SISÄLTÖ. 1 Strategia rakennettiin yhdessä... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ. 1 Strategia rakennettiin yhdessä... 5"

Transkriptio

1 PORVOO BORGÅ Porvoon kaupunkistrategia

2 2

3 SISÄLTÖ 1 Strategia rakennettiin yhdessä Toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti... 7 Taloustilanne pysyy vaikeana...7 Kaupunkia kehitetään jatkossa vähenevillä resursseilla...7 Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy...7 Vahva peruskunta uudistusten pohjaksi Kaupungin perustehtävä ja visio Kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu Velkataakka on edelleen suuri...11 Verotulojen kasvu hidastuu...11 Valtionosuudet vähenevät jatkossakin...11 Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla...11 Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon..12 Otamme uutta velkaa harkiten Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat...15 Kohdennamme palveluita syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille...15 Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä...15 Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa...15 Edistämme ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia...17 Panostamme kulttuuriin Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät.19 Kannustamme nuoria osallistumaan ja äänestämään...19 Kehitämme palveluita yhdessä asukkaiden kanssa...19 Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille Kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi...21 Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä...21 Tiivistämme kaupunkirakennetta...21 Vähennämme kasvihuonepäästöjä ja pyrimme vesistöjen hyvään tilaan

4 SISÄLTÖ 4

5 STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ Kaupunkistrategia kertoo, kuinka Porvoon kaupunkia aiotaan kehittää kuluvan valtuustokauden aikana. Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Se auttaa keskittämään rajallisia voimavaroja kaikkein tärkeimpiin ja kiireisimpiin kehittämiskohteisiin. Kaupunkistrategia on voimassa vuosina Porvoon kaupunkistrategia kiteytyy neljään strategiseen päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointia.tämä on mahdollista, jos kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu valtuustokauden aikana. Kestävä talous luo pohjan kaupungin asukkaiden hyvinvointipalvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle. Strategisten päämäärien toteutumista seurataan indikaattorien eli tunnuslukujen avulla. Indikaattorit on lueteltu kunkin strategista päämäärää kuvaavan luvun lopussa. Strategia on perusta koko kaupunkikonsernin johtamiselle. Kaupungin, sen liikelaitosten ja yhtiöiden luottamushenkilöiden, johtoryhmien, esimiesten, henkilöstön ja projektien tulee tukea toiminnallaan strategian toteuttamista. Kaupunkikonsernin ohjaamista tehostetaan valtuustokaudella huomattavasti. Näin varmistetaan, että niin kaupungin omien yksiköiden, liikelaitosten, yhtiöiden kuin kuntayhtymienkin toiminta tukee Porvoon kaupungin strategisten päämäärien toteuttamista. Kaupunkistrategian toteuttamista täsmennetään valtuuston vuosittain hyväksymässä talousarviossa sekä strategisissa kehittämisohjelmissa, jotka laaditaan tai päivitetään strategian hyväksymisen jälkeen. Kaupunkistrategia vastaa myös keskeisiin palvelustrategisiin kysymyksiin, ja ohjelmat täydentävät osaltaan kokonaisuutta. Strategian toteuttamisessa tarvitaan kaikkia porvoolaisia. Strategiaa valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Keskeisessä roolissa ovat olleet valtuuston ja kaupunginhallituksen työpajat ja seminaarit sekä asiantuntijoiden työryhmät. Kaupunkistrategia hyväksyttiin Porvoon kaupunginvaltuustossa

6 MINKÄLAINEN ON UNELMIESI PORVOO 2017? Porvoo tunnetaan asukkaista jotka ovat ylpeitä kaupunkinsa historiasta, kauneudesta ja tunnelmallisuudesta - esittelevät sitä ylpeänä vierailijoille. Porvoolaiset käyttävät ahkerasti kaupunkinsa palveluita, tekevät ostoksensa Porvoossa, nauttivat vapaa-ajasta konserteissa, teattereissa, ravintoloissa ja ulkoillen. Porvoo tunnetaan vireänä ja uudistuskykyisenä kulttuurikaupunkina monipuolisen tarjontansa takia, oli sitten kyse kulttuuri-, viihde, ruoka- tai ulkoilu/liikunta. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU VOIMAKKAASTI Taloustilanne pysyy vaikeana Kuntien ja kaupunkien toimintaedellytykset, tehtävät ja palvelut muuttuvat parhaillaan voimakkaasti. Kuntien talous on vaikeuksissa kaikkialla Suomessa. Väestön nopea ikääntyminen näkyy kaupungin verotulojen kasvun hidastumisena, mutta asukkaiden palvelutarve ja kaupungin menopaineet kuitenkin kasvavat. Myös Porvoon kaupungin taloustilanne on valtuustokauden alkaessa edelleen vaikea, vaikka kaupungin velan kasvu pystyttiin katkaisemaan edellisellä valtuustokaudella. Velkaa on edelleen merkittävästi enemmän kuin suomalaisilla kunnilla keskimäärin. Kaupunkia kehitetään jatkossa vähenevillä resursseilla Nopea muutos edellyttää tahtoa tehdä ratkaisuja, jotka muuttavat totuttuja toimintatapoja. Jostain vanhasta täytyy myös uskaltaa luopua, jotta kaupungin rajalliset voimavarat voidaan käyttää uudella, entistä vaikuttavammalla ja tuottavammalla tavalla. Kaupunkia on pystyttävä jatkossa kehittämään vähenevillä resursseilla. Tämä tarkoittaa tuloksellisuuden ja palveluiden tuotantotapojen kehittämistä. Tuottavuuden kehittämisessä on uusilla tietoteknisillä ratkaisuilla tärkeä merkitys. On myös arvioitava kriittisesti, mitä palveluita kaupunki voi tulevaisuudessa tarjota. Palveluiden tuotantotapa ei ole Porvoon kaupungille itseisarvo. Kaupungin omaa palvelutuotantoa täydennetään yritysten, yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden palveluilla. Palveluiden tuotantotapa päätetään tapauskohtaisesti palvelun laadun ja erityisesti tuotantotavan kustannustehokkuuden perusteella. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Kaupungin henkilöstön eläköityminen kiihtyy valtuustokaudella, ja vuoteen 2017 mennessä noin 600 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Osaavan työvoiman houkutteleminen ja rekrytoiminen luo haasteen, mutta antaa myös mahdollisuuden arvioida uudelleen tarvittavaa henkilöstöä ja osaamista. Tiukassa taloustilanteessa on pystyttävä lisäämään työn tuloksellisuutta sekä hallitsemaan henkilöstömenojen kasvua. Samalla kaupungin maine ja työnantajakuva nousevat keskeisiksi tekijöiksi kilpailussa osaavasta työvoimasta. Tuloksellisuus ja hyvä työnantajamaine lähtevät hyvinvoivasta työyhteisöstä, turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä, jossa henkilöstön osaaminen kohtaa työn vaatimukset. Keskeiseksi nousee johtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Oikeudenmukainen henkilöstöjohtaminen ja avoin viestintä toimivat esimiestyön peruskivinä. Vahva peruskunta uudistusten pohjaksi Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenteiden muutos jatkuu. Palveluita tuotetaan entistä suuremmissa kokonaisuuksissa, jotta suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita myös tulevaisuudessa. Uusi kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvät ratkaisut, kuntalain ja kuntien valtionosuuksia koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä mahdollinen uusi metropolihallinto tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös Porvoon kehittämismahdollisuuksiin ja talouteen kuluvalla valtuustokaudella. Näiden muutosten valmistelu on vielä kesken, eikä niiden vaikutuksia ei ole voitu täysin ennakoida strategiatyössä. Porvoo suhtautuu ennakkoluulottomasti rakenteellisiin muutoksiin ja edistää sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan turvata kestävä talous sekä kaupungin asukkaiden hyvinvointi. Porvoon ja itäisen Uudenmaan alueen kasvu, elinvoima ja kilpailukyky tulee varmistaa, kun metropolialueen ja Uudenmaan ratkaisut muotoutuvat. Porvoon kaupunki varautuu laajempaan alueelliseen palvelutuotantovastuuseen vahvan peruskunnan mallin pohjalta. Muutostilanteissa arvioidaan kuntayhtymien ja muiden ylikunnallisten palvelutuotantotapojen tarkoituksenmukaisuus, ja palvelut kootaan pääsääntöisesti Porvoon kaupungin oman järjestämisvastuun alle. 7

8 KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Kaupungin perustehtävä kertoo, miksi kaupunki on olemassa ja mikä on sen ydin tehtävä. Perustehtävä pohjautuu kuntalakiin. Strategiaa toteuttavat kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Porvoon kaupunki edistää asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan. Strategia kuvaa luottamushenkilöiden ja henkilöstön halua ja kykyä kantaa vastuuta kaupungin tulevaisuudesta. Strategia tuottaa tulevaisuudessa hyötyä asukkaille, yrityksille ja ympäristölle. 8

9 KAUPUNGIN VISIO Visio on tavoitteellinen kuva tulevaisuudesta, yhteinen tahtotila ja suunta, jota kohti strategia vie. Asukkailla ja yrityksillä on hyvät edellytykset elää, kasvaa ja kehittyä. Unelmat on tehty asuttaviksi ja ideat toteutettaviksi. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan kestävän kehityksen periaattein. Hyvää energiaa sukupolvelta toiselle. Ihmisiä kuunnellaan ja heille tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia. Ihmiset tekevät kaupungin. 9

10 MINKÄLAINEN ON UNELMIESI PORVOO 2017? Talous kunnossa, verotus kohtuullista, julkiset terveyspalvelut helposti saatavilla, yritystoiminta vilkasta, työpaikkoja riittävästi, edullisia asuntoja saatavilla. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

11 KAUPUNGIN TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU Velkataakka on edelleen suuri Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen yleinen talouskasvu on ollut edelleen heikkoa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen kokonaistuotanto jää vuoden 2008 tason alapuolelle vielä vuonna Porvoon kaupungin velkataakka on yhä korkea verrattuna muihin maamme kuntiin. Kaupungilla on tällä hetkellä velkaa 130 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Tämä on noin 400 euroa enemmän kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin. Kaupungin vakavaraisuutta ja suhteellista velkaantuneisuutta osoittavat tunnusluvut täyttävät yhä kriisikunnan kriteerit. Heikko taloustilanne on laskenut velkojen korkotason poikkeuksellisen matalaksi. Kun rahamarkkinat palautuvat normaalitilaan ja korkotaso nousee, nousevat myös lainahoitokulut merkittäväksi kulueräksi. Verotulojen kasvu hidastuu Kaupungin merkittävin tulolähde on kunnallisvero. Kunnallisveron tuloveroprosentti on Porvoossa 19,25. Koko maassa keskiarvo on 19,38 ja Uudellamaalla 18,66. Kunnallisveron tulo-odotuksia leikkaavat työikäisen väestön väheneminen ja korkealla pysyttelevä työttömyysaste. Maan hallitus on päättänyt toimenpiteistä, jotka vähentävät julkisen talouden kestävyysvajetta. Toimenpiteet luovat paineita kunnallisveron korottamiselle. Yhteisöverojen osuus koko verokertymästä vähenee talouden hitaan kasvun vuoksi, mutta myös sen vuoksi, että kuntien korotettu jako-osuus poistuu vuonna Yhteisöverotilitykset Porvoolle ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosina. Kiinteistöveron osuus kaupungin kokonaisverokertymästä on noin 6 prosenttia. Kiinteistöveroprosenteissa Porvoon kaupungilla on liikkumavaraa. Kaupungin yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,2 prosenttia, kun laissa säädetty enimmäisprosentti on 1,35. Asuinrakennusten kiinteistövero on 0,4 prosenttia, mutta enimmäisprosentti on 0,75. Valtionosuudet vähenevät jatkossakin Valtio on päättänyt leikata kuntien valtionosuuksia kolmessa eri vaiheessa. Leikkausten vaikutus kasvaa vuosittain. Porvoon kaupungin valtionosuusleikkaukset ovat vuosina yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Vuositasolla valtionosuusleikkaukset vastaavat keskimäärin 1,2 kunnallisveroprosentin tuottoa. On todennäköistä, että valtionosuuksia ei vuoden 2017 jälkeenkään tulla palauttamaan leikkauksia edeltävälle tasolle. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu kokonaan kuluvalla valtuustokaudella. Uuden lainsäädännön odotetaan tulevan voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi järjestelmä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus ei lisää valtionosuuksien kokonaismäärää, mutta kuntakohtaiset muutokset saattavat olla merkittäviä. Maan hallitus on päättänyt lisäksi purkaa kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita noin miljardilla eurolla vuosina Porvoon kokoisessa kaupungissa tämän vaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa. Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla Kaupungin rahoituksellista tasapainoa kuvataan vuosikatteella. Tunnusluku kertoo kaupungin juoksevien tulojen ja menojen erotuksesta. Kaupunki velkaantuu, jos vuosikatteella ei voida rahoittaa investointeja. Tavoitteena on vähintään 15 miljoonan euron vuosikate. Tavoite on haastava, koska kaupungin talouden tasapaino horjuu lähivuosina entisestään. Meno- ja investointipaineet kasvavat, kun väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat, mutta samaan aikaan tulot vähenevät kuntien valtionosuuksien leikkauksien ja verotulojen hiipumisen vuoksi. Yksinomaan palveluiden ikäsidonnaiset kustannukset kasvavat yli 3 miljoonaa euroa vuodessa vaikka palvelutasoon ei tehtäisi mitään muutoksia. Vuosikatetta vahvistetaan valtuustokauden aikana ensi sijassa kehittämällä palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta, mutta kaupunki joutuu kuluvan 11

12 valtuustokauden aikana myös korottamaan kunnallis- ja kiinteistöveroja. Korottamalla kunnallisveron tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä kaupunki voi saada lisätuloa noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Verotus pidetään kuitenkin kilpailukykyisellä tasolla. Palvelutuotannon kustannuslaskentaa ja kustannustietoisuutta kehitetään koko kaupunkikonsernissa. Kaupungin henkilöstön henkilötyövuosien määrä ei saa kasvaa valtuustokaudella ellei kunnille määrätä uusia lakisääteisiä, henkilöstömäärää kasvattavia tehtäviä. Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon Kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten jälleenhankinta-arvo eli uusien vastaavien rakennusten arvo on noin 440 miljoonaa euroa. Rakennusten tekninen arvo eli tämänhetkinen arvo on noin 330 miljoona euroa. Rakennusten kuntoluokka on 76 prosenttia. Kuntoluokka kertoo, kuinka suuri rakennusten tämänhetkinen arvo on verrattuna vastaavien uusien rakennusten arvoon. Kuluminen ja vanheneminen vähentävät rakennusten arvoa vuosittain 7,5 miljoonalla eurolla. Rakennusten kuntoluokka pysyy ennallaan, jos niiden peruskorjaamiseen käytetään vuosittain kulumista vastaava summa. Kaupungin omistuksessa on monia huonokuntoisia rakennuksia, jotka vaatisivat välitöntä peruskorjaamista. Vanhoihin tiloihin liittyy usein monia ongelmia. Ne sopivat huonosti nykyiseen käyttötarkoitukseensa, tilojen käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat suuret, energiatehokkuus on heikolla tasolla eivätkä tilat sijaitse enää tarkoituksenmukaisilla paikoilla. Tilojen suuri peruskorjaus- ja uusimistarve on toisaalta myös mahdollisuus: kaupunki kehittää jatkossa palveluiden tuotantotapaa ja palveluverkkoa entistä toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Kaupunki käyttää kuluvalla valtuustokaudella investointeihin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vastaa omaisuuden vuotuisia poistoja tilinpäätöksessä eli kaupungin omaisuuden kulumista yhden vuoden aikana. Heikkokuntoisista vanhoista rakennuksista luovutaan, ja uudet korvaavat tilat sijoitetaan palveluverkon toimivuuden ja tehokkuuden kannalta keskeisiin paikkoihin. Kaupungin palvelupisteiden sijainti, ryhmäkoot, henkilökunta, välineet ja muu toiminta suunnitellaan niin, että palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Kaikkien uusien investointipäätösten yhteydessä arvioidaan, kuinka kannattava investointi on suhteessa investoinnin elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Elinkaarikustannuksiin sisällytetään varsinaisen investointikustannuksen lisäksi myös kaikki hoito- ja ylläpitokulut, peruskorjaukset sekä palvelutoiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Otamme uutta velkaa harkiten Kaupunki voi hankkia tarvittavat tilat omaan omistukseensa tai käyttää muiden omistamia tiloja pitkien vuokrasopimusten turvin. Omistamis- ja vuokraamisvaihtoehtoja arvioitaessa painotetaan riskienhallintaa ja pitkän aikavälin hyötyjä. Kaupunki voi rahoittaa investointeja myös lainanotolla, mutta edellytyksenä on, että investointi tuottaa lisätuloja tai vähentää palvelutoiminnan kustannuksia. Strategiakauden aikana kaupungin velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla. (luku ei koske liikelaitoksia). Velkaa ei oteta käyttötalousmenoihin eikä kaupungin juokseviin kuluihin. Lähtökohtaisesti investoinnin takaisinmaksuaika saa olla enintään 10 vuotta, mutta erityistapauksissa se voi olla enintään rakennuksen elinkaaren pituinen. Kiinteistöjen myyntituloja voidaan käyttää uudisrakentamiseen, perusparannuksiin tai lainojen lyhennyksiin. Kaupunki luopuu ensi sijassa sellaisista kiinteistöistä, joiden käyttöarvo on rakennuksen kaupalliseen arvoon verrattuna pieni. 12

13 Tavoitteet Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Henkilöstömme henkilötyövuosien määrä ei kasva. Nostamme toimintatulojen osuutta toimintamenoista. Tavoitteenamme on, että vuosikate on vähintään 15 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioimme investointien kannattavuutta palveluverkon tehostamisen näkökulmasta. Uutta velkaa voimme ottaa vain lisätuloja tuottaviin tai palvelutoiminnan kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Strategiakauden aikana velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla. Indikaattoreita Käyttötalousmenojen reaalikasvu Palkkojen reaalikasvu Henkilötyövuosien muutos Toimintatulojen osuus toimintamenoista Vuosikate/asukas Vuosikatteen osuus poistoista Investointien tulorahoitusprosentti Lainamäärä/asukas 13

14 Jos nuori syrjäytyy, niin kuntouttaminen maksaa huomattavasti enemmän kuin syrjäytymisen ehkäiseminen. Minun kohdalla pelastuksena oli paikallinen yrittäjä joka huomasi että koulun paperit ei välttämättä kerro ihmisen osaamisesta. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

15 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT Kohdennamme palveluita syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille Hyvinvoinnin perusedellytykset ovat Porvoossa melko hyvät. Kaupunki kasvaa ja työikäisen väestön osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Väestön tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja porvoolaisten terveydentila on parempi kuin maassa keskimäärin. Hyvinvoinnin yleinen taso on jatkuvasti parantunut, mutta eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointierot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet. Vähemmän koulutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät sairastavat muita enemmän, heidän toimintakykynsä on useammin alentunut ja he myös kuolevat nuorempina. Heikoimmassa asemassa ovat työttömät. Hyvinvoinnissa on myös alueellisia ja sukupuolten välisiä eroja. Alueelliset työttömyysluvut vaihtelevat täystyöllisyydestä 23 prosentin työttömyysasteeseen. Hyvinvointi- ja terveyserot lisäävät pahoinvointia ja työkyvyttömyyttä, ja ne tulevat yhteiskunnalle myös taloudellisesti kalliiksi. Noin 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia hyvinvointipalveluiden voimavaroista. Porvoon kaupunki pyrkii kuluvan valtuustokauden aikana kaventamaan asukkaiden hyvinvointieroja. Palveluita kohdennetaan erityisesti niille asukasryhmille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Kaupunki toteuttaa toimenpiteitä, jotka kohentavat työttömien toimintakykyä ja vähentävät hyvinvoinnin alueellisia eroja. Lähiöiden kehittäminen aloitetaan Gammelbackasta, yhteistyössä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä Vaikka valtaosa porvoolaisista lapsiperheistä ja nuorista voi hyvin, on syrjäytyminen uhka myös Porvoossa. Pienellä osalla nuorista ongelmat ovat niin vaikeita, että ne uhkaavat syrjäyttää nuoren palveluiden ulkopuolelle. Alhainen koulutustaso aiheuttaa nuorisotyöttömyyttä, ja nuorisotyöttömyys lisää sosiaalityön palvelujen ja toimeentulotuen tarvetta. Yli puolet toimeentulotuen uusista asiakkaista on alle 30-vuotiaita. Nuorten elämänhallinnan ongelmat, puutteelliset asumistaidot ja velkaantuminen näkyvät suurena tuen tarpeena. Vähän yli 10 prosentilla vuotiaista nuorista ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Lasten ja nuorten lisääntyneet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat heijastuvat mm. oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, poissaoloina ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmina. Kouluterveyskyselyn mukaan joka viides porvoolainen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen nuori kokee terveydentilansa huonoksi, tupakoi päivittäin ja on humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Kaupunki panostaa kuluvalla valtuustokaudella erityisesti nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa Lapsiperheiden tuen tarve lisääntyy varsinkin perhe-elämän taitekohdissa, kuten lapsen syntymän, perheenjäsenen sairastumisen aikana tai perheitä kohtaavissa äkillisissä ongelmissa. Tuen tarve on suuri varsinkin niissä lapsiperheissä, joilla on taloudellisia ongelmia. Taloudelliset huolet vaivaavat niin pienituloisia köyhyysriskin alla eläviä kuin ylisuuriin asuntolainoihin sitoutuneita perheitä. Köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut ja yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri. Erityisen haastavaa arki on perheissä, joissa perheen arjesta vastaa vain yksi aikuinen. Porvoolaisista lapsiperheistä toimeentulotukea saa noin 7 prosenttia. Lisäksi iso osa pikkulapsiperheistä asuu ahtaasti. Yhteydenottojen määrä lastensuojeluun on Porvoossa hieman laskenut, mutta työn määrä asiakasperheissä lisääntynyt. Huolestuttavana ilmiönä lastensuojelussa on noussut esiin kasvava huoli vauvojen huolenpidosta. Lastensuojelutyön painopistettä on jo muutettu avopainotteisemmaksi ja samalla vähennetty ostopalveluiden käyttöä sekä kustannuksia. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoittamaan lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen hankintaa. Myös lastensuojelun avopalvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä on tärkeää niin in- 15

16 16

17 himillisestä kuin palvelutuotannon kustannustenkin näkökulmasta. Kaupunki tukee vanhemmuutta ja tarjoaa tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja kehittämällä perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Perhetyön tavoite on, että perheet saavat tukea arkeensa ja akuutteihinkin tilanteisiin jo ennen lastensuojelun palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevillä palveluilla pyritään siihen, että lastensuojeluun tulevat yhteydenotot eivät kasvaisi, muiden erityispalveluiden käyttö vähenisi ja jonotusajat palveluihin lyhenisivät. Edistämme ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia Yli 75-vuotiaat ikäihmiset kokevat Porvoossa elämälaatunsa ja terveytensä keskimääräistä paremmaksi kuin muualla Suomessa. Kotona heistä asuu noin 90 prosenttia. Kotona yksin asuvia yli 75-vuotiaita on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva liikunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksin asuvien iäkkäiden toimintakykyä. Porvoon vanhusten palveluiden palvelurakenne on edelleen liian laitospainotteinen. Vanhainkotien ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa on 6 prosenttia ikääntyneistä, kun suosituksen mukaan määrä pitäisi saada laskemaan 3 prosentin tasolle. Kaupunki kehittää edelleen ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita. Ympärivuorokautisia hoivapalveluita kehitetään muuttamalla vanhainkotipalveluita tehostetutuksi palveluasumiseksi. Tavoitteet Vähennämme hyvinvoinnin alueellisia eroja ja kohennamme työttömien toimintakykyä. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä. Tuemme vanhemmuutta ja tarjoamme tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja kehittämällä perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Tuemme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Panostamme kulttuuriin Kulttuuri kaikissa muodoissaan on tärkeä osa porvoolaisten hyvinvointia. Kulttuuria välitetään porvoolaisille aktiivisesti, ja se luo kohtaamispaikkoja ihmisten arkipäivään, päiväkoteihin, kouluihin, vanhustenasuntoloihin ja hoitolaitoksiin. Kulttuuri tavoittaa kaikki väestöryhmät taustasta riippumatta. Erityisesti otetaan huomioon lapset ja nuoret. Kaupunki mahdollistaa monipuolisen kulttuuritarjonnan tekemällä tiivistä yhteistyötä seudun yhdistysten kanssa. Kulttuuri on keino aktivoida porvoolaisia ja luoda mielekkäitä tapahtumia. Porvoo tunnetaan myös kulttuurikaupunkina, ja kulttuuri onkin tärkeää markkinoinnin ja matkailun kannalta. Indikaattoreita Työttömyyden alueelliset erot Nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet alle 30-vuotiaat luokkalaisten nuorten elintavat Perhetyön asiakkaat (sis. kotihoidon perhetyöntekijöiden asiakkaat) Perheet, jotka kokevat saavansa tukea kasvatustehtävässä Vanhemmuuden puutetta kokevat luokkien oppilaat Lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja pyyntöjen määrä vuotiaiden kokema elämänlaatu Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus 17

18 Asukkailla on todennäköisesti valtavasti kokemusta ja osaamista (esim. ammattiosaamista, kokemusasiantuntijuutta). Hyödyntämällä kaikkea tätä monialaisuutta tekisimme yhdessä yksinkertaisia innovaatioita arjen helpottamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

19 ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LISÄÄNTYVÄT Kannustamme nuoria osallistumaan ja äänestämään Kuntien itsehallinto tarkoittaa sitä, että samalla alueella asuvat ihmiset tekevät yhdessä omaa hyvinvointiaan ja alueen kehittämistä koskevia valintoja ja päätöksiä. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat muuttuneet viime vuosina. Kiinnostus perinteisiä edustuksellisen demokratian keinoja kohtaan on hiipunut. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut eivätkä luottamustehtävät enää kiinnosta niin laajaa joukkoa kuin ennen. Erityisen vähän äänestäminen kiinnostaa nuoria. Äänioikeuttaan käyttää keskimäärin vain joka kolmas alle 25-vuotias suomalainen nuori. Porvoon kaupunki on toteuttanut jo vuoden 2008 ja 2012 kuntavaalien alla toimenpideohjelman, jonka avulla haluttiin kannustaa nuoria käyttämään äänioikeuttaan. Kaupunki jatkaa kuluvalla valtuustokaudella perinteisen edustuksellisen demokratian tukemista kannustamalla nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan. Kehitämme palveluita yhdessä asukkaiden kanssa Asukkaat haluavat nykyisin vaikuttaa entistä enemmän suoraan itseään lähellä oleviin asioihin ja palveluihin. Teknologian kehityksen myötä on syntynyt uusia suosittuja vaikuttamis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia, esimerkiksi sosiaalisen median palvelut. Käynnissä oleva kuntauudistus haastaa myös pohtimaan tapoja, joilla kehitetään kaupungin asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Murrostilanteessa kaupungin on löydettävä uusia tapoja, joilla lisätään vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Asukkaat toivovat lisäksi yhä useammin, että he voivat osallistua kaupungin palveluiden ideoimiseen, kehittämiseen, uudistamiseen ja testaamiseen esimerkiksi kyselyiden, tutkimusten ja asiakasraatien avulla. Käyttäjälähtöinen palveluiden kehittäminen parantaa palveluiden laatua, mutta se lisää usein myös palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja auttaa karsimaan tarpeettomina pidettyjä palveluita. Kaupunki kehittää jatkossa palveluitaan yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin selvitetään systemaattisesti ja säännöllisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille Erilaisilla yhteisöillä on merkittävä rooli asukkaiden hyvinvoinnille. Yhteisöjen toimintaan osallistuminen vähentää yksinäisyyttä ja luo mielekästä merkitystä elämään. Erityisesti ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että mahdollisuus yhteisöön osallistumiseen säilyy. Lähiyhteisön tuella, naapuriavulla ja erilaisilla vertaistukiryhmillä voi olla keskeinen merkitys myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. Strategiatyön valmisteluun osallistuneet asukkaiden vaikuttajaraadit nostivat vahvasti esille asukkaiden omaehtoisen toiminnan, vertaistukiryhmien, yhdistysten ja järjestöjen, seurakuntien ja muun kolmannen sektorin roolin hyvinvoinnin lisäämisessä. Yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi koettiin yhteistyön puute. Erilaiset toimijat eivät tunne toistensa ja kaupungin työtä ja toimintaa. Kaupunki tukee kuluvalla valtuustokaudella asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukiryhmiä ja kolmatta sektoria tuomalla eri toimijat lähemmäs toisiaan. Yhteistyömahdollisuuksia lisätään erityisesti välittämällä tietoa ja koordinoimalla toimintaa. Tavoitteet Kannustamme nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa. Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille. Indikaattoreita Vaikuttamismahdollisuuksien olemassaolo ja käyttäminen Asiakkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin Aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan osallistuvien osuus. Tukitoimet/avustukset kolmannelle sektorille, euroa/asukas 19

20 20

21 KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KAUPUNKI Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi Elinvoimainen kaupunki tarvitsee uusia asukkaita ja kilpailukykyisiä yrityksiä. Porvoon kaupungin muuttovetovoima on ollut erinomainen viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kuntien välisessä vertailussa. Kaupungin väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti yhteensä yli hengellä vuoden 1980 jälkeen. Kaupunkiin on muuttanut keskimääräistä enemmän korkeasti koulutettuja, hyvätuloisia ja lapsiperheitä. Kaupungin tavoitteena on, että väkiluku kasvaa edelleen selvästi. Lapsiperheitä ja matkailijoita houkutellaan Porvooseen aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin avulla ja Porvoon mainetta vahvistetaan viihtyisänä, kaksikielisenä ja monipuolisia palveluita tarjoavana kaupunkina. Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä Kilpailukykyiset yritykset luovat asukkaille työpaikkoja, tuloja ja palveluita sekä verotuloja kaupungille. Kilpailukykyiset yritykset voivat myös kehittää toimintaansa ympäristöystävällisellä tavalla. Pääosa Porvoon yrityksistä ja työvoimasta toimii palvelualoilla, mutta teollisuus tarjoaa Porvoossa enemmän työpaikkoja kuin Suomessa keskimäärin. Kaupungin elinkeinoelämän kehittämisessä tulee lisätä yrityskontakteja, joilla Porvooseen pyritään luomaan aktiivisesti uusi työpaikkoja ja saamaan investointeja. Porvoossa jo sijaitsevien yritysten lisäksi kaupunki pyrkii saamaan uusia yrityksiä sijoittumaan alueelleen. Elinkeinoelämän vahvoja toimialoja ovat öljynjalostusteollisuus ja petrokemia, sähkötekniikka, matkailu sekä palvelualat. Porvoo on myös merkittävä cleantech- eli ympäristöliiketoiminnan keskus. Kyse on ympäristöä, luonnonvaroja ja energiaa säästävästä liiketoiminnasta. Saaristo on merkittävä voimavara matkailupalvelujen kehittämiselle. Porvoo edistää yritysten ja elinkenoelämän kilpailukykyä luomalla toimintaympäristön, jossa yritykset voivat kasvaa ja kehittyä. Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden tulee jatkossa säilyä vähintään nykyisellä noin 90 prosentin tasolla. Porvoon elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueita ovat ympäristöliiketoiminta, matkailu ja kulttuuri sekä palvelualat. Ympäristöliiketoiminnan kasvuedellytyksiä kehitetään edelleen osana sähköisen talotekniikan kehittämishanketta. Kaupunki kehittää työllisyys- ja koulutuspalveluja, jotka turvaavat yritysten ja julkisen sektorin työnantajien mahdollisuudet rekrytoida ammattityövoimaa Porvoon alueelta. Porvoon ja itäisen Uudenmaan alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut tulee varmistaa. Yritysten syntymistä ja kehittymistä tuetaan myös neuvontapalvelulla ja kehittämishankkeilla. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus vaikuttavat keskeisesti kaupungin kasvuun ja elinkeinoelämän toiminta- ja työllistämismahdollisuuksiin. Kaupunki hankkii jatkossa omistukseensa riittävästi raakamaata kaupungin kasvusuunnista, jotta kaupunkirakenne voidaan suunnitella elinvoimaiseksi ja energiatehokkaaksi. Kaupunki tuottaa riittävästi erilaisten yritysten tarpeita vastaavia yritystontteja ja luo kaavoituksella monipuolisia asumismahdollisuuksia kaupungin asukkaille sekä alueen työvoimalle. Asuinalueet suunnitellaan niin, että kaupunki tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja, niin vuokra-, asumisoikeusja omistusasuntoja kuin omakoti-, rivi- ja kerrostaloasuntojakin. Tiivistämme kaupunkirakennetta Porvoon kaupunkirakenne on hajaantumassa keskusta-alueiden ulkopuolella, ja asiointi- ja työssäkäyntimatkat ovat pidentyneet. Tämä lisää kasvihuonepäästöjä ja kasvattaa palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Porvoon kaupunki jatkaa Skaftkärrhankkeessa aloitettua kehitystyötä ja tiivistää kaupunkirakennetta energiatehokkaalla kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella. Asutus ja palvelut sijoitetaan maiseman, palvelujen ja ympäristön kannalta järkevällä tavalla. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja huomioimme maaseudun kehittämisen kylärakenneohjelman avulla sekä pidämme saariston elinvoimaisena. Vähintään 75 prosenttia uusista omakotitaloista rakennetaan kaava-alueille. 21

22 Jos julkinen liikenne ei parannu niin ehdottoman tärkeää on pitää huolta jalankulku- ja pyöräilymahdollisuuksista, koska se lisää hyvinvointia sekä estää ilman laadun huonontumista, koska päästöjä ei tällöin synny. Pienen kaupungin etuhan on, että kulkeminen jalan sekä pyörällä on mahdollista. Haluan myös korostaa työmatkajuoksun mahdollisuutta, jota itse käytän. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely

23 Julkinen ja kevyt liikenne suunnitellaan niin, että kaupungin asukkaat voivat saavuttaa palvelut itsenäisesti ilman omaa autoa. Helposti saavutettavat palvelut, toimiva työmatkaliikenne sekä viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja esteetön asuinympäristö lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja yritysten kasvun mahdollisuuksia, ja myös ikäihmiset voivat asua pidempään kotona. Porvoolaiset asioivat ja tekevät ostoksia nykyään paljon myös pääkaupunkiseudulla. Kaupunki tarvitsee jatkossa entistä monipuolisempia ja houkuttelevampia kaupallisia palveluita sekä suuria kauppaliikkeitä että pienempiä liikkeitä asutuskeskittymien ja taajamien lähettyville. Vähennämme kasvihuonepäästöjä ja pyrimme vesistöjen hyvään tilaan Energiatehokkuus tarkoittaa resurssien säästäväistä käyttöä ja energian tuottamista uusiutuvilla ja mahdollisimman vähän päästöjä tuottavilla energialähteillä. Porvoossa energian tuotantoon käytetään pääosin uusiutuvia polttoaineita. Kaupunkikonsernin omien kiinteistöjen lämmitysratkaisuissa suositaan kaukolämpöä. Kaupunki edistää myös muilla tavoilla kaukolämmön käytön lisäämistä. Porvoon perinteinen ilme on vehreä ja merellinen. Vesistöt, metsät ja rakennetut viheralueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja houkuttelevat kaupunkiin asukkaita. Metsät ja suot toimivat myös hiilinieluina, eli ne sitovat hiilidioksidia ja estävät ilmaston läm- penemistä. Porvoon kaupunki sitoutuu edistämään ratkaisuja, jotka säilyttävät kaupungin nykyisten hiilinielujen tason ja vähentävät kasvihuonepäästöjä. Kaupunki pyrkii pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 mennessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla. Porvoossa on lähes 1000 kilometriä rantaviivaa. Kaupunki pyrkii aktiivisin toimin vesistöjen hyvään tilaan vähentämällä ja ehkäisemällä kuormituksia mereen, jokiin, pohjavesiin, järviin ja uimarantoihin. Tavoitteet Tavoitteenamme on, että kaupungin väkiluku kasvaa edelleen selvästi. Edistämme yritysten toimintamahdollisuuksia maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Turvaamme yritysten ja julkisen sektorin mahdollisuudet rekrytoida osaavaa työvoimaa. Varmistamme alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita. Edistämme ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä. Suomenlahden öljykuljetusten ja Kilpilahden teollisuusalueen laivaliikenteen ympäristöriskejä kaupunki pyrkii hallitsemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suomenlahdella tapahtuva öljyalusonnettomuus aiheuttaisi Porvoon saaristossa mittavia vahinkoja vesiekosysteemille, elinkeinotoiminnalle ja vesien virkistyskäytölle. Kaupunki osallistuu viranomaisten kanssa öljyvahinkojen torjuntaan ja huolehtii tarvittaessa vahingon jälkitorjunnasta. Indikaattoreita Työpaikkaomavaraisuus Väkiluvun kasvu Työllisen työvoiman määrä Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella Asuntotyyppien jakautuminen Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta Kaukolämpöverkon liittyjämäärä Henkilöautoliikenteen, julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus Markkinoitavat ja luovutetut yritystontit Ostovoiman siirtymä Kokonaismatkailutulo Vesien tila 23

24 PORVOO BORGÅ 24

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIA 2010 2013

PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIA 2010 2013 PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIA 2010 2013 Kaupunginvaltuusto 31.3.2010 Sisältö 1 Johdanto... 1 Strategian taustalla vaikea taloudellinen tilanne... 1 Hyvinvointia on rakennettu velkarahalla... 2 Velkaantuminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Valtuustoseminaari 24.3.2014 Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön nykytila Euroopan ja Suomen talouden epävarmuus heijastuu vahvasti myös Rovaniemelle,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistus Maakuntakiertue 2017 Muutosjohtaja Pauli Harju 1 20.2.2017 - Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 7 / 2017 9 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Raisio KASVUN PAIKKA. Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen

Raisio KASVUN PAIKKA. Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen RAISION KAUPUNGIN STRATEGIA 2013 2017 Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen 23.9.2015 Raisio KASVUN PAIKKA Viisi menestystekijää: yleiskuva toteutumisesta

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot