PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Puolustushallinnon rakennuslaitos Asiakirjatyyppi Ympäristöselvitys Päivämäärä tammikuu 2013 Viite PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE

2 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Mikael Takala, Jenni Takala ja Elina Jormalainen Kari Koponen Kuvaus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvitys Viite Ramboll Niemenkatu Lahti p F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖAINEISTO 1 3. KOHDE Sijainti Kohteen kuvaus Ympäristöolosuhteet Omistus- ja hallintasuhteet Kaavoitus Alueen ja lähiympäristön arvokkaat luontokohteet 5 4. MAAPERÄ-, POHJAVESI- JA PINTAVESITIEDOT Maaperätiedot Pohjavesiolosuhteet Pintavedet Suot 8 5. TOIMINTAHISTORIA 8 6. NYKYINEN TOIMINTA Tuliasemat Maalialueet Taisteluampuma-alueet Kohdistuspaikat Räjähtämättömät ammukset ja ohjauslangat Käyttösuunnitelma ja -rajoitukset Yksityisalueet Tukeutumisalueet Ajoneuvoliikenne Polttoaineiden jakelu ja varastointi Toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa Alueen siviilitoiminta Ympäristöasioiden hallinta ALUEELLA TEHDYT YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET TOIMINTOJEN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Rajaukset Ympäristövaikutusten käsitteellinen malli Raskasaseammuntojen haitta-aineet Maalialue Hautainmaan taisteluampuma-alue Syyrakin taisteluampuma-alue Köngäsvuoman maalialue Tuliasemat Kohdistuspaikat Rovajärven ampuma-alueen melu ja tärinä Pinta-, pohja- ja lähdevesitutkimus Näytetulokset Vaikutukset YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSET 35

4 LIITTEET 1. Sijaintikartta 2. Pohjavesialuekartta 3. Valuma-aluekartta 4. Harjoitusaluejakokartta 5. Näytepisteet valuma-aluekartalla

5 1 1. JOHDANTO Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on läntisen Euroopan laajin yhtenäinen sotilasharjoitusalue, jota on käytetty vuodesta 1949 ja joka sijaitsee Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien alueella. Selvitys on laadittu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimeksiannosta. Toimeksiannon perusteena on ympäristönsuojelulain selvilläolovelvollisuus, jonka mukaan Puolustusvoimien on toiminnanharjoittajana oltava tietoinen aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista. Lähtötietoina on käytetty alueelle tehtyjä luontoselvityksiä, Puolustusvoimien omia ohjeita sekä tutkimusraportteja. Selvityksen tavoitteena on ollut luoda yleiskuva Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen mahdollisista ympäristövaikutuksista. Selvityksen tulosten perusteella on tarkoituksena kohdentaa tarkkailuja ja mahdollisia vaikutustenhallintatoimia tunnistetuille riskitoiminnoille. Tilaajan edustajana on ollut Kari Koponen Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta. Selvityksen ovat laatineet Mikael Takala, Jenni Takala ja Elina Jormalainen Ramboll Finland Oy:stä. Selvityksen laadinnassa on avustanut ympäristöasiantuntija Sami Sääksjärvi Pohjois-Suomen huoltorykmentistä. Jääkäriprikaati on alueen vastuullinen hoitaja, josta selvityksen tekoon on osallistunut useita henkilöitä tuottamalla perustietoja alueesta ja toiminnasta sekä avustamalla alueella liikkumisessa. (mm. majuri Jouni Huhtinen, yliluutnantti Hannu Kotilainen, ympäristövastaava yliluutnantti Jarmo Salmi ja ympäristöharjoittelija Eero Leppänen). 2. LÄHTÖAINEISTO Luettelo ympäristöselvityksessä lähteenä käytetystä aineistosta ja haastatelluista henkilöistä. 1. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue. Johtosääntö Rovajärven ampuma-alueen maankäyttösuunnitelma. Suunnitelmaselostus Puolustushallinnon rakennuslaitos. 3. Rovajärven ampuma-alue, ympäristömeluselvitys Akukon Oy. 4. Poronhoito sotaharjoitusalueella - tapaustutkimus Rovajärveltä Metlan työraportteja. 5. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen kääväkässelvitys Pennanen, J. Raportti (diaarinumero 5632/41/2010). Metsähallitus 6. Kovakuoriaiskartoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella Pentinsaari, M. Raportti (diaarinumero 5632/41/2010). Metsähallitus. 7. Yhteenveto metsähallituksen töistä Rovajärven ampuma-alueella Metsähallitus. 8. Rovajärven PIMA-kohteiden esiselvitys Muistio. Ramboll Finland Oy. 9. Naarma-Rovajärvi alue-ekologinen suunnitelma Metsähallitus. 10. Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Rovajärven ampuma-alue. Sarriojärven leirialueen maaperätutkimukset Ramboll Finland Oy. 11. Rovajärven alueen maaperän pilaantuneisuustutkimukset Raportti. Ramboll Finland Oy. 12. Sääksjärvi, S. Ympäristöasiantuntija. Pohjois-Suomen Huoltorykmentti. Haastattelu Kotilainen, H. Yliluutnantti. Jääkäriprikaati, Rovajärven ampuma-aluetoimisto. Haastattelu Huhtinen, J. Majuri. Jääkäriprikaati, Rovajärven ampuma-aluetoimisto. Puhelinhaastattelu Salmi, J. Yliluutnantti, ympäristövastaava. Jääkäriprikaati. Haastattelu Lapin ELY-keskus Tiedote [viitattu ]. Saatavissa:

6 2 3. KOHDE 3.1 Sijainti Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee suurimmalta osin Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien alueella, noin 55 km Rovaniemeltä koilliseen. Ampuma-alueen pohjoisin osa sijoittuu Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueille. Ampuma- ja harjoitusalueen sijainti on esitetty liitteenä 1 olevassa kartassa. 3.2 Kohteen kuvaus Vuonna 1949 perustettu Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on puolustusvoimien suurin ampuma-alue, jonka pinta-ala on noin km 2. Tästä noin kolmannes on maalialuetta. Lisäksi alueen pohjoispuolella on pinta-alaltaan 54 km 2 laajuinen aidattu Köngäsvuoman koeampumaalue. Puolustusvoimat käyttää aluetta vuosittain noin 200 vuorokautta. Ammuntapäiviä on vuodessa keskimäärin 135, jolloin alueen muu käyttö on kokonaan tai osittain rajoitettu. Suurimmat leirit ovat vahvuudeltaan noin henkilöä. Rovajärven ampuma- ja harjoitusaluetta voidaan johtosäännön (1) mukaan käyttää: jalkaväen taisteluammuntoihin mukaan luettuna ammunnat panssarintorjuntaohjuksilla panssarijoukkojen taisteluammuntoihin tykistön ja kranaatinheittimistön taisteluammuntoihin ilmatorjuntajoukkojen ilma-ammuntoihin räjähtämättömin ampumatarvikkein ja pintaammuntoihin kaikilla ampumatarvikkeilla kaikkien aselajien ja puolustushaarojen ampumaohjelmistojen mukaisiin taisteluammuntoihin jalkaväen asein ilma-alusten maamaaliammuntoihin eri asejärjestelmillä merivoimien maamaaliammuntoihin eri asejärjestelmillä muihin erikseen hyväksyttyihin ammuntoihin linnoittamiseen, miinojen, ampumatarvikkeiden ja kohteiden räjäyttämiseen sekä teiden ja urien rakentamiseen tutkimus- ja kehittämistehtävien edellyttämiin kokeilutoimintoihin harjoitustoimintaan. Alueen käytön painopisteenä on vuosittain kaksi selkeää jaksoa, jotka ajoittuvat varusmiesten saapumiserien kahden viimeisen kuukauden ajalle, touko-kesäkuulle ja marras-joulukuulle. Näille jaksoille sijoittuvat myös suurimmat tykistön ampumaharjoitukset. Ammuntoja ei järjestetä porotalouden rauhoitusaikoina. Ampumatoiminta on painottunut alueen eteläosiin ja tyypillisin ampumasuunta on pohjoiseen. Viime vuosina on lisääntynyt myös ampumasuunta pohjoisesta etelään. Alueen keskellä ja kaakkoisosassa on merkittäviä tykistön tuliasemia.

7 3 3.3 Ympäristöolosuhteet Alue sijaitsee pohjoisboreaalisella metsävyöhykkeellä. Ilmasto on mantereista eli kesät ovat lyhyitä ja lämpimiä ja talvet pitkiä ja ankaria. Alue on kasvillisuudeltaan varsin karua ja sen ominaispiirteisiin kuuluvat laajat mäntyvaltaiset metsäalueet ja alavien maiden suot ja vesistöt, joiden lomassa on vain vähän rakennettua ympäristöä (2). Ympäröivän alueen asutus on keskittynyt pääosin kantatien 82 (Rovaniemi-Kemijärvi) ja valtatie 4:n varsille. Lähimmät asuintalot sijaitsevat n. 1,5 km päässä tuliasemista, mutta useimpiin tuliasemiin nähden asutus on useiden kilometrien päässä. Lisäksi melko keskellä ampuma-aluetta, Enijärven ja Majavajärven rannoilla on loma-asutusta sekä ampuma-alueen lounaisosassa, Vikajärven länsipuolella, maatilamatkailua. 3.4 Omistus- ja hallintasuhteet Ampuma- ja harjoitusalueeseen vaikuttavat seuraavat sopimukset (1): 3.5 Kaavoitus Ampuma-alue on Metsähallituksen omistamaa ja hallinnoimaa metsätalousmaata, jonka se on vuokrannut Puolustusvoimille harjoitusalueeksi. Puolustusministeriön ja Pyhä-Kallion paliskunnan välinen sopimus Rovajärven ampumaalueen käytöstä. Puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen välinen vuokrasopimus Rovajärven ampuma-alueen rakennuksista. Jääkäriprikaatin ja Lapin ELY -keskuksen välinen sopimus Rovajärven ampuma-alueen teiden liikennerajoituksista. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella vaikuttavat Pohjois- ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä Rovaniemen maakuntakaava. Rovaniemen kaupungilla on lisäksi alueella voimaan tullut Vikajärven osayleiskaava. Kemijärven kaupungilla tai Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnilla ei ole kaavoitusta ko. alueelle. Kuvissa 1, 2, 3 ja 4 on esitetty kaavaotteet lainvoimaisista maakuntakaavoista Rovajärven alueella. Pohjois-Lapin maakuntakaava, merkintä EP2900, lainvoimainen Puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen alue. Merkinnällä osoitetaan sellaisia puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen pysyvässä käytössä olevat tai sellaiseksi suunnitellut varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joilla liikkuminen on rajoitettua. Kuva 1. Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavasta, jossa Rovajärven ampumaja harjoitusalueen pohjoisosa sijoittuu Sodankylän kunnan eteläkärkeen

8 4 Itä-Lapin maakuntakaava, merkintä EP2900, lainvoimainen Puolustusvoimien alue - Merkinnällä osoitetaan sellaisia puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat tai sellaiseksi suunnitellut varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joilla liikkuminen on rajoitettua. Kuva 2. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta, jossa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen itäosa sijoittuu Kemijärven kaupungin länsiosaan Rovaniemen maakuntakaava, merkintä ER2810, lainvoimainen Erityistoimintojen alue, liikkuminen rajoitettua - merkinnällä osoitetaan alueita, joille yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu, mm. ampumarata-alueet, vankila-alueet ja eräät puolustusvoimien alueet. Alueella on myös SP-merkinnällä olevia pohjavesien suojelualueita. Kuva 3. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta, jossa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen länsiosa sijoittuu Rovaniemen kaupungin itäosaan

9 5 Rovaniemen kaupungin Vikajärven osayleiskaava, merkintä E, lainvoimainen Erityisalue -merkinnällä osoitetaan alueita, joille yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu, mm. ampumarata-alueet ja eräät puolustusvoimien alueet. Kuva 4. Ote Rovaniemen Vikajärven osayleiskaavasta, jossa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen lounaisosa sijoittuu osayleiskaavan itäosaan 3.6 Alueen ja lähiympäristön arvokkaat luontokohteet Luontokohteet Alue-ekologisen suunnitelman (2) suunnittelualueella on yksi lakisääteinen luonnonsuojelualue, Lamminaavan soidensuojelualue (172 ha), joka sijaitsee Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen eteläpuolella. Lisäksi Metsähallituksen omalla päätöksellä on perustettu suojelumetsiksi Järvisen Aihkikko (305 ha), Hyypiönkukkura (144,5 ha) ja Raanselkä (50,4 ha). Kaikkiaan alueella on luontoarvoja sisältäviä kohteita noin 950, kokonaispinta-alaltaan lähes 34 km 2. Luontokohteita on eniten suunnittelualueen pohjois- ja länsiosassa, ja ne keskittyvät vaarojen alustoihin ja pienvesien rantametsiin. Ylempänä vaarojen rinteillä tai lakialueilla luontokohteita on hyvin vähän. Keskisillä alueilla luontokohteet ovat yksittäisiä ja laajat alueet ovat tavanomaista metsä- tai turvemaata. Luontokohdetiedot perustuvat Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän tietoihin. Vanhojen metsien inventoinneissa ainoastaan muutamien vaarojen lakimetsien todettiin säilyneen hakkaamattomina, eikä niitä suojella lakisääteisesti. Rovajärven mäntyvaltaiset metsät ovat metsätalouden ja armeijan aktiivisen harjoitustoiminnan vuoksi yleisilmeeltään melko pirstoutuneita, mutta alueelta löytyy myös luonnontilaisempia aihkipetäjäisiä, vanhan metsän kokonaisuuksia (2). Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä tai Lapin kulttuuriohjelmaan kuuluvia arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai maisema-alueita. Perä-Pohjolan puistoalueen tekemän perinnebiotooppiinventoinnin mukaan ei suunnittelualueella ole myöskään perinnebiotooppikohteita (2) (3). Kiinteitä muinaisjäännöksiä alueelta tunnetaan runsaasti. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset ovat pyyntikuoppia, kivikautisia asuinpaikkoja sekä irtolöytöjä. Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat kalaseitoja tai kalapatsaita, kalakenttiä, kalansäilytyspurnuja ja pilkkapetäjiä (2) (3).

10 Uhanalaiset lajit Suunnittelualueella on kartoitettu uhanalaisia lajeja vuonna Kartoituksessa keskityttiin lähinnä uhanalaisiin putkilokasveihin, joista oli jo aiempaa tietoa. Lisäksi uusia esiintymiä etsittiin mahdollisilta kasvupaikoilta. Uhanalaiset kasvilajit ovat keskittyneet ampuma- ja harjoitusalueen pohjoisosaan, missä kasvillisuus on muita osia rehevämpää. Tärkeimpiä elinympäristöjä ovat rehevät puronvarsikorvet, letot ja lähteet. Taulukossa 1 on esitetty suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset lajit. Taulukko 1. Suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset lajit Luontodirektiivin lajit Lettorikko (VU, liite II) Neidonkenkä (VU, liitteet II ja IV) Havuhuppukuoriainen (NT, liite II) Lintudirektiivin lajit Maakotka (VU) Muuttohaukka (VU) Uhanalaisluokitellut hyönteiset Reunustyppyjäärä (NT) Pohjantyppyjäärä (NT) Uhanalaisluokitellut kasvit Kaitakämmekkä (VU) Kalkkikääpä* (EN) Kalasääski (NT) Juorokuoriainen (NT) Erakkokääpä* (VU) Saukko (liite II ja IV) Metso (NT) Salokääpä* (VU) Karhu (liite II ja IV) Teeri (NT) Liekokääpä* (VU) Näätä (liite V) Pyy Välkkyludekääpä* (VU) Pursukääpä* (NT) Riekonkääpä* (NT) Sirppikääpä* (NT) Oranssikääpä* (NT) Hoikkaorakas* (NT) Mäntyraspikka* (NT) Lapinkynsikääpä* (NT) VU: vulnerable, vaarantunut NT: near threatened, silmällä pidettävä EN: endangered, erittäin uhanalainen *: UHEX-luokiteltu (uhanalaisrekisteri) Luontodirektiivin II-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura verkosto). Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Luontodirektiivin V-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä. Muita alueella todettuja eliöitä ovat mm: riekko (NT), hetehorsma, pohjanleinikki, jänis, minkki, kettu, hirvi ja majava, lisäksi 40 elinvoimaista kääpä- ja sienilajia, kovakuoriaislajistosta häiväpiiloseppä (LC), vyöpiiloseppä (LC), yksi puutteellisesti tunnettu (DD), neljä alueen luonnontieteelliselle maakunnalle uutta ja kolme huomionarvoista harvinaista kovakuoriaislajia.

11 7 4. MAAPERÄ-, POHJAVESI- JA PINTAVESITIEDOT 4.1 Maaperätiedot Alueen eteläosa on moreenikumpujen sekä alavilla mailla turpeiden peittämää. Enijärven alueella moreenikummut näkyvät järvestä kohoavina saarina ja nieminä. Enijärven alueen moreenikummut ovat ns. Rogen moreeneja, jotka ovat syntyneet aktiivisesti virranneen jään alle toisin kuin alueen eteläosan moreenikummut, Drumliinit, jotka ovat syntyneet paikallaan olevan jään sulaessa. Alueella on harjujaksoja, joissa vallitseva päämaalaji on hiekka ja sora. Nämä alueet on pääosin merkitty pohjavesialueiksi. Hautainmaanharju, Hietavaara, Kauniitkankaat, Päriharju ja Liinaistenharju kuuluvat näihin harjujaksoihin. Alueen luoteisosassa kivikot ja louhikot ovat muita alueita yleisempiä. Alueella on niukasti kalliopaljastumia eikä kallioperä ei kovinkaan vaihtelevaa. Alueen etelä- ja länsiosan kallioperä koostuu syväkivistä, lähinnä graniitista. Pohjoisen puoliskon itäosassa esiintyy sedimenttikiviä ja pintakiviä (2). 4.2 Pohjavesiolosuhteet Ampuma-alueella sijaitsee yli 40 pohjavesialuetta, joista suurin osa kuuluu III-luokkaan eli muu pohjavesialue. Liitteessä 2 on esitetty pohjavesialueiden sijainnit Rovajärven alueella. Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty ampuma-alueella sijaitsevat I-luokan (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II-luokan (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) pohjavesialueet tunnuslukuineen. III-luokan pohjavesialueita ei käsitellä jäljempänä tekstissä. Kaikki kyseiset pohjavesialueet sijaitsevat ampuma-alueen suoja-alueilla eivätkä näin ole suoraan alttiita maalialueiden kuormitukselle. Lautavaaran pohjavesialueella on Napapiirin Veden pohjavedenottamo. Lisäksi puolustusvoimilla on omia kaivoja ampuma- ja harjoitusalueella. Taulukko 2. Rovajärven ampuma-alueella sijaitsevat I- ja II-luokan pohjavesialueet Pohjavesialueen nimi Numerotunnus Luokka Antoisuus m 3 /vrk Vedenottamo Sarrioselkä A I-luokka 500 Sarriojärven leirialue Sijainti ampumaalueella Suoja-alueella Ala-nampa I-luokka Suoja-alueella Lautavaara I-luokka 472 Vikajärvi, Suoja-alueella Napapiirin vesi Jokilammit I-luokka 200 Jokilammen Suoja-alueella leirialue Kaartolampi I-luokka Suoja-alueella Heinuvaara I-luokka 528 Heinuvaaran Suoja-alueella leirialue Petäjävaara I-luokka - - Suoja-alueella Sarrioselkä C II-luokka Suoja-alueella Sarriojoki II-luokka Suoja-alueella Ketola B II-luokka Suoja-alueella Iso hevosvaara II-luokka 40 - Suoja-alueella Pieni Aitalampi II-luokka - - Suoja-alueella 4.3 Pintavedet Alue kuuluu kokonaisuudessaan Kemijärven päävesistöalueeseen. Alueella on lukuisia sääntelemättömiä järviä, lampia ja jokia. Suurin järvi on Enijärvi (10 km 2 ), joka sijaitsee ampuma-alueen itäosassa. Ampuma-aluetta rajaa lännessä Raudanjoki ja keskellä virtaa Vikajoki pohjoisesta lounaaseen. Rovajärven ampuma-alueen valuma-alueet pinta-alatietoineen on esitetty liitteessä 3.

12 8 4.4 Suot Lapin ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan Vikajoen sivujokia kunnostettiin alkuperäiskuntoonsa kesinä 2010 ja Kunnostus jatkui kesällä 2012 pääuomassa Seitsenoikean ja Köyryköngäksen välillä. Vikajoen vesistön kalataloudellisella kunnostamisella pyritään monipuolistamaan virta-alueiden jokiympäristöä palauttamalla peratut ja osin kunnostetut virta-alueet lähemmäksi niiden luontaista tilaansa. Kunnostuksessa otetaan huomioon myös muut vesistön virkistyskäyttömuodot. Alueen suot ovat kangasmaiden pilkkomia eivätkä muodosta laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueen metsänkasvatukseen kelpaavat suot on aikoinaan ojitettu. Suot ovat runsasvetisiä ja niiden osuus alueesta on reilut 30. Laajat suoalueet ovat puuttomia nevoja tai nevarämeyhdistymiä rämelaiteineen. Ravinteikkaita lettoja alueella on hyvin vähän ja korvet sijoittuvat lähinnä vesistöjen varsille (2) (3). 5. TOIMINTAHISTORIA Rovajärven alue on alun perin ollut Metsähallituksen hallinnassa. Puolustusvoimat esitti luvun lopulla, että tykistölle perustettaisiin uusi ampuma-alue. Pariisin rauhansopimuksessa menetetylle Perkjärven ampuma-alueen tilalle piti löytää korvaava alue. Vuonna 1949 solmitulla käyttöoikeussopimuksella alue siirtyi Metsähallitukselta Puolustusvoimien käyttöön. Vielä samana vuonna järjestettiin alueella ensimmäinen kenttätykistön kesäleiri. Ensimmäinen talvileiri järjestettiin vuonna Rovajärven ampuma-alue perustettiin alun perin kenttätykistön ampumaalueeksi. Pitkään kenttätykistö olikin alueen tärkein käyttäjä luvun loppupuolelta alkaen myös muiden aselajien harjoitukset ovat lisääntyneet. Vuodesta 1983 leirejä pidettiin vuosittain kolme ja vuodesta 1995 kaksi kertaa. Vuonna 1998 leiriajat siirrettiin uusia palvelusaikoja vastaaviksi. Aluetarpeiden kasvaessa aluetta on laajennettu erilaisin järjestelyin. Ensimmäinen laajennus toteutui jo perustamisvuonna 1949, jolloin Sarriojärven alue liitettiin ampuma-alueeseen. Vuonna 1960 alue jaettiin käyttötarkoituksen mukaan ampuma- ja suoja-alueeseen. Viimeisimpänä merkittävänä aluelaajennuksena oli 1989 toteutettu järjestely, jossa Metsähallituksen hallinnassa ollut Köngäsvuoman alue liitettiin alueeseen käyttöoikeussopimuksella. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Rovajärven ampuma-aluetta on kehitetty merkittävästi. Kehitystyö on tapahtunut Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan johdolla vuoteen 2008 asti Pääesikunnan antamien resurssien turvin. Kehittämistöiden pohjana on ollut alueelle määritetty tavoitetila ja sen pohjalta laadittu kehittämissuunnitelma. Lapin Sotilasläänin Esikunta on toteuttanut alueen kehityshankkeita Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen, Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen tukemana. Vuoden 2008 alussa tapahtuneiden organisaatiomuutosten jälkeen kehitystyötä on tehnyt Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Maavoimien esikunnan ohjauksessa ja ampuma-alueen vastuullisena toimijana on toiminut Jääkäriprikaati.

13 9 6. NYKYINEN TOIMINTA Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on Euroopan laajin yhtenäinen sotilasharjoitusalue ja Puolustusvoimien pääampuma-alue. Ampuma- ja harjoitusalueen kokonaispintapinta-ala on noin km 2 ja alue on jaettu kahdeksaan harjoitusalueeseen (1-8), jotka on esitetty kartalla liitteessä 4. Harjoitusalueen käyttöaste on noin 200 vrk/a ja alueella on ammuntoja noin 135 päivänä vuodessa. Alueella järjestetään vuosittain kaksi tykistön ja kranaatinheitinjoukkojen suurempaa harjoitusta keväisin (touko-kesäkuussa) ja syksyisin (marras-joulukuussa). Harjoitusaluetta nro 8 ei käytetä kovapanosammuntoihin. Muita seitsemää (nro 1-7) harjoitusaluetta käytetään kovapanosammuntoihin (taisteluammunnat ja maaliammunnat) jäljempänä, kappaleessa 6.6 Käyttösuunnitelmat ja -rajoitukset, mainituin rajoituksin. Lisäksi on rajoitusalueita, joita ei saa käyttää maalialueina, mutta joiden käyttö harjoitus, tuliasema- ja majoitusalueina sallitaan (1). Ympäristöselvityksessä käsitellään maalialueita sekä harjoitus- ja taisteluampuma-alueita, joiden toimintoja kuvataan seuraavissa kappaleissa. Ampuma- ja harjoitusalueella sijaitsevat osa-alueet ja niillä sallitut toiminnot on lueteltu alla. Kaikkia alueella sallittuja ammuntoja ja toimintoja ei välttämättä toteuteta täysimääräisinä kaikilla osa-alueilla. 6.1 Tuliasemat Tuliasemia saa sijoitella harjoitusalueen maankäyttörajoitukset ja varomääräykset huomioiden ympäri aluetta. Keskeisiä tuliasemien paikkoja ovat olleet mm. Hautainmaa, Heinuvaara, Alanaarma, Rättiselkä, Suontaanselkä. PST-ohjusammuntoja suoritetaan pääasiallisesti Hautainmaan ja Syyrakin alueilla sekä Tulkaanselän ja Hyppyläkeron välisillä alueella. Alla olevassa karttaotteessa (kuva 5) on esitetty alue, jonne tuliasemia voi sijoittaa ampuma- ja harjoitusalueella. Rajatun alueen sisällä on myös yksityisiä alueita etenkin Enijärven lähellä sekä suojelualueita ja leirikeskuksia, jonne tuliasemia ei saa sijoittaa. Tuliasemien sijoittelu on tarkemmin ohjeistettu johtosäännössä (1) ja varomääräyksissä. Lisäksi Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen kartoissa on merkittu alueet, jonne tuliasemia voidaan sijoittaa. Kuva 5. Tuliasemia voidaan sijoittaa ampuma- ja harjoitusalueelle.

14 Maalialueet Noin kolmannes koko ampuma- ja harjoitusalueesta on maalialuetta. Ampuma- ja harjoitusalueella sijaitsee myös suoja-alueita, joita ei saa käyttää maalialueena. Ammunnan maaleja saa asettaa vain ampuma- ja harjoitusalueen maalialueelle varomääräysten ja johtosäännön mukaisille alueille. Kuvassa 6 on esitetty ampuma- ja harjoitusalueen maalialue, jonka sisällä oleville alueille maaleja voidaan sijoittaa. Maaleja ei saa sijoittaa 300 m lähemmäs nimettyä vesistöä eikä siten, että ammunnat vaurioittavat poroaitoja. Suoritetuista ammunnoista ja niissä käytetyistä ampumatarvikkeista tehdään maalialueen tarkastuspöytäkirja (Johtosäännön liite 13). Maalialueen tarkastuspöytäkirjat laatii ja arkistoi ampuva harjoitusjoukko. Pöytäkirjojen kopiot luovutetaan ampuma-aluetoimistolle harjoituksen päättyessä. Suurikaliiberisilla aseilla ampumasuunta on ollut pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen. Viimevuosien aikana on ammuttu myös pohjoisesta etelään päin. Usein maaleja on sijoitettu seuraaville alueille: Kiviselkä-Hirvasselkä, Köngäsvuoma, Niemimaan, Hautavuoma, Hautavaara-Kypärävaara sekä lisäksi Suontaanselkä ja Pärijärvi-Vianselkä. Köngäsvuoman maalialue (kuva 7) on aidattu turvallisuussyistä, koska alueella on kokeiluampumatarvikkeista johtuva korkeampi räjähtämättömän ampumatarvikkeen vaara. Kuva 6. Ampuma- ja harjoitusalueen maalialue (rasteri) ja kuva 7. Köngäsvuoman maalialue Ampuma-alueella ammutaan useilla Maavoimien raskailla aseilla muun muassa 130 mm (130 K 54) ja 155 mm kanuunalla (155 K98), 152 mm haupitsilla (152 H 55), 122 mm panssarihaupitsilla (122 PsH 74) ja 120 mm kranaatinheittimellä (120 KrH 92). Lisäksi ampuma- ja harjoitusalueella käytetään harjoitusten aikana kevyempiä aseita kuten 23 mm ilmatorjuntakanuunaa, 12,7 mm ilmatorjuntakonekivääriä, 81 mm kevyttä kranaatinheitintä ja käsiaseita. Ampuma- ja harjoitusalueen vuoden 2011 eri aselajeittain koostetut laukaus- ja räjähdemäärät on koottu taulukkoon 3.

15 11 Taulukko 3. Ampuma- ja harjoitusalueen vuoden 2011 eri aselajeittain koostetut laukaus- ja räjähdemäärät Aselaji Käyttömäärä (kpl) 2011 Panssarintorjunta (kes ja rsk:n onteloraketit ja ohjukset) Kranaatinheittimen kranaatit 8000 Tykistölaukaukset (ml. panssarivaunut) 8000 Ohjukset Räjähteet kg Käsikranaatit (taistelu) 125 Merkkisavut 900 Kiväärilaukaukset (7.62 mm) Kiväärilaukaukset, paukkupatruuna Ilmatorjunta kk laukaukset Panssarivaunu kk Taisteluampuma-alueet Maalialueelle sijoittuvat taisteluampuma-alueet Hautainmaa ja Syyrakki (kuva 8). Taisteluampuma-alueet ovat ensisijaisesti tarkoitettu taisteluammuntojen järjestämiseen. Taisteluampumaalueilla on kiinteitä ampumapaikkoja sekä maalilaitteita. Hautainmaa Hautainmaan taisteluampuma-alueeseen kuuluvat Hautainmaanharjun-Raanjupon-Kiviselän- Kivivuoman ja Ryymäysvaaran tuliasema- ja maalialueet. Kiviselän ja Ryymäysvaaran liikemaaliradoilla käytetään Janter 80 -maalilaitetta, johon saa ampua vain räjähtämättömillä ampumatarvikkeilla. Muutoin alueella suoritettaville ammunnoille ei ole rajoitteita. Panssarintorjunta-aseilla ammutaan pääsääntöisesti niille tarkoitettuihin maalilaitteisiin, joita on Hautainmaanharjun alueella kolme kappaletta. Ohjuksilla, vaunutykeillä ja tykeillä voidaan ampua myös alueella oleviin maalivaunuihin. Kuva 8. Hautainmaan ja Syyrakin taisteluampuma-alueiden sijainti

16 12 Syyrakki Syyrakin taisteluampuma-alueeseen kuuluvat vakiotaistelupaikka, maali- ja räjäytysalueet sekä panssarintorjuntaradat Syyrakinmaassa ja Pärijärvellä. Sinkoaseiden taistelulaukauksia ammutaan vain niille tarkoitetuilla radoilla, joita ovat Syyrakki pohjoinen, Parvaharju ja Syyrakin kovan liikkuvan radan ampumapaikat. Alueelle voidaan ampuma-aluetoimiston luvalla pystyttää tilapäisiä taistelulaukausten ampumapaikkoja varomääräykset huomioiden. 6.4 Kohdistuspaikat Kohdistuspaikat Niskavaara ja Heinuvaara (kuva 9) on tarkoitettu pienikaliiberisten aseiden kohdistamista varten, eikä kohdistuspaikalla saa ampua taisteluammuntoja. Kohdistuspaikka täyttää kouluampumaradoille asetetut rakennevaatimukset ja niissä voidaan ampua kouluammuntojen varomääräyksiä noudattaen. Taulut tulee sijoittaa niille varattuihin kehikoihin ja maaleina saa käyttää vain pahvitauluja tai varta vasten maalitauluiksi valmistettuja laitteita (esim. janter -levyt, osumasta kaatuvat metallitaulut). Kohdistuspaikoilla voidaan ampua eri etäisyyksiltä varomääräyksiä ja johtosääntöä noudattaen. Sarjatulta ammuttaessa tulee iskemien pysyä taustavallissa. Ampuma-alueella olevien kivääriaseiden kohdistuspaikkojen käytön seuranta toteutetaan lomakkeella, joka ammunnan päätyttyä toimitetaan ampuma-aluetoimistoon. Kuva 9. Heinuvaaran ja Niskavaaran kohdistuspaikat

17 Räjähtämättömät ammukset ja ohjauslangat Maalialueet tarkastetaan ennen ja jälkeen ammunnan. Räjähtämättömät ammukset poistetaan räjäyttämällä tai niiden sijainti merkitään maastoon. Ampuma-alueelta löydetyt räjähtämättömät esineet ja niiden osat merkitään näkyvästi asettamalla kolme vähintään 2,5 m:n riukua kasaksi löytöpaikan päälle. Kasaan kiinnitetään lisäksi muutaman metrin nauha viiriksi helpottamaan löytämistä. Mikäli räjähtämätöntä esinettä ei räjäytetä löytöpaikalla, se siirretään Oksavaaran räjäytyspaikalle (kuva 10) räjäytettäväksi. Kuva 10. Oksavaaran räjäytyspaikan sijainti ampuma- ja harjoitusalueella Harjoitusjoukot raivaavat välittömästi kunkin ammunnan jälkeen toimintaa haittaavat räjähteet ja harjoitusten päätteeksi pyritään raivaamaan kaikki havaitut räjähtämättömät esineet. Harjoitusjoukot pyrkivät resurssien puitteissa keräämään panssarintorjuntaohjusten ohjauslangat pois maastosta viimeistään harjoituksen päättyessä. Ampuma-alueella on raivauksista huolimatta edelleen räjähtämättömiä ampumatarvikkeita. Alueella järjestetään säännöllisesti kenttätyöleirejä, joiden tarkoituksena on alueen kunnostaminen ja kehittäminen. Leirien yhteydessä aluetta siivotaan ja maastosta poistetaan materiaaleja, kuten ammusten kuoria. 6.6 Käyttösuunnitelma ja -rajoitukset Rauhoitusajat Jääkäriprikaati laatii ampuma-alueen käyttösuunnitelman vuosittain järjestettävistä harjoituksista, mikä käsitellään alueellisessa yhteistyöryhmässä ja porotalouden neuvottelukunnassa. Puolustusvoimat rauhoittaa ampuma-alueen kovapanosammunnoilta vasojen merkitsemistä varten juhannusaaton ja väliseksi ajaksi sekä poroerotuksia varten syysrauhoitusajaksi Lisäksi pyritään välttämään ammuntoja, joiden vaara-alue ulottuu laidunkiertoaidan linjauksen pohjoispuolelle.

18 Poroaidat Voimassa olevaan ampuma-alueen karttaan merkittyjä poroaitoja 25 metriä lähempänä sekä poroaidan sisällä on linnoittaminen, majoittuminen ja liikkuminen moottoriajoneuvoilla karttaan merkittyjen urien ulkopuolella kielletty. Poroaitojen rikkominen on kielletty ja rikkoja on korvausvelvollinen. Epäsuoran tulen ja suora-ammunta -aseiden sirpaloituvien ammusten maalit sijoitetaan siten, ettei karttaan merkittyjä poroaitoja vahingoiteta. Kuvassa 11 on esitetty ampumaalueella sijaitsevat poroaidat. Kuva 11. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueelle sijoittuvat poroerotusaidat sekä alueen poikki Pahavaarasta kohti koillista kulkeva työaita Vesistöt ja maalialueet Vesistöihin ja tiestölle ampuminen on kielletty kaikkina vuodenaikoina. Vesistöjen (ampuma- ja harjoitusalueen viralliselle kartalle nimetty vesialue) ympärillä on 300 metrin rantavyöhyke, jolle ei aseteta epäsuoran tulen ja suora-ammunta-aseiden sirpaloituvien ammusten maaleja. Puuston ja jäkälämaan säästämiseksi taisteluasemat pyritään valitsemaan aiemmin käytetyiltä alueilta. 6.7 Yksityisalueet Vaara-alueet eivät ulotu tiehen n:o 82 rajoittuville yksityisalueille, Enijärven eikä Majavajärven yksityisalueille. Kypärälammen, Eteläisen Lattialammen ja Siikalammen yksityiskämppien alue voi olla vaara-aluetta, jos kämpät on todettu tyhjiksi ja pääsy kämpille estetty vartioinnilla. Yksityisalueille ei ryhmitytä taisteluasemiin.

19 Tukeutumisalueet Tukeutumisalueet ja suojavyöhykkeet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, elleivät em. alueilla harjoitettavat toiminnot edellytä ympäristön tilan selvittämistä. Taulukossa 4 esitetään alueella olevat tukeutumisalueet, niiden toiminnot sekä käyttö. Taulukko 4. Tukeutumisalueiden käyttö sekä toiminnot. Alue Sijaintinumero Käyttö Ammunnat Räjäytystoiminta Heinuvaara Normaali harjoitustoiminta Kielletty Kielletty Rovarinne Normaali harjoitustoiminta Kielletty Kielletty Kielijuppo Normaali harjoitustoiminta ja taisteluharjoitukset Rovaselkä Normaali harjoitustoiminta, tietyt rakennukset taajamataistelun harjoitteluun harjoitusvälinein Kovapanosammunnat kielletty Rovamännikkö Normaali harjoitustoiminta Kielletty Kielletty Jokilampi Normaali harjoitustoiminta Kielletty Kielletty Sarriojärvi Normaali harjoitustoiminta Kielletty Kielletty Ristilampi Normaali harjoitustoiminta Kielletty Kielletty Tukeutumisalueilla on muutamia talousvesikaivoja ja vesijohtoverkostoja. Osassa tukeutumisalueista on viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamot. Ampuma- ja harjoitusalueella on yhteensä noin 20 kpl betonista elementtikäymälää. Kaivokäymälät on sijoitettu maastoon keskeisille paikoille ja käymälöiden tyhjennys tehdään vuosittain imuautolla. Taulukossa 4 luetellut tukeutumisalueet ovat esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Ampuma- ja harjoitusalueen tukeutumisalueet

20 16 Leirialueet ovat: Heinuvaara Heinuvaaran leirialue sijaitsee Heinujärven länsirinteellä. Alueen koko on noin 55 ha. Alue sijaitse osin pohjavesialueella ja alueella on leirikeskusta palveleva vedenottamo. Heinuvaaran alueella on polttoaineenjakelupiste, jossa ei ole kiinteitä säiliöitä. Jakelupiste on suojattu ja öljynerotuskaivoilla varustettu kenttä, jossa voidaan jakaa polttoaineita ajoneuvosta tai siirrettävistä säiliöistä. Paikka ei sijaitse pohjavesialueella. Leirikeskuksen jätevedet viemäröidään ja puhdistetaan alueen puhdistamolla. Rovarinne Rovarinteen leirialue sijaitsee Rovajärven itärannalla. Alueelta on tieyhteys kantatie 82:lle. Leirialueen laajuus on noin 42 ha. Rovarinne ei sijaitse pohjavesialueella. Kielijuppo Kielijupon leirialue sijaitsee molemminpuolin kantatie 82:a. Leirialueen laajuus on noin 66 ha. Keskeinen osa leirialueesta kuuluu pohjavesialueeseen ja alueella on porakaivo. Alueella ei ole polttoaineen jakelupistettä. Rovaselkä Rovaselän leirialue sijaitsee Rovajärven rannalla Rovarinteen leirialueen pohjoispuolella. Leirialueen laajuus on noin 57 ha. Leirialueelta on purettu kaikki kiinteät rakennukset, lukuunottamatta muutamaa rakennusta, jotka on säilytetty taajamataisteluharjoituksia varten. Rovamännikkö Rovamännikön leirialue sijaitsee Rovajärven länsipuolella. Leirialueen laajuus on noin 83 ha. Leirialue ei sijaitse pohjavesialueella. Leirialueella on kaivo ja biojätekaivo, joka tyhjennetään imuautolla. Jokilampi Jokilammen leirialue sijaitsee lampien ja soiden välisellä kannaksella. Alue sijaitsee kantatien 82 välittömässä läheisyydessä ja sen eteläpuolella. Alueen laajuus on noin 52 ha. Suuri osa alueesta kuuluu pohjavesialueeseen. Leirialue on lähinnä kontti- ja telttamajoituskäytössä. Alueella on vedenottamo ja vesipiste. Sarriojärvi Sarriojärven leirialue sijaitsee Sarriojärven kaakkoispuolella, Rovajärven ampuma-alueen itäisimmässä osassa. Alueen kautta kulkee koko harjoitusalueen läpi kulkeva yhdystie. Leirialueen laajuus on noin 135 ha. Suuri osa alueesta kuuluu pohjavesialueeseen ja alueella on oma vedenottamo. Alueen jätevedet puhdistetaan lammikkopuhdistamolla. Alueella on polttoaineiden jakelupiste, jossa ei ole kiinteitä säiliöitä. Jakelupiste sijaitsee pohjavesialueella. Jakelupiste on suojattu ja öljynerotuskaivoilla varustettu kenttä, jossa voidaan jakaa polttoaineita ajoneuvosta tai siirrettävistä säiliöistä. Ristilampi Leirialue sijaitsee Ristilammin kankaalla Ristilammen rannalla, Majavajärven eteläpuolella. Leirialue on keskellä harjoitusaluetta, ja sen läpi kulkee harjoitus- ja maalialueiden yhdystie. Alueen laajuus on 60 ha sisältäen muutamia rakennuksia. Ristilammen leirialue on suurelta osin pohjavesialuetta, mutta siellä ei ole vedenottamoa. Leirialueesta on tarkoitus tehdä tilapäiseen telttaja konttimajoitukseen tarkoitettu leirialue. Alueella on yksi suojeltava rakennus.

21 Ajoneuvoliikenne Ampuma-alue rajautuu etelässä kantatie 82:een ja lännessä valtatie 4:ään. Alueen sisäpuolella kulkee tie 9611, jonka loppuosa Rättikerosta Enijärvelle on yksityistietä ja jonka käyttöä puolustusvoimien harjoituksiin vältetään. Lisäksi Majavalammen itäpuolen yksityistien käyttö puolustusvoimien harjoituksiin on kielletty. Harjoituksia varten alueelle on rakennettua hiekkapintaista tiestöä ja alueella on lukuisia pienempiä tieuria. Ampuma-alueella on ajettavaa tiestöä yhteensä noin 300 km. Panssarivaunu-urat sijoittuvat pääasiassa Hautainmaan ja Liinaistenharjun alueille, joissa on panssariammuntaa. Harjoitusten ajaksi liikennettä voidaan rajoittaa. Talviaikaan teitä ja uria aurataan Polttoaineiden jakelu ja varastointi Polttoaineiden jako on keskitetty Heinuvaaraan ja Sarriojärvelle rakennetuille polttoaineiden jakopaikoille, joissa jakelu suoritetaan säiliöautosta tai siirrettävistä säiliöistä. Alue on suojattu ja käytettävissä on öljyntorjuntakalusto. Joidenkin harjoitusten aikana polttoainetta jaetaan myös maastossa säiliöautoista pohjavesialueiden ulkopuolella. Öljytuotteiden varastointi pohjavesialueella on kielletty Toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa Johtosäännössä on kuvattu toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Onnettomuus- ja häiriötilanteita ovat esim. tulipalot, onnettomuudet tai kemikaalivuodot. Harjoituskohtainen pelastusorganisaatio laatii omatoimisesta valmiudestaan toiminta-analyysin ja esittää pelastusorganisaation suorituskyvyn harjoituskohtaisesti Alueen siviilitoiminta Poronhoito Rovajärven ampuma-alueesta merkittävä osa on suojelualuetta, joka on porotalouden käytettävissä jatkuvasti. Paliskunnilla on Puolustusvoimien kanssa sopimus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen käytöstä. Sopimuksen tarkoituksena on sekä taata poronhoidon harjoittamisedellytykset alueella että mahdollistaa Puolustusvoimien harjoitukset. Kahdesti vuodessa kokoontuvassa neuvottelukunnassa käsitellään ajankohtaisia asioita, kuten ammuntojen ajankohtia ja korvauskysymyksiä. Ampuma- ja harjoitusalue käsittää noin neljänneksen Pyhä-Kallion paliskunnasta ja puolet ns. Keskipalkisesta. Paliskunnan suurin sallittu poroluku on poroa (talvikanta, jossa mukana aikuiset ja siitosvasat). Näistä noin poroa kuuluu pääasiassa Keskipalkisessa toimiville osakkaille. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella on 19 erotusaitaa, 12 yövyttävää kämppää ja poroaitaa noin 130 km. Kuvassa 11 on esitetty Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueelle sijoittuvat poroerotusaidat sekä alueen poikki Pahavaarasta kohti koillista kulkeva työaita.

22 18 Kuva 13. Pyhä-Kallion, Hirvasniemen, Syväjärven ja Poikajärven paliskunnat. Karttaan on merkitty myös Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue sekä Pyhä-Kallion eri roikkien alueet (Pyhäjärvi, Keskipalkinen, Kemijärvi ja Luusua) Kuva lähteestä (4). Poronhoitotyöt tehdään neljässä roikassa, joilla kullakin on oma alueensa. Näitä ovat entinen Pyhäjärven paliskunnan alue pohjoisessa, Luusua etelässä ja näiden väliin sijoittuva Keskipalkinen, jossa toimivat Kemijärven ja Namman roikat (kuva 13). Porojen talvikanta kullakin alueella on nykyisin seuraava: Pyhäjärvi 1 300, Nampa 2 200, Kemijärvi (Keskipalkinen yhteensä 4 100) ja Luusua (4). Porovahinkojen minimoimiseksi maalialueiden valinnassa pyritään välttämään kuivia jäkäläkangasmaita ja alueita, joissa porojen tiedetään mielellään oleskelevan. Kuvassa 14 on esitetty jäkälälaidunten sijainti Pyhä-Kallion paliskunnassa. Ammuntojen maalit sijoitetaan riittävän etäälle poroaidoista. Maalialueet tarkastetaan ennen ja jälkeen ammuntojen, ja jälki-tarkastuksessa pyritään maastossa poistamaan kaikki maalitoiminnan materiaali kuten maalipussit ja -taulut, narut, räjäytyskaapelit sekä erityisesti kaikki ohjauslangat.

23 19 Kuva 14. Jäkälälaidunten sijainti Pyhä-Kallion paliskunnassa (Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue rajattu Kumpulan ym. (1999) mukaan). Kuva lähteestä (4) Alueen muu virkistyskäyttö Ampumaharjoitusten ulkopuolella alue on vapaassa käytössä jokamiehen oikeuksin. Alueen järvet ja metsät tarjoavat hyvät puitteet metsästykselle, kalastukselle ja marjojen keruulle. Alueen järvistä pyydetään kalaa ja alueelle myönnetään metsästyslupia. Myös marjastus- ja sienestys ovat alueella sallittua. Enijärvellä ja Kalliojärvellä sijaitsevien yksityisten loma-asuntojen lisäksi alueella on yksityisiä eräkämppiä ja Metsähallituksen hoitama Järvisen aihkikon retkeilyalue (3,1 km 2 ). Pilkkiminen ja onkiminen ovat sallittua jokamiehen oikeutena lukuun ottamatta Lapin ELY - keskuksen tai kalastusalueen kieltämissä vesissä. Suunnittelualue kuuluu pääosin Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien kalastusalueisiin. Osa alueen vesistä on vuokrattu yksityisille. Alueen vesistöissä ei ole ammattimaista kalastusta, vaan kaikki kalastus on virkistyskalastusta.

24 Ympäristöasioiden hallinta Puolustusvoimat kehittää ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti teknisiä ratkaisuja sekä osallistuu ympäristönsuojelun tutkimukseen. Tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti laaditaan riskinarvioita ja toteutetaan ympäristönsuojelutoimia myös silloin kun täyttä tieteellistä varmuutta haitallisesta vaikutuksesta ei ole. Tarkalla ympäristönsuojelun ohjeistuksella paitsi vähennetään normaalitoiminnan vaikutuksia, myös varmistetaan tehokas ja oikea-aikainen reagointi poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi onnettomuuden tai laiterikon sattuessa. Puolustusvoimien ympäristönsuojelussa varaudutaan huolellisesti poikkeusoloihin sekä kriisinhallinnan ympäristönsuojeluun. Puolustusvoimien ympäristöpolitiikan periaatteisiin ja ympäristöarvoihin kuuluvat mm. lainsäädännön noudattaminen, tietoisuus toimintojen ympäristövaikutuksista, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy ja minimointi sekä toiminnan jatkuva parantaminen. Rovajärven ampuma-alueen ympäristöarvoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ampuma-alueen käyttö suunnitellaan siten, että luonto ja sen erityispiirteet huomioidaan. Puolustusvoimat toteuttaa omalta osaltaan Metsähallituksen laatimaa alue-ekologista suunnitelmaa ja ohjaa toimintoja sellaisille alueille, joilla ei aiheuteta luonnolle ja sen erityiskohteille korvaamattomia haittoja. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen jätehuolto on kuvattu johtosäännössä sekä tukeutumisalueiden ohjeissa. Jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) toimitetaan pääsääntöisesti kotivaruskuntaan. Poikkeustilanteissa vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen vastaavalle PSHRVAROS/Misin varastolle, mistä jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottokeskukseen. Öljytuotteiden jakopaikoilla on öljyntorjuntakalusto ja polttoaineiden jakopaikoilla käytetään öljynimeytysmattoja. Öljytuotteita ei varastoida pohjavesialueilla.

25 21 7. ALUEELLA TEHDYT YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Rovajärven alueelle on tehty 2000-luvulla useita ympäristötutkimuksia Akukon Oy:n, Ramboll Finland Oy:n, Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tekeminä, joista seuraavassa kuvaus johtopäätöksineen. Ympäristö- ja luontoselvitykset: Rovajärven ampuma-alueen maankäyttösuunnitelma (Suunnitelmaselostus , Puolustushallinnon rakennuslaitos). Maankäyttösuunnitelma ei muuta merkittävästi alueen virkistys-, marjastus-, metsästys- ja kalastuskäyttöä nykyisestä. Ampumatoiminta muuttaa ympäristöä mahdollisilla uusilla maalialueilla. Rovajärven alueen käävässelvitys (Metsähallitus, Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen kääväkässelvitys (diaarinumero 5632/41/2010). Selvityksessä inventoitiin 0,3 ampumaalueen pinta-alasta ja lajihavaintoja tehtiin 38 kääpälajista ja 12 muusta kääväkkäästä yhteensä 421 kpl. Mäntymetsien hyvää luonnontilaa indikoivaa lajistoa löytyi eniten Pyhäselän- Syvänlamminvaaran runsaslahopuustoisilta, aihkipetäjäisiltä rinteiltä. Armeijan harjoitusten sytyttämät maastopalot saattoivat lahopuustoisilla alueilla parantaa uhanalaisten paahde- ja palolajien elinmahdollisuuksia. Tutkituilla avoimilla kuvioilla (maalialueilla) ei kuitenkaan näille lajeille välttämätöntä lahopuujatkumoa eikä sopivaa lahopuuta esiintynyt. Arvokkaan lajiston suojelemiseksi suositeltiin aluerajauksia sekä joitakin rajoituksia alueiden käyttöön. Rovajärven alueen kovakuoriaiskartoitus (Metsähallitus, Kovakuoriaiskartoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella [diaarinumero 5632/41/2010]). Kartoituksessa todettiin Rovajärven vaikuttavan kohtalaisen merkittävältä kohteelta lahopuusta riippuvaiselle kovakuoriaislajistolle. Palolajeja lukuun ottamatta Rovajärven kuoriaislajisto on tyypillistä eteläisen Lapin alueen mäntyvaltaisille metsille. Naarma-Rovajärvi. Alue ekologinen suunnitelma. (Metsähallitus, Naarma-Rovajärvi, alue-ekologinen suunnitelma). Suunnitelman vaikutustarkastelussa on todettu ekologisten vaikutusten osalta: Rovajärven ampumakenttäalue on varsinkin metsiensä osalta menettänyt luonnontilansa pitkäksi aikaa. Nykyisellä käytöllä sen palautumista ei voida pitää tavoitteena. Alueen luonnon ja lajiston säilyttämisen tavoitteet on jouduttu mitoittamaan oleellisesti vaatimattomammiksi kuin normaaleilla metsätalousalueilla. Alueella on kuitenkin Lapin oloissa poikkeuksellista maapinnanmuotojen rikkautta (erilaisia moreenimuodostumia ja harjuja) ja runsaasti vesistöjä ja soita. Alueen merkittävimmät arvot ovat vesistöissä, joissa yhdistyvät luonto-, maisema- ja virkistysarvot sekä jäljet vanhasta pyyntikulttuurista. Melu- ja tärinäselvitykset: Rovajärven ampuma-alueen ympäristömeluselvitys (Akukon Oy, , Ympäristömeluselvitys, 2007), jossa tutkittiin ympäristömelua sekä melun mallilaskennalla että melumittauksin. Lähimmillä asuinpaikoilla saatiin seuraavia melutasojen laskentatuloksia: Yksittäisten laukausten enimmäismelun C-äänialtistustaso L CE ylitti Puolustusvoimien suositusarvon 100 db Majava- ja Enijärven rannoilla ja osalla taloista valtatie 82:n varrella. C-äänialtistustasot olivat lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 107 db. Laskennallisten harjoitusviikkojen A-keskiäänitason L Aeq laskentatulokset vaihtelivat suhteellisen paljon. A-tasot olivat valtakunnallisen harjoituksen aikana lähimpien talojen luona ilman impulssikorjausta keskimäärin noin db. Maanpuolustusalueen ja Kainuun Prikaatin tykistöharjoitusten aikana suositusarvot ylittyivät vain muutamilla taloilla. Jos raskaille aseille käytetään impulssikorjauksen arvona n. 10 db, keskimäärin melu ylittää suositusarvon 55 db alueen Majava- ja Enijärven rantatonteilla ja suurella osalla taloista valtatie 82:n varrella. Ammunnan ja räjäytysten aiheuttama tärinä Rovajärven mittaukset (Akukon Oy, 2008) Tykistöammuntojen aiheuttamaa melua ja tärinää mitattiin Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella. Mittaukset olivat osana laajempaa tärinäselvitystä, joka tavoitteena on antaa tietoja ampuma- ja räjäytystoiminnan tärinävaikutuksista rakennuksiin sekä niiden mittaamiseen. Ammuntojen ja räjäytysten aiheuttaman tärinä arvioinnista on tekeillä Puolustusvoimien erillisohje.

26 22 Maaperä- sekä pinta- ja pohjavesiselvitykset: Sarriojärven leirialueen maaperätutkimukset (Ramboll Finland Oy, Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunta Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Rovajärven ampuma-alue). Maaperätutkimuksen mukaan puretun polttoaineen jakelupisteen ja vanhan rakennuksen kohdalla ei maaperässä havaittu polttoaineperäisiä hiilivetyjä. Heinuvaaran polttoaineiden jakopaikan ja ajoneuvojen huoltopaikan, Hautainmaan jätepaikan ja Venevaaran pesupaikan sekä polttoaineiden jakelupaikan alueiden maaperätutkimukset (Ramboll Finland Oy 2006, Rovajärven alueen maaperän pilaantuneisuustutkimukset). Tutkimusten yhteydessä asennettiin kolme pohjavesiputkea. Heinuvaaran huoltoalueella ei havaittu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, jotka edellyttäisivät maaperän kunnostustoimia. Hautainmaan jätepaikan maaperänäytteiden tutkimustulosten pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvojen haitta-ainepitoisuuksia. Lisäksi alueelta otetussa pohjavesinäytteessä ei havaittu haitta-aineita. Venevaaran pesupaikan pintamaassa todettiin kohonnut öljypitoisuus, joka suositeltiin poistettavaksi vesien keräysjärjestelmän rakentamisen yhteydessä. Pohjavesinäytteessä ei havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Muut tutkimukset ja selvitykset: Tutkimus poronhoidosta ampuma- ja harjoitusalueella (Metlan työraportti 2011, Poronhoito sotaharjoitusalueella - tapaustutkimus Rovajärveltä). Tutkimuksessa selvitettiin, miten ampuma- ja harjoitusalue on vaikuttanut/vaikuttaa 1) talvilaitumien kuntoon, 2) porojen alueelliseen jakautumiseen, 3) teuraspainoihin ja vasaprosenttiin, 4) poronhoitotöiden suorittamiseen sekä 5) poronhoidon kustannuksiin. Nämä ovat aiheita, jotka ovat jatkuvasti esillä paliskunnan ja Puolustusvoimien neuvotteluissa. Jäkälien peittävyysprosentit ja keskipituudet eivät poikenneet olennaisesti ympäröivien alueiden vastaavista tunnuksista. Kuivilla kankailla (tärkein talvilaiduntyyppi) ampuma- ja harjoitusalueen suhteelliset porotiheydet olivat 36 ulkopuolisen alueen poro-tiheyksistä. Vasonta-aikaan ajoittuvat sotaharjoitukset vaikuttivat ampuma- ja harjoitusalueen pohjoispuolelle muodostuviin suuriin kesätokkiin, joissa vasojen teuraspainot ja vasaprosentit jäivät erilaisista häiriötekijöistä ja kiristyneestä ravintokilpailusta johtuen alhaisemmiksi kuin muilla alueilla. Työmenekki oli Pyhä-Kalliossa 1,9-kertainen ja hoitomaksu 1,5-kertainen naapuripaliskuntiin verrattuna. 8. TOIMINTOJEN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 8.1 Rajaukset Rovajärven alueen laajuudesta johtuen ympäristölle haitallisten toimintojen vaikutuksia on arvioitu pääasiassa ampuma- ja harjoitusalueen niille alueille, joista on tai voi olla päästöjä ympäristöön. Toimintojen mahdollisia vaikutuksia sekä kuormitusta on arvioitu erikseen melun, ilman, maaperän ja vesien osalta. Arvioinneissa ei ole huomioitu työturvallisuuteen tai palveluturvallisuuteen liittyviä seikoja eikä alueen sosiaalisia tai ekonomisia vaikutuksia. Alueen toiminnan melukuormitusta on selvitetty kattavasti Akukon Oy:n 2007 (5) laatimassa meluselvityksessä, josta tähän selvitykseen on koottu pääkohdat.

27 Ympäristövaikutusten käsitteellinen malli Toimintojen mahdollisia ympäristöön vaikuttavia tekijöitä on esitetty taulukossa 5. Taulukon perusteella on rajattu tarkemmasta käsittelystä pois ne toiminnot, joista ei arvioida aiheutuvan (onnettomuustilanteita lukuunottamatta) vaikutuksia ympäristöön tai terveyteen. Pois rajatut toiminnot (tankkauspaikat, tukeutumisalueet ja ammusten kenttävarastot) on merkitty taulukkoon harmaalla. Taulukossa on lueteltu ampuma- ja harjoitusalueen toiminnot, jaoteltu ne alueittain ja arvioitu seuraavasti: 0: Ei päästöjä. 1: Normaalitoiminnasta ei koidu päästöjä. Häiriötilanteessa päästöt mahdollisia 2: Toiminnasta aiheutuu päästöjä Toimintojen jaottelussa on katsottu, että kiinteiden ja jauhemaisten aineiden varastoinnista ja käsittelystä ei pääsääntöisesti koidu päästöjä. Poikkeuksena voivat olla vaarallisten ja reaktiivisten aineiden käsittely. Toiminnot, joista ei koidu päästöjä, on rajattu taulukon avulla jatkotarkastelun ulkopuolelle, koska tällöin ei toiminnalla katsota olevan vaikutuksia ympäristöön. Taulukko 5. Rovajärven toimintojen vaikutus ympäristöön. 0 = ei päästöjä, 1 = normaalitoiminnasta ei koidu päästöjä, häiriötilanteessa päästöt mahdollisia, 2 = toiminnasta aiheutuu päästöjä. Alue/toiminto Toimintojen kuvaus Ympäristölupa Päästöt Kuvaus Maalialue Hautainmaa taisteluampuma-alue Tykistöammukset, kranaatit Kiviselän ja Ryymäysvaaran liikemaaliradat 2 Metalli- ja räjähdejäämät 2 Maalialueella metallijäämiä ja betonikappaleita, tuliaseman ja maalin välisellä alueella ruutijäämiä Maalilaitteet 3 kpl 2 Maalialueella metalli- ja räjähdejäämiä, tuliaseman ja maalin välisellä alueella ruutijäämiä Ilmatorjuntaammunnat 2 Metalli- ja ruutijäämät Köngäsvuoma Syyrakin taisteluampuma-alue Vakiotaisteluampumapaikka 2 Metalli- ja ruutijäämät Maali ja räjäytysalueet 2 Metalli- ja ruutijäämät Panssarintorjuntaradat 2 Metalli- ja ruutijäämät Kovan liikkuvan maalinrata 2 Metalli-, ruuti- ja räjähdejäämät Maalialue ja kuormaammuskenttä 2 Metalli- ja räjähdejäämät Kohdistuspaikat Kiväärien kohdistus - 2 Ruutijäämät ja luodit ammunta Tankkauspaikat Ajoneuvojen tankkaukset 1 Ei päästöjä normaalitilanteessa. Onnettomuustilanteessa polttoaineet Tukeutumisalueet Leirialueet 0 Ei päästöjä, jätevedet käsitellään Ammusten kenttävarastot Ammusten varastointi konteissa 0 Ei päästöjä

28 Raskasaseammuntojen haitta-aineet Taisteluammunnoista voi maaperään jäädä ruudeista ja räjähdeaineista jäämiä. Seuraavassa on lueteltu mahdollisia ainejäämiä, joita eri aselajien käytöstä voi maaperään jäädä. Tiedot on koostettu Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysten ja maaperänäytteenoton oppaasta (6). Tykistö: Tykistön ammusten kuori sisältää pääasiassa rautaa ja mangaania. Yleisesti tykistön kranaateissa käytetään mm. Composition B -sekoitetta (59.5 RDX ja 39.4 TNT). Panssarintorjuntakranaateissa käytetään Octol -sekoitetta (HMX ja TNT). Ruudin ainesosia ovat mm. NC (nitroselluloosa), NG (nitroglyseroli), 2,4-DNT, EC (etyylisentraliitti) ja DFA (difenyyliamiini). Tuliasemille voi jäädä jäämiä ruutien ainesosista ja aloiteaineista (2,4-DNT, NG). Varsinaisista räjähdysaineista jäämiä jää vain maalialueille. Sinko: Singolla ammutaan panssarintorjuntaan tarkoitettuja raketteja. Sinkoja on olalta ammuttavia kertasinkoja sekä raskaita sinkoja. Kertasingon harjoitusraketissa ei ole räjähteitä. Normaaliammuksesta jää maalialueelle räjähdeainejäämiä (HMX, RDX ja TNT). Raketin laukaisusta jää ampumapaikan taakse ja maalin ja tuliaseman välille maanpinnalle laskeumana ruutijäämiä, pääosin nitroglyseriiniä. Kranaatinheitin: Maalialueille voi jäädä räjähdejäämiä lähinnä vajaan kertaluokan ammuksista ja suutariammuksista (TNT ja RDX). Oikein räjähtäneistä kranaateista ei jää juurikaan räjähdeainejäämiä maaperään. Ammuksen metallikuorista jää sirpaleita maastoon. Tuliasemiin voi heittimen etupuolelle jäädä maanpinnalle laskeumana ruuteja esim. nitroglyseriiniä. 8.4 Maalialue Toiminnot Rovajärven ampuma-alueen keskellä sijaitsee maalialue, jonka ulkopuolinen osa on suojaaluetta. Maali-alueelle (maankäyttösuunnitelman (3) merkintä HAT) voidaan asettaa harjoituskohtaisesti eri aselajien maaleja sekä tuliasemia. Maaleja ei saa sijoittaa 300 metriä lähemmäs karttaan merkittyä ja nimettyä vesistöä eikä lähelle tietä Ilmapäästöt Ruutien palamisen seurauksena syntyy savupäästö laukaisutapahtuman yhteydessä. Erityisesti yhteislaukaisussa voi ilmassa olla savua sakeastikin. Laukaisutapahtuman savupäästöt ovat luonteeltaan kertaluontoisia ja ajoittuvat harjoitusten yhteyteen. Ilmapäästöjä syntyy myös ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä. Palokaasuille altistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Jotta savupäästölle akuutti merkittävä altistuminen olisi käytännössä mahdollista, joutuisi altistuja (ihminen tai eläin) olemaan hyvin lähellä räjähdystä. Tällöin on todennäköisempää että räjähdys joko aiheuttaa välittömän kuoleman (paineisku, sirpaleet) tai ainakin aiheuttaa vakavan fyysisen haitan altistujalle. Sivullisten mahdollinen altistuminen ilmapäästöille on enimmilläänkin hetkittäistä ja lievää. Palokaasuista voi päätyä maan pinnalle ruudeista ja räjähteistä peräisin olevaa laskeumaa. Tätä on käsitelty maaperää koskevassa osiossa Maaperä Maalialueilta pyritään poistamaan puut siten, että hakkuut sovitetaan yhteen metsänhoidollisten hakkuiden kanssa. Tällöin vältetään mm. pilaamasta hyödynnettävää tukkipuuta eikä puustolle aiheudu tarpeetonta haittaa. Lisäksi hakkuiden yhteydessä maaperä muokkautuu, jolloin ammusten aiheuttama lisämuokkautuminen ei ole niin merkittävää. Kuvassa 15 näkyy Rovajärven maalialueen yleismaisemaa.

29 25 Kuva 15. Yleismaisema Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueelta. Taustalla näkyvä aukea alue on hakkuuaukea, jolle on istutettu taimia. Maalialueille jää ammuksista, kranaateista ja ohjuksista sirpaleita ja muita metallikappaleita. Suurimmat ja näkyvimmät kappaleet kerätään ajoittain pois, mutta on selvää, että kaikkia pienempiä kappaleita ei saada kerättyä. Esimerkiksi Metlan Rovajärven poronhoitoa käsittelevässä työraportissa (4) oli tutkittu mm. Hautavaaran, Kypärävaaran sekä Niemimaan maaperän sirpalejäämien määrä. Tutkimuksessa maalialueille sijoitettiin 10 kpl m 2 kokoista koealaa, joilta laskettiin yli 1 cm pituisten sirpaleiden määrä. Tulosten perusteella Hautavaaran maalialueella on noin 1,02 sirpaletta/m 2, Kypärävaarassa 0,69 sirpaletta/m 2 ja Niemimaalla 0,51 sirpaletta/m 2. Tulokset olivat johdonmukaisia siinä mielessä, että Hautavaaraa on käytetty maalialueena jo ampuma-alueen perustamisesta saakka. Ammuksista jää maaperään räjähdeainejäämiä myös mm. huonon palamisen seurauksena ja savukaasuista. Eniten jäämiä jää vajaasti räjähtäneistä ammuksista. Räjähtämättömät ammukset pyritään merkitsemään ja keräämään pois tai räjäyttämään paikanpäällä, mikäli siirtäminen ei ole turvallista. Ihmisten altistuminen räjähdeainejäämille arvioidaan olevan hyvin vähäistä tai olematonta. Maalialueilla ei oleskella pitkiä aikoja. Maalialueiden maaperä on muokkautunutta, ja ne ovat kasvillisuudeltaan muuta ympäristöä niukempia muun muassa metsähakkuiden ja iskemien (kuva 16) vuoksi. Hautavaaran alueen suuri käyttöaste näkyy myös alueen ilmakuvista, jossa keskeisimpien toiminta-alueiden kasvillisuuden kuluminen näkyy muusta ympäristöstä erottuvana aukeana alueena.

30 26 Kuva 16. Maalialueen iskemä Suontaanselällä Maalialueilla mahdollisten ravintokasvien määrä on oletettavasti maaperän kulumisesta johtuen vähälukuisempi, joten on oletettavaa, että eläinten altistuminen maalialueen maaperän räjähdejäämille on vähäisempää. Metlan Rovajärven poronhoitoa käsittelevässä työraportissa (4) on todettu, että maalialueilla porojen papanakasatiheydet ovat noin 37 alhaisemmat kuin vastaavilla harjoitusalueen ulkopuolisilla laidunalueilla. Tämä havainto tukee edellä mainittua olettamusta Pohjavesi ja lähteet Maalialueella ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueita. Sekä Hautainmaan taisteluampumaalueen lähteestä (Kiviselän ja Ryymäysvaaran alueilta) että Kypärävaaran maalialueen läheisyydessä sijaitsevasta lähteestä kerättiin vesinäytteet (sijainti esitetty liitteessä 5, tarkkailupisteet valuma-aluekartassa) kesällä Näiden lähteiden vedessä havaitiin merkkejä räjähdeaineista. Todetut pitoisuudet olivat suuruusluokaltaan joitakin mikrogrammoja litrassa. Tutkimuksen tulokset on esitetty tämän selvityksen kohdassa 9 sekä raportoitu erikseen (Ramboll 2012) Pintavesi Maaleja ei saa alueen johtosäännön mukaan sijoittaa 300 metriä lähemmäs karttaan merkittyä vesistöä. Vesistöksi luokitellaan lampi tai puro, jolla on ampuma- ja harjoitusalueen karttaan merkitty nimi. Toiminnalla ei näin ollen ole suoria vaikutuksia vesistöön. Tähtäysvirheestä tai vastaavasta johtuen on kuitenkin mahdollista, että ajoittain vesistöön voi lentää ammus. Tällaiset tapahtumat ovat hyvin harvinaisia ja niiden sattuessa tutkitaan tarkasti siihen johtaneet syyt ja tehdään toimintaohjeisiin tarvittavia täsmennyksiä ja korjauksia. Maalialueiden maaperään päätyneet räjähdeaineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa. Tätä selvitystä varten valittiin harjoitusalueelta näytteenottopisteitä pintavesistä sekä pohjavesilähteistä, joissa voisi näkyä räjähdeainejäämiä. Suuri osa maalialueen valunnasta päätyy ampuma-alueen keskiosassa virtaavaan Kalliojokeen. Kalliojoesta (kuva 17 ja sijainti liitteessä 5) otettiin vesinäyte alueen toiminnan vaikutusten kartoittamiseksi kesällä Tässä näytteessä ei havaittu merkkejä toiminnasta peräisin olevista aineista.

31 27 Kuva 17. Kalliojoen näytepiste 8.5 Hautainmaan taisteluampuma-alue Toiminnot Hautainmaan TST-alueella on liikemaaliratoja (Kiviselkä ja Ryymäysvaara) ja panssarimaaleja. Alueella voidaan ampua kaikilla aselajeilla Ilmapäästöt Laukaisutapahtumassa, ruutien palamisen seurauksena syntyy savupäästö. Erityisesti yhteislaukaisussa voi ilmassa olla sakeastikin savua. Laukaisutapahtuman savupäästöt ovat luonteeltaan kertaluontoisia ja ajoittuvat harjoitusten yhteyteen. Ilmapäästöjä syntyy myös ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä. Palokaasuille alitistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Jotta akuutti, merkittävä altistuminen savupäästölle olisi käytännössä mahdollista, tulisi altistujan (ihminen tai eläin) olla hyvin lähellä räjähdystä. Tällöin on todennäköisempää että räjähdys joko aiheuttaa välittömän kuoleman (paineisku, sirpaleet) tai ainakin aiheuttaa vakavan fyysisen haitan altistujalle. Ilmapäästöjen arvioidaan olevan vähäisiä alueen koko, sijainti ja toiminnot huomioiden. Lisäksi sivullisten mahdollinen altistuminen ilmapäästöille on enimmilläänkin hetkittäistä ja lievää. Palokaasuista voi päätyä maan pinnalle ruudeista ja räjähteistä peräisin olevaa laskeumaa. Tätä on käsitelty maaperää koskevassa osiossa Maaperä Liikemaaliradoille ei jää merkittävissä määrin haitallisia aineita, sillä radoilla saa ampua ainoastaan räjähtämättömillä ammuksilla. Liikemaaliradoille jää jonkin verran lyijyä ja antimonia, jotka ovat peräisin kiväärien luodeista. Panssarimaalien lähettyville jää sinkoammuksista metallijäämien lisäksi räjähdeainejäämiä. Merkittävin maaperään vaikuttava seikka alueella on maaperän mekaaninen muokkautuminen. Alueella ajetaan mm. panssarivaunuilla, jonka johdosta maaperään on kulunut lukuisia ajouria. Kasvillisuuden kuluminen alueelta näkyy myös alueen ilmakuvista Pohjavesi ja lähteet Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Hautainmaan pohjavesialueen (IIIluokka) veden laatua on tutkittu, eikä siinä ole havaittu taisteluampuma-alueen toiminnasta peräisin olevia aineita (raskasmetallit ja räjähteet).

32 28 Kiviselän ja Ryymäysvaaran alueilta kerättiin vesinäytteet läheisistä lähteistä (sijainti esitetty liitteessä 5, tarkkailupisteet valuma-aluekartassa) kesällä Näiden lähteiden vedessä havaitiin merkkejä räjähdeaineista. Todetut pitoisuudet olivat suuruusluokaltaan joitakin mikrogrammoja litrassa. Tutkimuksen tulokset on esitetty tämän selvityksen kohdassa 9 sekä raportoitu erikseen (Ramboll 2012) Pintavesi Maaperään päätyneet räjähdeaineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa. Alueen lähimmät pintavesistöt ovat Kivijärvi ja siitä lähtevä Kivioja (sijainti esitetty liitteessä 5). Kivijärvestä alkunsa saavasta Kiviojasta otettiin vesinäyte alueen taisteluharjoittelutoiminnan vaikutusten kartoittamiseksi. Tässä näytteessä ei havaittu merkkejä harjoittelutoiminnasta peräisin olevista aineista. 8.6 Syyrakin taisteluampuma-alue Toiminnot Syyrakin taisteluampuma-alueella on taisteluampumapaikka, maali- ja räjäytysalueet sekä panssarintorjuntaradat (Syyrakinmaa ja Pärijärvi). Taajamataistelupaikat sijaitsevat Syyrakki pohjoisessa ja Liivankankaalla. Sinkoaseiden taistelulaukauksia ammutaan vain kolmella tarkoitukseen rakennetulla paikalla (Syyrakki pohjoinen, Parvaharju ja Syyrakin kovan liikkuvan radan ampumapaikka). Lisäksi alueelle voidaan rakentaa tilapäisiä ampumapaikkoja Ilmapäästöt Ruutien palamisen seurauksena syntyy savupäästö laukaisutapahtuman yhteydessä. Erityisesti yhteislaukaisussa voi ilmassa olla savua sakeastikin. Laukaisutapahtuman savupäästöt ovat luonteeltaan kertaluontoisia ja ajoittuvat harjoitusten yhteyteen. Ilmapäästöjä syntyy myös ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä. Palokaasuille alitistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Ilmapäästöjen arvioidaan olevan vähäisiä alueen koko, sijainti ja toiminnot huomioiden. Lisäksi sivullisten mahdollinen altistuminen ilmapäästöille on enimmilläänkin hetkittäistä ja lievää. Palokaasuista voi päätyä maan pinnalle ruudeista ja räjähteistä peräisin olevaa laskeumaa. Tätä on käsitelty maaperää koskevassa osiossa Maaperä Liikemaaliradoille jää jonkin verran lyijyä ja antimonia, jotka ovat peräisin kiväärien luodeista. Panssarimaalien lähettyville jää sinkoammuksista metallijäämien lisäksi räjähdeainejäämiä. Tilapäisille taisteluampumapaikoille eri puolille Syyrakin TST-aluetta jää räjähdeainejäämiä ja/tai metallijäämiä riippuen käytetyistä aseista. Merkittävin maaperään vaikuttava seikka alueella on maaperän mekaaninen muokkautuminen. Alueella ajetaan mm. panssarivaunuilla, ja tämän johdosta maaperän on kulunut lukuisia ajouria. Kasvillisuuden kuluminen alueelta näkyy myös alueen ilmakuvista Pohjavesi Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella eikä alueen pohjaveden laatua ole tutkittu Pintavesi Maaperään päätyneet räjähdeaineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa. Alueen lähimmät pintavesistöt ovat Ruokolampi, Palvilampi, Pärijärvi ja Vianlammit. Alueen pintavesien valumavedet päätyvät Vianjokeen (sijainti esitetty liitteessä 5), josta otettiin vesinäyte alueen taisteluharjoittelutoiminnnan vaikutusten kartoittamiseksi kesällä Tässä näytteessä ei havaittu merkkejä harjoittelutoiminnasta peräisin olevia aineita (raskasmetallit ja räjähteet).

33 Köngäsvuoman maalialue Toiminnot Köngäsvuoman koeampuma-alueelle ammutaan tykistöllä. Alue on aidattu eikä alueella ole tuliasemia Ilmapäästöt Köngäsvuoman alueella ei sijaitse tuliasemia, joten ilmapäästöjä syntyy vain ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä. Palokaasuille alitistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Köngäsvuoma on aidattu alue, joten altistujien esiintyminen on vähäistä ja epätodennäköistä. Palokaasuista voi päätyä maan pinnalle ruudeista ja räjähteistä peräisin olevaa laskeumaa. Tätä on käsitelty maaperää koskevassa osiossa Maaperä Maalien lähettyville jää räjähdeainejäämiä ja/tai metallijäämiä riippuen käytetyistä aseista Pohjavesi Köngäsvuoman alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Pohjaveden laatua ei ole tutkittu Pintavesi Maaperään päätyneet räjähdeaineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa. Aidatun Köngäsvuoman aluetta sivuaa osittain Kierijoki (sijainti esitetty liitteessä 5), johon myös kerääntyy alueen pintavalunta. Kierijoesta otettiin vesinäyte alueen ampumatoiminnnan vaikutusten kartoittamiseksi kesällä Tässä näytteessä ei havaittu merkkejä ampumatoiminnasta peräisin olevista aineista (raskasmetallit ja räjähteet). 8.8 Tuliasemat Toiminnot Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella tuliasemia ei saa sijoittaa maalialueille, leiri-alueille, yksityisomistuksessa oleville alueille, teille, suoja-alueille tai muille erikseen määritellyille erityisalueille. Rovajärven alueella harjoituksissa tuliasemien sijaintia vaihdetaan usein, jonka vuoksi vakiintuneita tuliasemapaikkoja ei alueella juurikaan ole Ilmapäästöt Ruutien palamisen seurauksena syntyy savupäästö laukaisutapahtuman yhteydessä. Erityisesti yhteislaukaisussa voi ilmassa olla savua sakeastikin. Laukaisutapahtuman savupäästöt ovat luonteeltaan kertaluontoisia ja ajoittuvat harjoitusten yhteyteen. Ilmapäästöjä syntyy myös ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä. Palokaasuille alitistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Mahdollinen altistuminen rajoituu tuliasemien välittömään läheisyyteen Maaperä Ampumapaikkojen edustalle jää ruutia. Ruuteja jää lähinnä raketti- ja ohjusammunnoista Pohjavesi Tuliasemat, joita on pohjavesialueilla, sijaitsevat pääasiassa III-luokan pohjavesialueella. Heinuvaaran , Ala-nampan ja Lautavaaran I-luokan pohjavesialueet sijaitsevat alueen eteläosassa. Heinuvaaran leirialueella on oma vedenottamo ja Lautavaarassa on Vikajärven vedenottamo Pintavesi Alueella sijaitsee lukuisia jokia, lampia ja järviä. Maaperään päätyneet haitta-aineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa.

34 Kohdistuspaikat Toiminnot Kohdistuspaikat ovat tarkoitettu pienikaliiberisten aseiden kohdistamista varten, eikä kohdistuspaikalla saa ampua taisteluammuntoja. Kohdistuspaikat sijaitsevat Niskavaarassa ja Heinuvaarassa Ilmapäästöt Kohdistuspaikalla ei muodostu ilmapäästöjä Maaperä Maaperään kerääntyy luodeista peräisin olevia metalleja (lyijy, kupari, sinkki ja antimoni). Ampumapaikkojen edustalle jää ruutia sekä metalleja (lyijy, tina). Maaperää muokataan taustavalleiksi Pohjavesi Heinuvaaran kohdituspaikka sijaitsee I-luokan pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä (Heinuvaara ). Kohdistuspaikan yhteydessä ei ole pohjaveden havaintoputkea Pintavesi Maaperään päätyneet metallit voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat metallien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään ja vesistön ph-arvo. Osa Heinuvaaran pintavalunnasta päätyy Kalliojokeen (sijainti esitetty liitteessä 5), josta otettiin näyte. Näytteessä ei havaittu merkkejä toiminnasta peräisin olevista aineista Rovajärven ampuma-alueen melu ja tärinä Puolustusvoimat on teettänyt Akukon Oy:llä meluselvityksen Rovajärven ampuma-alueesta vuonna Meluselvityksen perusteella ampumaharjoitusten aikana melu voi olla häiritsevällä tasolla (A-taso, impulssikorjattu) valtatie 82 lähellä olevilla taloilla sekä Enijärven ja Majavajärven rantatonteilla. Tehtyjen meluselvitysten perusteella yli 55 db melualueelle sijoittuu noin 60 asuntoa ja noin 190 vapaa-ajanasuntoa. Melun häiritsevyyttä voidaan lieventää tiedottamalla etukäteen harjoituksista, jolloin asukkaat osaavat varautua meluun. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella toimii yhteystyöryhmä, jonka tehtävänä on tiedonvaihto ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä alueen kehittämistä tukeva yhteistyö. Alueen eläimistön altistumista melulle ei ole selvitetty ja sen arviointi on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle, koska sen arvioimiseen ei ole tällä hetkellä käytettävissä soveltuvia menetelmiä. Ammunnoista ja räjäytyksistä aiheutuu tärinää rakenteille räjähdysten ääniaallon energian siirtyessä rakenteisiin (7). Ääniaallon energian siirtyessä sopivalla voimalla ja taajuudella rakennukseen, voivat rakenteet alkaa värähtelemään. Räminää voi syntyä mikäli värähtelyn vaikutuksesta esimerkiksi ikkunalasit tai astiat kaapissa alkavat täristä äänekkäästi. Tärinä ammunnoissa liittyy lähes yksinomaan ääniaallon aiheuttamaan tärinään toisin kuin esimerkiksi louhintatöissä, jossa tärinä aiheutuu räjäytyksen aikaan saamasta seismisestä aallosta. Puolustusvoimat on laatimassa erillisselvitystä ammuntojen aiheuttaman tärinän selvittämiseksi (7).

35 Pinta-, pohja- ja lähdevesitutkimus 2012 Tässä tutkimuksessa selvitettiin ampuma- ja harjoitustoiminnan päästöjen määrää ympäristöön. Tutkimus oli ensimmäinen vaihe alueen kokonaisvaltaisen tarkkailuohjelman laatimista varten. Tutkimussuunnitelma laadittiin siten, että tarkoin kohdennetulla näytepistejoukolla saadaan päästötietoa mahdollisimman laajasti niiltä toiminnan painopistealueilta, joilla myös ympäristökuormituksen arvioitiin olevan suurinta. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin ampuma ja harjoitustoimintojen painopistealueet. Lisäksi selvitettiin luokiteltujen, talousveden ottoon soveltuvien pohjavesialueiden ja ampuma- ja harjoitustoimintojen sijaintien päällekkäisyys. Todettiin, että I- ja II-luokan pohjavesialueilla ei sijaitse päästöriskiä aiheuttavaa toimintaa. Toisessa vaiheessa tarkasteltiin toimintojen painopistealueiden ympäristöä eniten kuormittavien toimintojen pintavesien valuma-alueet. Valittujen valuma-alueiden pintavesien purkukohtiin ja lähteisiin sijoitettiin näytepisteitä (11 pistettä: jokia 6 kpl, lampia 2 kpl ja lähteitä 3 kpl), joista analysoitiin raskasmetallien ja räjähdysaineiden pitoisuuksia. Näytepisteiden sijainti on esitetty liitteessä 5. Pintavesinäytteet kerättiin valuma-alueilta, joilla on ampumatoimintaa (maalialue, tuliasema) ja joissa siten voisi näkyä merkkejä haitta-ainepäästöstä. Tämän lisäksi valittiin Kypärävaaran maalialueelta (kuva 18) yksi ja Kiviselän taisteluampuma-alueelta kaksi karttaan merkittyä lähdettä pohjaveden laadun selvittämiseksi. Näytteenottopisteet kuvauksineen on esitetty taulukossa 6. Kuva 18. Kypärävaaran maalialue

36 32 Taulukko 6. Näytteenottopisteet Tutkimuspiste Tavoite Analyysit Kierijoki Köngasvuoman maalialueen Metallit, räjähdeaineet vesistövaikutukset Kalliojoki Ampuma- ja harjoitusalueen keskiosan Metallit, räjähdeaineet vaikutukset vedenlaatuun Kiviselän TST alue, Lähde Kiviselän taistelualueen vaikutus Metallit, räjähdeaineet 1 ja 2 pohjaveteen Ryymäysvaara TSTalue, TST-alueen vaikutus Kiviojan ve- Metallit, räjähdeaineet Kivioja denlaatuun Kypärävaaran maalialue, nimetön lampi ja lähde Kypärävaaran maalialueen vaikutus pintaveteen ja pohjaveteen Metallit, räjähdeaineet Niemimaa, Ylinaarma ja Ylinaarman lammit, lampien välinen kapeikko Syvälammin maalialueen nimetön lampi Oksavaaran räjäytysalue, Rättioja ja Oksalampeen laskeva oja Syyrakin ja Pärin TSTalueet, Vianjoki Niemimaan maalialueen vaikutus pintaveteen Syvälammin maalialueen vaikutus pintaveteen Oksavaaran räjäytysalueen vaikutus pintaveteen TST-alueiden vaikutus Vianjokeen ja sen kautta Enijärven vedenlaatuun Metallit, räjähdeaineet Metallit, räjähdeaineet Metallit, räjähdeaineet Metallit, räjähdeaineet 8.12 Näytetulokset Raskasmetallien pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä luontaisella tasolla. Kohonneita raskasmetallipitoisuuksia ei tutkittujen aineiden osalta havaittu. Pintavesinäytteissä ei todettu merkkejä räjähdeaineista tai niiden hajoamistuotteista. Sen sijaan sekä Kiviselän että Kypärävaaran lähteissä havaittiin merkkejä räjähdeaineista. Todetut pitoisuudet olivat alhaisia, joitakin mikrogrammoja eli gramman miljoonasosia litrassa Vaikutukset Koska pintavesissä ei havaittu merkkejä ampumatoiminnan ainejäämistä, on oletettavaa, että toiminnalla ei ole tutkituin osin vaikutuksia alueen pintaveden laatuun tai vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Maalialueilla on havaittu viitteitä siitä, että räjähdeainejäämiä kulkeutuu pohjaveteen. Maalialueet eivät sijaitse pohjavesialueilla, eikä maalialueiden pohjavettä käytetä talousvetenä. Niinpä alueen käyttäjien altistuminen räjähdeainejäämille onkin merkityksettömän vähäistä. Mikko Ylinampan mukaan (suullinen tiedonanto ) poromiehet ottavat alueen porokämppien lähellä käyttövettä alueen puroista ja lähteistä. Lisäksi on mahdollista, että eläimet ajoittain juovat lähteistä vettä ja saattavat altistua räjähdejäämille. Vedessä todetut yhdisteet eivät ole akuutisti myrkyllisiä eivätkä kerry merkittävästi elimistöön, joten veden satunnaisen käytön juomavetenä ei todetuilla alhaisilla räjähdepitoisuuksilla arvioida aiheuttavan terveyshaittaa ihmisille eikä ympäristölle. Altistusta ei ole osoitettu eikä mahdollisen altistuksen suuruutta ole pystytty tarkemmin arvioimaan käytettävissä olevilla tiedoilla.

37 33 9. YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTI Tässä ympäristöselvityksessä pyrittiin kartoittamaan Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen toimintojen mahdollisia ympäristövaikutuksia. Kartoituksen avulla on pyritty tunnistamaan ne toiminnot, joiden mahdollisia vaikutuksia ympäristöön tulisi selvittää tarkemmin sekä tunnistaa muita alueen seurantatarpeita. Toiminnan mahdollisten ympäristövaikutusten selvittämiseksi kartoitetaan päästölähteet (melu, pöly tai haitta-aine), päästön kulkeutumisreitit ja mahdolliset altistujat. Vaikutus on mahdollinen vain, jos on olemassa päästö, kulkeutumisreitti ja altistuja. Esimerkiksi melun kohdalla päästö on ääntä, jonka altistuja kokee häiritsevänä. Koska melu on häiritsevää, se voi vaikuttaa ihmisen keskittymiseen, mielialaan jne. Kaikki ääni ei kuitenkaan ole melua. Toiminnasta aiheutuva kova ääni ei välttämättä ole melua, jos kukaan ei ole kuulemassa sitä. Toisin sanoen vaikutusten aiheutumiseksi täytyy päästölle altistua eli äänellä pitää olla kuulijoita. Altistumisen selvittämiseksi arvioidaan mitkä ovat mahdolliset haitallisten aineiden tai äänien päästölähteet, niiden kulkeutumisreitit ja niiden altistujat. Altistuminen ja sen merkittävyys riippuu mm. altistuksen kestosta, toistuvuudesta ja määrästä. Taulukkoon 7 on koottu alueen toiminnot ja arviot niiden päästöistä, kulkeutumisreiteistä sekä altistujista. Päästö-reittialtistujayhteyden avulla on arvioitu mahdollisia toimenpiteitä seuraavasti: Mikäli toiminnolle löytyy päästö-reitti-altistujakokonaisuus (taulukossa merkintä x, 1 tai 2), voi jatkotoimenpiteenä olla altistuksen merkittävyyden arviointi (esim. meluselvitys) tai altistuksen rajoittaminen. Mikäli toiminnon päästöä, kulkeutumisreittiä tai altistujaa ei tiedetä (taulukossa merkintä?), voi jatkotoimenpiteenä olla esim. tutkimukset tai lisäselvitykset. Mikäli toiminnolle ei ole päästöä, kulkeutumisreittiä tai altistujaa eli päästö-reittialtistujakokonaisuus ei täyty on taulukossa merkintä 0 ja toiminnolla ei katsota olevan vaikutuksia eikä jatkotoimille ole tarvetta. Taulukko 7. Toimintojen riskiluokitus ja tutkimustarpeen arviointi. Vaikutukset Toiminnot Haitta-aineet Maaperän muokkautuminen Maaperä Pohjavesi Pintavesi Melu Ilma Maalialueet x x x/? 0/? 2 1 Toimenpiteet Muokkautumisen Tiedotus, merkittävyyden Maaperänäytteet, Lähdekartoitus, Harkitaan käyttöaikarajoitukset selvitys, sirpalekartoitus seuranta lisänäytteitä luontoinventointi - Oksavaaran räjäytysalue 0 x? Toimenpiteet - Maaperänäytteet Lähdekartoitus, seuranta Tuliasemat 0 x? Toimenpiteet - Maaperänäytteet Lähdekartoitus, seuranta - Tiedotus, käyttöaikarajoitukset Leirialueet Toimenpiteet Kohdistuspaikat 0 x?? 2 1 Toimenpiteet - Maaperänäytteet Lähdekartoitus, seuranta Kartoitus ja tutkimus Tiedotus, käyttöaikarajoitukset 0 = ei merkittäviä kuormitusta 1 = lievä kuormitus, toimenpiteenä esim. seuranta 2 = merkittävä kuormitus, toimenpiteenä suojaustoimet ja/tai rajoitukset x = kuormitus olemassa, merkittävyys selvitetään tutkimuksin? = kuormitus on mahdollinen, vaikutuksen todentaminen ja tutkimustarpeen toteaminen vaatii lisäselvityksiä - -

38 34 Maalialueina käytetyillä alueilla on mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Maalialueiden maaperään jää ammuksista räjähdejäämiä ja sirpaleita eli metallijäämiä. Sirpaleiden mahdollisesti aiheuttamaa fyysistä haittaa alueen eläimistölle ei ole selvitetty. Maalialueilta ei vaikuta kulkeutuvan metalleja alueen pohja- ja pintavesiin, joten sirpaleiden aiheuttama mahdollinen haitta on lähinnä fysikaalinen ts. eläin tai ihminen voi loukata itsensä terävästä sirpaleesta. Lisäksi maalialueilla ammusten iskeytyessä maahan, maaperä muokkautuu. Usein käytetyillä alueilla maaperä onkin kasvillisuudeltaan ympäröivää aluetta karumpaa. Maaperän muokkautuminen voi luoda tietyntyyppistä kasvillisuutta suosivat olosuhteet. Maalialueille jää sirpaleiden lisäksi räjähdeainejäämiä (mm. TNT, RDX, HMX ja näiden hajoamistuotteet). Eläimet sekä marjastajat voivat altistua räjähdeaineille mm. syömällä maalialueelta kasveja, joille on päätynyt räjähdeainelaskeumaa. Etenkin marjastajien on syytä pestä/huuhdella marjat ennen niiden syömistä, jos ne on kerätty maalialueelta tai sen välittömästä läheisyydestä. Eläinten altistusta räjähdeaineille ei ole selvitetty, joten eläinten mahdollisen altistuksen merkittävyyttä ei voida tässä yhteydessä arvioida. Myös sitä, missä määrin ihmiset saattavat altistua räjähdeaineille syömällä alueen marjoja, ei ole arvioitu. Räjähdeaineet eivät kerry elimistöön, joten mahdolliset haittavaikutukset eivät rikastu ravintoketjussa. Kuva 19. Kiviselän maalialuetta Räjähdeainejäämiä ei todettu pintavesissä, mutta maalialueiden pohjavesistä niitä todettiin. Räjähdejäämät voivat näin ollen jossakin määrin kulkeutua pohjaveden mukana maalialueiden ulkopuolelle. Myös eläimet voivat altistua lähteiden vettä juomalla. Maalialueilla ei ole luokiteltuja veden hankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita, joten ihmisten laajamittainen altistuminen ei ole mahdollista. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi poromiehet ja varusmiehet saattavat käyttää alueen lähde- ja purovesiä juomavetenä ja siten voivat lyhytkestoisesti altistua räjähdejäämille. Nyt todetut pitoisuudet eivät juomavedessä aiheuta terveyshaittaa. Tuliasemien vaikutukset alueen ympäristöön ovat arvioinnin perusteella vähäiset. Tuliasemilla maaperä kuluu ja tuliaseman edustan maaperään voi jäädä jonkin verran ruuteja. Ruutijäämien määrää tuliasemien maaperästä tai pohjavedestä ei ole selvitetty. Oksavaaran räjäytysalueen vaikutukset ympäristöön ovat arvioinnin perusteella vähäiset. Haittaaineita voi jonkin verran jäädä maaperään ja päätyä pohjaveteen. Haitta-aineiden määrää maaperässä tai pohjavedessä ei ole selvitetty. Leirialueilla ei ole arvioinnin perusteella merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vähäistä maaperän muokkautumista voi esiintyä. Kohdistuspaikkojen ympäristövaikutukset vaativat arvioinnin perusteella lisäselvityksiä. Maaperään sekä pohja- ja pintaveteen voi kohdistua vaikutuksia.

39 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ampuma- ja harjoitusalueen ympäristökuormituksesta on vähän tutkittua tietoa. Tiedon keräämiseksi olisi alueelle laadittava ympäristön tarkkailuohjelma. Ohjelmassa esitettäisiin esimerkiksi pohjaveden, pintaveden ja maaperän kuormituksen selvittämiseksi näytteenotto menetelmät, - pisteet ja näytteenotto tiheys. Tarkkailuun liitetään käytönseurannan kautta saatava kuormitustieto, jolloin alueen kokonaiskuormituksesta ja ampumatoiminnan painopistealueista saatavalla tiedolla voidaan kehittää kokonaisvaltaista ympäristötarkkailua. Yleisesti voidaan todeta, että ampuma- ja harjoitusalueen tunnistettavin päästö on melu. Alueen melutasoista on tehty selvityksiä ja mallinnuksia. Meluvaikutusten hallinnassa käytettyjä keinoja ovat tiedotus ja käyttöaikojen säätely. Muita keinoja melualtistuksen pienentämiseksi selvitetään. Maaperään jää haitta-aineita ja sirpaleita maalialueella ja taisteluampuma-alueilla. Maaperätutkimuksia olisi syytä tehdä sirpaleiden kuormituksen ja niiden vaikutuksen selvittämiseksi maalialueella. Taisteluampuma-alueiden sinkoampumapaikoilla, joissa voidaan ampua taistelulaukauksia, olisi tutkittava maaperän tila. Maalialueella maaperä muokkautuu ja kasvillisuus on yleensä ympäristöään karumpaa. Tämä voi myös suosia tietyntyyppisen kasvillisuuden esiintymistä. Maaperän muokkautumisen vaikutuksia voidaan selvittää esim. kasvillisuus kartoituksella ja kasvilaji seurannalla. Pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia todettiin maalialueella sijaitsevissa lähteissä. Ampuma- ja harjoitusalueen lähteet ja purot joita mahdollisesti käytetään esim. poromiesten toimesta, olisi syytä kartoittaa ja tarvittaessa seurata veden laatua. Leirialueiden käyttövedestä suositellaan tutkittavaksi räjähdeaineet, normaalin vedenlaadun seurannan lisäksi, niiltä alueilta joilta vesi otetaan leirialueen pohjavedenottamolta. Lisäksi olisi alueella tehtävä kaivokartoitus käyttökuntoisten kaivojen selvittämiseksi sekä niiden veden laadun tutkimiseksi. Pintavesinäytteissä ei todettu haitta-aineita. Maalialueen näytteet otettiin suurimman kuormituksen alueilta, mutta alueen laajuudesta johtuen joitakin lisänäytteitä ja säännönmukaista tarkkailua voidaan harkita. Kohdistuspaikkojen pintavesivaikutusten mahdollisuus tulee selvittää kartoittamalla lähistön pintavedet ja ottamalla tarvittaessa näytteitä. Lisäksi kohdistuspaikkojen pohjavesivaikutusten selvittämiseksi olisi kohdistuspaikkojen läheisyyteen asennettava pohjaveden havaintoputkia. Lahdessa 11. päivänä tammikuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Mikael Takala projektipäällikkö Jenni Takala maaperägeologi

40 36 Lähdeluettelo 1. Jääkäriprikaati. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue, Johtosääntö. Oulu : Pohjois-Suomen sotilaslääni, Kiemumki. U., et. al. Naarma-Rovajärven alue-ekologinen suunnitelma. Helsinki : Metsähallitus, Maa ja Vesi Oy. Rovajärven ampuma-alueen maankäyttösuunnitelma: Suunnitelma selostus. Vantaa : Puolustushallinnnon rakennuslaitos, Helle. T., et. al. Poronhoito sotaharjoitusalueella- tapaustutkimus Rovajärveltä. Vantaa : Metsäntutkimuslaitos, Insinööritoimisto Akukon Oy. Rovajärven ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. Helsinki : Puolustusvoimat, Pääesikunta, Logistiikkaosasto, M., Svanström T. ja Takala. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysten ja maaperänäytteenoton ohjeistus. s.l. : Puolustusvoimat, Lahti.T., et. al. Ammuntojen ja räjäytysten aiheuttaman tärinän arviointi. s.l. : Puolustusvoimat, 2011 (luonnos).

41 ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE ² km

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen laajennushankkeen

Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen laajennushankkeen Päiväys Datum Dnro Dnr 4.4.2008 KAI-2006-Y-209 Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta PL 119 90101 Oulu Viite / Hänvisning Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n aloitteet ja kirjelmät (29.11.2006, 28.12.2006, 16.1.2007,

Lisätiedot

Melun seurantamittaukset 2011

Melun seurantamittaukset 2011 113002-1 Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue Melun seurantamittaukset 2011 Timo Markula Liisa Kilpi Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2011 113002-1 1(7) DI Timo Markula, DI Liisa Kilpi 2.8.2011 Vuosangan

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet: Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 8A1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 1 YLEISTÄ Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

1.1. Vastaus 1 (12) Melualueet ja rakentamisen rajoittaminen

1.1. Vastaus 1 (12) Melualueet ja rakentamisen rajoittaminen Vastaus 1 (12) Pääesikunta Logistiikkaosasto PELOGOS PL 919 00131 HELSINKI 1. PELOGOS:n pyyntö AG1669/25.1.201 0 "Pro Rovajärvi ry:n kirje koskien Rovajärven ampuma- ja harjoitusaluetta ja alueella harjoitettavaa

Lisätiedot

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Siviiliseurojen ja -ampujien käytössä ovat seuraavat ampumaradat ja -paikat:

Siviiliseurojen ja -ampujien käytössä ovat seuraavat ampumaradat ja -paikat: SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 HIUKKAVAARAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEEN JOHTOSUHTEET JA YHTEISTOIMINTA... 3 3 AMPUMARADAT JA -PAIKAT JA NIILLÄ SALLITUT AMMUNNAT SEKÄ PAIKALLA OLEVAT AMPUMARATALAITTEET...

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010 Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.2010 Petroskoi Vuoden 2008 tulokset Selvitettiin kiinteistöjen vedenhankintaa, käymälöiden

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

23.6.2010 saapunut kirjelmä liittyen ampumaradan käytön kieltämiseen ulkopuolisilta

23.6.2010 saapunut kirjelmä liittyen ampumaradan käytön kieltämiseen ulkopuolisilta Hallintopakkopäätös UUDELY/736/07.00/2010 20.12.2010 ASIA VIREILLEPANIJA VELVOITETTAVA Ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla annettu päätös Thor Lindroos, Helsinki Kaartin Jääkärirykmentti HAKEMUS/VIREILLETULO

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013

Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Messukeskus 8.3.2013 Jari Panhelainen Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöt - 2012 N. 11 000 rakennusta N. 6,5 milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 4,7

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot