LIESI KUVILLA TUTUKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIESI KUVILLA TUTUKSI"

Transkriptio

1 LIESI KUVILLA TUTUKSI visuaalinen opetusväline sähkölieden käytöstä maahanmuuttoyksikön työntekijöille PowerPoint ohjelmalla Doinita Negruti - Tiina Ristsoo Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsinki yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Negruti, Doinita ja Ristsoo, Tiina. Liesi kuvilla tutuksi - visuaalinen opetusväline sähkölieden käytöstä maahanmuuttajayksikön työntekijöille PowerPoint ohjelmalla. Helsinki 2006, 57 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Helsingin yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Helsingin kaupungin Maahanmuuttoyksikkö huolehtii Helsinkiin pysyvästi muuttavien pakolaisten, paluumuuttajien ja heihin rinnastettavien maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelujen järjestämistä sekä tukee maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista. Harjoittelumme aikana keväällä 2005 Helsingin Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikössä ilmeni maahanmuuttaja-asiakkaiden erilliset asumiseen liittyviä ongelmia, esimerkkinä asuntojen sähkölieden käyttö. Työntekijöillä on useita asumisoppaita työvälineenään opastamassa asunnon lieden oikeaa käyttöä ja hoitoa, mutta ne eivät ole kuitenkaan olleet käytännössä riittäviä. Työntekijät esittävätkin toiveen, että suunnittelisimme heidän käyttöönsä havainnollisen sähkölieden käyttöoppaan. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Helsingin Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikön työntekijöille työvälineeksi visuaalinen opas sähkölieden käytöstä ja hoidosta PowerPoint ohjelmalla. Opinnäytetyö toteutettiin produktiona. Opinnäytetyön sisältö rakentuu maahanmuuttoa käsittelevistä käsitteistä, sekä produktion, toteutuksen ja arvioinnin kuvauksesta. Asiansanat: Maahanmuuttajat, kotoutuminen, oppiminen, visuaalisuus.

3 ABSTRACT Doinita Negruti & Tiina Ristsoo. Familiarising the Cooker with Visual Aids an Implement for the Employees of the Immigrant Service Unit, Spring p. 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. The Immigrant Service Unit of Helsinki takes care of the social services organization and integration for the refugees, the returnees and their relatives. The Immigrant Service Unit offers all these services to the immigrants at the first stage of their integration process. During our practical training at the Immigrant Service Unit of Helsinki in spring 2005 different kinds of problems related to inhabitation had manifested. For example, the use of the electric cooker was one of them. The employees of the Immigrant Service Unit possess a considerable amount of inhabitation manuals which are used as instruments for guiding the immigrants. In this particular case, a manual dealing with the correct use and maintenance of the electric cooker was missing. Unfortunately, so far the manuals produced concerning the use of the electric cooker had not been either adequate or practical. Based on the expectations of the employees of the Immigrant Service Unit of Helsinki, we chose the elaboration of an instruction manual for the use of the electric cooker at home as our thesis subject. The objective of our thesis was to give the employees of the Immigrant Service Unit of Helsinki an instrument for guiding their clients to a safe use and maintenance of the electric cooker. This visual instruction guide was made and produced with the Microsoft s PowerPoint software. Our thesis was based on differed learning theories. When producing the instruction manual, we focused on guidance learning. The instruction manual consists of 36 slides. Special emphasis was placed on the clarity and visual image of them. Keywords: Immigrants, Integration, Visual Image, Learning

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuuttajat Kulttuuri Kotoutuminen Kotouttamisen haasteet Maahanmuuttajien tukeminen Helsingissä ASUMINEN Maahanmuuttajien asumisen tukijana sosiaaliohjaaja Asumistaidoilla omatoimisuuteen VISUAALINEN LUKUTAITO JA OPPIMINEN KUVIEN AVULLA Oppiminen Kokemuksiin pohjautuva- ja ohjattu oppiminen Esittävä opetus Kuvallinen ilmaisu ja kuvien merkitys oppimisessa Värien merkitys kuvallisessa ilmaisussa Tietokoneen käytöstä opetustarkoitukseen PRODUKTION TUOTANTOPROSESSI Produktio Tuotantoprosessi toimintatutkimuksen teorian avulla TUOTOKSENA VISUAALINEN SÄHKÖLIEDEN KÄYTTÖOPAS Käyttöoppaamme tavoite Käyttöoppaan tuottamisen prosessi Käyttöoppaamme sisältö KÄYTTÖOPPAAN ARVIOINTI POHDINTA Käyttöoppaan sovellettavuus työelämään Eettiset näkökulmat Oman työskentelyn arviointi...34 LÄHTEET...37 LIITTEET...40

5 1. JOHDANTO Helsingissä pakolaisille ja muille maahanmuuttaja ryhmille palveluita tarjoaa Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikkö. Pääsääntöisesti esimerkiksi pakolaiset tulevat näiden palveluiden piiriin Helsingin vastaanottokeskuksesta oleskeluluvan saatuaan sekä perheenyhdistämisohjelman kautta. Muita asiakkaita ovat mm. hätätapaukset, joille UNHCR (The United Nations High Commissioner for Refugees) on pyytänyt Suomelta turvapaikkaa sekä yksittäiset kiintiöpakolaiset. Muista kunnista muuttaneet maahanmuuttajat otetaan maahanmuuttoyksikön asiakkaiksi, jos he ovat oleskelleet Suomessa alle kaksi vuotta. Asiakkuus maahanmuuttoyksikössä kestää noin kolme vuotta. (Helsingin kaupunki 2002.) Helsingin maahanmuuttoyksikön palveluihin kuuluvat kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut (mm. asunnon ja toimeentuloturvan järjestäminen sekä sosiaalityö), kotoutumisen ohjaaminen (mm. kotoutumissuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa sekä ohjaus palveluihin ja palveluiden käyttöön että käytännön käyttöohjeiden antaminen asumiseen) ja asiantuntijana toimiminen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä (mm. viranomaisten koulutus, konsultointi ja neuvonta sekä maahanmuuttajuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvän tiedon ja taidon levittäminen myös kehittäminen). (Helsingin kaupunki 2002.) Opinnäytetyömme idea lähti keväällä 2005 Helsingin Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikön tarpeesta. Työntekijöiden mukaan esimerkiksi käytännön ohjeiden antaminen kodinkoneiden käyttämisestä on osoittautunut ongelmalliseksi. He kertoivat, että esim. sähköliesiä kuluu noin kaksi kertaa normaalia enemmän maahanmuuttajilla. Maahanmuuttajien asumisen ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, mutta niihin saatava konkreettinen apu on ollut heikkoa. Pelkkä kirjallinen tai suullinen tieto ei aina maahanmuuttajille riitä.

6 6 Työntekijöillä on useita asumisoppaita kuten Asumisopas maahanmuuttajille (Mikkola 2002.), Asumisopas Suomeen muuttaneille (Ympäristöministeriö julkaisut.), Asumisopas 2002 (Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt 2002.), Selkokielen opas vuokra-asukkaalle (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2000.) työvälineinä opastamassa asumiseen ja kodinkoneiden käyttöön. Oppaat eivät kuitenkaan ole olleet käytännössä riittävästi avuksi. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa Helsingin Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikön työntekijöille yhdeksi työvälineeksi visuaalinen käyttöohje sähkölieden käytöstä, hoidosta ja turvallisuudesta PowerPoint ohjelmalla.

7 7 2. MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA 2.1 Maahanmuuttajat Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia eri syistä Suomeen muuttaneita henkilöitä. Maahanmuutto Suomeen, sekä maastamuutto eivät ole mitään uusia ilmiöitä. Ihmiset ovat aina liikkuneet, joko vapaaehtoisesti tai pakosta. Ihmiset ovat hakeneet uutta elintilaa, parempaa tulevaisuutta ja elintasoa tai paenneet nälänhätiä, sotia ja vainoja. Suomeen muuton syyt voidaan jakaa eri ryhmiin kuten, pakolaisuus, paluumuutto, perhesyyt. (Forsander & Ekholm 2001, ) Pakolaisia on tullut Suomeen sekä valtioneuvoston vuosittain vahvistaman kiintiön että turvapaikkamenettelyn kautta. Pakolaisilla on myös oikeus saada perheensä Suomeen ja perheenyhdistämisten kautta Suomeen tulekin melko paljon pakolaisten lähiomaisia, aviopuolisot ja alle 18-vuotiaat lapset. (Forsander & Ekholm 2001, ) Suomi on sitoutunut pakolaisten vastaanottoon kansainvälisellä sopimuksella. Sen lisäksi, että Suomi on luvannut vastaanottaa pakolaisia, se on sitoutunut huolehtimaan heidän hyvinvoinnistaan. ( Räty 2002,16.) Kiintiöpakolaisiksi vastaanotetaan ihmisiä, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR (The United Nations High Commissioner for Refugees) on myöntänyt kansainvälisen pakolaisstatuksen eli aseman. Koska kiintiöpakolaisilla on jo maahan tullessaan UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema, ei turvan tarvetta tarvitse enää tutkia vastaanottavassa maassa. Kiintiöpakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksissa, vaan heidät sijoitetaan suoraan omiin koteihinsa sellaiseen kuntaan, joka on päättänyt vastaanottaa pakolaisia. Suomessa eduskunta vahvistaa vuosittain pakolaiskiintiön ja ulkomaalaisvirasto myöntää oleskeluluvat kiintiöpakolaisille. (Vartiainen-Ora 1996, 12.) Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan henkilöä, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta muusta kuin koti- tai oleskelumaastaan jättämällä

8 8 turvapaikkahakemuksen. Hänellä ei ole pakolaisstatusta, vaan pakolaisuus todetaan vasta hakijan turvapaikkahakemuksessa annetussa päätöksessä. Suomessa hakemukset käsitellään ulkomaalaisvirastossa. (Vartiainen-Ora 1996, 12.) Perheenyhdistämisen kautta pakolaiset ja heihin rinnastettavat henkilöt voivat saada perheenjäseniään samaan maahan, jossa heidät itsensä on otettu vastaan. Täysi-ikäinen hakija voi saada maahan alaikäiset, naimattomat lapsensa ja aviopuolisonsa. Alaikäinen voi saada luokseen vanhempansa sekä alaikäiset, naimattomat sisaruksensa. Perheenyhdistämisen kautta tulevat perheenjäsenet vastaanotetaan pakolaisina. He saavat saman statuksen kuin Suomessa olevilla omaisillaan ja pakolaisen vastaanoton palvelut. (Vartiainen- Ora 1996, 13.) 2.2 Kulttuuri Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Tämä tapa on opittu ja sitä siirretään seuraaville sukupolville lähinnä symbolien muodossa. Nämä symbolit ovat ihmisryhmille tunnusmerkillisiä saavutuksia, jotka konkretisoituvat mm. ihmiskäden töinä. Kulttuurin olennainen osa koostuu kuitenkin perinteisistä mielipiteistä tai ajatuksista ja erityisesti niihin liittyvistä arvoista. (Alitolppa- Niitamo 1993, 18.) Eri kulttuureista tulevat ihmiset voivat olla hyvinkin erilaisia. Tavat ja perinteet, uskonnolliset käsitykset, käsitykset oikeasta ja väärästä ja kokonainen maailmankuva voivat olla täysin erilaisia eri kulttuureissa. Kulttuurierot johtuvat siitä, että ihmisryhmät ovat eläneet vuosisatoja tai tuhansia erillään toisistaan. Esimerkiksi yhteiskuntaluokkien elettyä toisistaan enemmän tai vähemmän erillään, eroja on syntynyt myös elämäntavoissa, kuten vapaa-ajan vietossa, asumistavoissa, avioliittokäytännöissä tai tavoissa ylläpitää ystävyyssuhteita. (Liebkind 1994, 21.)

9 9 Muuttaminen uuteen maahan ja uuteen kulttuuripiiriin on suuri muutos ihmisen elämässä. Muuttajia on tietysti monenlaisia. Monien maahanmuuttajien kulttuuri on sekoitus uutta ja vanhaa. Jotkut maahanmuuttajat kokevat vieraan kulttuurin ahdistavana ja hakevat turvaa oman kulttuurinsa ja uskontonsa perinteistä. Jotkut taas saattavat hylätä oman kulttuurinsa kokonaan ja elää kuin valtaväestö. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen on vaativa tehtävä, jonka läpikäymiseen liittyy usein erilaisia psyykkisen tasapainon häiriöitä, eristäytyneisyyden ja vieraantuneisuuden tunteita, psykosomaattisia oireita ja epävarmuutta omasta identiteetistä. ( Alitolppa-Niitamo 1994, ) Erityisesti kieli on tärkeä identiteetin rakentumisen kannalta, koska sen mukana opitaan oma kulttuuri, sen tavat ja perimätieto. Identiteetti ei kuitenkaan ole pysyvä tai yhtenäinen kokonaisuus, vaan se muuttuu ihmisen elämän kuluessa. Eri aikoina ja erilaisissa paikoissa ihminen määrittelee itsensä eri tavoin ja sen myötä myös hänen identiteettinsä muuttuu. Identiteetin säilyttäminen on hyvin vaikeaa silloin kun se ei saa tukea muilta, ja myös uuden ympäristön saneleman peilikuvan hyväksyminen on ainakin yhtäkkiä vaikeaa. Niinpä tuloksena on identiteettikriisi: maahanmuuttaja tule yhä epävarmemmaksi siitä, kuka ja millainen hän todella on. (Alitolppa- Niitamo 1994, 43.) 2.3 Kotoutuminen Kotoutumissuunnitelma laaditaan tukemaan maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinnassa. Suunnitelma laaditaan yhdessä maahanmuuttajan, kunnan- ja työvoimanviranomaisen kanssa. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) määrittelee eri tahojen velvollisuudet kotouttamistyössä. Se korostaa maahanmuuttajan omaa vastuuta osallistua kotoutumisprosessiinsa aktiivisesti sekä antaa viranomaisille välineitä tukea kotoutumista. Yksi välineistä on kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan maahanmuuttajan ja hänen perheensä kotoutumista tukevat toimenpiteet. Toisaalta laki edellyttää

10 10 viranomaisia laatimaan paikallisen kotouttamisohjelman ja tarjoamaan maahanmuuttajille toimenpiteitä, jotka edistävät heidän kotoutumistaan. (Työministeriö 2006.) Suomessa kotikunnan saaneella työttömällä työmarkkinatuen ja /tai toimeentulotuen piirissä olevalla maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja siinä sovittuihin palveluihin. Suunnitelmakauden aikainen toimeentulo turvataan kotoutumistuella. Kotoutumissuunnitelma tehdään sen jälkeen, kun muuttaja on merkitty pysyvästi Suomessa asuvaksi väestörekisteriin. Suunnitelma tehdään enintään kolmeksi vuodeksi. (Työministeriö 2006.) Suunnitelmassa sovitaan, millä toimenpiteillä autetaan tulijaa pääsemään sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Suomen kielen opetusta järjestetään erityisesti suuremmilla paikkakunnilla monilla eri muodoin eri tasoilla. Suunnitelmakauden aikana selvitetään myös, miten muualla hankittu ammatti tai tutkinto voidaan saattaa suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi, ja minkälaista mahdollista lisäkoulutusta tarvitaan. Kotoutumissuunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan. (Työministeriö 2006.) Suunnitelmassa sovitaan konkreettisesti, mitä kotoutuja tekee seuraavaksi, ja minkälaisia toimenpiteitä viranomaiset voivat järjestää. Kaikki osapuolet sitoutuvat suunnitelmassa sovittuun. (Työministeriö 2006.) 2.4 Kotouttamisen haasteet Helsingin ulkomaalaispoliittisen ohjelman mukaan maahanmuuttajat saavat asuntohallinnon palveluja samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin asunnon tai tuen tarvitsijat. Maahanmuuttajille osoitettavat kaupungin vuokra-asunnot, Helsinki kaupunki pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan tasaisesti eri kaupunginosista, jotta ei muodostuisi alueita joilla asuu poikkeuksellisen paljon maahanmuuttajia. ( Maahanmuuttajien kotoutumisohjelma 1999, )

11 11 Maahanmuuttajilta edellytetään suomalaisten asumiseen liittyvien tapojen ja sääntöjen hallintaa. Kulttuurieroista johtuvien ristiriitojen välttämiseksi heille pitää tarjota asumista koskevaa ohjausta ja tiedotusta. Keskeistä maahanmuuttajien ja valtaväestön välisten suhteiden edistämisessä asuinalueilla on kaupungin kiinteistöyhtiöiden, asukasyhdistysten, viranomaisten, alueella asuvien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajien yhdistysten ja kantaväestön välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. ( Maahanmuuttajien kotoutumisohjelma 1999, ) Maahanmuuttajien asumisen ongelmat ovat erilaisten inhimillisten ja materiaalisten resurssien puute, tahaton ja tahallinen syrjintä, akkulturaatiostressi eli vieraaseen kulttuuriin sopeutumisesta aiheutuva stressi sekä kulttuuri etäisyys. (Pärtty-Äyräväinen 2000, 8.) Vuonna 2000 Helsingin maahanmuuttoyksikön työntekijä Pärtty-Äyräväinen teetti selvityksen Maahanmuuttajan asumisongelmista ja asumisen tukimuodoista ja niiden tarpeista Helsingissä. Selvityksen tarkoitus oli kartoittaa tukimuodot, joilla tuetaan maahanmuuttajien asumista ja kotoutumista suomalaiseen asuinyhteisöön. Ongelmakohdiksi asumisessa nousivat mm. liesien ja jääkaappien liian nopean hajoaminen. Selvityksen suositukset jatkotoimenpiteiksi ovat systemaattinen alkuopastus kaikille maahantulijoille kuten oikeudet ja velvollisuudet (vuokramaksu, järjestyssäännöt ym.), materiaalit, lämmitys, vesi, ilmastointi, kodinkoneet ja laitteet, aineet ja välineet. ( Pärtty-Äyräväinen 2000, 62.) Suomalainen kerrostaloasuminen on vierasta monelle pakolaisryhmälle, mistä syystä osana suomalaiseen yhteiskuntaan harjaannuttamista tulee kiinnittää huomioita myös asumistapojen opastamiseen. Asumista koskevaa ohjausta ja tiedotusta tulee tarjota asumiseen liittyvien, tiedon puutteesta tai kulttuurieroista johtuvien ristiriitojen välttämiseksi. ( Pärtty-Äyräväinen 2000, 62.)

12 Maahanmuuttajien tukeminen Helsingissä Maahanmuuttajan kotiutuminen vieraaseen maahan ei tapahdu hetkessä. Muuttajan elämänkokemus, ikä, luonne ja kasvatus vaikuttavat yksilölliseen sopeutumisnopeuteen. Tietoisuus omasta kulttuurista ja etnisestä identiteetistä tulee ajankohtaiseksi silloin, kun yksilö joutuu vieraaseen kulttuuriin, jossa vallitsevat omasta kulttuurista poikkeavat arvot, normit ja käyttäytymismallit. Tällöin yksilö joutuu tarkastelemaan uudesta näkökulmasta niitä oman kulttuurinsa piirteitä, jotka ovat olleet hänelle aikaisemmin luonnollisia ja itsestään selviä. Muutostilanteessa, kuten pakolaisuudessa, yksilö joutuu tasapainoilemaan oman ja uuden kulttuurin välillä ja punnitsemaan molempia. Tämä uudelleenarviointi on väistämätön osa sopeutumista vieraaseen kulttuuriin. (Alitolppa-Niitamo 1994, ) Kunnilla on kotouttamislain mukaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tämä perustuu siihen, että Suomessa kunta vastaa peruspalvelujen ja toimeentulotuen järjestämisestä asukkailleen. Kunta on viime kädessä vastuussa myös siitä, että ihminen saa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon. Kunnan vastuu korostuu työvoimaan kuulumattomien maahanmuuttajien, kuten lasten, nuorten ja vanhusten kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämisessä. Kotouttamislaissa korostetaan eri toimijoiden yhteistyötä.( Valtioneuvosto 2006.) Kotouttamisen painopiste on maahanmuuton alkuvaiheessa. Alkuvaiheen tukitoimien avulla pyritään edistämään maahanmuuttajien aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Helsingin kaupunginviranomaiset huolehtivat kaupungissa pysyvästi asuvien maahanmuuttajien tasavertaisista mahdollisuuksista käyttää julkisia palveluja tiedotuksen, neuvonnan ja muun kaupungin palveluihin perehdyttämisen sekä tulkkaus ja käännöspalvelujen suunnatun ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen. ( Maahanmuuttajien kotoutumisohjelma 1999, ) Vastaanottovaiheessa maahanmuuttajille selvitetään suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät perusasiat, opastetaan asiakkaita heille kuuluvien palveluiden etuuksien hakemisessa ja hoidetaan asiakkaiden

13 13 toimeentulotukiasiat. Uudet tulijat opastetaan peruskouluun, kielen opiskeluun, ohjataan terveyspalveluiden ja muiden kaupungin palveluiden käytössä sekä neuvotaan julkisten liikennevälineiden käytössä. Vastaanottovaiheen työn tavoite on syrjäytymisen ehkäiseminen yksilö-, ryhmä- ja yhteisökohtaisia työmenetelmiä käyttäen. Niillä pyritään vaikuttamaan maahanmuuttajan omatoimisuuden lisäämiseen ja oma elämän hallintaan. ( Maahanmuuttajien kotoutumisohjelma 1999, ) Helsingin kaupungin Sosiaalivirasto Maahanmuuttoyksikkö huolehtii Helsinkiin pysyvästi muuttavien pakolaisten, paluumuuttajien ja heihin rinnastettavien maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelujen järjestämisestä sekä tukee heidän voimaantumistaan. Tärkeä osa maahanmuuttoyksikön työtä on tukea maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista, johon kuluu mm. käytännön ohjeiden antaminen Suomessa asumisesta (esim. kodinkoneiden käyttö) ja kertominen maahanmuuttajien oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa. 3. ASUMINEN 3.1 Maahanmuuttajien asumisen tukijana sosiaaliohjaaja Ulkomaalaistyössä ei ole olemassa tekniikkaa tai metodia työskentelyyn sellaisen ihmisryhmän kanssa, joka koostuu kaikista ikä ja sosiaaliluokista ja jonka koulutus, kokemukset ja kansallisuus vaihtelevat. Työntekijältä ei vaadi mitään eritystä ammattitaitoa vaan tietoa uuteen maahan sopeutumiseen, kulttuureihin tai pakolaisuuteen liittyvistä tekijöistä. Työntekijän pitäisi yhdistää tämä tieto ammatilliseen osaamiseensa siten, että hän kykenisi ottamaan huomioon maahanmuuttajan elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ammatillinen tausta on kirjava, mikä tuo alalle jatkuvasti uusia ajatuksia ja poikkiammatillisuutta. (Forsander, Ekholm & Saleh 1994, 51.)

14 14 Sosiaaliohjaajien toimenkuvaan kuuluu maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, vastaanottoon tulevien asiakkaiden ohjaus ja neuvonta, asiantuntijana maahanmuuttajien asioissa toimiminen alueen viranomaisille ja tiimien jäseninä toiminen. Ohjaajat ovat monikielisiä ja tekevät tiivistä yhteistyötä yksikön muiden työtekijöiden kanssa. He voivat myös tarjota akuuttitilanteissa kommunikointi tukea muiden työntekijöiden ja asiakkaan välillä. (Maahanmuuttoyksikön perehdyttämiskansio 2003.) Sosiaaliohjaajien työ on mitä suurimmassa määrin liikkuvaa ja koostuu pääasiallisesti kotikäynneistä ja muita virasto- ja toimistokäynneistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Kotoutumisajan tukitoimilla tuetaan asiakasta kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja asuinalueeseensa. Panostaminen kotoutumisajan tukitoimiin mahdollistaa kotoutumisen käynnistymisen ja on tärkeä osa kotoutumisen onnistumista. Esimerkiksi asumisohjauksella ja väliintulolla asumisongelmissa voidaan vähentää häätöjä ja ennakkoluuloja. Kaiken kaikkiaan työn tavoitteena on maahanmuuttajien itsenäinen toimiminen helsinkiläisinä. (Maahanmuuttoyksikön perehdyttämiskansio 2003.) Edellä mainituista tehtävistä sosiaaliohjaajien toimenkuvaan kuuluva asumisohjaus tarkoittaa käytännössä kodinkoneiden käytön ohjausta, asumisen turvallisuutta, asunnon hoitoa, asumisen sääntöjä kerrostalossa ja yleisesti vuokralaisen velvollisuudet. Suurin osa työntekijöiden työpanoksesta mene alkuvaiheen (0-6kk) tukitoimiin opastukseen ja neuvontaan. Yksikön asiakkaat vaativat huomattavasti enemmän rinnalla kulkemista ja käytännöntukea kuin valtaväestön asiakkaat. Vaikeiden taustojen lisäksi kielitaidottomuus, luku- ka kirjoitustaidottomuus, kulttuurierot ja akkulturaatio prosessi vaikeuttavat oman elämän hallinta. (Maahanmuuttoyksikön perehdyttämiskansio 2003.)

15 Asumistaidoilla omatoimisuuteen Maahanmuuttajille on välttämätöntä opettaa sellaisia omatoimisuuden taitoja (esim. sähkölieden- ja jääkaapin käyttöä ym.), jotka lisäävät heidän valmiuksiaan itsenäiseen asumiseen sekä oman elämän hallintaan. Esimerkiksi vammais- ja vanhustyössä on pitkä traditio asumistaitojen ohjauksessa ja omatoimisuuden kehittämisessä. Omatoimisuuden tukeminen tarkoittaa lyhyesti pyrkimystä opettaa sellaisia taitoja, jotka lisäävät itsenäisyyttä päivittäisissä toiminnoissa sekä elämänhallinta kykyä. Siitä käytetään myös nimityksiä PT-opetus(päivittäisten toimintojen opetus) eli ADL-opetus (englanniksi activities of daily living, ruotsiksi anpassing till dagligt liv) tai itsenäistämisopetus. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 1998, 174.) Yhdessä asumisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan jatkuvasti perheen ja asuinympäristön jokapäiväisessä elämässä. Se edellyttää toisten huomioon ottamista ja yhteisvastuullisuutta, samoin kykyä ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Vastuullisuutta opetellaan tekemällä valintoja ja päätöksiä, joiden vaikutuksia ympäristö pyri lieventämään eikä korjaamaan. Yhteisistä asioista päätetään yhdessä, ja kaikki ovat vastuussa päätösten toteuttamisesta. Yhteistoiminta edistää myös toimiminen jonkin yhteisen päämäärän hyväksi, jolloin jokaisen työpanos on tarpeellinen. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 1998, 192.) Kotona asumisen taidot liittyvät toimintakykyyn kotiympäristössä, kuten vaatteista huolehtiminen, taloudenhoito, omaisuudesta huolehtiminen, ruoan valmistus ja keittotaito, ostosten suunnittelu ja rahan käyttö, kodin turvallisuus ja päivittäisen ajankäytön suunnittelu. ( Kehitysvammaliitto ry 1995, 52.)

16 16 4. VISUAALINEN LUKUTAITO JA OPPIMINEN KUVIEN AVULLA Lukutaidoton määritellään näissä opetussuunnitelman perusteissa henkilöksi, jolla ei ole lukutaitoa millään kielellä, ei siis omalla äidinkielellään. Lukutaidoton ei ole käynyt lainkaan koulua eikä ole saanut muodollista opetusta tai on saanut sitä vähän. (Opetushallitus 1993, 10.) Luku- ja kirjoitus- ja laskutaito kuuluvat ihmisen perusoikeuksiin. Jokaisen tulisi saada nämä perustaidot, jotta hän voisi kehittyä täytenä ihmisenä, jotta hän voisi vaikuttaa elämänoloihinsa ja elämänlaatunsa, jotta hän voisi kasvattaa lapsiaan ja opiskella itse, kehittää itseään, osallistua työelämään, nauttia vapaaajastaan ja siirtää ja kehittää kulttuuriaan. Ihmisellä on halua ottaa vastuuta elämästään ja parantaa omia elämänehtojaan. (Opetushallitus 1993, 9) Osalla mahanmuuttaneista aikuisista voi olla takanaan traumaattisia kokemuksia. Pitkien leireillä vietettyjen aikojen ja esimerkiksi kidutuksen seurauksina heillä saattaa olla vaikeita psyykkisiä ja sosiaalisia esteitä, jotka aiheuttavat oppimisvaikeuksia. Useimmiten lukutaidottomuus johtuu maahanmuuttajan kotimaan oloista. Erityisesti vaikea on naisten tilanne: joka toinen kehitysmaissa asuva nainen on lukutaidoton. Koulunkäyntiä estävät monet syyt: köyhyys, sota, elinkeinorakenne, poliittiset mielipiteet, asenteet. Lukutaidottomuus voi johtua myös oppimisvaikeuksista, mutta useimmiten Suomeen muuttaneiden aikuisten lukutaidottomuuden syynä on kotimaan elinolosuhteet.( Opetushallitus 1993, ) Lukutaitoa voidaan tarkastella useista näkökulmista. Ihmistä voidaan kuvata visuaalisena ja kielellisenä olentona. Visuaalisuus ja kielellisyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan toisiinsa liittyviä psyykeen ulottuvuuksia. Tälle löytyy useita perusteita. Ensinnäkin psyyken tiedostamattomissa osissa kielellistä ja kuvallista tietoa on vaikea erottaa toisistaan. Tiedostamattomissa kerroksissa olevat käsitteet ovat samalla visuaalisia hahmoja kuin kielellisiä merkkejä. Hyvänä esimerkkinä ovat ihmisen näkemät unet, niissä kielellinen ja kuvallinen tieto nivoutuu yhdeksi kokonaisuudeksi. Ne eivät kuitenkaan palaudu toisiinsa.

17 17 Ihmisellä voi olla näköaistimuksia, jotka eivät kuitenkaan järjesty kielen symbolisen järjestelmään. Näemme maalauksessa erilaisia asioita, jotka herättävät meissä tuntemuksia, mutta vain osan pystymme tuottamaan kielellisesti. Sanat kuullaan, mutta ne voidaan lukea myös silmillä tai jopa iholla. Itse visuaalinen elämys voidaan kokea monella tavalla, kuulemalla, näkemällä, tuntemalla. (Seppänen 2001, ) Toisena perusteluna visuaalisuuden ja kielellisyyden osuudesta toisiinsa on tekstien lukeminen. Niitä luetaan aina silmin ja sanoilla rakennetaan luetusta tekstistä visuaalisia tiloja ja hahmoja. Visuaalinen lukutaito on kykyä muokata näkemäänsä kokemusta kielelliseksi ja kommunikoida sitä muiden kanssa. Visuaalinen lukutaito ei ole pelkästään sitä, että ymmärtää sitä mitä katsoo ja tulkitsee sitä. Siihen kuuluu olennaisena osana myös ymmärrys sitä, että toisten ihmisten pelkkä katsekin vaikuttaa minuuteemme, subjektiutemme rakentumiseen. Katseella voitaisiinkin sanoa olevan kahden suuntainen voima. (Seppänen 2001, ) Visuaalinen lukutaito on visuaalisten järjestysten tajua perusteltujen tulkintojen tekemistä niistä. Ihmiset tuottavat uusia näkyviä objekteja esimerkiksi kuvia ja esineitä. Kuvia voidaan lukea aivan kuin kirjotustakin, tosin tulkinta eroaa tavallisen tekstin lukemisesta paljonkin. Lukutaito sanana pitää mieltää enemmänkin vertauskuvallisesti, sen synonyyminä voitaisiinkin pitää sanaa tulkinta. Lukutaito on vertauskuvana hyvä, sillä se viittaa oppimiseen. Visuaalisella lukutaidolla voidaan tarkoittaa erilaisten visuaalisen järjestysten tajua, mutta myös kykyä kommunikoida niistä muiden kanssa ja tarvittaessa kykyä tuottaa itsekin visuaalisia esityksiä. Ei ole olemassa puhdasta visuaalista lukutaitoa vaan visuaalisuus on yksi lukutaidon aspekti, yksi näkökulma. (Seppänen 2001, ) Visualisointi tähtää aina asian aikaisempaa syvempään ymmärtämiseen. Visualisointi merkitsee käytettävissä olevan tiedon kiteyttämistä tai vahvistamista. Visualisointiprosessi on kokonaisuudessa kognitiivinen työkalu, joka edistää ajattelua hyvin monella alueella. (Meisalo, Sutinen & Tarhio 2000, 102.)

18 Oppiminen Johan von Wrghtin (1995, 19.) mukaan määrittelee oppimisen seuraavan tapaan. Ihmisen ns. kognitiiviset toiminnot kuten havaitseminen, muistaminen ja ajatteleminen nivoutuvat toisiinsa saumattomasti. Ihmiselle ominainen informaation prosessointi (sen vastaanotto, muokkaus ja tulkinta) on jatkuva, kokonaisvaltainen prosessi Se (voi) aiheuttaa muutoksia tiedoissamme, käsityksissämme, taidoissamme, tunteissamme ym. Kun tämä muutos kestää kauemmin kuin hetken, kutsumme sitä oppimiseksi. Nykyisen käsityksen mukaan oppimisella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä, kokemukseen perustuvia muutoksia yksilön tiedoissa, taidoissa ja valmiuksissa sekä näiden välityksellä itse toiminnassa. Oppiminen on yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen kuluva prosessi. Oppiminen auttaa ihmistä tulkitsemaan havaintoja, ennakoimaan tulevaisuuden muutoksia ja sopeutumaan. Toisaalta hän pyrkii oppimisen avulla muokkaamaan todellisuutta itsessä ja ympäristössä voidakseen hallita sitä. ( Vuorinen 1998, (3-5.) Voidaksemme ymmärtää oppimisprosessin sisäistä logiikkaa ja opiskelijoiden erilaisuutta meidän on otettava tietojen käsittelyn lisäksi huomioon myös sosiaalinen ympäristö opiskelijaryhmästä aina kansalliseen kulttuuritaustaan saakka. ( Vuorinen 1998, 3-5.) Ihmiset ovat erilaisia, ja tämä pätee myös opiskeluun ja oppimiseen. Emme kaikki opi samalla tavoin, vaan meillä kullakin on omat mieltymyksemme ja tottumuksemme tietynlaisiin opiskelutapoihin. Yksilöiden välisiä eroja oppimistyyleissä ja strategioissa on tutkittu aina 1970-luvulta lähtien, ja siitä on kasvanut yksi keskeisistä oppimistutkimuksien alueista. Käytetty terminologia vaihtelee tutkimuksesta toiseen, mutta useimmiten oppimisstrategioilla tai kognitiivisilla prosessointistrategioilla viitataan tapaan ja keinoihin, joilla yksilö suorittaa tietyn oppimistehtävän. Oppimistyylillä taas on tarkoitettu pysyvämpää taipumusta käyttää tietynlaisia strategioita ja henkilökohtaisia opiskelu- ja oppimistapoja. Tyylien ja strategioiden lisäksi

19 19 puhutaan erilaisista lähestymistavoista oppimiseen ja opiskeluun sekä erilaisista opiskeluorientaatioista. (Tynjälä 1999, ) Laajasti ymmärrettynä oppimisessa on kysymys informaation prosessoinnista erilaisissa ihmisen vuorovaikutus- ja elämäntilanteissa eli ihminen työstää havaintotoimintojen kautta saamansa informaatiota tiedollisiksi ja taidollisiksi valmiuksiksi. Aivoissa tapahtuva oppiminen ja oppimisvalmiudet riippuvat aivojen ominaisuuksista ja tilasta. Aivojen ominaisuudet ja tila puolestaan selittyvät sekä perinnöllisillä että elinympäristön vuorovaikutussuhteilla siten, että iän karttuessa perinnöllisyyden merkitys vähenee ja elämänkokemusten osuus kasvaa. (Ikonen 1995, ) 4.2 Kokemuksiin pohjautuva- ja ohjattu oppiminen Kokemuksellisen ja elämyksellisen oppimisen juuret ovat humanistisessa psykologiassa. Kokemuksellinen oppimiskäsitys perustuu John Dewey n ajatukseen tekemällä oppimisesta sekä Jean Piaget n kehitysmalliin ja Kurt Lewinin toimintatutkimuksen malliin. Kokemuksellinen oppimiskäsitys määrittelee oppimisen aktiiviseksi kokemusten muuttumiseksi ja laajentumiseksi painottamalla itsereflektion keskeistä roolia oppimisprosessissa. (Jokela 2002, 42.) Kokemuksellisen oppimiskäsityksen ajatus oppimisesta lähenee sekä konstruktiivisen oppimisen että myös kontekstuaalisen oppimisen malleja. Oppimistapahtuman tärkeimmissä asemissa ovat aktiivisen kokemuksen ja tekemisen aspektit sekä yhteistoiminnassa että yksilöllisinä toimintoina. Oppiminen nähdään tiedon luomisen prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja oman itse kanssa. Oppiminen tapahtuu aktivoivien, toiminnallisten prosessien kautta, jossa käytetään hyväksi ihmisen kaikkia aistikanavia, mielikuvia ja elämyksiä, siis kokemusta. Kokemuksellisen oppimisen idea painottaa yksilön itsetuntemuksen lisäämistä sekä hänen persoonallisen ja sosiaalisen kasvunsa tukemista. Oppimistavoitteena pidetään

20 20 yksilön oman tiedon syventämistä ja hänen oman tietoisuutensa lisäämistä. (Jokela 2002, 43.) Vaikka yhteisen kielen ja kulttuuritaustan avulla voimme ymmärtää asioita paljolti samalla tavalla, on meillä kaikilla myös hyvin paljon erilaisia kokemuksia, minkä vuoksi samatkin asiat tulkitaan usein eri tavalla. Asioilla voi erilainen merkitys eri ihmisille, ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat ihmisten välillä. Kaikki eivät opi samoja asioita samoista sisällöistä. Tämän vuoksi on hyödyllistä käyttää sellaisia opiskelumenetelmiä, joissa oppijoiden erilaiset tulkinnat joutuvat kohtamaan toisensa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. (Tynjälä 1999, ) Kulttuuriympäristö muokkaa ihmisten toimintaa ja tapaa hahmottaa todellisuutta. Peter Hoe kuvaa kirjassaan Lumen taju (1993), miten Grönlannin lumijäätiköillä selviäminen vaatii lumen tajua. Saadakseen käsityksen jääkentistä on annettava katseen liukua yli yksityiskohtien kokonaisuuteen. Suurkaupungissa on omaksuttava toisenlainen tapa havainnoida ympäristöä: keskittävä, kiinnepisteittäin valikoiva näkemistapa. Grönlannissa kasvanut omaa monta eri käsitettä, joilla kuvata lunta sen koostumuksen ja ympäristön mukaan. Suurkaupungissa kasvaneen käsitteet heijastavat puolestaan sen jännitekentässä tapahtuvaa kokemuksellista oppimista. Lumen taju kertoo, miten asianomaisen kulttuurin olennaisten tunnusmerkkien oppiminen auttaa ihmistä selviytymään vaikeissakin olosuhteissa. Kulttuurin muutos edellyttää ihmisiltä kuitenkin uudenlaista tapaa toimia ja hahmottaa todellisuutta. Ihmisen oppiminen on elämysten ja tiedon jatkuvaa luomista ja muuntamista toiminnaksi, johon uusi kulttuuriympäristö ihmisen haasta. (Matinheikki-Kokko 2005, 291.) Oppimista suhteessa ympäristöön voi tapahtua kahdella tavalla: oppimalla suoriin ympäristön vaikutteisiin reagoimisen kautta ja oppimalla ohjaamisen välityksellä. Itsekseen lapsi oppii erilaisista sattumuksista ihmisten, esineiden ja tapahtumien välityksellä, joita lapsen ja hänen ympäristönsä välillä tapahtuu. Oppiminen on tällöin suurelta osin sattumanvaraista, suunnittelematonta ja ympäristöoloista riippuvaista. (Vellonen 2000, 17.)

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot