OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN VÄLISET NEUVOTTELUT VUONNA 2012

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LIITE 3 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN VÄLISET NEUVOTTELUT VUONNA 2012 Pvm Aika Yliopisto Kokoushuone VKO 19 Ma 7.5. klo13-16 Helsingin yliopisto Kalevala Ti 8.5. klo Aalto-yliopisto Kalevala klo Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kalevala Ke 9.5. klo Jyväskylän yliopisto Kalevala klo Tampereen yliopisto Kalevala To klo Tampereen teknillinen yliopisto Kalevala klo Oulun yliopisto Kalevala Pe klo Lapin yliopisto Kalevala VKO 20 Ma klo Itä-Suomen yliopisto Kalevala Ti klo Turun yliopisto Kalevala klo Vaasan yliopisto Kalevala Ke klo Åbo Akademi Kalevala klo Svenska handelshögskolan Kalevala VKO 21 Ma klo Taideyliopisto (Sibelius Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia) Kalevala Kaikki yliopistojen neuvottelut pidetään opetus- ja kulttuuriministeriössä, Meritullinkatu 10.

2 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LIITE 4 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö ALUSTAVA EHDOTUS YLIOPISTOJEN TUTKINTOTAVOITTEIKSI SOPIMUSKAUDELLE Tutkintojen alakohtainen mitoitus perustuu vuosien Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen linjauksiin, korkeakouluille annettuihin palautteisiin ja korkeakouluissa tehtyyn rakenteelliseen kehittämistyöhön. Lisäksi on otettu huomioon kansallisen ennakoinnin tuottama tieto koulutustarpeesta, ikäluokkakehitys, läpäisyn parantaminen sekä tutkintototeuma vuosina Sopimuskaudella yliopistoista valmistuvat alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajat ovat jo aloittaneet opintonsa. 1. Yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot Ministeriön alustava ehdotus yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteeksi sopimuskaudelle (keskiarvo) on tutkintoa aiemman vuosien tavoitteen sijaan. Tavoitteen nostoon vaikuttavat erityisesti opintojen läpäisyn parantamiseksi ja keskeyttämisen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet. Alakohtaisesti tavoitteet jakautuisivat seuraavasti: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tutkintototeuma Tavoite OKM:n ehdotus keskiarvo Teologinen Humanistinen Taideteollinen Musiikkialan Teatteri ja tanssiala Kasvatustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Psykologian Terveystieteiden Oikeustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Maatalous metsätieteellinen Teknillistieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Eläinlääketietieteellinen Farmasian Kuvataidealan YHTEENSÄ

3 Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa esitetty yliopistojen aloittajatavoite on Vuonna 2010 yliopistoissa oli uusia opiskelijoita Kehittämissuunnitelman aloittajatavoitteet on asetettu nuorisoikäluokan koulutukselle. 2. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot Ministeriön alustava ehdotus yliopistojen alempien korkeakoulututkintojen tavoitteeksi sopimuskaudelle (keskiarvo) on tutkintoa aiemman vuosien tavoitteen sijaan. Vuonna 2010 yliopistoissa oli uusia alempaa korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita Yliopistojen tohtorintutkinnot Ministeriön alustava ehdotus yliopistojen tohtorintutkintotavoitteeksi sopimuskaudelle (keskiarvo) on tohtorin tutkintoa. Sopimuskaudella tavoitteena oli tohtorin tutkintoa. Yliopistot ovat uudistaneet tutkijankoulutuksen rakenteita ja menettelyitä, minkä odotetaan näkyvän jatkotutkintojen aiempaa nopeampana suorittamisena. Tavoitteen nostaminen ei ole tarpeellista ja painopistettä tulee siirtää tieteellisen tai taiteellisen jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen. Tohtorintutkinnot Tutkintototeuma Tavoite OKM:n ehdotus keskiarvo Teologinen Humanistinen Taideteollinen Musiikkialan Teatteri ja tanssiala Kasvatustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Psykologian Terveystieteiden Oikeustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Maatalous metsätieteellinen Teknillistieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Eläinlääketietieteellinen Farmasian Kuvataidealan YHTEENSÄ

4 4. Yliopistojen opettajankoulutuksen tavoitteet (suomen- ja ruotsinkielinen koulutus) Opettajankoulutuksen valmistumistavoitteet perustuvat Opettajat Suomessa julkaisussa (Opetushallitus 2011) kuvattuun opettajien kelpoisuus- ja ikärakennetilanteeseen sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen koordinoimassa opettaja- ja opettajankoulutustarve-ennakoinnissa esitettyihin tarvearvioihin. Tavoitteissa on otettu huomioon meneillään olevan sopimuskauden tavoitteiden toteutuminen. Oppilaanohjauksen/opinto-ohjauksen tavoitteiden määrittelyssä on otettu huomioon vuonna 2011 käynnistyneet lisätoimenpiteet (n. 200 opiskelijaa). Ministeriö tarkistaa tarvittaessa tavoitteita seuraavan valtakunnallisen opettajatiedonkeruun jälkeen. Ministeriö kiinnittää yliopistojen huomiota varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen henkilöstön saatavuusongelmiin ja luokanopettajatarpeiden kasvuun. Humanistisella koulutusalalla opettajatarpeiden kasvua on englannin kielessä. Muissa humanistisen koulutusalan oppiaineissa opettajatarpeet vähenevät. Opettajaryhmä Tavoite Tavoite vuosina vuodessa keskimäärin Lastentarhanopettajat Luokanopettajat Eritysopetus - erityislastentarhanopettajat erityisluokanopettajat ja erityisopettajat Humanistiset oppiaineet Luonnontieteelliset oppiaineet Uskonto (ev.lut., ort., muut uskonnot), filosofia, psykologia Oppilaanohjaus/opinto-ohjaus Käsityö Kotitalous Liikunta, terveystieto Musiikki Kuvataide Ruotsinkielinen ammatillinen opettajankoulutus (ÅA) Muuta huomioon otettavaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ei aseta tavoitteita erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkintojen sekä erikoiseläinlääkäreiden kokonais- tai alakohtaisille määrille. Kansainvälistymisstrategian tavoitteista on jääty. Ministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena asettaa sopimuskaudelle korkeampia tavoitteita kuin kaudella Ministeriön alustava ehdotus yliopistojen ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrälle on ja Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrälle (vaihdon kesto yli 3 kk) Vuonna 2010 ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä oli ja vaihto-opiskelijoiden määrä

5 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LIITE 5 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö OHJEET YLIOPISTOJEN ERILLISRAPORTOINNISTA 1. Raportointi toimenpiteistä työurien pidentämiseksi Hallitusohjelmassa on paljon linjauksia opintojen nopeuttamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti opiskelijavalintojen uudistamiseen. Hallitusohjelman mukaan opiskelijavalinnassa päävalinnat tulee varata hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta. Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti nykyistä laajempiin koulutusalakokonaisuuksiin, alakohtaiset erot huomioiden. Luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä. Näillä keinoin puretaan hakijasuma vuosikymmenen loppuun mennessä. Opiskelijavalintojen uudistamisen vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja koulutuksen periytyvyyteen arvioidaan. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö kerää tietoa jo tehdyistä ja päätetyistä toimenpiteistä opiskelijavalinnan uudistamiseksi ja opintoprosessien kehittämiseksi. Korkeakoulujen tulee raportoida keskeiset vuosina toteutetut toimenpiteet työurien pidentämiseksi sekä analysoida niiden vaikuttavuutta. Korkeakoulujen toimittamaa aineistoa käsitellään sopimusneuvotteluissa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksesta vastaavien vararehtoreiden tapaamisissa. Raportoinnissa käytetään seuraavaa jaottelua: Korkeakoulututkintojen kehittäminen ja opiskelijavalinnan uudistaminen 1. Mitä rakenteellisia muutoksia korkeakoulututkinnoissa on toteutettu ja mihin muutoksilla tähdätään? Onko korkeakoululla suunnitelmia kandidaatti-, maisteri- ja tohtorivaiheen koulutustarjonnan muuttamisesta ja valintojen kehittämisestä? 2. Miten tarjonnassa ja valinnoissa otetaan huomioon mahdollisuudet tutkintojen osien suorittamiseen tarvittaessa koko tutkinnon sijasta? 3. Onko tutkintojen mitoitusta ja kuormittavuutta tarkasteltu ja millaisiin toimenpiteisiin tarkastelu on johtanut? 4. Valitaanko opiskelijat entistä laajempiin kokonaisuuksiin? Miten tämä vaikuttaa hakukohteiden määrään? 5. Miten opiskelijavalinnan perusteita on uudistettu nopeuttamaan koulutukseen pääsyä ja edistämään opintoihin sitoutumista? Missä määrin valinnat toteutetaan ilman erillistä valintakoetta? Onko määrä lisääntynyt? Miten arvioidaan hakijaa, jolla ei ole sisäänpääsyyn vaadittavan oppiaineen tai oppiaineryhmän arvosanaa? 6. Miten korkeakoulujen sähköisen yhteishaun käyttöönottoon on valmistauduttu? 7. Miten korkeakoulu on pyrkinyt vähentämään päävalintojen roolia opintojen uudelleen suuntaamisen väylänä?

6 Opintoprosessien kehittäminen sekä opinto- ja uraohjaus 8. Minkälaisia toimia on tehty opinnoissa ohjaamisen ja uraohjauksen kehittämiseksi? 9. Miten työllistymistä seurataan ja tuetaan? 10. Onko aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytäntöjä yhdenmukaistettu korkeakoulun sisällä ja/tai alakohtaisesti? 11. Mitä opiskelukyvyn parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä korkeakoulussa on toteutettu (ml. opiskelijaliikunta)? 12. Miten pitkittyviin opintoihin puututaan? 13. Onko ensimmäisen vuoden opiskelijoihin kohdistettu erityisiä toimenpiteitä? 2. Raportointi toimenpiteistä kansainvälistymisstrategian tavoitteiden edistämiseksi Ministeriö järjestää kansainvälistymisstrategian toimeenpanon seurantaseminaarin keväällä 2012 Helsingissä. Korkeakouluilta pyydetään seminaarin toteuttamiseksi lyhyttä selvitystä kansainvälistymisstrategian toteutumisen pääkohdista omassa korkeakoulussaan. Selvityksessä pyydetään raportoimaan: 1. Arvio kansainvälisen toiminnan nykytilasta omassa korkeakoulussa 2. Korkeakoulun merkittävimmistä kansainvälisen toiminnan kehittämistoimista 3. Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan tukipalveluista sekä 4. Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan seurannan toimeenpanosta ja käytetyistä indikaattoreista. 3. Raportointi toimenpiteistä tutkimustulosten hyödyntämiseksi Muuttuva toimintaympäristö, muun muassa Tekesin TULI-ohjelman loppuminen ja Tekesin uuden strategian toimeenpano ovat haaste korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle ja niitä tukevien palveluiden järjestämiselle. Hallitusohjelman mukaan talouden kasvun ja elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta keskeistä pitkällä aikavälillä ovat panostukset perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen sekä kehittämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroitua kehittämistä sekä kaupallistamista ja käyttöönottoa tulee vauhdittaa. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti korkeakouluille luodaan yhteisiä yritysten kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön muotoja ja lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen niiden erilaisia profiileja tukevaa tutkimusyhteistyötä. Korkeakoulujen toimittamaa aineistoa käsitellään sopimusneuvotteluissa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja tutkimuksesta vastaavien vararehtoreiden tapaamisissa. Nykytilan kartoittamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää korkeakouluja raportoimaan tutkimustulosten hyödyntämisestä ja tutkimus- ja innovaatioyhteistyön tukimuodoista. 1. Miten tutkimus- ja innovaatiopalvelut on organisoitu korkeakoulun sisällä? 2. Mikä rooli yhteistyöorganisaatioilla on ko. palveluiden järjestämisessä? 3. Miten tutkimus- ja innovaatiopalveluiden asemoituminen ja mahdolliset kehitystarpeet vaikuttavat yliopiston strategiaan? 2

7 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 6 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö YLIOPISTOJEN MAISTERIOHJELMAESITYKSET JA EU/ETA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SUUNNATTUUN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUUN SISÄLLYTETTÄVÄT VIERASKIELISET MAISTERIOHJELMAT Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentin mukaan yliopistojen koulutusohjelmista säädetään yliopiston esityksestä opetusministeriön asetuksella. Koulutusohjelmilla tarkoitetaan myös ylempään korkeakoulututkintoon johtavia alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia koulutusohjelmia, joihin on erillinen valinta eli ns. maisteriohjelmia. Yliopistolain tarkoittamista maisteriohjelmista säädetään yliopistojen maisteriohjelmista annetulla opetusministeriön asetuksella (joulukuu 2010), jolla kumottiin yliopistojen maisteriohjelmista annettu opetusministeriön asetus (767/2008). Asetuksella ei säädetä koulutuksesta, jota voidaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 3 :n mukaan järjestää yliopiston omalla päätöksellä koulutusohjelmana. Yliopisto voi myös toteuttaa täydentävän opiskelijavalinnan silloin, kun se haluaa rekrytoida esim. ulkomaalaisia opiskelijoita tai muita kuin pääaineopiskelijoita maisterivaiheen koulutukseen. Asetukseen on tarkoitus sisällyttää sellaiset yliopistojen maisteriohjelmat, joita ei voida toteuttaa yliopiston omalla päätöksellä koulutusohjelmana. Tällaisia ohjelmia voivat olla esimerkiksi uudet monitieteiset ja/tai kansainväliset, kotimaisten ja/tai kansainvälisten yliopistojen yhteistyössä toteuttamat ohjelmat. Uusien maisteriohjelmien tulisi tukea yliopistojen strategisia valintoja ja vahvuusalueita sekä korkeakoulujen välistä työnjakoa. Yliopistojen yhteistyönä toteutettavissa maisteriohjelmissa kaikkien tutkinnon antavien suomalaisten yliopistojen tulee esittää maisteriohjelmaa asetukseen. Yliopisto voi tehdä ehdotuksia myös asetuksesta poistettavista ohjelmista, mikäli ohjelmaa ei ole käynnistetty, sitä ollaan lakkauttamassa tai siinä ei ole opiskelijoita. Asetuksesta voidaan esittää poistettavaksi myös sellaisia ohjelmia, jotka voitaisiin toteuttaa yliopiston omalla päätöksellä. Esitykset vuonna 2013 alkaviksi maisteriohjelmiksi tulee tehdä KOTA-järjestelmässä olevalla maisteriohjelmat-lomakkeella mennessä. Opetusministeriö muuttaa maisteriohjelmista annettua asetusta yliopistojen esitysten perusteella siten, että uusittu maisteriohjelma-asetus tulee voimaan Lukukausimaksukokeilu Yliopistolain (558/2009) 10 mukaan yliopistot voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että yliopistolla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin maisteriohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen. Maksua ei myöskään voida periä siltä, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004)

8 säädetty oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa. Yliopistot voivat esittää sekä opetusministeriön asetuksessa maisteriohjelmista olevia ohjelmia että muita alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia käynnissä olevia koulutusohjelmia lukukausimaksukokeiluun, joka kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Yliopiston tulee ottaa huomioon, että maksukokeilu ja sitä kautta mahdollisuus periä maksuja päättyy vuoden 2014 lopussa. Kaikki esitykset kokeiluun osallistuvista koulutusohjelmista tehdään KOTA-järjestelmässä maisteriohjelma-lomakkeella samassa aikataulussa kuin esitykset opetusministeriön asetukseen yliopistojen maisteriohjelmista. Lomakkeella tulee kuvata myös apurahajärjestelmä. Kokeiluun kuuluvista koulutusohjelmista säädetään opetusministeriön asetuksella. Maisteriohjelmat ja niiden tarkastelussa sovellettavat arviointikriteerit Mitä maisteriohjelmalla tarkoitetaan? Maisteriohjelmista annetun opetusministeriön asetuksen 2 :n mukaan: "Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta". Määritelmä tulee yliopistolaista ja käytännössä tämä tarkoittaa, että maisteriohjelmiin hakukelpoisiksi on määriteltävä soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tutkinnon tai opinnot kotimaassa tai ulkomailla suorittaneet. Maisteriohjelmat ovat erillisen opetussuunnitelman mukaisia ja usein monitieteisiä temaattisia tai ammatillisia kokonaisuuksia, joiden kautta on saavutettavissa sellaista lisäarvoa, jota yhden oppiaineen tai monitieteisen opintokokonaisuuden maisteriopinnot eivät tarjoa. Näin ollen normaalin opetussuunnitelman mukaisista maisteriopinnoista ei säädetä opetusministeriön asetuksella, vaikka nämä olisivat tietyn näkökulman tai linjan mukaan suunniteltuja kokonaisuuksia. Maisteriohjelmien laajuus on pääsääntöisesti 120 opintopistettä (tavoitteellinen suorittamisaika kaksi vuotta) tai erityisesti kansainväliseen käyttöön suunnatuissa ohjelmissa 90 opintopistettä (tavoitteellinen suorittamisaika 1,5 vuotta). Maisteriohjelma voidaan tutkijakoulun tapaan järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä. Maisteriohjelmien englanninkieliset nimet ovat opetusministeriön asetuksessa muodossa Master's Degree Programme in ( ). Tällä korostetaan sitä, että kyseessä on viralliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma, ei täydennyskoulutusohjelma. Maisteriohjelmien tarkastelussa sovellettavat arviointikriteerit 1. Ohjelman tavoitteet ohjelmalle asetetut osaamistavoitteet yhteistyö muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa toteuttamistapa (monimuoto, virtuaali, osa-aika) laajuus opintopisteinä, vuotuinen sisäänotto valintamenettelyt, tuloväylät todistuksenantaja, muut vastuutahot 2. Koulutustarve perustelut koulutustarpeelle, ohjelman jatkuvuus

9 yhteydet työelämään ja tutkimukseen ohjelman alueellinen vaikuttavuus 3. Jatko-opintokelpoisuus ohjelman tuottama kelpoisuus tieteelliseen jatkokoulutukseen, alat, pääaineet 4. Ohjelman resurssit rahoituksen jatkuvuus ulkopuolinen rahoitus opetuksen ja opintojen ohjauksen henkilöresurssit muut resurssit: tvt, kirjastot, välineistö, hallinto tilat 5. Seuranta ja arviointi opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmä laadunvarmistusmenetelmät 6. Lisäksi vieraskielisistä ohjelmista (ml. joint degree) opiskelijarekrytointipohja opiskelijoiden ja opettajien kielitaidon tason varmennus