetaan sen seinien sisään. Mutta katoaisiko ongelma tämän jälkeen? Ei, laitoksessa ongelma vain muuttaa ilmenemispaikkaansa. Se siirtyy yksilön ja hänen ympäristönsä väliltä suljettuun ympäristöön ja yksilön sisäiseksi. Lääkkeellisesti ja lääkärin määräysvaltaan kuuluvin rajaavin toimenpitein pystytään käyttämään eettisesti hyvinkin arveluttavia toimenpiteitä. Asiat, jotka normaaliyhteiskunnassa eivät olisi mahdollisia, saattavat muuttua laitosympäristössä hyväksyttäviksi, Markku Lorentz määrittelee. Hän myöntää salaisesti huutaneensa hurraata, kun hämminkiä asukkaan 10 Eteva

11 Laitoshajautuksen jälkeen käytöksestä uudella asuinpaikkakunnalla koettiin ihmisen tarpeet muuttuivat näkyviksi. Toki tällainen tilanne on monesti raskas. Mutta tässä on hienoa se, että erilaisuuden mukanaan tuomat asiat tulevat näkyviin yhteiskuntaan. Näin pitääkin olla. Näkyminen on avoimuuden mitta suljetussa ympäristössä ja rajaavassa kulttuurissa tämä problematiikka on näkymätöntä ja menettelytavat helposti vääristyvät. Syntyy helposti virhenäkemys, että ongelma hoitui, vaikka hoituminen on näennäistä, piiloon siivoamista. Laitoshoito rakennettiin hyvässä tarkoituksessa, mutta lopulta huomattiin, että sillä on todellisuuden luonnetta rajaava ominaisuus. Muutos onkin välttämätön. Yksikkökustannukset on hyväksyttävä Laitokset ovat tuntuneet hyvältä muun muassa siksi, että ne vievät vammaisuuden pois näkyvistä eivätkä vaikuta maksavan liikaa. Laitoksen päiväkustannus näyttää pieneltä, jos sitä tarkasteltaessa ei oteta huomioon, kuinka kauan ihmisen elämä jatkuu, Markku Lorentz sanoo. Esimerkiksi Etevassa yksikkökustannus näyttää kalliilta varsinkin psykiatrista hoitoa tarvitsevien tukikeskustoiminnassa. Keskimääräinen hoitojakso ei kuitenkaan kriisipaikoissa ole pitkä, ja muu asuminen ja toiminta on järjestetty pienissä yksiköissä omilla paikkakunnilla, edullisemmassa palvelussa. Miten kevyempi hoitoympäristö on mahdollista? Kun hoito on asianmukaista, asiakas saattaa pärjätä kevyemmässä hoitoympäristössä. Pärjäämistä tuetaan etsimällä asiakkaan omaa tahtoa yksilökeskeisen työskentelyn avulla. Samalla henkilön saamat tuen muodot monipuolistuvat. Ei käytetä vain perinteisiä asuntola-päiväsali-toimisto-ympäristöjä vaan ympäristöt ovat monimuotoisia kuten tavalliset koditkin. Asukkailla on mahdollisuus toimia päivittäin samoissa kaupoissa-toreilla-kirjastoissanuorisotaloilla, missä muutkin ihmiset toimivat, Markku Lorentz sanoo. Osaaminen talon sisäiseen järjestelmään Vaikeimminkin vammaisten henkilöiden ongelmat ovat ratkaistavissa hänen omassa elämänympäristössään, johon siirretään riittävä määrä osaamista ja resursseja. Markku Lorentz Etevan johtava lääkäri Paraneeko maailma, kun yhteiskunta ottaa erityisryhmät keskuuteensa? Kokemukset kansainvälisessä mittakaavassa ovat, että jos tämä tehdään hyvin, se lisää hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Mutta jos se tehdään huonosti, on tullut isoja ongelmia. Koskaan ei pidä unohtaa laitoksessa sijainnutta osaamista. Sitä on ollut niin perusarjessa tukemisessa, eri alojen asiantuntijoiden työssä ja lääketieteessä. Osaamista pidä lopettaa ja hävittää vaan haasteena on siirtää osaaminen osaksi uutta rakennetta. Ei ole mitään takuuta siitä, etteikö 2010-luvullakin ryhdyttäisi perustamaan uusia laitoksia. Laitos on osittain palveluntuottajien pään sisällä. Osaaminen ratkaisee, nimenomaan palvelujen tuottajan sisäinen osaamisen kehittäminen ja ylläpito. Ammattikoulutuksen päälle tarvitaan pätevyyttä kasvattava sisäinen osaamisen kehittämisjärjestelmä, joka Etevassa on hyvässä vaiheessa. Se sisältää talon omien koulutusten lisäksi esimerkiksi sähköisin neuvotteluyhteyksin ylläpidettyä konsultaatiota ja vertaistukea. Tällä tavoin vaikka kaikki Etelä-Suomen ryhmäkodit voivat kokoontua videoyhteyden ääreen opiskelemaan, säästetään rutkasti matka- ja sijaiskuluja. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa oppimisprosesseja muokataan tutkinnoiksi kelpaaviksi sekä tuottamaan opinnäytteinä uutta tietoa opiskelun ja kehittämisen tueksi. Lähihenkilöiden osaavuutta on syytä tukea kaikin mahdollisin tavoin. Vaikeatkin vammat tavalliseen ympäristöön Etevassa on varauduttu siihenkin, että psykiatrisina kriisikeskuksina toimivat tukikeskukset eivät toimi samalla periaatteella maailman tappiin. Kun intensiivihoidon yksiköitä rakennetaan, niiden on oltava valmiita muuttumaan. Esimerkiksi rakennuksia on voitava käyttää muuhunkin tarkoitukseen myöhemmissä vaiheissa. Markku Lorentz pitää Päivi Karvosen vuosina johtamaa Hothat-erityisosaamishanketta ansiokkaana suunnan näyttäjänä. Tämän projekti käynnisti nykyiset Etevan tukikeskukset. Tukikeskusvaihetta nähdään tarvittavan vielä aika pitkäänkin. Mutta kuten psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen tavoitteena olevan vaiheen mallinsi: pääosin vaikeimminkin vammaisten henkilöiden ongelmat ovat ratkaistavissa hänen omassa elämänympäristössään, johon siirretään riittävä määrä osaamista ja resursseja. Osaamisen kannalta tämä kuitenkin on sitoutumista vaativa vaihe. Etevassa kehitetään parasta aikaa tällaista toimintamallia psykiatrisen konsultoivan sairaanhoitaja Petra Parikan käynnistämässä hankkeessa. Yhteisöosaaminen on tärkeä osaamisen laji. Vaikeimmin vammaisten palvelusta vastaavassa yhteisössä ei voi olla pelkkiä yksilöitä. Henkilökunnankin pitää tunnistaa, että toi jäi yksin tai nyt täällä on klikkejä ja nämä hoitaa asiakasta omalla tavallaan, nuo omalla tavallaan Yhteisön on päätettävä, että kaikki tehdään yhdessä, tähän sitoudutaan yhteisellä ammattitaidolla. Teksti Arja Liinamaa Kuvat Arja Liinamaa (kuva vasemmalla) ja Pentti Paulasto (kuva ylhäällä) Eteva 11

12 Etevan toimintatavat Etevan uusi autismikäsikirja on julkaistu Loppuvuodesta 2011 julkaistiin uusi Etevan autismikäsikirja, joka on laadittu asumis-, työ- ja päivätoiminnan ja erityispalvelujen yhteisen työryhmän työnä. Käsikirjaan on koottu autismikuntoutuksen perusteet, ja sen on tarkoituksena toimia niin henkilökunnan perehdytysmateriaalina kuin myös toiminnan laadun arvioinnin välineenä. Käsikirjaan on koottu autismikuntoutuksen perusteet ja toimintamallit koskien autismin kirjoa, kommunikaatiota, aistitiedon käsittelyä, struktuureja, sosiaalista vuorovaikutusta ja haastavaa käyttäytymistä. Se antaa tiivistetyssä muodossa ajankohtaista tietoa autismikuntoutuksen perusasioista, jotka kaikkien autismikirjon henkilöiden kanssa toimivien työntekijöiden pitäisi tietää ja myös arjessa huomioida. Käsikirjassa on kuvattu uuden työntekijän perehdytyksen sisältö, ja tarvittavat tiedot ja taidot, jotta autismikuntoutusta pystyy Etevan yksikössä tekemään. Siinä on myös lueteltu yksikölle asetettavat perusedellytykset tuloksekkaalle työlle (esim. henkilöstön koulutus, tietojen päivitys, resursointi, tilat jne.). Käsikirja on tarkoitus toimia näin myös Etevan toiminnan laadun arvioinnin välineenä. Autismikirjon henkilöille tarkoitettujen asumisen ja työ- ja päivätoiminnan tuotteiden arjen käytäntö tulisi olla käsikirjan mukaista. Käsikirjan pohjalta on tehty laatukriteeristö asumiselle ja työ- ja päivätoiminnalle, jonka perusteella on jo arvioitukin autismipainoitteisia yksiköitä. Käsikirja on jaettu kaikille Etevan yksiköille esimiesten kautta, ja se on myös luettavissa intrassa. Käsikirja on herättänyt laajaa kiinnostusta myös Etevan ulkopuolella ja sitä on saatavissa Etevan infosta edulliseen hintaan. Oili Sauna-aho Section 1. Support Needs Scale, continued Circle the appropriate number (0 4) for each measurement. (See rating key.) Complete ALL items, even if the person is not currently performing a listed activity. Add the scores across to get a Raw Score. Add the Raw Scores down to get a Total Raw Score. Tuen tarpeen arviointiväline SIS Protection and Advocacy Activities Section 2. Supplemental Protection and Advocacy Scale Circle the appropriate number (0 4) for each measurement. (See rating key.) Complete ALL items, even if the person is not currently performing a listed activity. Add the scores across to get a Raw Score. Rank the Raw Scores from highest to lowest (1 = highest). Enter the four highest ranked activities (1 4) and their scores on the SIS Profile. Frequency Daily Support Time Type of Support 1. Advocating for self 0 1O O O Managing money and personal 0 1O O O2 3 4 finances 3. Protecting self from exploitation 0 1O O O Exercising legal responsibilities 0O O O Belonging to and participating in 0 1 O O O self-advocacy/support organizations 6. Obtaining legal services O O O Making choices and decisions 0 1 O O O Advocating for others Esimerkki osoitteesta löytyvästä SIS-mallin käytöstä. O O O Raw Scores Rank Raw Scores from highest to lowest List the four Protection and Advocacy Activities with the highest Raw Score (from highest to lowest) on the SIS Profile, on page 8, Section 2. Part F: Social Activities Frequency Daily Support Time Type of Support Raw Scores 1. Socializing within the household O O O Participating in recreation/leisure 0 1 SIS (Supports Intensity Scale) O on on tarkoitettu O yli 16-vuotiaille, O activities with others mutta 5 kehitteillä on myös lasten versio. AAIDD:n 3. Socializing vuonna outside the 2004 household kehittämä 0 1 YKSajatteluun 4. Making and perustuva keeping friendstuen intensiteetin O Menetelmässä O O O O Ohaastatellaan kahta 2 arviointiväline. 5. Communicating with Se others on about laajasti 0USA:ssa, 1 O2 3 4 vammaisen 0 1 O2 3 henkilön Okanssa päivittäin personal needs 6 Hollannissa ja Espanjassa käytetty menetelmä ja käännetty myös monille O toimivaa työntekijää, omaista, ystävää ja 6. Using appropriate social skills 0 muille tietenkin O myös vammaista O henkilöä 3itse- ään. O Engaging in loving and intimate 0 kielille mm. ranskaksi ja italiaksi. O Arvioitsija tekee O relationships kuitenkin itse 3tieto- jen 0 Opohjalta lopullisen 4 0 O1 arvion Tarkoituk Vammaisen Engaging in volunteer henkilön work tuen tarvetta 0 O1 2 arvioidaan mittarissa tiheyden, päivittäisen sena on saada muihin vertailtava, mitat- 3 4 TOTAL Raw Score tuen tarpeen määrän sekä tukityypin tava arvio hänen tuen Social Activities ja avun tarpeestaan. 27 SIS Profile, on page 8, Section 1A, Part F, Social Activities mukaan, ja arvioinnissa Enter huomioidaan the Raw Score (max. = 93) on the henkilön käyttämät apuvälineet. Arviointi Arvioinnissa huomioidaan hänen tavoitteensa (YKS) ja toimintakykynsä nykyisessä ympäristössään. Haastatellen käydään läpi 6 elämänaluetta (koti, yhteisö, oppiminen, työ, terveys ja sosiaaliset suhteet), joissa tuen tarve määritellään. Lisäksi arvioidaan erikseen asioiden hoitoon ja oman turvallisuuteen tarvittava tuki. Kolmas osa mittaria koskee hoidollisia ja erityisiä käyttäytymiseen liittyviä tuen tarpeita. SIS on alustavasti Etevassa käännetty ja yhdessä Psykologien Kustannuksen kanssa suomenkielinen versio on tulossa. Käytännön kokemuksia on myös alkanut kertyä. Aiemmin tämäntyyppistä arviointimenetelmää ei Suomessa ole ollut. Menetelmät ovat kohdistuneet toimintakyvyn arviointiin, josta ei voi suoraan tehdä päätelmiä henkilön tuen tarpeesta. Tarkoituksena on, että jatkossa myös asumisen ja työ- ja päivätoiminnan tuotteistus perustuisi tämäntyyppiseen arvioon. Oili Sauna-aho Lisätietoja: oili.sauna.aho@eteva.fi carina.lusikka@eteva.fi Tilaukset: info@eteva.fi 12 Eteva

13 Etevan toimintatavat Maarit Hytönen ja Hanna Kettunen kokeilivat Lyncyhteyttä Virrenkulman ryhmäkodissa. Kasvot näkyviin ja viestit turvatuiksi Lync ja suojattu sähkö posti antavat uuden välineen yhteydenpitoon asiakkaille ja työntekijöille. Hanna Kettunen asuu Keravan Virrenkulman ryhmäkodissa. Olen jo 24-vuotias, aikuinen. Tämä on minun kotini, minulla on omia juttuja. Mutta on minulla joskus vähän ikävä äitiä, silloin soitan ja kysyn, miten menee, Hanna kertoo. Puhelinlinjan päässä on usein myös poikaystävä. Oon toivonut, että saisin oman tietokoneen, laittaisin Mikalle sillä viestiä, Hanna kertoo. Hannan toive toteutuu osittain, kun Etevassa kevään kuluessa saadaan käyntiin Lync-ohjelman käyttö. Hanna, kuten muutkin Virrenkulman asukkaat, voivat tulla toimiston koneelle, avata Lync-yhteyden toisaalla asuvan ystävänsä tai perheenjäsenensä kanssa ja puhua videopuhelun. Sehän on melkein kuin olisi kasvotusten. Videoyhteys antaa erityisen hyvän mahdollisuuden asiakkaan yhteydenpitoon läheistensä kanssa silloin, kun asiakas kommunikoi viittomien tai kuvien avulla. Omaiselta tuli aloite Ohjaaja Maarit Hytönen kertoo, että aloite videopuheluihin tuli Virrenkulmaan viime vuonna asiakkaan omaiselta. Erään asukkaan sisko oli ulkomailla vaihdossa ja kysyi, voisiko Virrenkulmasta puhua siskon kanssa skype-puhelun. Se ei ollut mahdollista, joten onneksi Lync-videopuhelut korjaavat asian, Maarit sanoo. Vaivaa säästyy turvallisesti Etevassa syksyllä käyttäänotettu Microfoft Lync -ohjelma toimii Etevan tietokoneiden välisissä videoneuvotteluissa sekä ulkopuolisten koneiden kanssa, kun Etevan käyttäjä lähettää kutsun vi- deoneuvotteluun, kertoo Etevan tietohallintopäällikkö Saku Salonen. Videoneuvottelu on mahdollistanut etäkokouksia, joissa osallistujia voi olla useita kerralla ja mukana myös henkilöitä Etevan ulkopuolelta. Kulut pienenevät, kun matkustaminen vähentyy. Lyncin käyttö on helppoa: vastaanottaja avaa sähköpostitse saamansa kutsulinkin ja yhteys on valmis. Lyncin avulla voidaan myös suojatusti jakaa oma tietokoneruutu toisen kanssa. Näin voidaan muokata asiakirjaa ja muutokset näkyvät reaaliaikaisesti. Lync-yhteyksiä tullaan hyödyntämään myös ohjelmien etätuessa. TIedon suojaaminen on tärkeä ominaisuus Lyncissä, siksi sen kehittäminen ja soveltaminen ei tapahdu hetkessä. Helpotusta yhteydenpitoon on luvassa myös sähköpostin käytössä. Etevassa on otettu käyttöön suojattu sähköpostijärjestelmä, josta tiedotetaan keskustelukumppaneille erikseen. Teksti ja kuva: Arja Liinamaa Eteva 13

14 Tukea elämänlaatuun Liike-elämä ja yleishyödyllisyys kohtaavat EU-hankkeessa Pirjo Strandén-Bagans Leipomo Linzissä Itävallassa oli Grundtvig-hankkeen seminaarin tutustumiskohteena viime kesänä. Eteva on hyväksytty suomalaiseksi partneriksi Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kuuluvaan EU-hankkeeseen Common way: bridging the gap between profit and non-profit organizations for integrated employment. Hanke on osa Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Tavoitteena on kehittää sosiaalisektorilla toimivien yleishyödyllisten organisaatioiden ja liike-elämän yhteistyötä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisessä. Hankkeen kautta lisätään henkilökunnan osaamista, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä rohkaistaan yhteistyötä sosiaalisektorin toimijoiden ja liike-elämän välillä. Tällä tavoitellaan sosiaalista ja taloudellista hyötyä vammaisille ja muille osatyökykyisille. Tavoitteisiin pyritään osaamisen jakamisen kautta. Hyvät esimerkit auttavat henkilökuntaa löytämään innovatiivisia yhteistyön muotoja. Tavoitteena on rohkaista sosiaalisektorin ja liiketoiminnan välille kehittyvää yhteistyötä, joka johtaa taitojen kehittymiseen ja kestäviin työmahdollisuuksiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda vammaisille henkilöille enemmän ja parempia työpaikkoja sekä lisätä tietoisuutta vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista työelämässä. Yhteyshenkilö: Pirjo Strandén-Bagans Koordinaattori: Symbiosis Foundation, Unkari Kumppanimaat: Itävalta, Unkari, Tsekki ja Iso-Britannia Projektin tuotokset: 1. Käsikirja hyvistä käytännöistä 2. Ohjeita henkilökunnan kouluttamiseen, jotta heillä olisi välineitä hallita sektoreiden välistä yhteistyötä. Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. Tikoteekki tukee puhevammaisten viestintää Sirkku Ruusuvuori Tikoteekki on osa Etevan Kommunikointipalveluja. Se kuuluu valtakunnalliseen Tikoteekki-verkostoon ( Kehitysvammaliiton Tikoteekki on perustettu vuonna Vuosien myötä Suomeen on perustettu Kehitysvammaliiton tuella kymmenkunta alueellista Tikoteekkia. Tikoteekkien toiminta-ajatuksena on tukea puhevammaisten henkilöiden viestintää puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikointikeinoilla (AAC) sekä vammaisten henkilöiden tietokoneen käyttöä. Kommunikoinnin apuvälineitä ovat kuvia tai kirjoitusta hyödyntävät yksilölliset apuvälineet sekä yksi- tai useampiviestiset puhelaitteet. Apuvälineeksi voidaan tarvita myös tietokone lisälaitteineen. Esimerkiksi monet vaikeavammaiset henkilöt tarvitsevat tietokoneen apuvälineeksi työhön, päivittäisten asioiden hoitamiseen, toiminnan välineeksi ja/tai tiedonvälitykseen. Tikoteekistä saa apua sopivan ohjaintavan, ohjelmien ja tarvittavien oheislaitteiden arviointiin. Apuvälineiden valinta edellyttää yksilöllistä arviointia ja kokeilujaksoa ennen hankintasuositusta. Etevan Tikoteekin toiminnan maantieteellinen painopiste on tällä hetkellä Päijät-Häme, missä viime vuodesta lähtien Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (PHSOTEY) Kuntoutuskeskus on ostanut tarvitsemansa kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalvelut Etevalta. Lasten ja nuorten Tikoteekkipalvelut painottuvat lastenneurologian osastokuntoutusjaksoille Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Aikuisasiakkaiden palvelut toteutetaan useimmiten asiakkaan omissa yhteisöissä. Etevan Kommunikointipalveluissa työskentelevät puheterapeutit Johanna Kaario, Milla Perttola ja Sirkku Ruusu- Sähköpyörätuolilla ajetaan virtuaalisesti; ohjelmana on SimWheel ja ohjaimena joystickhiiri, joka on upotettu pöytälevyyn paikallaan pysymisen varmistamiseksi vuori, AAC-ohjaajat Pia Pulkkinen ja Ilpo Romppanen sekä toimintaterapeutti Hanna Keränen. Lisätietoja: tietoa/ puhevammaisuus 14 Eteva

15 Ajankohtaista Arkkitehtikuvio oy Ouyen kunta 51 prosenttia. Taloon muuttaa Etevan lisäksi Mäntsälän kunnan sosiaalija terveystoimen toimintoja. Yhteinen toimistorakennus tuo kustannussäästöjä, lisää joustavuutta tilojen käytössä ja parantaa yhteistyömahdollisuuksia kunnan kanssa, sanoo Markku Lehtimäki rakennuttajana toimivasta Uudenmaan Vammaispalveluista, joka rakennuttaa ja omistaa kaikki Etevan toimitilat. Einontien tilojen jatkokäyttö on vielä osittain selvitettävänä. Tiloja käytetään muuton jälkeen muun muassa Etevan työtoimintaan. Teksti: Jukka Muukkonen Etevan hallinto uusiin toimitiloihin syksyllä Jukka Muukkonen Etevan hallinto muuttaa syksyllä 2012 uusiin toimitiloihin Mäntsälän keskustaan Karhukuja 1:een. Uusien toimitilojen peruskivi laskettiin maahan 20. syyskuuta. Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Uusiin tiloihin muuttaa ensi syksystä alkaen noin 50 etevalaista. Taloon tulee toimistotiloja, päätearkisto sekä neuvottelu- ja IT-työskentelytiloja. Muuton myötä Etevan hallinto saa tarkoituksenmukaiset ja toimintaan paremmin soveltuvat tilat. Nyt voimme keskittää hallinnon, talous- ja henkilöstöhallinnon, johdon sekä IT-palvelujen toiminnot yhteen paikkaan, Eteva kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Martti Syväniemi sanoo. Uudella nelikerroksisella toimistotalolla on kokoa yhteensä 2900 neliötä. Etevan käyttöön tulee toimistotiloja 1300 neliötä sekä yhteiskäyttötiloja 380 neliötä. Eteva kuntayhtymän tytäryhtiö Uudenmaan Vammaispalvelut omistaa kiinteistöyhtiöstä 49 prosenttia ja Mäntsälän Hallituksen puheenjohtaja Martti Syväniemi peruskiven muuraustilaisuudessa. Olkaa ylpeitä kehityksestänne Suomi on tuttu paikka Euroopan vammaispalvelutuottajien järjestö EASPD:n belgialaiselle pääsihteeri Luk Zelderloolle. Olen ollut useita kertoja Suomessa sekä työn että loman merkeissä. Luontonne on hieno. Ja tunnustettava on, että palvelut on Suomessa hyvin järjestetty, Luk toteaa. Yksi asia, jota hän on voinut Suomessa seurata kansainvälisin silmin, on laitospurku. Tätä tärkeää kehitystä tapahtuu muuallakin kuin Suomessa. Belgiassa, Hollannissa, Englannissa, Irlannissa ja Ranskassa community living on kuuma yhteiskunnallinen keskustelun aihe. Vammaispalvelujen tulee perustua ihmisten omiin taipumuksiin ja sosiaaliseen verkostoon. Haluamme tuoda tuen ihmisten luo, emme enää viedä ihmisiä tuen luo, Luk Zelderloo kertoo. Suomessa voidaan olla ylpeitä siitä, että päättäjät ovat vauhdittaneet tätä kehitystä, hän kehottaa. Eräässä asiassa Suomessa hänen mukaansa kuitenkin olisi parantamisen varaa. Vammaisten henkilöiden elämänlaadun pitäisi kuitenkin olla asuinkunnasta riippumaton asia. Kunnille tarvittaisiin yleinen vammaispalvelujen laadunvarmistusjärjestelmä. Ei valtion sanelema, vaan itsenäisten kuntien yhteistyössä tuottama palvelustandardi. On myös tärkeää, ettei tiukassa taloustilanteessa karsittaisi ennalta ehkäisevistä palveluista. Ne maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa. Viestini Suomen päättäjille onkin, että pitäkää sitoutuminen, jota olette näyttäneet laitospurussa, korkealla tasolla, ja saattakaa prosessi päätökseen hallitusti! Ja olkaa yhteydessä, jos kaipaatte tietoa meidän kokemuksistamme. Teksti: Arja Liinamaa Nikolas Papageorgiou. Luk Zelderloo on European Association of Service Providers for Persons with Disabilities -järjestön pääsihteeri. Eteva kuntayhtymä on EASPD:n jäsen Eteva 15

16 Kuvat: Arja Liinamaa Gallup Mitä jäi mieleen Etevan Tilaajapäivistä? Kolme osallistujaa kertoo, mitä ajatuksia tilaisuus jälkikäteen on herättänyt. Jaakko Heinimäen kertomus Italiaan perustetusta ravintola Gli Amicista antaa aihetta miettiä meidän toimintaamme. Miten paljon voi saada aikaiseksi, jos on tahtoa! Petra Wariksen puheenvuoro autismista antoi näkemystä, kuinka palveluja voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeisiin sopivaksi. YKS-ajatteluun tulisi pyrkiä kaikkien asiakkaiden kanssa myös kuntien omissa palveluissa. Asiakkaan ääni pitää saada paremmin kuuluviin niin, että siitä tulee aidosti uusi tapa toimia. Ei siis työtapa, joka rakentuu edellisen päälle ja näin tuo lisäkustannuksia. Toivotaan, että Eteva on suunnannäyttäjä kustannustehokkaalle, laadukkaat palvelut turvaavalle toiminnalle. Mikaela Westergård Vammaispalvelujen palvelupäällikkö, Vantaan kaupunki Eteva-päivien annista minulle jäi hyvin mieleen aloituspuheenvuoro, missä pastori Jaakko Heinimäki hyvin käytännönläheisesti maalasi esiin kulttuuriemme erot kohdatessamme vammaisia ihmisiä. Kaikki muutkin luennoitsijat olivat mielestäni erittäin hyviä. Ruokapöytäkeskusteluissa myös oli herkullisia puheenaiheita, herkullisen lounaan lisäksi. Ryhmätyön anti oli myös merkittävä ja organisointi toimi hyvin. Käytin heti samantyyppistä ryhmätyöideaa oman työni parissa. Samalla myös verkostoituminen toimii paremmin, kun pienryhmissä pääsee vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoiden kanssa. Anne Kvist Projektikoordinaattori, Vantaan kaupunki Eniten jäi mieleen henkilökohtaisen avun tarpeen suunnittelu asumispalveluissa. Pohdin, että osataanko asumisyksiköissä kommunikoida asukkaiden kanssa, jotta saataisiin heidän mielipiteensä esille? Ja onko asumisyksikkö todella asukkaiden koti vai toimitaanko siellä laitoshoidon perinteitä kunnioittaen. Näihin asioihin aiomme kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä omissa yksiköissämme että ostopalvelupaikoissamme. Kahvipöytäkeskustelussa tuli esille Etevan perhehoidon kehittäminen, mikä on mielestäni hieno asia. Monille lapsille ja nuorille olisi usein juuri perhehoito, myös tilapäishoitona, sopiva vaihtoehto. Elli Luoma Asumispalvelujen päällikkö, Vantaan kaupunki Kylässä Riikan kotona Minulle tuli uusi kyläpaikka vajaa kaksi vuotta sitten, kun 25-vuotias Riikka tyttäreni muutti pois lapsuuden kodista, ryhmäkotiin omaan vuokrahuoneeseen. Asun aika lähellä ryhmäkotia ja alkuaikoina kaikki lenkkini suuntautuivat kuin huomaamatta samaan suuntaan. En toki aina tohtinut mennä sisään saakka, siitä vaan kävelin ikkunan takaa. Usein pala kurkussa ikävöiden. Alkukeskusteluissa toivottiin, että täytyy ilmoittaa milloin olen tulossa käymään Riikan luona. Olin ensin pahoillani ja protestoin mielessäni, että saan kai minä mennä lapseni luo silloin kun haluan. Huomasin kyllä pian ohjeen käytännössä aivan aiheelliseksi, niin usein Riikka käy ulkoilemassa tai on muussa menossa. Muistutin myös itseäni, että enhän mene noin vaan ilmoittamatta poikienikaan koteihin. Onhan Riikalla oikeus itsenäistyä samoin kuin veljilläänkin. Ryhmäkodilta tehdään paljon retkiä ja käydään tapahtumissa, Riikan elinympäristö onkin laajentunut tämän itsenäistymisen myötä. Onhan se iso asia kun lapsi muuttaa kotoa, minulla oli siihen jo harjoitusta, kun Riikan kaksi veljeä muuttivat pois kotoa. Riikka on nuorin lapsistani ja on kehitysvammansa vuoksi tarvinnut eniten vanhempiensa apua ja tukea. Hänen jälkeensä jäi niin iso tyhjä tila mieheni ja minun elämään. Nyt kun lähes kaksi vuotta on kulunut muutosta, kaikki on sujunut mukavasti. Riikka viihtyy ryhmäkodissa ikäistensä naapureiden ja mukavien ohjaajien kanssa hyvin ja on iloinen ja tyytyväinen. Itse ihmettelen, kuinka oikein selvisin aikaisemmin työstä ja Riikan hoidosta, elämä kotona on helpottunut niin paljon. Nyt vierailen Riikan luona usean kerran viikossa, kerran viikossa käymme uimassa ja Riikka käy viikonloppuvierailuilla kotona. Voin nauttia ajasta Riikan kanssa ilman sitovaa arjen pyöritystä. Ryhmäkodin ohjaajien kanssa meille on mielestäni muodostunut molemminpuolinen luottamus ja he suhtautuvat ymmärtäväisesti hössöttävään äitiin. Marja Rönkkö, Kerava