Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2015 sekä nuorisotakuu

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2015 sekä nuorisotakuu Valtakunnallisen kyselyn tulokset

2 1 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Kesäkuu 2015 Ruth Bamming Santtu Sundvall lähdeviite: OKM/TPY (Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot sekä nuorisotakuukyselyn tulokset)

3 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2015 sekä nuorisotakuu Lakisääteisiä nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja on perustettu lähes koko maahan. Ainoastaan viidessä kunnassa verkostoa ei ollut perustettu kevääseen 2015 mennessä. Useasta verkostosta puuttui vielä kattava edustus kaikilta laissa mainituilta toimialoilta. Etenkin terveystoimen, työhallinnon ja poliisihallinnon edustus puuttui monesta verkostosta. Verkostojen suurimmaksi hyödyksi nostettiin hallinnonalat ylittävän yhteistyön lisääntyminen ja uudenlaisten toimintamallien luominen. Verkostot ovat mahdollistaneet suoremman keskusteluyhteyden eri toimijoiden välillä ja auttaneet löytämään ns. yhteisen kielen. Verkostot olivat toteuttaneet lähes kaikkia tehtäviään hyvin. Useat nuorten ohjaus- ja palveluverkostot olivat päässeet osallistumaan myös nuorisotakuun suunnitteluun ja toteutukseen. Myös nuorisotakuun hyödyksi nähtiin monialaisen yhteistyön lisääntyminen ja uusien toimintamallien luominen. Taustaa Vuoden 2011 alusta lähtien on ollut voimassa nuorisolain 7 a, jonka mukaan kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten. Verkostoon tulee kuulua edustajat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimesta sekä työ- ja poliisihallinnosta. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen, kuntarajat ylittävän verkoston. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä aluehallintovirastojen nuorisotoimet keräsivät keväällä 2015 Valtakunnallisen työpajayhdistyksen avustuksella tietoja kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnasta sekä nuorisotakuusta. Tietojen pohjalta tehdyn analyysin ja raportin toteutti Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Kaikki raportin kuviot ja taulukot perustuvat kyselystä saatuihin tuloksiin. Edellisen kerran verkostoista kerättiin tietoa kesällä 2014, jolloin raportin laati Lapin alueviraston nuorisotoimi. Kysely lähetettiin Manner-Suomen 301 kuntaan. Yhteensä tieto verkoston olemassaolosta tai puuttumisesta tuli 294 kunnasta. Tämän perusteella kyselyn kattavuusprosentti kaikista Manner-Suomen kunnista on 97 %. Koska muutama kunta vastasi kyselyyn osana kuntarajat ylittävää verkostoa, varsinaisia vastaajia kyselyssä oli 291. Yhteensä 282 näistä ilmoitti, että nuorten ohjaus- ja palveluverkosto oli perustettu tai valmisteluvaiheessa heidän kunnassaan tai yhdessä toisen kunnan tai kuntien kanssa.

4 3 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuus Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston oli kevääseen 2015 mennessä perustanut yhteensä 91 prosenttia Manner- Suomen kunnista Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston oli kevääseen 2015 mennessä perustanut 275 Manner-Suomen kuntaa, mikä on 91 % kaikista kunnista. Kunnista 14, eli noin 5 prosenttia oli vuoden 2014 aikana verkoston valmisteluvaiheessa. Yhdeksän vastaajaa ilmoitti, että kunnassa ei ole perustettu verkostoa. Osa näistä kuului kuitenkin toisen kunnan alaiseen verkostoon. Lopulta ainoastaan viidestä kunnasta oli tieto, että verkosto puuttui ja seitsemästä kunnasta tiedot puuttuivat kokonaan (kts. kartta, s. 13). Vuonna 2014 kerättyjen tietojen mukaan verkosto oli perustettu 273 kuntaan ja valmisteilla 22. Vaikka tieto verkoston olemassaolosta tai puutteesta saatiinkin esiin yhteensä 294 kunnalta, vastasi varsinaiseen sähköpostikyselyyn kuitenkin vain 291 kuntaa. Tämä johtui siitä, että moni kunta vastasi kyselyyn toisen kunnan kautta tai osana seutukuntaa. Varsinaisista vastaajista 282 ilmoitti verkoston olevan perustettu tai valmisteilla. Seuraavissa taulukoissa ja kuvioissa käytetään näitä lukemia analyysien pohjana. Noin 77 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista oli kunnan omia, 16 prosenttia yhteisiä toisen kunnan kanssa ja 6 prosenttia seutukunnallisia. Yhteensä 75 prosenttia kyselyyn vastanneista verkostoista oli kunnanhallituksen, lautakunnan tai viranhaltijan asettamia. Näiden asettajatahojen osuus oli kasvanut lähes 15 prosentilla viime vuodesta. Tyypillisin asettamispäätöksen tehnyt lautakunta oli sivistyslautakunta. Lähes 15 prosentissa verkostoista ei ollut tehty virallista asettamispäätöstä. Taulukosta 1 näkyy, mikä taho oli toiminut verkoston asettajana. Taulukko 1. Kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen asettajatahot v (n=282) Asettaja Vastanneiden määrä Osuus (%) Kunnanhallitus % Lautakunta % Viranhaltija % Muu 16 6 % Kunnanvaltuusto 12 4 % Ei ole tehty virallista asettamispäätöstä % Lakisääteistä verkostoa ei ole vielä 2 1 % Yhteensä %

5 4 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoonpano ja kokoontumiskerrat Opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimi oli edustettuna lähes kaikissa verkostoissa. Monen verkostoon osallistui myös terveystoimen, poliisihallinnon ja työhallinnon edustajia. Nuorten omien edustajien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuodesta. Noin 39 prosenttia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista kokoontui vuoden 2014 aikana yhteensä neljä kertaa tai useammin. Nuorisolaissa on määritelty, että nuorten ohjaus- ja palveluverkoston pakollisia toimialoja ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, ja nuorisotoimet sekä työ- ja poliisihallinto. Vuonna 2014 laissa mainittujen toimialojen edustajia puuttui vielä jonkin verran verkostoista. Opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimi olivat edustettuina lähes kaikissa verkostoissa. Erityisesti terveystoimen, poliisihallinnon ja etenkin työhallinnon edustus puuttui vielä monesta verkosta. Nuorisolain mukaan verkostoissa voi olla myös puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Puolustushallinnon edustaja oli n. 17 prosentissa verkostoista. Laissa mainittujen toimialojen lisäksi monessa verkostossa oli edustaja myös seurakunnalta. Liikuntatoimen edustus oli yli puolessa verkostoja. Nuorisovaltuusto tai muu nuorten edustaja oli mukana 49 verkostossa (17 %). Tämä lukema oli yli kaksinkertaistunut edellisestä vuodesta. Erilaisten kansalaisjärjestöjen, kuten mm. työpajojen edustus oli noin 28 prosentissa verkostoista. Taulukkoon 2 on koottu toimialojen määriä vastanneiden kuntien verkostoissa. Taulukko 2. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toimialat v (n=282) Toimiala Vastanneiden määrä (n=282) Osuus % Opetustoimi % Nuorisotoimi % Sosiaalitoimi % Terveystoimi % Poliisihallinto % Työhallinto % Seurakunta % Liikuntatoimi % Kansalaisjärjestö tai järjestöt % Nuorten edustaja % Puolustushallinto % Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen puheenjohtajien ja sihteerien virkanimikkeet vaihtelivat vastausten perusteella hyvinkin paljon. Puheenjohtajista yli neljännes toimi kunnan sivistys- tai sivistystoimenjohtajina. Kaiken kaikkiaan 58 prosentissa verkostoista puheenjohtajaksi oli nimetty kunnan johtotehtävissä toimiva henkilö. Sihteerinä verkostoissa toimi pääsääntöisesti nuorisosihteeri tai vastaavalla nimikkeellä varustettu henkilö, esim. etsivä nuorisotyöntekijä. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoonpano oli vuonna 2014 hyvin monipuolinen. Noin 46 prosenttia vastanneista ilmoitti, että heidän verkostonsa koostuu monien hallintotasojen edustajista. Kolmanneksessa verkostoja edustajat olivat pääasiassa nuorten kanssa päivittäistä työtä tekeviä henkilöitä. Keskijohdon edustajista koostuvia verkostoja oli 17 prosenttia, ja ainoastaan ylimmän johdon edustus oli vain 6 prosentissa verkostoja. Pääsääntöisesti nuorten ohjaus- ja palveluverkostot toimivat yhtenä ryhmänä. Erillisiin alaverkostoihin oli jakautunut 17 prosenttia verkostoista. Usein tämä tarkoitti sitä, että verkostolla oli erillinen strategisen johtamisen ja operatiivisen toiminnan taso.

6 5 Verkostojen kokoonpano oli vastaajien mukaan palvellut sille asetettuja tehtäviä pääsääntöisesti kiitettävästi tai hyvin. Varsinkin monialaisuus ja sen kautta lisääntynyt yhteistyö eri hallinnonalojen välillä koettiin verkostojen eduiksi. Osittain verkostojen laaja-alaisuus oli nostanut esiin myös haasteita. Erityisesti nämä liittyivät vaikeuteen saada kaikki oikeat henkilöt yhtä aikaa saman pöydän ääreen. Eri hallinnonalojen osallistumisaktiivisuudessa kerrottiin myös olleen eroja. Noin 39 prosenttia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa tai useammin. Vastaavasti 19 eli seitsemän prosenttia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa ei kokoontunut vuoden 2014 aikana yhtään kertaa. Tämä on puolet pienempi lukema kuin edellisen kyselyn tieto vuodelta Usein kokouskertojen puutteen taustalla oli se, että verkosto oli perustettu vuoden 2014 aikana, mutta varsinaiset kokoontumiset alkoivat vasta vuonna Verkostojen kokoontumiskerrat näkyvät taulukossa 3. Taulukko 3. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoontumiskerrat v (n=282) kertaa vuodessa Määrä Osuus % Kerran vuodessa % Kaksi kertaa vuodessa % Kolme kertaa vuodessa % Neljä kertaa vuodessa % Useammin % Ei kertaakaan 19 7 % Kaikki yhteensä % Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen tehtävät Parhaiten verkostot olivat onnistuneet tehtävässään koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Haasteena verkostoissa on ollut edustajien vaihtuvuus. Yhteistyön edesauttajana verkostojen rooli on olennainen. Nuorisolain mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostolla on neljä tehtävää, joiden tavoitteena on parantaa nuorille suunnattujen palveluiden keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Parhaiten verkostot olivat onnistuneet ensimmäisen tehtävänsä toteuttamisessa. Muut tehtävät olivat toteutuneet tasaisesti, jokaista arvioi toteuttaneen noin 70 prosenttia verkostoista. Taulukossa 4 näkyvät verkostojen toteuttamat tehtävät vuonna 2014.

7 6 Taulukko 4. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toteuttamat tehtävät v (n=282) Tehtävä - koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi - edistää nuorille suunnattujen palveluiden yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus - suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi - edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken määrä (n = 282) Osuus % % % % % - Muita tehtäviä: hyvinvointisuunnitelma, nuorisotakuu, jne % Osa verkostoista oli keskenään hyvin erilaisessa asemassa. Osa on ollut toiminnassa jo kauan ennen nuorisolain velvoitetta, toiset taas oli juuri perustettu. Varsinkin jälkimmäisten osalta verkostojen mukanaan tuomat edut olivat vasta nousemassa esiin. Haastavaksi verkostojen tehtävien toteuttamisessa on koettu se, että niiden edustajat vaihtuvat joskus tiheään tahtiin. Samoin ison ryhmän koolle saaminen koettiin useassa vastauksessa haasteelliseksi. Myös tiedonvaihtoon liittyvät haasteet nousivat useassa vastauksessa esiin. Yhteistyö on sujunut, ja halukkuutta kokoontumisiin ja tiedon päivityksiin nuorten tilanteesta kunnassa löytyy. Yhteisen ajan sopiminen kaikkien tahojen kanssa on toisinaan vaikeaa. Tiedonvaihtaminen eri toimijoiden välillä on hankalaa, koska usein piiloudutaan vaitiolovelvollisuuden taakse, vaikka samojen nuorten kanssa eri toimijat työskentelevätkin. Kunnan eri toimijoiden yhteistyö on ollut helppo toteuttaa, kun on yhteinen tavoite. Haastavaa on elinkeinoelämän ja joidenkin viranomaisten esim. poliisin mukaan saaminen verkoston toimintaan. Tämä hankaloittaa huomattavasti kokonaisvaltaisen palveluketjun suunnittelua.

8 7 Verkostojen käyttämät tietolähteet Noin 71 prosenttia verkostoista ilmoitti vieneensä kokoamaansa tietoa paikallisen päätöksenteon tueksi ja pohjaksi. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot käyttivät vuonna 2014 monia eri lähteitä kootessaan tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista. Kuvioon 1 on koottu ne tietolähteet, joita käytti vähintään sata verkostoa. Näiden lisäksi verkostot saivat tietoja muun muassa seurakunnilta ja järjestöiltä. Myös nuorisobarometrit olivat useiden verkostojen käytössä. Kuvio 1. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen yleisimmin käyttämät tietolähteet v (n=282) Kouluterveyskyselyt 251 Työhallinnon tilastot 211 Etsivän nuorisotyön kyselyn tulokset 186 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 157 Tilastokeskus Opetushallituksen koulutustilastot Sotkanet Työpajakyselyn tulokset Tiedonkeruun tarkoituksena on, että nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kykenisivät viemään kokoamaansa tietoa paikallisen päätöksenteon pohjaksi ja tueksi. Tässä tehtävässä oli onnistunut 71 prosenttia kyselyyn vastanneista verkostoista. Lukema on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Yhteensä 81 verkostoa (29 %) ilmoitti, että näin ei ole tapahtunut. Verkostojen oman toiminnan ja kehittämisen tukena yli puolet nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista oli hyödyntänyt erilaisia koulutuksia. Tutkimustuloksia ilmoitti hyödyntäneensä 39 prosenttia ja muiden verkostojen välistä tiedonvaihtoa 37 prosenttia verkostoista.

9 8 Palveluiden yhteensovittaminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot olivat onnistuneet kokoamaan yhteen erilaisia paikallisia toimijoita ja lisäämään niiden välistä yhteistyötä. Nuorille suunnattujen palveluiden vaikuttavuutta oli seurattu eniten riittävyyden ja oikeaaikaisuuden näkökulmista. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen tehtävänä lain mukaan on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Vuonna 2014 paikallisten palveluiden yhteensovittaminen oli tapahtunut monessa kunnassa tiivistämällä eri toimialojen tai ryhmien välistä yhteistyötä sekä luomalla uudenlaisia toimintamalleja. Useimmiten palveluiden yhteensovittaminen oli kohdistunut mm. koulujen ja nuorisotyön välisen yhteistyön lisäämiseen. Etenkin etsivä nuorisotyö oli vastausten perusteella merkittävässä roolissa palveluiden yhteensovittamisessa. Myös työpajatoiminnan rooli korostui monessa vastauksessa. Muutamassa kunnassa oli perustettu yhteisiä palvelupisteitä, joista nuoren oli mahdollista saada kaikki itseään koskevat palvelut. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen tehtävänä on myös seurata nuorille suunnattujen palveluiden vaikuttavuutta riittävyyden, saavutettavuuden, oikea-aikaisuuden ja laadun näkökulmista. Vuonna 2014 nuorten ohjaus- ja palveluverkostot olivat seuranneet eniten nuorille suunnattujen palveluiden riittävyyttä, mutta myös sitä, miten oikeaaikaisia palvelut olivat olleet. Pääsääntöisesti vaikuttavuutta oli seurattu eri toimialojen asiakastietoja ja kuntien hyvinvointikertomuksia tarkastelemalla. Yhteensä 81 eli 29 prosenttia vastanneista nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista ei ollut seurannut palveluiden vaikuttavuutta ollenkaan. Verkostoilla oli selkeästi hankaluuksia seurata myös palvelujen laatua. Usein tämä liittyi yhteisten laatumittarien puutteeseen. Kuviossa 2 näkyy, mitä osaalueita verkostot seurasivat vuonna Kuvio 2. Osa-alueet, joilla nuorten ohjaus- ja palveluverkostot seuraavat nuorten palveluita v (n=282) Riittävyyttä 176 Oikea-aikaisuutta (tarpeen ja palvelun kohtaaminen) 168 Alueellista saavutettavuutta 136 Laatua 84 Vaikuttavuutta ei ole seurattu

10 9 Yhteensä 51 prosentissa verkostoja oli kehitetty uusia menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumisen tehostamiseksi ja palvelusta toiseen siirtymiseksi. Lukema on yhtä suuri kuin vuonna Monessa vastauksessa uutena menettelytapana korostettiin etsivän nuorisotyön, nivelvaiheen palveluiden ja Ohjaamoiden roolia. Etsivä nuorisotyöntekijä on merkittävässä roolissa yhdistämään nuorten palveluja; niin yksittäisen nuoren kohdalla kuin luomaan yhteisiä, matalan kynnyksen toimintatapoja. Pienessä kunnassa työntekijäverkoston tuntiessa toisensa (toistensa työkentät) on nuoren ohjaaminen palvelusta toiseen helppoa ilman suurempia rakenteellisia muutoksia tai suunnitelmia. Verkostojen kautta lisääntynyt yhteistyö oli myös selkeyttänyt eri toimialojen rooleja ja raja-alueita. On selkeytetty tehtävänkuvia kirjallisesti myös yhteistyökumppaneita ja nuoria varten, jolloin ohjautuminen oikean palvelun piiriin helpottuu. Moniammatillista yhteistyötä tiivistämällä voidaan suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisemmät palvelukokonaisuudet. Yhteistyön edellytyksenä on se, että nuoria koskeva tieto liikkuu eri toimialojen välillä. Kuitenkin ainoastaan neljäsosalla kyselyyn vastanneista verkostoista oli käytössä yhteistä menettelytapaa tietojen vaihdosta viranomaisten kanssa. Useimmiten tieto vaihtui kasvokkaisten tapaamisten tai puhelinkeskusteluiden välityksellä. Ohjaamoihin liittyvän NT-TYPPI järjestelmän ja siihen liittyvän yhteisen tiedonsiirron toi esiin muutama vastaaja. Yhteensä 45 prosenttia kyselyyn vastanneista verkostoista ilmoitti, että kunnassa ei ollut käytössä nuoren tai huoltajan allekirjoittamaa suostumuslomaketta tietojen vaihtoon eri viranomaisten välillä. Lukema on yllättävän suuri, mutta lähes sama kuin edellisenä vuonna. Henkilötietolaki edellyttää, että nuorella on aina oikeus joko kieltäytyä tai hyväksyä tietojensa luovutus eri viranomaisten välillä kirjallisella lomakkeella. Verkoston toiminnan painotukset Noin 39 prosenttia nuorten ohjaus ja palveluverkostoista ei vuonna 2014 painottanut toiminnassaan mitään tiettyä nuorten ryhmää. Kun painotusta oli, jakautui se pääsääntöisesti etsivän nuorisotyön kohderyhmän, työttömien nuorten, koulutusta vailla olevien nuorten ja tietyn ikäryhmän nuorten välillä. Lähtökohtana on, että nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kohderyhmänä ovat kaikki kunnan nuoret. Näiden lisäksi verkostot voivat painottaa erikseen tiettyjä kohderyhmiä. Noin 39 prosenttia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista ei painottanut toiminnassaan mitään erityistä kohderyhmää. Silloin kuin painotusta oli, jakautui se hyvin tasaisesti etsivän nuorisotyön kohderyhmän, työttömien nuorten, koulutusta vailla olevien nuorten ja tietyn ikäryhmän nuorten välillä. Myös sosiaalista vahvistamista tarvitsevat nuoret nousivat yhdeksi suureksi kohderyhmäksi. Tietyt kohderyhmät, kuten maahanmuuttajanuoret taas eivät painottuneet kuin muutamassa verkostossa. Kuviossa 3 näkyvät kaikkien verkostojen painotukset.

11 10 Kuvio 3. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan painotukset v (n=282) Kyllä, etsivän nuorisotyön kohderyhmään kuuluviin nuoriin Kyllä, työttömiin nuoriin Kyllä, koulutusta vailla oleviin nuoriin Kyllä, iän perusteella Kyllä, sosiaalisen vahvistamisen tarpeessa oleviin nuoriin Kyllä, lastensuojelulain perusteella Kyllä, maahanmuuttajanuoriin Kyllä, muihin erityisryhmiin 10 8 Ei Niissä verkostoissa, jotka suuntasivat toimintansa painopisteen tiettyyn nuorten ikäryhmään, painotus keskittyi erityisesti vuotiaisiin tai vuotiaisiin. Yli 25-vuotiaiden ja kaikkein nuorimpien ikäluokkien painotus oli vähäistä (Kuvio 4). Yhteensä 43 prosenttia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista kertoi, että työn painotus iän suhteen ei ollut muuttunut nuorisotakuun voimaan astumisen myötä. Noin 13 prosenttia vastanneista verkostoista taas kertoi, että nuorisotakuu oli täsmentänyt iän osalta heidän kohderyhmäänsä. Kuvio 4. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan painotukset nuorten ikäryhmiin v (n=282) 7-9 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 44 Muu ikäryhmä

12 11 Nuorisolain 7 a :n vaikutus Muiden toimialojen palveluiden tuntemus ja paikallinen yhteistyö olivat parantuneet säädöksen voimaantulon myötä. Tämä näkyi mm. hallinnonalat ylittävän keskustelun lisääntymisenä. Yhteensä 72 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että paikallinen yhteistyö nuorten asioiden hoitamisessa oli parantunut sen jälkeen, kun monialaisesta yhteistyöstä tuli säädös nuorisolakiin vuonna Tämä on näkynyt mm. etsivän nuorisotyön toiminnan vahvistumisena sekä yhteistyön tiivistymisenä. Moni vastaaja kertoi että nuorisolain lisäys oli mm. parantanut hallinnonalat ylittävää keskustelua ja auttanut löytämään yhteisen kielen. Toisaalta osa vastaajista koki, että lakimuutos ei sinällään tuonut mitään olennaista uutta ennestään hyvään tilanteeseen, erityisesti tämä näkemys koski verkostoja, joissa samanlaista toimintaa oli ollut jo useampi vuosi. Nuorisolain muutoksen vaikutuksia eriteltiin kyselyssä kolmen näkökulman kautta. Yhteensä 79 prosenttia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista koki, että nuorisolain 7 a :n myötä muiden toimialojen palveluiden tuntemus oli parantunut. Lailla on ollut vaikutusta myös paikallisen yhteistyön parantumiseen. Hieman pienempi määrä vastaajista ilmoitti, että laki olisi vaikuttanut positiivisella tavalla nuorisopolitiikan aseman parantumiseen osana kunnallista päätöksentekoa. Lukema on kuitenkin noussut edellisestä vuodesta. Nuorisolain positiivisia vaikutuksia on eritelty kuviossa 5. Kuvio 5. Nuorisolain 7 a :n vaikutus. (n=282) Nuorisopolitiikan asema parantunut 165 Paikallinen yhteistyö parantunut 203 Muiden toimialojen tuntemus parantunut

13 12 Nuorisotakuun toteutuminen kunnissa Useassa kunnassa nuorten ohjaus- ja palveluverkostot osallistuivat myös nuorisotakuun suunnitteluun. Nuorisotakuun myötä yhteistyö TE-palveluiden, koulutuksen järjestäjien, sosiaalitoimen, ym. kanssa oli parantunut. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista noin 76 prosenttia käsitteli vuonna 2014 myös nuorisotakuuseen liittyviä asioita. Lukema on hieman kasvanut edellisestä vuodesta, jolloin 70 prosenttia verkostoista kertoi käsitelleessä myös nuorisotakuuseen liittyviä kysymyksiä. Niissä kunnissa, joissa verkosto ei käsitellyt nuorisotakuuseen liittyviä asioita, asiaa hoitamaan oli pääsääntöisesti nimetty erillinen nuorisotakuutyöryhmä, johon kuului eri hallinnonalojen edustajia. Usein kuitenkin nuorten ohjaus- ja palveluverkostot tekivät yhteistyötä tämän tahon kanssa. Yhteensä 73 prosenttia vastanneista verkostoista kertoi, että yhteistyö TE-palveluiden, koulutuksen järjestäjien, sosiaalitoimen ym. kanssa oli parantunut nuorisotakuun myötä. Usein parantuneen yhteistyön taustalla vaikutti yhteydenpidon helpottuminen ja tapaamisten säännöllisyys. Julkisen hallinnon lisäksi nuorisotakuun toteuttamisessa oli mukana myös muita toimijoita. Eniten mukana oli yrittäjiä, jotka osallistuivat nuorisotakuun toteuttamiseen 36 prosentissa kunnista. Kansalaisjärjestöjen edustus oli 24 % kunnista. Myös nuorilla oli yhteensä 34 prosentissa verkostoissa mahdollisuus osallistua nuorisotakuun toteuttamiseen yleensä nuorisovaltuuston kuulemismenettelyn kautta. Lukema on kasvanut edellisestä vuodesta. Kuviossa 6 eritellään muiden toimijoiden edustusta. Kuvio 6. Nuorisotakuuta toteuttamassa olevat muut toimijat v (n=282). Yrittäjät Nuorten edustus (esim. Nuorisovaltuusto) Yrittäjäyhdistys 87 Kansalaisjärjestöt 67 Työnantajajärjestöt Työntekijäjärjestöt Kauppakamari Ei mikään edellisistä Kyselyssä selvitettiin myös verkostojen osallistumista Ohjaamo-mallin mukaisen toiminnan suunnitteluun. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste, jonka toimintamalli kokoaa yhteen monia nuorten kanssa toimivia yhteistyötahoja. Yhteensä 26 prosenttia verkostoista oli ollut mukana suunnittelemassa Ohjaamo-mallin mukaista toimintaa. Vastaavasti 42 prosenttia verkostoista ei ollut mukana toiminnan suunnittelussa.

14 13 Kyselyyn vastanneet verkostot kokivat, että nuorisotakuulla oli erityisesti ollut vaikutusta yhteisten tavoitteiden luomisen ja yhteistyön tiivistämiseen. Moni vastaaja nosti kuitenkin esiin sen, että nuorisotakuun konkreettisten vaikutusten selkeä arviointi on vielä hyvin hankalaa ja osittain nuorisotakuun ei koettu tuoneen juurikaan uudistuksia jo olemassa olleeseen toimintaan. Nuorisotakuun tavoitteisiin pyritään etsivän nuorisotyön, koulutoimen, työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen yhteistyön kautta. Tällä yhteistyömallilla nuorisotakuun mukaisia tavoitteita on saavutettu varsin kattavasti. Nuorten työttömyyden kasvu on saatu hidastumaan ja osittain laskemaan. Nuorten ohjausta palveluihin on pystytty parantamaan. Monialainen yhteistyö on tiivistynyt. Tieto palveluista on parantunut ja uusia toimintamalleja on kehitetty. Sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostot että nuorisotakuu ovat valtakunnallisesti helpottaneet eri hallinnonalojen yhteistyötä. Moni vastaaja nosti lopuksi esiin, että näihin panostaminen on näkynyt mm. nuorten palvelunohjauksen parantumisena sekä osittain myös nuorisotyöttömyyden kasvun hidastumisena. Eri tahojen välisen tiedonkulun tiivistämisessä ja etenkin verkostojen kaikkien lakisääteisten edustajien osallistumisessa toimintaan on kuitenkin vielä kehitettävää.

15 14