TUNTOSARVI. Hilkka täytti 70. tarjoaa apua mielenterveysongelmiin, sivu 4. asialla, sivu 18.

Transkriptio

1 Hilkka täytti 70 Yhdistyksen jäsen, kirjailijanakin mainetta saanut Hilkka Nieminen täytti 70 vuotta helmikuun 23. Ky sehmme Hilkan mietteitä menneistä ja tulevista syntymäpäivän aattona. TUNTOSARVI SUOMEN KUUROSOKEAT RY 2/1997 Aiotko jo jättäytyä lepäämään 70 vuotispäivien jälkeen? Ei, en aio. Kirjoitan parhaillaan kahta kirjaa. Ne pitäisi saada kesään mennessä valmiiksi. Toinen kirjoista kertoo entisestä elämästäni perh ee ni parissa Kotkan saaristossa. Toi sessa kirjassa käsitellään nykyistä elämääni täällä Tampereella ja toi mäntaani eri järjestöissä. Mitä muuta elämääsi on kuulunut? - Synnyin Kannaksella luovutetus sa Karjalassa. Olen suuren perheen vanhin lapsi. Kasvatin kolme lasta, mitä pidän elämäni parhaimpina töi nä. Selvisin lasten kasvatuksesta, vaikka kuuloni ja näköni heikkeni vät jatkuvasti. Hoidin vielä lapsen lapsianikin seitsemän vuotta eläk keelle jäätyäni. Missä kävit ansiotyössä? Olenhan minä ollut monessakin paikassa töissä. Olin ensin tyttönä ravintoloiden keittiöissä ja faneri tehtaalla. Naimisiin mentyäni olin laitossiivouksessa. Eläkkeelle jäin leipomotyöstä, jossa olin monet vuodet. Mitä unelmia on vielä toteuttamat ta? Toivoisin, että osaisin kirjoittaa yhtä hyvin kuin Päätalo. Toinen unelma on lottovoitto, vaikka en minä kovin paljoa lottoakaanle. * Kuurojen psykiatrinen polikiinikka tarjoaa apua mielenterveysongelmiin, sivu 4. ru NTOSARVI 23.vuosikerta, ISSN Julkaisija: Suomen Kuurosokeat ry, Uudenmaankatu 28, Helsinki. Puhelin (09) Tekstipuhelin (09) Fax (09) Päätoimittaja: Lima Eloaho Toimittaja: Raili Kansaan Toimitusneuvosto: Eero Vartio, Martti Avila, Marja Heinonen, Anita Palo, Maija Leena Railo, Marja Leena Roponen, Lima Eloaho, Raili Kansaan. Vuosikerta 150 mk. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa isokirjoituksella, pisteillä, äänitteenä, videona, ruotsinkielisenä käännäksenä ja sähkäpostina. * Muutoksia sosiaaliturvaan, sivu 16. * Tampereen Leijonat kuurosokeiden asialla, sivu 18.

2 assa lehdessa erkko vie~tio vieiwon PÄÄKIRJOITUS Sövellahja soi.,.00~0. eoneoq000e0000e0000 onso 2 Pöiildrjoitus: Elisa Mikkola Ilyvöt 3~StöV~t , O0, 3 J ~oi kuuro~ ~okei~ea h~voksi e Hyvät ystävät! Apua löytyy, kun mielenterveys jörkkyy ~ 4 Yliopistoko avoin kaikille?0 ~ 6 Opiskelijael~m~ön sopeutuu ~ 8 Tekstipuheluiden hinnat~0000 ~ 9 Tuikkitoiminnan lyhyt historia~.. 10 Jn~ka Jokiniemi ja kumppanit: Kaupunki uudessa valossa00~000~00~, 12 Vammaisetvalkoankaalla~, 14 Kela: Pieniö muutoksia sosiaa1itur~ aan , 16 Tampereen Leijonat kuurosokeiden asialla ~ Raha~automaattiyhd istyksen yksinoikeus söilyy ~ ~ 19 Hilkka täytti 70 vuotta00000~00000~.000, 20 Kansikuvassa psykiatrian ja neu ro1o~ gian erikoisläiildi ri Saara Varonen Kuva: Raili Kansaan Jävellahja 22000, Pop~SäveNahja sekä ruotshik~ennen En gåva toner sowat kuurosok&den hyväks~ ~ Sävellahja ja Pop~sävellahja kuullaan sunnunta~ s~n Radio Suomen kanavalla k~o 12~03 ja 1 3~1 0~ Ruotshik~eNsen sävellahjar ~ähetysa~ka on perjantaishi k~o 19~30. Sävellahjaan voit osawstua näin: Voit so~ttaa ~ahjo~tuspuhenmhn, jo~ loin ~ahjoftukses~ peritään pu heun~as= kusi yhteydessä. Yksi soitto maksaa 40 mk. Puhelinnumerosta vastaa au tomaatti, johon voit sanella haastee si, tervehdyksesi ja toivomasi musiik kikappaleen nimen. Tai voit maksaa lahjoituksesi erillisellä maksulomakkeella joko pankkiin tai postiin. Lomakkeeseen kirjoitat ter vehdyksesi, haasteesi ja musiikkikap paleeesi nimen, Maksulomake on tä män lehden liitteenä. Lahjoltu spuh elimet (suomenkieliset) (ruotsinkieliset) Sävellahjatillt Postisiirto Pankkisiirto 9220 Ta ven selkä on taittu massa ja olemme lähestymässä kevättä, toi von aikaa. Keskustoimiston ja koko yhdistyksen vuosi on käynnistynyt kiireisissä merkeissä. Valmistelemme tilinpää tästä ja toimintakertomusta yhdistyk sen kevätkokoukselle. Yhdistyksen vuosikokoukset vaativat onnistuak seen runsaasti esivalmisteluja. Par haillaan neuvottelemme laivayhtiön kanssa kevätkokouksen yksityiskoh dista: milloin voimme kokeilla ko kouspaikassa induktiota, riittääkä va laistus, miten ruokailut sujuvat, mil laisia hytit ovat jne. Toivottavasti mahdollisimman moni jäsen osallis tuu Turusta lähtevään kevätko kou kseen! Tampereen Asumis ja toimintakes kuksen uudisrakennusvaihe on saa tu valmiiksi tammikuun lopussa ja nyt rakentajat ovat siirtyneet remontoi maan tyätilarakennusta kuurosokei den käyttään. Uusittavaan osaan tulee harrastusti lojen lisäksi tiloja yrittäjille; korityätja pyäräverstaat saavat omat paikkan sa. Tampereen Leijonat (Lions piiri E107) järjestivät Tampere talolla konsertin Asumis ja toimintakes kuksen hyväksi. Konsertin nimenä oli Ruutia, raminaa ja rakkautta. Laulut olivat peräisin toisen maailmansodan ajoilta. Monen hieman vanhemman kuuntelijan silmät kyyneltyivät kon sertin päättyessä Finlandia hymniin. Suuret kiitokset vielä kerran Tampe reen Leijonille. Myäs Sävellahja ja Pop Sävel lahja soivat 16, välisenä aikana Tampereen varustamisen hy väksi. Toivottavasti haastatte kaikki tuttavanne mukaan Sävellahjaan! Hyvää kevään jatkoa kaikille! Elisa Mikkola 3

3 Apua löytyy, kun mielenterveys järkkyy H enkinen ahdistus, masennus ja mielenterveyden järkkyminen ovat tuttuja asioita kaikille ihmisille, myös kuurosokeille. Ilman asiantuntijan apua näistä ongelmista on vaikea sel vitä. Avun saaminen ei suinkaan ole vaikeaa, vaikka yleisesti niin luullaan. Helsingissä toimii viittomakielinen mielenterveyspoliklinikka, jonka pa[ velut ovat kuurosokean ulottuvilla, asuinpaikkaan katsomatta. Viittomakielinen psykiatrinen polikli nikka on toiminut Helsingin yliopis tollisen keskussairaalan HYKS:n yh teydessä jo vuodesta Kuurojen Huoltokotisäätiö (nyk. Kuurojen Pal velusäätiö) aloitti RAY:n rahoittaman projektin, jonka tarkoitus oli tarjota viittomakielisiä mielenterveyspalve luita kuuroille ja kuurosokeille. Pro jekti oli aluksi kokeiluluonteinen ja sen oli tarkoitus kestää viisi vuotta. Palvelu todettiin tärkeäksi, ja vuoden 1996 alussa klinikka siirtyi osaksi HYKS:n toimintaa. Poliklinikalla työs kentelee tällä hetkellä kaksi vakituis ta henkilöä: psykiatrian ja neurologi an erikoislääkäri Saara Varonen ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja Lea Nokkanen sekä osa aikainen osasto sihteeri. Lisäksi klinikka ostaa palve luita myös muilta asiantuntijoilta. Mitä palvelua ja kenelle? Tarkoituksemme on auttaa niitä viit tomakielisiä aikuisia kuuroja ja kuu rosokeita, jotka eivät saa riittävästi apua kotipaikkakunnallaan normaa lipalveluja käyttäen, kertoo erikoislää käri Saara Varonen. Hänen mielestään on tärkeää, että potilas voi ainakin( suurelta osin kommunikoida ilman tulkkia suoraan häntä hoitavan lää kärin kanssa. Palvelun tarpeellisuudesta kertoo jo sekin, että potilaskäyntimäärät ovat moninkertaistuneet alkuvuosista. Esimerkiksi vuodelle 1996 oli suun niteltu 660 potilaskäyntiä, mutta niitä kertyikin noin Käyntikertoja potilasta kohti on noin 1 5, tapauksesta riippuen. Se on tut kimusjakso, jonka jälkeen jatkotoi menpiteitä. Osa potilaista jää terapi aan. Terapiassa voi käydä 1 3 vuot ta. Potilaiden keski ikä on noin 33 vuotta. Kuka maksaa? Potilaalle poliklinikkakäynti on mak suton, mutta HYKS laskuttaa potilaan koti ku ntaa. Klinikka on avoin kaikille, asuinkun FO.. 7: Psykiatri Saara Varonen (edessä) ja erikoissairaanhoitaja Lea Nokkanen ovat yhdessä tehokas työpari. taan katsomatta. Potilas tarvitsee kui tenkin lähetteen oman kuntansa ter veyskeskuksesta, mielenterveystoi mistosta tai hoitavalta lääkäriltä. Vaikka suurin osa potilaistamme on Uudenmaan läänin alueelta, potilaita käy Lappia myöten. Potilas ja mah dollinen saattaja voivat edullisesti yöpyä viereisessä talossa Potilaskoti Meilahdessa tai Kuurojen Kansan opistolla Haagassa, Varonen kertoo. T~edottaminen tärkeää Poliklinikan toiminta ei rajoitu pelkäs tään potilaiden vastaanottoon. Saara Varonen kertoo, että hänen tehtäviin sä kuuluu käydä luennoimassa ja esittelemässä klinikan toimintaa eri puolilla Suomea. Tieto klinikan toiminnasta on saa tava leviämään, jotta maksusitou muksista ja lähetteistä päättävät vi ranomaiset saataisiin vakuuttuneiksi palvelujen tarpeesta. Tiedän, että monissa kunnissa maksusitoumuk sen antaminen on entistä tarkempaa nykyisten säästöpäätösten takia, Va ronen toteaa. Ovatko Etelä Suomen viittomakieli set avuntarvitsijat tässä asiassa etu oikeutetussa asemassa? Näin on, Varonen toteaa. Mutta palvelu on laa jenemassa myös muualle Suomeen. -RK Kuurojen psykiatrinen poliklinikka Tukholmankatu 8 C, pohjakerros Helsinki Avoinna ma-pe klo Puhelin (09) Tekstipuh. (09) Fax (09)

4 Yliopistoko avoin kaikille? Avoimen ynopiston ajatuksena on tarjota kaikine tasa arvoiset mahdol Disuudet yliopisto opiskeluun. Avoimen yliopiston tasa arvoa ko rostavat periaatteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet vammaisten opiske lijoiden kohdalla, Yliopisto, samoin kuin kaikille tarkoitettu avoin yliopis to on mitoitettu keskiverto opiskeli jalle: oppimateriaalien ja tilojen suun nittelussa ei ole otettu huomioon näkö, kuulo ja liikuntavammaisia. Poikkeuksen tekee Jyväskylän avoin yliopisto. Siellä on alkanut projekti ni meltä Avoin kaikille, jossa opiskelee 12 vammaista opiskelijaa. Joukossa on sekä näkö, kuulo että liikunta vammaisia. Projektilla selvitellään tilanteita, joissa tasa arvo ei toteudu vammaisen opiskelijan kohdalla ja etsitään ratkaisuja näihin ongelmiin, kertoo Avoin kaikille projektin suun nittelija Hannu Puupponen. Puutteet opiskelijan näkö, kuulo tai liikuntakyvyssä edellyttävät yli opistolta tukitoimia, jotta kaikki opis kelijat voisivat opiskella tasa arvoi sesti, Puupponen puhuu. Kun vammaisen opiskelijan tarpeet otetaan huomioon oppimateriaaleis sa, opetustilanteissaja tenttijärjeste lyissä, hänen keskittymisensä helpot tuu oppimiseen, eikä energiaa kulu kohtuuttomasti taisteluun käytännön ongelmien kanssa. Vammaisen opiskelijaelämää helpot tamaan on jo saatu aikaan monen lais ta parannusta. Kahteen luentosaliin on asennettu induktio. Oppimateriaaleja muokataan kullekin sopivaan muotoon monella tavalla. Tenttikirjallisuutta on saatavilla tie dostoina, eli tietokoneen ymmärtä mässä muodossa. Näkövammainen voi näin lukea tenttiin oman tietoko neensa äärellä, vaikkapa puhesynte tisaattorin tai pistenäytön avulla. Pe ruskurssien kirjallisuutta on saatavilla kasetille luettuna ja pistekirjoitukse na. Tenttimisessä on joustettu niin, että opiskelijat voivat vastailla tenttikysy myksiin mikrotietokoneella tai niin, että opettaja lukee kysymykset ää neen tenttitilanteessa. Helpotusta INkkumiseen Ongelmia on aiheuttanut myös liikku minen. Jyväskylässä, kuten monissa muissakin yliopistokaupungeissa opetustilat sijaitsevat ympäriinsä eri puolilla kaupunkia. Toisella puolen kaupunkia sijaitsevan uuden luentosalin löytyminen on aina uusi seikkailu. Opiskelijoita ohjataan oikeisiin paikkoihin, ja näkövammai sia varten on tehty kohokarttoja alu eesta. Sähköllä toimiva ovi tekee lii kuntavammaisen liikkumisen suju vammaksi. Vammaisen opiskelijan käytännön hankaluuksiin osataan jo kiinnittää huomiota. Vammainen opiskelija jou tuu silti käymään läpi saman sopeu ( tum~sen yliopisto opiskeluun kuin kuka tahansa muukin. Monelle on tullut yllätyksenä, mi ten itsenäistä yliopisto opiskelu on. Kaikesta on huolehdittava itse: siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan ai kaan ja siitä, että löytää oikeat kirjat ja lukee niistä oikeita asioita, Puup ponen mainitsee. Sivutuotteena asenteiden muutosta Projektin tarkoituksena on käytännön ongelmien ratkaisemisen lisäksi asenteisiin vaikuttaminen ja tiedon levittäminen vammaisopiskelijoiden asioista. Haluamme vaikuttaa asenteisiin, esimerkiksi siihen, että luennoitsijat muistaisivat aina ottaa huomioon eri tyisopiskelijoiden tarpeet. Tavoittee namme on kehittää yliopiston toimin taa niin joustavaksi, että yhä useam man vammaisen on helpompi opis kella täällä, Puupponen kertoo. LE. Lähteet: Hannu Puupposen haastat telu, Sini lhanainen Alanko: Onko yli opisto avoin kaikille, Tietopallo 2/ Haku päällä Jyväskylän avoimen yliopiston Avoin kaikille projektiin otetaan uusia opiskelijoita. Kiinnostuneiden kannattaa ky sellä lisätietoja Avoin kaikille projektista Hannu Puupposelta, puh. (014)

5 Opiskelijaelamaan sopeutuu vahitenen Tekstipuhelin= palvelun hinnat 1997 Näkövammainen Jaana Kalhio opis kelee Avoin kaikille projektissa journalistnkkaa~ Aloitin viime syksynä, ja olen tykän nyt. Tosin en ollut ajatellut, että yli opistossa opiskeltaisiin ihan näin pal jon teoriaa! Historiaa tuntuu olevan opiskelu ohjelmassa minun maku uni liiankin runsaasti, Jaana Kalhio ker toilee. Tavoitteena on loppututkinnon suo rittaminen yliopistossa. Tarkkoja valmistumisaikatauluja Kalhio ei kui tenkaan ole itselleen asettanut, Journalistiikan opiskelijoilla eli tule villa toimittajilla on paljon luentokurs seja, mikä on aiheuttanut Kalhiolle pientä päänvaivaa. Luennot pidetään ympäri kaupun kia. Uuteen luentopaikkaan lähtemi nen jännittää aina, siitä tulee itselle ylimääräisiä paineita. Olisi hyvä, jos luennot voitaisiin keskittää samaan tilaan. Tämän järjestäminen taitaa kui tenkin olla aika mahdotonta, Hyvä luennoitsija ei mutise Kalhio tekee luentomuistiinpanonsa nauhurin avulla, mikä ei aivan kaikilla luennoilla onnistu. Jos luen noi~ija on epäselvä mutisija, hänen puheestaan ei saa kasetilta mitään selvää. Hyvä luennoitsija puhuu niin, että hänen puheensa kuuluu. Hän ei myöskään vaeltele ympäri sallia, eikä seiso selin mikrofoniin päin. Jos lu ennoitsija esittää piirtoheitinkalvoja tai kirjoittaa liitutaululle, toivon hänen selostavan, mitä hän on kirjoittanut. ( Välillä olen muistuttanut luennoit sijoita olemassaolostani ja tarpeista ni. Muistutukset ovat menneet hyvin perille. Yleensä istun nauhurini kans sa luentosalin ensimmäisellä penkki rivillä, joten pysyn opettajan mieles sä, koska hän voi koko ajan nähdä minut. Joukkoon sopeutuu Alkuun Kalhio jännitti muita opiske lijoita. Hän ei tuntenut 60 muun opis kelijan joukosta ketään ennestään, eikä kontakteja muihin syntynyt alus sa luennoillakaan. - Koska en näe, en voi tehdä luento salissa yleissilmäystä toisiin ja arvi oida, keneltä voisin kysyä jotakin asi aa. Pitäisi vain kulkea jonkun ääntä kohden ja kysyä. Tämä tuntui aika vaikealta. Jaana K~ ~ tutustuu luentopaikan sijantiin kohokartan avulla Nyt olen tutustunut kahteen tyttöön, jotka pyysivät minua tekemään ryh mätyötä heidän kanssaan. Heiltä olen voinut kysellä muistakin opiskeluasi oista. Myös opettajat ovat tukeneet Kalhion pääsyä sisään opiskelijoiden yhtei söön: Radioluentoja pitänyt opet taja kysyi minulta, haluaisinko kertoa itsestäni kaikkien kuullen. Suostuin, ja se jotenkin laukaisi tilannetta. Nä kövammani oli kaikille selvä asia sen jälkeen. Kalhio rohkaisee muitakin projektiin mukaan: Suosittelen lämpimästi kaikille, jot ka epäröivät varsinaisen yliopiston puolelle hakeutumista. Avoimessa yliopistossa ja Avoin kaikille projek tissa saa turvallisissa raameissa tun tumaa opiskeluun. Jos paikka miel lyttää, voi pyrkiä varsinaisen yliopis ton puolelle.le Kaikkina aikoina: 2,93 mk/pu helu paikallispuhelumaksu eli ppm. Tämän numeron kautta soite taan suomen, ruotsin ja englanninkieliset puhelut Maanantaista perjantaihin klo 8 17: 2,20 mk/minuutti + ppm. Muina aikoina: 1,46 mk/puhelu + 1,25 mk/minuutti + ppm. Tämän numeron kautta soite taan puhelut matkapuhelimiin ja puhelut Ruotsiin Kaikkina aikoina: 1,46 mk/pu helu + 3,95 mk/minuutti + ppm. Tässä numerossa ovat maksulliset asiapalvelut Kaikkina aikoina: 13,60 mk! minuutti + ppm. Tässä numerossa on osoite palvelu sekä maksulliset viihdepalvelut. Hinnat sisältävät arvonlisä veron. 8 9

6 Tu~kk~to~m~nnan ~yhyt h~storia: Auttamisesta kielelliseen tasa~arvoon Vftomakie~entu~kkien järjestö, Suo men V ttomak~e~entu~kit ry on pääs syt &ku~suuden kynnyksene, 15 vuo den ~kään~ Lapsuusvuodet ovat taka na, mutta oma asema maan massa on vielä vähän haussa. Vttomakielentulkit pohdiskenvat oman alansa menneitä ja tulevia jär jestönsä Suomen Vilomakielentulkit ry:n 15 vuotisjuhlissa Helsingissä helmikuussa. Vttomakielentulkkien nuorta ammat tikuntaa pohditutti juhnnnan lomas sa mm. tulkkien ammatinistuminen. Miten ammatti on kehittymässä va paaehtoisten ja palkattomien tulkki en ajoista oikeaksi ammatiksi muiden joukkoon? Viittomakielentulkki Tuu la Vatanen esitteli aiheesta tekemään sä tutkimusta 15 vuotisjuhnnnan lo massa. Mitä ammatinisuus tarkoittaa? Yhden määrityksen mukaan ammatil lisuuteen liittyy, että työ on kokopäi vätoimista ja siihen voi kouluttautua yliopistotasolla. Ammatissa toimivil la on oma ammattijärjestö, johon voi kuulua vain ammattiin kelpoisuuden omaavia henkilöitä. Ammatillisuuteen liittyy myös, että ammatti on tunnustettu julkisesti. Ammatilla on oma nimikkeensä, sen rajat ovat selkiytyneet, eli on olemas sa tietoa siitä, mitä kyseisessä amma tissa toimivat ihmiset oikeastaan te kevät. Julkiseen tunnustamiseen Nit tyy myös monopoliasema omalla alal la, eli muut eivät noin vain voi ryhtyä tekemään työkseen samoja asioita. Ammatillisuuteen kuuluu myös eetti nen säännöstö, jossa on määritelty ammatissa toimiville yhtenäiset peli säännöt. Tuula Vatanen tutki, millä tavoin yht tomakielentulkkien ammatti on näiden määritysten perusteella ammatillistu nut. Vatanen erottelee viittomakielen tulkkien ammatillistumisessa kolme vaihetta. Autettavat asiakkaat Tulkkien ammattikunnan ensimmäi sessä vaiheessa asiakkaat, kuurot ja kuurosokeat ajateltiin henkllöiksi, joita tulee ensisijaisesti auttaa, Suhde asi akkaaseen oli kokonaisvaltainen: tulkki tulkkasi, auttoi asiakasta mo nenlaisissa ongelmatilanteissa ja asi ainhoidossa. Nämä ensimmäiset tulkit olivat itse opp~neita, kuurojen ja kuu rosokeiden sukulaisia, tuttavia tai järjestötyönte kijöitä, jotka tulkkasivat palkatta. Tulkkaus perustui käytännössä opit tuihin viittomakielen ja viitotun pu heen taitoihin, ei ammatilliseen kou lutukseen. Tulkeilla ei ollut omaa työ ~ yhteisöä, ja tulkkauksen säännöt pe ~ rustuivat maalaisjärkeen pikemmin kuin alan ammattilaisten yhteisiin pe lisääntöihin. Askelia ammatinisuuteen 1970 ja 1980 lukujen vaihteessa tul km roolia alettiin pohtia enemmän ja enemmän. Alkoi viittomakielentulkki en ammatillinen koulutus, joka oli al kuvaiheessa vuoden mittainen perustettiin Suomen Viittomakielen tulkit ry ja saatiin voimaan tulkkien C eettiset ohjeet. Verrattuna tulkin työn ensimmäiseen vaiheeseen työn tulokset olivat asiak kaan kannalta tasa arvoisempia. Aut tamisen sijasta korostui asiakkaan mahdollisuus osallistua tasa-arvoi sena yhteiskuntaan. Invalidihuoltolaki mahdollisti jo sen, että tulkit saivat palkkaa työstään. Tulkkaaminen ei kuitenkaan vielä elättänyt ketään päätoimisesti, vaan tulkit tulkkasivat sivutoimisesti, mui den töiden ohella. Vieläkään tulkeilla ei ollut omaa työyhteisöä, ja tulkit työskentelivät enimmäkseen vain omilla kotipaikkakunnillaan ja niiden lähistöllä. Nykypäivä: ammatnlistum[ sen kynnyksenä Viimeisten vuosien aikana on otettu aimo harppaus kohti ammatillistu mista. Ammatillinen koulutus pidentyi 1986 kahden vuoden ja vuonna 1988 kol men vuoden mittaiseksi. Viittomakie lentulkkauksesta tuli jo kokopäiväis tä työtä. Tulkin toimenkuva on laajentunut monellakin tavalla. Yhä useampi tulk ki toimii myös opettajana. Asiakas kunta on laajentunut: tulkki tekee työ tään kuurojen, kuulovammaisten, kuurosokeiden ja myös puhevam maisten kanssa. Työhön kuuluu yhä enemmän yhteistyötä viranomaisten kanssa ja valistustyö vie enemmän aikaa tulkin työajasta: tulkilla on jo asiantuntijan rooli

7 Tulkkien pelisäännöt ovat jämäköity neet ja yhtenäistyneet. Ammattieettis ten sääntöjen lisäksi tulkkitoimintaa säätelevät vammaispalvelulaki ja so siaantoimistot. Työyhteisäkin on jo olemassa: eri puolilla Suomea toimi vat tulkkikeskukset. Kaupunki uudessa valossa VUttomisen lisääntymisen myötä on saavutettu merkittävä asenteeninen voitto: vnttominen on normaalia ei Viittovan mielestä. Julkista tunnustamista vielä kaivataan Ovatko vnttomakielentulkit sitten jo saavuttaneet kaikki jutun alussa lue tellut ammatlnisuuden tunnusmerkit? Eivät aivan vielä, Tuula Vatanen sa noo Kokopäivätyö, ammattijärjestö ja am matin eettinen säännöstö on jo saa vutettu. Ammatin julkisen tunnusta misen eteen pitäisi sen sijaan vielä tehdä töitä: viittomakielentulkkien pi täisi saavuttaa virallinen monopoli alalleen, Koulutus ei aivan vielä ole yliopistotasoista, mutta on hyvää vauhtia nousemassa sinne. Vatanen pyytää myös tulkkien asiak kaita osallistumaan tulkkien aseman vahvistamiseen ja vaatimaan lisää tulkkeja omissa nimissään. On myös asiakkaiden etu, että viittomakielen tulkkien asema yhteiskunnassa para nee. LE Miten näkövammainen näkee? Miten näkövamma vaikuttaa arkipäivän as kareista selviytymiseen? Vastauksia kysymyksiin löytyy Jukka Jokin iemen ja kumppaneiden uudesta elokuvas ta nimeltä Kaupunki uudessa valos sa. Elokuva kertoo heikkonäköisten sel viytymisestä rakennetussa ympäris tössä heidän omien kokemustensa kautta. Filmissä seurataan heikkonä köisten Marina Vuorijärven, Lauri Häyhän, Satu Lindgrenin ja Pasi Päi visen elämää keittiötöistä työpaikal le, opiskeluista iltamenoihin. Elokuvakatsoja saa kokea, mitä hä märäsokeus, häikäistyminen, näkö kentän supistuminen ja kontrastien ja van en erottam~sen vwkeus tarko~tta C vat käytännössä. - Näiden henkilöiden elämysten kaut ta filmi kertoo niin kanssaihmisille kuin suunnittelijoillekin heikkönä köisten selviytymisestä rakennetus sa ympäristössä, elokuvantekijät ker tovat. Elokuva onnistuu olemaan asiallinen ja havainnollinen olematta samalla kuiva ja huumoriton. Talvimyrskyjen keskellä vaeltava kat soja ilahtuu myös siitä, että elokuva on kuvattu kesäaikaan. Sen päähen kilöt lähtevät ilta auringossa purjeh timaan, kun katsoja saa lähteä kuvan päätyttyä pakkaseen ja lumeen. Tutkimusprojekti taustalla Kaupunki uudessa valossa elokuva liittyy Soteran eli sosiaali- ja tervey denhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutin tutkimusprojektiin nimeltä Hyvä ympäristö heikkönäköiselle. Projektissa on tutkittu, miten hyvin julkiset ja puolijulkiset tilat soveltu [ vat nakovamma~s~lle Tutk~jat ovatar vioineet yli 20 tilaa rautatieasemista terveyskeskuksiin. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua kesään mennes sä, kertoo tutkimusta tekevä Jukka Jokiniemi. Kaupunki uudessa valosssa eloku va valmistui tutkimusprojektin liit teeksi, kouluttamaan yleisöä huo maamaan asioita näkövammaisten kannalta. Elokuvan tarkoituksena on herättää ihmiset ymmärtämään, miten heikkonäköiset hahmottavat ympä ristöään, Jokiniemi kertoo. Elokuvaa ruvettiin työstämään viime toukokuussa. Aloin kerätä työryh mää ympärilleni. Käsikirjoittajaksi löysin taitavan ja kokeneen kirjoittajan, mainonnan suunnittelija Maila Mehtälän, joka on itsekin heikkonäköinen. Sopivien näyttelijöiden etsiminen edustamaan erilaisia näkövammoja ei käynyt aivan yhtä helposti. Tyyppejä oli yllättävän vaikea löytää. Lopulta kuitenkin sain käsiini nämä neljä. Kuvaukset tehtiin elokuun lielteillä. Kuvaajaksi saimme kokeneen Kari Salmen, joka innostui päästessään kuvaamaan itselleen aivan uutta ai hepiiriä, Jukka Jokin iemi puhuu. Filmi esitettiin ensimmäistä kertaa Kynnys ry:n järjestämässä vammais aiheisten elokuvien tapahtumassa Täydellinen rujo ihminen. Elokuva tapahtuma pidettiin Ateneumissa, Helsingissä tammikuussa. Elokuvasta tehdään myös englannin ja ruotsin kieliset versiot.le, 12 13

8 Vammaiset valkokankaalla Vammaiset esitetään eiokuvissa yleensä yksipuolisesti. Amerikka laiselokuvista löytyy lähinnä kolmen laisia vammaishahmoja. Vammainen ön joko viaton rassukka, paha hirviä tai sankarihahmo, jonka.vammaisuus hyväksytään vain siksi, että häneltä löytyy vammojen lisäksi erikoisia ky kyjä ja superihmisen ominaisuuksia. Elokuvamaailmassa on käytetty te hokkaasti hyväksi sitä, että vammai suus herättää ihmisissä voimakkaita tunteita, Kynnys ry:ssä työskentele vä San Salovaara kertoo vammaiselo kuvista tehdyistä tutkimuksista. Ateneumissa, Helsingissä pidettiin tammikuussa elokuvatapahtuma, jos sa pohdittiin vammaisuuden esittä mistä elokuvissa. Kynnys ry:n ja tai dejärjestö MUU ry:n järjestämässä Täydellinen - rujo ihminen tapah tumassa esitettiin parisenkymmentä koti ja ulkomaista elokuvaa, jotka tavalla tai toisella käsittelivät vammai suulla ja vammaisena olemista. Ateneumissa pidetyn elokuvafesti vaalin kaltaiset tapahtumat ovat yksi keino, jolla elokuvien yksinkertais tettuihin käsityksiin vammaisista ja vaiimaisuudesta voidaan vaikuttaa. Tapahtumassa nähtiin hyvin erilaisia ja eri aikakausiltakin peräisin olevia elokuvia, joiden näkökulmat vammal suuteen myöskin poikkesivat toisis taan. Näin voitiin nostaa esille ja kes kusteltavaksi näitä asioita, festivaa lin puu hanainen San Salovaara pu r huu. Vammaiset elokuvan tekijöinä Elokuvien yleisölleen tyrkyttämiin kä sityksiin vammaisuudesta voidaan tietenkin tehokkaasti vaikuttaa myös niin, että vammaiset itse ryhtyvät ak tiivisiksi elokuvantekijöiksi. Näin he voivat itse laajentaa elokuvien vam maisista antamaa käsitystä. Vammai sia elokuvantekijöitä on alkanut myös löytyä. He eivät tosin yleensä halua tulla tunnetuiksi nimenomaan vam maisina elokuvantekijöinä, vaan elo kuvan ammattilaisina ammattilaisten joukossa. Festivaaleilla nähtiin esimerkiksi elo kuvaohjaaja Antti Raiken henkilöku va tanssija Juho Saarisesta, kehon ilmaisun ja viittomakielisen kulttuu rin esitaistelijasta. Ohjaaja on itsekin kuuro. Samoin nähtiin elokuva nimeltä Spa gettijalat, joka kertoo lihastautia sai rastavasta nuoresta naisesta. Eloku van ohjaajana ja päähenkilönä on Ii hastautia sairastava Janna Thor ström. Elokuva kertoo rauhallisesti ja tyynesti täynnä elämänhalua olevan naisen elämästä, ajatuksista ja unel mista, Elokuva alalle mahtuisi enemmänkin vammaisia. Kuten taiteessa yleen säkin, vammaiset eivät ehkä kuiten kaan ole vielä tarpeeksi rohkaistuja ryhtymään elokuvantekijöiksi, Salovaara miettii. Taidekoulutukseen pyr kiminen ja omien juttujen toteuttami nen vaativat vammaiselta suurta vim maa ja uskoa omaan asiaan. Täydellinen rujo ihminen elokuvatapahtuma näytti ainakin saamansa julkisuuden perusteella antaneen ih Janna Thorströmin elokuvasta Spagettijalat. misille ajattelemisen ja keskustelemi sen aihetta. San Salovaaran mukaan festivaali oli yleisömenestys. Elokuvia kävi katso massa noin 650 ihmistä, Yleisön jou kossa näkyi sekä eri tavoin vammai sia että ei vammaisia, mikä tyydytti järjestäjiä. Olen iloinen siitä, että tapahtumas ta tuli myös suuri mediamenestys. Lehdet kirjoittivat tapahtumasta ah kerasti. Olimme tyytyväisiä myös sii hen, että tapahtuma otettiin huomi oon lehdissä nimenomaan kulttuuri tapahtumana ja siitä kirjoitettiin kult tuurisivuilla. Yleensähän tällaisia ta pahtumia ei käsitellä oikeaan kulttuu riin liittyvinä, vaan niitä pidetään lä hinnä puuhasteluna. LE

9 Pieniä muutoksia sosiaaliturvaan Suurimmat muutokset tämän vuo den sosiaallturvassa liittyvät kansan eläkeasioihin. Muuten sosiaaliturva säilyy suurin piirtein samanlaisena kuin ennenkin. Kansaneläke Kansaneläkelaki muuttui tämän vuo den alussa. Muutokset ovat eläkkeen saajan kannalta pieniä. Kelasta muis tutetaan, että eläkkeenä jo olevan ei yleensä tarvitse itse ryhtyä toimenpi teisiin muutosten takia. Kansaneläke määräytyy eläketulojen mukaan ja se on suuruudeltaan markkaa kuukaudessa. Kan saneläkkeen pohjaosa ja lisäosa on yhdistetty kansaneläkkeeksi. Rinta malisä, eläkkeensaajien hoitotuki ja eläkkeensaajien asu mistu ki eivät enää edellytä kansaneläkkeen saamista. Vuoden 1996 alussa alkanutta poh jaosien leikkaamista jatketaan edel leen. Leikkaus on helmikuusta 1997 alkaen vuosittain helmikuussa 20 prosenttia. Valtioneuvosto voi muut taa Ieikkausprosenttia. Kansaneläkkeitä korotettiin vuoden alussa 0,6 prosentilla elinkustannus ten nousua vastaavaksi. Indeksi koro tusta ei tule eläkkeensaajien hoitotu keen, lapsikorotukseen eikä puoliso lisään. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat työ ja virkaeläkkeet nousivat vuoden (~ alusta seuraavasti: korotus on noin yksi prosentti niille, jotka ovat täyt täneet65 vuotta ennen Nuo rempien työeläkkeitä korotetaan noin 1,8 prosentilla. Rintamalisän saamiseksi vaaditaan erillinen tunnus. Siihen sekä ylimää räiseen rintamalisään tulee 0,6 pro sentin indeksikorotus. Eläkkeensaajien asumistuki Eläkkeensaajien asumistukea voi daan maksaa, jos henkilö on täyttä nyt 65 vuotta tai saa jotakin seuraa vista eläkkeistä: täysi työkyvyttö myys- tai yksilöllinen varhaiseläke, työttömyyseläke, Kelan perhe eläke tai rintamasotilaseläke. Eläkkeensaa jien asumistukea voidaan myöntää myös, jos henkilö saa tapaturman, lii kennevahingon tai sotilasvamman perusteella eläkettä, elinkorkoa tai ansionmenetyskorvausta. Tuloksi lasketaan koko kansaneläke, jolloin lisäomavastuuraja nousee pohjaosan verran. Muutokset toteu tetaan vasta seuraavassa tarkistuk sessa. Eläkkeensaajien hoitotuki Eläkkeensaajien hoitotuki muuttuu eriniseksi etuudeksi. Sen saaminen edellyttää 65 vuoden ikää tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Hoitotukea täytyy hakea erikseen, kun vammaistuki päättyy. Tasoltaan tuki säilyy ennal laan. Sairausvakuutus Sairauspäivärahaperusteisiin on tul lut indeksikorotus. Se ei kuitenkaan koske tarveharkintaista päivärahaa, eikä vähimmäismääräistä äitiys, isyys.- ja vanhempainrahaa. Tyäelä ke- ja työttömyysvakuutusmaksut otetaan huomioon päivärahaa lasket taessa kuten vuonna Aikuisten hammashuollon korvaus C ten laajennusta lykätään vuoden 1999 loppuun saakka. Lokakuun 1997 alusta otetaan käyttöön järjestelmä, jossa vuonna 1955 tai sitä aiemmin syntyneet saavat korvausta hampai den tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoidosta kerran kolmessa vuodessa. Korvaus on 75 prosenttia taksan mu kaisesta määrästä. Uusia kalliita lääkkeitä ei korvata sai rausvakuutuksesta vuonna Potila~ saavat lääkkeet maksutta jul kisesta terveydenhuollosta. Kustan nukset korvataan kunnille valtion osuuksien mitoituksessa. Vanhempainrahakausi pitenee niillä vanhemmilla, joille syntyy keskonen, kaksoset tai useampia lapsia kerral la. Myös ottovanhempien van hempai nrahakausi pitenee. lsyysloman käyt tö tulee joustavammaksi. Vammaisetuudet Vammaistukeen ja lapsen hoitotukeen ei tule indeksikorotuksia. Vammais tuen saamisen edellytyksiin on tullut pieniä muutoksia. Esimerkiksi var hennettua vanhuuseläkettä saavat alle 65 vuotiaat siirtyvät vammaistuen piiriin. Lapsilisät ja äitiysavustus Lapsilisät ja äitiysavustus säilyvät ennallaan. Myös lasten kotihoidon tuki pysyy ennallaan elokuun alkuun asti, jolloin koko järjestelmä muuttuu lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tueksi. Vakuutusmaksujen muutokset Vakuutetun kansaneläkevakuutus maksu poistuu. Sairausvakuutus maksua alennetaan pennillä äyriä ylittävien eläke ja työtulojen osalta. Lähde: Kela 16 17

10 Tampereen Leijonat kuurosokeiden asialla Raha~automaattiyhdistyksen yksrno~keus sailyy Tampereen ja Pirkanmaan alueella toimii kaikkiaan noin 80 aktiivista Lions Club järjestöä. Jäseniä näis sä klubeissa on noin Kun sel lainen joukko panee toirneksi, niin jäl keä syntyy. Helmikuun 7. päivänä Tampere ta lossa järjestettiin konsertti kuuroso keustyölle. Ruutia, raminaa ja rak kautta konsertin tarkoituksena oli kerätä rahaa kuurosokeiden uusien kuntoutus- ja opetustllojen varusta miseen. Samalla se oli kunnianosoi tus niille, jotka puolustivat rintamalla Suomen itsenäisyyttä ja vapautta. Konsertin teemana oli sota ja sotilai den tunnelmat rintamalla. Illan pää solistit lnga Sulin ja Matti Heinivaho ja Tampereen mieslaulajien kuoro esittivät vanhoja tuttuja sota-ajan kappaleita. Säestyksestä huolehti Kotkien puhallinsoittokunta. Illan ai kana kuultiin monia suomalaisille rak kaita sota ajan kappaleita kuten Elä mää juoksuhaudoissa ja Laatokka Karjalan povi. Musiikin oli ohjannut Jussi Aarnio TV2:sta.. Tarkoituksenamme oli järjestää muistoja herättävä murheentorjunta ilta, musiikillahan oli sodan aikana suuri merkitys taistelumielialan ko hottajana, kertoo Lions Club 107 E piirin kuvernööri Onni Grönlund. Konsertti huipentui Tampereen mies laulajien esittämään Finlandiaan. Konsertti keräsi Tampere taloon ar v~olta kuulijaa Konsertin tulk ( kasivat viittomakielelle Sisko Hiltunen ja Raija Lintula. Myös muut konsertin järjestelyt saivat kiitosta. Kuu rosokeiden auttaminen on ollut jo vuosia Tampereen Leijonien sydä menasia. Tampereen Leijonien Onni Grönlund ja Matti Hirvonen kertoivat muutamal la sanalla vuosia kestäneestä yhteis työstä kuurosokeiden kanssa. Yhteis työ alkoi 80-luvun alussa, jolloin Kuurosokeiden Palvelutalon rakenta minen aloitettiin. He viittasivat myös maaliskuussa alkavaan sävellahja konserttiin. Väliajalla Anu Mikkola ja Riku Virta nen esittelivät omaa työskentelyään tietokoneella. Molemmat käyttävät tie tokonetta opiskelussaan ja kummal lakin on käytössään pistenäyttö, iso näyttö ja puhesyntetisaattori. Esillä oli myös kuurosokeiden käsitöitä. RK. Euroopan unionin komissio on teh nyt päätöksen, jonka mukaan Raha automaattiyhdistyksen yksinoikeus rahapelitoimintaan säilyy. ~ Raha-automaattiyhdistyksellä eli RAY:llä on pitkään ollut yksinoikeus pitää yllä rahapelejä, esimerkiksi pa jatsoja ja kasinopelejä. Rahapeleihin kerääntyneet rahat on jaettu avustuk sina sosiaali ja terveysjärjestöille, muiden muassa Suomen Kuu rosoke at ry:lle. Viime vuonna muutamat ulkomaiset yrittäjät tekivät EU:n komissiolle va lituksen Raha automaattiyhdistyksen toiminnasta. Valittajien mukaan Suo mi rikkoo EU:n säännöksiä vastaan, ( kun se antaa vam RAY Ne yksrno~ke uden rahapelien pitämiseen. Valituk sen tehneiden mielestä muillakin yri tyksillä on oikeus rahapelitoiminnan harjoittamiseen. Valitus ei mennyt läpi. Yksinoikeus on EU:n mielestä laillinen tapa valvoa ih misten haluja pelata rahapelejä ja käyttää pelitoiminnalla kerätyt varat yleishyädyllisesti. Komission päätök sen mukaan ei ole aiheellista kieltää valtion yksinoikeutta rahapeleihin. EU:n mukaan valtion yksinoikeus on keino torjua keinottelijoita, jotka käyt tävät rahapelitoiminnasta saatuja va roja omaksi hyödykseen ja omiin tar koituksiinsa. Komission mielestä valtion yksinoi keus rahapeleihin on perusteltu, eikä se ole epäsuhteessa niiden tavoittei den kanssa, joita varten se on ase tettu. Komissio toteaa päätöksessään, ettei näytä olevan mitään syytä pitää Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeuden sallivia säännöksiä sellai sina, että ne rikkoisivat yhteisön la kia. Ray:n toimitusjohtaja Markku Ruoho nen on luonnollisesti tyytyväinen EU:n päätökseen: EU:n komission kanta Raha-automaattiyhdistyksen rahapelien yksinoikeuden säilyttämi seen on odotettu ja johdonmukainen. Se on hyvä ratkaisu suomalaisen va paaehtoisen sosiaalityön rahoituksen kan nalta.le, 18 19