Kunnanjohtajan katsaus 1. Lempäälä-strategia 2

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1 Lempäälä-strategia 2 Luottamusmieshenkilöorganisaatio 12 Kunnan henkilöstöorganisaatio 14 Kokonaistalouden tarkastelu 15 Tuloslaskelma ja tunnusluvut 19 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 20 Tase ja tunnusluvut 21 Kunnan kokonaistulot ja menot 23 Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 24 KONSERNITARKASTELU Konsernin rakenne 28 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 29 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 30 Konsernitase ja sen tunnusluvut 31 Lempäälän Lämpö Oy 33 Kiinteistö Oy Sirkkavuori 35 Lempäälän Kehitys Oy 36 TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvion sitovuus 41 Yleishallinto 42 Sosiaali- ja terveystoimi 61 Sivistystoimi 92 Tekninen toimi 113 Investoinnit 130 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 139 Rahoitusosan toteutumisvertailu 140 Talousarvion toteutumisvertailu 142 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 146 Rahoituslaskelma 147 Tase 148 LIITETIEDOT 150 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 162 LUETTELOT JA SELVITYKSET 165 ALLEKIRJOITUKSET 167 LIITTEET 168

2 1 Kunnanjohtajan katsaus Vuotta 2012 on kuntakentän kannalta hallinnut keskustelu kunta- ja sosiaali - ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisesta. Vuoden alkupuolella julkistettiin virkamiestyöryhmän esitys kunnallishallinnon uusiksi rakenteiksi, jonka mukaan Lempäälä ja muut Tampereen kehyskunnat tulisi liittää Tampereeseen. Työryhmä oli ottanut pienten ja taloudeltaan heikkojen kuntien lisäksi uudistuksen keskeiseksi elementiksi myös suurten kaupunkien ympärillä olevien kuntien yhdistämisen keskuskaupunkiin kriteerinä mm. työssäkäyntiomavaraisuus. Kunta antoi esityksestä lausunnon huhtikuussa. Sen mukaan Esitetty kuntarakennemalli ei sovellu ratkaisuksi Tampereen kaupunkiseudulle. Lempäälä täyttää jo nykyisellään kuntauudistuksella tavoiteltavat vahvan peruskunnan vaatimukset. Kuntakooltaan yli asukkaan Lempäälä on optimaalinen sekä lähipalvelujen järjestämisen että kuntalaisdemokratian toteuttamisen kannalta. Valtuusto on ollut asiasta hyvin yksimielinen. Samansuuntaisia ovat kaikkien kehyskuntien lausunnot. Tampereen seudulla päädyttiinkin palkkaamaan oma-aloitteisesti selvitysmies tutkimaan kuntien yhteistyön muotoja nyt ja tulevaisuudessa.samalla selvitetään riittävässä määrin myös kuntaliitosvaihtoehtoa. Loppuvuodesta julkistettiin Lempäälän kannalta ehkä merkityksellisempi Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän esitys uudeksi laiksi. Sen mukaan kykenevyys palvelujen järjestämiseen edellyttää vähintään asukkaan väestöpohjaa. Lempäälä antoi myös tähän esitykseen lausunnon, jonka mukaan kunta selviää lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa itse palvelujen järjestämisestä kuntalaisille. Pirkanmaan sote-selvittäjät ovat julkistaneet esityksen uusista yhteistoiminta-alueista. Kävi niin kuin pelättiin, esityksen mukaan Lempäälän tulisi luovuttaa sote-palvelunsa Tampereen hoidettavaksi. Tähän Lempäälä ei tule vapaaehtoisesti suostumaan. Tilannetta tosin hämmentää hallituksen kehysriihessään tekemät uudet linjaukset, jotka ovat edelleen kovin epämääräisiä. Positiivista on se, että tarkoitus on sotejärjestämislaissa antaa asukkaan kunnille oikeus järjestää perustason sotepalveluita. Vaativampien palveluiden osalta näiden kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, jota siis meillä todennäköisesti isännöi Tampere. Erilaisten uudistusesitysten sekamelskassa jatkui kunnan kehittämistyö kuitenkin hyvää vauhtia. Viime vuonna julkistettiin Lempäälän visio pitkälle tulevaisuuteen. Keskustan kehittämistyössä voidaan nyt siirtyä toteutusvaiheeseen ja päättää uusien asunto- ym. alueiden kaavoitusjärjestyksestä ja käynnistää kaavojen laatiminen. Kunnan väkiluku kasvoi vuonna 2012 edelleen hurjaa vauhtia. Lisäys oli 569 asukasta eli 2,7 %. Siinä mielessä kasvu on hyvä asia että kunnat joiden asukasluvun kasvu on ollut vähintään 6 % kolmena edellisenä vuonna, saavat lisävaltionosuutta tällä perusteella. Lempäälä sai vuonna 2012 yli tällaista lisärahoitusta. Toisaalta investointien tarve vaan lisääntyy entisestään nykyisellä väestönlisäyksellä. Nettoinvestoinnit olivat vuonna 2012 noin 17,8 milj., mikä on vuosikatteeseen suhteutettuna aivan liian paljon. Suurin investointi oli ja on tänäkin vuonna meneillään oleva terveyskeskuksen perusparannus ja laajennus. Investointeja rahoitettiin lainanotolla. Lainamäärä on v lopussa 1918 / asukas kun se edellisvuonna oli Kunnan vuosikate oli 5,7 milj. ja kun poistojen määrä oli lähes 7 milj., painuu tilinpäätös alijäämäiseksi 1,1 milj.. Toimintamenot kasvoivat 6,6 % kun taas tulopohja eli toimintatuotot, verot ja valtionosuudet vain 4 %. Tämä kehitys tulisi saada oikaistua ja jopa merkittävästi parannettua ottaen huomioon Lempäälän valtavat investointitarpeet. Lempäälä uskoo kaikesta huolimatta siihen, että se pystyy jatkamaan itsenäisenä kuntana. Se on lempääläisten kannalta parempi vaihtoehto verrattuna kuntaliitoksiin. Haluan kiittää kunnan henkilöstöä hyvin suoritetusta työstä vuonna Lempäälässä Olli Viitasaari kunnanjohtaja

3 2

4 3 TOIMINTA-AJATUS Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta, jossa maaseutu ja kaupunki kohtaavat. Kunnan vetovoiman takaa sen sijainti Suomen nopeimmin kehittyvällä alueella Helsinki-Tampere moottoritien ja radan varrella. Lempäälä toimii vastuullisesti kuntalaisten, yritysten ja seutukunnan parhaaksi. Lempäälä arvostaa ympäristöä, asukkaiden aktiivisuutta ja palveluhenkistä, osaavaa henkilöstöä. VISIO Lempäälä luovaa, joustavaa palvelua ja monenlaisia mahdollisuuksia tarjoava ihmisen kokoinen kunta VISIOLUONNOKSEN TAUSTALLA: Luovaa palvelua Jatkuvasti muuttuvissa ja vaikeasti ennakoitavissa olosuhteissa tarvitaan palvelujen järjestämisessä innovatiivisuutta, luovuutta ja niihin kykenevää henkilöstöä. Luovuutta edellyttää palvelujen järjestäminen kustannustietoisesti ja laadukkaasti. Joustavaa palvelua Onnistuaksemme tarvitsemme selkeiden rakenteiden ohella joustavuutta, joka mahdollistaa uudenlaisten toimintatapojen nopean käyttöönoton tulevia tarpeita ennakoiden ja ilman byrokratiaa. Palvelujen joustavuus ja sujuvuus on yksittäisen kuntalaisen kannalta tärkeä asia. Joissakin tapauksissa se voi tarkoittaa myös yksityisten palvelujen hyödyntämistä nykyistä enemmän. Monenlaisia mahdollisuuksia Lempäälä tarjoaa sijainniltaan Suomen keskeisimmällä alueella monenlaisia mahdollisuuksia mm. asumismuotojen osalta. Hyvien kulkuyhteyksien ansiosta seutukunnan muut palvelut ovat hyvänä lisänä oman kunnan palvelutarjonnan ohella. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä halutaan ylläpitää ja tukea. Yrityksille Lempäälä tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimia menestyksellisesti mm. liikenneyhteyksiensä takia. Ihmisen kokoisessa kunnassa Asukasmäärältään sopivankokoisena Lempäälä tarjoaa hyvän ympäristön ja kilpailukykyiset palvelut sekä pystyy toimimaan myös kustannustehokkaasti.

5 4 Monenlaisia mahdollisuuksia Monenlaisia mahdollisuuksia Luovat palvelut Kilpailukykyiset palvelut Joustavat palvelut Kuntalaisten aktiivisuuden arvostaminen Hyvä asuminen Palveluhenkinen henkilöstö Osaava henkilöstö Ympäristön arvostaminen Tasapainoinen talous Monenlaisia mahdollisuuksia

6 5 PALVELUJEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Tähän tähtäämme Turvatut peruspalvelut Ensisijaisesti huolehdimme lakisääteisten palveluiden järjestämisestä. Ehkäisemme osaltamme ongelmien syntymistä ja syrjäytymistä Perheiden ja lähiyhteisöjen merkityksellisyys Korostamme perheen ja lähiyhteisöjen merkitystä. Autamme tarvittaessa järjestämällä oikeaaikaista ja oikein kohdentuvaa tukea. Palvelujen toimivuus ja esteettömyys Huolehdimme siitä, että palveluverkko on toimiva sekä taloudellinen ja palveluketjut sujuvia ja saumattomia. Toimintamme perustana on yli sektorirajojen ulottuva yhteistyö. Palvelujen joustavat järjestämistavat Järjestämme peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja tuotamme ne pääosin itse. Suhtaudumme ennakkoluulottomasti palvelujen vaihtoehtoisiin ja myös seutukunnallisiin järjestämistapoihin. Toimimme kustannustietoisesti, luovasti ja joustavasti. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen Lisäämme vuoropuhelua ja tiedottamista kuntalaisten kanssa heidän omien palveluidensa järjestämisessä. Edistämme eri-ikäisten kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Hallittu seudullinen yhteistyö Suhtaudumme myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitokselle. Tiedotamme seutuhankkeiden vaikutuksista riittävästi ja arvioimme seutuyhteistyön etuja myös pitkällä aikavälillä. Lähdemme siitä, että yhteistyöstä pitää kaikkien osapuolten hyötyä joko taloudellisesti tai laadullisesti.

7 6 Näin toimimme Lapset ja nuoret Korostamme vanhemmuuden merkitystä ja vastuuta eri ikävaiheissa. Edistämme osaltamme lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä turvaamalla heille tasavertaiset kasvu-, oppimis- ja harrastusmahdollisuudet. Tuemme osaltamme nuorten siirtymistä toisen asteen koulutukseen ja työelämään. Vahvistamme varhaisen puuttumisen hyviä käytäntöjä eri tahojen yhteistyötä tehostamalla. Tuemme vaikeissa elämäntilanteissa olevien lasten ja nuorten kotona asumisen mahdollisuuksia. Työikäiset Toimimme niin, että Lempäälän kunta jatkossakin mielletään hyvänä elinympäristönä ja asuinkuntana. Korostamme kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja vastuuta hyvinvointinsa ja terveytensä edistämisessä. Kehitämme terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Tarjoamme kuntalaisten aktiivisuutta ja henkistä vireyttä vahvistavia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Tuemme ja edistämme toiminnallamme seudun työllisyyttä. Ikääntyneet Järjestämme tarvittavat palvelut yhteistyössä ikääntyvien kuntalaisten ja heidän lähiverkostonsa kanssa. Tuemme ikääntyneiden mahdollisuuksia asua mahdollisimman pitkään kotona. Tarvittaessa tarjoamme ympärivuorokautista hoivaa tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa. Mahdollistamme ikääntyvien osallistumisen kuntalaisille järjestettyyn toimintaan. Arvostamme ikääntyneiden osaamista ja taitoja ja tuemme heitä niiden ylläpitämisessä.

8 7 Näin luomme palveluillemme perustan Tasapainoinen talous Tavoittelemme ylijäämäisiä tilikausia sopeuttamalla kunnan menot verorahoituksen kasvun mukaisiksi ja lisäämällä kunnan päätösvallassa olevia tuloja. Pidämme kuntalaisten verorasituksen Tampereen seudun keskiarvossa. Tavoittelemme hallittua väestönkasvua, jotta pystymme pitämään investointimme sellaisella tasolla, ettei kunta velkaannu kohtuuttomasti. Pidämme palvelumme seutukunnallisesti kilpailukykyisinä. Hyvinvoiva henkilöstö Vahvistamme toimivien palvelujen edellyttämää hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön rekrytoinnin onnistumiseen. Arvostamme henkilöstön joustavuutta ja kehittymiskykyä asiakaslähtöisen palvelukulttuurin toteuttamisessa. Vahvistamme henkilöstön tavoitetietoisuutta ja rakenteiden joustavuutta. Vahvistamme koko henkilöstön yhteistä työhyvinvointia panostamalla oma-aloitteisuuteen, yhteistyöhön ja hyvään esimiestoimintaan. Vastuullinen omistajapolitiikka Pidämme kunnan omaisuuden tehokkaassa käytössä ja hoidamme sitä niin, ettei omaisuus menetä arvoaan. Ohjaamme ja valvomme tehokkaasti kunnan konserniyhteisöjä. Luovumme toimintamme kannalta epätarkoituksenmukaisesta omaisuudesta.

9 8 Aktiivinen elinkeinopolitiikka Harjoitamme kokonaisvaltaista elinkeinopolitiikkaa tiiviissä yhteistyössä yritysten ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa. Olemme aktiivisesti mukana vahvistamassa Tampereen kaupunkiseutua kilpailukykyisenä ja kansainvälisenä kasvukeskuksena. Hyödynnämme määrätietoisesti logistisesti erinomaiset yritysalueemme. Erityisesti panostamme kuntakeskuksen kehittämiseen ja sekä Lempäälän että koko seutukunnan kannalta merkittävään Marjamäen yritysalueeseen. Sovellamme luovasti ja tehokkaasti elinkeinostrategiaamme jatkuvassa rakennemuutoksessa. Otamme huomioon palvelusektorin kasvavan taloudellisen roolin. Osallistumme harkiten elinkeinopoliittisesti tärkeisiin seudullisiin kehittämishankkeisiin. Suunnitelmallinen maankäyttö Pohjaamme maankäytön suunnittelun ja elinympäristön kehittämisen valtakunnallisiin periaatteisiin ja kaupunkiseudun rakennemallityöhön. Hankimme maata aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ja olemme tarvittaessa valmiita myös maankäyttösopimusten tekemiseen. Turvaamme maankäytön suunnittelulla ja toimintojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla viihtyisän ja terveellisen asuin- ja elinympäristön. Edistämme asuinalueiden meluntorjuntaa yhdessä tienpitäjän kanssa. Mahdollistamme monipuolisen asunto- ja yritysalueiden tuotannon. Edistämme kuntakeskuksen elinvoimaisuutta ja sen asukasrakenteen monipuolisuutta. Eheytämme nauhataajamarakennetta ja parannamme taajamakuvaa. Tavoitteena on kattava ja toimiva joukkoliikenneverkosto Lempäälässä. Erityisesti painotetaan rautatieliikenteen kehittämistä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, hyvä ympäristö ja kestävä kehitys Panostamme kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Edistämme ympäristön turvallisuutta ja esteettömyyttä. Toimimme Aalborgin sitoumusten ja Tampereen seudun ilmastostrategian ympäristötavoitteiden suuntaisesti. Turvaamme asukkaille riittävät lähivirkistysmahdollisuudet sekä hyvät mahdollisuudet liikkua luonnossa ja ulkoilureiteillä. Kunnanvaltuusto hyväksynyt , muutoksia hyväksytty TS ja TS valmistelujen yhteydessä.

10 9

11 10

12 11

13 12

14 13

15 14

16 15 Kokonaistalouden tarkastelu Yleinen taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen vaikeutuminen huononsivat kotitalouksien ja yritysten luottamusta monissa keskeisissä maissa kesän ja alkusyksyn aikana. Merkittävintä luottamusindikaattoreiden lasku oli euroalueella. Euroalueen bruttokansantuote supistui vuoden 2012 jälkipuoliskolla voimakkaasti. Heikosta reaalitalouden kehityksestä huolimatta epävarmuus rahoitusmarkkinoilla väheni vuoden loppua kohden. Pörssikurssit nousivat, ja valtionlainamarkkinoilla kehitys oli suotuisaa. EKP:n neuvoston syyskuussa 2012 ilmoittamalla rahapoliittisten suorien kauppojen ohjelmalla (OMT), jonka ehtona on maan sitoutuminen eurooppalaisten vakausmekanismien sopeutusohjelmaan, on ollut tilanteen rauhoittumisessa merkittävä rooli. EKP:n neuvosto on vastannut euroalueen haasteisiin ja inflaation odotettuun hidastumiseen kasvua tukevalla rahapolitiikalla sekä turvaamalla euroalueen vakauden poikkeuksellisilla rahapoliittisilla toimilla. Eurojärjestelmän ohjauskorko on heinäkuusta 2012 alkaen ollut 0,75 %, ja kiinteän koron sekä täyden jaon politiikan jatkuminen keskuspankin luotto-operaatioissa turvaavat pankkisektorin rahoituksen. Kun rahoitusmarkkinoiden jännitteet ovat vähentyneet, matalan ohjauskoron vaikutus välittyy paremmin reaalitalouteen. Kasvua tukeva rahapolitiikka antaa aikaa velkaantuminen hallittuun vähentämiseen. Vallitsee melko laaja yksimielisyys siitä, että korkojen nopealla laskulla ja epätavanomaisilla toimilla on estetty 1930-luvulla koetun kaltaisen hallitsemattoman deflaatiokierteen toistuminen. Kriisiä ei kuitenkaan voida ratkaista yksin rahapolitiikan keinoin. Reaalitalouden ongelmiin tarvitaan reaalitalouden ratkaisut. Lähde: Suomen Pankki

17 16 Suomen kansantalous Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,2 prosenttia vuonna 2012 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 194 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava nettokansantulo supistui reaalisesti 2 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää piti viime vuonna yllä kulutus. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit sen sijaan vähenivät 2,9 prosenttia. Viennin volyymi väheni 1,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 3,7 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 2 prosenttia. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja arviolta 14 prosenttia vähemmän. Yritysten rahoitusasema oli vajaat 8 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska varastot supistuivat huomattavasti. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli neljättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,5 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,1 miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli miltei pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo kasvoi reaalisesti 0,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 3,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 5,6 prosenttia, mutta omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,3 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus 3/2013

18 17 Lempäälän taloudellinen tilanne vuonna 2012 Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kuntalain 68 mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia. Myös konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilinpäätöksen laatiminen tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, tilinpäätöksen antaminen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tilinpäätöksen saattaminen tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi on kunnanhallituksen tehtävä. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Yleistilanne Lempäälässä Lempäälän väkiluku oli vuodenvaihteessa (lähde: VRK, rekisteritilanne ). Väestönkasvu oli kertomusvuonna poikkeuksellisen suuri, +569 asukasta (+2,7 %). Lempäälän työttömyysasteen vuosikeskiarvo laski hieman edellisvuoden 8,0 %:sta 7,9 %:iin. Tampereen seutukunnan työttömyysasteen vuosikeskiarvo kohosi 11,0 %:sta 11,2 %:iin. Tuloslaskelma Toimintakate, joka muodostuu käyttötalouden tuottojen ja kulujen erotuksesta, ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla eli verorahoituksella. Toimintakate oli vuonna ,6 milj. heikentyen 7,4 milj. edellisvuodesta. Toisin sanoen käyttötalouden nettomenot kasvoivat +8,4 %. Käyttötalouden toimintakulut vuonna 2012 olivat 118,8 milj. (+6,6 %). Kuluista euromääräisesti eniten kasvoivat henkilöstökulut 3,8 milj. (+6,9 %) ja palvelujen ostot 1,9 milj. (+4,6 %). Käyttötalouden toimintatuotot vuonna 2012 olivat 23,1 milj. (-0,3 %). Myyntituottoja kertyi 11,3 milj. (+0,9 %) ja maksutuottoja 6,6 milj. (+10,5 %). Tuet ja avustukset käyttötalouteen olivat 2,0 milj. (-8,1 %) ja muut toimintatuotot 3,2 milj. (-16,1 %). Muihin toimintatuottoihin sisältyi pysyvien vastaavien myyntivoittoja 1,3 milj. (vuoden 2011 tilinpäätöksessä 1,9 milj. ). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 5,4 milj.. Osavuosikatsauksen yhteydessä vahvistetun muutostalousarvion jälkeen vuosikate oli 4,0 milj. ja tilinpäätöksessä ,7 milj. eli 267 /asukas.

19 18 Kunnallisverotuloja kertyi kertomusvuonna vajaat 69,6 milj., jossa oli lisäystä edellisvuodesta 3,6 milj. (+5,6 %). Kiinteistöveroa kertyi runsaat 4,2 milj. (+9,5 %) ja yhteisöverotuottoja runsaat 2,5 milj. (+21,3 %). Valtionosuuksia kertyi 25,6 milj. eli 1,5 milj. (+6,2 %) edellisvuotta enemmän. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvänä eränä Lempäälän kunnalta perittiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasausta vuonna 2012 vajaat 1,5 milj.. Poistot, jotka on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisina, kasvoivat edellisvuodesta ja olivat vuonna 2012 noin 7,0 milj.. Rahoituslaskelma ja tase Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Bruttoinvestoinnit olivat kertomusvuonna 19,1 milj.. Varsinaisen toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta oli peräti 12 milj. negatiivinen. Hankeryhmittäiset investoinnit perusteluineen on esitetty toimintakertomuksen investointiosan yhteydessä. Rahoitustarpeen kattamiseksi kunta otti uutta lainaa 13,5 milj.. Vanhojen lainojen lyhennykset olivat 5,9 milj., joten Lempäälä nettovelkaantui vuonna 2012 yli 7,6 milj.. Kunnan velkamäärä vuoden lopussa oli 41,1 milj. eli 1918 / asukas kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 33,5 milj. ja 1605 /asukas. Myös koko kuntakonsernin velka kasvoi kertomusvuonna ollen vuoden lopussa 72,1 milj. eli 3363 /asukas kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 60,6 milj. ja 3003 /asukas. Kunnan vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä kuvaava omavaraisuusaste 51,2 % heikkeni selvästi (edellisvuonna 55,4 %). Samoin heikkeni myös suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku 48,4 %, (edellisvuonna 43,2 %), joka kertoo, paljonko kunnan vuoden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Omavaraisuusaste koko kuntakonsernissa oli 39,0 % (edellisvuonna 42,0 %) ja suhteellinen velkaantuneisuus 60,7 % (edellisvuonna 56,5 %). Lempäälän kunnan tilikauden 2012 alijäämä on ,18 ja tätä aiempien tilikausien yhteenlaskettu ylijäämä on taseessa noin 18,4 milj.. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä valtuustolle seuraavaa: * tuloutetaan taseessa olevaa poistoeroa ,93 * siirretään alijäämä ,18 taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-/alijäämä -tilille

20 19 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 euroa TP 2012 TP 2011 Muutos % Toimintatuotot Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot ,1 Toimintatuotot yhteensä ,3 Valmistus omaan käyttöön 67 Toimintakulut Henkilöstökulut ,9 Palkat ja palkkiot ,1 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,4 Muut henkilösivukulut ,8 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,3 Toimintakulut yhteensä ,6 TOIMINTAKATE ,4 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,0 Muut rahoitustuotot ,7 Korkokulut ,5 Muut rahoituskulut ,5 VUOSIKATE ,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,1 Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS ,8 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) ,2 TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ ,3 TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 19,4 20,8 Vuosikate / Poistot % 82,2 119,0 Vuosikate euroa / asukas Asukasluku

21 20 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 euroa TP 2012 Toiminnan rahavirta TP 2011 Muutos% Vuosikate ,2 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät ,9 Toiminnan rahavirta ,9 Investointien rahavirta Investointimenot ,0 Rahoitusosuudet investointeihin ,4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,0 Investointien rahavirta ,4 Toiminnan ja investointien rahavirta ,9 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,4 Antolainasaamisten vähennykset ,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,5 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset ,9 Rahoituksen rahavirta ,5 Rahavarojen muutos ,5 Rahavarat ,6 Rahavarat ,2 Rahavarojen muutos ,5 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 31,6 67,1 Pääomamenojen tulorahoitus % 23,8 46,6 Lainanhoitokate 1,0 1,5 Kassan riittävyys, pv 9 24

22 21 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA TP 2012 TP 2011 Muutos% 1000 PYSYVÄT VASTAAVAT ,6 Aineettomat hyödykkeet ,9 Aineettomat oikeudet ,3 Muut pitkävaikutteiset menot ,7 Aineelliset hyödykkeet ,7 Maa- ja vesialueet ,0 Rakennukset ,0 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,2 Koneet ja kalusto ,8 Muut aineelliset hyödykkeet ,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,4 Sijoitukset ,9 Osakkeet ja osuudet ,3 Muut lainasaamiset ,0 Muut saamiset ,0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT ,3 Valtion toimeksiannot ,6 Muut toimeksiantojen varat ,1 VAIHTUVAT VASTAAVAT ,4 Vaihto-omaisuus ,1 Aineet ja tarvikkeet ,1 Saamiset ,7 Pitkäaikaiset saamiset ,1 Lainasaamiset ,8 Muut saamiset ,0 Lyhytaikaiset saamiset ,6 Myyntisaamiset ,9 Lainasaamiset ,4 Muut saamiset ,7 Siirtosaamiset ,6 Rahoitusarvopaperit ,7 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,7 Rahat ja pankkisaamiset* ,8 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,9

23 22 VASTATTAVAA TP 2012 TP OMA PÄÄOMA ,7 Peruspääoma ,0 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) ,6 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,3 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET ,4 Poistoero ,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT ,2 Valtion toimeksiannot ,6 Lahjoitusrahastojen pääomat ,4 Muut toimeksiantojen pääomat ,1 VIERAS PÄÄOMA ,9 Pitkäaikainen ,9 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,7 Liittymismaksut ja muut velat ,1 Lyhytaikainen ,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,3 Saadut ennakot ,5 Ostovelat ,2 Muut velat ,2 Siirtovelat ,2 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,9 TASEEN TUNNUSLUVUT v.2012 v.2011 Omavaraisuusaste, % 51,2 55,4 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 48,4 43,2 Kertynyt yli-/alijäämä milj. 17,3 18,4 Kertynyt yli-/alijäämä / asukas Lainat, /asukas Lainakanta, , Lainasaamiset, , Asukasmäärä

24 23 KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT Milj. % Toiminta Toimintatuotot 23,1 16,5 Verotulot 76,4 54,4 Valtionosuudet 25,6 18,2 Korkotuotot 0,1 0,0 Muut rahoitustuotot 0,4 0,3 Satunnaiset tuotot 0,0 Tulorahoituksen korj.erät/ 0,0 -Pys.vastaavien hyödykkeiden -1,3-0,9 luovutusvoitot 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet invest.menoihin 1,0 0,7 Pys. vastaavien hyöd.luovutustulot 1,6 1,1 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13,5 9,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä 140,3 100,0 MENOT Milj. % Toiminta Toimintakulut 118,8 82,1 - Valmistus omaan käyttöön -0,1 0,0 Korkokulut 1,0 0,7 Muut rahoituskulut 0,0 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät/ 0,0 Pakollisten varausten muutos 0,0 Pys.vastaavien hyödykkeiden 0,0 0,0 luovutustappiot Investoinnit Investointimenot 19,1 13,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,1 0,0 Pitkäaik. lainojen vähennys 5,9 4,1 Lyhytaik. lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 Kokonaismenot yhteensä 144,8 100,0

25 24 Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä vuonna 2012 Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Lempäälän kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kunnan organisaatiossa. Toimialajohtaja ja elinkeinojohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta. Kuntakonsernin osalta sisäisen valvonnan ohjeisto sisällytetään soveltuvin osin konserniohjeeseen. Kunnanhallitus on hyväksynyt Lempäälän kunnan sisäisen valvonnan ohjeen helmikuussa Sen mukaan sisäisen tarkastuksen palveluita voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta tai tehtäviä voidaan antaa toimeksi kunnan palveluksessa olevalle henkilölle. Kertomusvuoden aikana on vähäisessä määrin hankittu sisäiseen valvontaan liittyviä koulutuspalveluja. Lisäksi kunta on hankkinut käyttöönsä ulkoista asiantuntijanäkemystä mm. riskienhallintaan ja työturvallisuustyöhön liittyvissä kysymyksissä. Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kunnan tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kunnanjohtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kunnanjohtaja, toimialajohtajat, kunnan johtoryhmään kuuluva Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja, vastuualueiden esimiehet, tietotekniikka-asiantuntija ja työsuojelun TURMA-työryhmä. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty ilman erillistä arviointilomakkeistoa tai viitekehikkoa. Riskienhallintatyötä on tehty osa-alueittaisesti ilman hyväksyttyä kokonaisvaltaista riskienhallinnan toimeenpano-ohjelmaa. Kuntakonsernin vahinko- ja omaisuusvakuuttamisen kohteet on ajantasaistettu säännöllisesti kunkin kertomusvuoden alussa. Toimialat on ohjeistettu vakuutusturvan ajantasallapitoon liittyvissä kysymyksissä selvittämään kulloinenkin tilanne vakuutusyhtiön yhteyshenkilöiden kautta. Kunnan lainakannan korkoriskiä on analysoitu ja lainasalkun korkosidonnaisuuden painoa siirrettiin lyhyistä koroista pidemmän koron suuntaan. Allaoleva kuvaus jälkikäteisvalvonnasta ja kehittämistoimista on muodostettu siten, että selonteko antaisi vastauksia olennaisimmista: talouden ja toiminnan seurantatoimista ja tarkistuksista hyvän hallintotavan ja johtamisen käytännöistä sisäisistä ja ulkoisista auditoinneista ja asiakastyytyväisyyskyselyistä toimintojen ja prosessien arvioinneista