EU:n uuden ohjelmakauden vaikutukset kotieläintalouteen. Opetusmaatilapäivät Mustiala Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Transkriptio

1 EU:n uuden ohjelmakauden vaikutukset kotieläintalouteen Opetusmaatilapäivät Mustiala Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

2 Vuosi 2015 Uusi ohjelmakausi Maksatusaikataulu muuttui, tuet pienenivät ja ehdot kiristyivät Vuosi 2015 jäi historiaan yhtenä maatalouden kriisivuosista Seuraava ohjelmakausi on jo valmistelussa, mutta sitä ennen on nykyisen ohjelman välitarkastelu

3 MYYNTITULOT 2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

4

5

6

7

8

9

10 Viljan tuotanto / kulutus sekä alku- että loppuvarastot maailmanlaajuisesti (IGC)

11

12

13

14

15 Lihan kulutus Suomessa uuteen ennätykseen 2015! -Ennakkotietojen mukaan lihaa kulutettiin vuonna milj. kg (ruhokiloina). Tämä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin -Asukasta kohti kulutamme noin 78 kg, joka on maltillista keskitasoa Länsi- Euroopassa. Kun vähennetään leikkuu-, varasto- ja valmistushävikit syömme noin g/vko. Se on hyvin linjassa uusien ravitsemussuositusten kanssa (500 g/vko). -Tärkeää on korostaa monipuolista ja kohtuullista lihan kuluttamista -Kestävien ruokavalintojen viestintä

16 Lehmät ja tuotanto (TTIP?) USA SUOMI EU n. 30 milj. emolehmää n. 9,3 milj. lypsylehmää Maidontuotanto n milj. tonnia Naudanlihan tuotanto n. 11 milj. tonnia n. 0,059 milj. emolehmää n. 0,248 milj. lypsylehmää Maidontuotanto n milj. tonnia Naudanlihan tuotanto 0,080 milj. tonnia n. 12 miljoonaa emolehmää n. 23,4 milj. lypsylehmää Maidontuotanto n milj. tonnia Naudanlihan tuotanto 7,5 milj. tonnia

17 Avoimena olevia kysymyksiä Miten kauan markkinakriisi jatkuu? Otetaanko uusia työkaluja käyttöön? Koska Venäjän raja aukeaa? EU haluaa lisätä maataloustuotteiden vientiä Onko vienti bulkkia vai lisäarvotuotteita ja minkälaisen tuottajahinnan vienti mahdollistaa? Globaali taloustilanne Mitä oikeasti tapahtuu kysynnän kasvulle? Suomen taloustilanne, kulutuskäyttäytyminen ja toimintaympäristö Epäreilut kauppatavat Tuleeko muutosta? Euroopan investointipankin rooli maataloudessa?

18 EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Nykyinen järjestelmä Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%) Tilatuki (noin 90%) tasaosa ja lisäosat Tuotantosidonnaiset tuet Nuorten viljelijöiden tuki (1%) Viherryttämistuki (30%) (noin 10%) Perustuki (49-51%) tasatuki ja lisäosat

19 Viherryttäminen ja kotieläintilat Vaatimukset: viljelyn monipuolistaminen pysyvän nurmen säilyttäminen ekologinen ala (mm. kesannot täyttävät vaatimukset, EFA- vaatimus ei koske kaikkia) Viherryttäminen ja ympäristökorvaus Jos tila on vapautunut viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisesta ja ekologisen alan vaatimuksesta 75 % nurmisäännön perusteella, ympäristökorvausta ei makseta: peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä monivuotisista ympäristönurmista luonnonhoitopeltonurmista

20 Tuotantosidonnaiset tuet (milj. eur) % M Lypsylehmät AB 30,60 % Naudanlihantuotanto yht. 53,70 % 56,15 54, ,3 48,6 46,7 Lampaat ja vuohet yht. 2,70 % 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 Valkuaiskasvit 6,00 % 6,3 6,3 6,3 6 5,7 5,5 Ruis 1,44 % 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Sokerijuurikas 0,96 % 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Tärkkelysperuna 3,50 % 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Vihannekset AB 1,10 % 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Yhteensä 100 % 104,65 102,55 100,5 98,5 96,5 94,4 Osuus suorista tuista 20,00 % 19,60 % 19,20 % 18,80 % 18,40 % 18,00 %

21 Viljelijöiden ikäjakauman kehitys yksityishenkilöiden omistamilla tiloilla ,0 % 17,5 % 15,0 % 12,5 % 10,0 % ,5 % 5,0 % 2,5 % 0,0 % Lähde: TIKE, maatilojen rakenne

22 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos arvio tilanteesta keväällä 2014 Rahoitus Tukityyppi Muutos EU CAP ,7 % Maaseutuohjelma (EU+FI) FI LFA + lisäosa ,0 % Ymppi* ,0 % Luomu ,1 % EHK ,8 % Kansallinen tuki** ,8 % Yhteensä milj. euroa ,3 % Muutos vuoteen 2013, milj. euroa * sisältää luomun 2013/2014 **566 ( ) milj. e vuonna 2007, arvioitu VM:n budjettikehyksen/149a-artiklan perusteella

23 Pohjoinen tuki Suomi pyrkii kokonaan eroon pohjoisen tuen litrarajoitteesta (1725 milj. l). Kiintiöiden poistaminen, ohjelmakauden vaihtuminen ja paineet keventää järjestelmää antavat perusteet muutokselle. Jos maidontuotanto kasvaa litratuki laimenee

24 Maidon litratuki vuonna 2016 Tämän hetkisen tiedon perusteella litratuen aloitustasot ovat 0,6 senttiä tavoitetukitason alapuolella. Tasaus seuraavana vuonna, mutta liikkumavara jäänee pieneksi.

25 Kriisituki 9 miljoonaa euroa EU:lta Tästä maito saa 5 miljoonaa euroa ja sikatalous 4 miljoonaa. Maksetaan maidolle tammi-maaliskuun 2015 maitomäärien perusteella Sikatiloille tämän vuoden touko-, kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisenä päivänä sikarekisteriin merkittyjen sikojen määrän perusteella. Kansallista rahaa maidolle 5 miljoonaa ja sikataloudelle 4 milj. AB-alueella maksatus on perustumassa tammi-maaliskuussa tuotettuihin litroihin. C- alueella maksatus tapahtuisi marras-joulukuun litrojen perusteella litratuen korotuksena. Lisäksi kohdennettua tukea velkaantuneille tiloille (tuotantosuunnasta riippumatta) 15 miljoonaa euroa. Tähän tukeen tulee lisäksi mahdollinen investointikorotus.

26 Hallituksen esitys yleisestä kriisituesta - Lähtöajatus oli vuoden mallin 2010 mallin toisinto - Vaatimuksena on että 2014 velat ovat keskimääräistä liikevaihtoa suuremmat Muutoksena vuoden 2010 malliin: - Minimivelkasumma olisi noin euroa ( ) - Tukeen on pienempi määräraha ja velkaisia tiloja on aiempaa enemmän - Investointikorotuksen alaraja olisi euron rakennusinvestoinnit Pienin maksettava tuki olisi noin 400 euroa (100 ) - Kohdennetaan vuotta 2010 mallia voimakkaammin velkaisille tiloille (n. 65 % tuesta)

27 Sikatalouden kriisituki - Tukitaso enintään /eläin eläinyksiköiden mukaan Lihasika Emakko 8 milj. e 8 /eläin 28 /eläin - Erillinen haku, maksatus arviolta maalis huhtikuussa 2016

28 Kansallisen tuen ratkaisu vuodelle 2016, lähtötilanne oli erittäin vaikea 2015 määräraha oli 326,3 milj., joka ylittyi 3,66 milj. e 2016 määräraha on 321,7 milj. e Lihanautojen EU:n maksama tuotantopalkkio alenee tänä vuonna 2 miljoonalla eurolla C-alueella

29 Valtio teki yksipuolisen tukiratkaisun Vuoden 2016 määräraha 321,70 - Pohjoinen tuki 285,72 - Etelä-Suomen kansallinen tuki 27,04 - Muut kohteet 9,58 - Vuodelta 2015 siirtyvä ylitys 3,66 Menot yhteensä 326,00 Ero milj. euroa 4,30 Ero % 1,3 %

30 Säästökohteet Hevosten pohjoinen tuki nollautuu Sika- ja siipikarjasektorin tuotannosta irroitetun tuen alenema C- alueella 4 8 Euroa/eläinyksikkö ( Hiehojen teurastuki -25 euroa/ey ( euroa/ey) Vehnän pohjoinen tuki nollautuu, rukiille -35 Euroa/ha (65 euroa/ha) Yleinen hehtaarituki tukitasot: C2 nollautuu, C2pohj 10 euroa/ha, C3 20 euroa/ha, C4 50 euroa/ha

31 Ympäristökorvaus muodostui murheenkryyniksi Mistä rahat ympäristökorvauksen rahoittamiseen? Suojavyöhykkeet n. 28 milj. (alkup. Arvio 10 milj. ) Kerääjäkasvit 24,5 milj. ( alkup. Arvio 0,75 milj. ) Ratkaisuja ongelmaan: Lietelannan sijoittamisen rajaus ympäristösitoumuksen korvauskelpoisesta pinta-alasta tulee olemaan jatkossa 60 % Kerääjäkasvien määrä enintään 25 % Uusia suojavyöhykkeitä ei voi hakea Osa maaseutuohjelmaa, joten asia ei ole kansallisen tuen virallisen neuvotteluvelvoitteen piirissä Virallisen päätös maaseutuohjelman arviointikomiteassa Virallinen muutosesitys lähetetään komission käsittelyyn alkuvuodesta 2016

32 Hallitusohjelma, säästökohteet 2016 säästö kohdennetaan luonnonhaittakorvauksen kokonaan kansalliseen rahoitukseen Hallitusohjelmasta tulevien säästöjen vuoksi luonnonhaittakorvausta leikataan 10 eurolla hehtaarilta vuodesta 2017 alkaen

33 Tukieurot vs. byrokratia Byrokratia Byrokratia

34

35 Maatalouspolitiikka 2020-luvulla? Seuraako Eurooppa USA:n mallia ja siirtyy enemmän riskienhallinnan suuntaan? Viherryttäminen Mitä tapahtuu EU:n tuotantoon sidotun tuen osuudelle? Luonnonhaittakorvaus? Kansalliset tuet?

36 Muuta valmistelussa olevaa Eläinsuojelulaki Lomitus Ankara vastuu

37 Näkymät tulevaisuuteen ovat kaikesta huolimatta positiiviset On tosiasia että: laadukkaiden ja turvallisten maataloustuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa