EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2009) 103 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle {SEC(2009) 254} FI FI

2 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle 1. JOHDANTO Tieto- ja viestintätekniikan (TVT:n) tehokas käyttö, joka perustuu nopeisiin internetyhteyksiin (laajakaistayhteyksiin), lisää tunnetusti tuottavuutta ja innovointia koko Euroopassa, myös maaseutualueilla 1. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan edistää merkittävästi maaseudun yritystoimintaa ja talouskehitystä ja lisätä siten maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, parantaa elämänlaatua ja monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää. Hyvillä internet-yhteyksillä voidaan vapauttaa maaseutualueiden potentiaalia ja tehdä niistä houkuttelevampia asuinalueita. Tieto- ja viestintätekniikan ansiosta yritykset voivat toimia tuloksellisemmin ja tehokkaammin ja saada nopeasti käyttöönsä monenlaista tietoa. Tekniikka luo myös laajempia mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiselle, helpottaa elintärkeiden palvelujen tarjontaa ja parantaa elämänlaatua 2. Sähköisten palvelujen ja nopeiden, laadukkaiden internet-yhteyksien tarjonnassa ja käyttöönotossa on suuria eroja eri jäsenvaltioiden välillä, mutta erot ovat vielä suurempia kunkin jäsenvaltion maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä eri maaseutualueiden välillä. Valtaosa maaseudun asukkaista saa huonolaatuisempia palveluja kuin kaupunkialueiden asukkaat, mutta joutuu maksamaan niistä korkeamman hinnan. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa 3 painotetaan laajakaistaviestinnän merkitystä nykyajan talouksille ja pyritään varmistamaan, että laajakaistayhteydet ovat kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2010 mennessä. Laajakaistan levinneisyyserojen poistamiseksi komissio on ehdottanut 1,0 miljardin euron lisärahoitusta, joka antaisi maaseutualueille mahdollisuuden puuttua erityisesti sellaisiin ongelmiin, joita talous- ja rahoituskriisi on niille aiheuttanut 4. Neuvosto (maatalous ja kalastus) on pyytänyt komissiota selvittämään, miten nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan ja erityisesti nopeiden internet-yhteyksien käyttömahdollisuuksia voitaisiin parantaa maaseutualueilla 5. Tämä tiedonanto on vastaus neuvoston pyyntöön. Se tuo oman lisänsä poliittiseen keskusteluun, jota käydään siitä, miten maaseudun kehittäminen tukee Lissabonin strategian toteuttamista ja yhteisön TVT-politiikkaa. Tässä tiedonannossa ja liitteessä on käytetty tausta-asiakirjana maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston teettämää selvitystä Availability of access to computer networks in rural areas 6, joka valmistui joulukuussa KOM(2007) 803, Komissaari Mariann Fischer Boelin puhe SPEECH/07/311. KOM(2008) 800, KOM(2009) 36, Neuvoston päätelmät 7085/07, 19. maaliskuuta SAACNRA, 2007, FI 2 FI

3 2. POLIITTINEN TAUSTA Osaamiseen ja innovointiin perustuva yhteiskunta on yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Uudistetussa Lissabonin strategisessa tunnustetaan, että maaseudun kehittäminen vaikuttaa merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan yleistymiseen maaseudulla 7. Vuonna 2005 käynnistettiin i2010-strategia, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa ja hyödyntää EU:n politiikan välineitä ja kehittää niiden avulla tietoyhteiskuntaa vuoteen 2010 saakka. Myöhemmin annettiin osallistavaa tietoyhteiskuntaa (e-inclusion) koskeva Riian ministerijulistus 8, jossa jäsenvaltiot sopivat muun muassa seuraavista tavoitteista: syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien ja muiden ryhmien välinen ero Internetin käytössä on saatava puolta pienemmäksi vuoteen 2010 mennessä, ja vähintään 90 prosentilla EU:n kansalaisista ja yrityksistä on oltava mahdollisuus käyttää laajakaistainfrastruktuuria vuoteen 2010 mennessä. Tähän tarkoitukseen on käytettäviä sopivia välineitä, kuten rakennerahastoja, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahastoa), EU:n tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja EU:n kilpailupolitiikkaa, jotta laajakaistayhteydet saataisiin yhteisin voimin kaikkien eurooppalaisten saataville. Maaseudun kehittämispolitiikka on yhteisen maatalouspolitiikan toinen pilari. Sen painopisteitä ovat työpaikat, kasvu, maa- ja metsätalouden, elintarviketeollisuuden ja maaseutualueiden kilpailukyky ja kestävyys, inhimillisen pääoman kehittäminen, ympäristön tilan ylläpito ja parantaminen, elämänlaatu ja ilmastonmuutoksen torjunta. Maaseudun kehittämistä koskevien yhteisön strategisten suuntaviivojen 9 mukaan yhteisön keskeisenä toimena on edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja leviämistä viljelijöiden keskuudessa, maa- ja metsätaloudessa, elintarviketeollisuudessa sekä yleisesti maaseutualueilla ja maaseutumatkailussa. Maaseudun kehittämispolitiikan uusi merkittävä tekijä eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto toimii foorumina, jolla voidaan määritellä tarpeita ja vaihtaa hyviä toimintatapoja. Sekä rakennerahastoista että maaseuturahastosta tuetaan investointeja tieto- ja viestintäteknisiin palveluihin, infrastruktuuriin, tuotteisiin ja osaamiseen, millä on merkittäviä heijastusvaikutuksia eri alueiden välillä ja niiden sisällä. Useimmilla täksi kaudeksi suunnitelluilla investoinneilla, joiden tavoitteena on kehittää tietoyhteiskuntaa maaseutualueilla ja muita heikommin kehittyneillä alueilla, tuetaan sähköisten palvelujen kehittämistä, joten tieto- ja viestintätekniseen infrastruktuuriin tehdään vähemmän investointeja 10. Euroopan sosiaalirahasto ja maaseuturahasto tarjoavat rahoitusta koulutukseen ja taitojen parantamiseen maaseudulla toimiville henkilöille ja yrityksille, minkä lisäksi maaseuturahasto tarjoaa erityisiä lisävaihtoehtoja viljelijöille ja metsänhoitajille sekä elintarviketeollisuudelle. Maaseutualueiden tutkimustoimintaa ja innovaatioiden siirtoa tuetaan EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta, erityisesti sen osioista Osaavat alueet ja Tutkimuspotentiaali, joissa tieto- ja viestintätekniikka on yksi keskeisistä aloista. Maaseudun kehittämistä koskevissa strategisissa suuntaviivoissa, jotka on laadittu ohjelmakaudeksi , tuetaan maaseudun kehittämisen, työllisyyden ja rakennepolitiikan yhteisvaikutuksia ja keskinäistä täydentävyyttä. Tieto- ja viestintätekniikan KOM(2005) 330, Maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista 20 päivänä helmikuuta 2006 tehty neuvoston päätös 2006/144/EY. Jäsenvaltiot ja alueet päättävät siitä, minkä EU-rahaston varoja käytetään mihinkin kohteeseen. FI 3 FI

4 osalta yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää tehokkaimmin sisällyttämällä maaseudun tietoyhteiskuntaa edistävät toimet laajempiin alueellisiin tai kansallisiin TVT-strategioihin, joita tuetaan sekä maaseuturahastosta että rakennerahastoista. Tällä strategisella lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että toimet sopivat yhteen alueellisten ja kansallisten TVT-politiikkojen kanssa ja täydentävät niitä. Tässä yhteydessä komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien olisi yhdessä kehitettävä EU:n laajakaistastrategia, jolla voitaisiin nopeuttaa laajakaistaverkkojen laajentamista ja parantamista, kuten Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa edellytetään. Internetin ja tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien parantamista maaseudulla voidaan pitää yhtä tärkeänä EU:n (mahdollisille) jäsenehdokkaille kuin EU:lle itselleen ottaen huomioon, että nämä maat ovat jo alkaneet valmistella EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa, johon ne saavat EU:n liittymistä edeltävää tukea. 3. KOHDEALAT JA NYKYTILANNE 3.1. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja painopistealat maaseudulla Vuonna 2006 antamassaan tiedonannossa Laajakaistaerojen umpeen kurominen 11 komissio mainitsee maaseutu- ja kaupunkialueiden välisten laajakaistaerojen tärkeimmät syyt, joita ovat muun muassa alhainen asukastiheys, syrjäisyys ja kilpailun puute. Muita sosioekonomisia tekijöitä, jotka vähentävät laajakaistan käyttöä, ovat alhainen tulo- ja koulutustaso, uusien tekniikoiden käyttömahdollisuuksien puute, heikkolaatuiset palvelut, maaseutuyrityksille ja maatiloille sopivien sovellusten puute, tiedonpuute ja väestön ikääntyminen 12. Kysynnän edistäminen: sisältöä, palveluja ja sovelluksia Laajakaistapohjaiset sovellukset tehostavat ajankäyttöä, lyhentävät etäisyyksiä ja tuovat palveluja henkilöiden ja yritysten ulottuville käyttäjän omassa paikallisyhteisössä. Pyrittäessä lisäämään julkisten verkkopalvelujen ja laajakaistan kysyntää ja käyttöä painopisteen tulee olla palvelujen ja tarkoituksenmukaisen sisällön kehittämisessä. Maaseutu- ja kaupunkialueiden väliset erot tieto- ja viestintätekniikan käytössä ovat merkki siitä, että kansallisten ja paikallisten viranomaisten ja laitosten on tarpeen investoida kysyntää lisääviin toimiin. Tietoteknisen osaamisen ja paikallisten sovellusten ohella on olennaisen tärkeää kehittää ja tarjota julkisia palveluja, jotka liittyvät esimerkiksi sähköiseen hallintoon, terveydenhuoltoon tai verkko-opiskeluun. Koska laajakaistan käyttö yrityksissä tehostaa merkittävästi niiden toimintaa, on aiheellista edistää laajakaistaisia, internetpohjaisia yrityspalveluja, kuten maataloudelle olennaisia palveluja. Yritysten parempi tavoitettavuus sujuvoittaa tietovirtoja, lisää markkinoiden avoimuutta, parantaa hinnanmuodostusta, helpottaa yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa ja alentaa kaupankäyntikustannuksia KOM(2006) 129, KOM(2006) 129, , ja SAACNRA, s. 64. FI 4 FI

5 Toistaiseksi julkisia palveluja käytetään EU:ssa vähemmän harvaan asutuilla kuin tiheään asutuilla alueilla 13. Esimerkiksi sähköisiä viranomaispalveluja käyttää 27 jäsenvaltion EU:ssa 22,5 prosenttia harvaan asutuilla alueilla ja 32,9 prosenttia tiheään asutuilla alueilla. Maaseutualueiden pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä käytetään internetiä hyvin vähän verrattuna suuriin yrityksiin, mikä ilmenee myös monista maaseudun kehittämisohjelmista (esimerkiksi Bulgariassa ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta Englannissa). Pk-yritykset kärsivät varsinkin uusia teknologioita osaavien työntekijöiden puutteesta 14. Vuonna 2008 noin puolet (41,7 prosenttia) 27 jäsenvaltion EU:n harvaan asuttujen alueiden asukkaista ei koskaan käyttänyt internetiä, kun taas tiheään asutuilla alueilla vastaava luku oli 27,4 prosenttia. Joissakin jäsenvaltioissa (kuten Bulgariassa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Maltalla, Portugalissa ja Romaniassa) noin puolet koko väestöstä ei ollut koskaan käyttänyt tietokonetta. DSL-yhteyksiä käyttävien kotitalouksien osuus on 27 jäsenvaltion EU:n harvaan asutuilla alueilla ainoastaan 30 prosenttia, kun taas kaupunkialueilla vastaava luku on 40 prosenttia 15. Vuosina DSL-yhteyksien käyttö lisääntyi kaupunkialueilla enemmän kuin maaseudulla, ja kansallisella tasolla niiden käyttö on maaseudulla yleensä 2 4 kertaa vähäisempää kuin kaupungeissa. 16 Laajakaistainfrastruktuuri Jäsenvaltioilla, alueilla ja paikallisviranomaisilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten maaseutualueiden ja maaseutuväestön sosioekonomiset tarpeet otetaan huomioon kansallisissa strategioissa sekä kansallisissa ja alueellisissa ohjelmissa. On tarpeen jatkaa ja tehostaa nykyisiä toimia, joiden tavoitteena on varustaa EU:n maaseutualueet nykyaikaisella tieto- ja viestintätekniikalla ja tuoda näille alueille muun muassa uutta langatonta ja satelliittipohjaista tekniikkaa. Komissio on ehdottanut tätä varten Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa 1,0 miljardin lisärahoitusta. Tällaisten aloitteiden julkisessa rahoituksessa on noudatettava EY:n perustamissopimuksen valtiontukisääntöjä. Joulukuussa 2007 laajakaistapeitto (DSL) oli keskimääräin 98 prosenttia kaupunkialueiden väestöstä, kun taas maaseutualueilla se oli vain 70 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n maaseutuväestöstä 17. Maaseutualueiden laajakaistapeitto on yhä vaatimaton Slovakiassa (39 prosenttia), Puolassa (43 prosenttia), Kreikassa (50 prosenttia) ja Latviassa (65 prosenttia) sekä Bulgariassa ja Romaniassa Toimijat menettävät mahdollisuuksia Maatilat Maaseutua kehitettäessä keskeisenä toimena on edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja leviämistä koko maatalouselintarvikealalla ja yleensäkin maatalousyrityksissä. Laajakaistayhteyksien puute heikentää merkittävästi viljelijöiden kilpailukykyä. Se rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan hoitaa tilojaan paremmin ja innovatiivisemmin, mukauttaa tuotantotavat talouskehitykseen, valvoa tuotannon määrää ja laatua ja saada tietoa markkinoista, suhdanteista, maataloustutkimuksesta ja -kehityksestä. Se rajoittaa viljelijöiden kaupallisia mahdollisuuksia, on esteenä neuvontapalvelujen käytölle, Ks. taajama-asteeseen perustuva Eurostatin määritelmä. KOM(2008) 394, Eurostat. Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. Ks. tarkemmin liitteestä. Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. Ks. tarkemmin liitteestä. FI 5 FI

6 rajoittaa viljelijöiden yhteyksiä paikallisiin ja kansallisiin viranomaisiin ja vaikeuttaa heidän osallistumistaan päätöksentekoprosessiin. Internet-yhteyksien ja sähköisten palvelujen puute voi myös heikentää viljelijöiden motivaatiota parantaa ammattitaitoaan, ja se vähentää myös heijastusvaikutuksia, joita syntyy myönteisten ammatillisten kokemusten vaihdosta. Pienet ja keskisuuret yritykset ja mikroyritykset Tieto- ja viestintätekniikka voi innoittaa muun muassa pieniä maatiloja ja muita yrityksiä, kuten elintarvikeyrityksiä, tekemään yhteistyötä, verkostoitumaan, kasvamaan ja parantamaan siten kilpailukykyään. Tekniikka voi myös vaikuttaa yrityksissä myönteisesti työsuorituksiin ja tuottavuuteen ja auttaa viljelijöitä täyttämään moninaiset tehtävänsä maaseudulla. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan saavuttaa mittakaavaetuja ja helpottaa sähköistä liiketoimintaa, kaupankäyntiä ja pankkipalveluja. Tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen elintarviketeollisuudessa ja infrastruktuurin luominen, jolla varmistetaan elintarvikejalostajien pääsy internetiin, voivat olla tällä alalla merkittäviä kasvutekijöitä, jotka tuovat uutta lisäarvoa ja edistävät viljelijöiden ja jalostajien välistä integroitumista. Nuoret Nuoret kuuluvat merkittävimpiin tekijöihin, jotka edistävät tieto- ja viestintätekniikan kehitystä maaseudulla. Internet-yhteyksien puute eristää nuoret maailman tapahtumista ja tietovirroista, rajoittaa heidän pääsyään työmarkkinoille ja vähentää heidän mahdollisuuksiaan kehittää osaamista, jonka avulla he voivat saada laadukasta ja hyväpalkkaista työtä. On olennaisen tärkeää luoda internet-yhteyksiä ja asianmukaisia sovelluksia erityisesti sellaisille nuorille jotka ovat siirtymässä koulusta työelämään, jotta heillä olisi kiinnostusta jäädä maaseudulle. Naiset Yhä useammat maaseudun naiset ryhtyvät yrittäjiksi ja osallistuvat sosioekonomiseen toimintaan. Nopeiden internet-yhteyksien tarjoaminen ja digitaalisen lukutaidon parantaminen ovat keinoja, joilla naisten pääsyä työmarkkinoille voidaan helpottaa entisestään. Vanhukset ja vähäosaiset Toimintaansa lopettelevilla viljelijöillä, maaseudun vanhuksilla ja vähäosaisilla on erityistarpeita, joista moniin voitaisiin vastata sopivan tieto- ja viestintätekniikan ja -sovellusten avulla. Tekniikan avulla nämä ryhmät voisivat helpommin käyttää julkisia palveluja, hyödyntää työtilaisuuksia ja hankkia laadukasta koulutusta Maaseudun TVT-hankkeiden mahdolliset vaikutukset 18 Tarjoamalla maaseutualueille palveluja, tuotteita ja parempaa infrastruktuuria voidaan saada aikaan monenlaisia vaikutuksia ja etuja. Ympäristönäkökohdat ja -rajoitukset on kuitenkin otettava huomioon. 18 Ks. SAACNRA (2007) -selvitys hyvistä toimintatavoista, s FI 6 FI

7 Esimerkiksi investoimalla online-varausjärjestelmiin ja verkkoportaaleihin viljelijät ja maaseutuyritykset voivat tarjota paikallisille ja ulkopuolisille yhteisöille paremmat edellytykset tiedonsaantiin ja vapaa-ajanmahdollisuuksien käyttöön, tiedottaa paikallisista luonnonarvoista ja sosiaalisista arvoista, lisätä matkailijoiden määrää, luoda kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia sekä vauhdittaa kotimaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. TVT-hankkeilla voi olla hyvin myönteisiä vaikutuksia, jos ne kohdennetaan paikallisten tuotteiden arvostuksen lisäämiseen, toimitusketjujen parantamiseen, täsmäviljelyyn, bioenergian kaltaisten hajautettujen, uusiutuvien energialähteiden kartoittamiseen ja edistämiseen, luonnonperinnön säilyttämiseen, yleisölle ja yrityksille suunnattuun tiedotukseen, aineiston tuottamiseen tietyille käyttäjille tai opetustarkoituksiin, voimavarojen kehittämiseen ynnä muuhun. Hankkeilla voi myös olla myönteisiä heijastusvaikutuksia, jotka johtavat bioenergian käytön lisääntymiseen, koulutusmahdollisuuksien paranemiseen, työllisyysneuvontaan, julkisten palvelujen tehokkaaseen tarjontaan, kestävään maanviljelyyn ja ennen kaikkea innovaatioiden siirtämiseen ja hyvien toimintatapojen edistämiseen. 4. MAASEUTUALUEIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKKAA EDISTÄVÄT TOIMET 4.1. Maaseuturahasto ja TVT Toimet Maaseudun kehittämisessä kiinnitetään kuluvalla ohjelmakaudella erityistä huomiota tieto- ja viestintätekniikkaan. Laajakaistaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan viitataan 65 kehittämisohjelman tilanneanalyysissä ja 37 kehittämisohjelman ennakkoarvioinnissa (ohjelmia on yhteensä 94) 19. Analyysit ovat vahvistaneet eri jäsenvaltioiden ja eri alueiden väliset merkittävät erot. Puolet ohjelma-alueista on sellaisia, joilla tilanteen katsotaan olevan tieto- ja viestintätekniikan osalta keskitasoa (yhteensä seitsemän jäsenvaltion laatimat 44 kehittämisohjelmaa), kun taas 16 ohjelmassa (13 jäsenvaltiota) sen katsotaan olevan heikko. Maaseuturahastosta tuetaan tieto- ja viestintätekniikka-alan yritysten, palvelujen, ammattitaidon ja laajakaistan kehittämistä eri tavoin 20. Suorissa toimissa, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaan maatalouselinkeinon ja maaseutuväestön peruspalveluna, kehitetään muun muassa sähköistä terveydenhuoltoa, terveysneuvontaa ja sairaanhoitoa, yritystukea, paikallisia julkisia palveluja, liikkuvia tai nuorille tarkoitettuja TVTosaamiskeskuksia, julkisia internet-pisteitä ja viestintäpisteitä sekä laajakaistainfrastruktuuria, langattomat tekniikat mukaan luettuna. Erityistoimien kohteina ovat muun muassa pienten koulujen tietotekniikkalaitteet, puhelimitse tilattavat kuljetuspalvelut, maaseudun asukkaiden turvallisuus, etätyö ja erityiset kyläverkkoaloitteet (yhteensä 16 jäsenvaltion 47 kehittämisohjelmaa) 21. Viljelijöiden muut tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät yritykset kuin maatalousyritykset mainitaan yhteensä 15 jäsenvaltion 21 kehittämisohjelmassa. Niissä on 19 Tähän sisältyvät myös maaseudun kehittämisen kuusi puiteohjelmaa ja verkosto-ohjelmaa, jotka on kuitenkin jätetty analyysin ulkopuolelle. Ks. tarkemmat tiedot liitteestä. 20 Laitteisto- ja ohjelmistoinvestoinnit ovat tukikelpoisia kaikissa ohjelmissa. 21 Monet jäsenvaltiot ovat jättäneet tiettyjen toimenpiteiden sisällön avoimeksi eivätkä ole määritelleet tarkemmin, mitkä ovat ensisijaisia toimia. Näitä toimenpiteitä ei ole otettu tässä yhteydessä huomioon. FI 7 FI

8 kyse muun muassa sähköisten palvelujen, verkkokaupan ja internet-yhteyksien kehittämisestä. Viljelijät voivat parantaa TVT-laitteitaan maatilojen uudenaikaistamistoimen yhteydessä. Verkkosivujen luominen markkinointia ja sähköisiä varauksia varten sekä matkailuun liittyvät verkkoportaalit ja tietokeskukset ovat tyypillisiä maaseutumatkailuun liittyviä TVT-toimia, joita on suunniteltu yhteensä 13 jäsenvaltion 34 kehittämisohjelmassa. TVT-pohjaisten palvelujen luominen, yhteistyöverkostot ja klustereiden muodostaminen, verkkokauppa ja sähköinen markkinointi ovat muuta kuin maataloutta harjoittavien mikroyritysten ja maaseutuyritysten tärkeimpiä tuen kohteita. Niitä käsitellään yhteensä 17 jäsenvaltion 28 kehittämisohjelmassa. Viljelijät, metsänhoitajat ja elintarvikejalostajat voivat saada merkittävää tukea ammattikoulutukseen, jossa kehitetään tieto- ja viestintäteknistä osaamista ja tietokonetaitoja (40 kehittämisohjelmaa), sekä verkko-opiskeluun (13 kehittämisohjelmaa), tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävään tiedotustoimintaan (11 kehittämisohjelmaa) ja aluekohtaisiin toimiin, kuten verkostoitumiseen, esittelyhankkeisiin ja etäopiskeluun. Ympäristöalan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä edustavat metsäpalojen kaukokartoitusja valvontajärjestelmät, viestintävälineet (esimerkiksi metsäpalojen torjunnassa) ja verkostoituminen (14 kehittämisohjelmaa). Maaseudun kehittämisessä tuetaan myös tietoteknisiä investointeja muun muassa seuraaviin kohteisiin: julkisten rakennusten verkot, koulutus ja tiedotus, jossa käsitellään Natura verkostoon liittyviä ympäristökysymyksiä ja vaihdetaan mielipiteitä internetin keskustelupalstoilla, tietokannat ja sähköiset luettelot, joilla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua, neuvontapalvelujen tarjonta, tuottajaryhmien tukeminen ja maaseutuväestön tietoteknisten taitojen parantaminen. Muita rahoituskohteita ovat maaseudun kehittämisverkostojen kansalliset ja alueelliset verkkoportaalit. Leader-toimiin voi kuulua monenlaisia maaseudun TVT-investointeja, esimerkiksi investoinnit innovatiivisiin viestintätekniikoihin, joita käytetään matkailualalla, eri tuotantoaloilla, valtioiden ja alueiden rajat ylittävässä yhteistyössä, jonka tavoitteena on suojella luonnon- ja kulttuurivaroja, sekä koulutuksessa ja internet-yhteyksissä. Budjetti Maaseudun kehittämiseen liittyvät TVT-toimet sisältyvät useisiin eri toimenpidekokonaisuuksiin, joissa toteutetaan myös muita toimia 22. Maaseuturahastosta käytetään yhteensä 2,7 miljardia euroa maaseutuväestön peruspalveluihin. Lisäksi käytetään 4,9 miljardia euroa maatilatoiminnan monipuolistamiseen, muuta kuin maatilatoimintaa harjoittavien mikroyritysten perustamiseen ja maaseutumatkailuun. Koulutus- ja tiedotustoimia (joissa panostetaan muun muassa tietoteknisiin taitoihin) rahoitetaan maaseuturahastosta yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. Tieto- ja viestintäteknisiä hankkeita voidaan rahoittaa myös Leader-ohjelmasta ja/tai muista maaseudun kehittämistoimenpiteistä. 22 Maaseudun kehittämisessä budjetti suunnitellaan toimintalinjojen ja toimenpidekokonaisuuksien mukaan eikä toimien mukaan. Sen vuoksi yksittäisiin toimiin liittyvistä investoinneista ei ole saatavilla tietoja. FI 8 FI

9 Maaseudun kehittämisohjelmissa huomattava osa tekniseen apuun tarkoitetuista varoista on osoitettu julkishallinnon laitteisto- ja ohjelmistoinvestointeihin, jotta viranomaiset voisivat tarjota verkkopalveluja ja -neuvontaa niitä tarvitseville. Toimien kohdentaminen, seuranta ja arviointi Maaseudun kehittämistä koskevat yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt kaudeksi sekä niihin sisältyvät indikaattorit (muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät indikaattorit) tarjoavat vankan perustan maaseutualueiden tilanteen seurannalle ja arvioinnille ja toimien kohdentamiselle. Esimerkiksi Itävalta aikoo varmistaa seuranta- ja arviointisääntöjen puitteissa, että henkilöä voi hyödyntää parempia palveluja internetin välityksellä, kun taas Tšekissä vastaava tavoite on henkilöä. Suomen tavoitteena on puolestaan, että langaton internet kattaa koko maan vuoteen 2013 mennessä, kun taas Liettuan tavoitteena on 99 prosentin peitto internet-yleisöpäätteen avulla Koheesiopolitiikan varat ja TVT Yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi on hyödynnettävä mahdollisimman paljon yhteisvaikutuksia, joita syntyy sellaisesta yhteisön, kansallisen ja/tai alueellisen tason rahoituksesta ja politiikasta, jolla vaikutetaan tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen maaseutualueilla. Koheesiopolitiikan varoista tuetaan myös nykyisellä ohjelmakaudella tieto- ja viestintätekniikan kehitystä muun muassa maaseutualueilla. Noin 15,3 miljardia euroa (4,4 prosenttia koko koheesiobudjetista) investoidaan suoraan tieto- ja viestintäteknisiin painopistealoihin, kuten julkisiin verkkopalveluihin ja laajakaistainfrastruktuuriin. Euroopan sosiaalirahastosta tehdään merkittäviä investointeja tietotekniseen osaamiseen sellaisilla strategisilla painopistealoilla kuin elinikäinen oppiminen, työvoiman sopeutuvuus ja työttömyyskoulutus. Näitä investointeja tehdään myös maaseutualueilla Tutkimus Tutkimustoiminnan avulla voidaan selvittää maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknisiä tarpeita ja löytää tehokkaita ja toimivia ratkaisuja todettuihin ongelmiin. Kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman hankkeiden tukemisen lisäksi maataloustutkimuksen pysyvän komitean alaisuuteen on perustettu kaksi eurooppalaiseen tutkimusalueeseen kuuluvaa verkostoa (ICT-AGRI ja RURAGRI), joiden toiminta keskittyy kansallisten tutkimusohjelmien koordinointiin. Tutkimusohjelmissa on kyse muun muassa maatalousalan ja maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknisistä sovelluksista Maaseutualueiden TVT-hankkeet ja niiden onnistumista tukevat tekijät 23 Euroopan maaseutualueilla toteutettavissa TVT-hankkeissa panostetaan i) laitteistoihin, jotka mahdollistavat internetin käytön, ii) sisältöön, joka käsittää myös käyttäjien internetistä etsimät ja käyttämät tiedot, sekä palvelut, jotka kannustavat käyttäjiä kytkeytymään verkkoon, ja iii) uusiin taitoihin, jotka helpottavat internetin käyttöä. Hankkeilla, joissa nämä kolme näkökohtaa yhdistyvät, on kaikkein suurimmat vaikutukset. 23 Ks. SAACNRA (2007) -selvitys hyvistä toimintatavoista, s FI 9 FI

10 Hyvän projektinhallinnan lisäksi taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat siihen, miten hyvin maaseutualueiden TVT-hankkeet onnistuvat, miten laajasti niihin osallistutaan paikallisyhteisöissä, miten laajasti niitä hyödynnetään ja miten kestäviä niiden tulokset ovat. Yhteisön taloudellinen tuki Infrastruktuurin luominen, koulutuksen järjestäminen ja palvelujen mukauttaminen aiheuttavat maaseutualueilla suurempia kustannuksia kuin kaupunkialueilla. Tähän on useita syitä, joita on käsitelty edellä. Monet kaupalliset toimijat keskittävät toimintansa tiheästi asutuille kaupunkialueille tai -seuduille, joilla ne voivat saada mahdollisimman paljon käyttäjiä palveluilleen ja mahdollisimman hyvän tuoton investoinneilleen. Uuden tekniikan omaksumiseen suhtaudutaan usein nihkeämmin maaseutualueilla kuin kaupunkialueilla, mikä hidastaa tekniikan käyttöönottoa maaseudulla. Julkisilla varoilla, kuten EU:n varoilla, voidaan poistaa tätä investointivajetta ja lisätä investointeja tieto- ja viestintätekniseen infrastruktuuriin, verkkopalveluihin ja muihin toimiin, joilla voidaan lisätä kysyntää maaseutualueilla, saaret ja vuoret mukaan luettuina. On olennaisen tärkeää vastata näiden alueiden tarpeisiin kansallisissa ja alueellisissa strategioissa ja ohjelmissa. Kansallisten ja alueviranomaisten myöntämä tuki Eri rahoitusvaihtoehtojen tarjoamisen lisäksi erilaisilla kansallisilla ja alueellisilla tukitoimilla on viime vuosina parannettu maaseutualueiden TVT-hankkeiden jatkuvuutta ja tuettu niiden menestymistä. Riippumatta siitä, onko tuki ollut oikeudellista tai rahoitustukea vai ovatko hallitukset ja paikallisviranomaiset itse käynnistäneet hankkeita, tukitoimet ovat hyödyttäneet maatalous-, elintarvike- ja muita maaseutuyrityksiä sekä maaseutuväestöä. Paikallisten toimijoiden osallistuminen ja yhteistyö Paikallisten (talouden) toimijoiden osallistumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia hankkeisiin, jos toimijat alkavat itse kiinnostua uuden tekniikan käyttöönotosta. Paikallisväestö on saatava osallistumaan hankkeisiin, jotta niistä saataisiin pysyviä tuloksia. Luomalla paikallisia tai eri yhteisöjen tai ryhmien laajakaistayhteyksien koontimalleja voidaan valmistaa tietä paikallisille laajakaistatoimille ja helpottaa (ja parantaa) laajakaistastrategioiden määrittelyä. On tarpeen kiinnittää enemmän huomiota yhteisöjen sisäiseen yhteistyöhön, kun on kyse laajakaistaresursseista ja -palveluista ja niiden tehokkaasta käytöstä. Tämän osoittavat myös Leader+ -ohjelman hyvät toimintatavat. Liiketoimintamahdollisuuksien ja -tarpeiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen Globalisaatio ja internet ovat kiristäneet kilpailua markkinoista ja asiakkaista. Pitääkseen liiketoimintaansa yllä maaseutuyrittäjien on reagoitava asianmukaisesti ja hyödynnettävä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia etuja. Selvittämällä, mitä mahdolliset käyttäjät haluavat ja missä muodossa, voidaan lisätä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä maaseutualueilla ja vastata asianmukaisesti näillä alueilla olevaan kysyntään. Tällä tavoin voidaan muun muassa vähentää maaseudun työttömyyttä, lisätä internetin käyttöä ja parantaa tiedonsaantia. Laajentamalla tietyn hankkeen omistajuutta, joka voi merkitä paikallisyhteisön osallistumista hankkeen hallintaan, voidaan varmistaa tulosten laajempi käyttöönotto, investointien suurempi tehokkuus ja toiminnan jatkuvuus alkurahoituksen päätyttyäkin. FI 10 FI

11 4.5. Hyvien TVT-toimintatapojen edistäminen maaseudulla Tiedonvaihto hyvistä toimintatavoista helpottaa innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen yleistymisen edistämistä ja niiden kehittämistä, tuo lisäarvoa strategioiden kehittämiseen, lisää tietämystä ja osoittaa, miten varojen oikeanlainen käyttö voi johtaa arvokkaisiin ja positiivisiin tuloksiin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ulkopuolisella teettämässä tutkimuksessa on luotu tietokanta, joka sisältää 67 maaseutualueiden hyvää tieto- ja viestintäteknistä toimintatapaa, joita levittämällä voidaan edistää innovatiivisia hankkeita ja tukea maaseutualueita koskevia strategioita. Tietokanta käsittää hankkeet, joita on rahoitettu yksityisillä ja/tai yhteisön varoilla pääasiallisesti vuosina Hankkeet on sisällytetty myös komission heinäkuussa 2008 käynnistämän eurooppalaisen laajakaistaportaalin 24 tietokantaan. Maaseudun kehittämiseen liittyvä hyvien toimintatapojen vaihto voidaan sisällyttää myös EU:n ja kansallisiin maaseudun kehittämisverkostoihin ja Interreg-ohjelmiin, ja sitä voidaan tukea Leader-ohjelman välityksellä. 5. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen maaseutualueilla edellyttää määrätietoista strategista lähestymistapaa. Se edellyttää myös, että yhteisön, kansallisen ja/tai alueellisen tason rahoitus ja politiikka saavat aikaan yhteisvaikutuksia ja täydentävät toisiaan. Kaikki tämä edistää maaseudun kehittämistä. Tässä tiedonannossa komissio esittää seuraavaa: Se vahvistaa laajakaistayhteydet kaikille -tavoitteen, siten kuin se on esitetty vuodeksi 2010 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa, ja muistuttaa siitä, että 30 prosentilla EU:n maaseutuväestöstä 25 ei ole toistaiseksi laajakaistan käyttömahdollisuutta. Se kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa esitettyä laajakaistainfrastruktuurin rahoitusta tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla maaseutualueiden talous- ja yhteiskuntaelämän edistämiseksi. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, maaseudun kehittämissuunnitelmat olisi vuonna 2009 mukautettava jäsenvaltioiden tarpeisiin neuvoston hyväksyttyä ensin komission ehdotuksen. Se suosittaa tieto- ja viestintätekniikan kysyntää ja tarjontaa edistävien toimien tehostamista. Niihin olisi kuuluttava toimia, joilla lisätään paikallisia ja runkoyhteyksiä kohtuuhintaiseen TVT-infastruktuuriin sekä maatalousyrityksille ja muille maaseutuyrityksille tärkeiden verkkopalvelujen ja sisällön käyttömahdollisuuksia ja kehittämistä. Kysyntää edistäviin toimiin olisi kuuluttava muun muassa henkilökohtaisten tietokoneiden hankinnan edistäminen, ammatillisen tieto- ja viestintätekniikkakoulutuksen ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvän koulutuksen tarjoaminen viljelijöille, elintarvikejalostajille, maatalousyrityksille ja muille maaseutuyrityksille sekä maaseutuväestön digitaalista lukutaitoa edistävät toimet. Näiden toimien yhteydessä olisi Maaseutumaisuus IDATEn määritelmän mukaisesti. FI 11 FI

12 myös toteutettava verkostointi-, vertailukehittämis-, seuranta- ja muita toimia (mahdollisesti nykyisten tieto- ja viestintätekniikan seurantakeskusten puitteissa), joilla voidaan tukea paikallisia ja alueellisia valmiuksia hallita, suunnitella ja toteuttaa TVThankkeita maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa. Se kannustaa jäsenvaltioita ja alueita käynnistämään teknisen avun varoja hyödyntäen tutkimuksia ja analyysejä, joissa raportoidaan TVT:n tilasta maaseutualueilla ja maataloudessa, arvioidaan olemassa olevia TVT-aloitteita ja seurataan TVTindikaattoreita. Se kehottaa jäsenvaltioita ja alueita ilmoittamaan maaseudun kehittämistä käsittelevissä vuosikertomuksissaan vuodesta 2010 alkaen, mitä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä aloitteita raportointivuoden aikana on toteutettu, ja mahdollisesti myös, miten ne on rahoitettu. Komissio on valmis laatimaan valmisteluasiakirjan, jossa tilannetta käsitellään jäsenvaltioiden antamien tietojen pohjalta. Se kehottaa jäsenvaltioita ja alueita kiinnittämään vuonna 2010 laadittavassa maaseudun kehittämisen väliarvioinnissa enemmän huomiota TVT-toimiin muun muassa maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden alalla sekä saavutettuihin tuloksiin; tämän pohjalta voidaan ehdottaa TVT-toimien tehostamista ja maaseudun kehittämissuunnitelmiin tehtäviä mukautuksia, jos se on tarpeellista. Se tähdentää, että hyvien tulosten saavuttaminen maaseutualueilla edellyttää, että yhteisön antama rahoitus kohdennetaan tarkoin ja että sillä täydennetään muuta rahoitusta, jotta saadaan aikaan yhteisvaikutuksia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että kansalliset ja alueviranomaiset, jotka hallinnoivat yhteisön antamia varoja (rakennerahastojen, koheesiorahaston ja maaseuturahaston varoja) tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Se pitää tärkeänä, että hyviä tieto- ja viestintäteknisiä toimintatapoja levitetään ja jaetaan maaseutualueilla eurooppalaisten ja kansallisten maaseudun kehittämisverkostojen välityksellä. EU:n maaseudun kehittämisverkoston olisi annettava hyödyllisiä ehdotuksia siitä, miten TVT-politiikat voidaan panna maaseutualueilla täytäntöön. Tätä varten järjestetään erityinen tapahtuma vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Se kannustaa maaseutualueiden TVT-hankkeiden vetäjiä ja toteuttajia hyödyntämään käytössä olevia eurooppalaisia TVT-verkkoportaaleja (www.broadband-europe.eu ja FI 12 FI

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 10. helmikuuta 2003 PE 319.199/AMC 13-18 KOMPROMISSITARKISTUKSET 13-18 Mietintöluonnos (PE 319.199)

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten yritysrahoitus Yrityksen investointituki Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2015 COM(2015) 288 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kolmas kertomus kansallisten

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten yritysrahoitus Yrityksen investointituki Riihimäki 1.9.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

L 55/20 Euroopan unionin virallinen lehti 25.2.2006. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO

L 55/20 Euroopan unionin virallinen lehti 25.2.2006. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO L 55/20 Euroopan unionin virallinen lehti 25.2.2006 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot