EU:n uuden ohjelmakauden vaikutukset kotieläintilojen toimintaan. Mustiala Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Transkriptio

1 EU:n uuden ohjelmakauden vaikutukset kotieläintilojen toimintaan Mustiala Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

2 Ajankohtaista kotieläinsektorilla Vaikea markkinatilanne Maatalouspolitiikan uudistus alkaa näkymään käytännössä Venäjän vastapakotteet Maksatusaikataulun muuttuminen Useita tilojen toimintaympäristöön vaikuttavia asioita valmistelussa Kevään sää

3

4 Tilanne EU:n maitosektorilla Maitokriisi ei todennäköisesti pääty hetkessä Hintavaihtelut voimistuvat kiintiöiden poistumisen myötä Kiintiöjärjestelmän päättymisen on aiemmin arvioitu lisäävän tuotantoa 1 10 % ja alentavan hintatasoa % Komissio ennustaa 0,8 % vuotuista kasvua EU:n tuotannossa ja 2,1 % kasvua globaalissa kulutuksessa Työkalut, joilla markkinahäiriöitä voidaan hoitaa, ovat puutteelliset Kiinan kasvanut valta ostajana näkyy myös EU:n viennissä EU:n vientimarkkinoilla on tukalaa, tämä painaa EU:n hintaa ja lisää Suomeen kohdistuvaa painetta Tuotanto uhkaa keskittyä kilpailukykyisimmille alueille

5

6

7

8

9 Juuston tuonti Venäjälle

10

11 Tilanne Suomen maitosektorilla Maidon tuottajahinta kehittyi myönteisesti elokuuhun saakka Venäjän vastapakotteet muuttivat tilanteen hetkessä Kompensaatiopaketit Tuottajahinnan romahdus yhdistettynä pienempiin hehtaaritukiin ja tukien maksamisen viivästymiseen uhkaavat tilojen tulevaisuutta Hinta on myös arvostuksen mitta, nyt brändituotteet ovat alennusmyynnissä Tuottajahinnan pitäminen EU:n keskihinnan yläpuolella vaatii jatkuvaa työtä ja onnistumisia Tällä hetkellä suurimmissa vaikeuksissa vastikään investoineet nuoret

12 Maitoedunvalvonnan painopisteitä Brysselissä Toimenpiteet kun maidontuotannon kasvu muuttuu hallitsemattomaksi tai uhkaa keskittyä vain tietyille alueille Entistä paremman markkinainformaation saaminen Epäsuotuisten alueiden tukeminen Reilut kauppatavat Parlamentin maatalousvaliokunta on laatimassa raporttia maidosta Koulumaito-ohjelma

13 Maitoedunvalvonnan painopisteitä kotimaassa Tukien maksatukset AB-alueen lypsylehmäpalkkio Pohjoinen tukirajoite Lomitusjärjestelmän kehittäminen Vasikkaruuhka Eläinsuojelulain uudistaminen Tuotantokustannuksiin vaikuttaminen Ruoan arvon polkeminen ja vastaisku halpuutukselle Maaseutuohjelman välitarkastelu, aktiiviviljelijät Liiallisen sääntelyn purkaminen

14 Sikamarkkinoista Sianlihan hinta laski vuoden 2014 aikana 10 %, syynä Venäjän markkinan sulkeutuminen helmikuussa 2014 EU:ssa havaittujen villisikojen ASF tapausten vuoksi EU:ssa tuotanto on nousussa, mutta markkina on tukkoinen heikon talouskehityksen ja Venäjän tilanteen vuoksi. Hinta on ollut selvästi alle viiden vuoden keskiarvon viimeisten kuukausien ajan. EU alkoi myöntää tukea sianlihan yksityiselle varastoinnille maaliskuun alusta. Se on vetänyt heikosti, koska tukitasot ovat liian matalia ja ohjelmassa ei tueta halvimpia ruhon osia. Sikatiloille myönnetään tänä vuonna kriisitukea heikon markkinatilanteen vuoksi. Markkinoiden ongelmat johtuvat Venäjän vientikiellosta. Tukea maksetaan 3,7 milj. euroa Tuki on de Minimis tukea. Haku keväällä 2015, maksatus loppuvuonna 2015.

15 Maatalouden tuottajahintaindeksejä 2010= MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI YHTEENSÄ (Panos 1 + Panos 2) 14000x MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI YHTEENSÄ ( ), sis. hedelmät (060000) ja vihann. (040000), pl. turkikset LANNOITTEET JA MAANPARANNUSAINEET 80 Lähde: Tilastokeskus Kasvituotteiden hinnat laskivat vuodessa 5,1 prosenttia. Eläinten ja eläintuotteiden hinnat laskivat 14,6 prosenttia.

16 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos Rahoitus Tukityyppi Muutos EU CAP ,7 % Maaseut u- ohjelma (EU+FI) FI LFA + lisäosa ,0 % Ymppi* ,0 % Luomu ,1 % EHK ,8 % Kansallinen tuki** ,8 % Yhteensä milj. euroa ,3 % Muutos vuoteen 2013, milj. euroa * sisältää luomun 2013/

17 Viljelijöiden ikäjakauman kehitys yksityishenkilöiden omistamilla tiloilla ,0 % 17,5 % 15,0 % 12,5 % 10,0 % ,5 % 5,0 % 2,5 % 0,0 % Lähde: TIKE, maatilojen rakenne

18 EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Nykyinen järjestelmä Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%) Tilatuki (noin 90%) tasaosa ja lisäosat Tuotantosidonnaiset tuet Nuorten viljelijöiden tuki (1%) Viherryttämistuki (30%) (noin 10%) Perustuki (49-51%) tasatuki ja lisäosat

19 Viherryttäminen ja kotieläintilat Vaatimukset: viljelyn monipuolistaminen pysyvän nurmen säilyttäminen ekologinen ala (mm. kesannot täyttävät vaatimukset, EFA- vaatimus ei koske kaikkia) Viherryttäminen ja ympäristökorvaus Jos tila on vapautunut viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisesta ja ekologisen alan vaatimuksesta 75 % nurmisäännön perusteella, ympäristökorvausta ei makseta: peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä monivuotisista ympäristönurmista luonnonhoitopeltonurmista

20 Tuotantosidonnaiset tuet (milj. eur) % M Lypsylehmät AB 30,60 % Naudanlihantuotanto yht. 53,70 % 56,15 54, ,3 48,6 46,7 Lampaat ja vuohet yht. 2,70 % 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 Valkuaiskasvit 6,00 % 6,3 6,3 6,3 6 5,7 5,5 Ruis 1,44 % 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Sokerijuurikas 0,96 % 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Tärkkelysperuna 3,50 % 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Vihannekset AB 1,10 % 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Yhteensä 100 % 104,65 102,55 100,5 98,5 96,5 94,4 Osuus suorista tuista 20,00 % 19,60 % 19,20 % 18,80 % 18,40 % 18,00 %

21 Kotieläintilan määritelmä Jatkossa ympäristökorvauksessa ei ole enää jakoa kasvinviljely- ja kotieläintiloihin Aiemmin luomussa vaatimus oli 0,5 ey/ha, mutta tukea maksettiin niille hehtaareille, jotka saatiin kun luomueläinten eläinyksikkömäärä kerrotaan kahdella Jatkossa luomukotieläintilan eläintiheysvaatimus väh. 0,30 ey/ha ja LFA:ssa 0,35 ey/ha

22 Luonnonhaittakorvaus Yksivuotinen sitoumus Tuen myöntämisen alaraja 5 ha (3 ha saaristossa, 1 ha puutarhatiloilla) Tukitaso AB alue 217 e/ha ja C alue 242 e/ha Kotieläintilan korotus on 60 e/ha, eläintiheyden alaraja on 0,35 ey/ha Degressio 150 ha -> -10 %, 300 ha -> -20 % Tukikelpoista kesantoa enintään (kesanto + LHP nurmi) 25 % Viherlannoitusnurmilla ei ole ylärajaa (voi olla samalla lohkolla enintään kolme vuotta peräkkäin)

23 Ympäristökorvausohjelman rakenne Vähimmäisvaatimukset Ravinnetaulukot typpi/fosfori (valvontaotanta 1 %) Kasvinsuojeluaineiden käyttötutkinto Kasvinsuojeluruiskun testaus Tilakohtainen toimenpide 1 koulutuspäivä/tentti 3 m suojakaistat Viljelykiertosuunnitelma Viljavuustutkimus Viljelysuunnitelma Lohkokirjanpito Peltomaan laatutesti peruslohkoittain Muuta LHP+monimuotoisuuspellot AB max 20 % C max 15 % Sitoumus Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Lietelannan sijoittaminen peltoon 40 e/ha Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen 40 e/ha Valumavesien hallinta - säätösalaojitus 70 e/ha - säätökastelu/kierrätys 250 e/ha Ympäristönhoitonurmet - suojavyöhyke 500/450 e/ha - moniv. ympäristönurmet 50 e/ha - luonnonhoitopelto 120/100 e/ha Talviaik. kasvipeitteisyys - kohdentamisalue 4/18/36/54 e/ha - muu maa 4/9/11 e/ha Org. kate puutarhakasvit ja siemenperuna 300/500 e/ha Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset (ei korvauksen perusteena) Perustaso mm. täydentävät ehdot ja maatalousmaan säilyttäminen Peltoluonnon monimuotoisuus - viherlannoitusnurmi 54 e/ha - kerääjäkasvi 100 e/ha - saneerauskasvi 300 e/ha - monimuot.pellot 300 e/ha Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - Ryhmä e/ha - Ryhmä e/ha Tilakohtainen toimenpide 54/200 e/ha (edellytys lohkokoht. toimenpiteiden valinnalle) Geenipankkisäilytys: Alkuperäislajikkeet Varmuuskokoelmat Alkuperäisrodut Kosteikkojen hoito 450 e/ha Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 600/450 e/ha Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 600 e/ha Alkuperäisrotujen kasvatus 530/300 e/ey Sopimus * Punaisella tekstillä olevien lohkokohtaisten toimenpiteiden osalta maksetaan vai ko. toimenpiteen korvaus, mustalla tekstillä olevia toimenpiteitä voi olla useita samalla lohkolla. ** Vihreällä tekstillä olevia lohkokohtaisia toimenpiteitä ei makseta pysyville nurmille.

24 Ympäristökorvaus Suojavyöhykenurmien määrä? Kerääjäkasvien määrä? Kokonaispotin riittävyys? Rahaa on käytettävissä 211 milj. euroa vuositasolla eli 90 milj. euroa vähemmän kuin aiemmin

25 - Perustuki (=tilatuki) 1. erä (80 %) - Viherryttämistuki 1. erä (90%) - Nuorten viljelijöiden tuki 1. erä (90%) - Peltokasvipalkkio 1. erä (x %) - EU:n lypsylehmäpalkkio 1. erä(x %) - EU:n nautapalkkio 1. erä (x %) - LHK 2. erä (25 %) - Kansalliset peltotuet (100 %) - Ympäristökorvaus 1. erä (75 %) - Luonnonm. tuotanto 1. erä (75 %) - LHK 1. erä (75 %) loka syys marras Hakuvuodesta 2015 lähtien suunnitellut maksuajat (keskeisimmät kasvinviljely- ja kotieläintilojen tuet) Syksy 2015 joulu Kevät 2016 tammi helmi maalis huhti - EU:n lammas- ja vuohipalkkio - EHK (=EHT) Kans. kotieläintuet lopullinen tuki ja ennakot naudat (ey-tuki ja teurastuki) - Kutut - Uuhet - SS-tuki (pohjoinen ja etelä) elo touko - Perustuki 2. erä (20 %) - Viherryttämistuki 2. erä (10 %) - Nuorten viljelijöiden tuki 2. erä (10 %) Mavi, Kuvioon ei ole piirretty kuukausittain maksettavaa maidon kansallista pohjoista tukea heinä kesä - Ympäristökorvaus 2. erä (25 %) - Luonnonmukainen tuotanto 2. erä (y %) - EU:n lypsylehmäpalkkio 2. erä (y %) - EU:n nautapalkkio 2. erä (y %)

26 - Koko maan maidontuotanto kasvoi maaliskuussa 1,6 % vuodentakaisesta - AB-alueella tuotannon lisäys oli 0,9 % ja C-alueella 1,8 % - Lehmien tuotostaso kasvaa enemmän pohjoisessa ja lehmämäärä etelässä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Maitomarkkinakatsaus 4/2015

27 Pohjoisen tukirajoitteen ennakoidaan ylittyvän 5 prosentilla kuluvalla kiintiökaudella Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Maitomarkkinakatsaus 2/2015

28 Maidontuotantoennusteet tukialueittain - muutos % vuoteen 2014 verrattuna meijerimaitoa, milj.litraa A+B C yhteensä % Pohjoisen tukirajoite % C2p-C4 C2 C1 C1 A+B Suomen Gallup Elintarviketieto Oy- Maidontuotannon TNS heinäkuu 2014 kehitysnäkymät Job:

29 Investointituet Merkittävin muutos on valintamenettelyn käyttöönotto Päätös voi siis olla kielteinen, vaikka hakija täyttää kaikki myönnön edellytykset Syynä rahoituksen niukkuus (jos hakujakson raha riittää kaikkiin, niin silloin ei tarvita) Valintakriteerit, jotka pisteytetään Vaikutus tuen kohteena olevan yrityksen talouteen Vaikutus tuen kohteena olevan yrityksen kilpilukykyyn Vaikutus ympäristöön Vaikutus tuotanto-olosuhteisiin Vaikutus ohjelman muiden tavoitteiden toteutumiseen

30 Investointituet Yksikkökoon alarajoista luovutaan -> käytännössä tuloraja ( e) ja valintamenettely ohjaavat Kohteita ja tukitasoja ei voi muuttaa vuosittain -> valintamenettely ratkaisee Investointitukikohteiden luokkia yhdistetään Pienistä korkotukilainan eristä tarkoitus luopua -> koko summa avustuksena Mm. salaojitus, yhteiskone, konevarasto, työympäristön parantaminen ym. Kevennetty hakumenettely, jolloin ei vaadita työtulorajan täyttymistä tai liiketoimintasuunnitelmaa Työympäristö, eläinten hyvinvointi, ympäristön tila ja salaojitus Jatkuva haku, neljä päätöksentekojaksoa vuodessa Sähköinen haku pitäisi olla käytössä toukokuun lopulla

31 Investointituet , tukitasot Muutos Kotieläintuotanto AB C AB C Lypsy- ja nautakarja 50 % 45 % 0 % 5 % Lammas ja vuohet 50 % 45 % 0 % 5 % Sika 40 % 40 % 10 % 10 % Hevoset 40 % 40 % -10 % 0 % Lihasiipikarja 30 % 30 % 0 % 0 % Mehiläiset 25 % 25 % -5 % -5 % Turkistuotanto 10 % 10 % Kasvituotanto Kasvihuoneet 45 % 40 % -5 % -5 % Kuivaamot 35 % 35 % 0 % 10 % Salaojitus 30 % 30 % -10 % -10 % Yhteiskoneet 10 % 10 % -5 % -5 % Muut Tuote/tarvikevarasto 40 % 40 % Konevarasto 20 % 20 % 5 % 5 % Myyntikunnostus 30 % 30 % 0 % 0 % Maatilan energiantuotanto 35 % 35 % 0 % 0 %

32 Kaltevien peltojen lannoitus Kaltevuudeltaan vähintään 15 prosenttisilla peltolohkon osilla sallitaan lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen suoraan sijoittamalla. Samoin sallitaan muiden lantojen ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys, mutta muokkauksen on tapahduttava kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. Vipu karttoihin merkitty kaltevat osat peltoa Jos VIPU-palvelu ei ole käytössä, kaltevuus viljelijän todettava kaltevuus tilatasolla esimerkiksi peruskarttaa apuna käyttäen. Asteina kaltevuus tarkoittaa noin 8,5 astetta

33 Pysyvät nurmet EY:n tuomioistuin antoi tulkinnan, jonka mukaan yli 5 vuotta nurmella ollut peruslohko muuttuu statukseltaan pysyväksi nurmeksi.

34 Pysyvät nurmet Suomi ei onnistunut saamaan muutosta aikaan Vähintään viisi vuotta nurmella olleet ja tänä vuonna edelleen nurmeksi tukihakemuksella ilmoitettaville lohkoille tulee pysyvän nurmen merkintä. Jos koko maassa pysyvän nurmen määrän suhde Suomen maatalousmaan määrään laskee yli viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna, aloitetaan ennallistamistoimet. Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite kohdistuisi niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan ennallistamisvelvoitetta edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa. Tällöin viljelijä saattaa joutua muuttamaan viideksi vuodeksi nurmelle osan pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otetusta alasta tai vastaavan määrän muuta alaa tai ilmoittaa jo olemassa olevaa nurmea viideksi vuodeksi nurmelle

35 Lomitus Nykyinen lomitusjärjestelmä täytyy sovittaa EU:n valtiontuen suuntaviivoihin

36 Lomitusjärjestelmän kehittäminen Muutosesitys valtiontuen suuntaviivoihin sopeuttamiseksi lähtenyt STM:stä komissioon (notifiointi) Lain tavoitteet eli sosiaaliturvan toteutumisen tukeminen, työssä jaksamisen edistäminen ja työurien pidentäminen kirjataan lakiin

37 Lomitustyöryhmän työskentely EU:n komission valtiontuen suuntaviivoihin sopeutus Palvelun käyttäjien kannalta tulossa olevat keskeisimmät muutokset tällä hetkellä Sijaisapu työkyvyttömyyden perusteella sidotaan ansionmenetyskorvaukseen (SV-päiväraha, MATApäiväraha) Aikuiskoulutus sijaisapuperusteena poistuu Itsejärjestetyssä lomituksessa korvaus maksetaan palvelun tuottajalle, jonka tulee olla ennakkoperintärekisterissä

38 Nautarekisterimuutokset Aiemmasta käytännöstä jossa eläimen tukea alennettiin suhteessa ilmoitusviiveen pituuteen, on luovuttu. EUeläinpalkkioissa eläin hylätään automaattisesti rekisterin hallinnollisessa valvonnassa, jos eläintä koskevat ilmoitukset eivät ole kunnossa eläimen tukikelpoisuusjakson alkuun mennessä. Väärässä pitopaikassa olevat eläimet hylätään tilavalvonnassa.

39 Ilmastovaatimukset iskevät A recent report from the European Joint Research Center and DG Agri (EN(15)1144 (rev.1)) assessed the economic impact of the reductions that the Commission and found that in order to reach the proposed targets we have to reduce beef herd size in EU-27 by 31.1% to 49.7%. (table 15, pp. 68) Concerning the dairy herd size the reductions range from 6% to 10.3% (table 16, pp 69).

40 Poikkeuksellinen vuosi 2015 Poikkeuksellinen markkinatilanne Mahdollisuudet vaikuttaa kannattavuuteen tämän vuoden osalta ovat pienet, mutta maksuvalmius sen sijaan voidaan vielä pelastaa Tukien maksatukset viivästyvät vuonna 2015, etenkin AB-alueen maitotiloilla Vuodesta 2016 tulee ns. normaali vuosi maksatusten osalta Joustavat tilapäisratkaisut, kuten valtion sopeuttamislainat, ovat tarpeen

41 EU:n maatalouspolitiikka 2020-luvulla Riskienhallinta ja vakuutusmallit?

42 Näkymät tulevaisuuteen Maitovaltuuskunnan maitostrategia: Suomessa tuotettu maito on laadultaan Euroopan parasta, joten siitä pitää myös maksaa Euroopan parasta hintaa Laadukkaiden ja turvallisten maitotuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa Globaali taloustilanne tulee vielä korjautumaan ja samalla maitotuotteiden kysynnän kasvuvauhti palautuu. Tämä vähentää painetta EU:n markkinoilla ja Suomessa.