Yliopistojen yhteishaku, maisteriohjelmat ja koulutuksen laatuyksiköt. Opetusministeriön sekä korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari

Transkriptio

1 Yliopistojen yhteishaku, maisteriohjelmat ja koulutuksen laatuyksiköt Opetusministeriön sekä korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari YLIOPISTOT JA TIEDELAITOKSET Jyväskylä

2 Opiskelijavalinnat: Yliopistojen yhteishaku Uusien ylioppilaiden asema opiskelijavalinnoissa Tutkintorakenne Maisteriohjelmat Kansainväliset yhteistutkinnot Koulutuksen laatu Koulutuksen laatuyksiköt 2

3 1. Opiskelijavalinnat Yliopistojen yhteishaku Sähköisen hakujärjestelmän rakentamisen 1. vaihe YSHJ rakennetaan HAREKin yhteyteen Hakuosio rakennetaan laajentamalla YO-OPAS sovellusta Kaksi projektia: käyttäjän toiminnallisuus, hakijan toiminnallisuus OPH järjestelmän kehittäjänä, rekisterinpitäjänä, pääkäyttäjänä, yhteyspisteenä Järjestelmä valmiiksi maaliskuussa 2008 Sähköinen hakujärjestelmä käyttöön syksyn 2008 opiskelijavalinnoissa (keväällä 2009 alkava koulutus) yhteistyö kansainvälisen rekrytointipalvelun (Funima) kanssa 3

4 Sähköisen hakujärjestelmän rakentamisen 2. vaihe Kehittäminen ensimmäisen vaiheen kokemusten pohjalta Hakuaikojen tarkistaminen (erityisesti kevään kaksi päättymisajankohtaa) Paikan vastaanottaminen? Kirjoittautuminen yliopistoon? Mahdollisuus seurata haku- ja valintaprosessia tarkemmin (edellyttää sähköistä tunnistautumista)? Muuta? Käytössä valtakunnallisessa yhteishaussa lv

5 Yliopistojen yhteishaku Ensimmäinen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettava yhteishaku toteutetaan keväällä 2009 (Syksyllä 2009 alkava koulutus) Yhteishakuun kuuluvat yliopistojen päävalinnat Yhteiset hakuajat - keväällä helmikuun alusta huhtikuun loppuun, (osassa hakukohteita hakuaika päättyy jo helmikuun lopussa) - syksyllä samaan aikaan ammattikorkeakoulujen yhteishaun kanssa Yksi hakulomake Yhteishaussa voi hakea enintään yhdeksään kohteeseen Yhteishakua ja sähköistä hakujärjestelmää koskeva asetus - asetusluonnos ollut lausunnoilla - tarkoitus tulla voimaan

6 YSHJ ja yhteishaun vaikutuksia yliopistoissa Toiminnan organisointi sähköisen hakujärjestelmän ja yhteishaun prosessien mukaisesti Vaikutuksia valintaperusteisiin? Esim. hakukohteiden väliset säännöt Työn painopisteen siirtäminen mekaanisesta tallennustyöstä neuvontaan Hakutoimiston perustaminen ja sille yhtenäinen nimeämistapa kaikissa yliopistoissa Yliopiston omien YSHJ-käyttäjien koulutus Aikataulumuutokset - yhteishaun hakuajat - valintaperusteet nykyistä aikaisemmin: lokakuussa kevään hakua varten ja maalikuussa syksyn hakua varten (tarvitaan hakulomakkeen ja hakuinfon muodostamiseen) Kokonaistyömäärän ja kustannusten väheneminen 6

7 Uusien ylioppilaiden asema opiskelijavalinnoissa Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätökset (1348/4/05, 862/4/05) - Eri vuosina suoritetut ylioppilastutkinnot ja niistä annettavat lähtöpisteet - Lisäpisteet uusille ylioppilaille Opetusministeriön suositus 1. Yliopistot eivät anna uusille ylioppilaille lisäpisteitä 2. Mikäli ylioppilastutkintotodistuksen perusteella on mahdollisuus saada lähtöpisteitä, kaikilla ylioppilastutkinnon suorittaneilla tulee tutkinnon suoritusvuodesta riippumatta olla mahdollisuus lähtöpisteiden saamiseen 3. Yliopisto voi päättää siitä, minkälaisen painoarvon se antaa opiskelijavalinnoissa eri vuosina suoritettujen ylioppilastutkintojen eri arvosanoille. Painoarvojen tulee kuitenkin perustua ylioppilastutkinnon ainekohtaisiin ja tosiasiallisiin muutoksiin. Tällöin esimerkiksi ainereaalin arvosanalle voitaisiin antaa erilainen painoarvo kuin aikaisemman reaalikokeen arvosanalle 7

8 2. Maisteriohjelmat Tutkintorakenteen kehittäminen duaalimallin pohjalta Yliopistolain (645/1997, 715/2004)) mukaan yliopistojen koulutusohjelmista säädetään yliopistojen esityksestä opetusministeriön asetuksella. Maisteriohjelma on ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta Uuden maisteriohjelman aloittaminen, asetukseen kirjatun maisteriohjelman lopettaminen tai maisteriohjelman olennainen muutos vaatii asetuksen muutosta, yliopiston esityksestä Siirtymäaika päättyy Siihen mennessä aiempien tutkintoasetusten nojalla käynnistetyt maisteriohjelmiksi kutsutut koulutusohjelmat on esitettävä asetukseen 8

9 Maisteriohjelmat Opetusministeriön asetuksessa maisteriohjelmista (1359/2006) nyt 125 maisteriohjelmaa Vuonna 2008 alkaviksi maisteriohjelmiksi yli 40 esitystä (62 esitystä vuonna 2006) Ajankohtaista: maisteriohjelma-asetuksen täydentäminen vuonna 2008 alkavilla maisteriohjelmilla marras-joulukuun vaihteessa (asetus voimaan ) Vuonna 2009 alkavista ohjelmista esityspyyntö tulosneuvotteluaineiston yhteydessä. Jatkossakin esitykset pyydetään tulossopimuskausittain Erillinen lomake (KOTA) Koulutus ja tutkimus luonnos: Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista muodostuu pääasiallinen jatkokoulutusväylä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille Maisteriohjelmia kehitetään monitieteisinä ja kansainvälisinä kokonaisuuksina 9

10 Kansainväliset yhteistutkinto-ohjelmat Koulutus ja tutkimus luonnos: Ulkomaisten korkeakoulujen kanssa yhteistyössä toteutettavassa koulutuksessa painotetaan laadukkaiden kaksois- ja yhteistutkintojen kehittämistä. Korkeakoulut lisäävät kansainvälisessä yhteistyössä tehtävien kaksois- ja yhteistutkintojen määrää OPH:n (NARIC/ENIC), CIMO:n ja korkeakoulujen yhdessä laatima ohjeistus päivitetty elokuussa 2007 (en, ru, fi) Developing joint programmes and degrees in Nordic and Baltic countries,

11 Kansainväliset yhteistutkinto-ohjelmat: Nordic Master Ensimmäiset hyväksytyt pohjoismaiset yhteistutkinto-ohjelmat: Innovative Information and Communication Technologies Innovative sustainable Energy Engineering Nordic Master in Marine Ecosystems and Climate Nordic Master in Plant Pathology Nordic Master Program in Gerontology Åbo University KTH, Stockholm Danmarks Tekniske Universitet KTH, Stockholm Helsinki University of Technology, Chalmers Tekniska högskola, Norges teknisk- naturvitenskapelige universitet, Danmarks Tekniska Universitet, University of Iceland University of Bergen University of Iceland, University of the Faroe Islands, Aarhus Universitet University of Copenhagen Københavns Universitet, Norwegian University of Life Sciences, Swedish University of Agricultural Sciences, University of Helsinki University of Jyväskylä Lunds universitet, University of Iceland The Religious Roots of Europe Århus University University of Helsinki, Lunds universitet, Københavns Universitet, 11

12 3. Koulutuksen laatuyksiköt OPM:n toimeksianto KKA:lle Koulutuksen laatuyksiköt (8-10 kpl/sektori) koko tulossopimuskaudeksi Koulutuksen laatuyksikkövalinnoissa otetaan huomioon aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen toteutuminen, joten erillisiä aikuiskoulutuksen huippuyksikkövalintoja ei toteuteta Koulutuksen laatuyksiköiden valinnoissa tulee kiinnittää huomiota myös läpäisyyn, tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen, kansainvälistymiseen, opetuksen kehittämistoimiin, opiskelijapalautteeseen sekä opetushenkilöstön määrään ja kehittymismahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatu-yksikköarvioinneissa tulee lisäksi erityisesti painottaa koulutuksen työelämäyhteyksiä. Päällekkäisyyden välttämiseksi ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutusten arviointeja koskeva KKA:lle aikaisemmin annettu toimeksianto perutaan. 12