LIESI KUVILLA TUTUKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIESI KUVILLA TUTUKSI"

Transkriptio

1 LIESI KUVILLA TUTUKSI visuaalinen opetusväline sähkölieden käytöstä maahanmuuttoyksikön työntekijöille PowerPoint ohjelmalla Doinita Negruti - Tiina Ristsoo Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsinki yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Negruti, Doinita ja Ristsoo, Tiina. Liesi kuvilla tutuksi - visuaalinen opetusväline sähkölieden käytöstä maahanmuuttajayksikön työntekijöille PowerPoint ohjelmalla. Helsinki 2006, 57 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Helsingin yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Helsingin kaupungin Maahanmuuttoyksikkö huolehtii Helsinkiin pysyvästi muuttavien pakolaisten, paluumuuttajien ja heihin rinnastettavien maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelujen järjestämistä sekä tukee maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista. Harjoittelumme aikana keväällä 2005 Helsingin Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikössä ilmeni maahanmuuttaja-asiakkaiden erilliset asumiseen liittyviä ongelmia, esimerkkinä asuntojen sähkölieden käyttö. Työntekijöillä on useita asumisoppaita työvälineenään opastamassa asunnon lieden oikeaa käyttöä ja hoitoa, mutta ne eivät ole kuitenkaan olleet käytännössä riittäviä. Työntekijät esittävätkin toiveen, että suunnittelisimme heidän käyttöönsä havainnollisen sähkölieden käyttöoppaan. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Helsingin Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikön työntekijöille työvälineeksi visuaalinen opas sähkölieden käytöstä ja hoidosta PowerPoint ohjelmalla. Opinnäytetyö toteutettiin produktiona. Opinnäytetyön sisältö rakentuu maahanmuuttoa käsittelevistä käsitteistä, sekä produktion, toteutuksen ja arvioinnin kuvauksesta. Asiansanat: Maahanmuuttajat, kotoutuminen, oppiminen, visuaalisuus.

3 ABSTRACT Doinita Negruti & Tiina Ristsoo. Familiarising the Cooker with Visual Aids an Implement for the Employees of the Immigrant Service Unit, Spring p. 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. The Immigrant Service Unit of Helsinki takes care of the social services organization and integration for the refugees, the returnees and their relatives. The Immigrant Service Unit offers all these services to the immigrants at the first stage of their integration process. During our practical training at the Immigrant Service Unit of Helsinki in spring 2005 different kinds of problems related to inhabitation had manifested. For example, the use of the electric cooker was one of them. The employees of the Immigrant Service Unit possess a considerable amount of inhabitation manuals which are used as instruments for guiding the immigrants. In this particular case, a manual dealing with the correct use and maintenance of the electric cooker was missing. Unfortunately, so far the manuals produced concerning the use of the electric cooker had not been either adequate or practical. Based on the expectations of the employees of the Immigrant Service Unit of Helsinki, we chose the elaboration of an instruction manual for the use of the electric cooker at home as our thesis subject. The objective of our thesis was to give the employees of the Immigrant Service Unit of Helsinki an instrument for guiding their clients to a safe use and maintenance of the electric cooker. This visual instruction guide was made and produced with the Microsoft s PowerPoint software. Our thesis was based on differed learning theories. When producing the instruction manual, we focused on guidance learning. The instruction manual consists of 36 slides. Special emphasis was placed on the clarity and visual image of them. Keywords: Immigrants, Integration, Visual Image, Learning

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuuttajat Kulttuuri Kotoutuminen Kotouttamisen haasteet Maahanmuuttajien tukeminen Helsingissä ASUMINEN Maahanmuuttajien asumisen tukijana sosiaaliohjaaja Asumistaidoilla omatoimisuuteen VISUAALINEN LUKUTAITO JA OPPIMINEN KUVIEN AVULLA Oppiminen Kokemuksiin pohjautuva- ja ohjattu oppiminen Esittävä opetus Kuvallinen ilmaisu ja kuvien merkitys oppimisessa Värien merkitys kuvallisessa ilmaisussa Tietokoneen käytöstä opetustarkoitukseen PRODUKTION TUOTANTOPROSESSI Produktio Tuotantoprosessi toimintatutkimuksen teorian avulla TUOTOKSENA VISUAALINEN SÄHKÖLIEDEN KÄYTTÖOPAS Käyttöoppaamme tavoite Käyttöoppaan tuottamisen prosessi Käyttöoppaamme sisältö KÄYTTÖOPPAAN ARVIOINTI POHDINTA Käyttöoppaan sovellettavuus työelämään Eettiset näkökulmat Oman työskentelyn arviointi...34 LÄHTEET...37 LIITTEET...40

5 1. JOHDANTO Helsingissä pakolaisille ja muille maahanmuuttaja ryhmille palveluita tarjoaa Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikkö. Pääsääntöisesti esimerkiksi pakolaiset tulevat näiden palveluiden piiriin Helsingin vastaanottokeskuksesta oleskeluluvan saatuaan sekä perheenyhdistämisohjelman kautta. Muita asiakkaita ovat mm. hätätapaukset, joille UNHCR (The United Nations High Commissioner for Refugees) on pyytänyt Suomelta turvapaikkaa sekä yksittäiset kiintiöpakolaiset. Muista kunnista muuttaneet maahanmuuttajat otetaan maahanmuuttoyksikön asiakkaiksi, jos he ovat oleskelleet Suomessa alle kaksi vuotta. Asiakkuus maahanmuuttoyksikössä kestää noin kolme vuotta. (Helsingin kaupunki 2002.) Helsingin maahanmuuttoyksikön palveluihin kuuluvat kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut (mm. asunnon ja toimeentuloturvan järjestäminen sekä sosiaalityö), kotoutumisen ohjaaminen (mm. kotoutumissuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa sekä ohjaus palveluihin ja palveluiden käyttöön että käytännön käyttöohjeiden antaminen asumiseen) ja asiantuntijana toimiminen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä (mm. viranomaisten koulutus, konsultointi ja neuvonta sekä maahanmuuttajuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvän tiedon ja taidon levittäminen myös kehittäminen). (Helsingin kaupunki 2002.) Opinnäytetyömme idea lähti keväällä 2005 Helsingin Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikön tarpeesta. Työntekijöiden mukaan esimerkiksi käytännön ohjeiden antaminen kodinkoneiden käyttämisestä on osoittautunut ongelmalliseksi. He kertoivat, että esim. sähköliesiä kuluu noin kaksi kertaa normaalia enemmän maahanmuuttajilla. Maahanmuuttajien asumisen ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, mutta niihin saatava konkreettinen apu on ollut heikkoa. Pelkkä kirjallinen tai suullinen tieto ei aina maahanmuuttajille riitä.

6 6 Työntekijöillä on useita asumisoppaita kuten Asumisopas maahanmuuttajille (Mikkola 2002.), Asumisopas Suomeen muuttaneille (Ympäristöministeriö julkaisut.), Asumisopas 2002 (Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt 2002.), Selkokielen opas vuokra-asukkaalle (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2000.) työvälineinä opastamassa asumiseen ja kodinkoneiden käyttöön. Oppaat eivät kuitenkaan ole olleet käytännössä riittävästi avuksi. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa Helsingin Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikön työntekijöille yhdeksi työvälineeksi visuaalinen käyttöohje sähkölieden käytöstä, hoidosta ja turvallisuudesta PowerPoint ohjelmalla.

7 7 2. MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA 2.1 Maahanmuuttajat Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia eri syistä Suomeen muuttaneita henkilöitä. Maahanmuutto Suomeen, sekä maastamuutto eivät ole mitään uusia ilmiöitä. Ihmiset ovat aina liikkuneet, joko vapaaehtoisesti tai pakosta. Ihmiset ovat hakeneet uutta elintilaa, parempaa tulevaisuutta ja elintasoa tai paenneet nälänhätiä, sotia ja vainoja. Suomeen muuton syyt voidaan jakaa eri ryhmiin kuten, pakolaisuus, paluumuutto, perhesyyt. (Forsander & Ekholm 2001, ) Pakolaisia on tullut Suomeen sekä valtioneuvoston vuosittain vahvistaman kiintiön että turvapaikkamenettelyn kautta. Pakolaisilla on myös oikeus saada perheensä Suomeen ja perheenyhdistämisten kautta Suomeen tulekin melko paljon pakolaisten lähiomaisia, aviopuolisot ja alle 18-vuotiaat lapset. (Forsander & Ekholm 2001, ) Suomi on sitoutunut pakolaisten vastaanottoon kansainvälisellä sopimuksella. Sen lisäksi, että Suomi on luvannut vastaanottaa pakolaisia, se on sitoutunut huolehtimaan heidän hyvinvoinnistaan. ( Räty 2002,16.) Kiintiöpakolaisiksi vastaanotetaan ihmisiä, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR (The United Nations High Commissioner for Refugees) on myöntänyt kansainvälisen pakolaisstatuksen eli aseman. Koska kiintiöpakolaisilla on jo maahan tullessaan UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema, ei turvan tarvetta tarvitse enää tutkia vastaanottavassa maassa. Kiintiöpakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksissa, vaan heidät sijoitetaan suoraan omiin koteihinsa sellaiseen kuntaan, joka on päättänyt vastaanottaa pakolaisia. Suomessa eduskunta vahvistaa vuosittain pakolaiskiintiön ja ulkomaalaisvirasto myöntää oleskeluluvat kiintiöpakolaisille. (Vartiainen-Ora 1996, 12.) Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan henkilöä, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta muusta kuin koti- tai oleskelumaastaan jättämällä

8 8 turvapaikkahakemuksen. Hänellä ei ole pakolaisstatusta, vaan pakolaisuus todetaan vasta hakijan turvapaikkahakemuksessa annetussa päätöksessä. Suomessa hakemukset käsitellään ulkomaalaisvirastossa. (Vartiainen-Ora 1996, 12.) Perheenyhdistämisen kautta pakolaiset ja heihin rinnastettavat henkilöt voivat saada perheenjäseniään samaan maahan, jossa heidät itsensä on otettu vastaan. Täysi-ikäinen hakija voi saada maahan alaikäiset, naimattomat lapsensa ja aviopuolisonsa. Alaikäinen voi saada luokseen vanhempansa sekä alaikäiset, naimattomat sisaruksensa. Perheenyhdistämisen kautta tulevat perheenjäsenet vastaanotetaan pakolaisina. He saavat saman statuksen kuin Suomessa olevilla omaisillaan ja pakolaisen vastaanoton palvelut. (Vartiainen- Ora 1996, 13.) 2.2 Kulttuuri Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Tämä tapa on opittu ja sitä siirretään seuraaville sukupolville lähinnä symbolien muodossa. Nämä symbolit ovat ihmisryhmille tunnusmerkillisiä saavutuksia, jotka konkretisoituvat mm. ihmiskäden töinä. Kulttuurin olennainen osa koostuu kuitenkin perinteisistä mielipiteistä tai ajatuksista ja erityisesti niihin liittyvistä arvoista. (Alitolppa- Niitamo 1993, 18.) Eri kulttuureista tulevat ihmiset voivat olla hyvinkin erilaisia. Tavat ja perinteet, uskonnolliset käsitykset, käsitykset oikeasta ja väärästä ja kokonainen maailmankuva voivat olla täysin erilaisia eri kulttuureissa. Kulttuurierot johtuvat siitä, että ihmisryhmät ovat eläneet vuosisatoja tai tuhansia erillään toisistaan. Esimerkiksi yhteiskuntaluokkien elettyä toisistaan enemmän tai vähemmän erillään, eroja on syntynyt myös elämäntavoissa, kuten vapaa-ajan vietossa, asumistavoissa, avioliittokäytännöissä tai tavoissa ylläpitää ystävyyssuhteita. (Liebkind 1994, 21.)

9 9 Muuttaminen uuteen maahan ja uuteen kulttuuripiiriin on suuri muutos ihmisen elämässä. Muuttajia on tietysti monenlaisia. Monien maahanmuuttajien kulttuuri on sekoitus uutta ja vanhaa. Jotkut maahanmuuttajat kokevat vieraan kulttuurin ahdistavana ja hakevat turvaa oman kulttuurinsa ja uskontonsa perinteistä. Jotkut taas saattavat hylätä oman kulttuurinsa kokonaan ja elää kuin valtaväestö. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen on vaativa tehtävä, jonka läpikäymiseen liittyy usein erilaisia psyykkisen tasapainon häiriöitä, eristäytyneisyyden ja vieraantuneisuuden tunteita, psykosomaattisia oireita ja epävarmuutta omasta identiteetistä. ( Alitolppa-Niitamo 1994, ) Erityisesti kieli on tärkeä identiteetin rakentumisen kannalta, koska sen mukana opitaan oma kulttuuri, sen tavat ja perimätieto. Identiteetti ei kuitenkaan ole pysyvä tai yhtenäinen kokonaisuus, vaan se muuttuu ihmisen elämän kuluessa. Eri aikoina ja erilaisissa paikoissa ihminen määrittelee itsensä eri tavoin ja sen myötä myös hänen identiteettinsä muuttuu. Identiteetin säilyttäminen on hyvin vaikeaa silloin kun se ei saa tukea muilta, ja myös uuden ympäristön saneleman peilikuvan hyväksyminen on ainakin yhtäkkiä vaikeaa. Niinpä tuloksena on identiteettikriisi: maahanmuuttaja tule yhä epävarmemmaksi siitä, kuka ja millainen hän todella on. (Alitolppa- Niitamo 1994, 43.) 2.3 Kotoutuminen Kotoutumissuunnitelma laaditaan tukemaan maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinnassa. Suunnitelma laaditaan yhdessä maahanmuuttajan, kunnan- ja työvoimanviranomaisen kanssa. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) määrittelee eri tahojen velvollisuudet kotouttamistyössä. Se korostaa maahanmuuttajan omaa vastuuta osallistua kotoutumisprosessiinsa aktiivisesti sekä antaa viranomaisille välineitä tukea kotoutumista. Yksi välineistä on kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan maahanmuuttajan ja hänen perheensä kotoutumista tukevat toimenpiteet. Toisaalta laki edellyttää

10 10 viranomaisia laatimaan paikallisen kotouttamisohjelman ja tarjoamaan maahanmuuttajille toimenpiteitä, jotka edistävät heidän kotoutumistaan. (Työministeriö 2006.) Suomessa kotikunnan saaneella työttömällä työmarkkinatuen ja /tai toimeentulotuen piirissä olevalla maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja siinä sovittuihin palveluihin. Suunnitelmakauden aikainen toimeentulo turvataan kotoutumistuella. Kotoutumissuunnitelma tehdään sen jälkeen, kun muuttaja on merkitty pysyvästi Suomessa asuvaksi väestörekisteriin. Suunnitelma tehdään enintään kolmeksi vuodeksi. (Työministeriö 2006.) Suunnitelmassa sovitaan, millä toimenpiteillä autetaan tulijaa pääsemään sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Suomen kielen opetusta järjestetään erityisesti suuremmilla paikkakunnilla monilla eri muodoin eri tasoilla. Suunnitelmakauden aikana selvitetään myös, miten muualla hankittu ammatti tai tutkinto voidaan saattaa suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi, ja minkälaista mahdollista lisäkoulutusta tarvitaan. Kotoutumissuunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan. (Työministeriö 2006.) Suunnitelmassa sovitaan konkreettisesti, mitä kotoutuja tekee seuraavaksi, ja minkälaisia toimenpiteitä viranomaiset voivat järjestää. Kaikki osapuolet sitoutuvat suunnitelmassa sovittuun. (Työministeriö 2006.) 2.4 Kotouttamisen haasteet Helsingin ulkomaalaispoliittisen ohjelman mukaan maahanmuuttajat saavat asuntohallinnon palveluja samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin asunnon tai tuen tarvitsijat. Maahanmuuttajille osoitettavat kaupungin vuokra-asunnot, Helsinki kaupunki pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan tasaisesti eri kaupunginosista, jotta ei muodostuisi alueita joilla asuu poikkeuksellisen paljon maahanmuuttajia. ( Maahanmuuttajien kotoutumisohjelma 1999, )

11 11 Maahanmuuttajilta edellytetään suomalaisten asumiseen liittyvien tapojen ja sääntöjen hallintaa. Kulttuurieroista johtuvien ristiriitojen välttämiseksi heille pitää tarjota asumista koskevaa ohjausta ja tiedotusta. Keskeistä maahanmuuttajien ja valtaväestön välisten suhteiden edistämisessä asuinalueilla on kaupungin kiinteistöyhtiöiden, asukasyhdistysten, viranomaisten, alueella asuvien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajien yhdistysten ja kantaväestön välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. ( Maahanmuuttajien kotoutumisohjelma 1999, ) Maahanmuuttajien asumisen ongelmat ovat erilaisten inhimillisten ja materiaalisten resurssien puute, tahaton ja tahallinen syrjintä, akkulturaatiostressi eli vieraaseen kulttuuriin sopeutumisesta aiheutuva stressi sekä kulttuuri etäisyys. (Pärtty-Äyräväinen 2000, 8.) Vuonna 2000 Helsingin maahanmuuttoyksikön työntekijä Pärtty-Äyräväinen teetti selvityksen Maahanmuuttajan asumisongelmista ja asumisen tukimuodoista ja niiden tarpeista Helsingissä. Selvityksen tarkoitus oli kartoittaa tukimuodot, joilla tuetaan maahanmuuttajien asumista ja kotoutumista suomalaiseen asuinyhteisöön. Ongelmakohdiksi asumisessa nousivat mm. liesien ja jääkaappien liian nopean hajoaminen. Selvityksen suositukset jatkotoimenpiteiksi ovat systemaattinen alkuopastus kaikille maahantulijoille kuten oikeudet ja velvollisuudet (vuokramaksu, järjestyssäännöt ym.), materiaalit, lämmitys, vesi, ilmastointi, kodinkoneet ja laitteet, aineet ja välineet. ( Pärtty-Äyräväinen 2000, 62.) Suomalainen kerrostaloasuminen on vierasta monelle pakolaisryhmälle, mistä syystä osana suomalaiseen yhteiskuntaan harjaannuttamista tulee kiinnittää huomioita myös asumistapojen opastamiseen. Asumista koskevaa ohjausta ja tiedotusta tulee tarjota asumiseen liittyvien, tiedon puutteesta tai kulttuurieroista johtuvien ristiriitojen välttämiseksi. ( Pärtty-Äyräväinen 2000, 62.)

12 Maahanmuuttajien tukeminen Helsingissä Maahanmuuttajan kotiutuminen vieraaseen maahan ei tapahdu hetkessä. Muuttajan elämänkokemus, ikä, luonne ja kasvatus vaikuttavat yksilölliseen sopeutumisnopeuteen. Tietoisuus omasta kulttuurista ja etnisestä identiteetistä tulee ajankohtaiseksi silloin, kun yksilö joutuu vieraaseen kulttuuriin, jossa vallitsevat omasta kulttuurista poikkeavat arvot, normit ja käyttäytymismallit. Tällöin yksilö joutuu tarkastelemaan uudesta näkökulmasta niitä oman kulttuurinsa piirteitä, jotka ovat olleet hänelle aikaisemmin luonnollisia ja itsestään selviä. Muutostilanteessa, kuten pakolaisuudessa, yksilö joutuu tasapainoilemaan oman ja uuden kulttuurin välillä ja punnitsemaan molempia. Tämä uudelleenarviointi on väistämätön osa sopeutumista vieraaseen kulttuuriin. (Alitolppa-Niitamo 1994, ) Kunnilla on kotouttamislain mukaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tämä perustuu siihen, että Suomessa kunta vastaa peruspalvelujen ja toimeentulotuen järjestämisestä asukkailleen. Kunta on viime kädessä vastuussa myös siitä, että ihminen saa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon. Kunnan vastuu korostuu työvoimaan kuulumattomien maahanmuuttajien, kuten lasten, nuorten ja vanhusten kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämisessä. Kotouttamislaissa korostetaan eri toimijoiden yhteistyötä.( Valtioneuvosto 2006.) Kotouttamisen painopiste on maahanmuuton alkuvaiheessa. Alkuvaiheen tukitoimien avulla pyritään edistämään maahanmuuttajien aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Helsingin kaupunginviranomaiset huolehtivat kaupungissa pysyvästi asuvien maahanmuuttajien tasavertaisista mahdollisuuksista käyttää julkisia palveluja tiedotuksen, neuvonnan ja muun kaupungin palveluihin perehdyttämisen sekä tulkkaus ja käännöspalvelujen suunnatun ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen. ( Maahanmuuttajien kotoutumisohjelma 1999, ) Vastaanottovaiheessa maahanmuuttajille selvitetään suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät perusasiat, opastetaan asiakkaita heille kuuluvien palveluiden etuuksien hakemisessa ja hoidetaan asiakkaiden

13 13 toimeentulotukiasiat. Uudet tulijat opastetaan peruskouluun, kielen opiskeluun, ohjataan terveyspalveluiden ja muiden kaupungin palveluiden käytössä sekä neuvotaan julkisten liikennevälineiden käytössä. Vastaanottovaiheen työn tavoite on syrjäytymisen ehkäiseminen yksilö-, ryhmä- ja yhteisökohtaisia työmenetelmiä käyttäen. Niillä pyritään vaikuttamaan maahanmuuttajan omatoimisuuden lisäämiseen ja oma elämän hallintaan. ( Maahanmuuttajien kotoutumisohjelma 1999, ) Helsingin kaupungin Sosiaalivirasto Maahanmuuttoyksikkö huolehtii Helsinkiin pysyvästi muuttavien pakolaisten, paluumuuttajien ja heihin rinnastettavien maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelujen järjestämisestä sekä tukee heidän voimaantumistaan. Tärkeä osa maahanmuuttoyksikön työtä on tukea maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista, johon kuluu mm. käytännön ohjeiden antaminen Suomessa asumisesta (esim. kodinkoneiden käyttö) ja kertominen maahanmuuttajien oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa. 3. ASUMINEN 3.1 Maahanmuuttajien asumisen tukijana sosiaaliohjaaja Ulkomaalaistyössä ei ole olemassa tekniikkaa tai metodia työskentelyyn sellaisen ihmisryhmän kanssa, joka koostuu kaikista ikä ja sosiaaliluokista ja jonka koulutus, kokemukset ja kansallisuus vaihtelevat. Työntekijältä ei vaadi mitään eritystä ammattitaitoa vaan tietoa uuteen maahan sopeutumiseen, kulttuureihin tai pakolaisuuteen liittyvistä tekijöistä. Työntekijän pitäisi yhdistää tämä tieto ammatilliseen osaamiseensa siten, että hän kykenisi ottamaan huomioon maahanmuuttajan elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ammatillinen tausta on kirjava, mikä tuo alalle jatkuvasti uusia ajatuksia ja poikkiammatillisuutta. (Forsander, Ekholm & Saleh 1994, 51.)

14 14 Sosiaaliohjaajien toimenkuvaan kuuluu maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, vastaanottoon tulevien asiakkaiden ohjaus ja neuvonta, asiantuntijana maahanmuuttajien asioissa toimiminen alueen viranomaisille ja tiimien jäseninä toiminen. Ohjaajat ovat monikielisiä ja tekevät tiivistä yhteistyötä yksikön muiden työtekijöiden kanssa. He voivat myös tarjota akuuttitilanteissa kommunikointi tukea muiden työntekijöiden ja asiakkaan välillä. (Maahanmuuttoyksikön perehdyttämiskansio 2003.) Sosiaaliohjaajien työ on mitä suurimmassa määrin liikkuvaa ja koostuu pääasiallisesti kotikäynneistä ja muita virasto- ja toimistokäynneistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Kotoutumisajan tukitoimilla tuetaan asiakasta kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja asuinalueeseensa. Panostaminen kotoutumisajan tukitoimiin mahdollistaa kotoutumisen käynnistymisen ja on tärkeä osa kotoutumisen onnistumista. Esimerkiksi asumisohjauksella ja väliintulolla asumisongelmissa voidaan vähentää häätöjä ja ennakkoluuloja. Kaiken kaikkiaan työn tavoitteena on maahanmuuttajien itsenäinen toimiminen helsinkiläisinä. (Maahanmuuttoyksikön perehdyttämiskansio 2003.) Edellä mainituista tehtävistä sosiaaliohjaajien toimenkuvaan kuuluva asumisohjaus tarkoittaa käytännössä kodinkoneiden käytön ohjausta, asumisen turvallisuutta, asunnon hoitoa, asumisen sääntöjä kerrostalossa ja yleisesti vuokralaisen velvollisuudet. Suurin osa työntekijöiden työpanoksesta mene alkuvaiheen (0-6kk) tukitoimiin opastukseen ja neuvontaan. Yksikön asiakkaat vaativat huomattavasti enemmän rinnalla kulkemista ja käytännöntukea kuin valtaväestön asiakkaat. Vaikeiden taustojen lisäksi kielitaidottomuus, luku- ka kirjoitustaidottomuus, kulttuurierot ja akkulturaatio prosessi vaikeuttavat oman elämän hallinta. (Maahanmuuttoyksikön perehdyttämiskansio 2003.)

15 Asumistaidoilla omatoimisuuteen Maahanmuuttajille on välttämätöntä opettaa sellaisia omatoimisuuden taitoja (esim. sähkölieden- ja jääkaapin käyttöä ym.), jotka lisäävät heidän valmiuksiaan itsenäiseen asumiseen sekä oman elämän hallintaan. Esimerkiksi vammais- ja vanhustyössä on pitkä traditio asumistaitojen ohjauksessa ja omatoimisuuden kehittämisessä. Omatoimisuuden tukeminen tarkoittaa lyhyesti pyrkimystä opettaa sellaisia taitoja, jotka lisäävät itsenäisyyttä päivittäisissä toiminnoissa sekä elämänhallinta kykyä. Siitä käytetään myös nimityksiä PT-opetus(päivittäisten toimintojen opetus) eli ADL-opetus (englanniksi activities of daily living, ruotsiksi anpassing till dagligt liv) tai itsenäistämisopetus. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 1998, 174.) Yhdessä asumisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan jatkuvasti perheen ja asuinympäristön jokapäiväisessä elämässä. Se edellyttää toisten huomioon ottamista ja yhteisvastuullisuutta, samoin kykyä ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään. Vastuullisuutta opetellaan tekemällä valintoja ja päätöksiä, joiden vaikutuksia ympäristö pyri lieventämään eikä korjaamaan. Yhteisistä asioista päätetään yhdessä, ja kaikki ovat vastuussa päätösten toteuttamisesta. Yhteistoiminta edistää myös toimiminen jonkin yhteisen päämäärän hyväksi, jolloin jokaisen työpanos on tarpeellinen. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 1998, 192.) Kotona asumisen taidot liittyvät toimintakykyyn kotiympäristössä, kuten vaatteista huolehtiminen, taloudenhoito, omaisuudesta huolehtiminen, ruoan valmistus ja keittotaito, ostosten suunnittelu ja rahan käyttö, kodin turvallisuus ja päivittäisen ajankäytön suunnittelu. ( Kehitysvammaliitto ry 1995, 52.)

16 16 4. VISUAALINEN LUKUTAITO JA OPPIMINEN KUVIEN AVULLA Lukutaidoton määritellään näissä opetussuunnitelman perusteissa henkilöksi, jolla ei ole lukutaitoa millään kielellä, ei siis omalla äidinkielellään. Lukutaidoton ei ole käynyt lainkaan koulua eikä ole saanut muodollista opetusta tai on saanut sitä vähän. (Opetushallitus 1993, 10.) Luku- ja kirjoitus- ja laskutaito kuuluvat ihmisen perusoikeuksiin. Jokaisen tulisi saada nämä perustaidot, jotta hän voisi kehittyä täytenä ihmisenä, jotta hän voisi vaikuttaa elämänoloihinsa ja elämänlaatunsa, jotta hän voisi kasvattaa lapsiaan ja opiskella itse, kehittää itseään, osallistua työelämään, nauttia vapaaajastaan ja siirtää ja kehittää kulttuuriaan. Ihmisellä on halua ottaa vastuuta elämästään ja parantaa omia elämänehtojaan. (Opetushallitus 1993, 9) Osalla mahanmuuttaneista aikuisista voi olla takanaan traumaattisia kokemuksia. Pitkien leireillä vietettyjen aikojen ja esimerkiksi kidutuksen seurauksina heillä saattaa olla vaikeita psyykkisiä ja sosiaalisia esteitä, jotka aiheuttavat oppimisvaikeuksia. Useimmiten lukutaidottomuus johtuu maahanmuuttajan kotimaan oloista. Erityisesti vaikea on naisten tilanne: joka toinen kehitysmaissa asuva nainen on lukutaidoton. Koulunkäyntiä estävät monet syyt: köyhyys, sota, elinkeinorakenne, poliittiset mielipiteet, asenteet. Lukutaidottomuus voi johtua myös oppimisvaikeuksista, mutta useimmiten Suomeen muuttaneiden aikuisten lukutaidottomuuden syynä on kotimaan elinolosuhteet.( Opetushallitus 1993, ) Lukutaitoa voidaan tarkastella useista näkökulmista. Ihmistä voidaan kuvata visuaalisena ja kielellisenä olentona. Visuaalisuus ja kielellisyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan toisiinsa liittyviä psyykeen ulottuvuuksia. Tälle löytyy useita perusteita. Ensinnäkin psyyken tiedostamattomissa osissa kielellistä ja kuvallista tietoa on vaikea erottaa toisistaan. Tiedostamattomissa kerroksissa olevat käsitteet ovat samalla visuaalisia hahmoja kuin kielellisiä merkkejä. Hyvänä esimerkkinä ovat ihmisen näkemät unet, niissä kielellinen ja kuvallinen tieto nivoutuu yhdeksi kokonaisuudeksi. Ne eivät kuitenkaan palaudu toisiinsa.

17 17 Ihmisellä voi olla näköaistimuksia, jotka eivät kuitenkaan järjesty kielen symbolisen järjestelmään. Näemme maalauksessa erilaisia asioita, jotka herättävät meissä tuntemuksia, mutta vain osan pystymme tuottamaan kielellisesti. Sanat kuullaan, mutta ne voidaan lukea myös silmillä tai jopa iholla. Itse visuaalinen elämys voidaan kokea monella tavalla, kuulemalla, näkemällä, tuntemalla. (Seppänen 2001, ) Toisena perusteluna visuaalisuuden ja kielellisyyden osuudesta toisiinsa on tekstien lukeminen. Niitä luetaan aina silmin ja sanoilla rakennetaan luetusta tekstistä visuaalisia tiloja ja hahmoja. Visuaalinen lukutaito on kykyä muokata näkemäänsä kokemusta kielelliseksi ja kommunikoida sitä muiden kanssa. Visuaalinen lukutaito ei ole pelkästään sitä, että ymmärtää sitä mitä katsoo ja tulkitsee sitä. Siihen kuuluu olennaisena osana myös ymmärrys sitä, että toisten ihmisten pelkkä katsekin vaikuttaa minuuteemme, subjektiutemme rakentumiseen. Katseella voitaisiinkin sanoa olevan kahden suuntainen voima. (Seppänen 2001, ) Visuaalinen lukutaito on visuaalisten järjestysten tajua perusteltujen tulkintojen tekemistä niistä. Ihmiset tuottavat uusia näkyviä objekteja esimerkiksi kuvia ja esineitä. Kuvia voidaan lukea aivan kuin kirjotustakin, tosin tulkinta eroaa tavallisen tekstin lukemisesta paljonkin. Lukutaito sanana pitää mieltää enemmänkin vertauskuvallisesti, sen synonyyminä voitaisiinkin pitää sanaa tulkinta. Lukutaito on vertauskuvana hyvä, sillä se viittaa oppimiseen. Visuaalisella lukutaidolla voidaan tarkoittaa erilaisten visuaalisen järjestysten tajua, mutta myös kykyä kommunikoida niistä muiden kanssa ja tarvittaessa kykyä tuottaa itsekin visuaalisia esityksiä. Ei ole olemassa puhdasta visuaalista lukutaitoa vaan visuaalisuus on yksi lukutaidon aspekti, yksi näkökulma. (Seppänen 2001, ) Visualisointi tähtää aina asian aikaisempaa syvempään ymmärtämiseen. Visualisointi merkitsee käytettävissä olevan tiedon kiteyttämistä tai vahvistamista. Visualisointiprosessi on kokonaisuudessa kognitiivinen työkalu, joka edistää ajattelua hyvin monella alueella. (Meisalo, Sutinen & Tarhio 2000, 102.)

18 Oppiminen Johan von Wrghtin (1995, 19.) mukaan määrittelee oppimisen seuraavan tapaan. Ihmisen ns. kognitiiviset toiminnot kuten havaitseminen, muistaminen ja ajatteleminen nivoutuvat toisiinsa saumattomasti. Ihmiselle ominainen informaation prosessointi (sen vastaanotto, muokkaus ja tulkinta) on jatkuva, kokonaisvaltainen prosessi Se (voi) aiheuttaa muutoksia tiedoissamme, käsityksissämme, taidoissamme, tunteissamme ym. Kun tämä muutos kestää kauemmin kuin hetken, kutsumme sitä oppimiseksi. Nykyisen käsityksen mukaan oppimisella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä, kokemukseen perustuvia muutoksia yksilön tiedoissa, taidoissa ja valmiuksissa sekä näiden välityksellä itse toiminnassa. Oppiminen on yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen kuluva prosessi. Oppiminen auttaa ihmistä tulkitsemaan havaintoja, ennakoimaan tulevaisuuden muutoksia ja sopeutumaan. Toisaalta hän pyrkii oppimisen avulla muokkaamaan todellisuutta itsessä ja ympäristössä voidakseen hallita sitä. ( Vuorinen 1998, (3-5.) Voidaksemme ymmärtää oppimisprosessin sisäistä logiikkaa ja opiskelijoiden erilaisuutta meidän on otettava tietojen käsittelyn lisäksi huomioon myös sosiaalinen ympäristö opiskelijaryhmästä aina kansalliseen kulttuuritaustaan saakka. ( Vuorinen 1998, 3-5.) Ihmiset ovat erilaisia, ja tämä pätee myös opiskeluun ja oppimiseen. Emme kaikki opi samalla tavoin, vaan meillä kullakin on omat mieltymyksemme ja tottumuksemme tietynlaisiin opiskelutapoihin. Yksilöiden välisiä eroja oppimistyyleissä ja strategioissa on tutkittu aina 1970-luvulta lähtien, ja siitä on kasvanut yksi keskeisistä oppimistutkimuksien alueista. Käytetty terminologia vaihtelee tutkimuksesta toiseen, mutta useimmiten oppimisstrategioilla tai kognitiivisilla prosessointistrategioilla viitataan tapaan ja keinoihin, joilla yksilö suorittaa tietyn oppimistehtävän. Oppimistyylillä taas on tarkoitettu pysyvämpää taipumusta käyttää tietynlaisia strategioita ja henkilökohtaisia opiskelu- ja oppimistapoja. Tyylien ja strategioiden lisäksi

19 19 puhutaan erilaisista lähestymistavoista oppimiseen ja opiskeluun sekä erilaisista opiskeluorientaatioista. (Tynjälä 1999, ) Laajasti ymmärrettynä oppimisessa on kysymys informaation prosessoinnista erilaisissa ihmisen vuorovaikutus- ja elämäntilanteissa eli ihminen työstää havaintotoimintojen kautta saamansa informaatiota tiedollisiksi ja taidollisiksi valmiuksiksi. Aivoissa tapahtuva oppiminen ja oppimisvalmiudet riippuvat aivojen ominaisuuksista ja tilasta. Aivojen ominaisuudet ja tila puolestaan selittyvät sekä perinnöllisillä että elinympäristön vuorovaikutussuhteilla siten, että iän karttuessa perinnöllisyyden merkitys vähenee ja elämänkokemusten osuus kasvaa. (Ikonen 1995, ) 4.2 Kokemuksiin pohjautuva- ja ohjattu oppiminen Kokemuksellisen ja elämyksellisen oppimisen juuret ovat humanistisessa psykologiassa. Kokemuksellinen oppimiskäsitys perustuu John Dewey n ajatukseen tekemällä oppimisesta sekä Jean Piaget n kehitysmalliin ja Kurt Lewinin toimintatutkimuksen malliin. Kokemuksellinen oppimiskäsitys määrittelee oppimisen aktiiviseksi kokemusten muuttumiseksi ja laajentumiseksi painottamalla itsereflektion keskeistä roolia oppimisprosessissa. (Jokela 2002, 42.) Kokemuksellisen oppimiskäsityksen ajatus oppimisesta lähenee sekä konstruktiivisen oppimisen että myös kontekstuaalisen oppimisen malleja. Oppimistapahtuman tärkeimmissä asemissa ovat aktiivisen kokemuksen ja tekemisen aspektit sekä yhteistoiminnassa että yksilöllisinä toimintoina. Oppiminen nähdään tiedon luomisen prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja oman itse kanssa. Oppiminen tapahtuu aktivoivien, toiminnallisten prosessien kautta, jossa käytetään hyväksi ihmisen kaikkia aistikanavia, mielikuvia ja elämyksiä, siis kokemusta. Kokemuksellisen oppimisen idea painottaa yksilön itsetuntemuksen lisäämistä sekä hänen persoonallisen ja sosiaalisen kasvunsa tukemista. Oppimistavoitteena pidetään

20 20 yksilön oman tiedon syventämistä ja hänen oman tietoisuutensa lisäämistä. (Jokela 2002, 43.) Vaikka yhteisen kielen ja kulttuuritaustan avulla voimme ymmärtää asioita paljolti samalla tavalla, on meillä kaikilla myös hyvin paljon erilaisia kokemuksia, minkä vuoksi samatkin asiat tulkitaan usein eri tavalla. Asioilla voi erilainen merkitys eri ihmisille, ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat ihmisten välillä. Kaikki eivät opi samoja asioita samoista sisällöistä. Tämän vuoksi on hyödyllistä käyttää sellaisia opiskelumenetelmiä, joissa oppijoiden erilaiset tulkinnat joutuvat kohtamaan toisensa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. (Tynjälä 1999, ) Kulttuuriympäristö muokkaa ihmisten toimintaa ja tapaa hahmottaa todellisuutta. Peter Hoe kuvaa kirjassaan Lumen taju (1993), miten Grönlannin lumijäätiköillä selviäminen vaatii lumen tajua. Saadakseen käsityksen jääkentistä on annettava katseen liukua yli yksityiskohtien kokonaisuuteen. Suurkaupungissa on omaksuttava toisenlainen tapa havainnoida ympäristöä: keskittävä, kiinnepisteittäin valikoiva näkemistapa. Grönlannissa kasvanut omaa monta eri käsitettä, joilla kuvata lunta sen koostumuksen ja ympäristön mukaan. Suurkaupungissa kasvaneen käsitteet heijastavat puolestaan sen jännitekentässä tapahtuvaa kokemuksellista oppimista. Lumen taju kertoo, miten asianomaisen kulttuurin olennaisten tunnusmerkkien oppiminen auttaa ihmistä selviytymään vaikeissakin olosuhteissa. Kulttuurin muutos edellyttää ihmisiltä kuitenkin uudenlaista tapaa toimia ja hahmottaa todellisuutta. Ihmisen oppiminen on elämysten ja tiedon jatkuvaa luomista ja muuntamista toiminnaksi, johon uusi kulttuuriympäristö ihmisen haasta. (Matinheikki-Kokko 2005, 291.) Oppimista suhteessa ympäristöön voi tapahtua kahdella tavalla: oppimalla suoriin ympäristön vaikutteisiin reagoimisen kautta ja oppimalla ohjaamisen välityksellä. Itsekseen lapsi oppii erilaisista sattumuksista ihmisten, esineiden ja tapahtumien välityksellä, joita lapsen ja hänen ympäristönsä välillä tapahtuu. Oppiminen on tällöin suurelta osin sattumanvaraista, suunnittelematonta ja ympäristöoloista riippuvaista. (Vellonen 2000, 17.)

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KÄSITYÖ VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot