Varusmiesten päivärahat nousivat. Myös reserviläisten palkkoja ja päivärahoja korotettiin uutiset, sivu 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varusmiesten päivärahat nousivat. Myös reserviläisten palkkoja ja päivärahoja korotettiin uutiset, sivu 5"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Varusmiesten päivärahat nousivat Myös reserviläisten palkkoja ja päivärahoja korotettiin uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 2 (1157) verkossa > Grafiikka: Eetu Lehmusvaara Valmiina merivoimissa Puolustusvoimauudistuksen myötä merivoimien rakenne on muuttunut. Toimintoja on keskitetty ja esimerkiksi meripuolustusalueet on lakkautettu. Tilalle on perustettu Rannikkoprikaati ja Rannikkolaivasto. Varusmieskoulutusta merivoimissa annetaan edelleen neljässä joukko-osastossa, vuosittain noin asevelvolliselle. Tiiviistä kansainvälisestä merivalvontayhteistyöstä ei luovuta tulevaisuudessakaan. uutiset, sivu 3 Puolustusvoimille uusi henkilöstöstrategia uutiset, sivu 4 Intti voi tarjota myös lisää kielitaitoa kentällä, sivu 10 Michelintähden tekemää hernerokkaa vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 2/2015 pääkirjoitus Tiedustelu tuo turvaa nurkka Miten käydään hybridisotaa? Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu turvallisuusviranomaisten tiedustelumahdollisuuksista. Tiedustelulainsäädäntöä selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa puolustusministerille viime viikolla. Työryhmä esittää Suomelle mahdollisuutta ulkomaantiedusteluun ja kohdennettuun Suomeen tulevan ja Suomesta Yksityisyyden suojaa keskeisempiä ovat kansallinen turvallisuus ja luottamus viranomaisiin. lähtevän tietoliikenteen valvontaan, joka tapahtuisi Suomessa. Puolustusvoimi- en kannalta tiedustelu tarkoittaisi Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien selvittämistä tai toisaalta ulkomailla palvelevien työntekijöiden turvallisuuden takaamista. Siviilitiedustelu olisi aiheellista silloin, kun tarkoituksena olisi kansainvälisen terrorismin ja rikollisuuden ehkäiseminen tornitouhua *** Työryhmä on ollut yksimielinen siitä, että sekä sotilas- että siviilitiedustelulle tulisi säätää valtuudet ulkomailla tapahtuvaan tietoverkkotiedusteluun ja henkilötiedusteluun. Tämä antaa seuraavalle hallitukselle selkeät perusteet ohjata sekä puolustushallintoa että sisäministeriön hallinnonalaa asettamaan mahdollisimman pian tarvittavat lainsäädäntöhankkeet. Julkisuudessa vilkasta keskustelua herättänyttä tietoliikennetiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelua olisi perusteltua jatkaa siten, että seuraava hallitus asettaisi laajapohjaisen työryhmän tarkastelemaan sitä, miten asiassa voidaan edetä Suomen perustuslakia noudattaen. Tällöin tiedustelun tulisi kohdentua täsmällisesti ja rajoittua pitkälti koskemaan tietoliikennettä tunnistetietojen perusteella. Tässä yhteydessä työryhmä perehtyisi syvällisesti perustuslain asettamiin rajoitteisiin kuin myös siihen, tulisiko perustuslakia harkita jossakin määrin muutettavaksi. Elinkeinoelämä on kantanut huolta siitä, että mahdollinen tietoliikennetiedustelua koskeva lainsäädäntö saattaisi olla omiaan heikentämään Suomen kilpailuetua esimerkiksi datakeskusten sijoittumiseen liittyen. Työryhmän teettämän, Ruotsin lainsäädännön vaikutuksia selvittäneen raportin perusteella selkeä tiedustelulainsäädäntö ei ole ainakaan heikentänyt maan kilpailuetua. On tärkeää että elinkeinoelämän edustus on jatkossa tiiviisti mukana, jotta sen näkökulma tulee otetuksi huomioon, yhteinen sävel asiassa löytyy ja luottamus viranomaisten toimintaan vahvistuu. *** Kaikkiin maihin kohdistuu tiedustelua. Vaikka Suomi ei tiedustelua toteuttaisikaan, sitä kuitenkin kohdistuu meihin. Suomen lainsäädäntö on tällä hetkellä jäljessä muihin maihin verrattuna. Toistaiseksi Suomessa ei ole yksinomaan tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä. Yksityisyyden suoja on toki tärkeää mutta keskeisempää on luottamus viranomaisiin. Suomessa on vaikea kuvitella tilannetta, jossa tarkkaan valikoidut ja rajoitetut viranomaistoimijat ryhtyisivät nuuskimaan yksityisten ihmisten asioita ilman vakavaa epäilyä. Työryhmän raportti antaa yhtenäiset perusteet asialliselle keskustelulle, joka toivottavasti johtaa maamme ja kansalaistemme turvallisuuden kannalta merkittäviin askeliin suomalaisen tiedustelulainsäädännön kehittämisessä. > Nykyään tekemisen tavat muuttuvat nopeasti monilla aloilla, niin myös sodankäynnissä. Uusinta uutta tällä alalla on hybridisota. Sellaista on nähty ja koettu Ukrainassa viime aikoina. Hybridimuotoisessa sodankäynnissä yhdistellään useita asioita ja ulottuvuuksia: sotilaallinen kyky, sopiva kohdealue, sotilaiden statuksen hämärtäminen ja tavoitteellisen propagandan tuottaminen. *** Tämä ei ole aivan uudenlaista toimintaa. Aiemmissa sotaopeissa tämänkaltaista taistelutapaa nimitettiin epätavalliseksi sodankäynniksi erotukseksi perinteisestä rintamasodasta. Nyt sitä sanotaan hybridisodaksi, jonka kohteina varsinaisen selkkausalueen lisäksi ovat vastapuolen väestö, kotimaan kansa ja laajimmillaan ulkovaltojen suuri yleisö. Taistellaan sekä alueista että ihmismielistä. Hybriditoiminnassa on useita vaiheita. Ensin valmistellaan operaatioita suostuttelemalla kohdealueen myötämielisiä toimijoita maahantulon tueksi. Sitten aletaan lietsoa alueellista epävakautta. Kun sitä on tarpeeksi, ryhdytään hyökkäystoimiin, vaikkapa soluttamalla tunnuksettomia sotilaita kohdealueelle. Sen hallinto ja puolustus pyritään halvaannuttamaan toimintakyvyttömiksi. Samoin kohdemaan media ja tiedonvälitys otetaan hyökkääjän haltuun ja valvontaan, jos mahdollista. Hyökkääjän tarpeisiin voidaan perustaa sille myötämielinen uusi hallitus syrjäyttämään entinen. Kun hyökkääjä on päässyt selkkauksessa näin pitkälle, se voi suostua neuvotteluihin tilanteen vakiinnuttamiseksi. Niissä se puolustaa saavutuksiaan ne pitääkseen. Jos hyökkääjällä on sotilaallinen ylivoima, se on neuvotteluissa vahvoilla. Jo asevoimalla uhkaaminen voi pelottaa vastapuolen myönnytyksiin. Samaan aikaan hyökkääjä käy sanasotaa jopa kolmella rintamalla: kotimaassa, kohdemaassa ja ulkomaille. Sotapropagandassaan se korostaa oikeutusta toimilleen historiallisista, etnisistä, kulttuurisista tai muista syistä. Hyökkääjä saattaa esittäytyä valtaamallaan alueella jopa sen väestön "pelastajana ja suojelijana". Vallatun alueen asukkaiden oma ääni vaiennetaan tai vääristellään. *** Kaikki tämä on nähty ja koettu Ukrainan selkkauksessa. Siinä Venäjä on kohdellut slaavilaista naapurivaltiotaan hybridisodan käsikirjan perusoppien mukaisesti. Varsinkin Krimin niemimaan miehitys ja anastus on puhutteleva näytös tuloksekkaasta hybridisodasta. Siihen oli laadittu kaiken kattava käsikirjoitus. Sen toteutus onnistui yli odotusten. Saikohan Venäjä siellä kuitenkin Pyrrhoksen voiton? Ulkovallat pitävät Krimin anastusta kansainvälisen oikeuden loukkauksena eivätkä tunnusta Krimiä Venäjän alueeksi eikä sotasaaliiksi. Vesa Jaakola Kirjoittaja on diplomaatti ja tiedotusalan luutnantti kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö varusmiehiä kouluttaa väestönsuojelutehtäviin? sosiaalisesta mediasta TJ1, huomenna pitkästä aikaa inttiin! Mitenhän malttaa ensi yön nukkua. Reserviin siirtynyt juoksuintoilija Matias Pusa odottaa kertausharjoituksiin pääsyä. Hyökkäys on paras #kyber #turpo puolustus? Näin Suomi saisi luvan iskeä verkkoihin rajan takana. #verkkovalvonta Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Petri Korhonen pohtii puolustusministeriön valmistelemaa tiedonhankintalakia. JOHA takana menestyksekkäästi! Meni siihen kuuluisaan kategoriaan upea kokemus, mutta ikinä en suorittaisi uudestaan. Upseerioppilas Turo Veini kiteyttää ajatuksensa Reserviupseerikoulun johtamisharjoituksesta selvittyään. Ne sanoo et maavoimii menee useimmat, ilmavoimii nopeimmat ja merivoimii komeimmat. Merivoimissa varusmiespalvelustaan suorittava Lassi Koivuluhta vitsailee eri puolustushaaroista. Kyllä 56% 44% Ei Seuraava kysymys: Koulutetaanko merivoimien tehtäviin tarpeeksi varusmiehiä? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Jukka Isomaa Puh Alikersantti Aappo Jutila Puh Alikersantti Mika Niskanen Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 2/ uutiset Uudistuneet merivoimat palveluksessa Kaikki merivoimien sota-alukset ovat siirtyneet Rannikkolaivaston komennukseen. Kalustohankinnat tulevat pian ajankohtaiseksi merivoimissa. Rasmus Arikka Puolustusvoimauudistuksen myötä merivoimien rakenne on muuttunut ja virtaviivaistunut. Merivoimien esikunta on ottanut vastulleen tehtäviä, jotka ovat aiemmin kuuluneet joukko-osastoille. Yksi merivoimien päätehtävistä, alueellisen koskemattomuuden valvominen ja turvaaminen, on vuoden alusta kuulunut Merivoimien esikunnan johtovastuulle. Vuoden alusta alkaen Merivoimien esikunta johtaa normaalioloissa kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioihin lähetettyjä merivoimien joukkoja. Merivoimat koostuu nyt Merivoimien esikunnasta ja neljästä muusta joukko-osastosta. Henkilöstömäärältään suurin on Rannikkolaivasto, joka vastaa laivastojoukkojen koulutuksesta sekä merivoimien aluskalustossa. Sen pääpaikka on Turun Pansio, mutta sillä on myös toinen tukikohta U- pinniemessä Kirkkonummella. Rannikkolaivastolle keskitettiin lakkautetuille meripuolustusalueille kuuluneita tehtäviä. Aiemmin sekä Suomenlahden että Saaristomeren meripuolustusalueet keskittyivät molemmat rannikolla, saaristossa ja merellä tapahtuvaan toimintaan. Nyt Rannikkolaivasto on merivoimien ainoa laivastovalmiusyhtymä. Sen komentajan, kommodori Timo Hirvosen alaisuuteen on keskitetty kaikki merivoimien sota-alukset. Uuden Rannikkolaivaston toiminta-alue kattaa merialueet itäiseltä Suomenlahdelta aina Pohjanlahdelle asti. Uudistuksella tehostetaan alusten käyttöä ja koordinoidaan paremmin alushenkilöstön, palkatun sotilashenkilöstön ja asevelvollisten, toiminta ja koulutus, koska nyt kaikki alukset miehistöineen ovat yhdessä joukossa ja johdossa, Hirvonen sanoo. Laivamiehet aloittavat Upinniemessä Kuva: puolustusvoimat Rannikkolaivasto on valmiusyhtymä, joka ylläpitää valmiutta alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen, meriliikenteen suojaamiseen ja merellisten hyökkäysten torjuntaan sekä kouluttaa sodanajan joukkoja merivoimille. Kuvassa on Katanpää-alus Rannikkolaivaston päätukikohdassa Turun Pansiossa. Vuodenvaihteessa aloittanut Rannikkoprikaati Upinniemessä keskittyy nimensä mukaisesti sotilaskoulutukseen rannikkoalueilla. Upinniemessä koulutetaan merivoimien erikoistoimintayksiköitä, meritiedustelijoita, rannikkotykistöä sekä huoltoyksikköjä. Uudenmaan prikaatin lisäksi Rannikkoprikaati on ainoa paikka, jossa merivoimissa annetaan varusmiesten peruskoulutusta. Upinniemessä vietetyn P-kauden jälkeen kaikki laivapalvelukseen valitut varusmiehet siirretään Rannikkolaivastoon Pansion tukikohtaan, jossa heidät koulutetaan laivatoimintaan. Kaikki niin sanotut laivamiehet saavat laivapalveluksen perusteet Pansiossa, vaikka varsinainen palvelus suoritettaisiinkin Upinniemessä olevilla aluksilla. Koulustusta saadaan tehostettua ja koordinoitua aiempaa paremmin, Hirvonen kertoo. Rannikkolaivasto on poikkeuksellinen puolustusvoimien joukkoosasto, sillä sen kokoonpanossa on enemmän palkattua sotilashenkilöstöä kuin varusmiehiä. Koulutus aluksilla tapahtuu erikoisaloittain pienryhmissä tai jopa kahdestaan erikoisalaan palkatun henkilön ja varusmiehen kesken. Merivoimien esikuntapäällikön, lippueamiraali Juha Vauhkosen mukaan puolustusvoimauudistus kosketti merivoimien viidestä joukko-osastosta vähiten Merisotakoulua sekä Uudenmaan prikaatia. Merisotakoulu keskittyy vanhoihin tehtäviinsä eli pääasiassa merivoimien upseerien, aliupseerien ja reservin upseerien kouluttamiseen. Ruotsinkielisessä Uudenmaan prikaatissa koulutetaan edelleen merivoimien liikkuvia operatiivisia rannikkojoukkoja, kuten rannikkojääkäri- ja kranaatinheitinyksiköitä. Uutta kalustoa tarvitaan Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Merivoimien materiaalilaitos lakkautettiin ja sen toiminnot siirtyivät Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Yhtenä suurena muutoksena Vauhkonen mainitsee myös Merivoimien tutkimuslaitoksen lakkauttamisen. Se on vastannut muun muassa merivoimien teknisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Osa sen toiminnoista jäi merivoimiin, mutta osa meni Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen, Vauhkonen kertoo. Merivoimien uudessa kokoonpanossa työskentelee nyt vuodenvaihteen jälkeen henkilöä. Ennen vuodenvaihdetta työntekijöitä oli reilut Suurimmalle osalle löytyi työpaikka, ja irtisanottavien määräksi jäi 11 henkilöä. Luku supistui lopulta seitsemään. Puolustusvoimauudistuksen myötä merivoimissa ainoastaan 80 ihmistä joutui vaihtamaan palveluspaikkakuntaa. Luku on mielestäni pieni, sillä se on noin neljä prosenttia merivoimien henkilöstön vahvuudesta, Vauhkonen toteaa. Tällä hetkellä merivoimat kykenee valvomaan Suomen merialuetta ja turvaamaan sen koskemattomuuden, mutta uutta kalustoa tarvitaan tulevaisuudessa. Kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa sekä neljä Rauma-luokan ohjusvenettä tulevat käyttöikänsä päähän 2020-luvulla, joten korvaavan kaluston suunnittelu ja hankinta on merivoimissa ajankohtaista. Rakentamisen tulisi alkaa jo ennen vuosikymmenen vaihdetta. Tarvitsemme aluksia, joilla pystymme korvaamaan poistuvat suorituskyvyt. Haemme sellaista alusluokkaa, jolla kykenemme pinta- ja vedenalaiseen torjuntaan ja miinoittamaan avomerellä. Alusten tulisi kyetä myös muihin merivoimille määrättyihin tehtäviin, eli haemme selkeästi monitoimialuksia, Vauhkonen selventää. Vauhkonen korostaa, että uusien alusten hankinnassa ollaan vielä ideointivaiheessa. Mikäli valtion johto antaa myönteisen lausunnon merivoimille jatkaa sota-alusprojektia, niin jo loppusyksystä voidaan teollisuudelle lähettää tietopyynnöt. Kansainvälistä yhteistyötä Merivoimilla on ollut kahdenvälistä merivalvontayhteistyötä Ruotsin kanssa jo vuodesta Vauhkonen ei tiedä, miten hyvin toimivaa yhteistyötä voitaisiin enää kehittää, mutta myöntää, että mahdollisen tiedonvaihdon laajuudesta keskustellaan. Venäjää lukuunottamatta Suomi tekee merivalvonnan saralla yhteistyötä kaikkien Itämeren valtioiden kanssa. Euroopan unionin tasolla yhteistoiminta tapahtuu Marsur-operaation kautta. Vauhkosen mukaan merivalvonta on hyvällä mallilla. Kansainvälinen yhteistoiminta täydentää meidän kansallista merivalvontaa. Saamme tietoa ja jaamme tietoa, Vauhkonen tiivistää. Rannikkolaivaston tavoitteena on vakiinnuttaa kansainväliset harjoitukset osaksi laivaston harjoitustoiminnan kokonaisuutta. Ruotsin kanssa on jo pitkään harjoiteltu yhdessä, mutta Vauhkonen mainitsee, että yhteistoimintaa on tiivistetty myös Alankomaiden kanssa. Suunnitelmissa on, että merivoimat osallistuu Baltops harjoitukseen Itämerellä, jossa olisimme vahvasi yhteistyössä Alankomaiden kanssa. Vauhkonen uskoo, että heidän kanssa tehdystä yhteistyöstä saadaan oppia sekä kansalliseen puolustukseen että kriisinhallintatehtäviin. Lindberg: Kumppanuudet auttavat keskittymään ydintoimintaan Kuva: Aku Siukosaari Juho Mäki-Lohiluoma Kenraali Jarmo Lindberg ja puolustusministeri Carl Haglund pitävät puolustusmäärärahojen tasokorotuksia tarpeellisina. Oikealla on maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Heikki Välivehmas. Maanpuolustuskurssien avajaisissa puhunut puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg sanoo puolustusvoimien kumppanitoiminnan kehittävän yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Puolustusvoimat on kehittänyt kumppanuustoimintaa asteittain 2000-luvulla. Strateginen kumppanuussopimus on solmittu esimerkiksi Millog Oy:n kanssa, jolle on ulkoistettu koko puolustusvoimien materiaalin kunnossapito. Asialla on myös laajempi, kokonaismaanpuolustukseen liittyvä viitekehyksensä. Kumppanuudet auttavat puolustusvoimia keskittymään omaan ydintoimintaansa, Lindberg sanoi. Lindbergin mukaan strategiset kumppanit sitoutetaan vahvasti poikkeusoloihin varautumiseen. Haglund kiitti henkilöstöä Lindbergin jälkeen puhunut puolustusministeri Carl Haglund kiitti puheessaan puolustushallinnon henkilöstöä puolustuvoimauudistuksen toteuttamisesta. Haglundin mukaan puolustusvoimauudistus on osoitus siitä, että julkishallintoa voidaan tehostaa toiminnan laadusta tinkimättä. Hän pitää valtiontalouden tilaa haastavana. Tämä on vaatinut meidän henkilöstöltä harvinaisen suuria harppauksia, Haglund sanoi. Sekä Lindbergin että Haglundin mukaan puolustusmäärärahoihin tarvitaan korotuksia. Lindbergin mukaan muun muassa maavoimien vanhenevan johtamisvälineistön ja panssarintorjunta-aseistuksen korvaaminen vaatii materiaalirahoituksen palauttamista Ilkka Kanervan johtaman parlamentaarisen selvitystyöryhmän esityksen mukaisesti. Haglund pitää korotuksia todennäköisinä. Asiassa on hänen mukaansa saavutettu laaja poliittinen yhteisymmärrys. Suhtaudun aika optimistisesti tähän asiaan, puolustusministeri Haglund sanoi.

4 4 uutiset ruotuväki 2/2015 lyhyesti Tulipalo Jääkäriprikaatissa Jääkäriprikaatin harjoitusalueella Sodankylän Kyläjärvellä paloi 15. tammikuuta puolustusvoimien hirsirakennus. Paloa pyrittiin aluksi sammuttamaan, mutta pian teimme päätöksen sammutuksen keskeyttämisestä, sillä palo oli jo edennyt ratkaisevan pitkälle, prikaatin turvallisuusupseeri, kapteeni Jorma Ovaska kommentoi. Taloa oli aiemmin viikolla käytetty talvisodankäynnin peruskurssille osallistuneiden suomalais- ja amerikkalaissotilaiden majoitustilana. Puolustusvoimat tutkii palon syytä. JIs Puolustusvoimat ja Tough Viking yhteistyöhön Puolustusvoimat, Suomen Sotilasurheiluliitto ja Tough Viking Oy ovat sopineet yhteistyöstä, jonka myötä varusmiehille, reserviläisille ja henkilökunnalle tarjotaan muun muassa mahdollisuus osallistua Tough Vikingin järjestämiin extreme-estejuoksutapahtumiin alennettuun hintaan. Puolustusvoimat ja Sotilasurheiluliitto puolestaan osallistuvat tapahtumien järjestelyihin rakentamalla tapahtumien radoille kaksi estettä. Puolustusvoimat haluaa liikunnankin saralla olla mukana siellä, missä nuoriso ja reserviläiset liikkuvat, perustelee puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jarmo Viskari. JKon Esitys: Ylennysväli lyhyemmäksi Reserviläisliitto esittää, että ylennysten välissä oleva minimiaika lyhenisi viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Viime vuosien vähäinen kertausharjoituskoulutus on vähentänyt ylennysten määrää. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoo, että ylennysten saaminen lisää motivaatiota olla mukana vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Nykyään reserviläinen voi saada ylennyksen tavallisesti kaksi kertaa. Sillä sijoitusaika on enää noin 10 vuotta. Puolustusvoimien uusi linjaus reserviläisten ja varareserviläisten ylentämisestä julkaistanee helmikuussa. AJu Vekaranjärvellä sattui sytytinonnettomuus Karjalan prikaatissa sattui 5. tammikuuta onnettomuus, jossa vetosytytin laukesi työntekijän käteen pioneerivarastolla. Varastossa ei pitäisi olla räjähtävää materiaalia vaan ainoastaan harjoituskäyttöön tarkoitettua. Karjalan prikaatin esikuntapäällikön, eversti Rami Saaren mukaan materiaalit ovat sekoittuneet. Tämän ei pitäisi mitenkään olla mahdollista. Se on riskitasoltaan yksi vaarallisimmista tilanteista, Saari sanoo. Tapahtumahetkellä paikalla olleet kaksi muuta työntekijää eivät vahingoittuneet. Loukkaantunut siirrettiin sairaalahoitoon. RAr Jokaisen panos on tärkeä Työssä oppimisen rooli kasvaa uuden henkilöstöstrategian myötä. Reserviläiset ratkaisevassa asemassa sodan ajan henkilöstössä. Juho Mäki-Lohiluoma Vuodenvaihteessa käyttöönotetussa puolustusvoimien henkilöstöstrategiassa on määritelty puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen keskeisimmät tavoitteet. Henkilöstöstrategia rakentuu viidestä osa-alueesta: henkilöstön määrä ja rakenne, saatavuus ja sitoutuminen, osaaminen ja toimintakyky, johtaminen ja vuorovaikutustaidot sekä työskentely- ja toimintatavat. Henkilöstöstrategialla ohjataan henkilöstö- ja koulutustoimialojen suunnittelua ja toimeenpanoa. Strategia sisältää konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaan mukaan strategia luo osaltaan edellytykset puolustusvoimien tehtävien täyttämiselle. Henkilöstöstrategiaan on kirjattu puolustusvoimien arvoperustan päätekijät. Yhteisen arvoperustan ymmärtäminen ja sisäistäminen vahvistavat entisestään työskentelyämme arjessa. Honkamaa sanoo. Merkittäviä osa-alueita uudessa strategiassa ovat hänen mukaansa muun muassa sodan ajan tehtävän osaaminen ja siinä harjaantuminen, sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen koulutuksella, työssä oppimisella ja tehtäväkierrolla. Myös työskentely- ja toimintatapojen kehittäminen on Honkamaan mukaan tärkeä osa uutta strategiaa. Painopisteinä työssä oppiminen ja seuraajasuunnittelu Strategian valmistelutyöhön ovat puolustusvoimien lisäksi osallistuneet puolustusministeriö ja henkilöstöjärjestöt. Myös reserviläisjärjestöt pidettiin tietoisena valmistelun etenemisestä. Parhaita käytäntöjä haettiin suomalaisista suuryrityksistä ja ulkomaisista asevoimista. Erityisesti suuryrityksiltä haetut opit näkyvät strategiassa vahvasti: nyt panostetaan entistä Jukka Isomaa Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa sanoo, että jatkuva työssä oppiminen sekä rohkeus kohdata uusia haasteita ovat puolustusvoimien toimintakulttuurin ehdottomia vahvuuksia. Yritystoiminnan näkökulma esiin Suomen tiedustelulainsäädäntöä tarkastellut puolustusministeriön työryhmä luovutti mietintönsä puolustusministeri Carl Haglundille 14. tammikuuta. Työryhmä katsoo, että Suomessa olisi perusteltua harkita laajempia tiedusteluvaltuuksia puolustusvoimille ja suojelupoliisille. Valtuudet koskisivat ulkomaantiedustelua sekä kohdennettua Suomeen tulevan ja Suomesta lähtevän tietoliikenteen valvontaa. Turvallisuusviranomaisten suorittaman tiedustelun työryhmä katsoi olevan aiheellista silloin, kun tiedustelun tarkoituksena olisi rikollisuuden ehkäiseminen ja Suomen kansalaisten turvallisuuden takaaminen. Esimerkiksi suojelupoliisille voitaisiin myöntää lupa toteuttaa ulkomaan tiedustelua mahdollisten terroriuhkien tai järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseksi, selventää työryhmän puheenjohtajana toiminut Hanna Nordström. Puolustusvoimien kannalta tietoliikennetiedustelua tai muuta ulkomaantiedustelua olisi aiheellista harkita, mikäli sen tavoitteena olisi Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkausten selvittäminen, ja toisaalta ulkomailla palvelevien työntekijöiden turvallisuuden takaamiseen. Työryhmä pyrki myös arvioimaan tiedustelulainsäädännön vaikutuksia elinkeinoelämälle. Yhtenä uhkakuvana oli esitetty, että viranomaisten laajat tiedusteluoikeudet saattaisivat heikentää Suomen kilpailuetua esimerkiksi datakeskuksen sijoittumisen suhteen. Työryhmän teettämän, Ruotsin lainsäädännön vaikutuksia selvittäneen raportin perusteella selkeä tiedustelulainsäädäntö ei kuitenkaan enemmän työssä oppimiseen sekä tehtävä- ja seuraajasuunnitteluun. Tavoitteena on, että jokaiselle puolustusvoimien työntekijälle on suunniteltu mahdollinen tuleva tehtävä, ja jokaiseen tehtävään mahdollinen seuraaja. Vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa tullaan keskittymään entistä vahvemmin työssä oppimiseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden määrittämiseen. Tavoitteet voivat olla vaikkapa työtehtävän, kielitaidon ja fyysisen kunnon kehittämistä pieniä asioita, joiden toteuttaminen on realistista. Vuosittaisen tavoitteenasettelun lisäksi täydennyskoulutus on huomioitu vahvasti uudessa strategiassa. Puolustusvoimien toimintakulttuuriin sisältyy perinteisesti jatkuva työssä oppiminen, ammattitaidon kehittäminen sekä halu ja rohkeus kohdata uusia haasteita. Tämä on ehdoton vahvuus, jota haluamme vaalia ja vahvistaa jatkossakin, Honkamaa sanoo. Henkilöstön osalta sodan ajan tehtävät ja niihin liittyvä osaaminen nousevat entistä keskeisempään rooliin. Sodan ajan vaatimukset otetaan huomioon henkilövalinnoissa ja tehtäväänmääräyksissä. Yksilölle strategia asettaa myös selkeitä velvoitteita oman sodanajan tehtävän vaatiman ammattitaidon kehittämiseen. Reserviläiset ovat keskeinen osa henkilöstöä Varusmiehet ja reserviläiset on otettu henkilöstöstrategiassa vahvasti huomioon. Sakari Honkamaa korostaa asevelvollisten ratkaisevaa merkitystä sodan ajan joukoissa sekä hyvän fyysisen kunnon merkitystä. Mietintö tiedustelulainsäädännöstä valmistui Kuva: Aku Siukosaari Reserviläisten kohdalla kehittämistoimet painottuvat sodan ajan tehtävässä tarvittavan osaamisen ja toimintakyvyn kehittämiseen. Tavoitteena on myös hyödyntää entistä tehokkaammin reserviläisten siviiliosaamista. Kansainväliset tehtävät ovat Honkamaan mukaan luonnollinen osa palkatun henkilöstön työuraa. Suomen sotilaallisen puolustamisen ja viranomaisille annettavan virka-avun lisäksi kansainväliset tehtävät ovat tärkeä osa henkilöstön ammattitaidon ja sodan ajan suorituskyvyn vahvistamista. ole heikentänyt maan kilpailuetua. Olimme myös varsin varhaisessa vaiheessa yksimielisiä siitä, ettei mietinnössä tultaisi esittämään yrityksille velvoitetta luovuttaa verkkojensa salausavaimia tai asentaa ohjelmistoihinsa niin kutsuttuja takaportteja, lisää Nordström. Työryhmä huomauttaa, ettei Suomessa toistaiseksi ole muotoiltu yksinomaan tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä. Haglundin mielestä Suomen tiedustelulainsäädäntö onkin tällä hetkellä jäljessä muihin maihin verrattuna. Myös tiedustelematta jättäminen on päätös. Nykyään kaikkiin maihin kohdistuu tiedustelua. Vaikka Suomi ei tiedustelua toteuttaisikaan, sitä kuitenkin kohdistuu meihin. Tiedustelulainsäädäntöä tarkastellut työryhmä luovutti mietintönsä Carl Haglundille puheenjohtaja Hanna Nordströmin johdolla. Kuva: Aku Siukosaari

5 ruotuväki 2/ uutiset Varusmiesten päiväraha nousi Joel Kontiainen Aappo Jutila Puolustusvoimat ottaa tosissaan asevelvollisten fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisen. Elokuussa 2013 lanseerattu marsmars.fi-sivusto tarjoaa asevelvollisille kolmen kuukauden mittaisia treeniohjelmia. Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jarmo Viskari kertoo, että sivuston avulla jokainen halukas saa itselleen sopivan ohjelman, jolla oma kunto nousee ennen palvelusta. Ohjelmat on rakennettu niin, että niissä rytmittyvät rasitus- ja lepojaksot, Viskari sanoo. Liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen tarkentaa, että hankkeessa pyritään sosiaalisen median kautta houkuttelemaan liikunnan pariin. Varusmiesten päiväraha ja reserviläispalkat nousivat vuodenvaihteessa puolustusministeri Carl Haglundin joulukuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Päivärahoja korotettiin aikaisemmasta sentillä. Jatkossa alle 165 vuorokautta palvelleiden varusmiesten päiväraha on 5,10 euroa, vuorokautta palvelleiden 8,50 euroa ja yli 255 vuorokautta palvelleiden 11,90 euroa palvelusvuorokautta kohden. Reserviläisille kertausharjoituksista maksettava päiväraha nousi 5,10 euroon aikaisemmasta viidestä eurosta. Päivärahan lisäksi maksettaviin reserviläispalkkoihin puolestaan tehtiin noin 60 sentin korotus siten, että palkka on nyt miehistölle 58,85 euroa, aliupseereille 61,55 euroa ja upseereille 64,50 euroa. Puolustusministeriön esittelevän virkamiehen Kosti Honkasen mukaan päivärahoihin nyt tulleet korotukset ovat niin sanottuja indeksikorkotuksia, eli ne korjaavat päivärahan tason vastaamaan elinkustannusten nousua. Päivärahoihin ei ainakaan lähiaikoina ole tiedossa suurempia muutoksia. Mistään tasokorotuksesta ei ainakaan minun korviini ole tullut tietoa, Honkanen kertoo. Nyt tehdyt korotukset sisältyvät vuoden 2015 määrärahoihin ja ne kustantavat valtiolle vuosittain noin euroa. Viimeksi päivärahoihin tehtiin korotus vuonna Tasokorotusta toivotaan Asevelvollisten etua ajavan Varusmiesliitto ry:n puheenjohtaja Henrik Vuornos pitää tehtyä korotusta tapeellisena, mutta toteaa samalla päivärahoissa olevan paineita tasokorotuksille. Oletko inttikunnossa? Päivärahaan tuli vuodenvaihteessa sentin korotus. Nyt päivärahaa kertyy alimmillaan 35,70 euroa viikossa. Sivustolla kävijää Päivärahan taso on palveluksen loppupäästä riittävä, mutta ensimmäiset puoli vuotta aiheuttavat varusmiehille tiukkoja taloudellisia tilanteita, Vuornos sanoo. Vuornoksen mukaan erityisesti itsenäisesti tai puolisonsa kanssa yhdessä asuvat varusmiehet saattavat joutua turvautumaan säästöihin tai lainan ottamiseen ensimmäisen puolen vuoden aikana. Myös vuonna 2010 julkistetussa Yhteistyössä treenisivusto HeiaHeian kanssa toteutettu marsmars.fi kannustaa asevelvollisia liikkumaan. Omia treenikuvia voi jakaa instagramissa tunnisteella #marsmars. Kuva: puolustusvoimat asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittäneessä niin kutsutussa Siilasmaan raportissa esitettiin malleja tasokorotuksen tekemiseksi päivärahaan. Raportin esityksessä korotukset olisi kohdistettu ensisijaisesti yli puoli vuotta palvelevien päivärahoihin, sillä raportin mukaan taloudellisella tuella pystyttäisiin kannustamaan asevelvollisia olemaan palveluksessa pidempään. Puolentoista vuoden aikana sivuston lähtötasotesti on tehty sivustolla noin kertaa. Jarmo Viskari on aktiivisuuteen tyytyväinen. Hankkeen lopulliset vaikutukset näkee vasta myöhemmin, kun seurataan varusmiesten kunnon kehittymistä. Aiemmin hanketta markkinoitiin pääasiassa kutsuntatilaisuuksissa ja -kirjeissä. Olemme kehittäneet sivua entistestään. Pyrimme tekemään osallistumisen mahdollisimman kivuttomaksi. Nyt myös reserviläisille löytyy omat kunto-ohjelmat, Viskari selittää. Inttikunnosta ei siis tarvitse luopua, vaikka palvelus päättyy. Uudistunutta palvelua tuodaan esille myös sosiaalisessa mediassa, kertoo Anna Lind Pääesikunnan viestintäosastolta. Jokaisen on helppo haastaa ystäviään esimerkiksi Facebookissa. Omia treenikuvia voi jakaa tunnisteilla #marsmars ja #suomensuurinkuntokoulu, Lind sanoo. Kuva: Aku Siukosaari tähtäimessä Miten päähinettä käytetään erityistapauksissa? Rasmus Arikka Baretin tai karvalakin käyttö opetaan uusille alokkaille ensimmäisten palvelusviikkojen aikana. Sotilaalliseen käytökseen kuuluu, että päähinettä ei käytetä sisätiloissa. Yleisen palvelusohjesäännön mukaan ulkona liikuttaessa on käytettävä päähinettä. Ilman päähinettä voidaan sotilaspuvussa esiintyä ulkona vain hetkellisesti, kun jokin tilanne tai tehtävä sitä erityisesti vaatii. Majuri Juha Karjalainen Pääesikunnan logistiikkaosaston logistiikkasektorilta vastasi varusmiehiä askarruttaviin kysymyksiin päähineen käytöstä. uutisia muualta Ruotsissa jälleen sukellusvene-epäily Miten Yleisessä palvelusohjesäännössä tarkoitetaan hetkellisellä esiintymisellä? Hetkeä ei ole määritelty puolustusvoimien ohjeissa. Tilanteita voi olla monia. Joukon johtaja tai vastaava voi antaa ohjeita siitä, missä tilanteissa päähinettä ei tarvitse ulkona käyttää. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lyhyet siirtymiset rakennuksesta toiseen tai jonkun sellaisen työtehtävän suorittamisen aikana, jossa päähine haittaa tehtävän hoitamista. Päähinettä ei myöskään tarvitse käyttää ulkona, jos se varantaa turvallisuutta. Miten päähinettä tulee käyttää julkisissa kulkuneuvoissa ja henkilöautoissa? On pyrittävä noudattamaan sotilaana hyviä tapoja eli otettava päähine pois päästä julkisten kulkuneuvojen sisätiloissa. Sotilaskuljettajilla on omat määräyksensä päähineiden käytöstä ajotehtäviensä aikana. Joskus julkisten kulkuneuvojen asematilat ovat puoliavoimia halleja, jotka eivät selkeästi ole sisä- tai ulkotiloja. Miten esimerkiksi Helsingin päärautatieaseman ratapihalla tulee toimia? Esimerkin kaltaisissa puoliavoimissa tiloissa voi pitää päähinettä päässä. Olosuhteet saattavat olla puoliavoimessa tilassa kylmät ja tuuliset. Tämän vuoksi päähineen käyttö on perusteltua. Ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden mukaan yksityishenkilön tekemä hälytys aiheutti nopean sukellusveneiden etsintäoperaation merellä ja maalla 31. lokakuuta viime vuonna. Tapausta ei pidä sotkea paljon huomiota saaneeseen sukellusvenejahtiin, jonka Ruotsin puolustusvoimat suoritti Tuhkolman saaristossa lokakuuta. Lehden mukaan uusi sukellusvenejahti järjestettiin joitakin kilometrejä Tukholmasta sijaitsevalla alueella sen jälkeen, kun sukellusveneestä oli tehnyt havainnon yksityishenkilö, jolla kerrotaan olleen sotilastausta. Etsinnöistä huolimatta sukellusvenettä ei löydetty. Tapauksen jälkeen tehdyssä analyysissä tapaus luokiteltiin mahdolliseksi sukellusveneeksi, mikä on kolmanneksi korkein luokitus kuusiportaisella asteikolla. Dagens Nyheter Sonninen: Rahoitus kipurajalla Rahaa rakenteellisessa puolustusvoimauudistuksessa säästyy miljoonaa euroa vuodessa. Uudistuksella saavutetaan toiminnan tasapaino, kun rahat ja tehtävät ovat rauhanajan toiminnan kanssa oikeassa suhteessa. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen. Koska materiaalisesta valmiudesta on tingitty, niin pitkällä aikavälillä meiltä loppuvat välineet. Viidestä kymmeneen vuoteen menee aikaa siihen, kun olemme melkoisessa pulassa, kun meillä ei ole sotatyökaluja, ja se on se heikkous tällä hetkellä, sanoo Kainuun prikaatin komentaja Jukka Sonninen. Puolustusvoimissa ensimmäisenä kuluvat ajoneuvot ja seuraavana vuorossa ovat viestivälineet. Jo nyt Kainuun prikaatissa ollaan tilanteessa, jossa kolmea tankkiautoa ei voida käyttää, koska autojen jarrut eivät ole lain vaatimassa kunnossa, ja rahaa niiden kunnostamiseen ei ole. Yle MPKK täytti vuosia uudessa kokoonpanossa Juho Mäki-Lohiluoma Maanpuolustuskorkeakoulu vietti 22. vuosipäiväänsä 9. tammikuuta. Nuori tiedeyliopisto juhli puolustusvoimauudistuksen myötä uudessa kokoonpanossa. Vanha pääkirjasto suljettiin Kruunuhaassa jo 19. joulukuuta, mutta uuden sotatieteellisen keskuskirjaston avautumista Santahamina-taloon saadaan odottaa maaliskuulle. Kirjaston lisäksi uusiin toimitiloihin sijoitetaan Sotatekniikan laitos ja Puolustusvoimien kansainvälinen keskus, joka siirtyi muutoksen myötä osaksi Maanpuolustuskorkeakoulua. Sotataidon laitos yhdistää kolme tutkimusalaa Strategian laitos, Taktiikan laitos ja Sotahistorian laitos yhdistettiin vuodenvaihteessa Sotataidon laitokseksi. Laitosta johtaa eversti Petteri Jouko. Uudistuksella kaikki toiminnot saatiin keskitettyä Santahaminaan ja hallinnon rakenteiden keventämisellä säästöjä ilman, että opettajien määrää jouduttiin leikkaamaan. Yhdistämisellä haetaan lisäksi synergiaetuja tutkimuksen ja opetuksen saralla. Mielestäni uudistus on otettu ihan hyvin vastaan myös siirtyvien osien henkilöstön parissa. Yhdessä samassa paikassa olemisesta on kuitenkin merkittävästi enemmän hyötyä kuin haittaa, Jouko arvioi. Merkittäviä uudistuksia ovat myös Puolustusvoimien kuvakeskuksen ja oppimateriaalituotannon siirtyminen Maanpuolustuskorkeakoululta osaksi uutta Puolustusvoimien palvelukeskusta sekä kuva-arkiston siirtyminen Sotamuseon hallintaan. Kainuun prikaati uuteen asentoon Kainuun prikaati on kääntänyt varsikenkiensä asennon uuteen, puolustusvoimauudistuksen jälkeiseen asentoon Kainuun prikaati on muuttunut nyt yhden maakunnan - Kainuun - varuskunnasta neljän maakunnan sotilasviranomaiseksi. Toiminta-alue reilun asukkaan Kainuusta kasvoi 1,6 miljoonan asukkaan ja 72 kunnan laajaksi Väli-Suomen alueeksi. Kainuun prikaati näkyy nyt aluetoimistojensa ansiosta Kajaanin lisäksi konkreettisesti Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa. Päätehtävä on edelleenkin varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen, josta jälkimmäisen volyymia kohotetaan tänä vuonna kohti takavuosien tasoa: noin kaksituhatta reserviläistä saa virkistävän kertausharjoituskutsun postilaatikkoonsa. Kainuun prikaati Hurtti-ukko 1/2015 Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 2/2015 lyhyesti Norja järjestää suursotaharjoituksen Finnmarkissa Norja järjestää maaliskuussa maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoituksen Finnmarkissa, Pohjois-Norjassa. Norjan puolustusvoimien mukaan Joint Viking -nimiseen harjoitukseen osallistuu yli henkeä. Ainoastaan norjalaisille joukoille tarkoitetusssa sotaharjoituksessa eri aselajit harjoittelevat yhteistoimintaa ja joukkojen nopeaa siirtymistä paikasta toiseen. Mukana harjoituksessa ovat myös Kodinturvajoukot ja Kyberjoukot. Seuraava suuri sotaharjoitus järjestetään Keski-Norjassa keväällä Siihen osallistuu arviolta sotilasta eri Natomaista. (YLE 8.1.) AJu Turkissa asepalveluksen voi välttää maksamalla Turkki otti vuodenvaihteessa käyttöön uuden lain joka tarjoaa yli 28 vuotiaille miehille mahdollisuuden välttää asepalvelus maksamalla valtiolle liiraa eli noin euroa. Vastaava mahdollisuus on ollut käytössä myös aiemmin, jolloin asepalveluksen suoritti maksamalla noin miestä. Järjestelyllä saatavat tulot suunnataan maan asevoimille. Turkilla on asevelvollisuutensa johdosta NATO-maiden toiseksi suurimmat asevoimat. Vuosittain asepalveluksessa kuolee noin 100 miestä hämärissä olosuhteissa. Turkissa ei tunnetta siviilipalvelusta. (YLE 7.1.) JMä-L Naton kannatus kasvoi Ruotsissa Sotilasliitto Naton kannatus on Ruotsissa kasvanut sitten viime vuoden huhtikuun. Nykyisin Natoon liittymistä vastustaa ruotsalaisista 47 prosenttia, kun vajaa vuosi sitten tehdyssä mittauksessa vastustajia oli yli puolet, 56 prosenttia. Naton kannatus tosin kasvoi samassa ajassa vain viisi prosenttiyksikköä 33 prosenttiin, sillä yhä useampi vastaaja oli epävarma kannastaan. Naton lisääntyneen kannatuksen arvellaan johtuvan ensisijaisesti Ukrainan kriisistä, Venäjän lisääntyneestä läsnäolosta Itämerellä sekä syksyn sukellusvenejahdista. (www.dn.se 9.1.) JKon Yhdysvallat vähentää tukikohtiaan Yhdysvallat ilmoitti 8. tammikuuta sulkevansa Euroopasta 15 sotilastukikohtaa osana säästötoimia. Tukikohtia lakkautetaan lähivuosien aikana ainakin Iso-Britanniassa ja Portugalissa. Lakkautettavista tukikohdista suurin on Lontoon koilispuolella sijaitseva Mildenhallin lentotukikohta. Sen sijaan esimerkiksi Saksassa yhdysvaltalaisten sotilaiden kokonaismäärä nousee hiukan. Yhdsvaltojen mukaan sotilastukikohtien määrän väheneminen ei vaikuta sen sotilaalliseen suorituskykyyn ja kumppanuussuhteisiin Euroopassa. (www.reuters.com 8.1.) JKon Asekauppasopimus on voimassa Suomen ajama sopimus suitsii noin 50 miljardin euron asekauppaa. Aseiden päätyminen Isisin kaltaisille järjestöille halutaan estää. Mika M. Niskanen Mika M. Niskanen Suomi harkitsee sotilaskouluttajan lähettämistä Irakiin kouluttamaan paikallisia turvallisuusjoukkoja Isisin vastaiseen taisteluun. Päätös osallistumisesta tehtäneen tammikuun lopulla. Joukot olisivat paikalla aikaisintaan maalis-huhtikuussa. Suomalaiset sotilaat sijoittuisivat mahdollisesti Pohjois-Irakissa sijaitsevaan Erbilin kaupunkiin muiden Pohjoismaiden kanssa Saksan johdolla. Operaatiossa on kyse vapaaehtoisten maiden yhteenliittymästä Irakin asevoimien tukemiseksi. Vanhempi osastoesiupseeri, 61 maata on ratifioinut ja 130 allekirjoittanut asekauppasopimuksen. Erkki Tuomioja sanoo, että asekauppasopimus on merkittävin myönteinen asia, jota hän on voinut olla aktiivisesti edistämässä. everstiluutnantti Hannu Teittinen puolustusministeriöstä sanoo, että Suomen tarjoama koulutus vastaisi hyvin pitkälti varusmieskoulutuksessa annettavaa koulutusta. Hän arvelee, että kyseessä voisi olla muun muassa jalkaväki-, tiedustelu-, ja lääkintäkoulutusta. Kouluttaisimme luultavasti perustaitoja näihin osa-alueisiin liittyen, Teittinen sanoo. Ei pelkästään sotilaallista tukea Teittisen mukaan Suomi kokee tarpeelliseksi tukea Irakia ja muita alueen valtioita, koska Isis koetaan uhaksi. Hän muistuttaa, ettei Kuva: Aku Siukosaari Kansainvälinen asekauppasopimus astui voimaan viime jouluaattona. Päämääränä on säädellä asekauppaa ja estää laiton kauppa. Sopimus koskee muun muassa ammuksia, käsiaseita, panssariajoneuvoja, tykistöä ja taisteluhelikoptereita sekä niiden osia ja komponentteja. Sen on ratifioinut, eli saattanut voimaan, 61 valtiota. Sopimus kieltää aseiden tai ammusten kauppaamisen alueille, joissa niitä voidaan käyttää sotarikoksiin, siviilejä vastaan tai muihin kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin. Maat ovat velvoitettuja arvioimaan aseita vastaanottavan valtion tilanteen ennen kauppaa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja uskoo, että sopimus vaikuttaa etenkin siivilien asemaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan tällä hetkellä yksi ihminen kuolee joka minuutti aseellisissa konflikteissa tai aseellisen väkivallan seurauksena. Pidemmällä aikavälillä sopimus säästää ihmishenkiä, vähentää aseiden määrää ja vahvistaa hauraissa valtioissa elävien ihmisten turvallisuutta, Tuomioja sanoo. Yhtenä sopimuksen tavoitteena on luoda rakenteita kehittyviin maihin, joissa vientiä ei ole aikaisemmin säädelty. Täten aseiden siirtymistä laillisilta markkinoilta laittomalle puolelle, kuten Isisin kaltaisille toimijoille, on helpompi valvoa ja seurata. Tuomiojan mukaan sopimuksessa on myös määräyksiä, jotka karsivat aseiden tarkoituksenvastaisia siirtoja laittomille toimijoille. Ennen sopimusta noin 50 miljardin euron arvoista kansainvälistä asekauppaa ei säädelty maailmanlaajuisella sopimuksella. Muun muassa EU:ssa on kuitenkin olemassa omat asekauppaa rajoittavat säädökset. Suomi oli yksi sopimuksen seitsemästä aloitteentekijämaasta yhdessä Argentiinan, Australian, Costa Rican, Japanin, Kenian ja Iso-Britannian kanssa. Osa suurista aseenviejistä ei ole mukana Sopimuksen tehoa heikentää harva osanottajamäärä. Sopimus sitoo ainoastaan valtioita, jotka ovat sen osapuolia. Tällä hetkellä kymmenestä suurimmasta aseiden viejästä vain viisi on ratifioinut sopimuksen. Esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät ole ratifioineet sopimusta. Tosin Yhdysvallat on allekirjoittanut sopimuksen ja sitoutunut noudattamaan sen määräyksiä ainakin tämän hallituskauden aikana. Suomen tarjoama tuki ole ainoastaan sotilaallista. Tähän on kuulunut myös muun muassa humanitäärinen apu ja oikeusvaltiokehitys, hän kertoo. Suomalaisia sotilaskouluttajia työskentelee tällä hetkellä samankaltaisissa operaatioissa Malissa ja Somaliassa. Kokemukset ovat olleet hyviä. Koulutuksesta on todettu olevan hyötyä ja olemme pystyneet auttamaan kyseisiä valtioita, Teittinen toteaa. Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson arvelee, että mahdollinen halu etulyöntiasemaan vientimarkkinoilla voi olla yksi syy, miksi suuret maat eivät halua sitoutua sopimukseen. Hän kuitenkin arvelee, että tilanne muuttuu. Maat, jotka ovat liittyneet sopimukseen tulevat jatkossa olemaan hyvin haluttomia käymään kauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole sopimuksessa mukana, Johansson sanoo. Johansson kertoo Amnestyn olevan sopimukseen tyytyväinen poliittisiin olosuhteisiin nähden. Hän kuitenkin tarkentaa, että sopimus olisi voinut olla tiukempi. Tietyt sanamuodot olisivat hänen mielestään kuuluneet olla rajoittavampia. Johansson nostaa esiin kohdan, jossa todetaan, ettei tarkoituksena ole lopettaa olemassaolevaa puolustussotilaallista yhteistyötä. Johanssonin mukaan maat voivat Suomi saattaa lähettää sotilaskouluttajia Irakiin Koulutus olisi pitkälti samanlaista kuin Suomen varusmiespalveluksessa. Suomalaisia sotilaskouluttajia on ollut aiemmin vastaavissa tehtävissä esimerkiksi Malissa ja Somaliassa. periaatteessa täten jatkaa aseiden toimittamista maihin, joihin niitä ei saisi uuden sopimuksen puitteissa toimittaa. Mahdollisiin porsaanreikiin ja ongelmiin sopimuksen toimeenpanossa puututaan kuitenkin osanottajamaiden välisissä konferensseissa, joita järjestetään vuosittain. Näistä ensimmäinen järjestetään tämän vuoden aikana. Se on hyvin tärkeä paikka, koska siellä luodaan käytännön toteuttamisen perussäännöt, Johansson sanoo. Tuomiojan mukaan Suomen työ sopimuksen parissa jatkuu tiiviinä. Yhtenä seitsemästä prosessin aloitteentekijästä Suomi osallistuu kaikkeen sopimuksen tehokasta toimeenpanoa ja maailmanlaajuisuuden edistämistä koskevaan työhön. Mitä universaalimmaksi sopimus tulee, sitä vahvemmin se tulee vaikuttamaan esimerkiksi ihmisoikeuksiin, Tuomioja toteaa. Grafiikka: Eetu Lehmusvaara Kuva: puolustusvoimat

7 ruotuväki 2/ reportaasi Kuvat: Aku Siukosaari Kaartin jääkärirykmentissä astui palvelukseen 5. tammikuuta 650 alokasta. Kirpeässä pakkassäässä raskaita varustesäkkejä kantaessa huohotettiin, mutta kukaan ei valittanut. Uuteen, outoon palvelukseen Santahaminassa alokkaat astuivat palvelukseen talvisissa ja positiivisissa tunnelmissa. Varusmiespalvelus jännittää, mutta siltä myös odotetaan paljon. Rasmus Arikka Bussi pysähtyy varuskunnan porttien eteen. Vaitonaisina pipopäiset nuoret heittävät urheilukassit selkäänsä ja astuvat ulos tammikuun kylmyyteen. On loppiaisen aatto. Taivas on on pilvetön, kaunis ja hyvin kylmä. Uudet alokkaat saapuvat Helsingin Santahaminaan uteliaina ja jännittyneinä tulevasta palveluksesta. Pitkäksi aikaa ei ehdi pysähtyä, kunnes ensimmäiset käskyt jo kuuluvat. Sotilaspoliisi, vääpeli Nikkinen Kaartin jääkärirykmentistä komentaa palveluksensa aloittavat kolmiriviin ja käskee ojentamaan. Aavistuksen epäröiden kädet nousevat toisten harteille. Se tuntuu vähän oudolta, mutta uunituoreet varusmiehet huomaavat kuuluvansa joukkooon. Yksilöllisyyden tunne saattaa kadota, sillä muodossa seistessä ollaan vain yksi iso porukka. Rivi kerrallaan siirrytään uuteen muotoon. Palvelukseenastumismääräys ja henkilöllisyystodistus kädessä odotetaan. Odotetaan seuraavia ohjeita ja odotetaan seuraavaa ajoneuvoa, joka veisi sekalaisen joukon varuskunnan porttien sisäpuolelle. Odottamista odotuksen jälkeen. Eikä kukaan tiedä, mitä odotetaan. Kiivetään ajoneuvoon, mikä ei ole tavallinen henkilöauto, tila-auto tai minibussi. Hämmentää. Toistakymmentä miestä tunkee samasta ovesta sisään. Ovet suljetaan ja lähdetään liikkeelle. Ulos ei näe. Mitään ei puhuta, tuijotetaan vain omia varpaita. Olemmeko perillä? Hetkeen ei tapahdu mitään, mutta sitten ovet aukeavat. Pakkasesta, kohmeisista sormista ja raskaasta varustesäkistä huolimatta asenne on positiivinen. Hetken hengähdystauko Marssi jatkuu pitkin pihamaata. Kuljetaan portaat alas ja taas odotetaan. Alokkaat kuulevat ohjeet, miten yläkerrassa toimitaan. Matka jatkuu jonossa, perässä, mars! Tunnelma yläkerrassa on vapautuneempi kuin hetkeä aiemmin. Kaikki uskaltavat hengittää, ja liikuntasali täyttyy rennosta puheensorinasta. Uudet varusmiehet kiertävät parissa pisteessä, täyttävät papereita ja saavat rintaansa lapun, johon on merkitty oma yksikkö. Yksikön mukaan mennään istumaan pieniin pöytiin, jossa voi huokaista kahvin ja munkin kera. Alokkaat Sakke Ahonen ja Rami Ilola tunsivat toisensa entuudestaan ja he juttelevat pöydän ääressä. Ahonen tuli suorittamaan asepalvelustaan rennolla asenteella, suunnitelmat valmiina. Hyvillä fiiliksillä ollaan. Haluaisin tarkka-ampujaksi, mutta katsotaan, miten alku lähtee rullaamaan. Jos touhusta innostuu, voi olla, että menen johtajakoulutuksen kautta Haminaan saakka, Ahonen kertoo. Palvelukseen astui tammikuussa koko Suomessa yli alokasta. Ilola haluaa selvitä palveluksestaan mahdollisimman nopeasti, sillä kaipaa takaisin työelämään elokuva- ja mainosvalojen pariin. Hän odottaa kuitenkin uusiin ihmisiin tutustumista. Ja käsky käy. Matka jatkuu varuskunnan halki kohti kotiyksikköä. Kaikki näyttää vieraalta ja sokkeloiselta. Siiviliasuisia alokkaita näkyy joka puolella. Osa tuskailee raskaan varustesäkin kanssa. Kylmä ja napakka tuuli puhaltaa vasten kasvoja, ja kymmenen asteen pakkanen tuntuu moninkerroin hyytävämmältä. Siivilipukineissa kaikki eivät ole osanneet ottaa pakkasta ja ulkona oleskelua huomioon. Osalla tulevista sotilaista on yllään vain kevyet talvivaatteet, mutta ei esimerkiksi hanskoja. Varustesäkit levitetään varusmiesjohtajien käskystä maahan. Paidat, housut, vuodevaatteet, pakki ja muut varusteet tömähtävät maahan. Alikersantit käskevät pitämään varusteet tiukasti erillään muiden omista. Pakkasesta, kohmeista sormista ja raskaasta varustesäkistä huolimatta asenne on positiivinen, suorastaan kutkuttava. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Miksi näin tehdään? Kaksi aamua takana Toisen jääkärikomppanian yhdessä alokastuvassa on tilanne päällä. Kello on vasta seitsemän, mutta herätyksestä on jo aikaa. Taistelujakkaroilla istutaan sotilaallisesti ja päntätään maavoimien sotilasarvoja sekä arvomerkkejä. Tunnelma on rauhallinen. Vielä paria vuorokautta aiemmin täysin vieraat ihmiset tuntuvat jo tutuilta. Ensimmäisen päivän eksyneet ja jännittyneet katseet ovat haihtuneet lähes olemattomiin. Alokas Akseli Härkönen myöntää kuitenkin, että tuleva jännittää. Saa nähdä, miten tässä käy. Pinkka vähän jännittää, kun vielä sitä osaa vielä hyvin. Saa nähdä oppiiko sen kunnolla, Härkönen pähkäilee. Metallialantutkinnon suorittanut Härkönen tähtää aliupseerikurssille. Aseet ja asesepän tehtävät kiinnostavat. Ensimmäisinä palveluspäivinä opitaan muun muassa järjestäytymistä, muodossa kulkemista ja puhuttelua. Peruskäskyt asento ja lepo tulevat sulkeisharjoituksissa tutuiksi. Ryhmänjohtajat neuvovat pukeutumaan säänmukaisesti, joten kylmä sääkään ei tunnu ylivoimaiselta. Alokas Nella Nenonen kertoo ensimmäisten päivien vastanneen hänen odotuksiaan. Mikään ei ole ollut esimerkiksi fyysisesti raskaampaa kuin mihin hän oli varautunut. Alokas Akseli Härkönen kertoo osanneensa odottaa palvelukselta kaikkea sitä, mitä parin päivän aikana on ehtinyt nähdä.

8 8 ILMOJEN VALTIAAT ruotuväki 2/2015 ILMOJEN TEKSTI: JUHO MÄKI-LOHILUOMA KUVAT: AKU SIUKOSAARI Arran mukaan eroja hävittäjä- ja matkustaja lentämisellä on niin paljon, että on helpompi luetella seikkoja, jotka näitä kahta yhdistävät. Yhteistä on tietysti se, että molemmat toimivat ilmassa, Arra naurahtaa. Toki molemmissa pätevät samat ilmailun ja aerodynamiikan yleiset lainalaisuudet. Muuten yhtäläisyyksiä on vähän. Matkustajalentämisessä turvallisuus on ensisijaista. Sen eteen tehdään jatkuvasti töitä myös ilmassa, esimerkiksi laskemalla lähimpiä varakenttiä ja varautumalla yllättäviin tilanteisiin. Ilmavoimien Hornet on puolestaan täysverinen taistelukone, jonka tehtäviä ovat ilmataistelu ja rynnäköinti. Vaikka hävittäjät ovat osa isompaa kokonaisuutta, kuten lentuetta ja koko puolustusjärjestelmää, lentäjä tekee paljon päätöksiä myös itsenäisesti. Toiminnan pitää olla nopeaa ja reaktiivista. Välillä se vaatii riskinottoa. Matkustajalentokoneiden ohjaimissa korostuu yhteistyö, sillä oikeastaan mitään ei tehdä yksin. Finnair Flight Academyn Airbus-simulaattori maksaa noin 10 miljoonan euroa. Se on jatkuvassa koulutuskäytössä. Airbus Airbusin simulaattori on valtava hydrauliikkaputkien päällä kelluva koppi. Sen kallistelu saa uskomaan olevansa oikeasti ilmassa. Näillä vehkeillä koulutetaan lentäjiä yli 40 maasta, ja simulaattori on käytössä 24 tuntia lähes vuoden jokaisena päivänä. Vain jouluaattoiltana pidetään taukoa. Kohdekentäksi on valittu Hong Kong, jota ympäröivät maisemat on mallinnettu yllättä- vän tarkasti. Tero Arra käskee lentämään päin kaupungin siluetin ylle nousevaa vuorta. Kone ei anna, vaan hälyttää nostamaan korkeutta. Vedän ohjaussauvan taakse, ikkunoista näkyy vain 50, 10, laskee Airbusin varoitusääni 30, englanniksi. pilviä. Nopeus laskee, koska Airbus ei jaksa kiivetä pystysuoraan. Pian automatiikka oikaisee konetta ja estää sakkaamisen. Vuorta päin on Airbussilla vaikea vahingossa lentää. Keli kaukoidässä on ideaali laskeutumiselle. Aurinko paistaa, eikä sivutuuli puske konetta pois kurssilta. Autopilotti on pois päältä, mutta automatiikka auttaa: kun kone on saatu oikealle liukupolulle, se leijailee kentän päälle kuin itsestään. Ohjata ei juuri tarvitse. 50, 30, 10, laskee Airbusin varoitusääni englanniksi. Nostan nokkaa kevyesti ylös. Kone rysähtää kiitotiehen ja simulaattori simuloi tärähdyksen. Vähän pelästyn, mutta Airbus on vielä hengissä. Pysäytän koneen, mutta sitä ennen ohjaan sen vielä kiitoradalta nurmikolle ja takaisin. Vähän hävettää, mutta Tero Arra kehuu suoritustani. Moukan tuuria, sanon minä. Yhteistä on tietysti se, että molemmat toimivat ilmassa. Airbus A on ulkomitoiltaan Finnairin laivaston suurin konetyyppi, todellinen ilmatilamme jättiläinen. Boeing F/A-18 Hornet taas on ilmavoimien monitoimihävittäjä, pohjoisten taivaiden itseoikeutettu sheriffi. Finnairin koulutuspäällikköllä, ilmavoimien kapteeni evp Tero Arralla on lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus lentämisestä. Hän on halkonut taivaita sekä Draken- ja Hornet-hävittäjillä että matkustajalentokoneilla. Ilmavoimissa hän toimi muun muassa Hornet-lentueen päällikkönä. Tällä hetkellä Arra lentää isoja Airbusseja ja johtaa lentokoulutusta Finnair Flight Academy -koulutuskeskuksessa. Pyysimme Arraa arvioimaan hävittäjä- ja matkustajalentämisen eroja. Eroja on paljon Jos vertailukohdaksi otetaan F/A-18 Hornet ja Airbus 330, niin ohjaamisen peruslogiikat ovat molemmissa samankaltaisia. Kun painaa jalalla tai kääntää ohjaussauvaa johonkin suuntaan, niin koneet tekevät samansuuntaista liikettä. Myös koneiden Fly-By- Wire -ohjausjärjestelmän peruslogiikka on oikeastaan todella samanlainen. Muuten ollaan kyllä aika erilaisessa ympäristössä, ja se mihin ohjauskäskyt johtavat poikkeavat täysin. Eroja luovat myös massa ja momentti. Kun Hornet on ket- TEKNISET TIEDOT BOEING F/A-18 C/D HORNET Matkustajapaikkoja: 0 Miehistö: 1 tai 2 Pituus: 17.1 metriä Siipien kärkiväli: 11.4 metriä Maksimipaino: 23.5 tonnia Kuva: Finnair Maksimilentonopeus: km/h Lentomatka: km

9 ruotuväki 2/2015 ILMOJEN VALTIAAT 9 VALTIAAT ULKOASU: EETU LEHMUSVAARA terä ja nopea, Airbusin kääntäminen ei tapahdu hetkessä. Arra vertaa eroa moottoriveneeseen ja ruotsinlaivaan. Myös lentäjälle asetettavat fyysiset vaatimukset poikkeavat täysin. Hornetin G- voimat ovat valtavia. Lentäjällä on jalassa painehousut ja naamalla happinaamari. Kun Hornetissa hiki virtaa tauotta, Airbusia lennetään kravatti kaulassa. Laadukas tekeminen motivoi Hienoimpina muistoina sotilasuraltaan Arra mainitsee isot sotaharjoitukset, joita ennen mietittiin viikkokausia ilmataistelun taktiikoita ja kokeiltiin käytännössä mikä onnistuu. Arra kuvailee taktiikan kehittämistä jatkuvaksi älylliseksi haasteeksi. Myös esityslennot ja työpaikan erinomainen yhteishenki ovat jääneet mieleen. Yhteydenpito entisiin kollegoihin on säilynyt myös sotilasuran jälkeen. Suurimmat mielihyväntunteet tulevat myös matkustajalentämisessä asioiden laadukkaasta tekemisestä. Se on hieno tunne, kun pystymme hoitamaan yllättäviä tilanteita sellaisella rutiinilla, että kaikki on turvallista, Arra kuvailee. Tunnen suurta ylpeyttä Finnairin pilottien osaamisesta. Siviilipuolella lentäjillä on rooli myös matkustajien palvelussa. Olen muun muassa opetellut tekemään matkustamokuulutuksia japaniksi. Etunimeni tarkoittaa japaniksi terroristia ja sukunimeni kalanperkausjätteitä. Sillä saa hyvän mielen niille, jotka asian ymmärtävät, hän naurahtaa. Ummikko puikkoihin Kumpi sitten on vaikeampi laskeutua, ilmavoimien Hornet vai Finnairin Airbus? Tero Arra kertoo laskeutumisen roolin olevan kahdella koneella hyvin erityyppinen. Hornetilla laskeutuminen on oikeastaan vain se pieni ja pakollinen vaihe itse tehtävän jälkeen, Arra sanoo. Hornetin tavoin myös matkustajalentämisessä laskeutuminen tehdään lähes aina ilman autopilottia. Lentoonlähtöön automatiikkaa ei ole edes olemassa. Ilmavoimien F/A-18 Hornet on suunniteltu Yhdysvaltain laivaston tukialushävittäjäksi, joten sen laskeutumistelineet ja rakenne kestävät rajunkin laskeutumisen. Valtavalla Airbusilla pitää olla tarkempi: laskeutuminen liian kovaa ja korkealta voi johtaa laskutelineiden pettämiseen. Arran mukaan puhtaasti normaalia laskeutumista tarkasteltaessa Airbus on haasteellisempi. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen, sillä esimerkiksi sumussa Hornet on vaikea laskeutua, koska laskeutumista tukevaa automatiikkaa ei ole. Samoin esimerkiksi laskeutuminen varatukikohtaan yöllä ja puutteellisilla maalaitteilla aiheuttaa lisähaastetta. Se, että Hornetilla pärjää vaativassa ilmataistelussa, vaatii puolestaan vuosien koulutuksen. Lentäminen on enemmän kaaoksen hallintaa ja yllätysmomentteja tulee jatkuvasti, hän lisää. Tutkivan journalismin hengessä Ruotuväki otti selvää asiantuntijan väitteistä. Tavoitteena oli laskeutua lentosimulaattori turvallisesti ammattipilotin opastuksella. Hävittäjälentämisessä G-voimien merkitys korostuu. Niitä ei voi simulaattorilla mallintaa. Boeing F/A-18 C/D Hornet Lapin lennosto Rovaniemellä on koti toiselle Suomen Hornetsimulaattoreista. 98 prosentin tarkkuudella hävittäjälentämistä mallintavat simulaattorit voidaan yhdistää internetin välityksellä yhteisharjoituksia varten. Tällä kertaa bitti-hornet lentää yksin. Ympäristö Rovaniemen lentokentän vieressä on kuvattu tarkasti, paljon Airbusia tarkemmin. Se ehkä osaltaan kuvaa simulaattoreiden käyttötarkoituksen eroja: tällä tuskin voi lentää Hong Kongissa. Ohjaussauvaa saa Hornetissa repiä Airbusia enemmän. Virheliikkeitä voi korjata ronskimmin, ja kone tottelee käskyjä välittömästi. Ei tuplatarkistuksia tai varoitusääniä. Tero Arran analyysiin pienestä ja pakollisesta vaiheesta itse tehtävän jäkeen on helppo yhtyä. Lue lisää hävittäjälentämisestä seuraavan lehden liitteenä ilmestyvästä Ruotu-erikoisnumerosta! AIRBUS Matkustajapaikkoja: 297/271/263 Miehistö: 2 tai 3 + matkustamohenkilökunta Pituus: 63.6 metriä Siipien kärkiväli: 60.3 metriä Maksimipaino: 233 tonnia Maksimilentonopeus: n. 900 km/h Kuva: Ilmavoimat Lentomatka: km

10 10 kentällä ruotuväki 2/2015 lyhyesti Puola ostaa lisää Patrian ajoneuvoja Puolan puolustusministeriö on tehnyt lisätilauksen Patrian AMV 8x8 -ajoneuvoista. Yritys toimittaa noin 200:n ajoneuvon komponenttisarjat Puolaan, jossa paikallinen yhteistyökumppani Rosomak S.A. valmistaa ajoneuvot Patrian lisenssillä. Tilaus liittyy vuonna 2003 tehtyyn sopimukseen, jossa oli optio nyt myydyistä ajoneuvoista. Patrian liiketoimenjohtaja Mika Karin mukaan lisätilaus on 90 miljoonan arvoinen. Tämä tuo meille hyvää kuormaa tuleville vuosille, Kari sanoo. Ajoneuvot valmistetaan Puolassa, koska alkuperäiseen sopimukseen oltiin määritelty paikallisvalmistuslaatimus. MNi Kauppa kävi Hämeenlinnassa Puolustusvoimat on myynyt nettihuutokaupassa Hämeenlinnan Suomen kasarmin irtaimistoa vuodenvaihteessa Huutokaupassa myytiin yhteensä noin 60 kohdetta, muun muassa arkistohyllyjä, toimistotuoleja ja muuta esineistöä. Halutuimpia kohteita olivat esikuntien kassakaapit. Millogin jälkikäsittelypäällikön Heikki Välimäen mukaan huutokauppa tuotti noin euroa. Kalusto oli ylijäämää, joka ei kohdentunut mihinkään. Tämä oli parempi tapa kuin hävittää kaikki energiajätteenä, Välimäki sanoo. Hämeenlinnan Suomen kasarmi tyhjentyi sotilaista viime vuodenvaihteessa. Tarkoitus on nyt muuttaa rakennukset muun muassa asunnoiksi. MNi Ruotsin vapaaehtoista lennostoa muistettiin Rovaniemellä kunnioitettiin ruotsalaisten vapaaehtoisten talvisodan aikana muodostaman F19-lennoston 75-vuotis muistopäivää. Lennosto perustettiin puolustamaan Pohjois- Suomen ilmatilaa, mikä vapautti Suomen ilmavoimien resurssien painopisteen Etelä- ja Kaakkois-Suomen puolustukseen. On huomioitava avun suuruus, sillä kyseessä oli kolmasosa koko Ruotsin konekalustovahvuudesta, ilmailuhistoroitsija Carl-Fredrik Geust kertoo. Rovaniemellä laskettiin seppele F19-muistomerkille Olkkajärven Apukassa. PLo Hennalassa puhdistustöitä Lahdessa vuodenvaihteessa lakkautetun Hämeen rykmentin kasarmialueilla puolustusvoimat puhdistaa öljyisen maaperän Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräyksestä. Varuskunnan polttoaineen jakelupaikan maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Pilaantunutta maaperää on noin 150 kuutiometriä ja sen puhdistyöt alkavat 26. tammikuuta. Rakennuslaitos hoitaa projektin, mutta puolustusvoimat kustantaa sen, Hämeenlinnan palveluyksikön johtaja, Heikki Ilmonen sanoo. RAr Samma på svenska Ruotsinkieliseen Uudenmaan prikaatiin astuu vuosittain palvelukseen kymmeniä suomenkielisiä varusmiehiä. Palveluksen suorittamisessa vieraalla kielellä on olennaisinta motivaatio kielen oppimiseen. Joel Kontiainen Varusmiespalveluksen työelämälle tarjoamista hyödyistä puhuttaessa esiin nousevat lähes poikkeuksetta puolustusvoimien kuljettaja- ja johtajakoulutukset. Keskustelussa muistetaan harvemmin sitä, että joillekin kymmenille varusmiehille intissä vietetty aika tarjoaa jotain vielä arvokkaampaa kielitaidon. Uuden kielen oppiminen oli mielessä myös Porista kotoisin olevalla alokas Lasse Lundilla, kun hän päätti hakea ruotsinkieliseen Uudenmaan prikaatiin suorittamaan varusmiespalvelusta. Lund oli aikaisemmin käyttänyt ruotsia koulun lisäksi ollessaan töissä numeropalvelussa. Pari kaveria oli ollut palveluksessa täällä ja tuntui siltä, että olisi kiva pelkän kouluruotsin sijaan osata ruotsia sujuvasti, Lund perustelee päätöstään. Kielen lisäksi Lund kertoo pitävänsä rannikolla liikkumisesta ja halunneensa sen vuoksi merivoimiin. Päätöstä helpottivat myös tuttavien myönteiset kokemukset palveluksen suorittamisesta Tammisaaressa. Mitenkään ainutlaatuista palveluksen suorittaminen vieraalla kielellä ei ole, vaan kielikylpy palveluksen aikana on tuttu ilmiö myös prikaatin esikunnassa. Prikaatin koulutuspäällikön, komentajakapteeni Tommy Högströmin mukaan prikaatissa aloitti tammikuun alussa peruskoulutuskauden kokeiden suorituskielen perusteella arvioituna noin puhtaasti suomenkielistä alokasta. Arvioisin, että valtaosa suomenkieliseen peruskokeeseen osallistuneista henkilöistä on sellaisia, jotka ovat tulleet tänne vahvistaakseen ja parantaakseen ruotsinkielen taitoa, Högström toteaa. Lisää haastetta palvelukseen Högströmin mukaan palvelus ruotsinkielisessä joukko-osastossa vaatii suomenkieliseltä panostusta, eikä palvelukseen kannata lähteä heppoisin perustein. Palveluksesta kuitenkin selviää kevyelläkin keilitaidolla, kunhan motivaatio kielen oppimiseen on kohdallaan. Se on tietysti huomattavasti isompi haaste, jos ei puhu sanaakaan kieltä kun tänne tulee. Mutta kolumni Arki ei Uudenmaan prikaatissa eroa muista varuskunnista, vaan kaapin on oltava järjestyksessä. Lasse Lund haki Tammisaareen oppiakseen puhumaan sujuvaa ruotsia. Liika pakkimuona päätyy mustaan jätesäkkiin Maastoruokailuun haetusta muonalaatikosta paljastuu liikaa omenoita. Karjalanpiirakoita myös. Miksi niitä on niin rutkasti? Kanapastaakin on ylimääräinen vuoallinen. Ei näitä raaskisi heittää roskiin. Pakit tyhjenevät ripeästi ja ruokailijat ryhtyvät tekemään lähtöä. Samalla alkaa huutelu: eikö kukaan haluaisi ottaa muutamaa omenaa talteen, vaikka iltapalaksi? Tai välipalaksi koulutukseen? Mutta humps, sinne kaikki ylimääräinen ruoka jo hujahti: mustaan jätesäkkiin. Tämä on hyvin tuttu tilanne omalta peruskoulutuskaudeltani ja aliupseerikurssiltani. Pakkiruokaa Jotkut saattavat nyrpistellen jättää muonalaatikosta löytyvän kaalilaatikon ottamatta. toimitetaan liikaa. Täysin syömäkelpoinen ja herkullinen sapuska päätyy mustan pussin murkinaksi. On vaikea sanoa, kuinka yleinen ongelma on. Kaartin jääkärirykmentin huollon suunnittelusektorin johtajan, kapteeni Juho Suvannon mukaan tilanne kuitenkin tiedostetaan. Asialle on monia selityksiä. Muonitusvahvuuksien ilmoittamisesta vastaa yksikön vääpeli, joka tekee tilauksen joukkueiden vahvuuksien mukaan. Laskuissa voi tulla virheitä tai yksittäinen varusmies saattaa pinkaista aamulla vastaanotolle, eikä vahvuuksia ehditä enää korjaamaan. Varuskuntaravintolat myös lastaavat maastoruokailuihin tavallista enemmän ruokaa, koska koulutus on normaalia kuluttavampaa. Kenenkään ei haluta jäävän nälkäiseksi. Lisäksi linjastomies voi antaa sapuskaa liian vähän: kun varuskuntaravintola on neuvonut annostelemaan isolla kauhalla, käyttää varusmies vahingossa pientä kauhaa. Jotkut saattavat myös nyrpistellen jättää muonalaatikosta löytyvän kaalilaatikon ottamatta. Koitimme aliupseerikurssilla lieventää ruoan poisheittämisestä kolkuttavaa omatuntoa ottamalla murkinaa mukaan. Kanniskelimme mehukanistereita ja näkkileipäpaketteja teltoille tai kasarmille. Muuan kurssitoverini otti kerran jopa pakkipussillisen lihaperunalaatikkoa iltapalaksi. Parempiakin ratkaisuja on. Muonitusvahvuuksia ilmoittaessa tulisi noudattaa erityistä tarkkuutta. Leijona Cateringin seurannan mukaan Kuva: Aappo Jutila normaalilla kouluruotsilla pärjää vallan mainiosti, jos motivaatiota oppimiseen löytyy, Högström sanoo. Samoilla linjoilla on myös alokas Lund, vaikka myöntääkin vieraan kielen välillä tuottavan vaikeuksia ja lisäävän paveluksen rasittavuutta. Kaikki koulutukset ovat ruotsiksi, joten keskittyminen niihin vie energiaa. Lisäksi välillä stressaa, että ymmärränkö kaiken ja opinko kaiken, Lund kuvailee. Vieraskielisessä ympäristössä selviämistä helpottaa se, että huomattava osa Uudenmaan prikaatin varusmiehistä ja enemmistö henkilökunnasta on kaksikielisiä, joten apua voi tarvittaessa kysyä suomeksi. Suurin osa kokeista ja tärkeimmät koulutusmateriaalit, kuten Sotilaan käsikirja ja osa ohjesäännöistä on niin ikään saatavilla molemmilla kielillä. Suomenkieliselle eivät myöskään tuota vaikeuksia taisteluharjoitusten komennot, sillä komentokieli on kaikissa puolustusvoimien joukko-osastoissa suomi. Asento ja mars ovat siten yhtä tuttuja komentoja kaikenkielisille sotilaille. Uudenmaan prikaatissa kieltenopiskelua tuetaan lisäksi varusmiehille vapaa-aikoina annettavalla vapaaehtoisella kieltenopetuksella, jota järjestetään molemmilla kotimaisilla kielillä. Johtajilta vaaditaan kielitaitoa Varsinainen este kielitaidon puutteesta voi tulla siinä vaiheessa, kun yksiköissä tehdään johtajavalinnat. Aliupseerikurssille hakeutuvilta edellytetään riittävää ruotsin kielen taitoa, sillä varusmiesjohtajien tulee johtajakaudella kyetä kouluttamaan seuraavaa saapumiserää. Kyllä se on edellytys, että on jonkinlainen ulosanti. Ei sitä pysty ihan täysin ummikkona toimimaan varusmiesjohtajana, vaan kyllä siinä pitää osata kouluttaa oman ryhmänsä jäseniä, Högström toteaa. Kielitaitovaatimus on olemassa myös kääntän siten, että niiden ruotsinkielisten, jotka hakeutuvat Haminassa järjestettävälle reserviupseerikurssille, on osattava koulutuksen seuraamiseen tarvittava määrä suomea. Käytännössä kielitaidon puute muodostuu ongelmaksi Högströmin mukaan kuitenkin hyvin harvoin. Minulla on sellainen käsitys, että ei se ole koskaan ollut mikään ongelma. Ne jotka johtajakoulutukseen valikoituvat ovat kuitenkin sieltä terävämmästä päästä, joten kielitaito ei ole kovin suuri haaste. Palvelus ei eroa muista joukko-osastoista Uudenmaan prikaatissa käytettävään kieleen tunnutaan kiinnitettävän loppupeleissä varsin vähän huomiota. Käskyissä suomenkieliset komentosanat solahtavat huomaamattomasti muuten ruotsinkielisen koulutuksen sekaan, ja ruokalassa keskustelua saatetaan käydä sekaisin molemmilla kotimaisilla kielillä. Myöskään Lund ei usko, että palvelus suomenkielisessä joukkoosastossa merkittävästi eroaa palveluksesta Tammisaaressa. Paitsi tietenkin saavutetun hyödyn osalta. Ollaan kavereiden kanssa puhuttu, että suomenkielisethän saa tästä vielä enemmän irti kuin muut. Vielä yhden kielen lisää, Lund toteaa. Mika M. Niskanen > vuoden 2014 tammi syyskuussa varuskuntaravintoloihin ilmoitetut muonavahvuudet ruokalassa syövistä poikkesivat noin kahdeksan prosenttia todellisesta ruokailijoiden määrästä. Lisäksi kouluttajat ja varusmiesjohtajat voisivat valvoa maastoruokailuja tarkemmin. Paljon on kuitenkin myös varusmiesten vastuulla. Tulisi varmistaa annostelevansa oikein, eikä maastoruoalle tulisi nyrpistää nenäänsä. Sillä puolustusvoimien tarjoama kaalilaatikko on oikeasti ihan hyvää. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 2/ kentällä Suomalaisen sotilasmusiikin merkkihahmo on poissa palveluksessa Elias Pöyry Everstiluutnantti, teollisuusneuvos Kaarle Henrik Pentti on kuollut. Kaarle Pentti oli vaikuttaja ja mesenaatti, joka myös tuki merkittävillä henkilökohtaisilla lahjoituksilla asioita joihin uskoi. Kaarle Pentti ja Aatos Erkko ovat tiettävästi suomalaisen sotilasmusiikin suurimmat yksityiset lahjoittajat. Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä pitää Kaarle Pentin roolia suomalaisen sotilasmusiikin kehityksessä keskeisenä. Merkittävät lahjoitukset ovat vuosien varrella mahdollistaneet niin tilaisuuksia ja tapahtumia kuin uuden musiikin tuotantoakin. Muun muassa vuonna järjestetyn K.H. Pentti-sävellyskilpailun tuloksena syntyi joukko kokonaan uusia orkesteri- ja sooloteoksia, joista monet palkitut teokset ovat vakiintuneet paikkansa soittokuntien nykyisessä musiikkiohjelmistoissa, jatkaa Elias Seppälä. Erityisesti puhallinsoittimet olivat Kaarle Pentille intohimo. Hän soitti itse pasuunaa ja myöhemmin käyrätorvea mm. Israelissa Haifan sinfoniaorkesterissa. Kaarle Pentti on käyrätorvensoiton ja vaskimusiikin kummisetä Suomessa. Hän tunsi musiikkimaailman laaja-alaisesti ja vaikutti erityisesti suomalaisen sotilasmusiikin rooliin ja kehitykseen vuosikymmenten ajan. Kaarle Pentti oli äärimmäisen kiinnostunut sotilasmusiikista ja ruotuväki 40 vuotta sitten Samoilijoiden ja retkeilijöiden mielestä jalkarätti on ainut oikea vaatekappale saappaisiin. Varusmiehet eivät sitä käytä, vaan paljon epäkäytännöllisempää sukkaa, pahoittelee Pääesikunnan vaatetustoimiston päällikkö, everstiluutnantti Aulis Korhonen. Hänen toimistossaan suunnitellaan parhaillaan toimenpiteitä haisevien varusmiesten pään menoksi. Varsinkin pitkillä marsseilla ja maastoharjoituksissa jalkarätit ovat oikein käytettynä ovat ehdottomasti parhaat saappaissa, evl Korhonen sanoo. Jukka Isomaa Kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila on toiminut Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajana vuodesta 2013 alkaen. Sotilasläänien lakkauttamisen myötä Ala-Sankila siirtyi tammikuun alusta alkaen maavoimien esikuntapäälliköksi. toimi aktiivisena keskustelukumppanina puolustusvoimien sotilasmusiikkialan kanssa. Häneltä riitti aikaa ja tukea myös pienimuotoisempiin sotilasmusiikkihankkeisiin. Muusikkojen keskellä piinkovan teollisuusmiehen rautainen ulkokuori pehmeni ja hän saattoi liikuttua kyyneliin elämyksellisestä puhallinesityksestä. Kaartin soittokunnan puhallinkokoonpanot olivat vakiovieraita K.H. Pentin syntymäpäivillä, kertaa Seppälä. Kaartin soittokunta esiintyy myös Kaarle Pentin hautajaisissa Toinen merkittävä Kaarle Pentin lahjoitusten kohde on Ilmatorjuntasäätiö, jonka alaisuudessa toimii myös K.H. Pentin nimikkorahasto. Sotilas ja teollisuusmies Pentti ehti pitkän ja vaiherikkaan elämänsä aikana olla monessa mukana: kilpailla SM-tason huippu-urheilijana useissa eri lajeissa, toimia sodassa upseerina, olla teollisuusjohtajana Suomen menestyksekkäimmissä yhtiöissä, vastata Suomen huoltovarmuusjärjestelmän kehittämisestä, soittaa sinfoniaorkesterissa ja toimia laaja-alaisena yhteiskunnallisena taustavaikuttajana. Kaarle Pentti oli yhteiskunnallisesti aktiivinen yli 90-vuotiaaksi. Sodan ajan tehtävät ilmatorjuntaupseerina jättivät teollisuusmieheen lähtemättömän leiman. Pentti kuvailikin 80-vuotishaastattelussaan pitkän teollisuusuran jälkeenkin mieltävänsä itsensä ennen kaikkea sotilaaksi. Kaarle Pentti viihtyi nuorten seurassa. Hän myös tuki aktiivisesti ympärillään olevien nuorten edistymistä urallaan ja elämässään. Niin musiikkimaailmassa, puolustusvoimissa, kuin liike-elämässäkin on iso joukko ihmisiä, joita Kaarle Pentti on kannustanut ja tukenut, ja joihin Pentti on jättänyt lähtemättömän vaikutuksen. Kirjoittaja on entinen Ruotuväkilehden varusmiestoimittaja Sotasuunnitelma hajuja vastaan eteenpäin K.H. Pentti oli myös Maanpuolustuskorkeakoulun kunniatohtori. Jalkarättien vähäinen käyttö johtuu osaltaan ehkä siitä, että niitä ei ole totuttu siviilissä käyttämään. Toisena syynä saattaa olla se, että varusmiehet eivät osaa käyttää jalkarättiä oikein. Sukat on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan lomalla, joten niiden kesto-ominaisuudet eivät riitä saapaskäyttöön maastossa. Tämän vuoksi sukkia kuluukin nykyisellään enemmän kuin puolustusvoimilla on niitä varaa hankkia, evl Korhonen sanoo. Varusmiesten puhtaus riippuu suurelta osin hänen omasta tahdostaan. Tämän vuoksi henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen on hyvin kirjavaa. Toiset ovat puhtaita, toiset tuoksahtavat reippaasti. Parhaillaan suunnitellaan joitakin parannuksia tähän puoleen. Olemme kaavailleet, että esimerkiksi saippuat voitaisiin sijoittaa pesuhuoneisiin, jolloin ne olisivat aina saatavilla. Haisevista sotilaista päästäneen kuitenkin vasta silloin, kun jokainen varusmies ottaa velvollisuudekseen huolehtia omasta puhtaudestaan, vaihtaa vaatteet ajallaan ja pitää vaatteensa kunnossa. Laaja työkenttä haastaa ja palkitsee 37 palvelusvuoteeni sisältyy koko joukko mielenkiintoisia ja hienoja tehtäviä. Suoritin oman varusmiespalvelukseni aikoinaan Laskuvarjojääkärikoulussa, josta sain kipinän suunnata sotilasuralle. Aiempia palveluspaikkojani ovat olleet muun muassa Reserviupseerikoulu, Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunta ja Pääesikunta. Ehkä parhaiten mieleeni ovat jääneet komentajakokemukset Utin jääkärirykmentistä, Kosovosta, Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksessa sekä Karjalan prikaatista. Kansainvälistä kokemusta on kertynyt kriisinhallintatehtävistä Balkanilta, sekä puolustusasiamiehen tehtävistä Saksasta, Itävallasta ja Unkarista. Aiempi työni Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajana oli monin tavoin kokemus, jota en vaihtaisi pois. Se vahvisti uskoani suomalaisten vahvaan ja aitoon maanpuolustustahtoon, tarjoten samalla mahdollisuuden tutustua pohjoisen Suomen ihmisiin, heidän ajatusmaailmaansa sekä upeaan luontoon. Uusi tehtäväni maavoimien esikuntapäällikkönä eroaa paljolti edeltävistä työtehtävistäni. Tekemisen puutetta työssä tuskin tulee, sillä alaisia uudessa työtehtävässäni on kaikkiaan 280. Johdossani on iso asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on tukea maavoimien komentajaa ja joukko-osastoja niiden työssä. Uutta opittavaa on siis varmasti paljon. Uuden tehtävän myötä muutan nyt kymmenettä kertaa virkaurallani. Onneksi osoitteen vaihto koskee ainoastaan virka-asuntoa oma koti on ollut Seinäjoella jo yli kymmenen vuoden ajan. Kaarle Henrik Pentti Everstiluutnantti, teollisuusneuvos, diplomi-insinööri, ekonomi Kunniatohtori, Maanpuolustuskorkeakoulu Kunniatohtori, Teknillinen korkeakoulu Ura Shellin, Yhtyneiden paperitehtaiden, Nesteen ja Lemminkäisen johtotehtävissä sekä puolustustaloudellisessa suunnittelukunnassa Vuoden sotilasmuusikko vuonna 2004 Myös vaatetusta kehitellään: oikeanpuoleisen varusmiehen loma-asuun kuuluvat mm. uusi kehitteillä oleva päällystakki. Kenraalimajuri Ala-Sankila toimi aiemmin Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajana. Kuva: puolustusvoimat Kuva: Ruotuväki Kuva: Aku Siukosaari NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Jussi Kivioja, luutnantti res. 34 TOIMENKUVA Tiedotusosaston media-analyytikko ASUINPAIKKA Helsinki KOULUTUS Vatiotieteiden maisteri JOTAIN MUUTA, MITÄ? Kivioja on aktiivinen jousiammunnan harrastaja, kunhan vain aikaa sille riittää. Pauli Loukola Pääesikunnan viestintäosaston arki on kiireellistä puolustusvoimien suuren medianäkyvyyden vuoksi. Puolustusvoimia käsittelevää uutisointia pyritään arvioimaan tarkasti ja tätä varten vuonna 2010 perustettuun media-analyytikon tehtävään palkattiin Jussi Kivioja. Kivioja vastaa puolustusvoimissa tehtävästä mediaseurannasta. Media-analyytikkona Kiviojan tehtävänä on tuottaa analyysiä siitä, kuinka puolustusvoimat ja sen toiminalle merkittävät kysymykset ovat esillä joukkotiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Mediaseurantaa tekevät käytännössä kaikki organisaatiot niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Usein se kuitenkin typistyy uutisosumien keräämiseen, eikä tiedolla lopulta tehdä oikein mitään. Puolustusvoimien viestinnässä tehtävän media-analyysin tarkoituksena on yrittää luoda lisäarvoa mediaseurannalle arvioimalla sitä, millainen kuva puolustusvoimista on julkisuudessa ja minkä takia. Tavoitteena on päästä hyödyntämään mediaseurannan tuloksia viestinnän suunnittelussa. Kivioja seuraa työssään muun muassa sitä, kuinka eri tiedotusvälineet tulkitsevat puolustusvoimien omaa tiedotusta ja siinä esillä olevia viestejä. Tavoitteena on myös auttaa viestintähenkilöstöä ennakoimalla, mihin suuntaan julkinen keskustelu puolustusvoimista kehittyy. Puolustusvoimat näyteikkunassa Puolustusvoimien omaan viestintään perustuvan uutisoinnin näkökulmien ja sävyn ennakoiminen on kohtuullisen selkeää. Kiviojan mukaan haasteellisempia ovat tilanteet, joissa tiedotusvälineet löytävät itse aiheen, josta kirjoittaa puolustusvoimiin liittyen. TYÖPAIKKA Viime vuonna Ukrainaan ja kansainväliseen turvallisuustilanteeseen liittyvät aiheet tulivat jatkuvasti ulkopäin ja jouduimme reagoimaan niihin parhaamme mukaan. Puolustusvoimat järjestää erilaisia sotaharjoituksia vuosittain, eivätkä ne ole mediaa ennen juuri kiinnostaneet. Viime vuonna totutunlaisia harjoituksia järjestäessä, media nosti jatkuvasti esiin kysymyksen siitä, liittyykö tämä Ukrainan tilanteeseen tai tarkoittaako tämä valmiuden kohottamista. Kivioja tulkitsee, että puolustusvoimien saama mediahuomio Ukrainan tilanteen yhteydessä on ollut pääosin positiivista tai neutraalia. Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat ovat saaneet esiintyä uutislähetysten asiantuntijoina ja puolustusvoimien perustelut määrärahatarpeista ovat saaneet huomiota ja ymmärrystä julkisuudessa. Vuoden tiedottaja Pääesikunta, Helsinki Ennakoimaton media haltuun Kuluneen syksyn aikana Kivioja pokkasi puolustusvoimien viestintäpäivillä Vuoden tiedottaja -palkinnon. Palkinnosta nöyrästi puhuva Kivioja on kunnianosoituksesta ylpeä mutta töihin sillä ei ole ollut vaikutusta. Vapaa-ajallaan Kivioja pyrkii löytämään aikaa jousiammuntaharrastukselleen. Viitisen vuotta lajia harrastanut Kivioja pitää itseään kehittyneenä aloittelijana. Hän ampuu Tapanilan Erän jousiammuntajaostossa. Aktiivinen jousiammunta heijastuu tuloksien paranemisessa myös rynnäkkökivääriammunnassa. En ollut pitkään aikaan ampunut rynnäkkökiväärillä ja siihen väliin osui aktiivinen aika jousiammunnan parissa. Sen jälkeen menin rynnäkkökivääriammuntoihin ja muutos oli dramaattinen parempaan suuntaan. Ammunta on aina ammuntaa, perusideat ovat samoja.

12 12 kentällä ruotuväki 2/2015 Monipuolinen viestiasemaperävaunu Puolustusvoimat hankkii uutta viestikalustoa. Uudet viestiasemat ovat osa maavoimien tiedonsiirron kehittämisprojektia. Aappo Jutila Puolustusvoimat hankkii yli kaksisataa viestiasemaperävaunua. Niiden rakentamisesta ja varustelusta huolehtii Oricopa Oy. Tilauksen kokonaisarvio on 7,1 miljoonaa euroa. Yhden perävaunun hinta on noin euroa. Arvo kaksinkertaistuu, kun otetaan huomioon tarvittava viestivälineistö ja muu kalusto. Perävaunut toimitetaan vuosina Viestiasemaperävaunuista tilattiin 16 esikappaletta, jotka valmisti turkulainen Laivasähkötyö Oy. Esikappaleet ovat olleet koekäytössä Kainuun ja Karjalan prikaateissa. Hankinta liittyy maavoimien tiedonsiirron ja alueellisten joukkojen huollon kehittämishankkeisiin. Hanketta johtaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Perässä vedettävä viestiasema Viestiasemaperävaunu on yksiakselisen jarrullisen lavetin päälle rakennettu viestiasema. Sen tärkeintä kalustoa ovat sähkövoimakone, viestilaitteet, antennit ja maastouttamisjärjestelmä. Perävaunun vetoaisa on suunniteltu niin, että sen korkeutta voidaan säätää ja vetopäät vaihtaa. Näin kärryn vetäminen sujuu niin henkilöautolla, traktorilla kuin suuremmalla kuorma-autollakin. Logistiikkalaitoksen alaisuudessa toimivan maajärjestelmäosaston sektorijohtaja, insinöörimajuri Jari Viuho kertoo viestiasemaperävaunun olevan kokonaisuudessaan yksinkertainen järjestelmä. Viestiaseman käyttöönotto vaatii ainoastaan sen kytkemisen Viestiasemaperävaunun etu- ja takaosassa on kuljetustilaa kalustolle, kuten sähkövoimakoneelle ja antenneille. Viestilaitteisto on sijoitettu vaunun keskiosaan. Katolla on paikat esimerkiksi UHF- ja VHF antenneille. Kuva: puolustusvoimat/kimmo Niemi sähköverkkoon tai voimakoneeseen ja perävaunun naamioimisen. Vaunun katolta löytyvät paikat radioantenneille ja satelliittipaikantimelle, Viuho sanoo. Hän huomauttaa, että tarvittaessa pystytetään myös komentopaikkamastot, jotta viestiyhteydet saadaan taattua. Viestiasemaperävaunu on tarkoitettu perusyksikköjen, esimerkiksi komppanian komentopaikkojen viestiasemaksi. Sitä tullaan myös käyttämään huollon johtamispaikoilla, Viuho kertoo. Reititin ohjaa tietoliikennettä Viestiasemalta luodaan yhteydet toisiin vastaavan tason asemiin ja taisteluosaston ylemmän tason viestiasemiin joko valo- tai kupariparikaapeliyhteydellä tai UHFradion kautta. Lähialueilla olevat joukot voivat liittyä viestiasemaan kenttäradion taajuuksien kautta. Kyseisen viestiaseman viestikalustoon kuuluu LV341-kenttäradio, IP-puhelin ja RH I -radio-osa, joka lähettää ja vastaanottaa dataa mikroaalloilla. Lisäksi jokaisessa viestiasemassa on taktinen reititin, jonka kautta tietoliikenne kulkee. Reitittimen avulla on mahdollista välittää esimerkiksi valokuituyhteyttä pitkin tullut data eteenpäin radioteitse. Järjestelmä on uusi, sillä aiemmin ei ole ollut tarvetta tällaisille viestiasemille, Viuho huomauttaa. Vuonna 2012 kokeiltiin mahduttaa vastaava viestiasemavarustelu Toyota Hilux -maastoauton lavalle. Auton kantavuus ei riittänyt, jotta mukaan olisi saatu lisävarusteet, kuten komentopaikkamastot. huomio! verkossa Miksi soittaa, kun voi käyttää Facebookia? Seuraa Ruotuväkeä myös Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Aku Siukosaari Pauli Loukola Vekaranjärven some-agentti, jääkäri Riku Niemelän palvelus on välillä kiireistä. Facebook näyttää voivan useista uutisista poiketen hyvin nuorten keskuudessa, sillä ainakin varusmiehet käyttävät sitä aktiivisesti palveluksen aikana. Lähes kaikissa joukko-osastoissa on varusmiehien auttamista varten perustettuja Facebook-ryhmiä, jotka toimivat sujuvasti. Ryhmäsivustojen tarkoituksena on ennen kaikkea antaa vastauksia asepalvelustaan suorittavien kysymyksiin. Sivujen sisällöntuotosta vastaavat pääosin varusmiehistä koostuvat some-agentit. Heidän ohjaajansa ovat puolestaan kantahenkilökuntaa. Kajaanissa, Kainuun prikaatissa Facebook-ryhmän ohjaamisesta vastaa asevevollisuushallintaalalla työskentelevä Outi Ritvanen. Hän on huomannut, että heidän asiakaspalvelunumeroonsa on tullut jonkin verran vähemmän puheluita, koska keskustelu Facebookissa on ollut niin aktiivista. 1/15 Kainuun Facebook-ryhmässä on noin puolet, eli tuhat kaikista alokkaista. Tämä ryhmä on ollut todella aktiivinen: kysymyksiä, kommentteja ja kaikenlaisia kuvia on päivitetty paljon. Kainuun prikaatin ainoa someagentti tekee myös graafikon töitä varusmiestoimikunnassa, joten päivät eivät ole niin leppoisia kuin annetaan ymmärtää. Ritvanen käy Facebookia päivittävän varusmiehen kanssa suuntaviivat tilin käyttämiselle läpi, mutta iso vastuu jää some-agentille. Varsinkin uusien alokkaiden alkutaipaleella someagentin pitää olla aktiivinen ja hänen on reagoitava kaikenlaisiin muuttujiin. Kun palveluksessa päästään pikkuhiljaa eteenpäin, päivitykset muuttuvat aika vakioiksi. Sinne päivitetään liikuntakerhojen aikoja ja yleisiä juttuja, Ritvanen kertoo. Toimiva vertaistukiryhmä Kuva: Markus Ketola Karjalan prikaatissa vääpeli Marko Virtanen ohjeistaa kahta someagenttia Facebook-ryhmän päivityksessä. Uusille alokkaille tehty ryhmä on Vekaranjärvellä toinen ja siihen on liittynyt noin 700 varusmiestä, kaikkiaan Vekaranjärvellä aloitti vuoden alussa uutta alokasta. Virtanen kuvaa ryhmää kohtuullisen aktiiviseksi. Palvelusaikana some-agentit päivittävät ryhmään juttuja palvelusarjesta, kuten ensimmäisistä ammuntaharjoituksista. Kotiutumisen lähestyessä vinkkejä annetaan reservinaikaisesta elämästä. Ihmiset saavat ryhmästä perustietoa puolustusvoimista ja palveluksesta ja samalla se toimii hyvänä vertaistukiryhmänä. Esimerkiksi lomakyytejä sovitaan keskenään siellä. Karjalan prikaatissa kehittämiskohteena nähdään se, miten uusiin alokkaisiin saataisiin yhteys ryhmässä jo ennen palveluksen alkua. Virtanen uskoo, että ryhmät elävöityvät entisestään, kun tähän keksitään ratkaisu. Kaikissa muissa varukunnissa on nyt oma Facebook-ryhmänsä, paitsi noin 230 varusmiehen Karjalan lennostossa.

13 ruotuväki 2/ vapaalla Kuvat: Mika M. Niskanen Markus Kovalainen harrastaa frisbeegolfia kesäisin useita kertoja viikossa. Talvisin heittäminen siirtyy muutamia turnauksia lukuunottamatta sisätiloihin. Kuva Satakunnan lennoston frisbeegolfradalta. Ilmavoimien upseeri on kiekon lennättäjä Tukilentolaivueen tähystäjälentäjä, luutnantti Markus Kovalainen innostui frisbeegolfista vuosituhannen vaihteessa. Mika M. Niskanen Katse on terävä. Se mittaa edessä aukeavaa lumista maastoa. Satakunnan lennoston Tukilentolaivueen tähystäjälentäjä, luutnantti Markus Kovalainen seisoo frisbeegolfradalla. Sitä keskittyy todella vahvasti, kun on lataamassa aloitusheittoa täydellä energialla, Kovalainen toteaa. Käsi ojentautuu heittoasentoon. Kiekko ei kuitenkaan lähde. Kovalainen hakee heitolle täydellistä liikerataa. Keskittymiseen kuuluu yleensä täydellinen hiljaisuus. Yhtäkkiä miehen katse tarkentuu. Liike alkaa jaloista ja etenee käsiin. Sitten kiekko irtoaa ja lennähtää oikealle väylälle. Lumi pöllähtää kaukana edessä. Heitossa on tunnelatausta pelissä. Lopulta fiilis riippuu kuitenkin täysin siitä, miten heitto onnistuu. Satakunnan lennostossa Tukilentolaivueen tähystäjälentäjänä työskentelevän Kovalaisen ja frisbeegolfin tarina alkoi miehen kotikaupunki Heinolassa vuosituhannen vaihteessa. Kipinä heräsi, kun kaverit, kuten nykyinen maailmanluokan pelaaja Pasi Koivu, innostuivat lajista. Myös frisbeegolfin helppous kiehtoi: ei tarvinnut satsata tuhansia euroja. Kiekko ja rata riitti. Se onnistumisen tunne Frisbeegolf on lajina yksinkertainen. Tarkoituksena on heittää kiekko koreihin mahdollisimman vähillä yrityksillä 9- tai 18-väyläisillä radoilla. Säännöt mukailevat monilta osin golfia. Lajin suosio on noussut räjähdysmäisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2008 frisbeegolfratoja oli Suomessa arviolta 122. Viime vuonna ratoja oli jo 427. Lajin suosiota selittää helppous ja monipuolisuus. Kovalaisen mukaan se tarjoaa kaikille jotain. Kilpailuihinkin pääsee helposti mukaan ja niitä löytyy aloittelijoiden tasoisista aina MM-kisoihin asti, kertoo Kovalainen, joka on itse voittanut SM-kisoissa joukkuepronssia. Kovalaisen mielestä lajissa on hienoa sen tarjoamat elämykset ja Luutnantti Markus Kovalainen on tällä hetkellä puolustusvoimien ainoa täyspäiväinen tähystäjälentäjä. kokemukset. Myös mielekäs liikkuminen ja ulkoilu ystävien seurassa pitää innostusta yllä. Suurimman tunnekuohun tarjoaa kuitenkin heiton onnistuminen; kun kilpailussa kiekko lähtee matkaan täydellisesti ja yleisö kohahtaa. Se hetki synnyttää sanoinkuvaamattoman olon. Tunne välittyy myös arkeen. Esimerkiksi hole-in-onen heittämisen jälkeistä oloa voi karkeasti verrata siihen olotilaan, joka Mikael Granlundilla varmasti oli ilmaveivinsä jälkeen MM-kisoissa, hän jatkaa. Liikunta voittaa punkassa makoilun Kovalainen kokee, että rentoutumisen lisäksi frisbeegolf auttaa häntä jaksamaan arjessa myös fyysisesti. Ilmavoimissa työskentelevänä Kovalaisen velvollisuus on huolehtia kunnostaan. Frisbeegolfin avulla kunto pysyy yllä ja myös kehittyy. Tämä on erittäin hyvä ja rentouttava harrastus työn vastapainoksi, Kovalainen sanoo. Kovalaisen mielestä laji voisi toimia fyysistä ja henkistä hyvinvointia kehittävänä ajanvietteenä myös varusmiesten arjessa. Puolustusvoimien panoksen ansiosta kenttiä on useissa varuskunnissa. Muutenkin yleisesti liikunta on parempi vaihtoehto kuin jäädä punkan pohjalle katsomaan elokuvaa, Kovalainen pohtii. tupavisa 1. Mitkä organisaatiot yhdistyivät puolustusvoimien tiedustelulaitokseksi? 2. Kuinka suuri on vuorokautta palvelleen varusmiehen päiväraha? 3. Milloin alkoi Urho Kaleva Kekkosen ensimmäinen kausi tasavallan presidenttinä? 4. Kuka on puolustusvoimien strategiapäällikkö? 5. Kuinka monta alokasta aloitti palveluksensa ? 6. Kuinka monta ruotsalaista vapaaehtoista osallistui Suomen joukoissa talvi- ja jatkosotaan? 7. Mikä on muun muassa ruoanlaitossa käytettävän natriumvetykarbonaatin arkisempi kutsumanimi? 8. Milloin markan käyttö maksuvälineenä loppui? 9. Jos henkilön silmälasien vahvuus on +2 dioptria, onko hän liki- vai kaukonäköinen? 10. Minkä puolustusvoimien organisaation tunnus on kuvassa? vastaukset 1. Viestikoelaitos ja tiedustelukeskus, 2. 8,50, , 4. Kenraalimajuri Timo Kivinen, , 6. Noin 9 300, 7. Ruokasooda, helmikuuta 2002, 9. Kaukonäköinen, 10. Pääesikunnan

14 14 vapaalla ruotuväki 2/2015 elokuvat kirja Blackhat Ohjaus Michael Mann Pääosissa Chris Hemsworth, Viola Davis, Wei Tang Ensi-ilta Taken 3 Ohjaus Olivier Megaton Pääosissa Liam Neeson, Maggie Grace, Forest Whitaker, Dougray Scott Ensi-ilta Kyberturvallisuus puhuttaa ympäri maailmaa. Michael Mannin ohjaamassa elokuvassa tartutaan tiukasti tähän aiheeseen. Miksi siihen täytyy kiinnittää huomiota? Mitä seurauksia voi syntyä kyberrikollisuudesta? Nicholas Hathaway (Chris Hemsworth) on tietomurrosta tuomittu huippuhakkeri. Hänet rekrytoidaan viranomaisten avuksi maailmanlaajuisen verkkorikollisuuteen erikoistuneen ryhmän löytämiseksi. Vanhan koulukaverinsa (Wang Leehom) suosituksilla Hathaway päästetään lomille suorittamaan tärkeää tehtävää maailman turvallisuuden hyväksi. Jos tehtävä onnistuu, häntä odottaa paras mahdollinen palkinto: vapaus. Jännittävän seikkailun palaset ovat kasassa. Tästä toimintaläjäyksestä ei puutu käsiaseilla räiskintää, pommien räjähtelyä tai hurjia takaa-ajoja satamassa ja metrotunneleissa. Vauhdikkaasti etenevässä elokuvassa rymistellään sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa ja piipahdetaan Indonesiassakin. Tarina rullaa tasaisesti eteenpäin: ruumiita tulee ja mysteerikoodarin jalanjäljille päästään askel askeleelta. Ajankohtaisuudestaan huolimatta Blackhat ei ole elokuva, jonka katsoisin toistamiseen. Huono se ei ole, mutta täysin ilmiselvät juonenkäänteet vain ovat valitettevan usein tämän genren perisynti. Kuitenkin Morgan Davis Foehlin käsikirjoitus on joiltain osin oivaltava. Jos ihmishenki menettää merkityksensä, onko millään enää merkitystä? Rasmus Arikka Kuva kirjan julkistamistilaisuudesta. Vasemmalta puheenjohtaja Anneli Keskinen, lotat Aino Lehtonen, Pirkko Jalkanen, Sinikka Pöyry, Lea Santala ja varapuheenjohtaja Terttu Matsinen. 128 lottaa ja pikkulottaa äänessä Kuva: Kari Löfgren Takenin kolmas osa säilyttää menestyksekkään sarjan korkean tason. Tämä on toimintaelokuva parhaasta päästä, eivätkä sarjan vetonaulan Liam Neesonin fanit joudu pettymään. Taken 3:ssa Bryan Mills (Neeson) lavastetaan syylliseksi murhaan. Juoni on syystäkin aika erilainen kuin kahdessa ensimmäisessä osassa, jossa Mills juoksi siepatun tyttärensä ja exvaimonsa perässä. Tällä kertaa hän pakenee poliisitarkastaja Franck Dotzlerin (Forest Whitaker) johtamaa poliisilaumaa ja yrittää samalla selvittää oikean murhaajan. Tälläkin kertaa Mills on yksin ottamassa oikeutta käsiinsä. Poliisitarkastaja on yllättävän fiksu ja hän tuntee Millsin taidokkuuden karata tilanteesta kuin tilanteesta. Poliisi pysyy koko ajan kiinni tapauksessa, mutta on puolikkaan askeleen jäljessä. Mills onnistuu piilottelemaan, käyttäessään nerokkaita yhteydenpitotemppujaan. Millsin tytär Kim (Maggie Grace) on kasvanut vähän itsenäisemmäksi ja hän pystyy auttamaan isäänsä poliisien harhauttamisesta. Mills pysyy joka tapauksessa elokuvan ainoana supertähtenä ylivoimaisine taitoineen ja selviytymiskeinoineen. Kohtausten leikkaus on todella aggressiivista. Toimintakohtauksissa ammuskelussa ei meinaa pysyä perässä, mutta se ei välttämättä ole tarkoituskaan. Trilleri voi olla liian arvattava hifistelijöille, mikä ei kuitenkaan vie mitään pois nautinnolta. Leffan mainoslause Se päättyy tähän ei ehkä pidä paikkansa. Pauli Loukola Viimein useille lotille ja pikkulotille tuli mahdollisuus kertoa muistonsa tapahtumista, joista piti olla pitkään hiljaa. Kirja Mukana lottatoiminnassa, Keski-Suomen Lottaperinneyhdistyksen kokoamia lotta- ja pikkulottamuistoja kertoo naisten toiminnasta luvulla ja sotien aikana. Tarinat ovat koskettavia, mutta niitä ei paisutella ylistävillä adjektiiveilla, vaan kerrotaan niin kuin asiat tapahtuivat. Yhteensä 128 lottaa ja pikkulottaa on päässyt ääneen haastatteluissa. Keski-Suomen Lottaperinneyhdistyksen jäsenet: Terttu Matsinen, kirjaprojektista vastaava, Marja-Leena Leskinen ja Lea Santala ovat kirjoittaneet ison osan jutuista. Lisäksi yhdistys on ollut yhteistyössä Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen opiskelijoiden kanssa, jotka ovat tehneet haastatteluja ja litterointeja, yhteensä noin 40. Terttu Matsinen korostaa yhdistyksen puheenjohtaja Anneli Keskisen merkitystä kirjan teossa, sillä tämä vastasi taloudellisesta puolesta hankkimalla lukuisia lahjoittajia kirjalle, mikä mahdollisti sen julkaisemisen. Keskisen johdolla kirjan valmistelu aloitettiin uudelleen vuoden 2013 alussa, kun muistelmat olivat jo vaarassa haututua maakunta-arkistoon. Kiitos avusta menee muun muassa Jyväskylän seurakunnalle, jonka tiloissa yhdistys on saanut veloituksetta kokoontua. Lotat ovat yli 90-vuotiaita ja pikkulotatkin lähentelevät sitä ikää, joten haastatteluita piti tehdä niin, että oli aikaa keskustella monista asioista. Aikaa haastatteluille varasin neljä tuntia vähintään, Matsinen kertoo. Lotat vaaran keskellä Monet pikkulotat kertovat, että he eivät osanneet pelätä kaikkia sodan vaaroja, vaikka taistelu olikin läsnä ja pommitukset vaikuttivat suureen osaan maasta. Lääkintälotta Siiri-Elisa Nieminen oli palveluksessa Äänislinnassa kesällä Nieminen istui kolmen muun henkilön kanssa lääkintäautossa, kun venäläiskoneet etsivät räjäytettäviä siltoja tarkoituksenaan motittaa suomalaiset. Enää yksi silta oli löytämättä. Pelkäsin, että joudumme vihollisen vangeiksi. Sen vuoksi kysyin isä-soiniselta: Lupaathan ampua minut, jos olemme jäämässä vangeiksi. Isä-Soininen sanoi, etten saisi pyytää häneltä sellaista, mitä hän ei voi täyttää. Sen jälkeen käännyin autonkuljettajan puoleen ja pyysin samaa. Hän ojensi minulle kätensä lupauksen merkiksi, Nieminen kertoo kirjassa. Lopulta lähellä oleva ilmatorjuntayksikkö pudotti venäläiskoneet ja Nieminen selvisi sodasta. Hän joutui lääkintälottana kuitenkin kokemaan hirveitä asioita, joista selvisi vaan suomalaisen lotan jämäkällä asenteella. Lottien muisti hämmästyttää Matsinen kertoo, että lotille ja pikkulotille on ollut merkittävä asia saada kertomuksensa painetuksi luvun vaihteeseen asti lottana oleminen piti pitää salassa, eivätkä useat heistä päässeet koskaan kertomaan tarinaansa. Matsinen hämmästelee iäkkäiden naisten tarkkaa muistia omasta nuoruusajastaan. Heistä välittyy arkipäivän isänmaallisuus. Voisi ajatella, että vuodet toisivat juttuihin sokerikuorrutusta päälle, mutta mitään sellaista ei ole. Kirjassa yksi lotista mainitsee: En osannut kaivata tunnustusta lottatyöstä, mutta solvatakaan meitä ei olisi saanut. Toinen välttelee sankarititteliä: Me emme olleet sankareita, vaan meidät kutsuttiin palvelukseen, kutsua me myös noudatimme. Pauli Loukola konsolipelit Ultimate NES Remix Nintendo 3DS Nintendo Vuonna 1983 päivänvalon maailmalla näki Nintendon kehittämä 8-bittinen videopelikonsoli: Nintendo Entertainment System (NES). Suomeen NES rantautui vuonna 1987 ja loppu on videopelihistoriaa. Nyt 8-bittistä juhlaa on luvassa 2010-luvun kehyksiin pakatussa Ultimate NES Remix kokoelmapelissä Nintendon 3DS-käsikonsolille. Siinä yhdistyvät parhaat palat NES Remix 1 ja 2 retropeleistä, joista on alun perin päässyt nauttimaan Wii U -konsolilla. Pelaajalle tarjotaankin yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Mikä voisikaan mennä pieleen nostalgiassa? Toistakymmentä klassikkopeliä herätetään henkiin, mutta luvassa ei ole uusintajulkaisuja, vaan vanhat säännöt käännetään päälaelleen. Muun muassa Super Mario Bros, Kirby's Adventure ja The Legend of Zelda muokataan Ultimate NES Remixissä tehokkaiksi minipeleiksi, joissa on yllätyskäänteitä alkuperäiseen verrattuna: Mario tasohyppelee tutussa ympäristössä, mutta kenttä on pimeä tai se pelataankin toiseen suuntaan. Kunkin haasteen säännöt näkyvät ruudulla, mutta suoritusaika voi olla yllättävän lyhyt. Näppäryyttä ja hoksottimia kaivataan. Läpäistyistä kentistä palkitaan tähdillä: mitä nopeampi ja parempi suoritus on, sitä enemmän tähtiä saa. Tähtisaaliilla avataan lisää pelattavaa ja erityisiä Remix-kenttiä, joissa pelihahmot ja maailmat sekoittuvat entisestään. Nopeat minipelit pitävät sormet syyhyämässä pidempäänkin ja etenkin matkustaessa tällainen letkeä pelikokemus toimii. Lisäpisteitä tulee tietenkin retrohengestä. Huonona puolena voi pitää sitä, etteivät kaikki minipelit ole yhtä kiinnostavia, joten rakkaimpien pelien kentät on nopeasti läpipelattu. Sanna Närä Grand Theft Auto V XBox 360 Rockstars Games 265 miljoona dollarin, viiden työvuoden ja yli pelikehittäjän arvoinen peli ravisteli maailmaa viime vuoden lopulla. Se sai pelikriitikot huutamaan hoosiannaa, mutta samalla suututti Australian viranomaiset. Peli vedettiin maan markkinoilta, ja kohu kasvoi entisestään. Tämä peli kantaa nimeä Grand Theft Auto V. GTA 5 -pelissä kolmen rikollisen tarinat sotkeutuvat yhteen. Hahmoilla pelataan vuorollaan hyödyntäen kunkin ominaispiirteitä. Peli sijoittuu suuren Los Santosin kaupungin vilskeeseen, johon laitakaupunkien maalaismaisemat tuovat vaihtelua. Ajamista, ammuskelua, päihteitä ja seksiä on tässä ympäristössä mahdotonta välttää, missä piileekin pelin valtava suosio. Suuren toiminan lisäksi pelaaja voi tappaa aikaansa vaikka pokeria tai golfia pelatessa. Pelin ulkoasua on helppo kehua, mutta sen sisältö on kultaa. Pelin humoristinen ja paikoittain satiirinen kerronta on kiinnostava ja omatakeinen. Se nauraa sosiaaliselle medialle, kritisoi julkkiksia ja leikkii stereotypioiden kanssa. Pelin yleinen tunnelma on kevyt, vaikka peli rakentuu väkivallan ja rikosten päälle. Pelin lähestyessä ilmeeltään ja sisällöltään yhä enemmän todellista maailmaa, tulee GTA 5:n pelaamisesta kokemus, joka pysäyttää. Onko tuntemattomien pahoinpitely edes videopelissä sallittua? Missä kulkee hyvän maun raja? Pelisarjan siirtyminen ensimmäisen persoonan kuvakulmaan pahensi tilannetta entisestään. Los Santosin moottoriteillä kaahatessa helikopterin takaa-ajamana, ei omaa moraalikäsitystään ehdi kuitenkaan kuunnella. Siviilejä jää auton alle ja huumeista kannattaa maksaa. Näin se maailma pelissä toimii. Eetu Lehmusvaara

15 ruotuväki 02/2015 VAPAALLA 15 RESEPTI 1. Keitto Desilitra vettä 90 grammaa voita 4 rosmariininlehteä 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä Keitä niin kauan, että vesi kiehuu. Lisää 200 grammaa pakasteherneitä. Kaada tehosekoittimeen ja sekoita huolella. 2. Lisäkkeet 3. Viimeistely 1/2 punasipuli 1/2 keltasipuli 2 rosmariininlehteä n. 50 grammaa palvikylkipalaa Paista voissa. Lisää paistamisen loppuvaiheessa n. 100g sulatettuja pakasteherneitä. Yhdistä keitto ja lisäkkeet lautasella. MICHELIN-TÄHDEN HERNEKEITTO Teksti: Juho Mäki-Lohiluoma Ulkoasu: Eetu Lehmusvaara Kuvat: Aku Siukosaari Keittiömestari Sasu Laukkonen hymyilee ravintolansa Chef & Sommelierin keittiössä Helsingin Ullanlinnassa. Ravintola vastaanotti vuoden 2014 alussa arvostetun Michelin-tähden. Se nosti jo aiemmin Vuoden ravintolaksi valitun Chef & Sommelierin maamme ehdottomaan ravintolaeliittiin. Michelin-tähdestä huolimatta tunnelma ravintolassa on välitön. Pöydillä ei ole valkoisia liinoja. Keittiö, samoin kuin koko ravintola, on sympaattisen pieni ja kodikas. Laukkonen selostaa innostuneesti filosofiaansa: laadukkaat raaka-aineet, luomu ja konstailemattomuus toistuvat hänen puheessaan useasti. Tätä filosofiaa noudattaa myös Laukkosen hernekeitto, jonka hän on valmistanut Ruotuväen pyynnöstä. Maku yllättää ja miellyttää Laukkosen hernekeitto on pirteänvihreä. Maku on pehmeä, rosmariini tuo siihen raikkautta ja savuinen saunapalvi no, se on vaan muuten erittäin hyvää. Kokonaisuus on todella maukas ja huippukokin käsissä annos valmistui vaivattomasti. Ehkä tässä voisi onnistua myös itse. Ainakin Laukkosen mukaan hernekeitto on helppo valmistaa. Kikkailua ei tarvita, vain hyvät raaka-aineet. Laukkosen hernarin maku on kaukana siitä, mitä se varuskuntaravintoloiden perinneherkussa on. Laukkonen korostaa, että lähtökohdat ovat fine diningissa ja suurtalouskeittiöissä erilaiset. Molemmat palvelevat tarvetta, mutta tarpeet ovat erilaiset. Erilaisia ovat myös resurssit: 140 grammaa Laukkosen käyttämää huippumaukasta palvikylkipala maksaa viisi euroa. Toisaalta herneet ovat pakasteita ja Laukkosen mukaan myös lihapuolella edullisemmat vaihtoehdot voivat paikoin toimia erittäin hyvin. Pakasteherneet ovat täysin fine, parempiakin kuin kuivatut. Varsinkin Apetitin kohdalla ja tässä täytynee mainita ettei minulle ole maksettu mitään tästä lausunnosta jengi ei useinkaan ymmärrä, kuinka freesiä tavaraa heillä on tarjolla, Laukkonen kehuu. Reservissä sotilaspoliisi vai sittenkin kokki? Laukkosen puheesta huokuu arvostus suurtalouskeittiöiden työtä kohtaan. Hän on vieraillut muun muassa koulujen keittiöissä, tavoitteenaan keskustella sekä jakaa ja saada ideoita. Onhan se aivan eri asia, kun veden keittäminenkin kestää kolme tuntia. Kun käyn kouluissa vierailuilla, niin usein kestää todella pitkään, että henkilökunta ymmärtää että en ole siellä opettamassa heitä. Varusmiespalveluksensa Laukkonen suoritti Helsingin ilmatorjuntarykmentissä. Koulutuslinjaksi valikoitui sotilaspoliisi. Ensimmäisen kertauskutsuni sain sotilaspoliisihommiin, mutta hetki siitä eteenpäin kutsuttiin sotilaskeittäjäksi. Ehkä siellä oli joku huomannut, että tämä kaveri voisi osata laittaa ruokaa, vaikka sotilaspoliisiksi koulutettiinkin, korpraalina kotiutunut Laukkonen naurahtaa. Sasu Laukkosen mukaan pakasteherneet ovat kuivattuja herneitä parempi valinta. Katso kuvareportaasimme hernekeiton valmistumisesta Facebookista Seuraavassa lehdessä Michelin-ravintola Askin Head Chef Juho Saralehto tuunaa puolustusvoimien pannukakun. Keitto ja lisäkkeet kannattaa yhdistää vasta lautasella. Jo muutaman sekunnin panostus asetteluun tekee annoksesta näyttävän.

16 16 takakansi ruotuväki 2/2015

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Helsinki, 14.1.2015 Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö 27.11.2014, asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

4.7.2013 MERIPUOLUSTUSALUEIDEN LAKKAUTTAMINEN SEKÄ RANNIKKOPRIKAATIN JA RANNIKKOLAIVASTON PERUSTAMINEN

4.7.2013 MERIPUOLUSTUSALUEIDEN LAKKAUTTAMINEN SEKÄ RANNIKKOPRIKAATIN JA RANNIKKOLAIVASTON PERUSTAMINEN 1 (9) MERIPUOLUSTUSALUEIDEN LAKKAUTTAMINEN SEKÄ RANNIKKOPRIKAATIN JA RANNIKKOLAIVASTON PERUSTAMINEN 1 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS JA SEN TAVOITTEET Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Puolustusvoimien henkilöstöstrategia

Puolustusvoimien henkilöstöstrategia Palkatulle henkilöstölle ja asevelvollisille Suomenlahde Suomenlahden meripuolustusalue Suomenlahden meripuolustusalue SISÄLLYS Saatesanat... 3 Henkilöstöstrategia mitä ja kenelle?... 5 Palkattu henkilöstö

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

3 Kunnan lausunto Ely-keskuksen lausuntopyyntöön 28.5.2013; Tolsan maantien 11246 kevyen liikenteen väylä

3 Kunnan lausunto Ely-keskuksen lausuntopyyntöön 28.5.2013; Tolsan maantien 11246 kevyen liikenteen väylä 3..03 tiedote (5) 5.8.03 Ennakkotiedot Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksistä 5.8.03 tiedotteessa mainitut liitteet ovat esityslistan liitteitä. Linkki esityslistaan löytyy päätöslistan lopusta. Päätökset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta 15.7.2010 Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta Sisältö 1. Johdanto 2 2. Suomen armeija 2020 3 2. 1. Vapaaehtoinen asepalvelus 3 2. 2. Uskottava vaihtoehto 2 2.3. Maavoimat 4 2.4. Merivoimat

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Vientilupamenettelyt

Vientilupamenettelyt Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 (3) On aiheellista rajoittaa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaisesti ja rajoittaa tiettyjen niihin liittyvien

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot