Y H T E I S K U N T A A P A L V E L E V A E R I K O I S L E H T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Y H T E I S K U N T A A P A L V E L E V A E R I K O I S L E H T I"

Transkriptio

1 Y H T E I S K U N T A A P A L V E L E V A E R I K O I S L E H T I Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys marraskuu 2008 Nro 3/2008 Päiväkummun lastenkoti juhli 50 vuotta lasten asialla Hämeenkoskella sijaitseva Päiväkummun lastenkoti juhli toukokuussa 50-vuotista toimintaansa. Entinen pappila lisärakennuksineen on tarjonnut vuosikymmenten varrella kodin monelle romanilapselle. Muistan täältä lämpimiä kesäpäiviä ja turvallisen tunteen, että minusta pidetään huolta, kuvaili Päiväkummun entinen asukas Jeppe isberg lapsuusvuosiaan lastenkodissa, jossa siihen aikaan pidettiin vielä kotieläimiä. Muistojen lisäksi lastenkodin vanha puurakennus oli juhlapäivänä täynnä puheensorinaa, kahvin tuoksua, iloisia jälleennäkemisiä ja musiikkia. Romano Mission ylläpitämässä Päiväkummun lastenkodissa asuu tällä hetkellä 16 lasta. Kasvatustyö jatkuu edelleen. Juhlista enemmän sivuilla 8-9.

2 2 ROMANO BOODOS 3/2008 ROMANO BOODOS 3/ Romano Missio ry. vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLiTuS 2008 Leena Rauhala Jeppe isberg unto Jääpuro Brita Lamberg Pekka Lampinen väinö Lindberg Tina Mäkelä Lauri uljas Sami valentin Päivi Rask-Helin puheenjohtaja, kansanedustaja yrittäjä yhdyshenkilö ylitarkastaja ylitarkastaja sosiaalineuvos projektijohtaja lehtori evankelista romanikulttuuriohjaaja (varajäsen) Mertsi Mikael Hagert (vas.), Tenho Nikkinen, Inga Angersaari ja Mertsi Robert Hagert ovat perustaneet kotikaupunkiinsa Kuopioon romaninuorten työryhmän. Opetuksen ja oppimisen juhlaa Syksyn alku on koululaisille ja opettajille eräänlainen vuodenvaihde, sillä siitä alkaa aina uusi lukuvuosi. Jokainen lapsi on tärkeä, kasvava taimi, jonka on tultava kuulluksi ja nähdyksi opetuksessa ja kasvatuksessa. Siksi suuret luokkakoot ovat huolestuttava piirre koulumaailmassa. Kaikkien oppilaiden olisi saatava riittävästi aikaa oppimiseen ja opettajien aikaa ohjaamiseen ja opettamiseen, mutta luokkien XL-koko ei tätä pyrkimystä tue. Suomessa ei tällä hetkellä ole opetusryhmän koosta säädöksiä, vaikka syytä kyllä olisi. Koulutuksen arviointineuvoston raportin mukaan 25 oppilasta suuremmat ryhmät ovat pedagoginen ongelma, johon pitäisi puuttua. Opettajien arvioiden mukaan maksimimäärä oppilaita saisi alaluokilla olla korkeintaan 18, yläluokilla 24 ja työtunneilla 16, jotta opettaminen ja oppiminen olisi tehokasta ja kaikki oppilaat huomioivaa. Todellisuus on kuitenkin se, että jopa 30 oppilaan ryhmät ovat tavallisia. Koulun tehtävä on paitsi opettaa tietoja ja taitoja, myös toimia vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina. Pääasiallinen kasvatusvastuu on kuitenkin vanhemmilla. Lapsuuden yli ei voi kävellä. Siksi kasvatustavoitteet on laadittava yhdessä, ja kasvatusvastuu sekä kotona että kouluissa otettava vakavasti. Hyvän kasvatuksen tuloksena lapsemme kasvavat henkisesti tasapainoisiksi ja onnellisiksi yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, jotka löytävät paikkansa työelämässä ja muiden haasteiden edessä. Hyvän peruskoulutuksen jälkeen tarvitaan ammatillista koulutusta, koska työelämän vaatimukset kasvavat koko ajan. Koulutus antaa välineitä selviämiseen muutostilanteissa, itsenäiseen ajatteluun, rohkeuteen tehdä oikeita valintoja sekä nöyryyttä vastaanottaa palautetta. Vuodelle 2009 valtiovarainminis- teriö on esittänyt perusopetuksen laadun kehittämiseen 20 miljoonaa euroa lisärahaa mm. opetusryhmien kokojen pienentämiseen sekä tuki- ja erityisopetukseen. Työvoiman kohtaanto-ongelman purkamiseen on tulossa 15 miljoonaa euroa lisää. Se on tarkoitus käyttää nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä saada lisää ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja ja maahanmuuttajien ammatillista koulutusta. Pientä lisärahaa on tulossa myös oppisopimuskoulutukseen. Nämä lisärahat ovat budjetissa oikea suunta, jos niitä vain käytetään tarkoituksensa mukaisesti ja koulutuksen tasa-arvoisuuden lisäämiseksi. Suomessa on ilmainen ja erittäin tasokas koulutus. Jokaisella on tasapuolinen mahdollisuus hyötyä tästä koulutuksesta ja luoda sitä kautta itselleen hyvän elämän puitteet. Vanhempanakaan ei ole myöhäistä aloittaa kouluttautuminen, aikuisena opiskelu on jopa erittäin palkitsevaa. On kuitenkin tärkeää, että jokainen nuori kouluttautuu, koska vanhempana opiskelun aloittaminen voi olla käytännön syistä erittäin hankalaa. Monet romanijärjestöt tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten asioissa, mm. lastensuojelutyössä, lisäämällä kulttuuritietoa kouluissa, saamalla romanikoulunkäyntiavustajia luokkiin jne. Tässä tärkeässä työssä Romano Missiokin haluaa kantaa kortensa kekoon. Nauti ystävistäsi, perheestäsi ja suvustasi. Katsele ihmetellen syksyistä luontoa, auringonpaistetta ja sateisia päiviä. Elämä on tarkoitettu elettäväksi. Elä ja anna kiireen mennä. Sinulla on vain yksi elämä. Elä sitä täysillä jo maan päällä, sillä se on Jumalan lahja sinulle! Siunattua syksyä! Leena rauhala KESKuSTOiMiSTO Tuula Åkerlund Timo Jokela Mervi Pamukci Tuula Nyman SOSiAALi- JA DiAKONiATYÖ Tuula Nyman Ella Bollström PERHETYÖPROJEKTi (09) , GSM toiminnanjohtaja talouspäällikko toimistosihteeri sosiaaliohjaaja sosiaaliohjaaja puh. (09) , GSM , Kenttätyöntekijä PÄivÄKuMMuN LASTENKOTi Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) Johtaja Helge Haapakoski, puh. (03) Sähköpostiosoite: KOTiMÄEN PiENRYHMÄKOTi Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) Fax. (09) vastaava ohjaaja Auvo vainikainen Sähköpostiosoite: ROMANiNuORTEN OPiNTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto tässä NumeRossa vireä Kuopion romaninuorten työryhmä 3 Evankeliumia muslimeille 4 Romanipoliittinen ohjelma tarvitaan 5 Jasmin sai eväät elämään isovanhemmiltaan 5 Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma 6 Ennakkoluulot, syrjintä ja rasismi 6 Lapsille turvallinen elämä 7 uusia nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia 7 Päiväkummun 50-vuotisjuhla 8 Mitä romanilapset ajattelevat hyvinvoinnistaan? 10 Koulutiellä 11 Sanojen valta 11 Yhteistyö on kansalaisjärjestöjen perusolemus 12 Ai tää lastenkodin lapsi - selvitystyö valmistunut 12 Sukellus romanikulttuuriin 13 Romanilasten perusopetuksen avustusta 13 Romanivanhukset tarvitsevat tietoa tukipalveluista 14 Toiminnanjohtajan palsta 15 Juhlaa ja arjen aherrusta 15 Elämä on jatkuvaa oppimista 15 Räkli Mustalaislähetyksestä 16 Vireä Kuopion romaninuorten työryhmä Kauniina kevätaamuna joukko kuopiolaisia romaninuoria kokoontuu yhteen. He eivät ole mikä tahansa joukko. He ovat perustaneet kotikaupunkiinsa romaninuorten työryhmän. Tämänkaltainen romaninuorten järjestäytyminen Kuopiossa heijastaa aktiivista ilmapiirin vaikutusta ja vastuun ottamista. Kyseessä on todennäköisesti ensimmäinen romaninuorten työryhmä, joka toimii Kuopiossa. Viikoittain kokoontuvaan työryhmään kuuluu Tenho Nikkinen, Mertsi Mikael Hagert, Mertsi Robert Hagert ja Inga Angersaari. Työryhmän työskentely alkoi molempien Mertsien ja Tenhon huolestumisesta, kun he katsoivat nuoria, joilla puuttuu tuki, rohkaisu ja kannustus. Monilla saattaa olla avoimia kysymyksiä koulutuksesta, työpaikan saamisesta, oman elämän hallinnasta ja vanhemmuudesta. Romaniperheet ovat kiinni kiireisessä arjessa. Lapset kaipaavat turvallisia aikuismalleja, jotka tulevat vanhempien tueksi esimerkiksi harrastusten kautta. Työryhmä ei halua unohtaa ikäihmisiäkään, romanikulttuurin aarteita, vaan yrittää saada esille myös heidän toiveensa ja tarpeensa. Usein ihminen on yksin omien kysymyksiensä kanssa. Monet asiat helpottuvat, kun on joku, jonka kanssa voi jakaa murheensa ja ongelmansa. Läpileikkaavana periaatteena on tunnistaa tuen tarve ja puuttua niihin välittömästi. Työryhmä tarjoaa räätälöidysti apua koulutuspolkujen etsijöille. Yhdessä on yksilön helpompaa etsiä elämäntilanteeseen sopiva ala ja polku. Numero 4/2008 ilmestyy joulukuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry Kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy Päätoimittaja: Tuula Åkerlund Toimitussihteeri: Paula Huhtala/ Kotimaa-Yhtiöt Oy Lehden ulkoasu: valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy Haaveena oma yhdistys ja romanikulttuurin keskus Työryhmän haaveena on perustaa oma yhdistys ja romanikulttuurin keskus Kuopioon. Monikulttuuriset keskukset eivät huomioi romaneita ja siksi ne koetaan usein vieraiksi. Niille suunnatut projektirahoitukset on suunnattu uusille vähemmistöille, maahanmuuttajille. Julkinen sektori ei aina vastaa romanien tuen tarpeeseen. Sillä ei ole resursseja etsiä ihmisiä, jotka jäävät sivuun. Romanit kaipaavat pysyvää paikkaa, johon voisi tulla keskustelemaan ja osallistumaan, saamaan asiointi- ja tukipalvelua, neuvontaa sekä vertaistukea. Keskus voisi toimia kulttuuritilaisuuksien, kuten musiikki-, näyttely- ja teatteritilana. Lapset voisivat käyttää sitä harraste- ja kokoontumistilana, jossa voisi tutustua ja ylläpitää omaa kulttuuria ja kieltä. Suomessa romanilapsilla ei ole omaa Toimitusneuvosto: Henry Hedman, Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström. Tilaus- ja ilmoitushinnat: vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ilmoitushinta 1 euro/pmm Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Riihimäki ääntä, joka olisi kuultavissa. Sitä ei ole pidetty kuulemisen arvoisena. Keskus tarjoaisi väyliä saada oma ääni kuultavaksi eriikäisille. Keskuksen toiminnan tarkoitus on yhteisöllisyyden vahvistaminen ja hyvinvointia edistävän verkoston luominen. Pääväestölle tässä on kysymys resursseista, romaneille se on kysymys omasta identiteetistä, kielestä ja kulttuurista. Monet lait, kuten Suomen perustuslaki, takaa romaneille oikeuden kehittää ja ylläpitää omaa kieltään. Samassa laissa on myös syrjinnän kielto. Laki ei anna meidän kenenkään olla toimettomana, vaan suuri vastuu lain toteutumisesta on aikuisilla ja erityisesti virkamiehillä, jotka toteuttavat lakia omassa työssään. Romanilasten ja -nuorten ongelmat tulevat esille lapsija nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa Osa työryhmän jäsenistä on iloinnut lukiessaan sitä. He toivovat, että tulevaisuudessa romanilasten asiat saisivat selkeästi enemmän kehittämisohjelmassa osakseen korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Paikallisissa lapsi- ja nuorisopoliittisissa ohjelmissa romanilapsia ei huomioida erikseen, vaan heidän ongelmansa jäävät ilman huomiota ja korjaavia toimenpiteitä. Työryhmän haasteet ovat laajat. Ymmärrämme, että avain ei ole pelkästään meidän hallussamme. Haluamme luoda tulevaisuudessa yhteyden eri viranomaisten, järjestöjen ja toimijoiden välille. Työryhmän motto on, että jokaisen lapsen etu on yhteiskunnan etu. Romanilapsiin ja nuoriin satsaaminen säästää yhteiskunnan voimavaroja ja resursseja aivan samoin kuin kenen muunkin lapsen kohdalla. Tulevaisuus velvoittaa, tämä päivä ratkaisee. Lähde: Lasten oikeuksien sopimus LaPsi - Ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Tilaukset ja osoitteenmuutokset: vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Mervi Pamukcin sähköposti: internet: issn

3 ROMANO BOODOS 3/2008 ROMANO BOODOS 3/2008 Evankeliumia muslimeille Suomalaisten romaninuorten joukko oli kesällä Espanjassa jakamassa evankeliumipaketteja muslimeille, jotka olivat menossa lomalle Afrikkaan. Matka oli vaikuttava. Mukana ollut Jani Lindroos kirjoittaa kokemuksistaan. Olimme kesällä vajaat kolme viikkoa Etelä- Espanjassa jakamassa evankeliumipaketteja, jotka sisälsivät Uuden testamentin lisäksi muita kirjoja, kasetin ja DVD-levyn ranskaksi ja arabiaksi. Huhtikuussa ennen lähtöä olimme Fidan koulutuksessa. Oikea tiimi saatiin kootuksi eri vaiheiden jälkeen. Opettelimme arabian kieltä ja tärkeitä asioita muslimien elämästä. Meitä lähti kymmenen nuorta matkalle kesäkuussa. Asuimme Fuengirolassa lähetystyökeskuksessa Manoksella. Aloitimme päivämme ylistyksellä, rukouksella ja raamattutunnilla. Kohderyhmänä Afrikkaan matkaavat Kesä-heinäkuun vaihteessa Euroopasta matkustaa lomalle Pohjois-Afrikkaan paljon muslimeja. Espanjassa he pysähtyvät ostaakseen matkalipun rajan yli. Siellä meidän kolmen, neljän hengen ryhmämme olivat kohtaamassa heitä: yksi ryhmä huoltoasemalla, toinen satamassa ja kolmas kaupungin keskustassa. Monet muslimit ottivat paketin vastaan mielellään ja näyttivät kunnioituksensa meitä kohtaan, koska olimme liikkeellä kristinuskon puolesta. Paljon oli myös niitä, jotka heti työnsivät paketin pois tai ottivat ja heittivät sen roskiin. Näissä tilanteissa meitä vahvisti paikallisten lähettien kannustus: Tämä Sana kestää sen, että sitä potkitaan ja heitetään... Tämä Sana tuli ihmiseksi maan päälle ja sitä heiteltiin ja häväistiin. Hän, Jeesus kesti sen ja voitti kaiken. Satoja paketteja saatiin rukoillen jaettua. Uskomme, että saimme olla mukana raivaamassa tällä pellolla, jossa vielä saadaan runsaammin niittää. Poikkeuksellisesti menimme myös markkinoille aivan moskeijan viereen. Siellä kohtasin todella vakaan ja viisaantuntuisen muslimimiehen, joka ymmärtääkseni toimi aktiivisesti moskeijassa. Hän sanoi, että Näin hauskaa ja ennen kaikkea siunattua aikaa emme ole kokeneet elämässämme, iloitsivat useimmat Espanjassa aktiomatkalla mukana olleet romaninuoret. Jeesuksen kanssa on turvallista ja siunattua. hänen uskonsa kestää tämän paketin tutkimisen ja lupasi Allahin edessä tutkia huolella sitä. Hän vakuutti tietävänsä totuuden Jeesuksen asemasta profeettana eikä tällainen sanoma Jeesuksesta Jumalan Poikana ja tienä elämään horjuta hänen uskoaan. Me rukoilimme ja paastosimme hänenkin puolestaan, että sanoma Kristuksesta saisi aikaan ihmeellisen vallankumouksen hänen elämässään. Kun yksi pääsee totuuteen, siunaus leviää. Rukouspyyntöjä Suomeen Vapaa aikaa meillä myös oli riittävästi. Lämmintä riitti jokaisella päivälle keskimäärin 35 astetta. Kiersimme tutustumassa Malagaan ja Marbellaan. Matkan varrella lähetimme Suomeen rukouspyyntöjä, sillä jouduimme kohtaamaan myös konkreettisia vihollisen hyökkäyksiä. Mieleen jäi Viljo R. Koiviston vastaus: Selvästi Herra on teidän kanssanne, kun vihollinen noin hyökkää, ei hätää. Pelko kuitenkaan ei saanut haltuunsa meitä. Rukous oli alue, josta monet sanoivat oppineensa paljon. Hengellinen todellisuus puhutteli meitä. Kiitämme Jumalaa, että aktio sai monen elämässä aikaan todellista muutosta. Matka ei kuitenkaan ollut aivan ongelmaton. Vaikeuksia riitti ja järjestelyissä tarvittiin paljon kärsivällisyyttä - myös toinen toisemmekin kanssa. Haluamme kertoa, mitä Jumala pääsi vaikuttamaan meidän nuorten elämässä tällä matkalla. Näin hauskaa ja ennen kaikkea siunattua aikaa emme ole kokeneet elämässämme, iloitsivat useimmat meistä paluumatkalla. Jeesuksen kanssa on turvallista ja siunattua. Aktiomatka ylitti odotuksemme kaikin puolin. Jumalan siunaus siivitti todella matkaamme. Tiia Lindeman, Tino Blomerus ja Jari Zitron olivat Etelä-Espanjassa kesällä jakamassa evankeliumipaketteja Afrikkaan palaaville muslimeille. Tiia Lindeman, Salo: Minulla oli halu kohdata ja oppia tuntemaan Jumalaa. Se sai minut liikkeelle ja vastaamaan aktiokutsuun. Myös lähetystyö muslimien parissa kiinnosti. Aktiomatkalta hain vahvistusta evankeliumityöhön ja palvelemiseen.. En halua jäädä paikoilleni. Tiedän että löydän oman paikkani Jumalan valtakunnan työssä. Aktioviikot ylittivät täysin odotukseni. Kiitän Jumalaa siitä, että matka toteutui. Opin matkalla paljon Jumalasta, itsestäni ja Aktiotoimintaan? Haastan sinua, nuori, lähtemään liikkeelle myös aktiotoimintaan. Jos koet, että ehkä sinunkin pitäisi lähteä tuollaiselle matkalle, ota yhteyttä. Usko, että se on sinullekin mahdollista. Jos Herra suo, jatkossakin Näin sen koimme muista ihmisistä. Raamattu pääsi aukeamaan minulle syvemmin. Pakettien jakaminen jännitti, mutta oli hienoa tehdä sitä. Rukous muslimien puolesta oli sydämen asiana siellä ja jatkukoon se täälläkin. Matkasta jäi todella hyvä mieli. Nuoret, antakaa Jumalan johdattaa elämäänne ja lähtekää mukaan tällaisille matkoille ennen kaikkea seurakuntienne keskelle. aktiomatkoja on edessä. Fidan nuorten internet-sivuilla (www. fida.fi) voit myös tutustua aktioihin ympäri maailmaa. Aktiomatkan mahdollistivat Fida, Elämä ja Valo ry sekä Romano Missio ry. Jani Lindroos ja aktiolaiset Tino Blomerus, Salo: Jumalan sanan toteuttaminen omassa elämässäni sai minut lähtemään aktiomatkalle. Mar.16:15: Ja hän sanoi heille: Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Matka oli elämäni paras kokemus pelastuksen jälkeen. Sain kokea voimakkaasti Herran huolenpitoa ja Hänen läsnäoloa. Aktio sai aikaan minussa näkyä Herran työstä ja kaipuuta lähetystyöhön. Olisin mielelläni jäänyt Espanjaan tai lähtenyt heti takaisin sinne. Mieleeni jäi hyvin syvästi eräs muslimi, jonka tapasin jakaessamme paketteja. Keskustelin hänen kanssaan. Koin voimakkaan Pyhän Hengen läsnäolon, joka sulatti sen miehen sydämen vastaanottamaan ojentamani paketin iloisena. En unohda miehen kasvojen ilmettä ja silmien loistoa. Suosittelen lämpimästi aktioon lähtemistä. Ette tule pettymään. Luk.11:28: Mutta hän sanoi: Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat. Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Haavisto: ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA TARVITAAN Uuden romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) työ on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Romaniasiat ovat olleet monesta syystä paljon julkisessa keskustelussa: eniten huomiota ovat saaneet Romaniasta tulleet kerjäläiset ja väistämisvelvollisuuteen liittyvät epäkohdat. Näiden keskustelujen alle jää helposti se kaikkein tärkein kysymys: miten romanien oikeudet Suomessa ovat toteutuneet? Mitä on vielä tehtävä jotta kaikki Suomen kansalaiset olisivat yhdenvertaisia? Itse pidän kaikkein tärkeimpänä asiana romanikulttuurin arvostuksen nostamista, ja se liittyy läheisesti romanien heikkoon koulutilanteeseen. YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti moittinut Suomea siitä, että oikeus koulunkäyntiin ei romanilasten kohdalla toteudu täysimääräisesti. Viidesosa romaninuorista keskeyttää peruskoulun. Vaikka pääväestöön kuuluvista lähes kaikki lapset käyvät esikoulun, romanilapsista sinne menee vain murto-osa. Romaniperheet eivät myöskään pidä lapsiaan päiväkodissa. Kouluavustajat tärkeitä Romanilasten koulunkäyntiä pitäisi kunnissa tukea nykyistä paremmin. Erityisen tärkeää on tuki siirtymävaiheissa: kouluun tultaessa, yläkouluun siirryttäessä sekä peruskoulun jälkeisissä opinnoissa. Lasten koulumenestystä vahvistaisi romanitaustainen kouluavustaja. Kouluavustaja tuo samalla romanikulttuuria lähemmäksi pääväestöä. Romanikouluavustajia on koulutettu, mutta heidän on vaikea saada työtä. Myös romanikielen ja kulttuurin opetukseen pitäisi saada lisää voimavaroja. Joissakin kouluissa opetusryhmää ei ole voitu muodostaa, koska romanilapsia on koulussa vain muutamia. Nämä jäävät vaille oman kielensä ja kulttuurinsa opetusta. Romanien oma historia Jasmin Hedman, 16-vuotias auralainen, sai peruskoulun päättötodistuksen keväällä. Syksyllä hän laittoi hakupaperit kotitalousalan kouluun ja toivoo, että opiskelupaikka löytyisi. Isovanhempien luona vietyt vuodet ovat antaneet hänelle tukevan kasvualustan ja rohkeutta tarttua tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Romaniasian neuvottelukunta on tehnyt sopimuksen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa Suomen romanien historian kirjoittamiseksi. Tämä suurhanke vaatii vielä valtiovallan lisätukea. Ennen kaikkea tarvitaan aktiivista osallistumista romaneilta itseltään, jotta historia, perinnetieto ja vanhat valokuvat saadaan talteen. Romanihistorian kirjoittaminen tulee lisäämään romanikulttuurin tuntemusta ja arvostusta Suomessa. Olen seurannut läheisesti saamen kielen ja kulttuurin arvon nousua. Romanikulttuurin ja kielen tulisi Suomessa saada samantyyppinen asema. Saamen kielen kohdalla avainasemassa on ollut saamelaisten perheiden oma halu opettaa lapsilleen omaa kieltään ja kulttuuriaan. Omat ongelmat kohdattava Romaneihin kohdistuvaa syrjintää on Suomessa edelleen, ja siihen on aktiivisesti puututtava. Euroopassa on myös nähty, miten Romanian alueelta tulevat romanikerjäläiset ovat herättäneet kiihkeitä ja rasistisia reaktioita. On tärkeää, että löydetään EU:n yhteiset keinot näiden köyhien auttamiseksi omassa kotimaassaan. On koko eurooppalaiselle romanikulttuurille huono asia, jos se samastetaan joskus ihmiskaupankin muotoja saavaan kansainväliseen kerjäämiseen. Romanien omaan kulttuuriin kuuluva väistämisvelvollisuus on Suomessa saanut piirteitä, jotka eivät enää ole hyväksyttävissä. Väistäminen on estänyt neuvoloissa käyntiä, lasten koulunkäyntiä, asunnon saamista ja koulutuspaikan hakemista. Vanha järjestelmä, jonka tarkoituksena oli estää perheiden ja sukujen välinen kostonkierre, toimiikin nyt romanien oman yhteiskunnallisen aseman paranemista vastaan. Olen RONK:n piirissä ja monien yhteenottojen perusteella ymmärtänyt, miten herkästä asiasta tässä on kysymys. Usein vedotaan myös siihen, että asia kuuluu vain romaneille itselleen, tai että perinnettä ei kenelläkään ole oikeutta muuttaa. Kun on kysymys ihmisten perusoikeuksista, asia kuuluu koko yhteiskunnalle. Kaikkien perusoikeuksia on kunnioitettava. Suomalainen oikeusjärjestelmä ei tunne kollektiivista rangaistusta, jossa perheen ja suvun jäseniä rankaistaisiin yksilön tekemistä rikkeistä, esimerkiksi määräämällä heidät toiselle paikkakunnalle asumaan. Aika on auttamatta ajanut suomalaisessa romanikulttuurissa eläneen väistämisvelvollisuus- ja verikostoperinteen ohi. Romanipoliittinen ohjelma valmisteilla Euroopan unioni on antanut jäsenmailleen suosituksen käynnistää kansallinen romanipoliittinen strategia. Myös Euroopan neuvosto on edellyttänyt, että yhdessä romanien kanssa laaditaan kattava strategia romanien aseman parantamiseksi. Tämä työ on nyt Suomessakin lähdössä käyntiin, ja se vaatii myös romanien omaa aktiivisuutta sekä romanijärjestöjen että alueellisten neuvottelukuntien ja RONK:n kautta. Romanipoliittisessa ohjelmassa on mahdollisuus nostaa esille romanien keskeiset tarpeet niin asumisen, koulutuksen, Jasmin sai eväät elämään isovanhemmiltaan Hedmanin perhe muutti viime keväänä Huittisista vastarakennettuun omakotitaloon Auraan. Hän kantaa kavereitten keskuudessa nimeä Huittisten Jasmi. Hän on jo 11 vuotta asunut isovanhempiensa kanssa. Perheeseen kuuluu myös 11-vuotias pikkuveli Leif ja myös 11-vuotias serkkupoika Roger. Äitiään hän tapaa harvemmin, mutta Turussa asuvaa isää sisarukset ovat aina nähneet. Jasmin on kiitollinen isänsä vanhemmille, jotka ovat pitäneet hyvää huolta hänestä ja veljestään. Arvot ovat olleet kohdallaan, mikä on antanut elämään hyvät eväät ja turvallisuuden tunteen. Muutot eivät haitanneet koulumenestystä Koulunkäynti on Jasminilla sujunut aina hyvin. Perhe on pari kertaa muuttanut paikkakuntaa, mutta sopeutuminen uuteen kouluun on sujunut hel- posti. Jasmin kertoo, ettei ole mikään lukutoukka, vaan tekee mieluummin käytännön asioita. Keskiarvo todistuksissa on ollut kahdeksan paikkeilla. Yläkoulussa huomasin eroavani muista siinä, että ryhdyin käyttämään hametta päivittäin, Jasmin kertoo. Siihen aikaan hän liikkui paljon toisen romanitytön kanssa, joka pukeutui aina hameeseen. Kotona ei sanottu mitään, millä tavalla tulisi pukeutua. Hameen käyttö oli oma päätökseni. Luokkatoverit alkoivat viettää viihteellisempiä iltoja, mihin kuuluivat diskot ja juominen. Näihin rientoihin Jasmin ei koskaan halunnut lähteä, vaikka kaverit pyysivät häntä mukaan. Kaverit olivat tosi kiinnostuneita Jasminin kotioloista. He kyselivät esimerkiksi, miksei hän saa tuoda kotiin poikaystäviä. Kyse on huolehtimisesta. Poikaystäväkiellolla ajatellaan minun parastani. Jasminin unelmiin kuuluu perheen perustaminen sitten joskus myöhemmin. En aio jäädä kotiin makoilemaan Auraan muuton ajankohta ei ollut paras mahdollinen: peruskoulun viimeistä luokkaa oli jäljellä enää puoli vuotta. Siinä ajassa oli vaikeaa solmia suhteita luokkatovereihin. Lukiota Jasmin mietti yhtenä vaihtoehtona. Lukio tuntui kuitenkin vaikealta, kun ei tuntenut toisia lukioon hakeneita. Hän haki Kristilliseen opistoon lastenhoitajalinjalle, mutta ei tällä kertaa päässyt. Hän oli hakijoiden joukosta nuorimpia. Se saattoi vaikuttaa asiaan. En aio jäädä kotiin makoilemaan. Pyrin täydennyshaun kautta kotitalouskouluun muutamaksi kuukaudeksi. Tammikuussa voin taas hakea uudestaan lastenohjaajaksi. Sinne haluaisin päästä, Jasmin sanoo. Laaja perhepiiri on taannut hyvän käytännön taidon lasten kanssa olemisesta. Jasmin sai myönteisen kokemuksesta koulun työelämään tutustumisjaksolla. Sen aikana hän sai kontaktin autistiseen lapseen. Se oli hieno kokemus ja sai kielen, kulttuurin kuin sosiaalipalvelujenkin suhteen, ja ohjata valtiovallan, kuntien ja muiden toimijoiden romanipolitiikkaa. Kansainvälisillä foorumeilla usein ihaillaan Suomen romanien perinnetietoisuutta ja kykyä edustaa omaa kulttuuriaan ja juuriaan. Paljon on silti vielä tekemistä myös kotimaassa. Mutta asetetaan tavoitteeksi, että Suomen romanipolitiikka voisi tulevaisuudessa toimia mallina myös muualla Euroopassa ja maailmalla. Romaniasta tulleet katukerjäläiset ovat Suomessa muistuttaneet, miten huonosti romanien asiat vielä yhteisessä Euroopan unionissammekin ovat. Pekka Haavisto Romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) puheenjohtaja ja kansanedustaja miettimään erityislasten parissa työskentelemistä. Kotona hän on saanut kaikenlaisen yrittämisen ja työnteon mallin. Kotona on opittu ruoanlaitto ja kodin kunnossapito. On yksi asia, jonka Jasmin kokee ikävänä: ennakkoluulot. Hän joutui ennakkoluulojen uhriksi hakiessaan siivoojan paikkaa. Haastattelussa jo alussa sanottiin, ettei tarvita siivoojaa. Aikaisemmin puhelimessa keskustelu oli ollut täysin erisävyinen kuin kasvotusten kohdattaessa. Romaninuoren on sopeuduttava siihen, että aina pitää saavuttaa hyväksyntä. Olisi toivottavaa, että saisi edes mahdollisuuden yrittää näyttää taitonsa tai intonsa oppia uutta. Kouluaikoina ei koskaan esiintynyt kiusaamista. Toivon, että ihmiset ottaisivat toisensa henkilökohtaisesti ja antaisivat kaikkien olla omanlaisiansa ilman turhia vaatimuksia, Jasmin Hedman pohtii. Katja Ärling

4 ROMANO BOODOS 3/2008 ROMANO BOODOS 3/2008 Romaniasiain neuvottelukunta Valmisteilla Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma Vuoden alusta käynnistyneen uuden romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) syksy jatkuu haasteellisena. Keväällä RONK teki töitä pääministeri Vanhasen toimeksiantona romanipoliittisen ohjelman valmisteluissa. Neuvottelukunta valmisteli esiselvityksen. Sen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö nimittää työryhmän valmistelemaan romanipoliittista ohjelmaa. Kansallinen romanipoliittinen ohjelma on ollut pitkäaikainen hanke. Sitä on esitetty kirjattavaksi hallitusohjelmaan useiden viime vaalien ajan. Vieläkään sitä ei varsinaiseen hallitusohjelmaan kirjattu, mutta hallituksessa on muuten suotuisa ilmapiiri ohjelman valmistelulle. Romanipoliittinen ohjelma koskee kaikkia hallinnonaloja ja se valmistellaan yhteistyössä eri hallinnonalojen edustajista ja sidosryhmistä koostuvassa työryhmässä. Koko maan romaniväestöä halutaan kuulla. Työryhmän toimeksiantoon kirjataan myös alueellinen kuuleminen. Euroopan unionilta vetoapua EU:n Eurooppa-neuvosto kehotti viime joulukuussa jäsenmaita käynnistämään romanien integraatiota edistäviä toimia. Komission raportti romaneihin kohdistetuista erilaisista toimista ja ohjelmista julkistettiin 2.7. Monien pettymykseksi EU ei ainakaan tässä vaiheessa ole esittänyt käynnistettäväksi omaa romanistrategiaa. Toisaalta romaniasiat ovat vasta nyt saaneet EU: ssa erityistä huomiota. EU saattaa syksyllä pidettävän huippukokouksen ja muun seurannan perusteella hyvinkin päätyä omaan romaniohjelmaan. Jäsenvaltioiden ja kansalaisjärjestöjen pitää vaatia sitä. Euroopan parlamentti on ollut EU-instituutioista romaniasioille myötämielisin. Parlamentin tahdon soisi näkyvän myös komission ja Eurooppa-neuvoston päätöksissä ja toimenpiteissä. EU:n ensimmäinen korkean tason seurantakokous pidetään Brysselissä ja joulukuun Eurooppa neuvoston kokouksessa Seurannassa Suomen on osoitettava omien toimenpiteiden käynnistyminen. Suomi kuuluu harvoihin maihin, joilla ei ole hallituksen hyväksymää romanipoliittista ohjelmaa. Mistä muusta syksyllä puhutaan? Syksyllä puhuttavat myös uudet selvitykset ja raportit. Uutta ja arvokasta tietoa saadaan Romaniyhdistyksen Vanhat-projektin tuottamasta romanivanhusten palvelutarvekartoituksesta. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman Romanien pitkä matka työmarkkinoille tutkimuksen tulokset julkistetaan alkusyksystä. Opetuksen puolella kärkihanke on Opetushallituksen kunnille myöntämät valtionosuudet, joita yksittäiset kunnat ovat saaneet romanilasten perusopetuksen tukemiseksi. Syksyn tapahtumia Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät Helsingin Paasitornissa. Järjestäjävuorossa valtakunnallinen RONK. Syrjinnän ja syrjäytymisen rajapinnat seminaari Yhteistyöseminaarin järjestäjinä Vähemmistövaltuutetun toimisto, OPH: n romanikoulutustiimi ja valtakunnallinen RONK. Seminaari on suunnattu erityisesti kuntien opetusja sosiaalitoimille. Myös yllätyksiä on syyskaudella luvassa. Niistä kerrotaan lisää seuraavassa numerossa. Sarita Friman-Korpela ylitarkastaja Ennakkoluulot, syrjintä ja rasismi Mitä ennakkoluulot ovat? Mistä ja miten ne syntyvät? Miten ne ilmenevät ihmisen arkipäivässä? Kohtaavatko toiset ihmiset enemmän ennakkoluuloja kuin toiset? Voiko ennakkoluuloja poistaa tai vähentää? Usein pohdin ja mietin monenlaisia kysymyksiä. Ennakkoluulot, syrjintä ja rasismi kiinnostavat myös oman taustani takia. Kuulun suomalaiseen romanivähemmistöön. Kohtaan ennakkoluuloja päivittäin, mutta en ole vieläkään tottunut niihin. Miksi niihin pitäisi tottua? Romanivanhemmat joutuvat vuosisadasta toiseen ennakoimaan tietoisesti kasvatusprosessissaan sen, että heidän lapsensa tulevat kokemaan ennakkoluuloja jossain vaiheessa elämäänsä. Jos menen paikkaan, jossa minua ei tunneta, tulen aina kohdatuksi ensisijaisesti romanina. Tällöin kohtaan myös kaikki ne ennakkoluulot, joita muilla ihmisillä on romaneista. Vaikka elämässäni ennakkoluulot ovat osa arkea, on usein raskasta ottaa vastaa niitä. Toivon, että minua kohdeltaisiin ihmisenä tai omana persoonallisena yksilönä. Yksilön kuuluminen ryhmään ja ryhmien väliset suhteet ovat yhteydessä ennakkoluuloihin. Ryhmillä on rakenteellisia valtasuhteita, kuten taloudellisia, historiallisia ja poliittisia suhteita. Ryhmien väliset suhteissa ihmiset kohtelevat toisiaan usein ryhmänsä jäseninä, ei niinkään yksilöinä. Ryhmien välille voi syntyä ongelmia ja jännitystä, jos ne kilpailevat keskenään niukoista resursseista, kuten työpaikoista. Meillä on psykologinen tarve hankkia myönteinen minäkäsitys ja tarve kuulua ryhmiin. Oman ryhmän vertaileminen ja arvioiminen muita ryhmiä paremmaksi luo sosiaalisen perustan ennakkoluuloille. Ennakkoluulot ovat suhtautumistapoja toisiin ihmisiin, mutta myös ryhmät ohjaavat ja luovat niitä. Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän Ennakkoluulojen yhteydessä puhutaan usein syrjinnästä, mikä viittaa enemmän toimin- taan. Monet demokraattiset yhteiskunnat suhtautuvat ennakkoluuloihin ja syrjintään kielteisesti. Suomen perustuslaissa on syrjinnän kielto. Ketään ei saa asettaa huonompaan asemaan esimerkiksi iän, rodun, uskonnon, alkuperän, terveyden ja vammaisuuden perusteella. Suomessa vaikuttaa myös yhdenvertaisuuslaki, jonka tehtävänä on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Lisäksi maamme on allekirjoittanut ja hyväksynyt monia kansainvälisiä lakeja ja julistuksia, kuten ihmisoikeuksien julistuksen ja lasten oikeuksien sopimuksen. Hyvät lait vähentävät syrjinnän ja ennakkoluulojen esiintymistä, mutta eivät yksinään poista niitä. Monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat huomanneet että kielteinen suhtautuminen ennakkoluuloihin ja niiden vähentäminen ovat viisasta, tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa. Rasismi on ajatusmalli, jolla viitataan rodun ja etnisen alkuperän perusteella harjoitettuun syrjintään. Rasismia saattaa ilmetä esimerkiksi tieteessä, ihmisten ja ryhmien vuorovaikutuksessa, mediassa sekä yhteiskunnan rakenteissa. Rasismi piilee käyttämissämme sanoissa ja tavassa puhua. Se liittyy myös orjuuteen ja orjuus taas liittyy talouteen. Ennakkoluulojen vähentämiseen ei ole yhtä, kaikenkattavaa ratkaisua. Olen huomannut, ettei älyllisellä keskustelulla tai oikean tiedon tarjoamisella ole paljonkaan vaikutusta. Tietoa voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Ennakkoluuloinen ihminen pyrkii ylläpitämään ennakkoluulojaan ja valikoi tiedon kasasta omaa ennakkoluuloista näkemystään pönkittävän tiedon. Ennakkoluulot istuvat ihmisissä sitkeästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eikö ennakkoluuloja voisi purkaa. Oman itsensä tunteminen ja omien ennakkoluulojen tietoinen tunnistaminen sekä tunnustaminen on yksi väylä niiden purkamiseen. Yhteiskunnan kaikilla tasoilla tulee olla järjestelmällistä ja toimintaa, jonka avulla aktiivisesti vähennetään, poistetaan ja ehkäistään ennakkoluuloja. Raamatun opetus on tärkeä ohjenuora jokaiselle kristitylle, joka tahtoo ehkäistä ennakkoluuloja, syrjintää ja rasismia: Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi. Inga Angersaari Lähteet: Johdatus sosiaalipsykologiaan: Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind. Edita Prima Oy, Helsinki Angersaaren muistiinpanot sosiaalipsykologian luennoilta Suomen perustuslaki. N:o 731/1999 Seija Lindgrenin rukous: Lapsille turvallinen elämä Salon seudulla Perttelissä asuva Seija Lindgren on elänyt lapsuutensa aivan erilaisessa maailmassa kuin hänen lapsenlapsensa. Vaikka elämä on nyt toisenlaista, ydinasia ei ole muuttunut: lapsi tarvitsee turvaa ja rakkautta. Seija Lindgren muistelee omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan lämmöllä. Puutetta ei ollut mistään, vaikka ei ollut nykyajan yltäkylläisyyttä. Isosta perheestä ja suvusta tuleva turva ja mustalaisten keskinäinen yhteenkuuluvuus korvasivat puutteen. Enempää ei osannut kaivatakaan. Aina löytyi vanhempia ihmisiä, jotka huolehtivat yhdessä lapsista ja välillä he komensivatkin. Itsestäänselvyys oli myös vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Ei tullut mieleenkään sanoa vastaan, Seija Lindgren palaa ajatuksissaan lapsuuden aikaan. Nykypäivässä Seijaa huolestuttaa erityisesti lasten hyvinvointi. Yltäkylläisyyttä on paljon. Turvallisuuden tunne ei kuitenkaan tule tavarasta, vaan toisenlaisista asioista. Turva tulee kodin ilmapiiristä ja läheis- Koulutuksen aloitti 13 henkilöä. Tutkinnon heistä suoritti 12, vain yksi joutui keskeyttämään henkilökohtaisista syistä. Työnsaantimahdollisuu- Seija Lindgren pitää tiiviisti yhteyttä neljään lastenlapseensa. Nadja Lindgrenin meneillään oleva abiturienttivuosi jännittää isovanhempia. ten ihmisten rakkaudesta ja huolenpidosta. Lapsi ei tarvitse kaikkia tavaroita, joita on saatavilla. Tärkeämpiä ovat yhteiset pienet hetket ja läheisyys sekä rakkaus ja rajat sopivassa suhteessa. Näistä tulevat ne hetket, jotka kantavat pitkälle lapsen elämässä. - Ennen ei ollut mahdollisuutta käydä koulua. Piti tarttua talon töihin ja auttaa vanhempia. Meitä oli kymmenen sisarusta. Minä olin kolmanneksi vanhin. Kun vanhemmat lähtivät maakuntaan tienaamaan elantoa kaupanteolla, isompien lasten oli jäätävä huolehtimaan pienemmistä sisaruksista ja kodin askareista. Vanhemmat vaativat käymään koulua sen verran, että oppisi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Siihen se sitten jäi, hän muistelee kouluaikaa. Koulutus nyt tärkeää Kauhajoelta valmistui uusia nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia Kaksitoista romania valmistui nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi det tuoreilla nuoriso- ja vapaaajan ohjaajilla näyttävät hyviltä. Muutamilla on jo työpaikka. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon valmistava koulutus vastaa alan moninaisia tarpeita. Opetussuunnitelma oli laadittu siten, että opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saavuttaa tarvittava ammattitaito; suunnitella, järjestää ja ohjata eri-ikäisten ihmisten Kauhajoelta valmistuneet nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat viettivät opiskelun päättymisjuhlaa heinäkuussa. Työnsaantimahdollisuudet näyttävät hyviltä. vapaaehtoista ja yksilöllistä kansalais-, kulttuuri-, liikuntaja vapaa-ajan toimintaa. Kaikille yhteiset opintokokonaisuudet ovat antaneet perustan vuorovaikutustaidoille, yksilö- ja ryhmäohjauksessa sekä toimintaympäristöjen tuntemuksessa. Opintokokonaisuuksien perusteella opiskelijoilla oli mahdollisuus erikoistua nuoriso- tai vapaa-ajanohjaukseen ja keskittyä kulttuuriseen, liikunnalliseen tai elämykselliseen ohjaukseen. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus syventää erikoisosaamistaan keskittymällä toiminnanohjaukseen ja palvelujentuotantoon eri toimintaympäristöissä. Olennaisen sisältönä on ollut yksilöllisen kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen. Yhteisöllisyyden tukeminen on erityisesti romanien ja romanikulttuurin vahvuus. Tutkinnon näyttökokeissa opiskelijat ovat osoittaneet, Nykyään tilanne on kuitenkin toinen. Jotta ihminen pärjäisi elämässä ja tässä yhteiskunnassa, tarvitaan koulutuksen tuomia tietoja ja taitoja. Ne hankitaan perusopetuksessa yhdeksän vuoden aikana. Sen jälkeen on haettava jatkokoulutukseen. Koulutus tuo mukanaan siunauksen elämään. Seijan neljästä lapsenlapsesta kaksi on heti peruskoulun jälkeen hakenut jatkokoulutukseen. Perheessä jännitetään nyt vanhimman lapsenlapsen, lukiossa opiskelevan Nadjan, tulevaa abiturienttivuotta. Nadjalla ovat ylioppilaskirjoitukset edessä syksyllä ja keväällä. Yhdeksättä luokkaa päättävä Tino on puolestaan hakenut kevään yhteishaussa ammattiopistoon sähköalaa opiskelemaan. Halikossa asuva Nadja Lindgren muistelee opiskelun aloittamista lukiossa. Aluksi oli opittava itse huolehtimaan aikataulussa pysymisestä ja kaikkien opintomateriaalien hankkimisesta hyvissä ajoin. Vastuu omasta opiskelusta on suurempi kuin peruskoulussa ja opiskeluun on varattava riittävästi aikaa. Monesta asiasta on täytynyt luopua. Aina en ole voinut lähteä kavereiden kanssa ulos, vaikka he ovat pyytäneet. Nyt kuluneet kaksi vuotta ovat menneet kuitenkin nopeasti. Olen saanut paljon uusia tietoja ja taitoja sekä tutustunut uusiin ihmisiin. Edessä olevat ylioppilaskirjoitukset ovat iso haaste. Sen jälkeen tavoitteena ovat jatko-opinnot, mahdollisesti yliopistossa. Vanhempien ja muun perheen tuki sekä tietysti esirukoukset ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä opintojeni onnistumisen kannalta. Ymmärrän opiskelun olevan oven yhteiskuntaan ja haluan rohkaista muitakin nuoria opiskelemaan. Vaikka Seijan perheessä ei lapsenlapsia tavatakaan päivittäin, yhteyttä pidetään tiiviisti puhelimitse. Isovanhemmat haluavat olla tukena lapsenlastensa elämässä. Hartain toiveemme ja rukouksemme on, että nämä lapset jaksavat kouluttautua ja löytävät paikkansa elämässä. Sitä haluamme rukoilla myös muille lapsille. Nykyään mahdollisuus kouluttautua on aivan erilainen kuin ennen, sanoo Seija Lindgren. Romanivanhemmille hän haluaa lähettää viestin: Tarjotkaa lapsillenne turvallinen elämä. Tärkeä osa sitä on tänä päivänä osallistuminen koulutukseen. Usein se on rukousvastaus ja sitä kautta tulee siunaus koko perheen elämään. Tuula Lindgren miten hyvin he ovat saavuttaneet työelämän edellyttämän ammattitaidon ja ammatillisuuden. Kaikki valmistavaan koulutukseen osallistuneet opiskelijat suorittivat nuorisoja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon. Teuvalainen Teak Oy on merkittävä aikuiskouluttaja Länsi-Suomen läänin alueella. Vuoden 2008 aikana eri puolilla lääniä on opiskellut Teakin koulutuksissa yhteensä 140 romania. Yhteistyö Teakin kanssa alkoi jo 1990-luvulla. Vararehtori Heikki Kosken ja Väinö Lindbergin sinnikkäällä yhteistyöllä saatiin alkuun romaninaisten pukuompelukurssi. Tämä yhteistyö jatkuu yhä. Tuula Lindberg Länsi-Suomen läänin alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

5 8 ROMANO BOODOS 3/2008 ROMANO BOODOS 3/ Hämeenkosken kunnanjohtaja Kari Mustonen (vas.) sanoi Päiväkummun tarjonneen monelle kuntalaiselle työpaikan. Keskustelukumppaneina Hämeenkosken sivistystoimenjohtaja Tero Heinonen ja Lahden pienryhmäkodin entinen johtaja Hanna-Mari Pekonen. Sami Valentin, Väinö Lindberg ja Ritva Skarén vanhojen valokuvien äärellä. PÄivÄKuMMuN LASTENKOTi KESTÄNYT 50 vuoden MYÖTÄ- JA vastatuulet Päiväkummun aurinkoinen 50-vuotisjuhla juhlittiin Päiväkummun lastenkodin 50-vuotista taivalta. Mukana juhlinnassa oli Romano Mission nykyistä ja entistä väkeä, onnittelijoita ja Päiväkummun entisiä asukkaita ja työntekijöitä. Aurinko helotti täydeltä taivaalta. Kaunis kevätpäivä loi mainiot puitteet Päiväkummun lastenkodin 50-vuotisjuhlalle. Päiväkummun lastenkotina toimii komea ja koristeellinen vanha puurakennus ja sitä ympäröi kaunis puisto. 50-vuotisjuhlaan virtasi väkeä pitkin päivää. Pienet alle kouluikäiset Päiväkummun romanipojat seurasivat silmät ja korvat tarkkana, kun isommat soittivat ja lauloivat. Ruokapöydän runsaista antimista nautti koko juhlaväki. Juhlapuheissa muisteltiin Päiväkummun vaiheita ja kiiteltiin sen perustajien rohkeutta ja periksiantamattomuutta. Hämeenkosken kunnanjohtaja Kari Mustonen sanoi onnittelupuheessaan, että Romano Missio, entinen Mustalaislähetys, on jo puolen vuosisadan ajan tehnyt hyvää työtä romanilasten ja valtaväestön lasten auttamiseksi. Monelle hämeenkoskelaiselle Päiväkumpu on tarjonnut myös työtä, kunnanjohtaja painotti. Hän kertoi, että nykyinen Päiväkummun lastenkoti Hämeenkosken Hyväneulan kylässä oli aikanaan Kosken pappila, jossa vuonna 1870 syntynyt presidentti J.K. Paasikivi kastettiin. Paasikiven isä, kauppias Johan Hellsten oli vaimonsa kanssa matkalla reellä Tampereelta Lahteen, kun tuleva presidentti syntyi maailmaan. Siksi Hämeenkoskea kutsutaan Paasikiven pitäjäksi. Päiväkummun entinen asukki Jeppe Isberg on nykyisin kolmen lapsen isä ja kuljetusalan yrittäjä. Hänet sijoitettiin Päiväkummun vauvalaan kolmen kuukauden ikäisenä. Vanhoissa valokuvissa kuusi pikkulasta on laitettu vauvalan leikkikehään. Jeppe saattaa olla yksi heistä. Muistan täältä lämpimiä kesäpäiviä ja turvallisen tunteen, että minusta pidetään huolta, vaikka olot siihen aikaan olivat aika karut. Jeppe asui välillä kotona ja välillä Päiväkummussa. Kotona minulla oli ikävä kavereita ja leikkipaikkoja. Elämäni oli täällä. Jepen lapsuudessa Päiväkummussa oli vielä kotieläimiä. Kanalassa oli sikoja ja 50 kanaa, joita me lapset joskus ajoimme takaa. Lapset keksivät monenlaisia konnankoukkuja ja koettelivat henkilökuntaa siihenkin aikaan. Jeppe Isbergille lastenkodista on kuitenkin jäänyt hyvät muistot. Päiväkumpuun johtava 300 metriä pitkä koivukuja on kuin elämän kiitotie. Tästä lähdetään elämään! Ikävä kyllä kaikkien siivet eivät ole kuitenkaan kantaneet, Jeppe jutteli katsellessaan vanhoja valokuvia leikkikavereistaan. Päiväkummun entinen työntekijä Kerttuli Roppo kertoi, että hänen isänsä kuului Päiväkummun perustajajäseniin: Olin 8-vuotias, kun muutimme Päiväkumpuun. Muistan, että mustalaislastenkodin perustaminen entiseen pappilaan oli aluksi järkytys kyläläisille. Siihen kuitenkin totuttiin pian. Kerttuli Ropon leikkikaverit Päiväkummusta eivät päässet oppikouluun jatkamaan lukujaan. Minun luokallani oli Päiväkummun romanilapsia, jotka kävivät meillä leikkimässä kanssani. Romanilapset jäivät kansakouluun, kun minä lähdin oppikouluun. Silloin tiemme erkanivat. Kerttuli Roppo oli vuosina itsekin Päiväkummun työntekijänä. Rakennus ja sen ympäristö on muuttunut kovasti niistä ajoista. Silloin kaikki oli hyvin laitosmaista ja jotenkin kolkkoa. Nyt täällä on viihtyisää ja kodinomaista. Lapsilla on mahdollisuus harrastuksiin ja opiskeluun. He voivat saavuttaa elämässään sen mihin heidän lahjakkuutensa ja taipumuksensa riittävät. tuovi Putkonen Lastenkodin nykyistä ja entistä henkilökuntaa muistettiin kiittämällä heitä työpanoksesta ja kukittamalla heidät. Jeppe Isberg on kasvanut Päiväkummun lastenkodissa. Hänelle paikasta on jäänyt hyvät muistot. Mukana juhlissa oli Romano Mission väkeä, onnittelijoita ja Päiväkummun entisiä asukkaita ja työntekijöitä. Juhlien musiikista vastasivat Anita ja Mertsi Lindgren sekä Joni Åkerlund. Päiväkummun lastenkodin johtaja Helge Haapakoski vastaanotti juhlapäivänä lukuisia onnitteluja. Toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund ja Romano Mission hallitus onnitteluvuorossa. Iloiset harmonikan sävelet siivittivät väen juhlatunnelmiin. Päiväkummun juhlissa herkkuja notkuvan ruokapöydän ääressä viihdyttiin. Päiväkummun lastenkodin johtaja Helge Haapakoski kertoi juhlavieraille paikan historiasta ja nykypäivästä. Ennen lastenkodin peltoja viljeltiin itse sekä kasvatettiin sikoja ja kanoja. Nyt pellot ovat naapurien viljelemiä. Päiväkummun lastenkodin väki sai viime keväänä aiheen pukeutua juhlaasuihin ja juhlia paikan 50-vuotista taivalta lastensuojelun saralla. vuosikymmeniin mahtuu myötätuulta ja vastatuulta, auringonpaistetta ja ukkosen jyrinää sekä pientä että isompaakin remonttia. Lastenkotitoiminta on juurtunut lujasti Hämeenkosken Hyväneulan kylän maaperään myös sen vuoksi, että lastenkodin kiinteistön vanha puoli on jo yli 100 vuotta vanha. Sata vuotta sitten kiinteistö toimi Kosken seurakunnan pappilana. Ympärillä olevista pelloista saatiin pappilan vuosittainen sato. Elettiin omavaraisesti. Kiinteistö sai noin 50 vuotta sitten lisärakennuksen muuttuakseen monipaikkaiseksi romanilastenkodiksi. Laajennuksen yhteydessä kiinteistöön rakennettiin öljykeskuslämmitys ja vanhat kakluuniuunit poistettiin. Yhden kakluuniuunin jäännökset löydettiin ullakolta 1990-luvun alussa tehdyn remontin yhteydessä. Nyt uuni koristaa vanhan puolen olohuonetta. Lastenkodissa on oma vesi- ja viemärijärjestelmä eikä oma porakaivovesi ole vielä osoittanut ehtymisen merkkejä. Lastenkoti suurella tontilla Lastenkodin lähes kymmenen hehtaarin tontti on osittain metsää ja peltoa. Metsiä on harvennettu ja pellot ovat olleet onneksi aktiivisten naapureiden viljelyksessä. Lastenkodin tontilla olevat rakennukset ovat varastokäytössä lukuun ottamatta pihapiirissä olevaa ns. alamökkiä, joka on kunnostettu asumiskäyttöön. Lastenkodin nuoret ovat saaneet harjoitella itsenäisen elämän aakkosia vuosien varrella alamökin suojissa. viime vuoden ajan alamökissä asui lastenkodin vapaaehtoistyöntekijä Lihua Taiwanista. Lastenkodin toiminnan alkuhetkillä lastenkodissa asui myös lastenkodin henkilöstöä sekä lapsia, kaikkiaan lähes viisikymmentä henkeä. Aikaisempina vuosina lastenkodissa asui pelkästään romanilapsia, koska asuntojen puute ajoi romanilapset lastenkoteihin. Myöhemmin asunnon puute on poistunut huostaanoton perusteista ja myös valtaväestön lapsia on sijoitettu Päiväkumpuun. Tänä päivänä lastenkodissa asuu 16 lasta. uuden lastensuojelulain mukaisesti paikkaluku pienenee kahdella. Laki tuli voimaan ja siihen voi siirtyä vaiheittain kolmen vuoden kuluessa. Työtä tehdään kolmessa työvuorossa ja niinpä työntekijämäärän on oltava suuri, tällä hetkellä lähes kaksikymmentä. HeLge HaaPakoski lastenkodin johtaja

6 10 ROMANO BOODOS 3/2008 ROMANO BOODOS 3/ Mitä romanilapset ajattelevat omasta hyvinvoinnistaan ja oikeuksistaan? Mitä romanilapset ja nuoret ajattelevat omasta elämästään, koulunkäynnistään ja vapaa-ajasta? Mitä terveisiä heillä on kerrottavanaan paikallisille ja kansallisille päättäjille, koulutuksen järjestäjille ja muille aikuisille? Vaikka romanit on merkittävä etninen vähemmistö Suomessa, romanilasten hyvinvoinnista ja heidän omista kokemuksistaan on olemassa hyvin vähän tietoa. Lapsiasiavaltuutettu ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos ovat käynnistäneet selvityksen romanilasten hyvinvoinnista ja oikeuksista. Tavoitteena on kartoittaa vuotiaiden romanilasten ja nuorten mielipiteitä heidän omasta elämästään, sen hyvistä puolista ja muutostarpeista haastattelemalla lapsia ja nuoria. Valtakunnallinen ja alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat ovat mukana suunnittelutyössä. Rahoitus tulee Alli Paasikiven säätiöltä. Haastattelut alkavat lokakuussa Hankkeessa työskentelevät tutkija Pekka Junkala ja korkeakouluharjoittelija Sanna Tawah. Lapsia ja nuoria tavataan kouluissa ja vapaaajan ryhmissä eri puolilla Suomea. Tietoa hankitaan myös haastattelemalla vanhempia ja lasten kanssa työskenteleviä aikuisia, kuten opettajia. Haastatteluissa keskustellaan muun muassa kodista ja perheestä, koulunkäynnistä, vapaa-ajan vietosta, mediasta, identiteetistä sekä lasten ja nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Julkaistavassa loppuraportissa ei yksittäisen lapsen tai perheen tunnistaminen ole mahdollista. Raportti valmistuu keväällä Tulokset tullaan välittämään päättäjille ja niitä käytetään romanilasten hyvinvoinnin ja palvelujen parantamiseksi. Romanilapsia koskeva hanke on jatkoa lapsiasiavaltuutetun syksyllä 2007 toteuttamalle saamelaislasten hankkeelle, jossa selvitettiin saamelaislasten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskuntapolitiikan tasolla. Lapsiasiavaltuutetun yhtenä tehtävänä on välittää lasten ja nuorten mielipiteitä päätöksentekijöille. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Lapsiasiavaltuutettu toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä Jyväskylässä. Lisätietoja hankkeesta: ylitarkastaja anne HuJaLa, lapsiasiavaltuutetun toimisto (p ) tutkija Pekka JunkaLa, Jyväskylän yliopisto (p ) mitkä ovat lapsen oikeudet? YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa lapsilla kaikkia alle 18- vuotiaita. Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen vuonna 1991 eli se on Suomea oikeudellisesti sitova. Suomen valtio raportoi YK:lle viiden vuoden välein sopimuksen toteutumisesta. viimeisin raportti annettiin heinäkuussa Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö kiteytetään usein kolmeen kohtaan. Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, lapsella on oikeus riittäviin voimavaroihin ja lapsella on oikeus osallistua Kentengo saakengo traadiboskiiro ta Džiuvesko foorosko universiteetosko historesko ta etnologosko instituutos hin byrjadiine klaarjiba kaalengo kentengo horttibonna. Projektos frestavela te samlavel bere engiiro kaalengo kentengo ta ternengo iego džintako rikkibi dotta, sar pengo tši ko aa iba ta horttibi hin tšatšjudiine. Projektosko plaanos tšeerena aro tšetano butti hilo themmesko ta riggako romano saakengo komitiensa. Alli Paasikivisko sankiba dela louvo projektoske, so byrjuvena tšeeren aro panjako tšoon Klaarjibosko materiaalos samlavena jakkes, at projektosko buttiakkiire tšeerena rakkiba kentenna ta ternenna, pengo phurnidenna ta ajasaave komujenna, koone tšeerena butti kentensa trystalo Finnosko them. Rakkibosko tšeeribongo teeme hin tšeer ta huupa, skoolako staaviba, phirro tiija, media, identiteetos ta kentengo ta ternengo vojibi te angouven pengo iego saaki. Svaaribi, so hin liine, rikkana passibossa, ta doola vena oppenbaarimen jakkes, at naa na vojuvitiko te pinsaven doolenna tši kentos elle huupa. Raportos projektosko resultaatenna vela fäärdi aro voorosko tiija Resultaati vena den tšenstakiirengo džaaniboske ta dola rikkana kaalengo kentengo tši ko aa ibosko ta tšeenjibongo fendjiboske. ja tulla kuulluksi. Lapsella on oikeus olla pieni, suojattu ja turvassa, mutta samalla lapsella on oikeus osallistua ja saada mielipiteensä huomioon otetuksi. Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eikä ketään saa syrjiä hänen taustansa tai ominaisuuksiensa perusteella. Kaikilla lapsilla on samat oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimuksen lähtökohta on lapsen edun asettaminen etusijalle kaikessa päätöksenteossa. Päätöksiä tehtäessä tulee arvioida etukäteen niiden vaikutukset lasten elämään ja hyvinvointiin. Lapsen oikeuksien sopimus korostaa vanhempien ensisijaista vastuuta lapsen kasvattamisessa ja valtion ja kuntien velvollisuutta tukea heitä tässä tehtävässään. valtiolla ja kunnilla on kuitenkin viimesijainen vastuu turvata lapsen hyvä elämä, mikäli vanhemmat eivät täytä omia velvollisuuksiaan. vähemmistöryhmään kuuluvan lapsen kannalta erityisen tärkeitä ovat koulutukseen, kieleen ja kulttuuriin liittyvät oikeudet. Koulutuksen tulee kehittää lapsen oman kielen ja kulttuurin So kaalengo kenti tenkavena pengo iego tši ko aa ibosta ta horttibonna? kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta. Sopimuksessa on myös erillinen artikla vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvan lapsen erityisestä oikeudesta omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen huollossa on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan. Lisätietoa lapsen oikeuksista ja lapsiasiavaltuutetun toiminnasta löydät sivuilta Aro projektos tšeerena butti aro periodos roodiboskiiro, FM Pekka Junkala, apruno skoolako streeviboskiiri, fil. džaanibongo parni staadijakiiri Sanna Tawah, koonengo buttiako stedos hin Džiuvesko foorosko universiteetos. Kentengo saakengo traadiboskiiro dela naal kentosko angliba ta horttibi apo saarengo tšetano thaanesko leetiba. Aro kentengo saakengo traadiboskiiresko tšeeribi unjuvela te rikkavel tšetiba kentensa ta ternensa ta te unavela tšentakiirenge džaanibonna so jou lela kentenna ta ternenna. Butti botnuvela apo YK:sko kentengo horttibongo sömsiba. Kentengo saakengo traadiboskiiro tšeerena butti aro sosialiko ta sastibosko ministeriako tšetiba aro Džiuvesko fooros. Buutide džaaniba kentengo horttibonna tu la eha apo pa Koulutiellä Äidin pieni armahainen koulutietä tepsuttaa, silmä sirkku, mieli virkku, oppii työtä uutteraan. Kulje kera enkelten, äiti muistaa hellien. Sivia Heinämaa Yllämainittu runo julkaistiin 1928 Sivia Heinämaan suunnittelemassa aapisessa Alakansakoulun lukukirja I. Kirjan kannessa aapiskukko osoittaa karttakepillä tiedon puuta, jonka lehdet kasvavat kirjaimia. Aapisen kannen kuva ja Sivian iki-ihana runo kuvastavat niitä asioita, jotka ovat tärkeitä edelleenkin: äidin/vanhempien asennetta koululaista kohtaan ja tiedon puuta, jonka jokaisessa lehdessä on uusi kirjain. Elämässä ja koulussa on paljon opittavaa ja oppia voi, kun on tiedonhaluinen ja saa kannusta opintielleen. Suurin osa lapsista suhtautuu myönteisesti opiskeluun, kun he saavat siihen rohkaisua ja kannustusta sekä kotoa että koulusta. Jotkut kasvatustieteilijät sanovat, että ajattelu alkaa ihmetyksestä. Pienet lapset osaavat ihmetellä luonnostaan. Luokassa ihmetellään etanan sarvia, perhosen siipiä, K-kirjaimen muotoa ja kertotaulun saloja. Mitä vanhemmat voisivat tehdä kotona tukeakseen lapsen koulunkäyntiä? He voisivat ihmetellä ja olla kiinnostuneita lapsen päivästä? Mitä opit tänään koulussa? Katsotaan kohta yhdessä hieman läksyjäsi. Voi olla, että raskaan työpäivän ja kotona keitettyjen perunoiden jälkeen tekisi mieli vaipua sohvan uumeniin. Löytyisikö kuitenkin päivittäin yhteistä aikaa, jolloin vaihdettaisiin kuulumisia? Vanhempien tuki lapselle tärkeä Aina kun saan uuden luokan, teen ensimmäisessä tapaamisessa vanhempien kanssa sopimuksen, että he osallistuvat lapsensa koulunkäyntiin. Se ei tarkoita vain tiettyjen läksyjen tarkistamista. Se tarkoittaa myös lapsen päivään osallistumista keskustelemalla hänen kanssaan päivän kulusta. Lapsen motivaatio ja kouluviihtyvyys kasvaa, kun hän huomaa, että vanhemmat välittävät siitä, mitä koulussa tehdään. Jos tämä toteutuu kodeissa, vanhemmat pysyvät paremmin ajan tasalla mahdollisten ongelmien suhteen. Lapsi tarvitsee aikaa. Hän ei tarvitse uusinta tekniikkaa ja hienoja leluja. Hän tarvitsee sinua. Ole sinä hänelle aikuinen, jonka kautta hän saa kokea rakkautta, huolenpitoa ja rajojen asettamista. On myös hyvä muistaa, että koulu ei ole koko elämä. Leikkiminen ja mieluinen puuhaaminen kuuluu lapsuuteen. Lapsen tulee saada tukea koulussa menestymiseen, mutta häneltä ei pidä vaatia yli kykyjen menevää koulumenestystä. Kannattaa lähteä liikkeelle lapsen vahvuuksista ja tukea heikompia alueita. Koululaisen tulee saada kokea, että häntä arvostetaan omana itsenään ja että hänen kykynsä riittävät vanhemmille. Rohkeasti yhteyttä opettajaan Opettajalla on paljon oppilaita luokassa. Joskus joitakin asioita jää huomaamatta tai oppilaan kotiin soittaminen viivästyy. Rohkaisen vanhempia ottamaan yhteyttä opettajiin, jos jokin asia mietityttää. Meitä opettajia kyllä löytyy aina liljankukista kaktuksiin saakka, mutta ole silti rohkea. Oikealla ja rakentavalla lähestymistavalla pystyy puhumaan asiasta kuin asiasta. Jos lapsella tai lapsen kotona on vaikeuksia, opettajan on hyvä tietää niistä, että osaa suhtautua lapseen oikein. Opettajakin on ihminen, joka on nähnyt ja kokenut monenlaisia vaikeuksia, joten uskon, että ymmärrystä riittää. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulisi olla luontevaa ja luottamuksellista. Luottamus syntyy, kun ollaan tekemisissä. Siunausta koulutielle Katselen Sivia Heinämaan runoa ja mietin. Havaitsen, että Heinämaan mielestä vanhempien tehtävä on lähettää lapsi turvallisin mielin kouluun ja nähdä hänet positiivisin silmin. Runon viimeinen säe kertoo myös meille Jumalasta, jolla on enkeleitä lapsia varten. Opettajana joskus koen, etten osaa tehdä asioita tarpeeksi hyvin tai kohdella jotakin lasta oikein. Silloin on hyvä kääntyä Taivaallisen Isän puoleen ja pyytää: Opeta minua, anna minulle viisautta. Ylhäältä tulevaa apua voi aina pyytää myös lapsen kasvatukseen ja koulunkäyntiin. Lapset voi laittaa koulutielle Jumalan siunausta pyytäen. Psalmissa 102:29 sanotaan: Palvelijoittesi lapset saavat asua turvassa, heidän lastensa lapset ovat huomassasi. ritva Himanka luokanopettaja oto-evankelista Sanojen valta Kielellä ja sanoilla on olennainen merkitys ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Erityisesti vieraan kulttuurin keskellä tämä tulee usein todeksi. Vaikka kielitaito olisi hyvä, on sanoilla silti omat sävyeronsa. Periaatteessa samaa tarkoittavilla sanoilla voi olla eri merkityksiä. Näitä hienouksia ei välttämättä opi aina edes elämällä kyseisen kielialueen ja kulttuurin keskellä. Itsekin olen Saksassa asuessani monta kertaa huomannut jälkeenpäin, että olisi pitänyt käyttää toista verbiä tai muotoa, vaikka periaatteessa sana oli oikein ja tulin ymmärretyksi. Sanojen avulla ymmärrämme toisia ihmisiä ja tulemme itse ymmärretyksi. Sanojen avulla voimme myös ilahduttaa toista ihmistä. Muutama kaunis sana tai pieni kohteliaisuus voivat ilahduttaa lähimmäistä. Sanojen avulla voimme luoda hyvää yhteiseen elämään, mutta sanojen avulla saatamme myös loukata toista ihmistä. Toisaalta yhteiselämä ei ole vain verbaalista. Sanat kaipaavat seurakseen tekoja ja toimia. Kristillinen uskommekin tulee lopulta näkyviin tekojen kautta. Pelkkä sanallinen todistus ei riitä. Sanoista puhutaan myös Matteuksen evankeliumissa. Jeesus vetää rajaa hyvän ja pahan välille puhuessaan puusta ja sen hedelmistä. Sanat on osoitettu fariseuksille, joita Jeesus kovistelee ankaralla kädellä ja suorilla nimittelyillä. Hän muistuttaa sanojen merkityksestä, koska sanat kuvaavat ihmisen sydänten ajatuksia. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi (Matt. 12: 37). Jeesuksen sanat kuulostavat ankarilta. Hän osasi tarvittaessa olla myös kova ja tiukka. Evankeliumitekstin ehdottomuus pysäyttää. Miten minä käytän sanoja? Mitä minä lopulta sydämessäni ajattelen? Kun puhumme Jumalasta, yritämme pukea sanoiksi sellaista, mikä jää salaisuudeksi. Sanoilla saamme aikaan hyvää, mutta raadollisuudessamme myös välillä pahaa. Sen vuoksi tarvitsemme anteeksiantamusta ja armoa. Elämme sanojen keskellä, mutta kaikkea emme mekään pysty sanoilla kuvaamaan. Jumalan rakkaus ja armo ovat aina sanoja suurempia. Ne peittävät alleen lopulta kaiken muun. Syyllisyys muuttuu vapaudeksi ja hedelmät hyviksi. olli-pekka silfverhuth Hampurin merimieskirkon johtaja ja merimiespastori

7 12 ROMANO BOODOS 3/2008 ROMANO BOODOS 3/ FiNtiko RomaNo FoRum Yhteistyö on kansalaisjärjestöjen perusolemus Romano Boodos 2/2008 ja Elämä ja Valo 3/2008 julkaisivat artikkelin Romanipolitiikan kuulumiset Ketä Suomen Romanifoorumi edustaa. Artikkelissa kirjoittaja otti vanhojen romanijärjestöjen suulla kantaa mm. Fintiko Romano Forum ry (FRF) - Suomen Romanifoorumin asemaan ja edustajarooliin. FRF jatkaa keskustelua romanijärjestöjen roolista Suomessa ja toivoo sen laajenevan. Kansalaisjärjestöjen roolista ja tehtävistä yhteiskunnassa voi lukea lisää muun muassa Ketä Suomen Romanifoorumi edustaa? Ai tää lastenkodin lapsi - selvitystyö valmistunut Mustalaislähetyksen lastenkodeissa luvuilla asuneiden romanien sijoittumisesta romaniyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan on valmistunut selvitys. Selvityksen tilaaja on Suomen evankelis-luterilainen kirkko/diakonia- ja yhteiskuntatyön yksikkö Romano Mission ehdotuksesta. Selvityksen suunnittelija ja tekijä on Nevo Roma ry:n puheenjohtaja sosionomi Janette Grönfors. Selvitystyön haastattelujen analysoinnin teki filosofian tohtori dosentti Anna Maria Viljanen. Selvitys julkaistaan syksyn 2008 aikana. Fintiko Romano Forum perustamista selvittämään nimettiin työryhmä elokuussa 2006 järjestetyssä kansallisten romanijärjestöjen yhteistapaamisessa, jonka järjesti Romaniasiain neuvottelukunta eli RONK. Työryhmään kuului eri järjestöjen edustajia ja se toimi yhdeksän kuukauden ajan. Sen tehtäväksi annettiin selvittää, tarvitaanko Suomessa yhteistyöfoorumia ja jos tarvitaan, minkälainen tämäntyyppisen yhteistyöjärjestön tai liiton tehtäväkuva voisi olla. Työryhmän tuli laatia myös esitys liiton säännöiksi ja järjestää valtakunnallinen seminaari, jossa tulokset esitellään ja tehdään päätökset jatkotoimenpiteistä. Selvityksen päätösseminaariin osallistui 17 kansallisen ja paikallisen tason romanijärjestöä. Suomen Romanifoorumin perustamispäätös oli yksimielinen. Hallitukseen valittiin ehdolla olleista henkilöistä seitsemän jäsentä. Lisätietoa perustamisprosessista, säännöistä, toimintatavoitteista luottamushenkilöistä ja toimitiloista saa piakkoin avattavilta -nettisivuilta. Fintiko Romano Forum Suomen Romanifoorumi -liitto Romanit olivat tehneet talon isännän kanssa hyvät hevoskaupat ja tulivat talosta takaisin Evijärven Hautalaan. Sanoi siinä sitten Toloffi lopuksi: Nyt ei tunneta penniä pienempää rahaa eikä poliisia pienempää herraa! Sodan jälkeen oli romaneja Evijärven Hautalassa. Siinä oli myös naapurin isäntiä koolla. Keskusteltiin sodasta, joka oli päättynyt. Sanoi Veerun Jalmari lopuksi: Mitä minä oon kuullu, niin joka ainua taistelu me voitettiin, mutta rauhan ehdoissa vähän hävittiin. Poliisi oli tutkinut väitettyä varkautta ja sanonut, että Kasperin menneisyys on musta. Niin Kasperi sanoi: Musta tai valkoinen, mutta ei yhtä musta kuin poliisin tulevaisuus on oleva, kun aika teidät jättää. Pietarsaaressa menivät romanit erääseen taloon, jossa emäntä oli hyvin nuuka, vaikka rikas. Sanoi Ida sieltä pois tullessaan: Kyllä nuo ihmiset ovat hyviä muuten köyhille, vaikka ei ne anna mitään köyhille. edustaa siihen kuuluvia, tällä hetkellä yhtätoista jäsenjärjestöä, jotka maantieteellisesti edustavat melko kattavasti koko maata. Paikalliset ja alueelliset järjestöt edustavat kaupunkinsa ja/tai lääninsä alueen romaneja. Mitä olemme saaneet aikaan? Lyhyesti voimme todeta, että FRF on kehittämässä jäsenjärjestöjen 3-5 vuoden voimaannuttamishanketta, jonka suunnittelu alkoi viime vuonna. Se teki myös aloitteen hallitukselle romaniasioiden kokonaistilanteen selvittämisestä ja romaniväestön asemaan liittyvän kehittämissuunnitelman luomisesta. Myös RONK ja Vähemmistövaltuutettu ovat tehneet samansuuntaiseen aloitteen. Lähiaikoina nimitetään työryhmä, jonka tehtäväksi tulee näiden asioiden valmistelu. FRF laati internetiin vetoomuksen, joka oli osoitettu Yleisradion hallintoneuvostolle. Vetoomuksen allekirjoitti kuukauden aikana yli 900 romania ja se sisälsi mm. useita kehittämisehdotuksia, miten YLE voisi tehokkaammin vastata tätä vähemmistöä koskevaan ohjelmatarpeeseen televisiossa. Julkinen kiista siitä, mikä on syrjintää, on johtanut selvityspyynnön tekemiseen Syrjintälauta-kunnalle. Vaikka FRF on toimijana uusi, sen kantoja kysyttiin ja haettiin hyvin aktiivisesti julkisen sanan puolelta. Tämä osoitti ennen kaikkea sen, että romaneilta on puuttunut yhtenäinen ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toivottavaa on, että kaikki romaniasioissa toimivat osallistuisivat aktiivisemmin julkiseen keskusteluun yhteiskunnallisesti tärkeissä asioissa. Fintiko Romano Forum - Suomen Romanifoorumi on avannut omat toimitilansa Helsingissä elokuun alussa ja sattuvasti sanottua Evijärven Hautalassa oli romaneja yötä. Keskusteltiin eräästä poliisista, joka oli käyttäytynyt ilkeästi romaneita kohtaan. Siihen Veerun Jalmarin Ruusa: Eihän poliisin tarvihte olla kun iso mies eikä järkeä ollenkaan. Eikä sen tarvihte osata tukea eikä kirjoittaa. Semmoiset miehet ne poliisiksi kelpaa! Otto Peltokankaan luona väki kuunteli kuunnelmaa radiosta. Mustalaisakkoja oli tullut siihen jo aikaisemmin kuuntelemaan. He joutuivat olemaan hiljaa, kun talonväki kuunteli. Mustalaismiehiä tuli sisään. Naiset varoittivat heti miehiä, nostivat käden pystyyn ja sanoivat, että pitää olla hiljaa. Miehet kysyivät: Ai, mikä siellä on? Nainen vastasi: Ai, siell on rationäyttely. Romani Santeri oli Evijärvellä vähän päissään lähtenyt ajamaan polkupyörällä Evijärven Hautalaan päin. Välillä tuli poliisi vastaan ja kysyi Santerilta: Onko maantie liian pitkä, kun ajat pyörällä noin mutkille? Siihen Santeri: Voi rakas konstaapeli, jos se ois vaan pitkä, mutta kun se liian kapeakin! toivottaa lämpimästi tervetulleeksi kaikki romanijärjestöt ja romaniasioiden kanssa toimivat tahot Avoimien Ovien Päivään Helsingin Vallilassa toimiviin tiloihinsa (os. Mäkelänkatu A). Fintiko romano Forum ry. Hallitus FrF jäsenyhdistykset savonlinnan seudun romanilähetys ry JYvÄskYLÄn romaninuoret ry ÄÄnekosken romanit ry vantaan romaniyhdistys ry imatran romaniyhdistys ry oulun romaniasiain YHdYsHenkiLÖt ry suomenselän romanit ry PoHJois-suomen romanit ry varkauden romanit ry PÄÄkauPunkiseudun romaninuorten tuki ry Eräässä talossa Kauhavalla oli isäntä, joka oli ylpeä ja romaneille epäystävällinen. Oli Vihtori mennyt taloon ja pyytänyt pientä heinätukkoa hevosille. Isäntä oli kieltänyt jyrkästi. Isäntä siinä teki rekeä ja laittoi reen kaplaita, jotka olivat halkeilleet. Isäntä koitti niitä hevoskengännauloilla naulata. Vihtori sanoi poismennessään: Kyllä sen kaikesta näkee, että isäntä on hyvä puumies. Poliisi käsitteli romaneja ilkeästi ja mahtavasti. Tästä suuttuneena sanoi Sandra: Älä ole niin ylpeä, sillä et sinäkään niin suuresta paikasta kotoisin ole. Olet semmoisesta paikasta, että mökki oli pieni kuin Kenkkärin leili ja russakoita vilisi teillä kuin postiautoja! Kylässä oli eräs talo, jossa romanit eivät saaneet keittää kahvia. Eräs asiaa tuntematon romani sanoi, että mennään tuohon taloon ja keitetään kahvit. Niin Ruusa sanoi: Ei mennä. Siinä talossa on puinen hella, ei voi pitää valakiaa. Tie omana, keppi turvana kirjasta Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaupunginmuseo Sukellus romanikulttuuriin Kristiina Vollar perehtyi romanikulttuuriin ja sen erityispiirteisiin työskennellessään ROM- EQUAL hankkeen aluekoordinaattorina. Millainen oli hänen sukellusmatkansa romanikulttuuriin? Kun ROM-EQUAL hankkeeseen haettiin aluekoordinaattoria Mikkeliin Itä- Suomen lääninhallitukseen, oli yksi tärkeimmistä motiiveistani hakea paikkaa halu tutustua romanikulttuuriin ja sen erityispiirteisiin. Olen koulutukseltani kulttuuriantropologi ja kiinnostunut kaikenlaisista etnisistä vähemmistöistä. En ole kuitenkaan tutkinut työkseni pienyhteisöjä, mutta olen aina ollut kiinnostunut tutustumaan erilaisiin vähemmistöryhmiin ja puolustamaan vähemmistöjen oikeuksia. Kun aloitin työt ROM-EQUAL -projektissa lokakuussa 2006, odotin jännityksellä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Työpaikkani oli Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolla, jossa sain työparikseni suunnittelija Helena Valentinin. Helena oli ensimmäinen romani, johon olen tutustunut lähemmin. Hänen kanssaan työnteko oli mielenkiintoista, antoisaa - ja välillä hulvattoman hauskaa. Tarkkailemalla ja kuuntelemalla Helenaa opin jatkuvasti lisää romanikulttuurista. Se olikin aivan toisenlainen maailma kuin mitä olin kirjoista lukenut. Lapsuudesta muistan, että meitä peloteltiin, jos emme olleet kilttejä, että mustalainen tulee ja vie. Ilmeisesti romanilapsia peloteltiin valtaväestöllä samalla tavalla. ROM-EQUAL projektin myötä ja Helenan opastuksella opin paljon perusasioita romanikulttuurista ja opin arvostamaan sitä. Erityisesti pidin siitä, että romanikulttuurissa kunnioitetaan vanhempia ihmisiä. Heidät otetaan aina huomioon ja heillä on etuoikeutettu asema romanikulttuurissa. Romanikieli kotien arkeen Romanikieli on yksi romanikulttuurin peruspilareita ja siitä olisi syytä pitää huolta. Romaninuoret eivät paljonkaan osaa romanikieltä, joten sen opetus kouluissa on ensiarvoisen tärkeätä. Ilman kieltä romanikulttuurista puuttuu jotakin hyvin olennaista. Romanikielen On tärkeää, että vanhemmat puhuvat lapsilleen romanikieltä, kirjoittaa Kristiina Vollar. Kieli siirtyy sukupolvelta toiselle ja säilyy elävänä. Lapsia Mikkelin seurakunnan järjestämällä romanileirillä Riuttalanharjussa Mikkelissä elokuussa kuva Kristiina Vollar Kristiina Vollar toukokuussa 2007 Kuopiossa ROM- EQUAL-projektin itäsuomalaisten oppilaiden valmistujaisjuhla Savon aikuis- ja ammattiopistossa. kuva Hanni Rikala yhteys arkipäivään tulee myös säilyttää elävänä. Ei ole mitään hyötyä säilyttää kieltä, jos sitä ei puhuta kotona. On tärkeätä, että vanhemmat puhuvat lapsilleen romanikieltä. Tutustuin työni puitteissa myös romanivanhuksiin. Heidän kanssaan oli mielenkiintoista jutella vanhoista ajoista ja siitä, miten romanikulttuurikin on aikojen saatossa muuttunut ja muuttuu edelleen. Tapasin monia valoisia vanhuksia, jotka olivat huolissaan romanikulttuurin ja sen erityispiirteiden rapautumisesta. Romanikulttuurissa on hyviä asioita, joiden soisi säilyvän myös nuoremmille polville, kuten vanhempien kunnioitus, yhteisöllisyys, tapakulttuuri, romanikieli ja romanien vanhat laulut. Suomen kieltä eri tavalla Kun aloitin työni aluekoordinaattorina, kiinnitin huomiota romanien eri tapaan käyttää suomen kieltä. Monet sanonnat ja kielikuvat ovat hieman erilaisia kuin valtaväestöllä. Minulle tuli tunne, että romanit puhuvat suoremmin ja konkreettisemmin ja tulevat siten lähemmäksi ihmistä. Yleensäkin avoimuus tuntuu olevan tyypillistä monille romaneille. Romanien isänmaallisuus yllätti minut. Isänmaallisuus on luonnollista; ovathan romanit asuttaneet tätä maata jo yli 500 vuotta. Ajattelin, että romanit olisivat tunteneet enemmänkin yhteenkuuluvuutta muiden maiden heimoveljiensä kanssa kuin suomalaisten valtaväestön kanssa. Kansainvälistä romaniviiriäkään ei juuri käytetä, vaikkakin Gelem gelem -laulu kaikuukin varsin usein mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Romanimusiikki lähellä sydäntä Romanimusiikki on minulle läheistä ja seuraan tiiviisti tapahtumia sillä rintamalla. Hilja Grönfors on suuri suosikkini, mutta taitavia romanimuusikoita on muitakin. Vaikka romanikulttuurissa on monia erityispiirteitä, olemme ihmisinä samanlaisia: samat ilot ja murheet me käymme läpi elämässämme. Romaniväestö on koulutuksellisesti ja työelämässä monien vaikeiden haasteiden edessä. Koulutus on avain parempiin työpaikkoihin ja sitä kautta oman elämän hallintaan. ROM EQUAL -hanke pyrki omalta Romanilasten perusopetuksen tukemiseen avustusta Opetusministeriö on myöntänyt valtionavustusta romanilasten perusopetuksen tukemiseen vuosille Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on ollut, että rahoitusta hakeneet kunnat laativat romanilasten perusopetuksen tukemisen suunnitelman, jonka toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi koulun ja kunnan arkea. Opetushallitus sai määräaikaan mennessä hakemuksen 14 kunnasta. Valtionavustusta myönnettiin kaikille hakijakunnille eli Helsingille, Jyväskylälle, Kauhajoelle, Kiteelle, Kokkolalle, Kolarille, Kouvolalle, Kurikalle, Kuopiolle, Oululle, Savonlinnalle, Tampereelle, Turulle ja Vantaalle. Anottu rahamäärä oli yhteensä euroa. Avustuksia jaettiin euroa. Myönnettyjen valti- osaltaan edistämään tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä. Oli etuoikeus olla tekemässä tätä tärkeätä työtä. kristiina vollar kulttuuritoimenjohtaja kerava onavustusten suuruus oli euroa riippuen kunnan perusopetusikäisten romanilasten ja nuorten määrästä sekä hakemuksen laadusta. Kuntien kehittämistoiminnan tulee sisältää toimenpiteitä mm. suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi, romanioppilaiden oppimismahdollisuuksien sekä romanikodin ja koulun yhteistyön kehittämiseksi. Kehittämistoiminnassa mukana olevat kunnat osallistuvat Opetushallituksen järjestämään täydennyskoulutukseen. Toiminnan toteuttamiseksi kunnassa perustetaan romanilasten perusopetuksen tukemisen kehittämis- tai yhteistyöverkosto, jonka työ vakiinnutetaan osaksi kouluyhteisön arkea. Kuntien kehittämistoiminnan sisällöllisestä ohjauksesta ja koordinoinnista vastaa Opetushallitus.

8 1 ROMANO BOODOS 3/2008 ROMANO BOODOS 3/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö Ylläpitää 16-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 10-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Sosiaali- ja diakoniatyö Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Perhetyöprojektin tarkoituksena on kehittää ja luoda palveluita romaniperheille, jotka ovat asiakkaina lastensuojelussa. Julkaisutoiminta Julkaisee neljä kertaa vuodessa valtakunnallisen Romano Boodos -lehden Stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun ROMANO MISSIO PALVELUKORTTI Tunnus Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 16 euroa/vuosi, sisältää VASTAUSLÄHETYS jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) LEHDEN SAAJA Lähiosoite postitoimipaikka LEHDEN MAKSAJA, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) Romanivanhukset tarvitsevat tietoa tukipalveluista Romanivanhusten palvelutarpeita kartoittava projekti on lopuillaan. Tarkoituksena oli kartoittaa romanivanhusten kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitämistä ja itsenäistä selviytymistä. Romanivanhusten asumisesta ja heidän toimintakykynsä ylläpitämiseksi järjestetyistä palveluista ja palvelutoiveista tehtiin selvitys. Suomen Romaniyhdistyksen hallinnoima projekti kolmivuotinen on Raha-automaattiyhdistyksen tukema. Projektin aikana haastateltiin Uudellamaalla 58 romanivanhusta, 20 omaishoitajaa ja 59 vanhustyön ammattilaista. Lisäksi yhteistyössä Helsingin yliopiston Sosiaali- ja kulttuuriantropologian laitoksen kanssa haastateltiin vanhuspalvelua tarjoavia tahoja. Romaniperinteen mukaan suku huolehtii vanhuksistaan. Omaisten työssäkäyminen ja elämäntapojen ja asumisen muutos ovat murtamassa tätä perinnettä. Romanit eivät tunne kovin hyvin kääntyvien omaisten pitkäaikaissairauden, vammaisuuden tai vastaavan syyn perusteella saatavista tukitoimista. Ei ole totuttu turvautumaan yhteiskunnan palveluihin. Palvelutalossa asuminen ei aina ole mahdollista. Tämä ROMANIUKIN SATUREPPU - 57 s. satu- ja tarinakirja: Inga Angersaari, 17 euroa TIE OMANA, KEPPI TURVANA s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa SURUADRESSEJA KUKKA- AIHEISIA, 10 euroa johtuu osin arkuudesta, osin romanikulttuurista juontuvien, vanhusten tärkeäksi kokemien tapojen huomioonottamisen puutteen vuoksi. Romanivanhuksilla suurempi riski syrjäytyä ROMANO MISSIOLLA MYYNNISSÄ ONNITTELU- JA SURUADRESSEJA kukka-aiheisia, 10 euroa Romanivanhusten syrjäytymisriski on valtaväestöä suurempi. Heidän terveydentilansa on eri syistä heikentynyt. Yksinäisyys ja tekemättömyys vaivaavat monia vanhuksia. Havaitsimme, että vanhuksille suunnatut liikunta-, kuntoutus- ja harrastuspalvelut eivät tavoita romanivanhuksia. Selvityksen avulla toivomme voivamme vaikuttaa tulevaisuudessa kehittämällä vanhusten kotona asumista tukevia palveluita paremmin kulttuurieroja huomioiviksi. Projektin tuotteena tuotettiin kaksi opasta. Vanhinta ei unohdeta opas on suunnattu romanien omaishoitajille. Siinä kerrotaan selkokielellä omaishoidon palveluista ja tukimuodoista, joita voi hakea ikääntyville, jotka eivät enää pärjää yksin kotona. Lisäksi oppaassa kerrotaan lyhyesti vanhenemisesta ja vanhenevien ihmisten tarpeista. Lisäksi annetaan vinkkejä kunnon ylläpitämiseen ja virkitystoimintaan. Vanhustyön parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tietoa enemmän kuin olimme arvelleet. Siksi päädyimme tekemään suhteellisen laajan loppuraportin projektista. De patti phuuridenge douva hin godjiba on oppaanomainen romanivanhusten palvelutarvekartoitus, jossa lyhyesti kerrotaan romanikulttuurista ja romanien historiasta. Näkökulma on vanhusten viettämässä romanielämässä, elämäntavassa, joka on jo kadonnut, mutta jolla on ollut vaikutusta vanhusten terveydentilaan ja nykyiseen palvelujen tarpeisiin. Oppaita voi tilata Molempia oppaita voi tilata Suomen Romaniyhdistyksestä, Romaniasiain neuvottelukunnasta ja sen aluetoimistoista sekä Romano Missiosta. Luentoja, koulutusta ja tarkempia tietoja projektista saa Suomen Romaniyhdistyksen toimistosta: Suomen Romaniyhdistys ry, Itänen sosialiasema, Visbynkuja 2 /siipi, Helsinki. Puh. (09) Päivi Majaniemi, (09) Unto Jääpuro. suomenromaniyhdistys.fi. PÄivi majaniemi ROMANINUORTEN TULEVAISUUSSEMINAARI JA ILTAKONSERTTI itä-helsingin kulttuurikeskus STOA:ssa järjestetään romaninuorten tulevaisuusseminaari Päiväohjelmassa tarjotaan romaninuorille eväitä tulevaisuuteen. Ohjelma huipentuu illalla pidettävään konserttiin, jossa esiintyy nuoria, lahjakkaita romaninuoria. Yhteistyökumppaneina tilaisuuden järjestelyissä toimivat Romano Missio ry, Romnet Oy, Opetushallitus, opetusministeriö, sisäasiainministeriö sekä Helsingin kaupunki. Lisätietoa: TARTU KÄTEENI: Väinö Lindberg, cd 16,50 euroa ROMANI JA PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut OMPELIJA PIETARSAARESSA Ompelen kaikki romaninaisen asusteet (alusvaatteet, hameet, tyynyt, röijyt, nahkatakit, minkkiturkit ja villatakit, myös miehille nahkatakkeja). Myytävänä edullisesti kaksi valmista hametta (pituus 108 cm). valmistan tilauksesta mitä tahansa, kuten vuodevaatteet isolla pitsillä. Olen kokenut ompelija ja siistin työn. Teen myös korjaustöitä. Olen opiskellut käsitöitä kuusi vuotta. Romaninaisen puvut olen oppinut Kokkolassa: olin työharjoittelussa Ritva Flinkillä (nahka) ja Ritva Miettisellä (hame ja röijy ym.) Korkeakoulututkintoni aihe on Romaninaisen pukeutuminen. Arja Laatikainen Sven Dufankatu 3, Pietarsaari. Puh Toiminnanjohtajan palsta Juhlaa ja arjen aherrusta Kesä meni taas aivan liian nopeasti. Vierailin muutamalla romanileireillä ja erilaisissa tapahtumissa. Oli mukavaa tavata paikallisia romaneja ja kuulla heidän kuulumisiaan. Monet olivat kiinnostuneita kuulemaan Romano Mission toiminnasta. Tuntui hyvältä huomata, että työtämme arvostetaan. Erikoisesti sosiaaliohjaajamme Tuula Nymanin puurtaminen erilaisten sosiaalisten asioiden hoidossa sai kiitosta. Sain myös muutamia hyviä ideoita romanityön eteenpäin viemiseen. Asuntoasiat, nuorten tulevaisuus ja vanhusten yksinäisyys nousivat eniten esille. Myös koulutusmahdollisuudet ja työelämäkysymykset olivat vanhempien huolenaiheita. Romanit toivoivat erilaisia tapahtumia omille paikkakunnilleen. Lupasin pitää yhteyttä ja selvittää, mitä yhteistyömahdollisuuksia Elämä on jatkuvaa oppimista Nyky-Suomessa kannustetaan, kehotetaan ja myös velvoitetaan opiskelemaan jatkuvasti. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta: jokaisella on kyky oppia uutta läpi elämän. Oppimisen ja opiskelun ajatellaan olevan prosessi, joka sijoittuu ihmisen koko elämänhistoriaan. Oppimista mitataan monella tapaa. Erilaisista kursseista ja koulutuksista voi saada todistuksia, diplomeita ja kunniakirjoja. Lisäksi ihmisen tulee oppia paljon sellaisia tietoja ja taitoja, joita ei voi mitata mittarein tai kirjata todistukseksi. Itse olin oppimassa elämän- löydämme paikallisten viranomaisten kanssa. Syksyn aikana järjestämme strategiapäivän, jossa suunnittelemme järjestömme tulevaisuutta perusteellisemmin. Päiväkummun lastenkodissa vietettiin kesällä 50- vuotisjuhlia. Vierailijoita kävi toista sataa. Joukossa oli entisiä työntekijöitä ja entisiä lastenkodin lapsia. Sydämelliset kiitokset päiväkumpulaisille onnistuneista juhlajärjestelyistä ja mahtavista tarjoiluista. Päiväkummun lastenkodin johtajana lähes 20 vuotta toiminut Helge Haapakoski sai ansaittua kiitosta hyvin hoidetusta johtamistyöstä. Päiväkummun tiimissä on aistittavissa hyvä ja lämmin ilmapiirissä. Talo on kodikas ja piha hyvin hoidettu. Kun hoitohenkilöstö voi hyvin, lapsetkin voivat paremmin. taitoja elokuussa matkatessani kummipoikani häihin Venäjälle. Päätimme matkustaa sinne henkilöautolla Viron kautta. Ajatuksena oli mennä perjantaiaamuna nopeasti rajan yli Narvasta Ivangorodiin ja jatkaa matkaa häihin Länsi- Inkeriin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Rajan ylitys ei ollut nopea. Menimme aluksi rajalle ilman tarvittavaa lupalappua, propushkaa. Tuota tärkeää, pientä vihreää lupalappua olisi pitänyt jonottaa vähintään kolme tuntia. Keskusteltuamme hetken jos toisenkin tullipäällikön kanssa saimme lopulta luvan ohittaa jono ja jatkaa matkaa. Loppujen lopuksi pääsimme hääjuhliin, mutta myöhässä. Hääpari oli suloinen ja juhlat mukavat. Mitä opiskelimme tuolla matkalla? Mitä opimme? Ovatko arjen erilaiset tilanteet osa elinikäistä oppimista? Onko elinikäinen oppiminen vain koulutusta, jota viralliset koulutustahot järjestävät? Voiko elinikäistä oppimista olla elämän erilaiset tilanteet? Kun on aika opiskella lisää Kun asiat eivät mene kuten itse haluaisimme, on usein aika opiskella kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja kykyä odottaa. Lisäksi tarvitsemme kykyä toimia erilaisissa vaihtuvissa tilanteissa. Kun tulee yllätyksiä, osa lamaantuu, osa taistelee, osa etsii uusia toimintamalleja. Rajaseikkailumme aikana, kun asiat eivät menneet suunnitellusti, huomasin, kuinka tärkeää on olla hermostumatta ja rauhassa miettiä erilaisia toimintatapoja. Pitää uskaltaa kysyä, vaikka ei osaisi kunnolla kieltä eikä toimintamalleja. Koulutuksen maailmassa, erityisesti aikuiskoulutuksessa, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot vastaavat elinikäisen oppimisen haasteeseen. Vahvuus on niiden työelämäläheisyys. Kaikki osaaminen perustuu käytäntöön. Osaamista arvioidaan Kotimäen pienryhmäkodissa huhtikuusta alkaen vastaavana ohjaajana on toiminut sosionomi Auvo Vainikainen. Hänen johdollaan on tehty remonttia, ja pienten puoli on jo valmiina. Lapset ovat saaneet unelmahuoneet. Auvon vaimo Elena, ammatiltaan sisustussuunnittelija, on tehnyt Kotimäessä uskomattoman hienoa työtä. Sisustuksessa on huomioitu lasten toiveet. Lapset ovat innoissaan uusista huoneistaan. Pyrimme pian saamaan valokuvia huoneista kotisivuillemme. Syksyyn liittyy monia tapahtumia, joiden suunnittelu ja toteuttaminen vaativat panostamista. Syksyllä järjestämme kaksi kriisikoulutuspäivää romaniaktivisteille ja virkamiehille, jotka hoitavat romanien asioita. Ensimmäinen päivä käsittelee nuorison elämänhallintaa ja toinen päivä vanhushuoltoa. Pyydämme paikalla asiantuntijoita, jotka osaavat ohjata oikeiden yhteistyötahojen puheille. Aloitamme syksyn aikana nuorille vanhemmille suunnatun, kerran kuukaudessa pidettävän te lan, jossa etupäässä käsittelemme lastenkasvatukseen liittyviä kysymyksiä asiantuntijan johdolla. Marraskuun 18. päivä järjestämme yhdessä eri tahojen kanssa kulttuurikeskus Stoassa Nuorissa on tulevaisuus -seminaarin, jonka kohderyhmänä ovat opiskelevat romaninuoret. Seminaari huipentuu iltakonserttiin, jossa lahjakkaat romaninuoret esiintyvät. Romanityö on monipuolista ja rönsyilevää. Emme voi olla vain yhden asian ihmisiä. Vaikka lastensuojelutyö on tärkein työmuotomme, joudumme väkisinkin ottamaan kantaa erilaisiin uusiin tilanteisiin ja tapahtumiin. Yksi suuri kesän puheenaihe on ollut Romaniasta Suomeen tulleet kerjälaisromanit. Tilanne on vaikea. Myös Suomen romanien suhtautuminen uusiin tulijoihin on ristiriitainen ja hä- sekä oppilaitoksen että työelämän näkökulmasta. Romano Mission henkilökunta aktiivista Romano Mission työntekijöitä opiskelee lasten ja nuorten erityisohjaajaksi Seurakuntaopistolla Järvenpäässä. Opiskelu on oppisopimusmuotoista, ja se kestää vuoden 2009 loppuun. Koulutuksen myötä Romano Mission Päiväkummun lastenkodin ja Kotimäen pienryhmäkodin henkilökunta osoittaa olevansa halukas uudistamaan ammattitaitoaan sekä pätevöitymään lisää. Koulutuksen he suorittavat näyttötutkintoina, jolloin peliin voi pistää kaiken osaamisensa. Ei vain sitä, minkä on oppinut lukemalla ja koulun penkkiä kuluttamalla, vaan myös kaiken elämänkoulussa opitun. anna-leena klemetti- FaLenius lehtori seurakuntaopisto Järvenpää millinen. Äskettäin Romano Missioon otettiin yhteyttä ja toivottiin, että järjestäisimme palaverin, jossa romaneina keskustelisimme mahdollisista toimenpiteistä. Yhteinen keskustelu on varmasti paikallaan, sillä on hyvin todennäköistä, että Romaniasta on tulossa lisää romaneita Suomeen. Siunausta syksyynne ja iloa elämäänne! tuula ÅkerLund

9 16 ROMANO BOODOS 3/2008 ROMANO BOODOS 3/ Räkli Mustalaislähetyksestä Danielle Nikula tutustui 1990-luvun alussa romanien maailmaan Mustalaislähetyksen, nykyisen Romano Mission kenttäsihteerinä ja Romano Boodos -lehden toimitussihteerinä. Mitä romaniyhteisö hänelle opetti? Kotini olohuoneessa on kultaisissa kehyksissä taiteilija Väinö Hervon grafiikanlehti vuodelta Kuvassa pieni tyttö taluttaa keppiin nojaavaa vanhaa naista metsän halki. Mustaan kolttuun pukeutunut nainen on varmaankin sokea, hänen päänsä on painunut alas. Tyttö sen sijaan katselee valppaana eteensä, leuka pystyssä, helmat hulmuten ja päättäväisyyttä askelissaan. Sain taulun lahjaksi luvun alussa Väinö ja Tuula Lindbergiltä vieraillessani heidän Turun kodissaan. Teos on rakas muisto niistä kolmesta ja puolesta vuodesta, jotka toimin Mustalaislähetyksen kenttäsihteerinä ja Romano Boodos -lehden toimitussihteerinä. Nuorena teologianopiskelijana taisin usein olla kuin tuo kuvan tomera tyttö, suunnasta selvillä ja valmis näyttämään tietä. Mutta mitä kauemmin olen kuvaa katsonut, sitä enemmän minusta näyttää siltä, että taulun vanha nainen tuntee metsätien sittenkin tyttöä paremmin. Hän on kulkenut sitä kauan. Iso ryppyinen käsi on pienen turva. Yhteisön keskellä Taulun vanhus muistuttaa minua elämänkokemuksen arvosta ja eri sukupolvien yhteenkuulumisesta. Juuri nämä asiat jäivät päällimmäisiksi mieleeni romaniyhteisöstä. Minäkin sain nauttia niistä. Romanit tulivat osaksi elämääni vaiheessa, jossa kaipasin kovasti yhteisöä. Olin perheetön parikymppinen, joka vasta mittaili haaveitaan ja etsiskeli elämänsä rakennuspuita. Se lämpö ja suvaitsevaisuus, jolla minut otettiin vastaan, teki rankasti hyvää. Sain asettua omalle paikalleni romaniyhteisön sisäisessä järjestyksessä. Leireillä, kokouksissa ja kotikäynneillä taisi käydä joskus niin, että kaaleet melkein unohtivat, että yksi räklikin oli paikalla. Ja kai minä noiden vuosien aikana henkisesti kasvoinkin, koska lopulta en ollut enää räkli, valkolaistyttö, vaan kääji, valkolaisnainen. Romanien tavassa elää oli monta asiaa, joita minun on ikävä. Yksi niistä oli kaikkien ihmisten kunnioittaminen. Olipa vastassa rikas tai köyhä, yhteisön normit täyttänyt tai riman alittanut, tuttu tai tuntematon, siinä oli kuitenkin Jumalan luoma ja rakastama ihminen. Romaniyhteisö halusi sulkea erityisen taitavasti huolenpitonsa piiriin ne, jotka olivat vaarassa jäädä joukosta. Taitavat sanat Ihailin myös romanien ihmistuntemusta. Jos oli rohkeutta olla vastaanottavainen, romaneilta sai usein rohkaisevan, lohduttavan tai vaivihkaa oikaisevan sanan. Usein se osui Danielle Miettinen on nykyään pastori Jussi Miettisen vaimo, Annan ja Katariinan äiti sekä Kotimaa-lehden toimittaja. Kun on yhteistä aikaa, Katariina (vas.), Jussi, Danielle ja Anna-Mikaela Miettinen tekevät mielellään yhdessä puutarhatöitä kotonaan Riihimäellä. kuva Pekka Kaskinen kohdalleen hyvin tarkkaan. Monilla romaneilla oli myös käsittämätön kyky sietää vääryyksiä. Kun kuljin heidän kanssaan kaupoissa, ravintoloiden ovilla ja julkisissa liikennevälineissä, jouduin näkemään pöyristyttävää syrjintää ja ilkeyttä. Miltä sinusta mahtaisi tuntua ostosten tekeminen, jos myymälävartija kävelisi kaiken aikaa kintereilläsi? Tai olisiko mukava matkustaa junassa, jos joutuisit kuuntelemaan konduktöörin kovaäänistä solvausta, vaikka istuisit omalla paikallasi sievästi lippu kourassa? Minä olin monta kertaa nostamassa rähinää huonosta kohtelusta, mutta romanit rauhoittelivat. He olivat oppineet, ettei se kannata. Ehkä aika on nyt toisenlainen, ja huonosta kohtelusta uskalletaan antaa palautetta. Lastenleiri Jämsässä lapsievankelioimisyhdistyksen leirikeskuksessa. Alinda Friman (oik.) leikittää lapsia. Pyykki pestiin omien kesken Romanit olivat hyvin tietoisia siitä, että omassa porukassa oli väkeä, joka teki käytöksellään toisten elämän hankalaksi. Helposti erottuvaan vähemmistöön kuuluva ihminen edustaa aina koko ryhmäänsä. Kuten tiedämme, kielteiset asenteet syntyvät helposti. Niiden purkaminen on työlästä kuin ilmastonmuutoksen torjuminen. Olisin olettanut, että kunnon romanit, perheessä ja yhteiskunnassa vastuunsa tunnollisesti kantavat ihmiset, olisivat puolustautuneet osoittamalla sormella niitä, jotka pilaavat heidän maineensa. He eivät kuitenkaan tehneet niin. He varoivat joukon hajottamista kelvollisiin ja kelvottomiin. Omissa kokoontumisissaan he kyllä ruotivat asioita pohjamutia myöten. Vanhat miehet antoivat kuulua, miten kaaleitten kuuluu elää: pitää rakastaa Jumalaa, auttaa lähimmäistä ja elää siivosti. Danielle Miettinen

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot