SISÄLTÖ. 1 Strategia rakennettiin yhdessä... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ. 1 Strategia rakennettiin yhdessä... 5"

Transkriptio

1 PORVOO BORGÅ Porvoon kaupunkistrategia

2 2

3 SISÄLTÖ 1 Strategia rakennettiin yhdessä Toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti... 7 Taloustilanne pysyy vaikeana...7 Kaupunkia kehitetään jatkossa vähenevillä resursseilla...7 Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy...7 Vahva peruskunta uudistusten pohjaksi Kaupungin perustehtävä ja visio Kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu Velkataakka on edelleen suuri...11 Verotulojen kasvu hidastuu...11 Valtionosuudet vähenevät jatkossakin...11 Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla...11 Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon..12 Otamme uutta velkaa harkiten Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat...15 Kohdennamme palveluita syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille...15 Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä...15 Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa...15 Edistämme ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia...17 Panostamme kulttuuriin Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät.19 Kannustamme nuoria osallistumaan ja äänestämään...19 Kehitämme palveluita yhdessä asukkaiden kanssa...19 Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille Kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi...21 Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä...21 Tiivistämme kaupunkirakennetta...21 Vähennämme kasvihuonepäästöjä ja pyrimme vesistöjen hyvään tilaan

4 SISÄLTÖ 4

5 STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ Kaupunkistrategia kertoo, kuinka Porvoon kaupunkia aiotaan kehittää kuluvan valtuustokauden aikana. Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Se auttaa keskittämään rajallisia voimavaroja kaikkein tärkeimpiin ja kiireisimpiin kehittämiskohteisiin. Kaupunkistrategia on voimassa vuosina Porvoon kaupunkistrategia kiteytyy neljään strategiseen päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointia.tämä on mahdollista, jos kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu valtuustokauden aikana. Kestävä talous luo pohjan kaupungin asukkaiden hyvinvointipalvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle. Strategisten päämäärien toteutumista seurataan indikaattorien eli tunnuslukujen avulla. Indikaattorit on lueteltu kunkin strategista päämäärää kuvaavan luvun lopussa. Strategia on perusta koko kaupunkikonsernin johtamiselle. Kaupungin, sen liikelaitosten ja yhtiöiden luottamushenkilöiden, johtoryhmien, esimiesten, henkilöstön ja projektien tulee tukea toiminnallaan strategian toteuttamista. Kaupunkikonsernin ohjaamista tehostetaan valtuustokaudella huomattavasti. Näin varmistetaan, että niin kaupungin omien yksiköiden, liikelaitosten, yhtiöiden kuin kuntayhtymienkin toiminta tukee Porvoon kaupungin strategisten päämäärien toteuttamista. Kaupunkistrategian toteuttamista täsmennetään valtuuston vuosittain hyväksymässä talousarviossa sekä strategisissa kehittämisohjelmissa, jotka laaditaan tai päivitetään strategian hyväksymisen jälkeen. Kaupunkistrategia vastaa myös keskeisiin palvelustrategisiin kysymyksiin, ja ohjelmat täydentävät osaltaan kokonaisuutta. Strategian toteuttamisessa tarvitaan kaikkia porvoolaisia. Strategiaa valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Keskeisessä roolissa ovat olleet valtuuston ja kaupunginhallituksen työpajat ja seminaarit sekä asiantuntijoiden työryhmät. Kaupunkistrategia hyväksyttiin Porvoon kaupunginvaltuustossa

6 MINKÄLAINEN ON UNELMIESI PORVOO 2017? Porvoo tunnetaan asukkaista jotka ovat ylpeitä kaupunkinsa historiasta, kauneudesta ja tunnelmallisuudesta - esittelevät sitä ylpeänä vierailijoille. Porvoolaiset käyttävät ahkerasti kaupunkinsa palveluita, tekevät ostoksensa Porvoossa, nauttivat vapaa-ajasta konserteissa, teattereissa, ravintoloissa ja ulkoillen. Porvoo tunnetaan vireänä ja uudistuskykyisenä kulttuurikaupunkina monipuolisen tarjontansa takia, oli sitten kyse kulttuuri-, viihde, ruoka- tai ulkoilu/liikunta. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU VOIMAKKAASTI Taloustilanne pysyy vaikeana Kuntien ja kaupunkien toimintaedellytykset, tehtävät ja palvelut muuttuvat parhaillaan voimakkaasti. Kuntien talous on vaikeuksissa kaikkialla Suomessa. Väestön nopea ikääntyminen näkyy kaupungin verotulojen kasvun hidastumisena, mutta asukkaiden palvelutarve ja kaupungin menopaineet kuitenkin kasvavat. Myös Porvoon kaupungin taloustilanne on valtuustokauden alkaessa edelleen vaikea, vaikka kaupungin velan kasvu pystyttiin katkaisemaan edellisellä valtuustokaudella. Velkaa on edelleen merkittävästi enemmän kuin suomalaisilla kunnilla keskimäärin. Kaupunkia kehitetään jatkossa vähenevillä resursseilla Nopea muutos edellyttää tahtoa tehdä ratkaisuja, jotka muuttavat totuttuja toimintatapoja. Jostain vanhasta täytyy myös uskaltaa luopua, jotta kaupungin rajalliset voimavarat voidaan käyttää uudella, entistä vaikuttavammalla ja tuottavammalla tavalla. Kaupunkia on pystyttävä jatkossa kehittämään vähenevillä resursseilla. Tämä tarkoittaa tuloksellisuuden ja palveluiden tuotantotapojen kehittämistä. Tuottavuuden kehittämisessä on uusilla tietoteknisillä ratkaisuilla tärkeä merkitys. On myös arvioitava kriittisesti, mitä palveluita kaupunki voi tulevaisuudessa tarjota. Palveluiden tuotantotapa ei ole Porvoon kaupungille itseisarvo. Kaupungin omaa palvelutuotantoa täydennetään yritysten, yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden palveluilla. Palveluiden tuotantotapa päätetään tapauskohtaisesti palvelun laadun ja erityisesti tuotantotavan kustannustehokkuuden perusteella. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Kaupungin henkilöstön eläköityminen kiihtyy valtuustokaudella, ja vuoteen 2017 mennessä noin 600 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Osaavan työvoiman houkutteleminen ja rekrytoiminen luo haasteen, mutta antaa myös mahdollisuuden arvioida uudelleen tarvittavaa henkilöstöä ja osaamista. Tiukassa taloustilanteessa on pystyttävä lisäämään työn tuloksellisuutta sekä hallitsemaan henkilöstömenojen kasvua. Samalla kaupungin maine ja työnantajakuva nousevat keskeisiksi tekijöiksi kilpailussa osaavasta työvoimasta. Tuloksellisuus ja hyvä työnantajamaine lähtevät hyvinvoivasta työyhteisöstä, turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä, jossa henkilöstön osaaminen kohtaa työn vaatimukset. Keskeiseksi nousee johtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Oikeudenmukainen henkilöstöjohtaminen ja avoin viestintä toimivat esimiestyön peruskivinä. Vahva peruskunta uudistusten pohjaksi Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenteiden muutos jatkuu. Palveluita tuotetaan entistä suuremmissa kokonaisuuksissa, jotta suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita myös tulevaisuudessa. Uusi kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvät ratkaisut, kuntalain ja kuntien valtionosuuksia koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä mahdollinen uusi metropolihallinto tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös Porvoon kehittämismahdollisuuksiin ja talouteen kuluvalla valtuustokaudella. Näiden muutosten valmistelu on vielä kesken, eikä niiden vaikutuksia ei ole voitu täysin ennakoida strategiatyössä. Porvoo suhtautuu ennakkoluulottomasti rakenteellisiin muutoksiin ja edistää sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan turvata kestävä talous sekä kaupungin asukkaiden hyvinvointi. Porvoon ja itäisen Uudenmaan alueen kasvu, elinvoima ja kilpailukyky tulee varmistaa, kun metropolialueen ja Uudenmaan ratkaisut muotoutuvat. Porvoon kaupunki varautuu laajempaan alueelliseen palvelutuotantovastuuseen vahvan peruskunnan mallin pohjalta. Muutostilanteissa arvioidaan kuntayhtymien ja muiden ylikunnallisten palvelutuotantotapojen tarkoituksenmukaisuus, ja palvelut kootaan pääsääntöisesti Porvoon kaupungin oman järjestämisvastuun alle. 7

8 KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Kaupungin perustehtävä kertoo, miksi kaupunki on olemassa ja mikä on sen ydin tehtävä. Perustehtävä pohjautuu kuntalakiin. Strategiaa toteuttavat kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Porvoon kaupunki edistää asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan. Strategia kuvaa luottamushenkilöiden ja henkilöstön halua ja kykyä kantaa vastuuta kaupungin tulevaisuudesta. Strategia tuottaa tulevaisuudessa hyötyä asukkaille, yrityksille ja ympäristölle. 8

9 KAUPUNGIN VISIO Visio on tavoitteellinen kuva tulevaisuudesta, yhteinen tahtotila ja suunta, jota kohti strategia vie. Asukkailla ja yrityksillä on hyvät edellytykset elää, kasvaa ja kehittyä. Unelmat on tehty asuttaviksi ja ideat toteutettaviksi. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan kestävän kehityksen periaattein. Hyvää energiaa sukupolvelta toiselle. Ihmisiä kuunnellaan ja heille tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia. Ihmiset tekevät kaupungin. 9

10 MINKÄLAINEN ON UNELMIESI PORVOO 2017? Talous kunnossa, verotus kohtuullista, julkiset terveyspalvelut helposti saatavilla, yritystoiminta vilkasta, työpaikkoja riittävästi, edullisia asuntoja saatavilla. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

11 KAUPUNGIN TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU Velkataakka on edelleen suuri Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen yleinen talouskasvu on ollut edelleen heikkoa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen kokonaistuotanto jää vuoden 2008 tason alapuolelle vielä vuonna Porvoon kaupungin velkataakka on yhä korkea verrattuna muihin maamme kuntiin. Kaupungilla on tällä hetkellä velkaa 130 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Tämä on noin 400 euroa enemmän kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin. Kaupungin vakavaraisuutta ja suhteellista velkaantuneisuutta osoittavat tunnusluvut täyttävät yhä kriisikunnan kriteerit. Heikko taloustilanne on laskenut velkojen korkotason poikkeuksellisen matalaksi. Kun rahamarkkinat palautuvat normaalitilaan ja korkotaso nousee, nousevat myös lainahoitokulut merkittäväksi kulueräksi. Verotulojen kasvu hidastuu Kaupungin merkittävin tulolähde on kunnallisvero. Kunnallisveron tuloveroprosentti on Porvoossa 19,25. Koko maassa keskiarvo on 19,38 ja Uudellamaalla 18,66. Kunnallisveron tulo-odotuksia leikkaavat työikäisen väestön väheneminen ja korkealla pysyttelevä työttömyysaste. Maan hallitus on päättänyt toimenpiteistä, jotka vähentävät julkisen talouden kestävyysvajetta. Toimenpiteet luovat paineita kunnallisveron korottamiselle. Yhteisöverojen osuus koko verokertymästä vähenee talouden hitaan kasvun vuoksi, mutta myös sen vuoksi, että kuntien korotettu jako-osuus poistuu vuonna Yhteisöverotilitykset Porvoolle ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosina. Kiinteistöveron osuus kaupungin kokonaisverokertymästä on noin 6 prosenttia. Kiinteistöveroprosenteissa Porvoon kaupungilla on liikkumavaraa. Kaupungin yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,2 prosenttia, kun laissa säädetty enimmäisprosentti on 1,35. Asuinrakennusten kiinteistövero on 0,4 prosenttia, mutta enimmäisprosentti on 0,75. Valtionosuudet vähenevät jatkossakin Valtio on päättänyt leikata kuntien valtionosuuksia kolmessa eri vaiheessa. Leikkausten vaikutus kasvaa vuosittain. Porvoon kaupungin valtionosuusleikkaukset ovat vuosina yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Vuositasolla valtionosuusleikkaukset vastaavat keskimäärin 1,2 kunnallisveroprosentin tuottoa. On todennäköistä, että valtionosuuksia ei vuoden 2017 jälkeenkään tulla palauttamaan leikkauksia edeltävälle tasolle. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu kokonaan kuluvalla valtuustokaudella. Uuden lainsäädännön odotetaan tulevan voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi järjestelmä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus ei lisää valtionosuuksien kokonaismäärää, mutta kuntakohtaiset muutokset saattavat olla merkittäviä. Maan hallitus on päättänyt lisäksi purkaa kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita noin miljardilla eurolla vuosina Porvoon kokoisessa kaupungissa tämän vaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa. Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla Kaupungin rahoituksellista tasapainoa kuvataan vuosikatteella. Tunnusluku kertoo kaupungin juoksevien tulojen ja menojen erotuksesta. Kaupunki velkaantuu, jos vuosikatteella ei voida rahoittaa investointeja. Tavoitteena on vähintään 15 miljoonan euron vuosikate. Tavoite on haastava, koska kaupungin talouden tasapaino horjuu lähivuosina entisestään. Meno- ja investointipaineet kasvavat, kun väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat, mutta samaan aikaan tulot vähenevät kuntien valtionosuuksien leikkauksien ja verotulojen hiipumisen vuoksi. Yksinomaan palveluiden ikäsidonnaiset kustannukset kasvavat yli 3 miljoonaa euroa vuodessa vaikka palvelutasoon ei tehtäisi mitään muutoksia. Vuosikatetta vahvistetaan valtuustokauden aikana ensi sijassa kehittämällä palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta, mutta kaupunki joutuu kuluvan 11

12 valtuustokauden aikana myös korottamaan kunnallis- ja kiinteistöveroja. Korottamalla kunnallisveron tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä kaupunki voi saada lisätuloa noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Verotus pidetään kuitenkin kilpailukykyisellä tasolla. Palvelutuotannon kustannuslaskentaa ja kustannustietoisuutta kehitetään koko kaupunkikonsernissa. Kaupungin henkilöstön henkilötyövuosien määrä ei saa kasvaa valtuustokaudella ellei kunnille määrätä uusia lakisääteisiä, henkilöstömäärää kasvattavia tehtäviä. Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon Kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten jälleenhankinta-arvo eli uusien vastaavien rakennusten arvo on noin 440 miljoonaa euroa. Rakennusten tekninen arvo eli tämänhetkinen arvo on noin 330 miljoona euroa. Rakennusten kuntoluokka on 76 prosenttia. Kuntoluokka kertoo, kuinka suuri rakennusten tämänhetkinen arvo on verrattuna vastaavien uusien rakennusten arvoon. Kuluminen ja vanheneminen vähentävät rakennusten arvoa vuosittain 7,5 miljoonalla eurolla. Rakennusten kuntoluokka pysyy ennallaan, jos niiden peruskorjaamiseen käytetään vuosittain kulumista vastaava summa. Kaupungin omistuksessa on monia huonokuntoisia rakennuksia, jotka vaatisivat välitöntä peruskorjaamista. Vanhoihin tiloihin liittyy usein monia ongelmia. Ne sopivat huonosti nykyiseen käyttötarkoitukseensa, tilojen käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat suuret, energiatehokkuus on heikolla tasolla eivätkä tilat sijaitse enää tarkoituksenmukaisilla paikoilla. Tilojen suuri peruskorjaus- ja uusimistarve on toisaalta myös mahdollisuus: kaupunki kehittää jatkossa palveluiden tuotantotapaa ja palveluverkkoa entistä toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Kaupunki käyttää kuluvalla valtuustokaudella investointeihin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vastaa omaisuuden vuotuisia poistoja tilinpäätöksessä eli kaupungin omaisuuden kulumista yhden vuoden aikana. Heikkokuntoisista vanhoista rakennuksista luovutaan, ja uudet korvaavat tilat sijoitetaan palveluverkon toimivuuden ja tehokkuuden kannalta keskeisiin paikkoihin. Kaupungin palvelupisteiden sijainti, ryhmäkoot, henkilökunta, välineet ja muu toiminta suunnitellaan niin, että palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Kaikkien uusien investointipäätösten yhteydessä arvioidaan, kuinka kannattava investointi on suhteessa investoinnin elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Elinkaarikustannuksiin sisällytetään varsinaisen investointikustannuksen lisäksi myös kaikki hoito- ja ylläpitokulut, peruskorjaukset sekä palvelutoiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Otamme uutta velkaa harkiten Kaupunki voi hankkia tarvittavat tilat omaan omistukseensa tai käyttää muiden omistamia tiloja pitkien vuokrasopimusten turvin. Omistamis- ja vuokraamisvaihtoehtoja arvioitaessa painotetaan riskienhallintaa ja pitkän aikavälin hyötyjä. Kaupunki voi rahoittaa investointeja myös lainanotolla, mutta edellytyksenä on, että investointi tuottaa lisätuloja tai vähentää palvelutoiminnan kustannuksia. Strategiakauden aikana kaupungin velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla. (luku ei koske liikelaitoksia). Velkaa ei oteta käyttötalousmenoihin eikä kaupungin juokseviin kuluihin. Lähtökohtaisesti investoinnin takaisinmaksuaika saa olla enintään 10 vuotta, mutta erityistapauksissa se voi olla enintään rakennuksen elinkaaren pituinen. Kiinteistöjen myyntituloja voidaan käyttää uudisrakentamiseen, perusparannuksiin tai lainojen lyhennyksiin. Kaupunki luopuu ensi sijassa sellaisista kiinteistöistä, joiden käyttöarvo on rakennuksen kaupalliseen arvoon verrattuna pieni. 12

13 Tavoitteet Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Henkilöstömme henkilötyövuosien määrä ei kasva. Nostamme toimintatulojen osuutta toimintamenoista. Tavoitteenamme on, että vuosikate on vähintään 15 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioimme investointien kannattavuutta palveluverkon tehostamisen näkökulmasta. Uutta velkaa voimme ottaa vain lisätuloja tuottaviin tai palvelutoiminnan kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Strategiakauden aikana velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla. Indikaattoreita Käyttötalousmenojen reaalikasvu Palkkojen reaalikasvu Henkilötyövuosien muutos Toimintatulojen osuus toimintamenoista Vuosikate/asukas Vuosikatteen osuus poistoista Investointien tulorahoitusprosentti Lainamäärä/asukas 13

14 Jos nuori syrjäytyy, niin kuntouttaminen maksaa huomattavasti enemmän kuin syrjäytymisen ehkäiseminen. Minun kohdalla pelastuksena oli paikallinen yrittäjä joka huomasi että koulun paperit ei välttämättä kerro ihmisen osaamisesta. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

15 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT Kohdennamme palveluita syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille Hyvinvoinnin perusedellytykset ovat Porvoossa melko hyvät. Kaupunki kasvaa ja työikäisen väestön osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Väestön tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja porvoolaisten terveydentila on parempi kuin maassa keskimäärin. Hyvinvoinnin yleinen taso on jatkuvasti parantunut, mutta eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointierot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet. Vähemmän koulutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät sairastavat muita enemmän, heidän toimintakykynsä on useammin alentunut ja he myös kuolevat nuorempina. Heikoimmassa asemassa ovat työttömät. Hyvinvoinnissa on myös alueellisia ja sukupuolten välisiä eroja. Alueelliset työttömyysluvut vaihtelevat täystyöllisyydestä 23 prosentin työttömyysasteeseen. Hyvinvointi- ja terveyserot lisäävät pahoinvointia ja työkyvyttömyyttä, ja ne tulevat yhteiskunnalle myös taloudellisesti kalliiksi. Noin 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia hyvinvointipalveluiden voimavaroista. Porvoon kaupunki pyrkii kuluvan valtuustokauden aikana kaventamaan asukkaiden hyvinvointieroja. Palveluita kohdennetaan erityisesti niille asukasryhmille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Kaupunki toteuttaa toimenpiteitä, jotka kohentavat työttömien toimintakykyä ja vähentävät hyvinvoinnin alueellisia eroja. Lähiöiden kehittäminen aloitetaan Gammelbackasta, yhteistyössä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä Vaikka valtaosa porvoolaisista lapsiperheistä ja nuorista voi hyvin, on syrjäytyminen uhka myös Porvoossa. Pienellä osalla nuorista ongelmat ovat niin vaikeita, että ne uhkaavat syrjäyttää nuoren palveluiden ulkopuolelle. Alhainen koulutustaso aiheuttaa nuorisotyöttömyyttä, ja nuorisotyöttömyys lisää sosiaalityön palvelujen ja toimeentulotuen tarvetta. Yli puolet toimeentulotuen uusista asiakkaista on alle 30-vuotiaita. Nuorten elämänhallinnan ongelmat, puutteelliset asumistaidot ja velkaantuminen näkyvät suurena tuen tarpeena. Vähän yli 10 prosentilla vuotiaista nuorista ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Lasten ja nuorten lisääntyneet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat heijastuvat mm. oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, poissaoloina ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmina. Kouluterveyskyselyn mukaan joka viides porvoolainen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen nuori kokee terveydentilansa huonoksi, tupakoi päivittäin ja on humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Kaupunki panostaa kuluvalla valtuustokaudella erityisesti nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa Lapsiperheiden tuen tarve lisääntyy varsinkin perhe-elämän taitekohdissa, kuten lapsen syntymän, perheenjäsenen sairastumisen aikana tai perheitä kohtaavissa äkillisissä ongelmissa. Tuen tarve on suuri varsinkin niissä lapsiperheissä, joilla on taloudellisia ongelmia. Taloudelliset huolet vaivaavat niin pienituloisia köyhyysriskin alla eläviä kuin ylisuuriin asuntolainoihin sitoutuneita perheitä. Köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut ja yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri. Erityisen haastavaa arki on perheissä, joissa perheen arjesta vastaa vain yksi aikuinen. Porvoolaisista lapsiperheistä toimeentulotukea saa noin 7 prosenttia. Lisäksi iso osa pikkulapsiperheistä asuu ahtaasti. Yhteydenottojen määrä lastensuojeluun on Porvoossa hieman laskenut, mutta työn määrä asiakasperheissä lisääntynyt. Huolestuttavana ilmiönä lastensuojelussa on noussut esiin kasvava huoli vauvojen huolenpidosta. Lastensuojelutyön painopistettä on jo muutettu avopainotteisemmaksi ja samalla vähennetty ostopalveluiden käyttöä sekä kustannuksia. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoittamaan lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen hankintaa. Myös lastensuojelun avopalvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä on tärkeää niin in- 15

16 16

17 himillisestä kuin palvelutuotannon kustannustenkin näkökulmasta. Kaupunki tukee vanhemmuutta ja tarjoaa tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja kehittämällä perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Perhetyön tavoite on, että perheet saavat tukea arkeensa ja akuutteihinkin tilanteisiin jo ennen lastensuojelun palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevillä palveluilla pyritään siihen, että lastensuojeluun tulevat yhteydenotot eivät kasvaisi, muiden erityispalveluiden käyttö vähenisi ja jonotusajat palveluihin lyhenisivät. Edistämme ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia Yli 75-vuotiaat ikäihmiset kokevat Porvoossa elämälaatunsa ja terveytensä keskimääräistä paremmaksi kuin muualla Suomessa. Kotona heistä asuu noin 90 prosenttia. Kotona yksin asuvia yli 75-vuotiaita on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva liikunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksin asuvien iäkkäiden toimintakykyä. Porvoon vanhusten palveluiden palvelurakenne on edelleen liian laitospainotteinen. Vanhainkotien ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa on 6 prosenttia ikääntyneistä, kun suosituksen mukaan määrä pitäisi saada laskemaan 3 prosentin tasolle. Kaupunki kehittää edelleen ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita. Ympärivuorokautisia hoivapalveluita kehitetään muuttamalla vanhainkotipalveluita tehostetutuksi palveluasumiseksi. Tavoitteet Vähennämme hyvinvoinnin alueellisia eroja ja kohennamme työttömien toimintakykyä. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä. Tuemme vanhemmuutta ja tarjoamme tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja kehittämällä perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Tuemme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Panostamme kulttuuriin Kulttuuri kaikissa muodoissaan on tärkeä osa porvoolaisten hyvinvointia. Kulttuuria välitetään porvoolaisille aktiivisesti, ja se luo kohtaamispaikkoja ihmisten arkipäivään, päiväkoteihin, kouluihin, vanhustenasuntoloihin ja hoitolaitoksiin. Kulttuuri tavoittaa kaikki väestöryhmät taustasta riippumatta. Erityisesti otetaan huomioon lapset ja nuoret. Kaupunki mahdollistaa monipuolisen kulttuuritarjonnan tekemällä tiivistä yhteistyötä seudun yhdistysten kanssa. Kulttuuri on keino aktivoida porvoolaisia ja luoda mielekkäitä tapahtumia. Porvoo tunnetaan myös kulttuurikaupunkina, ja kulttuuri onkin tärkeää markkinoinnin ja matkailun kannalta. Indikaattoreita Työttömyyden alueelliset erot Nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet alle 30-vuotiaat luokkalaisten nuorten elintavat Perhetyön asiakkaat (sis. kotihoidon perhetyöntekijöiden asiakkaat) Perheet, jotka kokevat saavansa tukea kasvatustehtävässä Vanhemmuuden puutetta kokevat luokkien oppilaat Lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja pyyntöjen määrä vuotiaiden kokema elämänlaatu Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus 17

18 Asukkailla on todennäköisesti valtavasti kokemusta ja osaamista (esim. ammattiosaamista, kokemusasiantuntijuutta). Hyödyntämällä kaikkea tätä monialaisuutta tekisimme yhdessä yksinkertaisia innovaatioita arjen helpottamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

19 ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LISÄÄNTYVÄT Kannustamme nuoria osallistumaan ja äänestämään Kuntien itsehallinto tarkoittaa sitä, että samalla alueella asuvat ihmiset tekevät yhdessä omaa hyvinvointiaan ja alueen kehittämistä koskevia valintoja ja päätöksiä. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat muuttuneet viime vuosina. Kiinnostus perinteisiä edustuksellisen demokratian keinoja kohtaan on hiipunut. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut eivätkä luottamustehtävät enää kiinnosta niin laajaa joukkoa kuin ennen. Erityisen vähän äänestäminen kiinnostaa nuoria. Äänioikeuttaan käyttää keskimäärin vain joka kolmas alle 25-vuotias suomalainen nuori. Porvoon kaupunki on toteuttanut jo vuoden 2008 ja 2012 kuntavaalien alla toimenpideohjelman, jonka avulla haluttiin kannustaa nuoria käyttämään äänioikeuttaan. Kaupunki jatkaa kuluvalla valtuustokaudella perinteisen edustuksellisen demokratian tukemista kannustamalla nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan. Kehitämme palveluita yhdessä asukkaiden kanssa Asukkaat haluavat nykyisin vaikuttaa entistä enemmän suoraan itseään lähellä oleviin asioihin ja palveluihin. Teknologian kehityksen myötä on syntynyt uusia suosittuja vaikuttamis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia, esimerkiksi sosiaalisen median palvelut. Käynnissä oleva kuntauudistus haastaa myös pohtimaan tapoja, joilla kehitetään kaupungin asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Murrostilanteessa kaupungin on löydettävä uusia tapoja, joilla lisätään vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Asukkaat toivovat lisäksi yhä useammin, että he voivat osallistua kaupungin palveluiden ideoimiseen, kehittämiseen, uudistamiseen ja testaamiseen esimerkiksi kyselyiden, tutkimusten ja asiakasraatien avulla. Käyttäjälähtöinen palveluiden kehittäminen parantaa palveluiden laatua, mutta se lisää usein myös palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja auttaa karsimaan tarpeettomina pidettyjä palveluita. Kaupunki kehittää jatkossa palveluitaan yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin selvitetään systemaattisesti ja säännöllisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille Erilaisilla yhteisöillä on merkittävä rooli asukkaiden hyvinvoinnille. Yhteisöjen toimintaan osallistuminen vähentää yksinäisyyttä ja luo mielekästä merkitystä elämään. Erityisesti ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että mahdollisuus yhteisöön osallistumiseen säilyy. Lähiyhteisön tuella, naapuriavulla ja erilaisilla vertaistukiryhmillä voi olla keskeinen merkitys myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. Strategiatyön valmisteluun osallistuneet asukkaiden vaikuttajaraadit nostivat vahvasti esille asukkaiden omaehtoisen toiminnan, vertaistukiryhmien, yhdistysten ja järjestöjen, seurakuntien ja muun kolmannen sektorin roolin hyvinvoinnin lisäämisessä. Yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi koettiin yhteistyön puute. Erilaiset toimijat eivät tunne toistensa ja kaupungin työtä ja toimintaa. Kaupunki tukee kuluvalla valtuustokaudella asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukiryhmiä ja kolmatta sektoria tuomalla eri toimijat lähemmäs toisiaan. Yhteistyömahdollisuuksia lisätään erityisesti välittämällä tietoa ja koordinoimalla toimintaa. Tavoitteet Kannustamme nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa. Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille. Indikaattoreita Vaikuttamismahdollisuuksien olemassaolo ja käyttäminen Asiakkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin Aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan osallistuvien osuus. Tukitoimet/avustukset kolmannelle sektorille, euroa/asukas 19

20 20

21 KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KAUPUNKI Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi Elinvoimainen kaupunki tarvitsee uusia asukkaita ja kilpailukykyisiä yrityksiä. Porvoon kaupungin muuttovetovoima on ollut erinomainen viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kuntien välisessä vertailussa. Kaupungin väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti yhteensä yli hengellä vuoden 1980 jälkeen. Kaupunkiin on muuttanut keskimääräistä enemmän korkeasti koulutettuja, hyvätuloisia ja lapsiperheitä. Kaupungin tavoitteena on, että väkiluku kasvaa edelleen selvästi. Lapsiperheitä ja matkailijoita houkutellaan Porvooseen aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin avulla ja Porvoon mainetta vahvistetaan viihtyisänä, kaksikielisenä ja monipuolisia palveluita tarjoavana kaupunkina. Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä Kilpailukykyiset yritykset luovat asukkaille työpaikkoja, tuloja ja palveluita sekä verotuloja kaupungille. Kilpailukykyiset yritykset voivat myös kehittää toimintaansa ympäristöystävällisellä tavalla. Pääosa Porvoon yrityksistä ja työvoimasta toimii palvelualoilla, mutta teollisuus tarjoaa Porvoossa enemmän työpaikkoja kuin Suomessa keskimäärin. Kaupungin elinkeinoelämän kehittämisessä tulee lisätä yrityskontakteja, joilla Porvooseen pyritään luomaan aktiivisesti uusi työpaikkoja ja saamaan investointeja. Porvoossa jo sijaitsevien yritysten lisäksi kaupunki pyrkii saamaan uusia yrityksiä sijoittumaan alueelleen. Elinkeinoelämän vahvoja toimialoja ovat öljynjalostusteollisuus ja petrokemia, sähkötekniikka, matkailu sekä palvelualat. Porvoo on myös merkittävä cleantech- eli ympäristöliiketoiminnan keskus. Kyse on ympäristöä, luonnonvaroja ja energiaa säästävästä liiketoiminnasta. Saaristo on merkittävä voimavara matkailupalvelujen kehittämiselle. Porvoo edistää yritysten ja elinkenoelämän kilpailukykyä luomalla toimintaympäristön, jossa yritykset voivat kasvaa ja kehittyä. Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden tulee jatkossa säilyä vähintään nykyisellä noin 90 prosentin tasolla. Porvoon elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueita ovat ympäristöliiketoiminta, matkailu ja kulttuuri sekä palvelualat. Ympäristöliiketoiminnan kasvuedellytyksiä kehitetään edelleen osana sähköisen talotekniikan kehittämishanketta. Kaupunki kehittää työllisyys- ja koulutuspalveluja, jotka turvaavat yritysten ja julkisen sektorin työnantajien mahdollisuudet rekrytoida ammattityövoimaa Porvoon alueelta. Porvoon ja itäisen Uudenmaan alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut tulee varmistaa. Yritysten syntymistä ja kehittymistä tuetaan myös neuvontapalvelulla ja kehittämishankkeilla. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus vaikuttavat keskeisesti kaupungin kasvuun ja elinkeinoelämän toiminta- ja työllistämismahdollisuuksiin. Kaupunki hankkii jatkossa omistukseensa riittävästi raakamaata kaupungin kasvusuunnista, jotta kaupunkirakenne voidaan suunnitella elinvoimaiseksi ja energiatehokkaaksi. Kaupunki tuottaa riittävästi erilaisten yritysten tarpeita vastaavia yritystontteja ja luo kaavoituksella monipuolisia asumismahdollisuuksia kaupungin asukkaille sekä alueen työvoimalle. Asuinalueet suunnitellaan niin, että kaupunki tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja, niin vuokra-, asumisoikeusja omistusasuntoja kuin omakoti-, rivi- ja kerrostaloasuntojakin. Tiivistämme kaupunkirakennetta Porvoon kaupunkirakenne on hajaantumassa keskusta-alueiden ulkopuolella, ja asiointi- ja työssäkäyntimatkat ovat pidentyneet. Tämä lisää kasvihuonepäästöjä ja kasvattaa palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Porvoon kaupunki jatkaa Skaftkärrhankkeessa aloitettua kehitystyötä ja tiivistää kaupunkirakennetta energiatehokkaalla kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella. Asutus ja palvelut sijoitetaan maiseman, palvelujen ja ympäristön kannalta järkevällä tavalla. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja huomioimme maaseudun kehittämisen kylärakenneohjelman avulla sekä pidämme saariston elinvoimaisena. Vähintään 75 prosenttia uusista omakotitaloista rakennetaan kaava-alueille. 21

22 Jos julkinen liikenne ei parannu niin ehdottoman tärkeää on pitää huolta jalankulku- ja pyöräilymahdollisuuksista, koska se lisää hyvinvointia sekä estää ilman laadun huonontumista, koska päästöjä ei tällöin synny. Pienen kaupungin etuhan on, että kulkeminen jalan sekä pyörällä on mahdollista. Haluan myös korostaa työmatkajuoksun mahdollisuutta, jota itse käytän. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

23 Julkinen ja kevyt liikenne suunnitellaan niin, että kaupungin asukkaat voivat saavuttaa palvelut itsenäisesti ilman omaa autoa. Helposti saavutettavat palvelut, toimiva työmatkaliikenne sekä viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja esteetön asuinympäristö lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja yritysten kasvun mahdollisuuksia, ja myös ikäihmiset voivat asua pidempään kotona. Porvoolaiset asioivat ja tekevät ostoksia nykyään paljon myös pääkaupunkiseudulla. Kaupunki tarvitsee jatkossa entistä monipuolisempia ja houkuttelevampia kaupallisia palveluita sekä suuria kauppaliikkeitä että pienempiä liikkeitä asutuskeskittymien ja taajamien lähettyville. Vähennämme kasvihuonepäästöjä ja pyrimme vesistöjen hyvään tilaan Energiatehokkuus tarkoittaa resurssien säästäväistä käyttöä ja energian tuottamista uusiutuvilla ja mahdollisimman vähän päästöjä tuottavilla energialähteillä. Porvoossa energian tuotantoon käytetään pääosin uusiutuvia polttoaineita. Kaupunkikonsernin omien kiinteistöjen lämmitysratkaisuissa suositaan kaukolämpöä. Kaupunki edistää myös muilla tavoilla kaukolämmön käytön lisäämistä. Porvoon perinteinen ilme on vehreä ja merellinen. Vesistöt, metsät ja rakennetut viheralueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja houkuttelevat kaupunkiin asukkaita. Metsät ja suot toimivat myös hiilinieluina, eli ne sitovat hiilidioksidia ja estävät ilmaston läm- penemistä. Porvoon kaupunki sitoutuu edistämään ratkaisuja, jotka säilyttävät kaupungin nykyisten hiilinielujen tason ja vähentävät kasvihuonepäästöjä. Kaupunki pyrkii pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 mennessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla. Porvoossa on lähes 1000 kilometriä rantaviivaa. Kaupunki pyrkii aktiivisin toimin vesistöjen hyvään tilaan vähentämällä ja ehkäisemällä kuormituksia mereen, jokiin, pohjavesiin, järviin ja uimarantoihin. Tavoitteet Tavoitteenamme on, että kaupungin väkiluku kasvaa edelleen selvästi. Edistämme yritysten toimintamahdollisuuksia maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Turvaamme yritysten ja julkisen sektorin mahdollisuudet rekrytoida osaavaa työvoimaa. Varmistamme alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita. Edistämme ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä. Suomenlahden öljykuljetusten ja Kilpilahden teollisuusalueen laivaliikenteen ympäristöriskejä kaupunki pyrkii hallitsemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suomenlahdella tapahtuva öljyalusonnettomuus aiheuttaisi Porvoon saaristossa mittavia vahinkoja vesiekosysteemille, elinkeinotoiminnalle ja vesien virkistyskäytölle. Kaupunki osallistuu viranomaisten kanssa öljyvahinkojen torjuntaan ja huolehtii tarvittaessa vahingon jälkitorjunnasta. Indikaattoreita Työpaikkaomavaraisuus Väkiluvun kasvu Työllisen työvoiman määrä Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella Asuntotyyppien jakautuminen Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta Kaukolämpöverkon liittyjämäärä Henkilöautoliikenteen, julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus Markkinoitavat ja luovutetut yritystontit Ostovoiman siirtymä Kokonaismatkailutulo Vesien tila 23

24 PORVOO BORGÅ 24

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIA 2010 2013

PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIA 2010 2013 PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIA 2010 2013 Kaupunginvaltuusto 31.3.2010 Sisältö 1 Johdanto... 1 Strategian taustalla vaikea taloudellinen tilanne... 1 Hyvinvointia on rakennettu velkarahalla... 2 Velkaantuminen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot