TIIMARIN UUSI MYYMÄLÄKONSEPTI TOTEUTETTU KOLMEENTOISTA KAUPPAKESKUSMYYMÄLÄÄN JA SEN LEVITTÄMISTÄ JATKETAAN SUUNNITELLUSTI VUODEN 2013 AIKANA

Transkriptio

1 Tiimari Oyj Abp Tilinpäätöstiedote klo TIIMARIN UUSI MYYMÄLÄKONSEPTI TOTEUTETTU KOLMEENTOISTA KAUPPAKESKUSMYYMÄLÄÄN JA SEN LEVITTÄMISTÄ JATKETAAN SUUNNITELLUSTI VUODEN 2013 AIKANA NELJÄS VUOSINELJÄNNES 2012 LYHYESTI - Liikevaihto laski -5,1% ja oli 25,3 milj. euroa (26,7 milj. euroa) - Bruttokate% oli 58,9 % (51,8 %) - Käyttökate (EBITDA) oli 2,7 milj. euroa (2,0 milj. euroa) - Liiketulos (EBIT) oli 2,3 milj. euroa (1,7 milj. euroa) - Osakekohtainen tulos oli 0,01 euroa (0,00euroa) VUOSI 2012 LYHYESTI - Liikevaihto kasvoi 2,3 % ja oli 62,1milj. euroa (60,8 milj. euroa) - Bruttokate% oli 59,1 % (53,9 %) - Käyttökate (EBITDA) oli -6,9 milj. euroa (-9,2milj. euroa) - Liiketulos (EBIT) oli -8,2 milj. euroa (-10,7 milj. euroa) - Osakekohtainen tulos oli -0,02 euroa (-0,19euroa) - Omavaraisuusaste oli 34,5 % (45,2 %) - Nettovelkaantumisasteoli 63,9 % (18,2%) Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton. TOIMIALAN JA TIIMARIN NÄKYMÄT VUODELLE 2013 Yleinen taloudellinen epävarmuus Suomessa ja Euroopassa vaikeuttaa edelleen vähittäiskaupan kehityksen ennustamista.tiimarin koko vuoden liikevaihdon ja kannattavuuden ennustamista vaikeuttaa tämän lisäksi joulusesongin merkitys koko vuoden liikevaihtoon ja tulokseen. Arvioimme, että Tiimarin liikevaihto kasvaa vuoden 2013 aikana ja että yhtiön käyttökate koko vuodelta 2013 on selvästi edellistä vuotta parempi (2012: -6,9 milj. euroa). TOIMITUSJOHTAJA NIILA RAJALA: Vuosi 2012 oli Tiimarille hyvin kaksijakoinen. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden jälkeen liikevaihtomme osoitti noin 8 %:n kasvua edellisvuodesta ja vuoden 2011 joulukaupan erinomaisen onnistumisen jälkeen suuntasimme luottavaisina kohti joulukauppaa ja viimeistä vuosineljännestä, jonka osuus koko vuoden liikevaihdosta on ollut Tiimarille perinteisesti noin 40 %. Joulusesonki oli kuitenkin vuonna 2012 hyvin poikkeuksellinen Tiimarille ja mitä ilmeisimmin koko suomalalaiselle käyttötavarakaupalle. Marraskuun heikon kehityksen johdosta jouduimme arvioimaan uudelleen koko vuoden näkymiä ja korjasimmekin liikevaihtoennustettamme joulukuun alussa julkaisemassamme tiedotteessa. Päädyimme lopulta noin 5 %:n liikevaihdon laskuun neljännellä vuosineljänneksellä, mutta kuitenkin yli 2 % kasvuun vuositasolla. Vaikka joulukauppa oli selvä pettymys Tiimarille, löytyy viime vuodesta myös paljon onnistumisia. Uusi myymäläkonsepti levitettiin suunnitelmien mukaan Suomessa 10 myymälään, joista viimeisellä vuosineljänneksellä avasimme uudistettuna Helsingin Kaivopihan myymälän ja kokonaan uuden myymälän Kuopion Matkus-kauppakeskuksessa. Tämän lisäksi kolme uuden konseptin mukaista myymälää avattiin myös Baltiassa; yksi Latviassa ja kaksi Liettuassa. Näyttäisi edelleen siltä, että uusi myymäläkonsepti on vetovoimainen ja levitystyötä jatketaan suunnitelmien mukaisesti myös alkaneena vuonna. Olen myös tyytyväinen vuoden 2012 aikana toteuttamiimme tehostamistoimenpiteisiin myymäläverkostossamme. Vaikka kokonaismyymälälukumäärämme ei juurikaan muuttunut, toteutimme vuonna 2012 noin 40 myymälässä merkittäviä muutoksia. Neljännen vuosineljänneksen aikana avasimme

2 edellä mainittujen uuden konseptin myymälöiden lisäksi Suomessa uuden myymälän Valkeakoskella ja Virossa Tartossa. Vuoden lopussa suljimme Valkeakosken vanhan myymälän. Valikoimahallinnassa teimme suuren kehitysloikan vuoden 2012 aikana. Saimme rakennettua pääosin valmiiksi kaikki merkittävät valikoimahallintaa ja ostotoimintaa tukevat tietojärjestelmät sekä kuvattua Tiimarin perusvalikoimat aina hyllykuviin asti. Valikoimien uudistaminen jatkui syksyn aikana, jolloin levitimme Tiimarin makeisvalikoiman koko ketjuun Suomessa ja toimme markkinoille ensimmäiset tuotteet Tiimarin omalla Mainio-tuotemerkillä. Onnistuimme myös parantamaan bruttokatetasoamme vuoden 2011 toteutuneesta noin 54 %:sta viime vuonna noin 59 %:n tasolle. Vuonna 2013 tavoitteenamme on edelleen parantaa vaihto-omaisuuden kiertonopeutta. Markkinoinnin saralla uudistimme vuoden 2012 aikana kuluttajaverkkosivumme ja Facebook-sivut. Viimeisen vuosineljänneksen aikana lanseerasimme Tiimarin sähköisen kanta-asiakasohjelman. Asiakkaamme ovat ottaneet uuden ohjelman hyvin vastaan, sillä rekisteröityneitä kanta-asiakkaita on jo noin Vuonna 2013 hyödynnämme kanta-asiakasohjelmaa osana markkinointikokonaisuuttamme. Jatkuva investointiohjelma (myymäläkonseptin uusiminen ja tietojärjestelmäinvestoinnit) ja muut toimenpiteet kannattavuuden saavuttamiseksi ovat edellyttäneet yhtiöltä merkittäviä rahoitusjärjestelyitä viimeisen kahden vuoden aikana. Heikon viimeisen vuosineljänneksen johdosta yhtiön nettovelkaantuneisuusaste oli tilinpäätöshetkellä odotuksiamme heikompi. Lähiajan tavoitteenamme on jatkaa kannattavuuden parantamiseksi tähtääviä toimenpiteitämme. Yhtiön uudistettu strategia on osoittautunut oikeansuuntaiseksi. Yhtiön taloudelliset tunnusluvut ovat parantuneet, joskin kannattavuustavoitteen saavuttamiseksi määrätietoisia toimia on edelleen jatkettava ja tehostettava. Perusasiat ovat nyt huomattavasti aikaisempaa paremmassa kunnossa. Yleinen taloudellinen suhdanne ja kuluttajien ostovoiman kehityssuunta Suomessa asettavat kotimaiselle vähittäiskaupalle kovan haasteen, josta uudistuvan Tiimarin on tarkoitus selvitä kunnialla vuoden 2013 aikana. KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT euroa 10-12/ /2011 Muutos % 1-12/ /2011 Muutos % Liikevaihto ,1 % ,3 % Bruttokate ,9 % ,2 % Bruttokate% 58,9 % 51,8 % 7,1 % 59,1 % 53,9 % 5,2 % Käyttökate ,4 % ,1 % Liiketulos ,4 % ,0 % Katsauskauden tulos ,5 % ,8 % Osakekohtainen tulos, 0,01 0,00-0,02-0,19 Omavaraisuusaste 34,5 % 45,2 % 34,5 % 45,2 % Nettovelkaantumisaste 63,9 % 18,2 % 63,9 % 18,2 % Henkilöstö keskimäärin ,0 % ,0 %

3 LIIKETOIMINTASTRATEGIA JA TAVOITTEET Yhtiössä vuonna 2011 päätetty ja yhtiön toiminnan kehittämistä vuonna 2012 ohjannut liiketoimintastrategia tähtää kannattavaan liiketoimintaan strategiakauden aikana. Keskeiset strategiset tavoitteet ovat: - Uudistaa yhtiön myymäläkonsepti ja valikoimat vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita alkaen kauppakeskusmyymälöistä - Tehostaa myymälätoimintoja pienentämällä keskimääräistä myymäläpinta-alaa - Keskittää Baltian myymäläverkosto suurempiin kaupunkeihin ja kauppakeskussijainteihin - Kehittää valikoimahallintaa sekä logistiikkaa ja vapauttaa vaihto-omaisuuteen sitoutuvaa pääomaa liiketoiminnan kehittämiseen - Tehostaa yhtiön markkinointia perinteisten medioiden, myymälämarkkinoinnin sekä sähköisten medioiden tarkoituksenmukaisella kombinaatiolla Yhtiön toiminnan kehittäminen vaatii lisäinvestointeja, joita ei ole kyetty rahoittamaan kassavirralla. Yhtiölle on kertynyt merkittävä määrä lyhytaikaista korollista lainaa yhtiön pääomistajalta ja yhtiö on päättänyt selvittää erilaiset vaihtoehdot pitkäaikaisen rahoituksen turvaamiseksi. KONSERNIN LIIKEVAIHDON JA TULOKSEN KEHITYS Katsauskauden liikevaihtoa ja tuloskehitystä tarkasteltaessa on huomioitava Tiimarin liikevaihtoon ja tuloskehitykseen suuresti vaikuttava toiminnan kausivaihtelu. Historiallisesti Tiimari-konsernin tulos on ollut kausivaihtelusta johtuen kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana tappiollinen ja neljännen vuosineljänneksen tulos vastaavasti selvästi voitollinen. Liikevaihto tilikaudella 2012 kasvoi 2,3 % ja oli 62,1 milj. euroa (60,8 milj. euroa). Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 25,3 milj. euroa (26,7 milj. euroa). Pääasiallinen syy liikevaihdon pienenemiseen tilikauden viimeisellä neljänneksellä oli yleisen taloudellisen tilanteen vaikutus kuluttajien ostokäyttäytymiseen, joulusesongin lyheneminen ja siten ennakoitua pienempi myynnin volyymi. Tilikauden bruttokate parani merkittävästi ollen 36,7 milj. euroa (32,7 milj. euroa) eli 59,1 % (53,9 %) liikevaihdosta. Bruttokatetta paransivat kohentunut valikoimahallinta ja tilivuoden aikana toteutetut hintamuutokset. Neljännen vuosineljänneksen bruttokate oli 14,9 milj. euroa (13,8 milj. euroa) eli 58,9 % (51,8 %). Tilikauden viimeisellä neljänneksellä tehtiin 0,4 milj. euron vaihto-omaisuuden ylimääräinen alaskirjaus ja vastaavasti vertailuvuoden viimeisellä vuosineljänneksellä tehtiin 2,1 milj. euron vaihtoomaisuuden alaskirjaus. Tilikauden 2012 aikana vaihto-omaisuutta alaskirjattiin 1,2 milj. eurolla. Tilikauden käyttökate (EBITDA) oli -6,9 milj. euroa (-9,2 milj. euroa). Käyttökatetta paransi kohentunut bruttokate. Sen sijaan henkilöstökustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 4,8 % (0,9 milj. euroa) pääasiassa henkilöstön määrän kasvun johdosta. Keskimääräinen henkilöstön määrä oli 551 (535). Neljännen vuosineljänneksen käyttökate oli 2,7 milj. euroa (2,0 milj. euroa). Liiketoiminnan kustannukset viimeisellä vuosineljänneksellä olivat 2,4 % suuremmat kuin vastaavalla jaksolla vuonna Tilikauden liiketulos oli -8,2 milj. euroa (-10,7 milj. euroa). Nettorahoituskulut tilikaudella olivat 1,4 milj. euroa (6,9 milj. euroa). Tilikauden 2011 rahoituskuluihin vaikutti osakeantien johdosta IAS 32 ja 39 -standardien sekä IFRIC 19:n mukaisesti kirjattu kertaluonteinen 4,9 milj. euron määräinen kulu. Tilikauden 2011 tietoihin sisältyi 8,7 milj. euroa kertaluontoisia kuluja. Kertaluontoisista kuluista 3,5 milj. euroa kohdistui yhtiön käyttökatteeseen ja 0,3 milj. euroa poistoihin. Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista oli -9,3 milj. euroa (-17,6 milj. euroa). Tilikauden 2012 lopetettujen toimintojen -0,2 milj. euron tulos koostui Gallerix liiketoimintakaupan arvostustappiosta. Vertailuvuoden lopetettujen toimintojen (Gallerix) tulos oli -4,5 milj. euroa. Neljännen vuosineljänneksen liiketulos oli 2,3 milj. euroa (1,7 milj. euroa) ja nettorahoituskulut -0,4 milj. euroa (-0,2 milj. euroa). Neljännen vuosineljänneksen tulos jatkuvista toiminnoista oli 2,1 milj. euroa (1,6 milj.euroa). Viimeisen vuosineljänneksen lopetettujen toimintojen tulos oli 0,0 milj. euroa (-3,3 milj. euroa).

4 LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS Tilinpäätöksen yhteydessä suoritetun liikearvon arvonalentumistestaus ei osoittanut tarvetta liikearvon arvonalentumiseen kerrytettävissä olevan rahamäärän ylittäessä kirjapitoarvon noin 6,8 milj. eurolla. Testauksessa vuodelle 2013 liikevaihdon kasvuksi on oletettu 11,5 %, vuonna 2014 noin 8 %, vuonna 2015 noin 6 %, vuonna 2016 noin 4 % ja vuonna 2017 noin 3 %. Terminaalikasvuoletus on 2 %.Vuoden 2013 liikevaihdon kasvu perustuu valikoimien hallinnan parantumiseen, uusien tuoteryhmien tuomaan kasvuun sekä joulukaupan edellistä vuotta parempiin myyntiodotuksiin. Kassavirran on oletettu olevan positiivinen ennusteperiodilla ja käyttökateprosentin on ennusteperiodilla oletettu nousevan vuoden 2013 noin -1,4 %:sta noin 6,8 %:iin vuonna 2017 sekä pysyvän muuttumattomana terminaalijaksolla. Arvonalentumistestauksessa käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 9,13 % (8,78 %). Nettokäyttöpääoman oletetaan suunnittelujaksolla olevan negatiivinen vaihtoomaisuuden parantuvan kiertonopeuden takia. Herkkyysanalyysin mukaan käyttöarvo vastaisi kirjanpitoarvoa, mikäli: - terminaalijakson liikevaihdon kasvu olisi suurempi kuin 0,85 prosenttiyksikköä - liikevaihdon kasvu olisi ennustejaksolla vuosittain 0,21 prosenttiyksikköä oletusarvoja alhaisempi - käyttökateprosentti terminaalivuodelle olisi 0,7 prosenttiyksikköä oletusarvoa alhaisempi - kustannusten vuosittainen kasvu olisi 1 prosenttia suunnittelujakson kustannustasoa suurempi (myös terminaalijaksolla) - diskonttauskorko olisi 0,85 prosenttiyksikköä oletusarvoa korkeampi Yhtiön käyttöarvo on erittäin herkkä laskelmassa käytettyjen oletusarvojen muutoksille. Lasketun käyttöarvotason ylläpitäminen edellyttää yhtiön strategian mukaisesti liikevaihdon ja käyttökatteen kasvattamista valikoimahallinnan, uusien tavararyhmien, hinnoittelun sekä kustannushallinnan kautta. TASE, RAHOITUSASEMA JA RAHAVIRTA Taseen lukuja vertaillaan tilikauden 2011 tilinpäätöslukuihin, joissa Gallerix-liiketoimintakaupassa myydyt varat ja velat on esitetty myytävinä olevina varoina ja velkoina omana rivinään. Konsernin varat olivat 57,4 milj. euroa. Tilikauden 2011 lopussa nämä olivat 65,2 milj. euroa, josta myytävinä olleet erät olivat 7,4 milj. euroa. Konsernin pitkäaikaiset varat olivat 39,7 milj. euroa (39,2 milj. euroa). Näistä aineettomia hyödykkeitä ja liikearvoa olivat 36,4 milj. euroa (36,2 milj. euroa). Lyhytaikaiset varat olivat 17,6 milj. euroa (18,6 milj. euroa). Tiimarin vaihto-omaisuus kasvoi tilikauden aikana 0,7 milj. eurolla ollen yhteensä 14,5 milj. euroa (13,8 milj. euroa). Vaihto-omaisuuden taso tilikauden lopussa ylitti konsernille asetetun tavoitearvon johtuen pääasiassa ennakoitua pienemmästä joulusesongin myynnistä. Vaihto-omaisuuden tehokkaampaan kiertoon tähtäävät toimenpiteet aloitettiin tilikaudella 2012 ja ne niiden vaikutusten arvioidaan näkyvän selvästi tilikauden 2013 aikana. Konsernin nettokäyttöpääoma oli -2,5 milj. euroa (-1,1 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 34,5 % (45,2 %). Konsernin oma pääoma oli 19,8 milj. euroa (29,5 milj. euroa). Oma pääoma per osake oli 0,05 euroa (0,07 euroa). Konsernin velat olivat 37,6 milj. euroa. Tilikauden 2011 lopussa konsernin velat olivat 35,7 milj. euroa, josta myytävinä olleet erät olivat 5,4 milj. euroa. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat 7,1 milj. euroa (9,6 milj. euroa). Konsernin lyhytaikaiset velat kasvoivat tilikauden 2011 lopusta 9,8 milj. eurolla pääosin tappiollisen toiminnan ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman takia ja olivat 30,5 milj. euroa (20,7 milj. euroa). Tiimari nosti tilikauden aikana konsernin emoyhtiöltä Unioca Oy:ltä yhteensä 4,0 milj. euroa vakuudetonta lainaa vahvistaakseen käyttöpääomaansa ja yhtiön investointimahdollisuuksia uuden kauppakeskuskonseptin levittämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Konsernin korollinen nettovelka oli 12,7 milj. euroa (5,4 milj. euroa) ja nettovelkaantumisaste 63,9 % (18,2 %).

5 Tilikauden liiketoiminnan nettorahavirta oli -7,4 milj. euroa (-12,8 milj. euroa). Liiketoiminnan negatiivinen nettorahavirta johtui liiketoiminnan tappiollisuudesta. Osaltaan liiketoiminnan rahavirtaa paransi nettokäyttöpääoman vähentyminen. Investointien nettorahavirta oli -0,1 milj. euroa (-0,6 milj. euroa). Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 1,9 milj. euroa (0,6 milj. euroa). Gallerix-liiketoiminnan myynnistä johtuva investointien nettorahavirta tilikaudella oli 1,7 milj. euroa. Konsernin rahavarat olivat tilikauden 2012 lopussa 1,7 milj. euroa (3,0 milj. euroa). Konsernilla oli käyttämättömiä luottolimiittejä tilikauden 2012 lopussa yhteensä 10,2 milj. euroa (12,7 milj. euroa). Yhtiön pankkirahoitussopimus päivitettiin joulukuussa 2012, jolloin sovittiin mm. rahoitukseen liittyvistä kovenanteista vuosille Kovenantit liittyvät käyttökatteeseen, likvidien varojen minimäärään ja omavaraisuusasteeseen sekä vuosittaiseen ns. cleandown-ehtoon. Kovenanttiehdot täyttyivät INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit tilikaudella olivat 1,9 milj. euroa (0,4milj. euroa) ja ne kohdistuivat pääosin valikoimahallinnan tietojärjestelmäuudistukseen, valikoimakehitykseen (Category Management) sekä uuden kauppakeskusmyymäläkonseptin levittämiseen. Tammikuussa 2012 tehdystä Gallerix-liiketoimintakaupasta kertyi positiivista nettorahavirtaa noin 1,7 milj. euroa. Vuodelle 2013 suunnitellut investoinnit ovat suuruusluokaltaan vuoden 2012 toteutuneiden investointien tasolla. KONSERNIRAKENNE Tiimari myi Gallerix International AB:n sekä tämän omistamat tytäryhtiöt Gallerix Sweden AB:n ja Gallerix Skärholmen AB:n Gallerixin toimivalle johdolle. Kaupan yhteydessä maksettiin Tiimarin sekä myytyjen Gallerix-yhtiöiden keskinäiset saamiset ja velat. Tiimarin huhtikuussa 2012 aloitettu konsernirakenteen yksinkertaistaminen suomalaisten yhtiöiden sisäisten fuusioiden ja sulautumisten kautta (Tiimarin pörssitiedote ) saatiin päätökseen tilikauden aikana. Sulautumissuunnitelman mukaisesti Maritii Oy, Tuotesampo Oy ja Galfi Oy sulautuivat Tiimari Oyj Abp:iin Samaan kokonaisuuteen liittyen Kiinteistö Oy Osuuskunnantie30 sulautuiensin Tuotesampo Oy:öön Sulautumisilla ei ole ollut vaikutuksia Tiimarin tavarantoimittajasopimuksiin tai vuokrasopimuksiin eikä niillä ollut myöskään henkilöstövaikutuksia Tiimari-konsernissa. Sulautuneet yhtiöt eivät harjoittaneet liiketoimintaa vuonna Sulautumisissa ei annettu sulautumisvastiketta, eivätkä sulautumiset aiheuttaneet muutoksia Tiimari Oyj Abp:n yhtiöjärjestykseen. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstön lukumäärä tilikaudella oli keskimäärin 551 (535). Henkilöstömäärä kasvoi lähinnä myymäläverkostossa tapahtuneiden rakennemuutosten (ketjussa avattiin keskimäärin henkilömäärältään suurempia myymälöitä kuin vastaavasti suljettiin) vuoksi. MYYMÄLÄVERKOSTO Tilikauden lopussa Tiimarin myymäläverkoston koko oli 194 (194), joista Suomessa 174 myymälää (175), Virossa 11 (13), Latviassa 5 (4) ja Liettuassa 4 (2). Virossa myymälöiden määrää pienennettiin lopettamalla kannattamattomia pisteitä. YHTIÖKOKOUKSET Tiimari Oyj Abp:n pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen

6 mukaisesti, että tilikauden tappio ,69 euroa jätetään kertyneisiin voittovaroihin ja että osinkoa ei jaeta. Hallituksen jäsenmääräksi päätettiin neljä jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Benedict Wrede, Alexander Rosenlew ja Mia Åberg sekä uutena jäsenenä Retail Manager Merja Kauppila. Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa seuraavat palkkiot: - puheenjohtajalle euroa kuukaudessa - varapuheenjohtajalle euroa kuukaudessa - muille jäsenille euroa kuukaudessa - valiokuntien kokouksista sekä yhtiön koolle kutsumista työryhmäkokouksista, joihin hallituksen jäsen osallistuu yhtiön kutsumana asiantuntijana, maksetaan erillisenä kokouspalkkiona 150 euroa/jäsen/kokous - matka- ja majoituskustannukset korvataan yhtiön kulukorvauskäytännön mukaan Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin jatkamaan KHT-tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. KPMG Oy Ab:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Sixten Nyman. Tilintarkastajan palkkiot päätettiin maksaa yhtiön hyväksymäntilintarkastajan laskun ja hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaan. Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään osakkeen antamisesta osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia ja/tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 :n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiäoikeuksia yhdessä tai useammassa erässä hallituksen ehdotuksen mukaisin ehdoin. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään saakka. HALLITUS Tiimarin hallituksessa toimivat tilikauden aikana: Merja Kauppila ( alkaen), Hannu Ryöppönen ( asti), Juha Mikkonen ( asti), Alexander Rosenlew, Benedict Wrede ja Mia Åberg. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Benedict Wreden ja varapuheenjohtajaksi Mia Åbergin. Hallitus arvioi, että kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi hallitus arvioi, että yhtiön suurimman osakkeenomistajan Unioca Oy:n hallintoelimissä työskenteleviä Benedict Wredeä ja Mia Åbergia lukuun ottamattaovat hallituksen jäsenet myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia. Hallitus päätti olla perustamatta valiokuntia hallituksen ja yhtiön pienentyneen koon johdosta. Hallituksen valiokunnille tavanomaisesti kuuluvat tehtävät hoitaa toistaiseksi hallitus kokonaisuudessaan. KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO KOKKOLAN GRANDIN ASIASSA Helsingin käräjäoikeus antoi tuomion vahingonkorvausta koskevassa asiassa, jonka osapuolina ovat olleet Asunto Oy Kokkolan Grand, Tiimari Oyj Abp ja Rakennustoimisto Kenttätyö Oy. Oikeudenkäynti Tiimari Oyj Abp:n edeltäjän, Oyj Leo Longlife Plc:n aikaiseen ja vuosina toteutettuun rakennushankkeeseen Kokkolassa (Asunto Oy Kokkolan Grand). Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Tiimari Oyj Abp velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy Kokkolan Grandille vahingonkorvauksena korjauskustannuksista euroa, kuluista 3.942,06 euroa ja oikeudenkäyntikuluja euroa eli yhteensä ,06 euroa. Samalla Rakennustoimisto Kenttätyö Oy velvoitettiin suorittamaan Tiimari Oyj Abp:lle vahingonkorvauksena vastaava määrä eli ,06 euroa ja lisäksi Tiimarin oikeudenkäyntikuluja yhteensä ,35 euroa. Edellä mainittuihin summiin lisätään korkolain mukainen korko tuomionantopäivästä lukien. Rakennustoimisto Kenttätyö Oy on valittanut Helsingin käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Tiimari Oyj Abp on aiemmin tilikaudella 2010 kirjannut vahingonkorvausprosessiin liittyen euron suuruisen varauksen, jonka johdosta tuomiolla ei ole merkittävää vaikutusta Tiimarin vuoden 2012 tulokseen.

7 JOHTO Yhtiön johtoryhmään kuuluivat tilikauden lopussa toimitusjohtaja Niila Rajala, kaupallinen johtaja Veijo Heinonen, talousjohtaja Jarmo Kanervo ja kehitysjohtaja Mikko Saikko. Ostojohtaja Memme Ilmakunnas lopettiyhtiön palveluksessa ja hänen jäsenyytensä yhtiön johtoryhmässä päättyi OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Tiimarin osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Tiimarin osakkeen päätöskurssi oli 0,09 euroa (0,11 euroa). Markkina-arvo oli 36,4 milj. euroa (44,5 milj. euroa). Tilikauden ylin kaupantekokurssi oli 0,12 euroa ja alin 0,07 euroa. Osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli kappaletta ( kappaletta). OPTIO-OIKEUDET JA VAIHTOVELKAKIRJALAINAT Osakkeiden merkintäaika vuoden 2009 optio-oikeuksilla päättyi Optioiden perusteella ei tehty osakemerkintöjä jälkeen yhtiöllä ei ole ulkona olevia optio-oikeuksia, joiden perusteella voitaisiin merkitä uusia osakkeita. Yhtiö on laskenut liikkeeseen kaksi vaihdettavaa pääomalainaa (VPOL 2009 ja VPOL 2011). VPOL 2009:n jäljellä oleva lainapääoma on yhteensä euroa, joka vaihtokurssin mukaisesti voidaan vaihtaa enintään uuteen yhtiön osakkeeseen. VPOL 2009 erääntyy maksettavaksi VPOL 2011:n jäljellä oleva lainapääoma on yhteensä euroa, joka vaihtokurssin mukaisesti voidaan vaihtaa enintään uuteen yhtiön osakkeeseen. VPOL 2011 erääntyy maksettavaksi OSAKKEENOMISTAJAT Yhtiön emoyhtiö ja suurin osakkeenomistaja Unioca Oy omisti yhtiön osakkeista ja äänistä tilikauden lopussa yhteensä 64,4 % (64,4 %). Yhtiöllä oli tilikauden lopussa (3 408) osakkeenomistajaa. Kymmenen suurimman osakkeenomistajan hallussa oli yhteensä 92,4 % (92,6 %) yhtiön osakkeista ja äänistä. Tiimarin hallussa ei ollut tilikauden päättyessä omia osakkeita. YMPÄRISTÖ Tiimari-konsernilla ei ole valmistustoimintaa, eikä toimintaan siten liity merkittäviä ympäristöriskejä tai ympäristövaikutuksia. Toimitusketjun ympäristövaikutuksia pyritään minimoimaan optimoimalla toimituskertoja sekä tavarantoimittajilta että omiin liikkeisiin. Ympäristöriskien hallintaan ja minimointiin liittyvät kustannukset ovat normaaliin toimintaan liittyviä kustannuksia eikä niitä seurata yhtiössä erikseen. HALLINNOINTI Tiimari Oyj Abp:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n lokakuussa 2010 voimaan tullutta ja julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön hallitus päätti olla perustamatta valiokuntia hallituksen ja yhtiön pienentyneen koon johdosta ja siten poiketa hallinnointikoodin suosituksista valiokuntien osalta. Tiimarin sisäpiiriohje päivitettiin , jolloin yhtiön pysyvää yrityskohtaista sisäpiiriä laajennettiin ja ns. suljetuksi ikkunaksi määriteltiin 28 päivää.

8 KATSAUSKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tradenomi Sari Hujanen (s. 1973) nimitettiin Tiimari Oyj Abp:n ostotoiminnan ja valikoimahallinnan johtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi alkaen. Hujanen raportoi tehtävässään Tiimari-konsernin toimitusjohtaja Niila Rajalalle. Tiimari-konserni on vahvistanut likviditeettiään sopimalla emoyhtiönsä Unioca Oy:n kanssa 4,5 milj. euron suuruisesta vakuudettomasta lainasta sekä yhtiön lähipiiriin kuuluvan Belgrano Investments Oy:n kanssa 0,5 milj. euron suuruisesta vakuudettomasta lainasta, joiden vuosikoroksi on sovittu 12 prosenttia. Lainoille kertyvä korko erääntyy maksettavaksi lainan eräpäivänä. Samassa yhteydessä yhtiö on sopinut pankkirahoitussopimuksensa mukaisista käyttökatteeseen (EBITDA), likvidien varojen vähimmäismäärään, omavaraisuusasteeseen ja ns. cleandown-ehtoon liittyvistä kovenanttiehdoista sopimuksen voimassaoloajaksi. Uusittu rahoitussopimus on voimassa saakka. Rahoitusjärjestely vahvistaa yhtiön rahoitustilannetta sekä mahdollistaa uuden kauppakeskuskonseptin levittämiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät investoinnit vuoden 2013 aikana. Lisäksi yhtiö on päättänyt selvittää erilaiset vaihtoehdot pitkäaikaisen rahoituksen turvaamiseksi. LIIKETOIMINNAN LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Yleinen taloudellinen epävarmuus Suomessa ja Euroopassa ja kilpailutilanteen kiristyminen voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liikevaihtoon, tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Samoin epäonnistuminen yhtiön strategian toteuttamisessa, kuluttajien odotuksia vastaavien valikoimapäätösten tekemisessä tai myymäläkonseptiuudistuksissa sekä mahdolliset tuotteiden saatavuuteen ja toimitusketjun toimivuuteen liittyvät häiriöt (logistiikka ja tavaravirtariskit) voivat johtaa siihen, että yhtiö ei saavuta asettamiaan taloudellisia tavoitteita. Yhtiön rahoituksen riittävyys on herkkä asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteutumiselle. Yhtiön rahoituksen riittävyys on toiminnan sesonkiluoteisuudesta johtuen herkkä erityisesti joulumyynnin onnistumiselle. Yhtiön rahoitussopimukseen sisältyy kannattavuuteen, likviditeettiin ja omavaraisuuteen liittyviä kovenanttiehtoja, joiden toteutumatta jääminen voi johtaa rahoitussopimuksen irtisanomiseen. Mikäli taloudelliset tavoitteet eivät toteudu odotusten mukaisesti, voi yhtiö myös joutua sopeuttamaan toimintaansa lykkäämällä suunniteltuja investointeja tai neuvottelemaan lisärahoituksesta. Mikäli yhtiö ei saavuta taloudellisia tavoitteitaan tai kovenanttiehtojaan, eikä yhtiö onnistu lyhyt- tai pitkäaikaisen rahoituksen uudelleenjärjestelyssä, voi tämä johtaa käyttöpääoman ehtymiseen, rahoitussopimusten irtisanomiseen ja vaikeuksiin yhtiön liiketoimintaan jatkamisessa. Liiketoiminnan tappiollisuuden ja tehtyjen investointien myötä yhtiölle on kertynyt merkittävä määrä lyhytaikaista korollista lainaa yhtiön pääomistajalta ja yhtiö on päättänyt selvittää erilaiset vaihtoehdot pitkäaikaisen rahoituksen turvaamiseksi. Yhtiöllä on konsernitaseen mukaan liikearvoa 23,8 milj. euroa. Liikearvoa verrataan vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liikearvo on herkkä erityisesti poikkeamille yhtiön rahavirtaennusteista sekä diskonttauskoron muutoksille. Näiden tekijöiden muuttuessa negatiivisesti yhtiö voi joutua tekemään liikearvon arvonalentumiskirjauksen. Tarkemmat kuvaukset yhtiön riskeistä esitetään vuodelta 2012 julkaistavassa tilinpäätöksessä.

9 HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖKOKOUKSELLE Tilikauden päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli ,86 euroa ( ,63). Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikauden 2012 tappio ,77 euroa jätetään kertyneisiin voittovaroihin ja että osinkoa ei jaeta. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 Tiimari Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan erillisellä pörssitiedotteella. TIIMARIN TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2013 Tiimari Oyj Abp on päättänyt julkaista vuonna 2013 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5 c :n mukaiset johdon osavuotiset selvitykset vuoden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta julkistettavien osavuosikatsausten sijaan. Päätöstä tehtäessä Tiimari Oyj Abp:n markkina-arvo oli alle 75 miljoonaa euroa, joten valtiovarainministeriön asetuksessa määritellyt edellytykset johdon osavuotisen selvityksen antamiselle osavuosikatsauksen sijasta täyttyvät. Tiimarin tilinpäätöstiedote, osavuosikatsaus ja johdon osavuotiset selvitykset vuonna 2013 julkaistaan seuraavasti: -- Tilinpäätöstiedote vuodelta Johdon osavuotinen selvitys Osavuosikatsaus Johdon osavuotinen selvitys Tiimari Oyj Abp:n vuosikertomus vuodelta 2012 julkaistaan viikolla 13 yhtiön kotisivuilla osoitteessa Tiimari Oyj Abp Hallitus Lisätietoja: toimitusjohtaja Niila Rajala, +358 (0) , niila.rajala@tiimari.fi talousjohtaja Jarmo Kanervo, +358 (0) , jarmo.kanervo@tiimari.fi Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki tärkeimmät tiedotusvälineet

10 TAULUKOT GALLERIX-LIIKETOIMINNAN MYYNTI JA SEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET RAPORTOINNISSA Tiimari myi Gallerix International AB:n sekä tämän omistamat tytäryhtiöt Gallerix Sweden AB:n ja Gallerix Skärholmen AB:n Gallerixin toimivalle johdolle. Myynnistä johtuen Gallerix-liiketoiminnan tuloslaskelman luvut esitetään omalla rivillään konsernituloslaskelmassa lopetetuissa toiminnoissa. Myös tuloslaskelman vertailutiedot on oikaistu vastaamaan tätä raportointikäytäntöä. Gallerix-liiketoiminnan varat ja velat per raportoidaan myytävänä olevissa omaisuuserissä omana rivinään. Taseen vertailulukuihin vuoden 2011 muilta ajankohdilta sisältyy Gallerix-liiketoiminnan luvut. Gallerix-liiketoiminnan myynnistä johtuen yhtiö siirtyi alkaen yhteen raportoitavaan segmenttiin. LAADINTAPERIAATTEET Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset standardin mukaisesti. Tiimari on soveltanut tilinpäätöksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2011 ja lisäksi vuonna 2012 käyttöön otettuja uusia IFRS-standardeja. Tiimari on ottanut alkaen käyttöön seuraavat uudistetut ja muutetut IFRS-standardit, joilla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta yhtiön tilinpäätökseen: - Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin - Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää Tiimarin johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat sekä taseen laadintahetken varojen ja velkojen että tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa joudutaan käyttämään lisäksi harkintaa. Arviot ja olettamukset perustuvat tilinpäätöshetken näkemyksiin, ne sisältävät tästä syystä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tuloslaskelman ja taseen luvut ovat konsernilukuja. Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta, koska tiedotteen luvut ovat pyöristettyjä. Tässä tiedotteessa annetut tilinpäätöstiedot ovat tilintarkastamattomia.

11 KONSERNIN TULOSLASKELMA euroa 10-12/ / / /2011 JATKUVAT TOIMINNOT LIIKEVAIHTO Materiaalit ja palvelut Bruttokate Bruttokate -% 58,9 % 51,8 % 59,1 % 53,9 % Liiketoiminnan muut tuotot Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKETULOS Liiketulos -% 9 % 6 % -13 % -18 % Rahoitustuotot Rahoituskulut Nettorahoituskulut TULOS ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN TULOS, jatkuvat toiminnot Lopetettujen toimintojen tulos TILIKAUDEN TULOS Jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajat Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos: Jatkuvat toiminnot: laimennettu ja laimentamaton (EUR) 0,01 0,00-0,02-0,15 Lopetetut toiminnot: laimennettu ja laimentamaton (EUR) 0,00-0,01 0,00-0,04 Osakekohtainen tulos yhteensä (EUR) 0,01 0,00-0,02-0,19 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA TILIKAUDEN TULOS Muuntoerot Tilikauden laaja tulos verojen jälkeen Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille

12 KONSERNITASE euroa VARAT Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Muut rahoitusvarat Saamiset 5 Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VELAT Laskennalliset verovelat Rahoitusvelat Varaukset Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Varaukset Lyhytaikaiset velat yhteensä Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat VELAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

13 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA euroa 1-12/ /2011 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) Rahoitustuotot ja -kulut Verot Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos: Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos Lyhytaikaisten liikevelkojen muutos Varausten muutos Maksetut korkokulut Saadut osingot 8 5 Saadut korkotuotot 4 7 Muut rahoituserät Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 8 Myydyt tytäryhtiöosakkeet Luovutustulot muista sijoituksista 30 Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Maksullinen osakeanti Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Leasingvelkojen takaisinmaksut -110 Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat katsauskauden alussa Valuuttakurssimuutosten vaikutus rahavaroihin 6-29 Rahavarat katsauskauden lopussa

14 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA euroa A= Osakepääoma B= Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto C= Muuntoerot D= Kertyneet voittovarat E= Yhteensä Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma A B C D E Oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Muuntoerot Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Suunnattu anti Merkintäoikeusanti Osakeanteihin liittyvät kulut Osakeantien lasken. kulu (IAS 32 ja 39, IFRIC 19) Osakeperusteinen palkitseminen Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä VPOL-lainanopo-osuus Oma pääoma Oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Muuntoerot Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osakeperusteinen palkitseminen Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Muut erät Oma pääoma

15 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN euroa Suomi Muut maat Konserni yhteensä KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET AINEETTOMAT PITKÄAIKAISET VARAT euroa Kirjanpitoarvo Tilikauden muuntoerot 0 31 Lisäykset Poistot ja arvonalennukset Vähennykset ja siirrot Myytävänä oleviksi luokitellut aineettomat omaisuuserät ml. poistot ja arvonalentumiset KIRJANPITOARVO KAUDEN LOPUSSA AINEELLISET PITKÄAIKAISET VARAT euroa Kirjanpitoarvo Tilikauden muuntoerot 0 4 Lisäykset Poistot ja arvonalennukset Vähennykset ja siirrot Myytävänä oleviksi luokitellut aineelliset omaisuuserät ml. lisäykset, poistot ja arvonalentumiset KIRJANPITOARVO KAUDEN LOPUSSA

16 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOKSET euroa Aineet ja tarvikkeet 4 7 Valmiit tuotteet Ennakkomaksut Yhteensä Tilikaudella 2012 kirjattiin kuluksi 1,2 milj. euroa (2,1), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. VARAUSTEN MUUTOKSET euroa Käytetyt varaukset Varausten muutokset, pitkäaikaiset Muut varaukset (liikkeiden vuokrat, henkilöstö) Varausten muutokset, lyhytaikaiset Muut varaukset (liikkeiden vuokrat, henkilöstö) Yhteensä LIIKETOIMINNAN TUNNUSLUVUT Liikevaihto Käyttökate (EBITDA) Liiketulos Katsauskauden tulos, jatkuvat toiminnot Tulos / osake, EUR (jatkuvat toiminnot) 0,01 0,00-0,02-0,15 Oma pääoma / osake, EUR 0,05 0,07 0,05 0,07 Omavaraisuusaste 34,5 % 45,2 % 34,5 % 45,2 % Gearing (nettovelkaantumisaste) 63,9 % 18,2 % 63,9 % 18,2 % Nettokäyttöpääoma Korolliset nettovelat Taseen loppusumma Osakkeita keskimäärin (1000 kpl)

17 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Bruttokate = Liikevaihto - aineet ja tarvikkeet Käyttökate (EBITDA) = Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset Tulos/osake (EPS), EUR = Tulos ennen veroja - verot / Ulkona olevien osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä Oma pääoma/osake, EUR = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa Omavaraisuusaste % = Oma pääoma * 100 /Taseen loppusumma - saadut ennakot Nettovelkaantumisaste % (Gearing) = Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset * 100 / Oma pääoma Korolliset nettovelat = Korolliset velat - rahoitusvarat Nettokäyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset korottomat saamiset - lyhytaikaiset korottomat velat EHDOLLISET VELAT euroa Rahalaitoslainat, joita vastaan on annettu seuraavat vakuudet: Yrityskiinnitykset Pantatut osakeomistukset Muut omat vastuut: Pankkitakausvastuut Takaukset rahoituslaitoksille Leasingvuokravastuut: Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa 22 8 Muut vuokravastuut: Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa Muita vuokravastuita on katettu varauksella 0,6 milj. euroa. Tilikauden lopussa varausta on jäljellä 0,3 milj. euroa. Tiimari Oyj Abp on antanut Tiimari Retail Oy:n puolesta rajoittamattoman yleistakaussitoumuksen Nordea Pankki Suomi Oyj:lle.

18 VALUUTTAJOHDANNAISET Yhtiö käytti sitovia ostotilauksia vastaan valuuttajohdannaissopimuksia, jotka päättyivät tilikauden aikana. Valuuttajohdannaissopimusten tulosvaikutus tilikaudella 2012 oli 5,8 tuhatta euroa (0,0). LÄHIPIIRITAPAHTUMAT euroa 1-12/ /2011 Toimitusjohtajan palkkiot Hallituksen palkkiot VPOL-lainojen korot euroa 1-12/ /2011 Hannu Krook 5 5 Pecun Inc. (Hannu Ryöppönen) 0,2 10 St. James's International Ltd (Sven-Olof Kulldorff) 0 4 Virala Oy Ab (Unioca Oy:n lähipiiriyhtiö) Unioca Oy Assetman Oy (Juha Mikkonen) 1 47 Yhteensä 11,2 343 Lainat lähipiiriltä, lyhytaikainen Vuonna 2012 Unioca Oy:n kanssa solmittiin yhteensä kolme lyhytaikaista lainasopimusta, joiden yhteismäärä oli 4 milj. euroa. Lainat ovat vakuudettomia ja lainoille sovittu korko on 8 prosenttia. Lainat nostettiin , , sekä Vuonna 2011 Unioca Oy:n kanssa solmittiin yksi lyhytaikainen lainasopimus, jonka määrä oli 2 milj. euroa. Laina on vakuudeton ja sen korko on 8 prosenttia. Laina nostettiin Lainat ovat toistaiseksi voimassa olevia lainoja. Lainoista tilikaudella 2012 kertyneet korot olivat 0,3 milj. euroa (0,0).

19 10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA Määrä Määrä % Unioca Oy ,40 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,41 Assetman Oy ,06 Belgrano Investments Oy ,52 Baltiska Handels A.B ,49 Ryöppönen Hannu Ragnvald ,48 Rajala Niila Pekka ,44 Mattila Rauno ,26 Primate Oy ,19 Oy Rosaco AB ,16