EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2009) 103 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle {SEC(2009) 254} FI FI

2 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle 1. JOHDANTO Tieto- ja viestintätekniikan (TVT:n) tehokas käyttö, joka perustuu nopeisiin internetyhteyksiin (laajakaistayhteyksiin), lisää tunnetusti tuottavuutta ja innovointia koko Euroopassa, myös maaseutualueilla 1. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan edistää merkittävästi maaseudun yritystoimintaa ja talouskehitystä ja lisätä siten maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, parantaa elämänlaatua ja monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää. Hyvillä internet-yhteyksillä voidaan vapauttaa maaseutualueiden potentiaalia ja tehdä niistä houkuttelevampia asuinalueita. Tieto- ja viestintätekniikan ansiosta yritykset voivat toimia tuloksellisemmin ja tehokkaammin ja saada nopeasti käyttöönsä monenlaista tietoa. Tekniikka luo myös laajempia mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiselle, helpottaa elintärkeiden palvelujen tarjontaa ja parantaa elämänlaatua 2. Sähköisten palvelujen ja nopeiden, laadukkaiden internet-yhteyksien tarjonnassa ja käyttöönotossa on suuria eroja eri jäsenvaltioiden välillä, mutta erot ovat vielä suurempia kunkin jäsenvaltion maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä eri maaseutualueiden välillä. Valtaosa maaseudun asukkaista saa huonolaatuisempia palveluja kuin kaupunkialueiden asukkaat, mutta joutuu maksamaan niistä korkeamman hinnan. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa 3 painotetaan laajakaistaviestinnän merkitystä nykyajan talouksille ja pyritään varmistamaan, että laajakaistayhteydet ovat kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2010 mennessä. Laajakaistan levinneisyyserojen poistamiseksi komissio on ehdottanut 1,0 miljardin euron lisärahoitusta, joka antaisi maaseutualueille mahdollisuuden puuttua erityisesti sellaisiin ongelmiin, joita talous- ja rahoituskriisi on niille aiheuttanut 4. Neuvosto (maatalous ja kalastus) on pyytänyt komissiota selvittämään, miten nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan ja erityisesti nopeiden internet-yhteyksien käyttömahdollisuuksia voitaisiin parantaa maaseutualueilla 5. Tämä tiedonanto on vastaus neuvoston pyyntöön. Se tuo oman lisänsä poliittiseen keskusteluun, jota käydään siitä, miten maaseudun kehittäminen tukee Lissabonin strategian toteuttamista ja yhteisön TVT-politiikkaa. Tässä tiedonannossa ja liitteessä on käytetty tausta-asiakirjana maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston teettämää selvitystä Availability of access to computer networks in rural areas 6, joka valmistui joulukuussa KOM(2007) 803, Komissaari Mariann Fischer Boelin puhe SPEECH/07/311. KOM(2008) 800, KOM(2009) 36, Neuvoston päätelmät 7085/07, 19. maaliskuuta SAACNRA, 2007, FI 2 FI

3 2. POLIITTINEN TAUSTA Osaamiseen ja innovointiin perustuva yhteiskunta on yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Uudistetussa Lissabonin strategisessa tunnustetaan, että maaseudun kehittäminen vaikuttaa merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan yleistymiseen maaseudulla 7. Vuonna 2005 käynnistettiin i2010-strategia, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa ja hyödyntää EU:n politiikan välineitä ja kehittää niiden avulla tietoyhteiskuntaa vuoteen 2010 saakka. Myöhemmin annettiin osallistavaa tietoyhteiskuntaa (e-inclusion) koskeva Riian ministerijulistus 8, jossa jäsenvaltiot sopivat muun muassa seuraavista tavoitteista: syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien ja muiden ryhmien välinen ero Internetin käytössä on saatava puolta pienemmäksi vuoteen 2010 mennessä, ja vähintään 90 prosentilla EU:n kansalaisista ja yrityksistä on oltava mahdollisuus käyttää laajakaistainfrastruktuuria vuoteen 2010 mennessä. Tähän tarkoitukseen on käytettäviä sopivia välineitä, kuten rakennerahastoja, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahastoa), EU:n tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja EU:n kilpailupolitiikkaa, jotta laajakaistayhteydet saataisiin yhteisin voimin kaikkien eurooppalaisten saataville. Maaseudun kehittämispolitiikka on yhteisen maatalouspolitiikan toinen pilari. Sen painopisteitä ovat työpaikat, kasvu, maa- ja metsätalouden, elintarviketeollisuuden ja maaseutualueiden kilpailukyky ja kestävyys, inhimillisen pääoman kehittäminen, ympäristön tilan ylläpito ja parantaminen, elämänlaatu ja ilmastonmuutoksen torjunta. Maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen 9 mukaan yhteisön keskeisenä toimena on edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja leviämistä viljelijöiden keskuudessa, maa- ja metsätaloudessa, elintarviketeollisuudessa sekä yleisesti maaseutualueilla ja maaseutumatkailussa. Maaseudun kehittämispolitiikan uusi merkittävä tekijä eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto toimii foorumina, jolla voidaan määritellä tarpeita ja vaihtaa hyviä toimintatapoja. Sekä rakennerahastoista että maaseuturahastosta tuetaan investointeja tieto- ja viestintäteknisiin palveluihin, infrastruktuuriin, tuotteisiin ja osaamiseen, millä on merkittäviä heijastusvaikutuksia eri alueiden välillä ja niiden sisällä. Useimmilla täksi kaudeksi suunnitelluilla investoinneilla, joiden tavoitteena on kehittää tietoyhteiskuntaa maaseutualueilla ja muita heikommin kehittyneillä alueilla, tuetaan sähköisten palvelujen kehittämistä, joten tieto- ja viestintätekniseen infrastruktuuriin tehdään vähemmän investointeja 10. Euroopan sosiaalirahasto ja maaseuturahasto tarjoavat rahoitusta koulutukseen ja taitojen parantamiseen maaseudulla toimiville henkilöille ja yrityksille, minkä lisäksi maaseuturahasto tarjoaa erityisiä lisävaihtoehtoja viljelijöille ja metsänhoitajille sekä elintarviketeollisuudelle. Maaseutualueiden tutkimustoimintaa ja innovaatioiden siirtoa tuetaan EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta, erityisesti sen osioista Osaavat alueet ja Tutkimuspotentiaali, joissa tieto- ja viestintätekniikka on yksi keskeisistä aloista. Maaseudun kehittämistä koskevissa strategisissa suuntaviivoissa, jotka on laadittu ohjelmakaudeksi , tuetaan maaseudun kehittämisen, työllisyyden ja rakennepolitiikan yhteisvaikutuksia ja keskinäistä täydentävyyttä. Tieto- ja viestintätekniikan KOM(2005) 330, Maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista 20 päivänä helmikuuta 2006 tehty neuvoston päätös 2006/144/EY. Jäsenvaltiot ja alueet päättävät siitä, minkä EU-rahaston varoja käytetään mihinkin kohteeseen. FI 3 FI

4 osalta yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää tehokkaimmin sisällyttämällä maaseudun tietoyhteiskuntaa edistävät toimet laajempiin alueellisiin tai kansallisiin TVT-strategioihin, joita tuetaan sekä maaseuturahastosta että rakennerahastoista. Tällä strategisella lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että toimet sopivat yhteen alueellisten ja kansallisten TVT-politiikkojen kanssa ja täydentävät niitä. Tässä yhteydessä komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien olisi yhdessä kehitettävä EU:n laajakaistastrategia, jolla voitaisiin nopeuttaa laajakaistaverkkojen laajentamista ja parantamista, kuten Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa edellytetään. Internetin ja tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien parantamista maaseudulla voidaan pitää yhtä tärkeänä EU:n (mahdollisille) jäsenehdokkaille kuin EU:lle itselleen ottaen huomioon, että nämä maat ovat jo alkaneet valmistella EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa, johon ne saavat EU:n liittymistä edeltävää tukea. 3. KOHDEALAT JA NYKYTILANNE 3.1. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja painopistealat maaseudulla Vuonna 2006 antamassaan tiedonannossa Laajakaistaerojen umpeen kurominen 11 komissio mainitsee maaseutu- ja kaupunkialueiden välisten laajakaistaerojen tärkeimmät syyt, joita ovat muun muassa alhainen asukastiheys, syrjäisyys ja kilpailun puute. Muita sosioekonomisia tekijöitä, jotka vähentävät laajakaistan käyttöä, ovat alhainen tulo- ja koulutustaso, uusien tekniikoiden käyttömahdollisuuksien puute, heikkolaatuiset palvelut, maaseutuyrityksille ja maatiloille sopivien sovellusten puute, tiedonpuute ja väestön ikääntyminen 12. Kysynnän edistäminen: sisältöä, palveluja ja sovelluksia Laajakaistapohjaiset sovellukset tehostavat ajankäyttöä, lyhentävät etäisyyksiä ja tuovat palveluja henkilöiden ja yritysten ulottuville käyttäjän omassa paikallisyhteisössä. Pyrittäessä lisäämään julkisten verkkopalvelujen ja laajakaistan kysyntää ja käyttöä painopisteen tulee olla palvelujen ja tarkoituksenmukaisen sisällön kehittämisessä. Maaseutu- ja kaupunkialueiden väliset erot tieto- ja viestintätekniikan käytössä ovat merkki siitä, että kansallisten ja paikallisten viranomaisten ja laitosten on tarpeen investoida kysyntää lisääviin toimiin. Tietoteknisen osaamisen ja paikallisten sovellusten ohella on olennaisen tärkeää kehittää ja tarjota julkisia palveluja, jotka liittyvät esimerkiksi sähköiseen hallintoon, terveydenhuoltoon tai verkko-opiskeluun. Koska laajakaistan käyttö yrityksissä tehostaa merkittävästi niiden toimintaa, on aiheellista edistää laajakaistaisia, internetpohjaisia yrityspalveluja, kuten maataloudelle olennaisia palveluja. Yritysten parempi tavoitettavuus sujuvoittaa tietovirtoja, lisää markkinoiden avoimuutta, parantaa hinnanmuodostusta, helpottaa yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa ja alentaa kaupankäyntikustannuksia KOM(2006) 129, KOM(2006) 129, , ja SAACNRA, s. 64. FI 4 FI

5 Toistaiseksi julkisia palveluja käytetään EU:ssa vähemmän harvaan asutuilla kuin tiheään asutuilla alueilla 13. Esimerkiksi sähköisiä viranomaispalveluja käyttää 27 jäsenvaltion EU:ssa 22,5 prosenttia harvaan asutuilla alueilla ja 32,9 prosenttia tiheään asutuilla alueilla. Maaseutualueiden pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä käytetään internetiä hyvin vähän verrattuna suuriin yrityksiin, mikä ilmenee myös monista maaseudun kehittämisohjelmista (esimerkiksi Bulgariassa ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta Englannissa). Pk-yritykset kärsivät varsinkin uusia teknologioita osaavien työntekijöiden puutteesta 14. Vuonna 2008 noin puolet (41,7 prosenttia) 27 jäsenvaltion EU:n harvaan asuttujen alueiden asukkaista ei koskaan käyttänyt internetiä, kun taas tiheään asutuilla alueilla vastaava luku oli 27,4 prosenttia. Joissakin jäsenvaltioissa (kuten Bulgariassa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Maltalla, Portugalissa ja Romaniassa) noin puolet koko väestöstä ei ollut koskaan käyttänyt tietokonetta. DSL-yhteyksiä käyttävien kotitalouksien osuus on 27 jäsenvaltion EU:n harvaan asutuilla alueilla ainoastaan 30 prosenttia, kun taas kaupunkialueilla vastaava luku on 40 prosenttia 15. Vuosina DSL-yhteyksien käyttö lisääntyi kaupunkialueilla enemmän kuin maaseudulla, ja kansallisella tasolla niiden käyttö on maaseudulla yleensä 2 4 kertaa vähäisempää kuin kaupungeissa. 16 Laajakaistainfrastruktuuri Jäsenvaltioilla, alueilla ja paikallisviranomaisilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten maaseutualueiden ja maaseutuväestön sosioekonomiset tarpeet otetaan huomioon kansallisissa strategioissa sekä kansallisissa ja alueellisissa ohjelmissa. On tarpeen jatkaa ja tehostaa nykyisiä toimia, joiden tavoitteena on varustaa EU:n maaseutualueet nykyaikaisella tieto- ja viestintätekniikalla ja tuoda näille alueille muun muassa uutta langatonta ja satelliittipohjaista tekniikkaa. Komissio on ehdottanut tätä varten Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa 1,0 miljardin lisärahoitusta. Tällaisten aloitteiden julkisessa rahoituksessa on noudatettava EY:n perustamissopimuksen valtiontukisääntöjä. Joulukuussa 2007 laajakaistapeitto (DSL) oli keskimääräin 98 prosenttia kaupunkialueiden väestöstä, kun taas maaseutualueilla se oli vain 70 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n maaseutuväestöstä 17. Maaseutualueiden laajakaistapeitto on yhä vaatimaton Slovakiassa (39 prosenttia), Puolassa (43 prosenttia), Kreikassa (50 prosenttia) ja Latviassa (65 prosenttia) sekä Bulgariassa ja Romaniassa Toimijat menettävät mahdollisuuksia Maatilat Maaseutua kehitettäessä keskeisenä toimena on edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja leviämistä koko maatalouselintarvikealalla ja yleensäkin maatalousyrityksissä. Laajakaistayhteyksien puute heikentää merkittävästi viljelijöiden kilpailukykyä. Se rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan hoitaa tilojaan paremmin ja innovatiivisemmin, mukauttaa tuotantotavat talouskehitykseen, valvoa tuotannon määrää ja laatua ja saada tietoa markkinoista, suhdanteista, maataloustutkimuksesta ja -kehityksestä. Se rajoittaa viljelijöiden kaupallisia mahdollisuuksia, on esteenä neuvontapalvelujen käytölle, Ks. taajama-asteeseen perustuva Eurostatin määritelmä. KOM(2008) 394, Eurostat. Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. Ks. tarkemmin liitteestä. Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. Ks. tarkemmin liitteestä. FI 5 FI

6 rajoittaa viljelijöiden yhteyksiä paikallisiin ja kansallisiin viranomaisiin ja vaikeuttaa heidän osallistumistaan päätöksentekoprosessiin. Internet-yhteyksien ja sähköisten palvelujen puute voi myös heikentää viljelijöiden motivaatiota parantaa ammattitaitoaan, ja se vähentää myös heijastusvaikutuksia, joita syntyy myönteisten ammatillisten kokemusten vaihdosta. Pienet ja keskisuuret yritykset ja mikroyritykset Tieto- ja viestintätekniikka voi innoittaa muun muassa pieniä maatiloja ja muita yrityksiä, kuten elintarvikeyrityksiä, tekemään yhteistyötä, verkostoitumaan, kasvamaan ja parantamaan siten kilpailukykyään. Tekniikka voi myös vaikuttaa yrityksissä myönteisesti työsuorituksiin ja tuottavuuteen ja auttaa viljelijöitä täyttämään moninaiset tehtävänsä maaseudulla. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan saavuttaa mittakaavaetuja ja helpottaa sähköistä liiketoimintaa, kaupankäyntiä ja pankkipalveluja. Tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen elintarviketeollisuudessa ja infrastruktuurin luominen, jolla varmistetaan elintarvikejalostajien pääsy internetiin, voivat olla tällä alalla merkittäviä kasvutekijöitä, jotka tuovat uutta lisäarvoa ja edistävät viljelijöiden ja jalostajien välistä integroitumista. Nuoret Nuoret kuuluvat merkittävimpiin tekijöihin, jotka edistävät tieto- ja viestintätekniikan kehitystä maaseudulla. Internet-yhteyksien puute eristää nuoret maailman tapahtumista ja tietovirroista, rajoittaa heidän pääsyään työmarkkinoille ja vähentää heidän mahdollisuuksiaan kehittää osaamista, jonka avulla he voivat saada laadukasta ja hyväpalkkaista työtä. On olennaisen tärkeää luoda internet-yhteyksiä ja asianmukaisia sovelluksia erityisesti sellaisille nuorille jotka ovat siirtymässä koulusta työelämään, jotta heillä olisi kiinnostusta jäädä maaseudulle. Naiset Yhä useammat maaseudun naiset ryhtyvät yrittäjiksi ja osallistuvat sosioekonomiseen toimintaan. Nopeiden internet-yhteyksien tarjoaminen ja digitaalisen lukutaidon parantaminen ovat keinoja, joilla naisten pääsyä työmarkkinoille voidaan helpottaa entisestään. Vanhukset ja vähäosaiset Toimintaansa lopettelevilla viljelijöillä, maaseudun vanhuksilla ja vähäosaisilla on erityistarpeita, joista moniin voitaisiin vastata sopivan tieto- ja viestintätekniikan ja -sovellusten avulla. Tekniikan avulla nämä ryhmät voisivat helpommin käyttää julkisia palveluja, hyödyntää työtilaisuuksia ja hankkia laadukasta koulutusta Maaseudun TVT-hankkeiden mahdolliset vaikutukset 18 Tarjoamalla maaseutualueille palveluja, tuotteita ja parempaa infrastruktuuria voidaan saada aikaan monenlaisia vaikutuksia ja etuja. Ympäristönäkökohdat ja -rajoitukset on kuitenkin otettava huomioon. 18 Ks. SAACNRA (2007) -selvitys hyvistä toimintatavoista, s FI 6 FI

7 Esimerkiksi investoimalla online-varausjärjestelmiin ja verkkoportaaleihin viljelijät ja maaseutuyritykset voivat tarjota paikallisille ja ulkopuolisille yhteisöille paremmat edellytykset tiedonsaantiin ja vapaa-ajanmahdollisuuksien käyttöön, tiedottaa paikallisista luonnonarvoista ja sosiaalisista arvoista, lisätä matkailijoiden määrää, luoda kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia sekä vauhdittaa kotimaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. TVT-hankkeilla voi olla hyvin myönteisiä vaikutuksia, jos ne kohdennetaan paikallisten tuotteiden arvostuksen lisäämiseen, toimitusketjujen parantamiseen, täsmäviljelyyn, bioenergian kaltaisten hajautettujen, uusiutuvien energialähteiden kartoittamiseen ja edistämiseen, luonnonperinnön säilyttämiseen, yleisölle ja yrityksille suunnattuun tiedotukseen, aineiston tuottamiseen tietyille käyttäjille tai opetustarkoituksiin, voimavarojen kehittämiseen ynnä muuhun. Hankkeilla voi myös olla myönteisiä heijastusvaikutuksia, jotka johtavat bioenergian käytön lisääntymiseen, koulutusmahdollisuuksien paranemiseen, työllisyysneuvontaan, julkisten palvelujen tehokkaaseen tarjontaan, kestävään maanviljelyyn ja ennen kaikkea innovaatioiden siirtämiseen ja hyvien toimintatapojen edistämiseen. 4. MAASEUTUALUEIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKKAA EDISTÄVÄT TOIMET 4.1. Maaseuturahasto ja TVT Toimet Maaseudun kehittämisessä kiinnitetään kuluvalla ohjelmakaudella erityistä huomiota tieto- ja viestintätekniikkaan. Laajakaistaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan viitataan 65 kehittämisohjelman tilanneanalyysissä ja 37 kehittämisohjelman ennakkoarvioinnissa (ohjelmia on yhteensä 94) 19. Analyysit ovat vahvistaneet eri jäsenvaltioiden ja eri alueiden väliset merkittävät erot. Puolet ohjelma-alueista on sellaisia, joilla tilanteen katsotaan olevan tieto- ja viestintätekniikan osalta keskitasoa (yhteensä seitsemän jäsenvaltion laatimat 44 kehittämisohjelmaa), kun taas 16 ohjelmassa (13 jäsenvaltiota) sen katsotaan olevan heikko. Maaseuturahastosta tuetaan tieto- ja viestintätekniikka-alan yritysten, palvelujen, ammattitaidon ja laajakaistan kehittämistä eri tavoin 20. Suorissa toimissa, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaan maatalouselinkeinon ja maaseutuväestön peruspalveluna, kehitetään muun muassa sähköistä terveydenhuoltoa, terveysneuvontaa ja sairaanhoitoa, yritystukea, paikallisia julkisia palveluja, liikkuvia tai nuorille tarkoitettuja TVTosaamiskeskuksia, julkisia internet-pisteitä ja viestintäpisteitä sekä laajakaistainfrastruktuuria, langattomat tekniikat mukaan luettuna. Erityistoimien kohteina ovat muun muassa pienten koulujen tietotekniikkalaitteet, puhelimitse tilattavat kuljetuspalvelut, maaseudun asukkaiden turvallisuus, etätyö ja erityiset kyläverkkoaloitteet (yhteensä 16 jäsenvaltion 47 kehittämisohjelmaa) 21. Viljelijöiden muut tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät yritykset kuin maatalousyritykset mainitaan yhteensä 15 jäsenvaltion 21 kehittämisohjelmassa. Niissä on 19 Tähän sisältyvät myös maaseudun kehittämisen kuusi puiteohjelmaa ja verkosto-ohjelmaa, jotka on kuitenkin jätetty analyysin ulkopuolelle. Ks. tarkemmat tiedot liitteestä. 20 Laitteisto- ja ohjelmistoinvestoinnit ovat tukikelpoisia kaikissa ohjelmissa. 21 Monet jäsenvaltiot ovat jättäneet tiettyjen toimenpiteiden sisällön avoimeksi eivätkä ole määritelleet tarkemmin, mitkä ovat ensisijaisia toimia. Näitä toimenpiteitä ei ole otettu tässä yhteydessä huomioon. FI 7 FI

8 kyse muun muassa sähköisten palvelujen, verkkokaupan ja internet-yhteyksien kehittämisestä. Viljelijät voivat parantaa TVT-laitteitaan maatilojen uudenaikaistamistoimen yhteydessä. Verkkosivujen luominen markkinointia ja sähköisiä varauksia varten sekä matkailuun liittyvät verkkoportaalit ja tietokeskukset ovat tyypillisiä maaseutumatkailuun liittyviä TVT-toimia, joita on suunniteltu yhteensä 13 jäsenvaltion 34 kehittämisohjelmassa. TVT-pohjaisten palvelujen luominen, yhteistyöverkostot ja klustereiden muodostaminen, verkkokauppa ja sähköinen markkinointi ovat muuta kuin maataloutta harjoittavien mikroyritysten ja maaseutuyritysten tärkeimpiä tuen kohteita. Niitä käsitellään yhteensä 17 jäsenvaltion 28 kehittämisohjelmassa. Viljelijät, metsänhoitajat ja elintarvikejalostajat voivat saada merkittävää tukea ammattikoulutukseen, jossa kehitetään tieto- ja viestintäteknistä osaamista ja tietokonetaitoja (40 kehittämisohjelmaa), sekä verkko-opiskeluun (13 kehittämisohjelmaa), tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävään tiedotustoimintaan (11 kehittämisohjelmaa) ja aluekohtaisiin toimiin, kuten verkostoitumiseen, esittelyhankkeisiin ja etäopiskeluun. Ympäristöalan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä edustavat metsäpalojen kaukokartoitusja valvontajärjestelmät, viestintävälineet (esimerkiksi metsäpalojen torjunnassa) ja verkostoituminen (14 kehittämisohjelmaa). Maaseudun kehittämisessä tuetaan myös tietoteknisiä investointeja muun muassa seuraaviin kohteisiin: julkisten rakennusten verkot, koulutus ja tiedotus, jossa käsitellään Natura verkostoon liittyviä ympäristökysymyksiä ja vaihdetaan mielipiteitä internetin keskustelupalstoilla, tietokannat ja sähköiset luettelot, joilla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua, neuvontapalvelujen tarjonta, tuottajaryhmien tukeminen ja maaseutuväestön tietoteknisten taitojen parantaminen. Muita rahoituskohteita ovat maaseudun kehittämisverkostojen kansalliset ja alueelliset verkkoportaalit. Leader-toimiin voi kuulua monenlaisia maaseudun TVT-investointeja, esimerkiksi investoinnit innovatiivisiin viestintätekniikoihin, joita käytetään matkailualalla, eri tuotantoaloilla, valtioiden ja alueiden rajat ylittävässä yhteistyössä, jonka tavoitteena on suojella luonnon- ja kulttuurivaroja, sekä koulutuksessa ja internet-yhteyksissä. Budjetti Maaseudun kehittämiseen liittyvät TVT-toimet sisältyvät useisiin eri toimenpidekokonaisuuksiin, joissa toteutetaan myös muita toimia 22. Maaseuturahastosta käytetään yhteensä 2,7 miljardia euroa maaseutuväestön peruspalveluihin. Lisäksi käytetään 4,9 miljardia euroa maatilatoiminnan monipuolistamiseen, muuta kuin maatilatoimintaa harjoittavien mikroyritysten perustamiseen ja maaseutumatkailuun. Koulutus- ja tiedotustoimia (joissa panostetaan muun muassa tietoteknisiin taitoihin) rahoitetaan maaseuturahastosta yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. Tieto- ja viestintäteknisiä hankkeita voidaan rahoittaa myös Leader-ohjelmasta ja/tai muista maaseudun kehittämistoimenpiteistä. 22 Maaseudun kehittämisessä budjetti suunnitellaan toimintalinjojen ja toimenpidekokonaisuuksien mukaan eikä toimien mukaan. Sen vuoksi yksittäisiin toimiin liittyvistä investoinneista ei ole saatavilla tietoja. FI 8 FI

9 Maaseudun kehittämisohjelmissa huomattava osa tekniseen apuun tarkoitetuista varoista on osoitettu julkishallinnon laitteisto- ja ohjelmistoinvestointeihin, jotta viranomaiset voisivat tarjota verkkopalveluja ja -neuvontaa niitä tarvitseville. Toimien kohdentaminen, seuranta ja arviointi Maaseudun kehittämistä koskevat yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt kaudeksi sekä niihin sisältyvät indikaattorit (muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät indikaattorit) tarjoavat vankan perustan maaseutualueiden tilanteen seurannalle ja arvioinnille ja toimien kohdentamiselle. Esimerkiksi Itävalta aikoo varmistaa seuranta- ja arviointisääntöjen puitteissa, että henkilöä voi hyödyntää parempia palveluja internetin välityksellä, kun taas Tšekissä vastaava tavoite on henkilöä. Suomen tavoitteena on puolestaan, että langaton internet kattaa koko maan vuoteen 2013 mennessä, kun taas Liettuan tavoitteena on 99 prosentin peitto internet-yleisöpäätteen avulla Koheesiopolitiikan varat ja TVT Yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi on hyödynnettävä mahdollisimman paljon yhteisvaikutuksia, joita syntyy sellaisesta yhteisön, kansallisen ja/tai alueellisen tason rahoituksesta ja politiikasta, jolla vaikutetaan tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen maaseutualueilla. Koheesiopolitiikan varoista tuetaan myös nykyisellä ohjelmakaudella tieto- ja viestintätekniikan kehitystä muun muassa maaseutualueilla. Noin 15,3 miljardia euroa (4,4 prosenttia koko koheesiobudjetista) investoidaan suoraan tieto- ja viestintäteknisiin painopistealoihin, kuten julkisiin verkkopalveluihin ja laajakaistainfrastruktuuriin. Euroopan sosiaalirahastosta tehdään merkittäviä investointeja tietotekniseen osaamiseen sellaisilla strategisilla painopistealoilla kuin elinikäinen oppiminen, työvoiman sopeutuvuus ja työttömyyskoulutus. Näitä investointeja tehdään myös maaseutualueilla Tutkimus Tutkimustoiminnan avulla voidaan selvittää maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknisiä tarpeita ja löytää tehokkaita ja toimivia ratkaisuja todettuihin ongelmiin. Kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman hankkeiden tukemisen lisäksi maataloustutkimuksen pysyvän komitean alaisuuteen on perustettu kaksi eurooppalaiseen tutkimusalueeseen kuuluvaa verkostoa (ICT-AGRI ja RURAGRI), joiden toiminta keskittyy kansallisten tutkimusohjelmien koordinointiin. Tutkimusohjelmissa on kyse muun muassa maatalousalan ja maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknisistä sovelluksista Maaseutualueiden TVT-hankkeet ja niiden onnistumista tukevat tekijät 23 Euroopan maaseutualueilla toteutettavissa TVT-hankkeissa panostetaan i) laitteistoihin, jotka mahdollistavat internetin käytön, ii) sisältöön, joka käsittää myös käyttäjien internetistä etsimät ja käyttämät tiedot, sekä palvelut, jotka kannustavat käyttäjiä kytkeytymään verkkoon, ja iii) uusiin taitoihin, jotka helpottavat internetin käyttöä. Hankkeilla, joissa nämä kolme näkökohtaa yhdistyvät, on kaikkein suurimmat vaikutukset. 23 Ks. SAACNRA (2007) -selvitys hyvistä toimintatavoista, s FI 9 FI

10 Hyvän projektinhallinnan lisäksi taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat siihen, miten hyvin maaseutualueiden TVT-hankkeet onnistuvat, miten laajasti niihin osallistutaan paikallisyhteisöissä, miten laajasti niitä hyödynnetään ja miten kestäviä niiden tulokset ovat. Yhteisön taloudellinen tuki Infrastruktuurin luominen, koulutuksen järjestäminen ja palvelujen mukauttaminen aiheuttavat maaseutualueilla suurempia kustannuksia kuin kaupunkialueilla. Tähän on useita syitä, joita on käsitelty edellä. Monet kaupalliset toimijat keskittävät toimintansa tiheästi asutuille kaupunkialueille tai -seuduille, joilla ne voivat saada mahdollisimman paljon käyttäjiä palveluilleen ja mahdollisimman hyvän tuoton investoinneilleen. Uuden tekniikan omaksumiseen suhtaudutaan usein nihkeämmin maaseutualueilla kuin kaupunkialueilla, mikä hidastaa tekniikan käyttöönottoa maaseudulla. Julkisilla varoilla, kuten EU:n varoilla, voidaan poistaa tätä investointivajetta ja lisätä investointeja tieto- ja viestintätekniseen infrastruktuuriin, verkkopalveluihin ja muihin toimiin, joilla voidaan lisätä kysyntää maaseutualueilla, saaret ja vuoret mukaan luettuina. On olennaisen tärkeää vastata näiden alueiden tarpeisiin kansallisissa ja alueellisissa strategioissa ja ohjelmissa. Kansallisten ja alueviranomaisten myöntämä tuki Eri rahoitusvaihtoehtojen tarjoamisen lisäksi erilaisilla kansallisilla ja alueellisilla tukitoimilla on viime vuosina parannettu maaseutualueiden TVT-hankkeiden jatkuvuutta ja tuettu niiden menestymistä. Riippumatta siitä, onko tuki ollut oikeudellista tai rahoitustukea vai ovatko hallitukset ja paikallisviranomaiset itse käynnistäneet hankkeita, tukitoimet ovat hyödyttäneet maatalous-, elintarvike- ja muita maaseutuyrityksiä sekä maaseutuväestöä. Paikallisten toimijoiden osallistuminen ja yhteistyö Paikallisten (talouden) toimijoiden osallistumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia hankkeisiin, jos toimijat alkavat itse kiinnostua uuden tekniikan käyttöönotosta. Paikallisväestö on saatava osallistumaan hankkeisiin, jotta niistä saataisiin pysyviä tuloksia. Luomalla paikallisia tai eri yhteisöjen tai ryhmien laajakaistayhteyksien koontimalleja voidaan valmistaa tietä paikallisille laajakaistatoimille ja helpottaa (ja parantaa) laajakaistastrategioiden määrittelyä. On tarpeen kiinnittää enemmän huomiota yhteisöjen sisäiseen yhteistyöhön, kun on kyse laajakaistaresursseista ja -palveluista ja niiden tehokkaasta käytöstä. Tämän osoittavat myös Leader+ -ohjelman hyvät toimintatavat. Liiketoimintamahdollisuuksien ja -tarpeiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen Globalisaatio ja internet ovat kiristäneet kilpailua markkinoista ja asiakkaista. Pitääkseen liiketoimintaansa yllä maaseutuyrittäjien on reagoitava asianmukaisesti ja hyödynnettävä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia etuja. Selvittämällä, mitä mahdolliset käyttäjät haluavat ja missä muodossa, voidaan lisätä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä maaseutualueilla ja vastata asianmukaisesti näillä alueilla olevaan kysyntään. Tällä tavoin voidaan muun muassa vähentää maaseudun työttömyyttä, lisätä internetin käyttöä ja parantaa tiedonsaantia. Laajentamalla tietyn hankkeen omistajuutta, joka voi merkitä paikallisyhteisön osallistumista hankkeen hallintaan, voidaan varmistaa tulosten laajempi käyttöönotto, investointien suurempi tehokkuus ja toiminnan jatkuvuus alkurahoituksen päätyttyäkin. FI 10 FI

11 4.5. Hyvien TVT-toimintatapojen edistäminen maaseudulla Tiedonvaihto hyvistä toimintatavoista helpottaa innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen yleistymisen edistämistä ja niiden kehittämistä, tuo lisäarvoa strategioiden kehittämiseen, lisää tietämystä ja osoittaa, miten varojen oikeanlainen käyttö voi johtaa arvokkaisiin ja positiivisiin tuloksiin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ulkopuolisella teettämässä tutkimuksessa on luotu tietokanta, joka sisältää 67 maaseutualueiden hyvää tieto- ja viestintäteknistä toimintatapaa, joita levittämällä voidaan edistää innovatiivisia hankkeita ja tukea maaseutualueita koskevia strategioita. Tietokanta käsittää hankkeet, joita on rahoitettu yksityisillä ja/tai yhteisön varoilla pääasiallisesti vuosina Hankkeet on sisällytetty myös komission heinäkuussa 2008 käynnistämän eurooppalaisen laajakaistaportaalin 24 tietokantaan. Maaseudun kehittämiseen liittyvä hyvien toimintatapojen vaihto voidaan sisällyttää myös EU:n ja kansallisiin maaseudun kehittämisverkostoihin ja Interreg-ohjelmiin, ja sitä voidaan tukea Leader-ohjelman välityksellä. 5. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen maaseutualueilla edellyttää määrätietoista strategista lähestymistapaa. Se edellyttää myös, että yhteisön, kansallisen ja/tai alueellisen tason rahoitus ja politiikka saavat aikaan yhteisvaikutuksia ja täydentävät toisiaan. Kaikki tämä edistää maaseudun kehittämistä. Tässä tiedonannossa komissio esittää seuraavaa: Se vahvistaa laajakaistayhteydet kaikille -tavoitteen, siten kuin se on esitetty vuodeksi 2010 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa, ja muistuttaa siitä, että 30 prosentilla EU:n maaseutuväestöstä 25 ei ole toistaiseksi laajakaistan käyttömahdollisuutta. Se kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa esitettyä laajakaistainfrastruktuurin rahoitusta tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla maaseutualueiden talous- ja yhteiskuntaelämän edistämiseksi. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, maaseudun kehittämissuunnitelmat olisi vuonna 2009 mukautettava jäsenvaltioiden tarpeisiin neuvoston hyväksyttyä ensin komission ehdotuksen. Se suosittaa tieto- ja viestintätekniikan kysyntää ja tarjontaa edistävien toimien tehostamista. Niihin olisi kuuluttava toimia, joilla lisätään paikallisia ja runkoyhteyksiä kohtuuhintaiseen TVT-infastruktuuriin sekä maatalousyrityksille ja muille maaseutuyrityksille tärkeiden verkkopalvelujen ja sisällön käyttömahdollisuuksia ja kehittämistä. Kysyntää edistäviin toimiin olisi kuuluttava muun muassa henkilökohtaisten tietokoneiden hankinnan edistäminen, ammatillisen tieto- ja viestintätekniikkakoulutuksen ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvän koulutuksen tarjoaminen viljelijöille, elintarvikejalostajille, maatalousyrityksille ja muille maaseutuyrityksille sekä maaseutuväestön digitaalista lukutaitoa edistävät toimet. Näiden toimien yhteydessä olisi Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. FI 11 FI

12 myös toteutettava verkostointi-, vertailukehittämis-, seuranta- ja muita toimia (mahdollisesti nykyisten tieto- ja viestintätekniikan seurantakeskusten puitteissa), joilla voidaan tukea paikallisia ja alueellisia valmiuksia hallita, suunnitella ja toteuttaa TVThankkeita maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa. Se kannustaa jäsenvaltioita ja alueita käynnistämään teknisen avun varoja hyödyntäen tutkimuksia ja analyysejä, joissa raportoidaan TVT:n tilasta maaseutualueilla ja maataloudessa, arvioidaan olemassa olevia TVT-aloitteita ja seurataan TVTindikaattoreita. Se kehottaa jäsenvaltioita ja alueita ilmoittamaan maaseudun kehittämistä käsittelevissä vuosikertomuksissaan vuodesta 2010 alkaen, mitä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä aloitteita raportointivuoden aikana on toteutettu, ja mahdollisesti myös, miten ne on rahoitettu. Komissio on valmis laatimaan valmisteluasiakirjan, jossa tilannetta käsitellään jäsenvaltioiden antamien tietojen pohjalta. Se kehottaa jäsenvaltioita ja alueita kiinnittämään vuonna 2010 laadittavassa maaseudun kehittämisen väliarvioinnissa enemmän huomiota TVT-toimiin muun muassa maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden alalla sekä saavutettuihin tuloksiin; tämän pohjalta voidaan ehdottaa TVT-toimien tehostamista ja maaseudun kehittämissuunnitelmiin tehtäviä mukautuksia, jos se on tarpeellista. Se tähdentää, että hyvien tulosten saavuttaminen maaseutualueilla edellyttää, että yhteisön antama rahoitus kohdennetaan tarkoin ja että sillä täydennetään muuta rahoitusta, jotta saadaan aikaan yhteisvaikutuksia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että kansalliset ja alueviranomaiset, jotka hallinnoivat yhteisön antamia varoja (rakennerahastojen, koheesiorahaston ja maaseuturahaston varoja) tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Se pitää tärkeänä, että hyviä tieto- ja viestintäteknisiä toimintatapoja levitetään ja jaetaan maaseutualueilla eurooppalaisten ja kansallisten maaseudun kehittämisverkostojen välityksellä. EU:n maaseudun kehittämisverkoston olisi annettava hyödyllisiä ehdotuksia siitä, miten TVT-politiikat voidaan panna maaseutualueilla täytäntöön. Tätä varten järjestetään erityinen tapahtuma vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Se kannustaa maaseutualueiden TVT-hankkeiden vetäjiä ja toteuttajia hyödyntämään käytössä olevia eurooppalaisia TVT-verkkoportaaleja (www.broadband-europe.eu ja FI 12 FI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu ,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.12.2014 C(2014) 9906 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 12.12.2014, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (29.11) (OR. en) 15362/07 RECH 378 ATO 155 COMPET 388 REGIO 52 TELECOM 147

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (29.11) (OR. en) 15362/07 RECH 378 ATO 155 COMPET 388 REGIO 52 TELECOM 147 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (29.11) (OR. en) 15362/07 RECH 378 ATO 155 COMPET 388 REGIO 52 TELECOM 147 ILMOITUS Lähettäjä: Pääsihteeristö Ed. asiak. nro: 14690/1/07 REV 1 RECH

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Älykäs ja osallistava kasvu maaseutualueilla: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Sivu 1 16.5.2014

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO 9.6.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 169/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. marraskuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2182(INI) uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista (2013/2182(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2182(INI) uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista (2013/2182(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 11.12.2013 2013/2182(INI) MIETINTÖLUONNOS uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista (2013/2182(INI)) Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 2011/0273(COD) 1.7.2013 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 Mietintöluonnos (PE487.789v04-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Aluekehitysvaliokunta 2009 2008/2100(INI) 15.9.2008 MIETINTÖLUONNOS koheesiopolitiikan täydentävyydestä ja sen yhteensovittamisesta maaseudun kehitystoimien kanssa (2008/2100(INI))

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot