Kommentteia tutkimuksesta "Luotsauksen vaikuttavuus" I Kommentin taustaksi. 1. Tehtzivii

Transkriptio

1 Lakiasiaintoimisto Varatuomari ILMARI HAAPAJOKI Ky Aapontie 3 A, Espoo Puh Fax siihkciposti : tsto.haapajqk illaeljts.util. Kommentteia tutkimuksesta "Luotsauksen vaikuttavuus" I Kommentin taustaksi 1. Tehtzivii Luotsiliitto-Lotsforbundet ry on pyytiinyt minua tutustumaan Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuun B I "Luotsauksen vaikuttavuus" ja lausumaan kirjoituksessa esitetysta kiisitykseni. Ttissti tarkoituksessa esitrin seuraavaa. 2. Yleistii Suomessa luotsauk,sesla on siiridetty lailla. Keskeiset voimassa olevat luotsausta koskevat siiiidokset sisiiltyviit luotsauslakiin ( ) siihen myohemmin tehtyine muutoksineen. lakiin Luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtioksi ( 1008/201 0) sekii valtioneuvoston asetukseen luotsauksesta ( ). Muuallekin lainsiiiidiintcion sisiiltyy yksittiiisiii luotsausta koskevia oikeusohjeita. Luoisauslaissa m?i2iritelliiiin mm. mitii laissa tarkoitetaan lttotscurksella. luotsilla ia luotsausyhtiolla. Lainstitidtinncjssii erotetaan selviisti toisaalta luotsausja toisaalta luotsauspalvelujen tuottaminen. Luot^taus on alukseen ohjailuun liittyviiii toimintaa, jossa luotsi toimii piizillikon neuvonantaj an a sekzi ve si al ueen j a merenkul un asiantuntij ana. Luolsauspalvelut kzisitteenii ovat selviisti laajempi ja raioiltaankin epiimziiiriiisempi kuin luotsaus; sisiiltiien oikeastaan kaikki itse luotsausta tukevat toimet kuten luotsausorganisaation ylliipidon siihen sisiiltyvine aktuelleine tarpeineen, johon puolestaan kuuluu mm. asianmr.rkaisten toimintatilojen ylliipito, teknisen viilineisto, huolehtiminen henkilokunnan ja erityisesti luotsien riittiivyi'destai, luotsien kuljetukset aluksille ja sieltii pois. toiminnarr hallinto-organisaation jiirjestiiminen, luotsien koulutus jne. Ns. luotsiviilitys (Fokka) kuuluu hallinto-organisaatioon. Itse luot,snu,i" ioka luonnollisesti kuuluu luotsauspalveluien ytimeen, on perinteisesti ia yhii edelleen luotsauslaissa miiiiriitty luotsin vastatavaksi ja vastuulle kuuluvaksi toimeksi.

2 Luotsin velvollisuuksista luotsauksessa on siten siiiidetty lailla. Luotsit ovat velvolliset tiiytt2imiitin velvollisuutensa luotsauslaissa siiiidetyn rikosoikeutlellisen virkavustuun nojctlla. 3. Historiallinen kehitys Nykyinen luotsauslain.f tirjestelmii on perriisin aialta, jolloin siitii sii2ideltiin luotsausasetuksella ( ) ja sitii tiiydentiivillii luotsauksesta huolehtivan merenkulkuhallituksen/laitoksen ohjeilla ja miiiiriiyksill2i. Yksityiskohtaisia rn2iiiriiyksiii annettiin jopa merenkulkupiireittiiin. Valtion virkamiehenii toiminut luotsi toimitti luotsauksen. Tiimii m1,os merkitsi, ettii valtion luotsi vastasi tehttiviin suorittamisesta htinelle virkamiehenzi kuuluvin oikeuksin j a velvol I i suuksin. Virkamiesaseman katsottiin oikealla tavalla turvaavan luotsin toiminnan itseniiisyyden alusturvallisuuden ja yhteiskunnan eri etujen valvonnassa. Se oli myos peruste luotsin erikoisasemalle" jossa luotsi joutui toimimaan yhteistyossri piiiillikon ja vahtimiehiston kanssa. Luotsi ei ollut alistus- tai kiiskyvaltasuhteessa priiillikkoon tai laivanisiintiiiin. Luotsauspakko ja luotsinkiiyttovelvollisuus ei kr"ritenkaan ollut niin pakottava kuin miksi se myohemmin I ainsiiiidiinno s sii on muuttunut. Luotsauksesta siiiidettiin lailla ensimmiiisen kerran v (luotsauslaki 90/1998). Lain mukaan merenkulkulaitos oli velvollinen httolehtimaan luotsatrksen.jcirjestcimisestti. Luotsit toimivat edelleen valtion virkamiehinei merenkulkulaitoksessa. Luotsauslakiin sisiiltyviin valtuussritintojen mukaan muut kuin laissa mainitut luotsausta koskevat miiiiriiykset annettiin luotsausasetuksella ja merenkulkulaitoksen priritoksillii. Luotsauslainia muihin sen nojalla annettujen sziiidoksien ja miiiiriiyksien mukainen luotsausjtir.iestelmii perustui kiiytiinnollisesti katsoen jo aikaisemmin voimassa olleen luotbausjiirjestelmiin vahvistamiseen, joskin eriiitii muutoksia tehtiin mm. luotsauspakon tiukentumisen muodossa. Luotsauslakia tiiydensiviit lakia alemmanasteiset siizidokset. nim merenkulkulaitoksen ohjeet luotsauksesta. Niiissii ohjeissa silloin voimassa olevaa lakia tiiydentiien ja myds yksityiskohtaisemmin miiiiriittiin luotsin velvollisuuksista ja tehtavista. (Luotsauksen alkaminen, pritittyminen. luotsipaikasta sopiminen. luotsin tehtavat luotsauksen alkaessa. yhteistyd ptiiillyston kanssa. yhteydenpidot VTS:iin ym. s1,viiys, aluksen ulkopuolelta annetut ohjeet jne.). V:n 1998 luotsauslakija sen nojalla annetut sii[dokset maarittelivrit mm. luotsin ja luctlsauksen sekii miiziriisi luotsin.ia paallikon suhteesta. Eriis keskeisiii seikkoja oli vahvistaa laissa piitillikon ja luotsin vrilinen suhde. Aluksen paallikko oli vastuussa aluksen ohjailusta. Luotsi oli vastuussa luotsauksesta. Luotsin tehtiivzi oli siten avustaa ja antaa ohj eita luotsattavan aluk sen p[allikolle. Piitillikon vastuuta ja luotsin asemaa luotsauksessa koskeva oikeusohjeet olivat laissa ja sen nojalla annetuissa ohjeissa ja miiiiriiyksissii sisiilloltii2in selkeiit. Luotsauksem alkamisen.la piiiittymisen miiiirittelyllii oli vahinkojen korvausjiirjestelmiin kannalta tiirketi merkitys. Valtio ei nimittiiin vastannut luotsauk^sessa aiheutetusta vahingosta. Ns. passiivisen identifikaation tilanteissa valtio kuitenkin joutui ktirsimiiiin ja kantamaan vastuun sen omaisuudelle aiheutuneen luotsin osuutta vastaavan vahingon.

3 Asian luonteesta johtuu. ettei luotsauslain.iiir.jestelmzi ole dispositiivistii oikeutta eli oikeutta, josta jonka sisiillostii voitaisiin vapaamuotoisesti sopia toisin. 4. Luotsauslaki 940 I 2003 i a mvohemmrit muutokset lainsiiiidiinno s sii Kun lucttsauspalvelujen tuottuminen siirrettiin valtion liikelaitoksen (Luotsausliikelaitos) hoidettavaksi. siiiidettiin uusi luotsauslaki ( ), jolla kumottiin aikaisempi. Luotsauspalvelujen tuottaminen annettiin Luotsausliikelaitokselle, jolla oli velvollisuus tarjota luotsauspalveluja Suomen aluevesillzi ja Saimaalla. Valtuudet lakia alemmanasteisteisten stitinnosten ja miiiiriiysten antamisesta muutettiin perustuslain vaatimusten mukaisiksi. minkii muun ohella merkitsi merenkulkulaitoksen luotsausohjeiden kumoamista velvoittavan siiiidoksen muodossa. Luotsausoh.jeisiin sisiiltyviit periaatteet ja osa ohjeisiin sisiiltyvistii miiiiriiyksistzi siirrettiin ja sisiillytettiin luotsauslakiin. Niiin uusi luotsauslaki sisiilsi oikeusohjeet. joista aikaisemmalla lailla ja po. ohjeilla oli siiiidetty. Osia luotsausohjeiden yksityiskohtaisista miirirriyksistii voi olla jzitinyt noudatettavaksi tapaoikeutena. Luotsin.ia piiallikon suhdetta koskevat szirinnokset stiilyiviit perusteiltaan ja kiiyttinnossii sisiilloltzi2in entisinii. Luotsit jatkoivat aluksi aikaisemman mukaisesti tehtavansii hoitamista virkamiehinii. kunnes tehtava muutettiin tyosopimussuhteiseksi..iiirjestelmii ja luotsin itsenziinen vastuu.ja tehtiivat siiilyivtit tiissiikin vaiheessa lain jiirjestelmiissii kuitenkin entisen kaltaisena. Tiirke2iii on havaita. ettii luotsin virkamiehenii suorittama luotsaus siiilytettiin edelleen tyosuhteessa luotsin vastuulla suoritettavana itsenriiseni. autonomisena tehtiiviinii. Lakiin sistillytettiin miiziriil's rikosoikeudellisen virkavastuun soveltamisesta luotsiin. Luotsilla on mvos oikeus saada virka-apua. Luotsausliikelaitoksen muuttuessa valtion omistamaksi osakeyhtioksi luotsaizsla koskeva jiirjestelmiin osa siiilyi edelleen entisenzi. Luotsin autonominen asema luotsauksen osalta sziilyi kaytiinnossii entiselltitin. Luotsauslain tarkoittamaan luotsiin sovelletaan edelleen rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia sriiinnoksiii. Huomionarvoista on, ettei osakeyhtion hallinto- tai muu henkilokunta ole tiillaisen vastuun alainen. Ristiriitaista olisikin jos yksityisoikeudellisten etujen edustaja voisi vaikuttaa ratkaisuihin, joita luotsi joutuu suorittamaan hiinelle siiiidetyn rikosoikeudellisen virkavastuun alaisena. Yleisistii tyooikeudellisesta siiiinnoistii poiketen luotsaus on luotsin tyonantajaansa niihden autonomisesti suorittama tehtava ja toimi. Vastaava autonomisuus vallitsee myos suhteensaluksen ptiiillikkoon yleensiikin. mutta erityisesti juuri luotsauksen aikana. Luotsi ei kuulu aluksen vahtimiehistoon eikii korvaa siitii ketiiiin. Luotsilla ei ole itseniiistii kziskyvaltaa kehenkiiiin aluksen henkilokunnasta. Tiimii itsenriisyys kay ilmi mm. luotsauslain 7, 8 ja 11 $$:stri. Aluksen piiiillikko on vastuuss aluksensa ohjailusta myos silloin, kun hiin noudattaa luotsin aluksen ohjailuun liittyviti olijeita. Luotsilla on tehtavaansii suorittaessaan oikeus ja velvollisuus kiiyttiiii julkista valtaa meri- ja ympiiristoturvallisuuden sitii vaatiessa. Tiimti sisiiltiiti sen. ettzi luotsilla on oikeus ja velvollisuus tiilloin olla aloittamatta luolsausla tai keskeyttaa luolsaus. Tiilldin aluksen laillinen kulku Suomen vesialueella keskertvv.

4 Suomen voimassa olevaan luotsausoikeuteen on selostetulla tavalla implimentoitu mm. STCW-sopimuksen mukainen jzirjestelmii aluksen piirillikdn ja luotsin viilisestii suhteesta. minkii johdosta suomalainen jiirjestelmii tiiltii osin vastaa IMO:n suosituksia. Tiiysin keskeistii luotsin tyossii on siten luot,sauksen aikainen autonominen lttotsin suorilus.luot,sutts. Samalla kun kysymys on alukseen liittyviin meriturvallisuuden valvonnasta. luotsi toimii osaltaan yhteiskunnan intressien valvojana ja kontrollina meriturval I i suuden j a ympiiri stonsuoj e lun kannalta. Ko rostettakoon" ettzi trimii autonomisuus ei tarkoita aluksen priiillikon ohjailuvastuun siirtymistii luotsille. vaan ainoastaaneuvonantajan tehttivflssii toimimista ja ttilloin niiden luotsille siiildettyjen velvollisuuksien tiiyttiimistii. joista stiiidetiiiin luotsauslaissa. On aluksen piiiillikon ratkaistavissa, miten hiin kulloinkin jiirjestiiri aluksen siltavahdin ja millii tavoin ottaa huomioon hiintii muutoin velvoittavat kansainviilisetai kansalliset miiiiriiykset. Luotsauksen so. luotsin autonomisen tyoskentely.jakson alkamisesta ja pii?ittymisestti siiiidettilin luotsauslaissa. Tiimii onkin tiirkeiiii toimiin liittvvien vastuukvsvmvsten kannalta. Suomen luotsausjiirjestelmti perustuu luot,suuspakkoon. Ts. alus- ja meriturvallisuuden.ia ympiiristovahinkojen estiimiseksi ympiiristovahinkojen estrimiseksi yhteiskunta so. valtio edellytttiii lahtokohtaisesti alusten kiiyttiiviin luotsauslain tarkoittamaa luotsia laissa tarkemmin maaritel lyisszi tilanteissa. Luotsauspalvelujen tuottaminen on luotsauslailla siizidetty valtion kokonaan omistaman osakeyhtion yksinoikeudeksi. Tiimiin jiirjestelmiin myotii Suomen valtiolla on edelleen ns. luotsausmonopoli. Luotsina voi toimia vain valtion monopolijiirjestelmiin so. sen omistaman osakeyhtion palveluksessa oleva luotsauslaissa mii2iritelty luotsi. Luotsauspakosta myonnetiiiin kuitenkin vapautuksia mm. linjaluotsiicir.iestelmcinja ns. erivapuuksie muodossa. II Tutkimuksen arviointia l. Yleisiii huomioita Tutkimus "Luotsauksen vaikuttavuus" on siinii ilmoitetun mukaisesti tehty valtion omistaman luotsausyhtio Finnpilot Pilotage Oy:n tilauksesta ja toimeksiannosta luotsaustapahtuman "standardisoimiseksi". Tutkimuksen ovat suorittaneet Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuna siinii mainitut tutkijat. Tiedossa ei ole onko tutkimuksen suorittajilla ollut aikaisempaa kosketusta merenkulkuun.ja erityisesti sen kapeaan erityissektoriin eli luotsuukseerz. Kukaan tutkijoista ei heidiin ammattimerkinnoistii piiiitellen ole myoskiiiin suorittanut oikeustieteellistii tutkintoa.ia toiminut aikaisemmin luotsausta koskevien oikeudellisten kysymysten parissa. Ongelmana tilaajan taholla lienee myos ollut" ettei siellii olevaa oikeudellista osaamista ole kiiytetty hyviiksi tutkimuksen yhteydessii. NiimZi seikat osaltaan selittdvat paljon tutkimuksen tulosta ja johtopiiiitoksizi.

5 Tutkimusmetodina on ollut "kirjallisuuteen"(kirjallisuustutkimus) perehtyminen, siihkopostikyselyt ulkomaalaisille luotsausorganisaatioii1e seka "luotsauksen asiantuntijoiden" kanssa pidetty tyopaja, jossa "kirjallisuuden" perusteella tutkijoiden muodostamaa "prosessimallia" on muokattu vastaamaan kziytiinndn luotsausta. Tutkimuksessa kiiytetiiiin laajastilmaisuja ja kasitteita,.joilla ole vastaavuutta lainsiiiidiinnossti. Jo pelkiistii?in kiisite "luotsaustapahtuma". jonka kerrotaan olevan "standardisoinnin" kohteena. niiyttiiisi olevan erilaisten tapahtumien ketju, joita luotsi tehtavassaan joutuu kiiymiitin liipi. mutta jolla ktisitteellii sellaisenaan ei ole vastinetta lainsiiiidiinndssii ja joka tapahtumaketju on velvollisuuksien ja vastuiden osalta huomattavan monistiikeinen. Tutkimuksen otsikkoon on kuitenkin sistillytetty luotsauslain kiisite "luotsaus". Tutkimuksen liihempi tarkastelu osoittaa, ettii tiillekin kiisitteelle on ilmeisesti jo otsikossa pyritty antamaan yleisempi, ehkii kansankieltii tavoittelevampi ja laajempi merkitys kuin mitii sillii lainsiiiidtinnossii ymmiirretririn. Yleinen havainto on, ettii tutkimuksessa kiiytett-v kieli ja kasitteiden kiiytto ei vaikuta noudattavan perinteistii tarkkarajaista linjaa, mikti lienee ominaista tieteelliselle tutkimukselle. Tutkimuksessa on kiiytiinnollisesti katsoen sivuutettu kaikki edellii viitatut oikeusohjeet vain poikkeuksellisen lyhyilla maininnoilla. Oikeastaan koko luotsausjiirjestelmziei koskeva normikehys on jii2inyt ellei sitten kiiytiinnossii kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle, niin ainakin vaille riittavaa huomiota. Tiimii puute on erittain valitettava ja tutkimustuloksen kiiyttokelpoisuuden kannalta haitallinen. Lakiin sisiiltyviit luotsausta koskevat oikeusohjeet ja lttot,s'uuksen normiperusta on asiallisesti sivuutettu ja annettu samalla virheellinen kuva. ettzi lainsiiiidiinnossii ei siiiidettiiisi kattavasti luotsauksen perusteista. sisiillostii, ptirillikon.ia luotsin viilisistii suhteesta, vastuista jne. Tutkimuksessa on tarkoitushakuisesti luotu ktisitys normitaustan suppeudesta, jolla ilmeisesti halutaan selittazi tutkijoiden toimesta tutkimuksella muutoin luol.sauksesla luotua ia muodostettua mielikuvaa. Tutkimuksessa on kirjallisuusliihteinii viitattu eriiisiin tutkimuksiin,.loiden selitetaan kuvaavan luotsauk.sen teoreettista mallia. Liihteinii viitataan myos mm. onnettomuustutkintakeskuksen selvittelyihin, joita kuitenkin on muissa yhteyksissii voimakkaasti kritisoitu ja arvioitu olevan ainakin osaksi ristiriidassa voimassa olevan lainszitidiinnon kanssa. ErZiiden onnettomuustutkintakeskuksen tutkijoiden soveltamassa aiattelutavassa on havaittavissa merkkejii siita. ettei luotsin ja linjaluotsin eroa ole pystytty hahmottamaan. Tiitii kritiikkiii ei ole huomioitu lainkaan. Suomalaisen luotsausjiirjestelmtin osalta ei ole olemassa juurikaan kirjallisuutta. ei ainakaan merkittaivtiti kirjallisuutta. joka voisi olla apuna luotsausta arvioitaessa. Sen sijaan suomalaisen oikeuskiiytiinnon ratkaisut ja niihin liittyv2i kulloinkin voimassa oleva lainsiiiidiinto varmasti olisivat antaneet konkreettista ja suoraa tietoa arvioitaessa suomalaisen jiirjestelmiin mukaistaluotsctusta. Myos todellista asiantuntemusta olisi ollut loydett2lvissii Liikenteen turvallisuusvirastosta, johon niiiden kysymysten parissa viime vuosikymmenten kuluessa tyoskennelleet ja asiaan perehtyneet lakimiehet ovat merenkulkulaitoksen lakkauttamisen yhteydesszi siirtvneet.

6 Pidiin hyvin poikkeuksellisena ja suurena puutteena. ettei tutkimuksessa ole lainkaan viitattu suomalaiseen oikeuskriytrintoon, iossa kuitenkin on vuosien varrella kiisitelty erityisesti piitillikdn ja luotsin suhdetta sekii vastuuta onnettomuustilanteissa. Oikeuskiiyttinnon linja vuosikymmenten varrelta on kohtuullisen selkeii. ainakin merioikeusasioiden parissa tyoskenteleville lakimiehille. Tiimii puute on erityisen merkittiiva. koska niiissii oikeustapauksista olisi ollut loydettiivissri oikeusvoimaisia malleja siihen miten luotsausta on arvioitu voimassaolevan tai siihen rinnastuvan normikehyksen perusteella ja valossa. Riidatonta on. ettzi navigoinnin tekniikka on edistynyt parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Tiimii ei kuitenkaan ole muuttanut piitillikdn ja luotsin viilistii suhdetta. Molempien on pysyttiivii kehityksen mukana. Em. niikokulma olisi o1lut sitiikin tiirkeiimpi. koska tutkijoiden tiedossa pitiiisi olla, ettri suomalainen luotsausjrirjestelmii. josta siiiidetzirin mm. luotsauslaissa, sisiiltiizi luotsauspalvelu.ien osalta eri toiminta-alueita ja tehtavia niihin liittyvine erilaisine vastuujiirjestelmineen mm. siitti riippuen. onko kyseessa luotsauksen alkana syntyvzi vahinko vai vahinko muussa tehtiiviissti Finnpilot Pilotage Oy:n palveluksessa. Merkittiivtiii voi olla on kuka kiirsii vahinkoa tyontekijtin virheestri. Ajatelkaamme esimerkiksi luotsin luotsiveneestii tai muualta radiolla tekemtiii pyyntoii lee'n tekemisestii tai muuta merenkulullista neuvoa/ohjetta ennen luotsauksen alkamista tai sen piiiittymisen jiilkeen. Toisin kuin tutkimuksessa todetaa nykyinen luotsauslaki ei mahdollista veneestii/kutterista luotsaamisra. Jo edellii viitatuissa merenkulkulaitoksen luotsausohjeissa todetaan. ettei kysl,mys ole luotsauksesta vaan muusta neuvonnasta. Entiipli jos ohjeen/neuvon antajana on kutterinhoitaja. Tuntuisi asiallisesta pohtia kuka vastaa neuvosta,iohjeesta johtuvasta vahingosta ja milla oikeudellisella perusteella. N2iitii kysymyksiii ei ole lainkaan kiisitelty. Asialla olisi ollut ja on erityinen merkitys. koska tutkimuksen johtopiiiitokset, tekstin monet sanonnat ja erityisesti luotsaustapahtuman kuvaus antavat aiheen olettaa, ettii "standardisoidulla luotsaustapahtumalla" tyonantajan direktio- ja ohjausvaltaa haluttaisiin ulottaa itse luotsauslain tarkoittamaan luotsaukseen, siis juuri luotsin tydn autonomiseen osaan. johon tzillainen tyosuhde-elementti ei luotsauslain jzirjestelmrin mukaan ulotu. Tai sitlen luotsauksen rajoja halutaan venyttiiii luotsauslaissa siiiidettyii laveammaksi. Vapaamuotoisesti tai esim. Finnpilot Pilotage Oy:n organisaation ptiiitoksilki tiimii ei kuitenkaan voi taoahtua. 2. "Luotsausprosessista" Tutkimuksen mukaan "luotsausprosessi" kasittaa seuraavat vaiheet: l. luotsauksen valmistelu. 2. alukseen siirtyminen ja laivaan nousu, 2. luotsauksen aloittaminen, 3. luotsaus, 4. luotsauksen piiiittiminen. 5. aluksesta poistuminen ja 6. luotsauksen sulkeminen. Tutkimuksen jaottelu ei vastaa luotsauslaissa siiiidettyii.iiirjestelmiiii. Toimintavaiheiden tarkastelu lain mukaista.jiirjestelmiiii vasten olisi ollut tiirkeiiii" koska sen mukaisesti jiirjestyviit ja myos piiiitetiitin mm. luotsin rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisista vastuista sekii myos tydnantajayhtion vastuista ja tyonantajan ja -tekijiin asemasta toisiinsa niihden.

7 Ei ole mitiiiin epiiilystii, etteiko luotsi tehtiiviinsii suorittaessaan kiiy liipi niiin kuvattuja vaiheita. Tiimii ei ole mitaan uutta eikii siten tutkimuksella esiin saatuja havainto.ja. Ymmiirrettiiviiti tietenkin on tutkijoiden yritykset niihd2i toiminnan kokonaisuus tyosuorituksena, mutta mita todellista arvoa tiillaisella maarittelyllii ja tutkimisella on. koska tilanne on tiedossa jo entuudestaan. Positiivinen seikka kuitenkin on" ettzi tutkimuksessa vahvistetaa ne vaiheet, iotka ovat luotsin tyoaikaa, vaikka eiviit kaikilta osin ole luotsausta. Turvallisuusjiirjestelmtin kannalta tiillii on huomattakin merkitys esim. luotsin I e p o a ikct j a laskettaessa Valmistelutyo Valmistelutyo kuuluu luotsin velvollisuuksiin, mutta sita ei pidettiine luotsauslain mukaiseen luotsaukseerz kuuluvana. Erris ongelma on kuitenkin o11ut, ettei tyonantaja Finnpilot Pilotage Oy ole halunnut aikaisemmin laskea tiitii aikaa luotsin tyoaikaan mm. lepoaikoja miiiiriitttiessii. Kuluvana kevriiinii asiaan saataneen muutos Siirtyminen alukselle Siirtyminen alukselle on oikeastaan tyonantajalle so. Finnpilot Pilotage Oy:lle kuuluva kuljetustehtzivii. Tl,onantajan so. luotsauspalvelujen tuottajan velvollisuutena on jiirjestiiii luotsille matkustus-.ja siirtymismahdollisuus alukselle. Piiiiosaltaan siirtymisen aikana luotsi on matkustajan asemassa. Luotsin kuljetus alukselle tapahtuu eri kuljetusmuodoilla. mutta merikuljetusosuudesta vastaa Finnpilot Pilotage Oy. Erityinen tyonantajan turvallisuusvelvoite liittiy alukselle/alukselta siirtymisvaiheeseen. jota pidetiiiin luotsin tyon ehkii vaarallisimpana vaiheena. Finnpilot Pilotage Oy:n on osaltaan huolehdittava riittiivista (yo)turvallisuusjiirjestelyistii tapahtuipa siirtyminen veneestii/kutterista tai sitten vedessii kelluvien jiiiilohkareiden seassa tyonantajan kiiyttiimiii liikuteltavia kulkusiltoja myoten. Siirtyminen ei ole luotsauslain mukaista luot.saustu. vaan muu tehtdvii tyonantaj an palveluksessa Luotsauksen aloitus ("kattel)"') ja piitittiiminen. Luotsauslaissa on siiiidetty luot,sauksen alkamisesta ja piitittymisestii. Tyosuorituksen ja vastuukysymysten kannalta ntiiden rajojen selvittelylla on hyvinkin suuri merkitys. Valtio on ollut perinteisesti vapaa sen luotsin aiheuttamasta luolsausvahingosta. Kuitenkin itse varsinaisen lttotsuuksen ulkopuolella aiheutetuista vahingoista valtio on ollut vahingonkorvauslain mukaisessa isiinnzinvastullssa. Sama vastuujiirjestelmzi oli r oimassa Luotsar-rsliikelaitoksen aikana. Myos Finnpilot Pilotage Oy:llii on vahingonkorvauslain mukainen isiinntinvastuu muista ktin luotsctuk,sessa aiheutetuista vahingoista tilanteissa" joissa tzimii korvausjiirjestelmii tulee kysymykseen. Nykyisin voimassa olevassa luotsauslaissa osakeyhtiolle on stiiidetty raioitettu ( ) vastuu kvalifioiduissa luotsausvahingoissa. Vastuu edellytaa luotsin tahallisuutta tai torkeaii huolimattomuutta ja lisiiksi tietoisuutta. ettii sellainen vahinko todenniikoisesti syntyisi. Lisiiksi vastuu on kanavoitu laivanisiinniin vastuun kautta tapahtuvaksi. Vastuu on siiiidetty sellaisessa muodossa, ettri vastuun edellytyksetuskin koskaan toteutuvat. Luotsien tyo- ja tehtavakokonaisuutta olisi tarkasteltava siten, ettii tiedetiiiin ainakin arvioidaanko virhettii ia vahinkoa laivanisiinnzin vastuun ia siihen

8 liittyviin luotsille kuuluvan henkilokohtaisen vahingonkorvausvastuun vai tyonantajan so. Finnpilot Pilotage Oy:n istinndnvastuun.ia siihen liittyviin tyontekijiin vastuun kannalta. Kokonaan asia erikseen. ja vielii myos lainsiiiidiinn6ssii ja oikeuskiiytiinnossii selvittzimziton. kysymys Finnpilot Pilotage Oy:n mahdollisesta sopimusvastuusta laivaniszinniille silloin kuin kysymys on luotsauspalvelun toimittamisesta ja niiiden palvelujen muusta osasta kuin itse luotsauk,sesta. Asia liittyy kysymykseen katsotaanko luotsauspalvelujen tarjonta luotsauspalvelujen tuottaminen edelleen julkisen vallan kiiytoksi, kun sita. aikaisemmasta poiketen, harjoitetaan yksityisoikeudellisen toimijan toimesta? 3. Aluksen ohjailuvastuusta. Erittilin oudoilta ja edellii kiisiteltyjen laissa siiiideltyjen vastuiden kannalta erikoisilta vaikuttavat tutkimukseen laajalti sisiillytetyt tulkinnat ja v?iitteet aluksen ohiailuvastuun siirtymisestii luotsille. Kirjoituksesta henkii sama tendenssi kuin eriiistii onnettomuustukintakeskuksen viimeaikaisista merionnettomuustutkintaselostuksissa. joissa eriiiden tutkijoiden toimesta luotsin luotsauksen toimittamisessa esiintyvia toimia ja vieliipii vastoin luotsin omaa kiisitystii on viilttiimiittii haluttu sanallisesti kuvata aluksen ohjailuvastuun ottamiseksi. Tiillainen vastuu ei voi luotsille siirtyii milliiiin laillisella perusteella ja menettely olisi voimassa olevan oikeuden vastaista. Tulkinta liittynee aluksen navigointilaitteiden kiil.ttoon ia toisaalta priiillikon ia luotsin viiliseen tietojen vaihtoon. On aikaisemmin voimassa olleen lainstiiidtinnon. siita johdettujen ohjeiden ja mziziriiysten (mm. MKL:n luotsausohjeet) sekii myos nykyisin voimassaolevan lainsiizidiinnon mukaista, ettii luotsi voi luotsauksen aikana kiiyttiiii aluksen navigointiviilineistoii. Oikeuskiiyttinnon ratkaisuissa ja myds luotsausta valvovan viranomaisen kannanotoissa tiitii menettelyii pidetiiiin tietenkin luonnollisena ja luotsille kuuluvien luotsauksen edellyttflmien velvollisuuksien mukaisena. NZiin luotsi voi kiiyttzl2i luotsauksen aikana aluksen navigointilaitteistoa kuten automaattiohjausta, tutkaa" kiisiruoria (luotsia ei saa miiiirtitd ruorimieheksi) jne. TZimii ei siis ole hrinen (virka)velvollisuuksiensa vastaista. Tiistii tiiysin eri asia on kommunikointitarve ja -vaatimukset pziiillik6n ja luotsin viililki luotsauksen aikana. Luotsi ei voi suomalaisessa luotsausjiirjestelmiissii ottaa aluksen ohjailuvastuuta, vaan toimii aina neuvonantajan asemassa. Neuvonantajan asema ei muutu vaikka luotsi joutuu kiisittelemtirin aluksen navigointilaitteita. Kysymys kokonaisuutena on aluksen piiiillikon vastuulla tapahtuvasta navigoinnista, johon luotsi neuvonantajana osallistuu. On myos erittain tiirkeiiii havaita luotsin ja linjaluotsin viilinen eroavaisuus. Linjaluotsin ohjauskirja voidaan myontiiiiioko ko. aluksen piiiillikolle tai periimiehelle" (merkitsee poikkeusta luotsauspakosta eli luotsinkiiyttovelvollisuudesta) ja ioka toimii aluksen pcicillikkona tai percimiehend.fu siten vahtimiehiston osana. Aluksen paallikko paiillikkonii tai periimies vahtiptizillikkonii tiissii ominaisuudessaan vastuuss aluksen ohjailusta. Ks. myos mitii jiiljemptinii sivulla 13 on lausuttu eri termien kiiytostii.

9 Kiisitykseni mukaan edellii todetun kaltaisista tilanteista ja mahdollisista tavoitteista. ainakin nykyisen lainsiiiidiinnon valossa. on sanouduttava.jyrklisti irti ja korostettava luotsille kuuluvan neuvonantajan asemaa. Poikkeukselliselta mycis vaikuttaa. ettii tiillaista tulkintaa alettaisiin "standardisoimaan". Mikali tutkimuksen tilaajaan Finnpilot Pilotage Oy:n tarkoituksena olisi vaatia tiillaista kiiyttziytymist2i luotseiltaan. on todettava" ettii sen lisiiksi, ettii se tulee olemaan ristiriidassa luotsille luotsauslaissa siiiidetyn autonomisen luotsaustehtiivan suorittamisen kanssa, sellainen vaatimus niiyttiiisi olevan vakavassa ristiriidassa luotsauslaissa siiiidettyjen luotsille kuuluvien velvollisuuksien ja vastuiden kanssa, erityisesti luotsin rikosoikeudellisen virkavastuun kanssa. Komentosiltatydssii oma lukunsa on tietenkin ovat alusten pzizillikoiden ja vahtimiehiston omien velvollisuuksien laiminlyonnit. Luotsauksen aikana tapahtuneiden merionnettomuuksien selvittelyissii on useissa tilanteissa luotsin toiminta navigointitiimin jtisenenii korostunut. Tiimii saattaa selittya sillzi. ett2i luotsin toimintaa joudutaan arvioimaan samanaikaisten piiiillikon tai vahtipiiiillikon heille kuuluvien laiminlyontien yhteydessii. Merioikeuksien ratkaisuista ilmenee. ettii aluksen oma vahtipiiiillysto usein jattiiytyy liiallisesti luotsin paikallistuntemuksen varaan ja jopa niin, ettei luotsi tiitii edes havaitse. Tehtiivienjakoa miiiiriizivie normien kannalta olisi syytii koko ajan pitiiii mielessti. ettti aluksen navigointi on aluksen pcicillikdn johdollu tapahtuvaa ryhmcityotii. jossa luotsilla on oma vaikuttava osuutensa. Silla seikalla kiiyttiiiiko luotsi itse komentosillanavigointiviilineitii ei ole aluksen ohjailuvastuun kannalta sita vaikutusta. ettii ohjailuvastuu siirtyisi luotsille. Sen sijaan juuri tietojen vaihdolla piiiillikon ja luotsin vzilillii on useimmiten ratkaiseva merkitys. Reittisuunnitelmastiiinnostoillii on pyrkimys taata mm. tietojen vaihdon tapahtuminen aluksen paallikon ja luotsin viilillii aluksen kiiyttiimiin reitin osalta. Reittisuunnitelmalla kuitenkaan ole vastuiden kannalta sellaisia vaikutuksia kuin tutkimuksessa mm. ss esitdtaan. 3. Yksittiiisiii havaintoia tutkimuksessa lausutusta s. l2 "soololuotsaus" Sivulla kuvataan Drouin ja Robin'n miiiirittelemiiii "perinteistii luotsaustapaa", jota nimitetiiiin "sool oluotsaukseksi". Kysymys on ilmeisesti varsin tavanomaisesta tilanteesta. jossa luotsi kzisittelee aluksen navigointilaitteita. esim. tutkaa ja automaattiohjausta jossa paallikko eri tavoilla esim. kiiyttiimzillii tutkaa ja muita tarpeellisia laitteita. valvomalla luotsin toimintaa" osallistuu ja johtaa aluksen ohjailua ja navigointia; piiiillikon ohjailuvastuun katsotaan toteutuvan juuri kokonaistilanteen monitoroinnin kautta. Tiimii on itse asiassa tilanne. jota luotsauslainsiiiidiinnossii on tarkoitettu ja jota myos aikaisemmin voimassa olleet luotsausohjeiden, sittemmin luotsauslakiin siirtyneet periaatteetarkoittivat. Lienee kuitenkin aika tavanomaista. ettii priiillikon ja luotsin navigoinnin aikainen tietojen vaihto voi jtitidti viihiiseksikin. Kummallakin toimijalla on omat velvollisuutensa mm.

10 reittisuunnitelman osalta. On kuitenkin kyett[vii ymmilrtiimiiiin. ettii navigoinnin kokonaisiiirjestely ja aluksen ohjailuvastuu on paallikolla. Tiihiin jdrjestelmii2in luotsin tulisi tuoda aktiivinen neuvonantaian osuutensa. s. I3 "Luotsauksessa tarvitaan tiirnitvdtii" Aluksen navigointi on piiiillikon.iohdolla tapahtuvaa yhteistyota/ryhmiityotii, johon luotsi osallistuu. Lausuma siniinszi antaa aiheen otaksua" etta luolsau^r-ktisite on tutkimuksessa ymmiirretty jo liihtokohtaisesti virheellisesti. Vrt. toteamus s. 33: "Aluksella, jollapcidllikko suoritti vttrsinuisen luot sauksen...." s. l3 "Suomessa ei ole laadittlr luotseja sitovia tarkkoja ja yksitviskohtaisia ohjeita luotsaustoimintaan eikii mydskiiiin standard inomaisia suosituks ia'' Luotsauslain ja kansainv?ilisten siirinndsten sivuuttaminen on havaittavissa ttissii. Suomessa luotsaukse,s/./ saitidetriiin lailla. Suomalainen luotsausjtiriestelmii perustuu siihen. ettii luotsi on piiiillikon neuvonantaja. Sitovien ohjeiden puuttuminen johtuu osaksi edellti todetusta ja osaksi tilanteiden yksilollisyydestii. erilaisuudesta ja vaihtuvuudesta. Vrt. myos kommentit jiiljempiinii s. 10 The British Coast Pilot'n kommenttien yhteydessii. Myos lain vastuuj 2irj estelmii perustuu luotsin autonomisen luotsaukseen. Sitova, yksityiskohtainen ohjeistus toisi myos mukanaan vastuuta ohjeiden laatijalle ja antajalle. Ohjetta tai miitiriiystii tuskin voi antaa sellainen. joka ei ole siitii vastuussa. Tutkimuksessa esitetyllii ajattelutavalla saattaa olla liittymi[ linjaluotsijiirjestelmziiin" jossa kuitenkin liihtdkohtana on aina sama alus, sama miehisto jne., ja jossa muuttuvuuselementti puuttuu. Linjaluotsausjtirjestelmii ei voi olla luotsauksen arviointiperuste sen erilaisuuden johdosta. s. l6 ''Aikaisernpien tutkimusten sekli luotsaukseen liittl,vien standardien ja suositusten pohjalta tunnistettiin hyviille luotsaustavalle kulmakivet. jotka ovat reittisuunnitelrna. komentosiltal'hteistyo ja modernin navigointiteknologian hyodyntiirninen" Ottamatta kantaa tiissti yksityiskohtaisemmin todettuihin seikkoihin voidaan todeta, ettri hyviin luotsaustavan meizirittelyssii ole lainkaan liihteenzi kiiytetty oikeuskiiytiinnon ratkaisuja erityisesti siihen niihden. ettii luotsaus ja vastuu siita on Suomessa laissa mtiiiriteltyii toimintaa. s. I 6 "Luotsauksen perusta rnuodostuu reittisuunnitelrrasta" s. l6 "Suornen luotsauslaki liihtee siita. etta reittisuunnitelman ja esittaminen aluksella on luotsin vastuulla." s. lt "Luotsaustoimintaa har.ioittavan organisaation pitliisijulkaista viralliset reittisuunnitelrnat alueille. ioi lla on llrotsinkrivttcivelvol I isuus" l0

11 Kommentit: Ei varmaankaan vallitse minkzizinlaista epiiselvyyttii siita, etta etukiiteen laaditulla reittisuunnitelmalla edistetziiin turvallisuus- ja ympiiristonsuojelupiiiimliiriii. Tutkimuksessa kuitenkin ntiytetiiiin piiiityviin siihen lopputulokseen. ettzi Suomessa ainakin luotsauspakon alaisissa luotsissa vastuu reittisuunnitelman laatimisestaluksella olisi vain luotsin vastuulla. Tiillaiseen tutkijoiden tekemiiiiniohtopiiiitokseen ei voida Suomen lainsiiiidiinnon valossa yhtyii. Aluksen paallikolla Suomen lainsiiiidiinnon ja kansainviilisten sopimusten (IMO. STCW), ioihin tutkimuksessakin viitataan. on velvollisuus laatia aluksensa reittisuunnitelma satamasta satamaan (lmo 960). TtimZi velvollisuus Suomen vesialueilla on myos muiden kuin suomalaisten aluksen paallikoilla. mahdollisesti jo lippuvaltion oikeusohjeiden perusteella. mutta viihintiiiinkin velvollisuutena noudattaa Suomessa hyviiii merimiestapaa, jonka laiminlyonti on Suomessa sanktioitu eri muodoissa. Luotsauslain tarkoittaman reittisuunnitelman esittiimisen liihtokohtana ja perusteena on ollut stititiiii luotsille luotsin reittisuunnitelmaa koskeva velvoite. jolla edistetriiin aluksen piiiillikon ja luotsin viilistti navigointiin liittyviiii yhteistyota ja tietojen vaihtoa. Asiaa koskevan hallituksen esityksesszi todetaan: "Talla varmistetaan se, ettd aluksen piiallikolla.ja luotsilla olisi yhtenevziinen kiisitys siita, mita reittiiiia millaisten tietojen perusteella alusta navigoidaan." Veiite. ettii aluksen reittisuunnitelma tekeminen olisi vain luotsin vastuulla. ei niiytii perustuvan mihinkiiiin oikeudelliseen seikkaan ja on tietenkin myos luotsauslain 7 $:n kanssa ristiriidassa. Sen sijaan laissa ei siiiidetii reittisuunnitelman sisiilldstii muuta kuin sen tulee perustua ajantasaiseen kafttamateriaaliin. TZimiilmeisesti liittyy luotsauksien yksilollisyyteen. Ohjailuvastuun tai muunkaan pazillikolle kuuluvan vastuu.f akamisen peruste ei reittisuunnitelma ole, ei ainakaan luotsin kannalta. Minkiiiin viraston laatimia "virallisia" reittisuunnitelmia liene olemassa. Finnpilot Pilotage Oy ei voine sellaisia laatia semminktitin kun sille ei ole tiillaista valtuutta laissa annettu ja kun toisaalta "virallisella" tai muulla organisaation mrizireiaimiillii suunnitelmalla puututtaisiin luotsin autonomisen tehtavan Quotsauksen) sisiiltoon ja suorittamiseen, joka menettely puolestaan2iyttiiisi sekoittavan ja sotkevan jo muutoinkin rajoiltaan ongelmalliset vastuusuhteet. Eri asia kokonaan on luotsau.sta tukevun materiaalin ia viilineiston hankkiminen ia valmistaminen sekii niiden antaminen luotsin kiivttoon. s. l8 EMPA: "tietojen vaihto on luotsin vastuulla" Suomen luotsauslain mukaan luotsin tiedonantovelvollisuudesta siizidetiiiin luotsauslain 8 s:ssii. Tiillii perusteella htin on vastuussa tietojen antamisesta. Paallikollii on myos luotsauslain 7 $:ssii siiiidetty velvollisuus antaa luotsille kuikki ne tiedot".ioilla on merkitystii luotsaukselle. Laki siten jo miiiirittelee molemminpuolisen velvollisuuden tietojenvaihtoon. Viitataan myos mita edella on lausuttu muun lippuvaltion alusten prizil likoiden osalta. s. 20 Luotsausprosessi.ja luotsaus ll

12 Tutkimuksessa niiytetiiiin aika vapaasti synonymisoivan luolscrus ja luotsausprosessi kiisitteet. Lainstiiidiintrj ei tunne luotsausprosessikiisitettii. mutta luotsauksen laki miiiirittelee. TallA on lain systematiikan kannalta merkitys. koska sillii tuetaan luotsin autonomista asemaa luotsauksessa ja koska myos vastuujiirjestelmti on kytketty tiihiin. Toisin kuin kirjoituksessa todetaan" laki ei maarita luotsauksen vaiheita "vain hyvin karkeasti", vaan priinvasto in j okseenkin hyvin tarkkaraj ai sesti. Kokonaan toinen asia on. ettii luotsi kiiy tyosuorituksessaan liipi luotsausprosessiksi kuvatut vaiheet. s. 2 I "Luotsauksen prosessi mal l i miiririttyy reittisuunnitelman kautta" s.2l "Reittisuunnitelma on ka\'t(innt)n tvoohle sekii luotsille etta komentosiltahenkilcistdlle onnistuneen Iuotsauksen liipiviemiseksi. Myds prosessiin liittyviit eri roolit maarifiyvat reittisuunnitelma kautta. Roolien perusteella maaritellaan, kuka vustaa mistaikin tehtavasta prosessin eri vaiheissa" Ehkii em. ajatuksia ja johtopziiitoksiii voidaan asioista tehdii, mutta todellisuudessa luotsauksen taustalla on se vziyliiharjoittelu ja viiyl2ituntemus. jota luotsi pitkiin oppilasajan aikana eri tavoin joutuu opiskelemaan saadakseen ko. viiylzille viranomaisen myontiimtin ohjauskirjan. Tiitii ohjauskirjaa ei siis myonnii tyonantajana toimiva Finnpilot Pilotage Oy, vaan Liikenteen turvallisuusvirasto, joka myos viranomaisena osaltaan laissa sii2idetyin muodoin valvoo luotsien toimintaa. Luotsin tyohdn kuuluvat kaikki ne seikat. jotka luotsi joutuu luotsaustehtiiv2iiinsii valmistellessaan ja luotsausta suorittaessaan ottamaan huomioon. vtihiittelemrittii lainkaan reittisuunnitelman osuutta. Oikeudellisessa menettelysszi on usein tiistti kokonaisuudesta kiiytetty ilmaisua "luotsaussuunnitelma"" joka on laajempi kiisite kuin pelkkzi reittisuunnitelma. Olen myos eri mieltii siita. ettii reittisuunnitelma olisi.ionkun "roolijaon" peruste. "Roglijako"-johtopiiiitos on myos luotsauslain jiirjestelmiin vastainen. koska pziiillikko on vastuussaluksensa ohjailusta myos silloin, kun hiin noudattaa luotsin antamia ohjeita. Kokonaan eri asia on mitii ratkaisuja paallikko tekee aluksen navigoinnin osalta ottaen huomioon reittisuunnitelmat ia mahdollisesti luotsin luotsaussuunnitelman. s.29 ''The British Columbia Coast Pilots Ltd kertoi vastauksessaan Kanadan luotsausta ohjaa-vasta jiiriestelmiistii. Kanadan luotsauksen hyviit turvallisuus- ja tehokkuustilastot ovat seurausta kattavasta jtir.iestelmiistii, joka perustuu kansalliseen luotsauslakiin ja siitti johdettuihin siiiinnoksiin. Tiimiin jiir.iestelmiin tarkoituksena on varmistaa, ettii rnerilii-kenne niillii alueilla, joilla on luotsinktiyttovelvollisuus ilmentiiii ennen kaikkea-julkista intressiii. Jotta tama voidaan saavutraa. on luotsausjtirjestelma jar.iestetty siten, etta luotsit voivat noudattaa omaa, parasta mahdollist asiantuntijan arvosteluky'kylitin ilman. ettri heihin kohdistuu taloudellisia paineita. Samaan aikaan jiirjestelmii ottaa huomioon sen. etta luotsaus on yksilollistii ja paikallista, perustuu paikalliseen tietiimykseen.ja ottaa huornioon merialueiden paikalliset erot" jotka voivat olla hyvinkin merkitl,ksellisili." Jiirjestelmiin luotsaukselle asettamat vaatirnukset.la kiiytiinndt vaihtelevat tiimiin vuoksi alueesta toiseen. Esirnerkiksi vaatimukset siita. rnitii edellytyksiti tulee tiiyttiiii, jotta on pateva saamaan luotsikiria. vaihtelevat luotsausalueittain." The British Columbia Coast Pilots Ltd:n vastau sisiiltliii paljon yhtymiikohtia suomalai seen j iirj estelmiiiin. Vastauksesta korostuu j ulkinen i ntressi j a luotsin autonominen asema. Viimeksi mainittu on katsottu Suomessakin olevan tehokkaan luotsaustoiminnan kulmakivi. Suomessakin luotsaus perustuu kansalliseen luotsauslakiin. t2

13 Luotsauslaki siiiitiiii luotsille oikeuden noudattaa omaa, parasta mahdollista asiantuntijan arvostelukykya luolsauksessa. Tiimii on mahdollistaiuuri luotsin autonomisen aseman johdosta. Niiin myos luotsausten yksilollisyys ja paikalliset (luotsiasemakohtaisuus) vaatimukset tulevat huomioiduksi. Sen sijaan suomalaisen jiirjestelm[n varjopuolena voidaan pittiti n"vkyisin taloudellisten paineiden vaikutusta, joka voi syntyii ja vaikuttaa ainakin epiisuorasti tyonantaj an v o i t o n t av o i t I e I upyrkimy sten j ohdo sta ( luotsien lukumtiiirien viihennl,s. hallinto-organisaation paisutus.jne.). Tiitii voidaan pitriti puutteena verrattae ssa suomalai sta i iiri e stelmiii edel I 2i kuvattuun. s. 32 "... luotsi ohia.sitse" s. 32 " luotsi kiiytiinnossii huolehti aluksen ohjailusta koko luotsausmatkan ajan..." s. 32 " luotsi vastaa aluksen ohjctiltrsta.ia aluksen parillikko taijoku perrimies on monitoroimassa.'' s. 32 "... luotsi vastaa ohjuiler.rlc joko automaattioh.iauksen tai kiisiohjauksen avulla" s.32 "... luotsi luovutti ohiatrsvustutur aluksen priiillikdlle satarnassa..." s. 33 "Aluksella. jolla paallikka stroritti yarsinqisen luotsauksen..." s. 34 " Joissakin tilanteissa luotsin ollessa johdossd saattaa nriehist0llii olla ns. lepotauko tai he tekeviit es imerkiksi paperitditli" s. 35 "Aluksen piiiillikdt eiviit haluaisi r.thjata itse vaan kayttaisivlit mieluummin luotsia." s. 35 "... ohiaarninen ei ole stressaavaa..jos tilanne on selvii ja heti alussatiedetiirin. ettii luotsilla on vastuu." s. 40 "Suurirrmassa osassa luotsauksialuksen ohjailu luovutetaan luotsille." s.40 "Lttotsin saapttesso komentosillalle voi melkein kuullo pcicillyslon huokauksen, kun ncimci voivcrt I tr ovtttaa a I u ksen ohj a il u n I uots i I I e " s. 4l "Aluksi kysytrizin, kuka ltihtee ohjaantaon ja missii vaiheessa" Vastaavia ilmaisuja tutkimuksessa on lisriksi useissa eri kohdissa. Sanoja "ohjata'", "ohjailu"."ohjausvastuu" ja'johto" on kiiytetty ilmeisesti synonyymeinii ja varsin vapaasti. On ilmeistii. ettii tapahtumien tulkitsemisessa ja kuvaamisessa on tapahtunut arvioitsijalle viiiirinkiisitys. T2imti saattaa selittya merioikeudellisen systbmatiikan ja merenkulunkin puutteellisella tuntemuksella ja pyrkimyksellii kuvata tapahtumia kansanomaisesti. Kysymys on aina piiiillikon vastuulla tapahtuvastaluksen ohjailusta rannikkomme viiylillii ja samalla aluksen navigoinnista ja siita, millti tavoin paallikko aluksen siltavahdinia luotsin luotsauksen so. yhteistyon haluaa tapahtuvan. Suorastaan mahdoton on tutkiloiden kiisitys, ettii miehisto olisi lepotauolla tai paperitoitii tekem2issti luotsin ollessa aluksella ja luotsatessa. Esimerkit myos paljastavat" ettii tutkimuksessa on virheellisesti klisitelty aluksen (saaristo)navigointia ja luotsausta synonyymeinii ("piiiillikkd suoritti varsinaisen luotsauksen"). s.3t " Luotsauksen keskeisiatehtaviai on resursointi, jonka yhteydessli selvitetaan, kuka luotseisra menee hoitamaan tietyn luotsauksen. Resursoinnin aikana varmistetaan, etta luotsattaville aluksille riitttiii luotseja ja niimii ennlittiivtit aluksille ajoissa. Luotsauksen resursointi on erittain haastavaa" Suomalainen luotsausjtirjestelmri perustuu luotsien viikko/viikko systeemiin, jossa luotsi on tyossii viikon. jonka.jtilkeen seuraa lepoviikko. Tyoviikon aikana varsinaiselle tydajalle mrn. lepoaikojen laskemiseksi on omat perusteet. Vahdin johdossa on luotsivanhin. Kussakin vahdissa olevat luotsit suorittavat luotsaukset vuorotellen. joten mitaan valikointia tiissii vaiheessa ei tapahdu. Periaate on jokainen vuorollaan lepoajat huomioon ottaen. Oikeastaan ainoa "haastavuustekijii" on, ettd vahtiin kuuluu riittavasti luotseja. Viimeksi mainittuun vaikuttava ongelma on ollut, ettii taloudellisen tuloksen li

14 tavoittelussa Luotsausliikelaitos viihensi henkilokunnasta luotseja siinti miiiirin. ettii luotsien riittiivyys ilman ylitoitti ja lepoaikojen rikkomisia on kyseenalainen eik?i niiiltii turvallisuuteen suoraan vaikuttavilta haittailmioilta ole viiltr,ttv. s. 37 "Luotsin tulee jiirjestiiri my0s kuljetus..." Kulietus ei kuulu itse luotsaukseen, mutta sisiiltyy tietenkin alukselle tuotettuun luotsauspalveluun. Luotsin kuljetuksist aluksille "ajoissa" on vastuussa luotsin tydnantaja eli Finnpilot Pilotage Oy. Kuljetusmuoto. luotsivene tai -kutteri, auto juna jne. ntil'ttiiisi tiissii suhteessa olevan merkitykseton. Luotsi on matkustaja kziyttipzi hiin mitti tahansa kuljetusmuotoa. Merikuljetusosuudesta on lausuttu jo edellii. Samoin puheena olevassa suhteessa irrelevantti asia on millii tavoin organisaation sisiillzi tiedot kulkevat kulloinkin tarvittavasta kuljetuksesta. Organisaation toimivuuteen asialla tietenkin on merkitystri. Esimerkitsi tilanteissa, jossa luotsivene myohiistyy sovitusta ajasta, luotsi tuskin voi olla vastuussa muutoin jos myohiistyminen johtuu htinen syykseen I uettavasta tek ij iistti. s. 39 "Joskus luotsit.ioutuvat antamaanavigointiohjeita saapuvalle alukselle jo ennen Iaivaan nousua..los esimerkiksi aluksen kurssi ei ole paras mahdollinen. Myds tilanteissa, joissa siiiiolosuhteet estavat luotsin oton luotsipaikalta joudutaan antamaan alukselle oh.jeita jo luotsiveneestli" Tiimiin tyo/luotsauspalveluvaiheen selvittely tutkimuksessa olisi vaatinut oman erityisen huomionsa. varsinkin kun esitetty menettely ei niiytii olevan luotsauslain mukaista luotsattsta. Ennen ensimmziisen luotsauslain voimaantuloa veneestri kiisin saatettiin suorittaa miiiiriityissii olosuhteissa lttotsausta. Lain tultua voimaan tiillaista mahdollisuutta ei eniizt ollut. Kuitenkin on selvliii, ettii niiihin tilanteisiin liittyy aluksen" luotsin, luotsiaseman. luotsikutterin ja mahdollisesti myos VTS:n kommunikointia. Miten vastuut jrirjestyviit? Ongelma ei liene oikeuskiiytiinnosszi tullut vielii konkreettisena esille ja ratkaistu. Luotsauspalvelujen tuottajaorganisaationa on nykyisin yksityisoikeudellinen osakeyhtio. Jtirjestyyko sen vastuut samalla tavoin kuin valtion vastuu aikaisemmin vastaavissa tilanteissa? Jo edellii on viitattu kysymykseen kontruoidaanko Finnpilot Pilotage Ov:n vastuu tllloin julkisen vallan kiiyttiimisen kautta vai muulla perusteella. Asialla voi kuvitella olevan merkitystii toiminnan jiirjestiimisen kannalta. Asia ja vastuut voivat tulla esille ja konkretisoitua kiiytiinnon haveritilanteiden yhteydessii ja niihin liittyvien vastuiden selvittelyssti. 4. Tyotii ohjaavista mittareista Toiminnan kehittiimiseksi eri pziiimiiiirien kuten tehokkuuden, taloudellisuuden. turvallisuuden jne. kannalta eri tyyppisten mittareiden kiiytto on yleisellii tasolla perusteltua. Tiirkein piiiimiiiirii luotsauksessa on turvallisuus. Sen mittaaminen on hankalaa ellei suorastaan mahdotonta. koska tapahtumattomi asioita on mahdoton mitata. Luotsauksen kohdalla mittareita kehitettaessii on pidettiivii mielesszi l4

15 - luotsin autonominen asema luolsauksessa - luolsatt^rrenyksilollisyys - luotsausten valhlelevuus - luotsauksen palkallisuus Perinteisesti paikallisuus. yksilollisyys ja aktuelleihin luotsauksiin liittyviit turvallisuuskysymykset. ongelmat.ja eptiselvyydet yms. on kiisitelty paikallisten luotsiasemien asemakokouksissa tai suoraan vahdin kesken. Epiikohtiin voidaan vaikuttaa valittomasti. Luonnollisesti eri rapofioinneilla on ollut oma ohjaava merkityksensii. Em. seikat huomioon voidaan kuitenkin perustellusti ottaen kysyii. ketii yleinen mittarijiirjestelmii esim. Pilot web varsinaisesti palvelee. Onko tiillaisen tiedon keriirimisen merkitys enemmiinkin hallinnollinen kuin itse paikallista luotsausta tukeva ja palveleva. Milla tavoin Saimaan sisiivesiliikenteen ongelmat ja tieto niistii auttaa esim. Kokkolan luotsien luotsauksia? Toinen ongelma saattaa olla. ettei tyoantaja ole suostunut lukemaan luotsin tydaikaan toimenpiteita. jotka joudutaan tekemriiin Pilot Web:n kysymyksiin vastattaessa. Ongelma saattaa myos olla" ettei hallinnosta tulevilla ohjeilla ole edes suoraa ulottuvuutta luotsin autonomiseen asemaan tai sitten on jopa haitallista merkitystti. Nyt lausutulla ei ole tarkoitus vahatella toimia" joilla luotsauksen piiiimiiiirien toteutusta voidaan edistiiii. On vain usein niin. yltiopiiinen raportointi muuttuu helposti itsetarkoitukseksi. Pilot Webin erris kiiyttinnon luotsaustilanteita koskeva haitta tulee esiin haveritapausten selvittelyn yhteydessti. Viimeisten vuosikymmenten aikana haverien yhteydessii on luotsien omasta toimesta (Luotsiliiton kehittamii luotsin oikeusturvajiirjestelmii) kehitettl, selvittelytapa. jossa poikkeamaraporltiin liittyy seikkaperiiinen luotsin selvitys ja analyysi haveriin johtaneesta tapahtumasta. Tiimii selvitys ei nykyisin edes "mahdu" j?irjestelmiizin. Myos julkisuus tzissii vaiheessa voi olla ongelma. Tiimii selvityksellzi on ollut myos keskeinen merkitys merionnettomuuksien eri tutkintamuodoissa kuten meriselityksesszi. poliisin suorittamassa esitutkinnassa j a onnettomuustutkintakeskuksen onnettomuustutkinnoissa. Tiirkeri merkitys tiillii on ollut luotsin oman henkiliikohtaisen tilan ja myos ammattitaidon kannalta. Yksityiskohtainen ja analyyttinen selvitys voi edesauttaa henkistii selviytymistii onnettomuuden omakohtaisista seurauksista. Ongelma ainakin jossain miiiirin on. ettzi asiaan voi liittyii etujen ristiriitaa esim. tydnantajan etujen kanssa, josta muodostuu eriis luotsin oikeusturvaongelma. Luotsin itsenszi kannalta yleensii on eritt?iin raskasta olla mukana oikeudellisissa selvittelyissii vuosikausien ajan. Niiihin prosesseihin kuluva 5-7 vuoden aika ei ole mitenkzizin tavaton. Tilanne ja ongelma on tunnistettu jo aikanaan merenkulkuhallituksen vastatessa luotsauspalveluista. III Loppup:iiitelmiii Luotsin tyo ei ole suoraan verrattavissa muihin tyosuhteisiin. vaan siinii on kysymys tyosuhteesta omaa lajiaan, sui generis. TatA fonantajan ja tyontekijin suhdetta erityisesti miiiiriiii luotsin autonominen asema ja suoritus iuun luotsuuksessa. Tiitti omaleimaisuutta ei niil'tetti tutkimuksessa tiedostettavan ainakaan riittavasti. Tiimii on ilmeisesti ertis keskeinen ongelma ja puute tutkimuksessa. Havaittavissa on myos merkkeja, ettii luotsauspalvelujen tuottajan hallinto-organisaatiossa on merkkejri siitri. ettei tata tyosuhteen omaleimaisuutta nykyisin riittaviisti huomioida. l5

16 Voidaan pitiiii notorisesti selviinii, ettzi luotsattksellrz on suuri vaikuttavuus. Onko todellista aihetta tiitii edes erikseen tutkia? Ttimii seikka on luotsauspakon ja koko luotsausjiirjestelmtin perusta ja kihtokohta. Asia on myos kirjattu luotsauslain I 8:sszi "lain tarkoitus: "Tiimzin lain tarkoituksena on alusliikenteen turvallisuuden edistiiminen sekri alusliikenteestzi ympiiristolle aiheutuvien haittojen ehkiiiseminen." Tutkimuksen johtopiizitcisten taustalla voivat olla luotsausoikeutta koskevat aika viihiiiset kirjalliset liihteet ja tutkimukset. Myos onnettomuustukintakeskuksen eriiiden tutkijoiden samansuuntainen arviointi- ja tutkintatapa. joka on liitt,vnyt viimeaikaisiin meriturvallisuusselvityksiin,.ioissa luotsin asemaa. suhdett aluksen piiiillikkoon ja aluksen pzitillikon velvollisuuksia niiy'tetaan kasiteltiivrin tiiysin irrotettuna niitii koskevista oikeusohjeista.ia normikehyksest[ ja jotka ovat antanut aiheen hyvin kriittiseen arviointiin" saattaa olla tutkimuksessa esitettyjen mielipiteiden taustalla. Tarkemmin tutkimuksen n2iitii lahteita tarkasteltaessa lopputulos voi olla, ettii tutkimuksen todellinen liihdemateriaali supi stuu entisestiizin ja j ohtaa lopulta samoihin "liihteisi in". Samalla kun tutkimuksessa on tukeudutaan siinii valittuun l2ihdemateriaaliin. Suomen lainsiiiidiintci ja oikeuskiiytiinto ovat jiiiineet jiiiinyt viihemmiille huomiolle. On syytii muistaa. vaikka merenkulku siniinsii on kansainvzilistzi ja perustuu kansainvrilisten jiirjestojen suosituksiin ja periaatteisiin, kussakin maassa luot.sausja luotsaustavat perustuvat vesialueiden ja luonnonolosuhteiden omaleimaisuuteen, minkzi iohdosta jiirjestelmiit voivat poiketa toisistaan. Suomessa luotsausiiirjestelmri on kehittynyt osittain omista kihtdkohdista ia vaatimuksista. Tutkimuksessa luodaan edellti todetuin tavoin voimakasta mielikuvaa. ettii luotsauksen aikana luotsille siirtyisi aluksen ohj ailuvastuu ja joka tutkimuksen mukaan iiiirihuodoissaan tarkoittaisi sita. ettii vahtipiiiillystci voisi luotsauksen aikana "mennd vaikkapa kahville tai tehdd muita paperitoita". Niiin luotsin ja paallikon suhde on tulkittu tiiysin viiiiriillii ja suorastaan lain vastaisella tavalla. Ei voida riittiiv2in voimakkaasti tiihdentiiii, ettii tiillainen mielikuva ja kiisitys luotsauk.sesta ei ole voimassa olevan oikeuden mukainen. Nyt lausuttu ei koske pelkiistzizin luotsin tehtavia ja velvollisuuksia, vaan myos aluksen piiiillikon ja muun navigointiin osalistuvan si ltavahdin tehtaviii j a velvollisuuksia. Tutkimuksen mukainen malli luot,cauksesta ei ole luotsauslain mukainen; listiksi tutkimuksessa esitetyt kiiyttziytymis- ja toimimismallit voivat synnyttiiii vastuita, joita edelta kiisin ei kyetii arvioimaan. Modernin teknologian hyodyntiiminen toteutuu ilmeisesti parhaiten linjaluotsaustilanteissa. Integroitu navigointijiirjestelmzi lienee Suomen olosuhteissa kehitetty Suomen ja Ruotsin viilisessii autolauttaliikenteessii hyodynnettiivtiksi. Kun tiihiin samanlaisena toistuvaan matkustajalauttaliikenteeseen vielii yhdistetiitin linjaluotsausjiirjestelmii. ntiissii "ihanneolosuhteissa" teknologian hyodyntiiminen toiminee ehkti parhaimmalla mahdollisella tavalla (sama reitti, sama alus, sama miehistd jne.). Epailemiittii juuri ntiissii olosuhteissa on saavutettu turvallisuuden kannalta melko esimerkillinen tilanne. Tavanomainen rahtialuksen luotsaus kuitenkin vleenszi noikkeaa l6

17 liihes kaikilta osin em. linjaliikenteen olosuhteista. Ttimlin vuoksi luotsausorganisaation etukziteen esittiimien standardivaatimusten noudattaminen saattaa j ohtaa "oj asta allikkoon". Luontevam paa s uomal ai se ssa j iirj e stelmiisszi o I i painottaa luotsausorganisaation velvollisuutta kouluttaa ja ylliipitiiii luotsien riittavdii ammattitaitoa myos kehittyvrin merenkulkuteknologian osalta. Nykyisen lainsiiiidiinnon ollessa voimassa pidiin suorastaan mahdottomana" ettii yhtion "standardiluotsaukseksi" miiiiriteltiiisiin "Luotsauksen vaikuttavuus" tutkimuksessa kuvattu menettely myos itse luolsattksen osalta. MikAli Finnpilot Pilotage Oy:n johto tai sen toiminnasta vastaavat henkilot tukevat tai edist2iviit menettelyii, joka ei ole luotsauslain mukainen. ja tiillainen menettely on voinut olla vaikuttamassa merionnettomuuden syntymiseen. voidaan esittaa kysymys ollaanko organisaatiossa kaikilta osin tehtavien edellytamien vaatimusten tasalla ja onko yhtio ja siitti vastuussa olevat valmiita kantamaan tiistii johtuvat taloudelliset seuraamukset. jotka voivat syntyii merionnettomuuksien seurauksina. On enemmiin kuin todennzikoistii. ettii tutkimuksessa kuvatuissa olosuhteissa ja esitettyihin kasityksiin ja tulkintoihin vedoten erilaisia oikeudellisia vaatimuksia tullaan esittaimaiin myos luotsausyhtiotti kohtaan. Kiisitykseni on. ettii Finnpilot Pilotage Oy:n johdon, johtajien tai muun henkilokunnan puuttuessa yksittiiisen lttotsauksen sistiltoon tulisi noudattaa erityisen suurta varovaisuutta ja myos varmistua edeltii kzisin, millaiseksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa vastuut muodostuvat. Kiisitykseni myos on" ettii luotsauksen sisiiltocjn puuttuminen edellyttti2i lainmuutosta, jossa koko jiirjestelmiin perusteet muutettaisiin. TZimii edellytiiisi myos vastuujiirjestelmiin muuttamist ainakin luotsien osalta ja uutta pohdiskelua I uotsausorgani saatiorr vastuusta. Tyonantajan panoksen itse luotsaukseen tulisi ilmetzi siitzi, etta se tuottaa ja toimittaa mahdollisimman paljon itse luolsausla tukevaa aineistoa ja yaraa luotseille riittaviit mahdollisuudet mm. luotsauksen liitzinnziistoimien suorittamiseen (valmistelu, matkat ja kuljetus alukselle ja takaisin ja hallinnolliset lopputoimet). Teknologian kehitys merkitsee myos jatkuvaa koulutustarvetta. josta organisaation on vastattava. Vastuiden kannalta on myos tiirkeiiii havaita, ettii viilineiden ja materiaalin puute. mutta myos niiden liiallisuus. puhumattakaan vaatimuksista noudattaa tyonantajan ohjeistusta, voivat synnyttiiii yllattavia vastuita. TZirketiksi myos koetaan. ettii luotsin tulisi voida suorittaa tyons2ilman taloudellisia paineita ja vapaana tycinantajan tuloksentavoittelupyrkimyksistii. Tycinantajan johto- ja direktiovaltaan liittyvii taloudellinen paine voi esiintyii lukuisissa eri muodoissa. Keskitetty hallinto ja luotsien paikallinen tyo luonne ovat jossain miiiirin ristiriidassa kesken2iiin. Viime vuosien selviisti niikyvii piirre on ollut luotsauspalvelujen tuottajan organisaation hallinnon lisiiziminen samanaikaisesti kun luotsien lukumiiiirtiii on viihennetty. Luotsaus ei ole perusteiltaan kaupallista toimintaa, ei ainakaan siinii mielessii. ettii sillii olisi sellaista markkinaa. jota liikeyritys voisi siiiidellii ja itseniiisesti hyddyntiiii. Kysymyksessei on yhteiskunnan turvallisuuspalvelu" jossa korostuu yhteiskunnallisten etujen valvonta. Mitiiiin ristiriitaa ei ole siinii. ettii toiminnan tulee olla taloudellisesti jiirkeviisti hoidettua ja kustannukset, ainakin piiiisiitintciisesti, tulee kattaapalvelujen l7

18 kayttajilta perittavilla maksuilla. Allekirjoittaneen kiisityksen mukaan luotsauspalvelujen tuottamisen ja tarjoamisen ei tulisi olla toimintaa. jossa piiiimiiiirinzi on tavoitella taloudellisia voittoja. Luotsaus on n. kymmenen viimeisen vuoden aikana kehittynyt viranomaistoiminnasta yksityisoikeudellisen osakeyhtion tuottamiksi palveluiksi. Keskeinen osa so. luotsin suorillama luotsous on kuitenkin siiilynyt niiiden muutosten aikana perusteiltaan ja sisiilloltritin samanlaisena. Aikaisempaan tilanteeseen verrattuna luotsausjlirjestelmririn on kehittynlt kolmas elementti, voitontavoittelu. T2imiin ilmenee jiiriestelmiissii mm. hallinnon lisiiiintymisenri, johon jo edelki on viitattu. Taloudellisten niikokohtien painottamisesta kielii jrirjestelmiin hallintorakenne, aina yhtion hallitusta myoten. Hallitus on miehitetty lzihinnii muiden alojen kaupallishallinnollisen taustan omaavilla henkil6illzi. samanaikaisesti kun luotsien edustus on jiiiinyt marginaaliseksi. Hallinto-organisaatiossa mm. viiliportaan hallintoa on kasvatettu ja lisiitty huomattavasti siihen niihden. milla jzirjestelmiiii johdettiin valtion vastatessa luotsauksen jiirjestiimisestzi ja vaikka itse luotsausjiirjestelma ei tata edellytii. Yksityiskohtiin enemmiilti menemiittii voidaan todeta, ettii suuri hallinto-organisaatio-osuus tuo taloudellisia paineita juuri luotseille. koska jiirjestelmiin tr-rlot kert5rviit vain luotsin suorittamasta osuudesta, luotsauksesta. Seikka, joka liittyy taloudellisen tuloksen tavoitteluun, on pyrkimys kiiyttiid samaa luotsia Suomen sislivesillii ja rannikoitten eri osilla ts. eri luotsiasemilla. Tiimzi menettely voi olla ristiriidassa juuri luotsin paikallisen tuntemuksen vaatimuksen kanssa. Paikallistuntemus ja aktuelli tieto ovat luotsauk,ven perustekijoita. joka tiillaisessa tilanteissa voi vaarantua. Tutkimus olisikin niihtiivii" huolimatta siinzilmenevistii virheellistii ja viiiiristii tulkinnoista. pohdiskeluksi. olisiko ja jos. millzi tavoin suomalaiseen luotsausjiirjestelmiizin olisi tarvetta saada muutoksia. Kiisitykseni on. ettii ainakaan tutkimuksessa todettuun suuntaan ei ole aihetta kehitystii viedii. Koska suomalainen luotsausjzirjestelmii perustuu lailla siiiidettyyn jiirjestelmiirin, muutokset luotsauk,cessa tulisi joka tapauksessa tapahtua tiitii kautta. Pelktistiitin luotsausorganisaation, nykyisin Finnpilot Pilotage Oy:n, tekemtit "muutokset ja uudistukset". kuten jonkin sisiiltoinen "standardisointi" voivat aiheuttaa taitamattomasti hoidettuna "norsu lasikaaoissa" ilmion ja jolloin vahinkoa syntyy huomaamatta. Tutkimuksesta voi aiheutua vahinkoa myos siinii suhteessa. ettii koska suomalaisesta luotsausjiirjestelmiistii on olemassa vain viihiin varteenotettavaa kirjallista aineistoa" kirjoitus asiaa tarkemmin tuntemattomien kiisissii voi saada aikaan virheellisen mielikuvan voimassa olevasta lainsiiiidiinnostii ja jopa siita, ettti ohjailuvastuut luotsin asema ja velvollisuudet olisi tahdonvaltaisesti aluksen siltatydskentelyn aikana muutettavissa sellaiseksi miten kulloinkin padllikktl tai luotsi haluaa. Jos aikaisemmin ei ole tullut asiaa riittavasti painotettua, niin todettakoon vielii tiissti. ettzi luotsi suorittaa luotsauslain mukaiset velvollisuutensa rikosoikeudellisen virkavastuun alaisena. Ei ole luotsin tai piiiillikon vallassa muuttaa sita mita lailla on luotsin velvollisuudeksi siitidetty. Sen tien piiiissii on todenntikoisimmin rangaistus. luotsin ohjauskirjan menetys ja muut vastuut. IV Liihdeaineistosta Tiimiin kirjoituksen ensisijaisena liihdeaineistona Suomessa voimassa oleva ja ollut luotsauslainsiiiidiinto siihen liittwine esitoineen. Omakohtainen yli 30 vuoden aikana l8

19 karttunut kokemus luotsausten yhteydessii tapahtuneiden merionnettomuuksien selvittelyistii ja oikeudenkriynneistii ei liene haitaksi. Liitiin myos tlihtin kirjoitukseen kaksi luotsausviranomaisen (Merenkulkulaitos. Liikenteen turvallisuusvirasto) kannanottoa koskien luotsien tyoskentelyii aluksella luot,sauksen aikana ja aluksen siltatyoskentelyii alusta navigoitaessa. Vuodelta 1989 oleva ohjeistus kaipaisi piiivitystii. mutta kiiyttiiytymismallin keskeisiltii osilta se on edelleen ajankohtainen. Espoossa /Z*./,,,1-_->\ irr-rrit""pajoki VT; Espoo I Liitteet: l. Liikenteen Turvallisuusviraston Liikennepiiallikkd Valtteri Laineen kirje ja vastaus Finnpilot Pilotage Oy:lle koskien komentosiltalaitteiden kziyttoii luotsauksessa 2. Merenkulkutarkastustoimisto/Simo Aarnion muistio koskien komento s i I lan vahtij iirj e ste lyj 2i luotsin o I I e ssa aluksella. l9

20 ,./ Pijiveiys/Datum/Date II Dnro/Dnr/1nd.No. TRAFI/L4290/A3.04-0t.O2/ZOI1 Finnpilot Filotage OY ToimitusjohtaJa Matli Pajula PL Helsinkt Vrite/Referens/Ref Kirjeenne !{o me mtosi lta I a i ttei d en kfr yttdi 0 u otsa u $<sessa Tu!kintaPYYntd Finnpilot Pilotage Oy on pyytdnyt Liikenteen turvalf isuusviraston tulktntaa nykyisestii luotsauskdytannostd, jossa alusta luotsaava luotsi kdyttaa aluksen komentosiltalaitteita I uotsaustehtdvdnsii suorittamiseen' Li i ke nteen tu rval I isuusvi raston v a sta us Tdssd vastauksessa ei oteta kantaa m/t Crystal Pearlin tapaukseen (25.1,2009) tai muuhunkaan yksittdrsta Pau kseen. Luotsauslain tarkoitlrksena on alusliikenteen turvaliisuuden edistaminen seka alusliikenteesta ympiiristoile aiheutuvien haittojen ehkdiseminen. Laissa tarkoitetaart luotsauksellaluksen ohjailuun liittyviiii toimintaa, jossa iuotsi toimii aluksen piilillikti neuvonantajana seka vesialueen ja merenkulun asiantuntilana. Luotsi toimii. aiuksessa piiaillikon (jaltai vahtipddllikcin) neuvonantajana eika luotsi luotsatessaan korvaa ketii8n komentosiltavahtiin kuuiuvaa aluksen omaan henkilokuntaan kuuluvaa henkiloei. Luotsausta toimittaessaan luotsi saa ja hinen pit66 tukeutua kaikkiin tarpeellisiksi katsomiinsa navigoinnin apuvidlinersiin ja laitteisiin, jotka aluksella on kbytettsvtssa, Kansivahtiin kuuluvien laivan omaan henkilokuntaan kuufuvien on tarpeen mukaan avustettava ja opastettava luotsia aluksen navigointilaitteiden kaytoss;i eikd naiden laitteiden kayttiiminen saa heiiritii iuotsin varsinaista tehtavaa aluksen psallikdn (Ja/tai vahtipiialiikon) neuvonantajana' Luotsatessaan luotsin on kerrottava paallikolle (jaltai vahtipei;illikoile) niistti navigointilaitteilla tapahtuvista toimenpiteist?j, iotka hin tekee itsenaisesti, Valtteri Laine Liikennepiiiillikko L;ikenteen turvaliisuusvirasto o Trafiksdkerhetsverket c Finnish Transport Safety Agency PL/PB/P.O. Box 320, Helsinki, Finland, Y-tunnus/FO nummcr/ puh /Ifn[Tet +359 {0) , fax +358 (0) " www trafr.fr I Business ]D