Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston ALUEELLINEN TYÖPAJA LUOVIEN TOIMIALOJEN KEHITTÄJILLE. Länsi-Uusimaa

Transkriptio

1 Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston ALUEELLINEN TYÖPAJA LUOVIEN TOIMIALOJEN KEHITTÄJILLE Länsi-Uusimaa Aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto Humanistinen ammattikorkeakoulu Kulttuurituotannon yksikkö 2008

2 2 Sisällys: Sisällys: Johdanto Aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto Luovat toimialat Alueellisten työpajojen valtakunnalliset tavoitteet Erillistavoitteet Länsi-Uudellamaalla Työpajan toteutustapa ja aineistot Tausta-aineisto Työpajamenetelmät Länsi-Uudemaan luovien alojen kehittämisen strateginen tilanne Pajan tulokset Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimialakartoitus Luovien toimialojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Alueen verkostot ja hyvät käytännöt Yhteenveto, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset...19 Liite:...22

3 3 1. Johdanto 1.1 Aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto Aluekeskusohjelma (AKO) on valtioneuvoston erityisohjelma. Sen toteutus perustuu alueiden kehittämislakiin. Ohjelma käynnistyi vuonna 2001 ja ohjelmakaudella sitä toteutetaan 35 kaupunkiseudulla. Aluekeskusohjelman tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston vahvistamiseksi. Kulttuuriverkosto on yksi kolmesta aluekeskusohjelman teemaverkostosta. Kulttuuriverkosto on alueellinen ja alueiden välinen toimintafoorumi kulttuuri- ja luovan alan toimijoille, aluekehittäjille ja elinkeinoelämän edustajille. Verkosto tukee toimijoiden ja kehittäjien alueellista toimintaa ja se toimii linkkinä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittämisessä alueille. Kulttuuriverkoston tavoitteena on kulttuuritoiminnan ja luovien alojen yritystoiminnan näkyväksi tekeminen tärkeänä elinvoiman ja kilpailukyvyn lähteenä. Verkosto tarjoaa linkin kansallisiin ohjelmiin ja kansalliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on aluekehitys- ja kulttuuritoimijoiden vuorovaikutuksen kehittäminen ja alueellisen luovien toimialojen kehittämistyön saattaminen tavoitteelliseksi ja systemaattiseksi Kulttuuriverkoston tavoitteena on aluekeskusohjelman kansallisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti kehittää toimintamalleja aluekeskusten toimintaympäristön vetovoiman kehittämiseksi ja erityisesti luovien alojen yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi. Verkoston toiminta kytkeytyy kauppa- ja teollisuusministeriön keväällä 2007 julkaiseman luovien alojen yritystoiminnan kansalliseen strategiaan. Verkosto tekee yhteistyötä aluekeskusohjelman muiden kehittämisverkostojen ja valtakunnallisten kulttuuri- ja luovien alojen toimijaverkostojen kanssa. Toiminnassa otetaan huomioon kansalliset kehittämisohjelmat ja strategiat sekä eri alueilla kehitetyt ja testatut hyvät käytännöt, joita levitään muille alueille soveltuvin osin. Kulttuuriverkostoa hallinnoi ja koordinoi Rauman seutu. Verkostossa mukana olevat alueet vuonna 2008 ovat Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Joensuun seutu, Kajaanin kaupunkiseutu, Kauhajoen seutu, Kemi-Tornion alue, Koillis-

4 4 Suomi, Kokkolan seutukunta, Kotkan-Haminan seutu, Kuopion seutu, Lahden seutu, Lappeenranta- Imatran kaupunkiseutu, Mikkelin seutu, Oulun seutu, Oulun Eteläinen, Pietarsaaren seutu, Porin seutu, Raahen seutu, Rauman seutu, Rovaniemen seutu, Savonlinnan seutu, Seinäjoen seutu, Tampereen kaupunkiseutu, Turun seutu, Ylä-Savon talousalue ja kaupunkiohjelmasta AKO Länsi- Uusimaa. Vuosien 2008 ja 2009 aikana pyritään saattamaan alueellinen luovien toimialojen kehittämistyö tavoitteelliseksi ja systemaattiseksi. Työpajat luovien toimialojen kehittäjille ovat osa tätä tavoitetta. Työpajat tukevat aluekeskusohjelman toteutusta ja palvelevat kulttuuriverkoston toiminnan kehittämistarpeita. 1.2 Luovat toimialat Luovien toimialojen määrittelyyn ei ole olemassa yhtenäistä kansainvälistä mallia, koska olemassa olevat määritelmät on tehty valtiotasolla. Tässä raportissa seurataan luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa tehtyä matriisimallia ja määrittelyä. 1 Kuten luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa todetaan, on määritelmä kuitenkin avoin johtuen toimialan nopeasta kehityksestä. 1 Luovien toimialojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). Kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osasto. KTM julkaisuja 10/2007.

5 5 Selvityksessä luoviin aloihin nostetaan tämän hetkisen ajattelun mukaisesti ainakin animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänituotanto, taide- ja antiikki kauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa todetaan myös, että luovien alojen liiketoiminta liittyy läheisesti lähes kaikkiin teollisuus- ja palvelutoimialoihin, erityisesti muotoilun, mainonnan ja markkinointiviestinnän sekä animaatioiden osalta. Myös esimerkiksi musiikki, valokuvaus, luova kirjoittaminen ja kuvataide ovat osa useimpien perinteisten toimialojen julkista kuvaa. Kaikki nämä luovat alueet liittyvät omalta osaltaan niihin tekijänoikeuksiin pohjautuviin tuote- ja palvelukokonaisuuksiin, joita luodaan luovien alojen liiketoiminnan avulla. Samoin monet perinteiset taidealat ovat jo nyt keskeinen osa esimerkiksi matkailu- ja hyvinvointialojen palvelukokonaisuuksia.

6 6 Luovien alojen suoran merkityksen lisäksi, niillä on myös merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan muille sektoreille. Esimerkiksi kulttuuritapahtuman merkitys kaupan, liikenteen ja majoituspalvelujen liikevaihdolle on huomattava. Luova talous on merkittävää liiketoimintaa myös omien arvoketjujensa kautta. 2 Tähän arvoketjuun kuuluu 1) luovan tuotoksen synnyttäminen (tekijän- tai teollisoikeudellinen tuotos) 2) luovien tuotosten muokkaus, tuotanto, pakkaaminen, markkinointi, jakelu ja kulutus sekä 3) luovien tuotosten tuottamisen, pakkaamisen, markkinoinnin, jakelun ja kulutuksen mahdollistavien tavaroiden ja palvelujen tuotanto. Luovilla sektoreilla on edellisten melko suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi merkittävä osa viihtyisien ja tuottavien kulttuuriympäristöjen luomisessa. Richard Floridan 3 mukaan ihmisen luovuus on talouden perusvoimavara. Luovat, monipuolista kulttuuria tarjoavat kaupunkikeskukset kykenevät houkuttelemaan luovia ihmisiä. Siksi luova talous ja kulttuuri tulee ymmärtää laajemmin elinvoimaisten kaupunkikeskusten menestystekijänä Alueellisten työpajojen valtakunnalliset tavoitteet Alueelliset työpajat luovien toimialojen kehittäjille ovat elokuussa 2007 valmistuneessa ja aluekeskusohjelman julkaisemassa selvityksessä Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa 4 esitetyn luovien toimialojen kehittämistyön toimintamallin alueellisia sovellutuksia. Selvityksessä on nostettu esiin, että luovan toimialan kehittäminen perustuu oman seudun keskeisten toimijoiden tunnistamiseen ja näiden kokoamiseen koordinoiduksi verkostoksi. Selvityksen mukaan luovien toimialojen kehittämistä ohjaavat seudulliset elinkeinostrategiat sekä luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia. Tärkeitä strategisia asiakirjoja ovat elinkeino- ja kulttuuristrategiat sekä maakuntaohjelmat ja -suunnitelmat. On tärkeää, että jokainen alue löytää oman toimintamallinsa vahvuuksiensa ja toimijoiden määrittelemisen perusteella. Näiden tavoitteiden pohjalta työpajojen tuloksiksi toivotaan seuraavia asioita: 2 Taalas, Saara Esitelmä aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston seminaarissa Turussa Florida, Richard Luovan luokan esiinmarssi. Helsinki: Talentum. 4 Kaunisharju, Kirsi Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 2/2007. Aluekeskusohjelma, kulttuuriverkosto.

7 7 Alueellisen verkoston toiminta-ajatus, missio Visio, tavoite ohjelmakaudelle Alueellisen luovien alojen toimintaympäristön vahvuudet ja parantamiskohteet Alueelliset keskeiset toimijat Strategiset tavoitteet ja valinnat Tavoitellut laadulliset ja määrälliset tulokset Strategiaa tukevat keskeiset toimenpiteet (mitä), toteutusvastuu (kuka), aikataulu (milloin) Millaisia luovien toimialojen toimintaympäristöä kehittäviä yhteishankkeita alueella tulisi käynnistää? Keiden kanssa? Millä osa-alueilla toimijat ovat valmiita tekemään yhteistyötä? Mikä tuottaa eri toimijoille lisäarvoa yhteishankkeissa ja alueellisessa verkostossa? Millaista tukea alueen toimijat odottavat kansallisen tason yhteistyön kehittämiseksi tai vahvistamiseksi? Keiden toimijoiden kanssa? Millä osa-alueilla? 1.4 Erillistavoitteet Länsi-Uudellamaalla Lähtökohdaksi Länsi-Uudellamaalla otettiin luovien alojen kehittäminen melko yleisellä tasolla. Tästä syystä pajan aluksi pidettiin myös hieman laajempi esittely luovien toimialojen tilasta ja mahdollisuuksista osana elinkeinotoimintaa. Näkökulma oli laaja-alaisessa elinkeinopolitiikassa, joka pyrkii erityisesti parantamaan alueiden vetovoimatekijöitä ja viihtyvyyttä perinteisemmän yrittäjyyteen ja kilpailukykyyn liittyvien tekijöiden ohella. Tässä myös kulttuuri- ja vapaaaikatoiminnalla on merkittävä sijansa. Toinen keskeinen tavoite työpajalle oli alueen luovien toimialojen rakenteen kartoitus sekä sen painopistealueiden hakeminen. Tässä tehtävässä merkittävässä roolissa oli toki myös alueen laajuus sekä kaksikielisyyden suoma lisäarvo alueen kokonaiskulttuureille. Toimialojen rakenteen lisäksi pajassa kartoitettiin myös erilaisia kehittämistoimenpiteitä, joita alueella on toteutettu ja pyrittiin tuomaan esille niitä lähtökohtia, joiden pohjalta uusia kehittämistoimenpiteitä voitaisiin lähteä suunnittelemaan. Pajalla oli siis omalta osaltaan lähtökohtia ja toimialan kehittämisen mahdollisuuksia kartoittava rooli ja sen toivottiin avaavan uusia yhteistyömuotoja ja toimintatapoja luovien toimialojen kehittämistyön saattamiseksi systemaattiseksi koko Länsi-Uudenmaan alueella.

8 8 2. Työpajan toteutustapa ja aineistot 2.1 Tausta-aineisto Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston alueelliset työpajat luovien toimialojen kehittäjille ovat elokuussa 2007 aluekeskusohjelman julkaisemassa selvityksessä Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa esitettyjen toimintamallien alueellisia toteutuksia. Kuten selvityksessä mainitaan, aluekeskusohjelmassa luovan toimialan kehittämisen tulee tähdätä samoihin päämääriin kuin kansallinen luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 5 ja tukea sen toimeenpanoa. Molemmat julkaisut ovat toimineet keskeisenä tausta-aineistona työpajojen suunnittelussa. Suunnittelussa on otettu huomioon myös Opetusministeriön julkaisema raportti Onko kulttuurilla vientiä? ON! 6 ja siinä kulttuuriviennin kehittämiseksi esitetyt linjaukset. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty alueellisia strategisia ohjelmia ja niissä luovien alojen tukemiseksi esitettyjä linjauksia. Keskeisiä alueellisia aineistoja ovat olleet esimerkiksi maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat, alueelliset seutu-, elinkeino- ja kulttuuristrategiat sekä luoville ja kulttuurialoille tehdyt alueelliset selvitykset. Alueellista taustamateriaalia suunnittelun pohjaksi on tarjonnut myös aluekeskusohjelman toimeksiannosta toteutettu Aluekeskusohjelman teemaverkostojen toimijakartoitus. 7 Keskeisenä tausta-aineistona työpajoille on toiminut alueellisten toimijoiden haastattelut tai ennen pajoja käydyt keskustelut. 2.2 Työpajamenetelmät Työpaja toteutettiin kolmeosaisena kokonaisuutena. Ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi aluekeskusohjelma-alueiden luoviin toimialoihin liittyvää taustamateriaalia. Toisessa vaiheessa 5 Luovien toimialojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). Kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osasto. KTM julkaisuja 10/ Onko kulttuurilla vientiä? ON! Esitys Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi (2007). Opetusministeriön julkaisuja 2007:9. Opetusministeriö, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. 7 Ruoppila, Sampo Aluekeskusohjelman teemaverkostojen toimijakartoitus. Koulutus-, hyvinvointi- ja kulttuuriverkostot. Net Effect Oy.

9 9 käytiin keskusteluja alueen kehittäjätahojen kanssa. Kolmas vaihe on ollut itse työpaja raportointeineen. Työpajassa käytettiin osallistavia ja vuorovaikutusta korostavia menetelmiä. Työpajan toteutus oli neljäportainen. Ensimmäisessä vaiheessa 1) esiteltiin lyhyesti aluekeskusohjelman kulttuuriverkostoa, luovaa toimialaa ja pajatyöskentelyn lähtökohtia. Ensimmäiseen vaiheeseen kuului myös ennakkohaastattelujen käsittely. Toinen, kolmas ja neljäs vaihe käsittivät varsinaiset työpajat. Työpajojen sisällöt määräytyivät alueen omien tavoitteiden mukaan ja ne etenivät keskustelujen ja ryhmätöiden kautta kartoittavista kysymyksistä konkreettisten toimenpide-ehdotusten työstämiseen sekä verkostojen ja kumppaneiden kartoittamiseen. Työpajojen viidennessä vaiheessa käsiteltiin työskentelyn jatko ja raportoinnin lähtökohdat sekä esiteltiin lyhyesti saatuja tuloksia. 2.3 Länsi-Uudemaan luovien alojen kehittämisen strateginen tilanne Uudenmaan maakuntaohjelmassa luovan toimiala linkittyy sekä elinkeinotoiminnan että osaamisen kehittämiseen. Yhtenä avainklusterina mainitaan sisältötuotanto, joka rakentuu osaltaan kulttuuritoiminnan varaan. Ohjelmassa on nähty, että kulttuuritoiminnot luovat edellytyksiä sisältötuotannon kehittämiselle. Aiemmassa maakuntaohjelmassa oli käsitelty kulttuuria, mutta ei elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. 8 Länsi-Uudenmaan aluekeskusohjelman toteuttaminen seuraa Uudenmaan maakuntaohjelmaa. 9 Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 keskeisiksi painopisteiksi on valittu asuminen, elinkeinot ja osaaminen, hyvinvointi sekä infrastruktuuri ja ympäristö. asiakaslähtöiset innovaatiot ovat tärkein tulevaisuuden haaste. Lisäksi merkittävä haaste on julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyön aikaansaaminen. Tavoitteena on muuttaa sosiaaliset innovaatiot liiketoiminnaksi. Avainasemassa on tavoitteellisen public-private toiminnan aikaansaaminen. Yksi ensisijaisista kehitettävistä 8 Kaunisharju, Kirsi Luovan toimialan kehittäminen aluekeskusohjelmassa. Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 2/2007. Aluekeskusohjelma, kulttuuriverkosto. 9 Yhteenveto aluekeskusohjelmaan vuosiksi hakeneista alueista. Sisäasianministeriö. Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto. Alueiden kehittämisyksikkö. AKO-Tiimi

10 10 klustereista Uudenmaalla on luovien alojen klusteri, joka sisältää laajasti taiteen, muotoilun, kulttuurituotannon ja viestinnän palveluklusterit. Luovien alojen klusterin merkitys nousee erityisesti talouselämän keskeisimmästä pitkän aikavalin trendistä, jossa tuotteen arvosta yhä suurempi osa tulee olemaan aineetonta. Kulutuksessa tuotteiden kulttuuriset ominaisuudet nousevat keskeisiksi. Palvelujen kehittämiseen tuleekin kohdentaa erityistoimenpiteitä. Uudenmaan vahva ja monipuolinen kulttuuritarjonta antaa hyvän pohjan ihmisten kulttuurisen ja henkisen hyvinvoinnin rakentamiselle ja luovuuden kehittämiselle. Rikas kulttuurielämä vahvistaa luovuutta sekä yleisesti hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Lisäksi se kiinnittää asukkaita ja muita toimijoita alueeseen. 10 Uudenmaan kulttuuristrategiassa kulttuuri nähdään mahdollisuutena, jonka avulla voidaan vastata useisiin Uuttamaata kohtaaviin haasteisiin. Erityisesti kulttuurin taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset merkitykset tuodaan esille. Uudellamaalla kulttuuri on keskeinen taloudellinen menestystekijä, jonka merkitystä ei kuitenkaan aina riittävästi huomioida. Strategiassa esitetyn vision mukaan Uusimaa viestii vuonna 2015 itsestään luovana ja monipuolisena kulttuurin kasvualustana, jossa luovaan osaamiseen perustuva yritystoiminta vahvistaa alueen elinkeinorakennetta ja työllisyyttä. Kulttuurilla on vision mukaan myös merkityksensä suvaitsevaisuuden, monikulttuurisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä. Taide ja kulttuuri ovat osa yksilöiden hyvinvoinnin perustaa. 11 Lohjan kaupungin strategiassa Lohjan kaupungin visio vuoteen 2013 on seuraava: Lohja on turvallinen järvenrantakaupunki, jossa viihtyisät asuinympäristöt, monipuolinen kulttuuri, korkeatasoinen osaaminen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä luovat edellytykset hyvinvoinnille. Lohjalaisen kulttuurin ja sivistyksen perusta on aktiivisissa kaupunkilaisissa, jotka jakavat vuosikymmenien saatossa syntynyttä omaehtoisen kulttuurin harrastamisen ja oppimisen perinnettä. Kaupungin tehtävänä on tukea lohjalaisen kulttuurielämän toimintaa ja luoda edellytykset kaupunkilaisten omaehtoiselle kulttuurin luomiselle Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 visio ja strategia, Uudenmaan liitto Uudenmaan kulttuuristrategia Lohja Kunnon Kaupunki, Lohjan kaupunginstrategia Kaupunginvaltuusto

11 11 3. Pajan tulokset 3.1 Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimialakartoitus Työpajatyöskentelyn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin seudun luovienalojen toimintoja toimialakartaksi. Esille nousseista toimialoista rajattiin lisäksi ne, jotka ovat alueella vahvoja ja selkeästi merkittäviä. Lisäksi nostettiin esille sellaisia toimialoja, jotka pajan osallistujat arvioivat potentiaalisiksi nouseviksi toimialoiksi sekä ne luovien toimialojen sektorit, joilla on olemassa merkittävästi yritysmuotoista liiketoimintaa. Työpajan osanottajilta kerätty toimialalistaus ei ole täydellinen, vaan eri kokoonpanolla työpajasta olisi tullut varmasti toisenlainen listaus. Omalta osaltaan lista kuitenkin kuvaa alueen vireää kulttuuritarjontaa ja luovien alojen toimintaa sekä harrastusten, julkisten palvelujen että yritystoiminnan osalta. Listauksessa on myös mukana sellaista ainesta, jota ei voi pitää varsinaisesti toimialana tai jotka ovat eri tavoin päällekkäisiä muiden listassa mainittujen toimialojen kanssa. Näitä ei kuitenkaan ole karsittu pois, sillä toimialakartoituksen tavoitteenakin oli saada esille mahdollisimman laaja kirjo luovia toimialaoja tai niitä sivuavia alueita. Länsi-Uudellamaalla on lisäksi huomattava, että kaikkia toimialoja ei välttämättä esiinny tasaisesti koko alueella. Länsi-Uusimaa koostuu useista eri suuruisista ja eri tavoin suuntautuneesta keskuksesta. Näitä ovat Lohjan ja Sammatin alue, Vihti, Karjalohja, Raaseporin alue, johon kuuluu Tammisaari, Pohja ja Karjaa, Hangon alue, Siuntio, Karkkila, Nummipusula ja Inkoo. Toisaalta alueen laaja osin aluesidonnainen toimialakirjo on myös mahdollisuus yhteistyölle ja sen hyödyntäminen voisi olla yksi luovien toimialojen kehittämisen tavoite Länsi-Uudellamaalla. Länsi-Uudeltamaalta pajan osanottajat löysivät seuraavia toimialoja: Musiikki Ohjelmapalvelut Peliala Radio & Äänitetuotanto Taide ja antiikki Tanssi ja teatteri Viestintä Animaatiotuotanto Arkkitehtipalvelut Elokuva- ja TV-tuotannot

12 12 Kuvataide Galleriat Käsityö Liikuntapalvelut Elämyspalvelut Mainonta Muotoilu Museot Tapahtumat Kirjastot Sirkus Matkailu Messut Kulttuuriperintö Taidekeskukset Uskonto Monikulttuurisuus Ruokaperinne Saatu toimialalistaus oli laaja ja ilmensi hyvin alueen monipuolisuutta. Jotta olemassa olevista alueista kuitenkin saataisiin esille keskeisimpiä ja merkittävimpiä, on niitä usein tarve rajata. Rajauksiksi valittiin rajaus merkittävyyden mukaan ja toisaalta rajaus tulevaisuuden mahdollisuuksien mukaan. Seuraava listaus on tehty siten, että eniten kannatusta saanut toimiala on listassa ensimmäisenä. Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan merkittävimmät luovat toimialat 1. Musiikki 2. Liikuntapalvelut 3. Matkailu Pajan osallistujien näkökulmasta potentiaaliset kasvavat toimialat 1. Ruokaperinne 2. Elämyspalvelut 3. Kulttuuriperintö Kolmen merkittävimmän toiminnan lisäksi runsaasti kannatusta saivat myös Tanssi ja teatteri sekä kirjastot. Musiikin nouseminen listan kärkeen johtuu runsaasta tapahtumatarjonnasta, alueella toimivista musiikkileireistä, musiikkiliikkeistä ja ensisijaisesti siitä, että musiikkiin liittyvä toiminta on yleistä kaikilla paikkakunnilla ja sitä voi pitää koko Länsi-Uuttamaata yhdistävänä kulttuurimuotona. Liikuntapalvelut nähtiin merkittävänä osana alueen toimintaa, mutta toisaalta sen mieltäminen osaksi luovia aloja voi olla vaikeaa. Tanssi on selkeästi molempia, mutta liikunnassa ja kulttuurissa on eri toimijat ja toisaalta kulttuurin kuluttajat kuluttavat usein kulttuuria monipuolisesti, kun liikuntapalveluissa on näkyvissä selkeää eriytymistä lajien tai liikuntamuotojen välillä. Yhteyksiä kulttuuriin kuitenkin on, esimerkiksi ekologinen liikunta ja terveysliikunta tai kulttuurireitistöihin liittyvät liikuntapalvelut. Liikunta- ja kulttuuripalvelujen välillä ei kuitenkaan nähty varsinaista vastakkain asettelua, tosin Lohjan seudulla liikuntapalvelut on yhtiöitetty ja siellä toimii

13 13 liikuntakeskus oy, minkä osalta myös hallinto on erillinen. Uusia yhteyksiä kulttuurin ja liikuntapalvelujen välille voisi luoda esimerkiksi tapahtumayhteistyön kautta. Alueen matkailumahdollisuudet nähtiin valtavina, mutta markkinointi ei ole hoidettu parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kulttuurimatkailu ja kulttuurin kuluttajista löydettävä kohderyhmät matkailulle kiinnostavat. Alueella ei kuitenkaan ole maksimaalista matkailutavoitetta, koska majoituskapasiteettia ei ole paljon. Kulttuuriperintömatkailu ruukit, Mustio, Fiskars on alueella merkittävää ja monipuolista. Billnäsin alue kaipaisi kehittämistä, mutta liittyy myös kulttuuriperintömatkailun kokonaisuuteen. Alueelle tarvittaisiin kuitenkin lisää tuotteita ja tuotteistamista. Suurin ongelma on kuitenkin yhteistyön puute. Alueella on paljon kaikenlaista ja vähän sitä ja vähän tätä, mutta yhteistä tahtotilaa puuttuu. Ammattitaitoa tarvittaisiin lisää. Tuotteistamista ja tuotekokonaisuuksia eri toimijoiden kesken tarvittaisiin, jotta olisi mitä markkinoida. Potentiaalisiin kasvavien toimialojen selkeä ykkönen oli pajan osallistujien mukaan ruokaperinne. Saaristoruoka, ruokailun ja matkailun yhteydet, kulttuurin yhdistäminen ruokapalveluihin tuli esille. Samoin uusien ruokakulttuurien hyödyntäminen, ruokaperinteen eteenpäin vieminen ja osallistuva ruokamatkailu eli ruuanlaittoon ja kursseihin liittyvä matkailu nousi esille. Lähiruoka nähtiin myös merkittävänä mahdollisuutena ja toisaalta perinnematkailuun tulisi yhdistää perinneruoka. Karjalohjan vahvuutena nähtiin luomuruoka. Lisäksi alueen vahvutena nähtiin fasaanit, omenaviini ja kala. Majoituskapasiteetin vähäisyyden vuoksi, mutta toisaalta pääkaupunkiseudun läheisyyttä hyödyntäen, voisi alueelle tehdä päivän kestäviä kulttuuri- ja ruokaretkituotteita. Pikkukaupungeille myös elävä kahvilakulttuuri voisi tuoda lisävetovoimaa. Elämyspalvelujen potentiaalin perustelu oli melko perinteinen eli kuluttajien lisääntyvän vaurauden synnyttämänä, haetaan elämyksiä. Länsi-Uudenmaan mahdollisuuksiksi tältä osin nähtiin kartanot ja ruukit sekä historian vahva näkyminen alueella. Miljöönsä puolesta Länsi-Uusimaa on ainutlaatuista kulttuurimaisemaa. Alueella on mahdollista toteuttaa myös tarinamatkoja ja alueella toimineita kirjailijoita voisi hyödyntää matkailussa. Myös fiktivisten ympäristöjen (esim. 7 veljestä) muuttuminen todellisuudeksi ihmisten mielissä tarjoaa tarinamatkailulle taustaa. Lisäksi elämyspalveluille tarjoaa mahdolisuuksia meri, majakat ja kalastus. Tärkein ja työpajassa usein esille tullut ajatus on AITOUS, johon toiminnan tulisi perustua. Aitouden tulisi siis olla myös elämysten lähtökohtana.

14 14 Aitous tuli esille myös kulttuuriperinnön osalta. Alueella on paljon kulttuuriperintöä, joka olisi mahdollista hyödyntää. Tämä vaatisi kuitenkin tiedon lisäämistä. Piilossa oleva perintö ei löydy. Esimerkiksi kaivoksen hyödyntäminen, Raaseporin linnan merkitys ja vanhan maatalousseudun tuotteistaminen voisivat olla mahdollisuuksia. Yleisestikin tuotteistamisosaamista tarvittaisiin, jotta kulttuuriperintö voitaisiin hyödyntää kulttuurin ja matkailun kautta. Yhtenä merkittävimmistä mahdollisuuksista tuotiin esille myös alueen kaksikielinen kulttuuritarjonta. Poiketen rannikkoseuduilla yleisestä eriytymisestä joko suomen- tai ruotsinkieliseen kulttuuriin nähtiin Länsi-Uusimaa aidosti kaksikielisen kulttuurin alueena, jossa molemmat vaikutteet näkyvät ja joka voisi tuoda paljonkin mahdollisuuksia etenkin matkailun näkökulmasta. Kokonaisuutena potentiaalisten nousevien luovien toimialojen listasta täytyy nostaa esille sen vahva linkittyminen matkailuun. Näyttääkin siis siltä, että Länsi-Uusimaa näkee kulttuurin ja matkailun rajapinnan kaikkein potentiaalisimpana kehittämiskohteena, mutta siihen liittyy myös ongelmia, kuten majoituspalveluiden puute ja kulttuuriperintökohteiden hauraus. Maksimaalisen turistivirran sijasta alueella halutaankin ainakin osittain panostaa laadukkaisiin matkailupalveluihin. Kuitenkin matkailupalvelut näyttäytyvät yhtenä alueen keskeisimmistä kehittämiskohteista, joiden osalta tuotteistaminen, yhteistyö ja verkostoituminen näyttäytyy ensisijaisina kehittämismuotoina. Kolmantena rajauksena kysyttiin pajan osallistujilta vielä niitä toimialoja, joilla he tietävät olevan yritystoimintaa. Nyt kannatus jakautui huomattavasti tasaisemmin eri toimialoille. Yritystoiminnan osalta matkailu nähtiin kuitenkin vahvimpana alana. Sen jälkeen eniten yrittäjyyttä sisältävinä toimialoina nähtiin tasavahvasti ruokaperinne, mainonta sekä taide- ja antiikki. Taiteeseen ja antiikkiin liittyen lähes saman tasoiseksi arvioitiin myös galleriayrittäjyys. Myös tanssin ja teatterin alueelta tunnistettiin melko paljon yritystoimintaa. Yritystoiminnan osalta tuotiin esille myös alueen loma-asutus. Loma-asukkaiden tarpeet voivat osittain lähestyä matkailuun liittyviä tarpeita. Samat tuotteet, joiden toivotaan houkuttelevan kävijöiltä läheisiltä suurilta kaupunkialueilta, voidaan nähdä myös loma-asukkaille tarjottavina kokonaisuuksina, jotka samalla tarjoavat yrittäjille runsaasti mahdollisuuksia. Toimialakartoituksen osalta lopputulemana voidaan nähdä, että suuret toimialat, potentiaalisia mahdollisuuksia sisältävät toimialat ja alueen luovat yritykset voidaan nähdä toisiaan tukevina alueina ja tältä pohjalta myös luovia aloja tukevien toimenpiteitä on mahdollista suunnata laajasti vaikuttavilla tavoilla.

15 Luovien toimialojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Työpajan toisessa vaiheessa tarkasteltiin ensin alueella olemassa olevia tai toteutettuja kehittämistoimenpiteitä. Jo tehtyjä toimenpiteitä tuli esille kohtuullisesti. Hankkeita ja kehittämistoimenpiteitä oli myös hyvin erilaisia. Keskustelussa tuli esille mm. seuraavat: Aluemuseosuunnitelma Lastenkulttuurihankkeet Kolmannen sektorin verkostoituminen Kartoitus Iso paja Teatterihankkeet useita Nuorisotyön hankkeet Matkailuhankkeet Näyttelyt Musiikin virtuaaliopetushanke Kulttuurialojen kartoituksen tarve on kirjattu alueen strategioihin Edellinen listaus kehittämistoimenpiteistä on vain suuntaa antava. Erilaisia toimenpiteitä tuli esille useita jotka koostettiin työpajassa kokonaisuuksiksi. Tehtyjen kehittämistoimenpiteiden kautta lähdettiin kartoittamaan sellaisia alueita, joille kehittämistä tulisi jatkossa erityisesti suunnata. Keskeiseksi nousi kartoittava hanke, jonka puitteissa olemassa olevat toiminnat kartoitettaisiin alueellisesti ja niiden pohjalta lähdettäisiin miettimään toiminnan kehittämistä osittain alueellisesti ja osittain yhteistyössä. Tältä osin merkittävää kuitenkin olisi, että toiminta muodostuisi selkeästi Länsi-Uudenmaan yhteiseksi toiminnaksi. Länsi-Uudenmaan vahvuutena näyttäytyy monipuolinen tarjonta, joka tukee muiden alueiden hieman erilaista tarjontaa ja tästä näkökulmasta erityisesti yhteistyö ja koko aluekeskusohjelman yhteinen verkostoituminen nousee keskeiseksi haasteeksi. Myös muut alueelle ajatellut kehittämistoimenpiteet pitivät lähtökohtana enemmän toimialakohtaista jaottelua kuin jaottelua alueellisesti. Esimerkiksi työryhmien luominen alatoimialoille, kuten musiikkitoimijoille, teatteritoimijoille ym. ja heidän yhteistyönsä kehittäminen nähtiin hyvänä lähtökohtana. Myös yhteisen luovien alojen strategian työstäminen tuli

16 16 esille. Yhteisen laajan kulttuurin kehittämishankeen toteuttaminen otettiin myös esille työnimellä Länsi-Uudenmaan taidepolku, johon yhdistettiin ajatus Turku 2011 yhteistyöstä ja kulttuuripääkaupunkihankkeesta. Tavoitteena olisi luoda esimerkiksi Kuninkaantietä noudattaen kehittämiskokonaisuus, jonka piiriin nostettaisiin eri taidealoja polun varrelta ja joka päättyisi koostavaan tapahtumaan Turussa vuonna Edellisten osalta esille tuli myös tapahtumien kehittämishanke, jonka kautta alueelle voisi tuoda näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta sekä yhteistyötä. Kehittämistoimenpiteiden osalta keskustelu kääntyi pitkälti seutujakoon ja sen uskottavuuteen. Tärkeimpänä nähtiin yhteistyön synnyttäminen. Seutukunnan eri osat ovat fyysisesti toisiaan lähellä, joten seutukunnallinen yhteismarkkinointi olisi järjestettävissä ja sen hyödyt konkreettisia. Alueen brandeihin kannattaisikin kiinnittää huomiota. Markkinointiin tulisi saada toimialabrandit nykyisen paikkakuntakohtaisen markkinoinnin sijasta. Länsi-Uusimaa tulisi markkinoida mahdollisuuksien alueena, jonka mahdollisuudet eivät pysähdy kuntarajoihin. Tässä on huomiotava myös Uudenmaan kulttuuristrategia, jossa todetaan, että Koska tavoitellut kohderyhmät ovat hyvin heterogeenisia, keinojenkin tulee huomioida tämä moninaisuus ja monet avautuvat mahdollisuudet. Kulttuuri, jos mikä alue, pystyy nostamaan esiin luovia ja ennen kokemattomia rohkeita ratkaisuja. Kulttuurialan toimijoilta voi suorastaan edellyttää rajojen rikkomista ja kyseenalaistamista. 13 Tähän vastauksena työpajan osallistujat näkivät Länsi-Uudenmaan alkuperäisen ja omakohtaisen kulttuurin, johon tulisi tuoda mukaan matkailu- ja yrittäjyyspainotus. Kaikkien toimintojen taustalle toivottiin luovien toimialojen peruskartoituksen toteuttamista. Tässä kartoituksessa toimijat tulisi jakaa toimialoittain ja vahvoille toimialoille tulisi luoda omat miniklusterinsa joiden osalta tulisi vielä selvittää mitä toimenpiteitä alojen tekijät itse toteuttaisivat. Selvityksessä tulisi etsiä vastuksia myös siihen mistä toiminnan rahoitus ja voimavarat olisi saatavissa Alueen verkostot ja hyvät käytännöt Länsi-Uudenmaan keskeisin yhteistyöverkosto ovat alueen kunnat. Kunnilla on runsaasti potentiaalia nostaa luovien toimialojen merkitystä alueella, mutta toimivien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Tämä peruslähtökohta tuli työpajan aikana esille useita kertoja. Lisäksi alueella on runsaasti toimijoita, jotka tulisi saada mukaan kehitystyöhön. 13 Uudenmaan kulttuuristrategia 2015.

17 17 Seuraavassa listauksessa on esimerkkejä alueellisista kumppaneista, joita luovien alojen kehitystyöhön tulisi saada mukaan. Lista ei ole täydellinen, vaan sitä tulee täydentää tarpeenmukaan sellaisilla toimijoilla, joita ei tässä ole mukana. Taideyhdistykset: Pro Artibus Fiskarsin osuuskunta Lohjan kuvataiteilijat Musiikkiyhdistykset Lux Musicae Muut yhdistykset Nuorisoseurat Martat Kotiseutuyhdistykset Matkailu-/opasyhdistykset Kansalais-/kansanopistot Karjaa Raaseporin opisto Hiiden opisto Muut oppilaitokset Rytmiomena Lumo Innofocus Ammattikorkeakoulut Työtehoseura Taidekoulut Kunnat Kulttuuri-/sivistystoimi Matkailutoimi Elinkeinotoimi/elinkeinoyhtiöt Yrittäjät Yritykset

18 18 Yrittäjäjärjestöt Kauppakamarit Rahoittajat Suuryritykset Kulttuurirahasto Kulturfonden Säästöpankkisäätiö Osuuspankkisäätiö Leader Leijonat ESR+EAKR+EU/Komissio Makera Vakuutusyhtiöt AKO/KOKO Maakuntaliitto Listaus on siis laaja ja saattaisi vaatia laajemman yhteisen tapaamisen/työpajaistunnon järjestämisen toiminnan pohjan luomiseksi. Lisäksi laaja yhteistyöverkosto vaatii toimiakseen usein koordinaatiota ja muutamaa keskeistä kokoavaa toimijaa, jotka omassa toiminnassaan pyrkivät huomioimaan koko kentän. Kansallisista verkostoista esille tulivat lähinnä aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto. Länsi-Uudenmaan luovien toimialojen hyvät käytännöt ankkuroituvat pajan osallistujien mukaan pitkälti tapahtumatuotantoihin. Alueella on erityisesti musiikkitapahtumia, joiden osalta toiminta on ympärivuotista ja jonka kautta Länsi-Uudellamaalla on hyvä mahdollisuus profiloitua musiikkiseutuna. Toisaalta tapahtumien merkitys on myös siinä, että ne tuottavat ympärilleen muuta kulttuuritoimintaa, mutta myös yritystoimintaa. Lohjan työpajassa kokonaisuuteen löydettiin seuraavat tapahtumat: Lohjan vanhanajan markkinat Ympärivuotinen musiikkitapahtumien kirjo o Lux Musicae o Inkoon Meri ja musiikki

19 19 o Tenoripäivät o Lohjan laulupäivät o Faces Vesistöihin liittyvät tapahtumat Alueen kirjailijoiden ympärille rakentuva toiminta (Kivi, Lönnrot) Työpajassa keskusteltiin siitä, tulisiko hyvän käytännön olla jokin kehittämistoimenpide, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että toimivat tapahtumat ja niiden ympärille syntyvä liiketoiminta on luontevaa kehittymistä. Tapahtumien yhteistyötä, yhteistä suunnittelua, markkinointia ja infraa kehittämällä voidaan kehittää myös alueen kulttuuritoimintaa ja sen ympärillä olevaa yritystoimintaa sekä luovien alojen yhteistyötä kokonaisuudessaan. 4. Yhteenveto, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Lohjalla pidetyn Länsi-Uudenmaan alueen työpajan aluksi tarkasteltiin mitä luoviin aloihin liittyviä toimialoja seudulta löytyy. Esille noussut listaus oli varsin laaja, mikä samalla näyttää alueen monipuolisuutta luovien alojen ja kulttuurin alueella. Saadusta toimialalistauksesta nostettiin erikseen esille sellaiset toimialat, joita työpajan osanottajat pitivät alueella tällä hetkellä merkittävimpinä. Näitä olivat musiikki, liikuntapalvelut ja matkailu. Toisena rajauksena käytettiin toimialan mahdollisuutta nousta tulevaisuudessa merkittäväksi toimialaksi seudulla. Tällaisiksi toimialoiksi osanottajat valitsivat ruokaperinteen, elämyspalvelut ja kulttuuriperinnön. Potentiaalisten alojen valinnassa oli huomattavaa, että kaikki alat liittyivät matkailuun. Toimialalistausta tarkasteltiin myös sen mukaan, kuinka paljon kyseisellä toimialalla on yrittäjyyttä. Nyt osanottajat valitsivat matkailun, ruokaperinteen, mainonnan sekä taiteen- ja antiikin. Taiteeseen ja antiikkiin liittyen lähes saman tasoiseksi arvioitiin myös galleriayrittäjyys. Yritystoiminnan osalta nähtiin kuitenkin yrittäjyyden jakautuvan tasaisemmin listan eri toimialoille. Toimialakartoituksen johtopäätöksenä voidaan alueen merkittävät, potentiaaliset ja runsaasti yritystoimintaa sisältävät toimialat nähdä sellaisina, että niillä voi olla huomattavastikin yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia etenkin matkailun alueella. Työpajan toisessa vaiheessa käsiteltiin seudulla tehtyjä luovien alojen kehittämishankkeita, joiden pohjalta lähdettiin kartoittamaan niitä kehittämistoimenpiteitä, joita luovien alojen kehittämiseksi tulisi alueella jatkossa toteuttaa. Kaikkien toimintojen taustalle toivottiin luovien toimialojen

20 20 peruskartoituksen toteuttamista. Tässä kartoituksessa toimijat tulisi jakaa toimialoittain ja vahvoille toimialoille tulisi luoda omat miniklusterinsa joiden osalta tulisi vielä selvittää mitä toimenpiteitä alojen tekijät itse toteuttaisivat. Selvityksessä tulisi etsiä vastuksia myös siihen mistä toiminnan rahoitus ja voimavarat olisi saatavissa. Kartoituksen osalta olisi tärkeää, että se muodostuisi selkeästi Länsi-Uudenmaan yhteiseksi hankkeeksi. Yhteistyön tiivistäminen nousi muutenkin hanke-ennakoinnissa keskeisesti esille. Seutukunnan eri osat ovat fyysisesti toisiaan lähellä, joten seutukunnallinen yhteismarkkinointi olisi järjestettävissä ja sen hyödyt konkreettisia. Alueen brandeihin kannattaisikin kiinnittää huomiota. Markkinointiin tulisi saada toimialabrandit nykyisen paikkakuntakohtaisen markkinoinnin sijasta. Myös yhteisen luovien alojen strategian työstäminen tuli esille. Yhteisen laajan kulttuurin kehittämishankeen toteuttamista visioitiin myös työnimellä Länsi-Uudenmaan taidepolku, johon yhdistettiin ajatus Turku 2011 yhteistyöstä ja kulttuuripääkaupunkihankkeesta. Tavoitteena olisi luoda esimerkiksi Kuninkaantietä noudattaen kehittämiskokonaisuus, jonka piiriin nostettaisiin eri taidealoja polun varrelta ja joka päättyisi koostavaan tapahtumaan Turussa vuonna Myös tapahtumien kehittämishanketta ehdotettiin. Sen kautta alue voisi saada näkyvyyttä, mikä puolestaan lisäisi vetovoimaisuutta. Kaikessa kehittämistoiminnassa pajan osallistujat näkivät tärkeäksi Länsi-Uudenmaan alkuperäisen ja omakohtaisen kulttuurin. Iskusanaksi muodostui aitous. Työpajan kolmannessa vaiheessa lähdettiin kartoittamaan alueen verkostoja ja hyviä käytäntöjä. Verkostojen osalta etsittiin ensisijaisesti niitä toimijoita, jotka tulisi saada kehittämistyöhön mukaan. Listaus muodostui hyvin laajaksi, mikä omalta osaltaan toi esille myös toimijakentän kokoon kutsumisen, mutta toisaalta myös koordinaation rakentamisen tarpeen. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla laajempi työpaja tai foorumi, johon koottaisiin laajemmin alueen toimijoita esimerkiksi rakentamaan alueelle yhteistä tulevaisuusvisiota tai työstämään muita toimialan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Olennaista tässä toiminnassa kuitenkin olisi se, että kokoon kutsumisen ottaisi vastuulleen jokin luotettava ja toimintakykyinen taho tai ryhmä. Yksi vaihtoehto voisi olla myös seudun kunnista valittujen henkilöiden ryhmä, joka ottaisi kehittämisvastuuta ohjausryhmän kaltaisena neuvoa antavana tai toteuttavanakin ryhmänä. Hyvänä käytäntönä työpajan osanottajat nostivat esille alueen tapahtumat, jotka muodostavat ympärivuotisen jatkumon. Tällainen tilanne on tavallisesti melko harvinainen, sillä tapahtumat ankkuroituvat yleisesti johonkin tiettyyn vuodenaikaan. Länsi-Uudellamaalla tapahtumia sen sijaan on kaikkina vuodenaikoina. Alueella on erityisesti musiikkitapahtumia, joiden kautta Länsi- Uudellamaalla on hyvä mahdollisuus profiloitua musiikkiseutuna. Tapahtumien merkitys nähtiin

21 21 myös elinkeinonäkökulmasta: tapahtumat ja niiden ympärille syntyvä liiketoiminta on luontevaa liiketoiminnan kehittämistä. Tapahtumien yhteistyötä, yhteistä suunnittelua, markkinointia ja infraa kehittämällä voidaan kehittää myös alueen kulttuuritoimintaa ja sen ympärillä olevaa yritystoimintaa sekä luovien alojen yhteistyötä kokonaisuudessaan. Merkittävimpänä kehitysehdotuksena Länsi-Uudellemaalle voi esittää yhteistyön kehittämisen edelleen. Alue voisi nostaa profiiliaan yhtenäisenä Länsi-Uudenmaan seutuna, joka on täynnä aitoja alueen omaan perinteeseen liittyviä kulttuuri- ja matkailukohteita. Tämän mahdollisuuden tarjoaa sekä kulttuurimaisema, että teollinen historia ruukkialueineen ja kaivoksineen. Toinen merkittävä yhteinen mahdollisuus on hyväksi käytännöksikin valittu tapahtumien ympärivuotisuus ja mahdollisuus tuoda alue esille vahvana festivaali- ja musiikkiseutuna. Tähän antaa mahdollisuuden ja potentiaalista yleisöpohjaa Pääkaupunkiseudun, mutta myös Turun seudun läheisyys. Tämä tilanne paranee vielä entisestään Turku-Helsinki moottoritien valmistuttua. Yhteistyö kehittäminen vaatii kuitenkin sekä alueen toimijoiden yhteen saattamista että toiminnan koordinointia. Yksi mahdollisuus tässä on esimerkiksi Länsi-Uudenmaan yhteinen luovien alojen strategia, jonka valmistelun yhteyteen voitaisiin luontevasti muodostaa ydintoimijoista koostuva yhteistyöryhmä. Toisaalta strategian laatiminen mahdollistaisi prosessin, jossa alueen luovia toimijoita olisi mahdollisuus kutsua mukaan työhön, mikä samalla mahdollistaisi verkostoitumisen ja uusien yhteistyömuotojen synnyttämisen alueelle. Toisena mahdollisuutena voisi toimia yhteisen projektin luominen esimerkiksi esille tuodun Länsi-Uudenmaan taidepolku ajatuksen tai musiikkitapahtumien ympärille luodun yhteishankkeen kautta. Kolmantena merkittävänä yhteishankkeena tuli esille luovien alojen kartoitus. Ajatuksena kartoituksen tekemisessä oli erityisesti yritys- ja yhdistystoimijoiden nostaminen esille. Tällainen kartoitus voisi toimia hyvänä lähtökohtana muun kehittämistoiminnan, esimerkiksi luoville aloille suunnattujen yrityspalvelujen suunnitteluun. Kokonaisuutena Länsi-Uusimaa näyttäytyi vireänä ja luovana seutuna, jolla on paljon mahdollisuuksia luovan toimialan kehittämiseksi ja myös yritystoiminnan mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Yhteistyötä kehittämällä sillä olisi mahdollisuus viedä toimintaa vielä huomattavasti pidemmälle. Alueelle siis tarvittaisiin yhteistä tahtotilaa ja yhteisiä päämääriä, joita toteuttamalla Länsi-Uusimaa saisi luovat toimialat nousuun ja sitä kautta myös toimialan mukanaan tuomat hyödyt muille elinkeinosektoreille.

22 22 Liite: Työpajan osanottajat Helenius, Annukka Yrittäjä, kunnanvaltuutettu, Karjalohja Ilander, Kerstin - Mustion linna Juva, Simo Sivistystoimenjohtaja, Lohja Kaspi, Ira Laulaja, Lohja Mälkiä, Pirkko Lohja Parkkola, Timo - HUMAK Sarparanta, Kaija Projektisihteeri, Vihti Tamminen, Kirsti Kulttuurisihteeri, Pohja Tiihonen, Minna-Mari Toimistosihteeri, AKO Länsi-Uusimaa Toivonen, Hilkka Kulttuuriohjaaja, Siuntio Vaarala, Erja Projektipäällikkö - AKO Länsi-Uusimaa Vanhanen, Reija Hangon kulttuurikeskus, Hanko