AURINKOENERGIAA ISOLLE ROOBERTINKADULLE. IAH arkkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen,

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOENERGIAA ISOLLE ROOBERTINKADULLE. IAH arkkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen, 15.2.2016"

Jarmo Virtanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 AURINKOENERGIAA ISOLLE ROOBERTINKADULLE IAH kkitehtuuritoimisto Pekka Hänninen,

2 AURINGON SÄTEILYN MÄÄRÄ ISOLLA ROOBERTINKADULLA, lähde HSY aalea enemmän, tum vähemmän. Yhteensä potentiaali kwh. Se vastaa 2 suurehkon tuulivoilan tuottoa tai 50 pientalon energiantvetta. 2

3 SUOJELUTILANNE ISOLLA ROOBERTINKADULLA Huottava osa kadun kiinteistöistä on ainakin osittain suojeltu. SO -merkintä asekaavassa, ylesin: Kaupunkikuvallisesti vokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa iln pakottavaa syytä eikä siinä saa suoritta sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. ARK -merkintä asekaavassa, hien tiukempi, 2 kohdetta. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti vokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa suoritta sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista voa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Suojeltujen rakennusten kadunpuoleisille lappeille ei siis välttämättä voi liittää aurinkoteknologiaa, sisäpihoille kyllä. Jokainen kohde kuitenkin käsitellään tapauskohtaisesti. 3

4 AURINKOSÄHKÖN POTENTIAALI JA SUOJELUTILANNE POHJOISPUOLEN KIINTEISTÖISSÄ KADUN POHJOISPUOLI NUMERO SUOJELU AURINKOSÄHKÖPOTETIAALI kwh, a m2 TOINEN KATUOSOITE HUOM 1 SO SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella 7 SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella 9 SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella 11 ARK Annankatu 5 13 SO Annankatu 6 15 SO SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella SO Fredrikinkatu SO Fredrikinkatu 20 Kattopinta-alaa myös pihanpuolella 33 SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella Kattopinta-alaa myös pihanpuolella 39 SO Albertinkatu SO Albertinkatu YHTEENSÄ

5 AURINKOSÄHKÖN POTENTIAALI JA SUOJELUTILANNE ETELÄPUOLEN KIINTEISTÖISSÄ KADUN ETELÄPUOLI NUMERO SUOJELU AURINKOSÄHKÖPOTETIAALI kwh, a m2 TOINEN KATUOSOITE HUOM Kattopinta-alaa myös pihanpuolella 8 SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella 10 SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella ARK (SR.2) Annankatu Annankatu SO SO Fredrikinkatu SO Fredrikinkatu SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella 44 SO Kattopinta-alaa myös pihanpuolella Albertinkatu Albertinkatu Kivenhakkaajank 3 YHTEENSÄ

6 6 SUOJELLUT KIINTEISTÖJEN OSAT Annankatu I I I I I II I Koulu I al Laivurinrinne I ts I I Iso Roobertinkatu I I al I Albertinkatu I v Punavuorenkatu v 7095 I IX Liiker Fredrikinkatu Liiker I Fredrikintori Liiker Merimiehenkatu I I 7096 Iso Roobertinkatu II 5090 v I at I I II I Ratakatu al II II 5206 Johanneksentie 7093 I kr kr II I I I kt I k I II 7235 zmo 7157 Liiker Uudenankatu I sp al I 7035 Albertinkatu Iso Roobertinkatu I Kivenhakkaajankatu ilm II I I II Liiker Bulevdi I Erottajankatu I I at Koulu I Koulu I ts Fredrikinkatu kt I v 5343 I Liiker 15 at I I kt I kt 5348 Iso Roobertinkatu TARKESTELTAAT KIINTEISTÖT MERKINNÄT: SUOJELTU OSA (SO) SUOJELTU OSA (ARK) m 200 m

7 ISO ROOBERTINKATU 11, ESIMERKKI SUOJELLUSTA KOHTEESTA Tkasteltava kohde on Gustaf Nysömin (ja Theodor Höijerin?) suunnittele ja 1886 valmistunut kolmikerroksinen uusrenessanssitalo. Siinä on alkujaan toiminut mm. päivä- ja turvakoti. Se on kadun talimpia rakennuksia ja suojeltu asekaavassa (ARK). Haastavuutensa takia se valittiin luonnosten esimerkkikohteeksi. Asepiirros mittakaavassa 1/ I k 15 6 I Iso Roobertinkatu I I 1 7 4

8 PERIAATEKUA AURINKOPANEELIN/KERÄIMEN KIINNITTÄMISESTÄ ISO ROOBERTINKATU 11 KATOLLE Etäisyys räystäästä 1,5 m. Paneeliston yläreuna jää 10 cm katonhjan alle. Asennus katon suuntainen, katto muotoa oleellisesti muuttatta, aurinkopaneelisto kuitenkin 10 cm irti katosta. Kuva mittakaavassa 1/100. aurinkopaneeli/keäin 100 mm, katon hjasta 1500 mm räystäästä 8

9 TUTKIELMA AURINKOPANEELIN/KERÄIMEN NÄKYMISESTÄ KADULLE JA ASTAPÄISEEN TALOON. Esimerkissä Iso Roobertinkatu 11 ja 16. Kadulta katsottuna aurinkoteknologia jää peittoon ja näkyy vain Iso Roobertinkatu 16 ylimpään kerrokseen. Kyseisten talojen korkeusero on suurimpia Isolla Roobertinkadulla, joten muissa kiinteistöissä aurinkoteknologia näkyy vieläkin vähemmän vastapäiseen rakennukseen. Leikkaus katutilasta mittakaavassa 1 / 200. AURINKOPANEELISTO ISO ROOBERTINKATU 11 ISO ROOBERTINKATU ISO ROOBERTINKATU 16 9

10 ESIMERKKI AURINKOPANEELISTON NÄKYMISESTÄ JULKISIUSSA Piirustus on viitteellinen ja näyttää lähinnä alueen, jolle paneeleja voi sijoittaa. Tkempi sijoittaminen on tutkittava erikseen. Julkisivut mittakaavassa 1 / 200. AURINKOPANEELISTO 10

11 ESIMERKKEJÄ AURINKOTEKNOLOGIAN ISTUMISESTA ANHAAN RAKENNUSKANTAAN Katonmyötäiset aurinkokeräimet ja -paneelistot erottuvat vsinkin asta katsottuna vain nimeksi, usein niitä ei edes näe. Tumt aurinkokeräimet ja -paneelit astoutuvat kattojen tummiin sävyihin ja katoavat piippujen, hormien ja kattoluukkujen ailan. Kuvat: aurinkokeräin Porvoon anhan asen katolla, aurinkokeräin Hakan Talonmiehen talon katolla Helsingissä sekä aurinkopaneelisto asuinkerostalon katolla Roihuvuoressa Helsingissä. 1. ja 2. kuva Pekka Hänninen, 3. kuva Janne Käpylehto. 11

12 UUDEN SUKUPOLEN KENNOT Pinnoiteisia, eivät juuri erotu rakenteesta. 12

Samankaltaiset tiedostot

AURINKOARKKITEHTUURIA. ATY seminaari Pekka Hänninen / IAH arkkitehtuuritoimisto

AURINKOARKKITEHTUURIA. ATY seminaari Pekka Hänninen / IAH arkkitehtuuritoimisto AURINKOARKKITEHTUURIA ATY seminai 12.10.2016 Pekka Hänninen / IAH kkitehtuuritoimisto MIKSI AURINKOA JA EKOLOGISESTI KESTÄÄÄ RAKENTAMISTA? Ilmastonmuutos etenee. Ihmiskunta käyttää luonnonvoja 1,5 kertaa