kevät 2013 Keski-Suomen maaseutu Nuorten maaseutu Elinvoimaa etsimässä Kylätaloja ja liikuntapaikkoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kevät 2013 Keski-Suomen maaseutu Nuorten maaseutu Elinvoimaa etsimässä Kylätaloja ja liikuntapaikkoja"

Transkriptio

1 kevät 2013 Keski-Suomen maaseutu Nuorten maaseutu Elinvoimaa etsimässä Kylätaloja ja liikuntapaikkoja

2 Pääkirjoitus Maaseuturahaston merkitys Keski-Suomen maaseudulle Euroopan unionin toiminnassa yhtenä alueiden kehittämisen keskeisenä osana on maaseudun kehittäminen. Tärkeä väline tässä on maaseuturahasto, jonka tavoitteina on maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn edistäminen, ympäristön, maiseman ja maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen sekä maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joten kaikkiin hankkeisiin tarvitaan lisäksi myös valtion rahoitusta ja monissa tapauksissa myös kuntien rahoitusta ja/tai yksityistä rahoitusta. Rahaston tukea käytetään Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta ohjelmassa tarkemmin kuvattuihin toimenpiteisiin. Maaseuturahastosta maksetaan Keski-Suomen maatiloille ympäristötukea, luonnonhaittakorvausta ja eläinten hyvinvointitukea noin 30 milj. euroa vuosittain. Myös osa maatilojen investointituista ja nuoren viljelijän tuet rahoitetaan maaseuturahastosta. Näihin myönnetään avustuksia noin 3 milj. euroa ja korkotukilainoja noin 7 milj. euroa vuodessa. Tämän lisäksi Keski-Suomessa on maaseudun kehittämisohjelman alueellista rahoitusta, jota voidaan käyttää maaseudun elinkeinoja, palveluita ja kyliä kehittäviin hankkeisiin sekä maaseudulla toimivien mikroyritysten investointeihin ja kehittämiseen. Alueellista rahoituskehystä on ohjelmakaudella käytettävissä yhteensä noin 37 milj. euroa. Myös Leader-toimintaryhmät käyttävät maaseuturahaston varoja omien paikallisten ohjelmiensa kautta, mutta tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Ohjelmakausi on loppusuoralla ja yli 90 prosenttia alueellisesta maaseudun kehittämisohjelman rahoituskehyksestä on jo käytetty erilaisiin maaseutua kehittäviin asioihin. Tässä lehdessä kerrotaan monia esimerkkejä siitä, mitä maaseuturahaston varoilla on saatu aikaan. Osa hankkeista on toteutettu Leader-ryhmien tuella, osa suoraan ELY-keskuksesta myönnetyllä tuella. Elinvoimaiset kylät ovat elintärkeitä maaseudun hyvinvoinnille. Kylissä tapahtuva yhdessä tekeminen ja talkootyö vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kannustavat myös nuoria osallistumaan toimintaan. Tällä ohjelmakaudella on toteutettu paljon hankkeita, joilla kyliä on kehitetty monipuolisesti joka puolella Keski-Suomea. Yhteisöllisyyden ohella maaseudulla tarvitaan myös työtä ja toimeentuloa. Maaseutualueet ovat usein sen verran kaukana enemmän työpaikkoja tarjoavista kaupunkialueista, että toimeentulon turvaamiseksi tarvitaan yrityksiä omalla paikkakunnalla ja omassa kylässä. Lehdestä löytyy hienoja esimerkkejä yrityksistä, jotka maaseuturahaston tukemina ovat kehittäneet toimintaansa. Yritykset ja myös maaseudun asukkaat tarvitsevat toimivat tietoliikenneyhteydet, joiden rakentamista myös maaseuturahasto tukee omalta osaltaan. Maaseudulle kaivataan myös uudenlaista toimintaa. Keski- Suomessa ei ole tähän mennessä ollut merkittävästi, eikä ainakaan näkyvästi Green care -toimintaa, joka on esimerkiksi muualla Euroopassa laajentunut voimakkaasti viime vuosina. Maaseuturahastosta onkin rahoitettu hankkeita, joissa selvitetään tätä ja ylipäänsä hyvinvointiin liittyvää toimintaa ja yrittäjyyden mahdollisuuksia siinä. Näihinkin hankkeisiin tutustumme tässä lehdessä. Toivottavasti nämä esimerkit kannustavat tarttumaan mahdollisuuksiin ja ryhtymään sanoista tekoihin maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi! Rahoitusta on vielä tälläkin ohjelmakaudella saatavissa lähinnä yritysten investointeihin ja kehittämiseen. Uuden, vuonna 2014 käynnistyvän ohjelmakauden valmistelu on myös käynnissä, ja maaseudun kehittämiseen on todennäköisesti edelleen kohtuullisen hyvät rahoitusmahdollisuudet. Ideat siitä, mihin rahoitusta tulisi jatkossa Keski-Suomen maaseudulla painottaa, ovat tervetulleita! Samoin voi jo laittaa hautumaan ajatuksia oman kylän tai yrityksen kehittämiseksi tulevina vuosina! Ulla Mehto-Hämäläinen Yksikön päällikkö Keski-Suomen ELY-keskus Kannen kuva: Kivijärveläiset Ella Sorsamäki ja Olivia Sagulin järjestelevät valokuvia tarinan muotoon Amazing Piispala -tapahtuman työpajassa. Tytöt ovat Amazing Lande -tapahtumahankkeen toiminnassa tuttuja kasvoja, sillä he ovat osallistuneet toimintaan jo reilun vuoden verran. 2 kevät 2013

3 Sisällys Keski-Suomen maaseutu Pääkirjoitus...2 Julkaisija: Viestinnästä voimaa -hanke Vastaava toimittaja: Hanna Luoma Ulkoasu ja taitto: Kimmo Tossavainen Dekko Media & Design Kansikuva: Esko Pekkanen Amazing Lande -hanke Painopaikka: Keski-Suomen Painotuote Oy Painosmäärä: kpl Kylien kokoontumispaikat kuntoon...4 Leader liikuttaa kylillä...6 Nuorissa on maaseudun toivo...8 Amazing Lande...9 Keski-Suomessa rahoitettu yli 400 Leader-hanketta.10 Wanhoja Wehkeitä ja wirkistystä...11 Asumisviihtyvyys ja palvelut nousivat esiin kansalaiskyselyssä...12 Kylähankkeet kylien kehittäjänä...14 Kekseliäät kylät hakevat ideoita Euroopasta...16 Hoidettu ympäristö on elävän maaseudun osoitus...18 Petäjäveden vanhan kirkon ympäristön kunnostus..18 Maisalla vesien laatu paremmaksi...18 Elinvoimaa etsimässä...20 Elinvoimaa Joutsaan! -hanke vahvistaa itsetekemisen kulttuuria...21 Äijälä - maalaisidylliä Jyväskylässä...22 Green Care Keski-Suomessa...23 Maaseutubusiness luupin alla...24 Kylät liiketoimintaa miettimään...25 Laajakaistaa maaseudulle...26 Kattava hankerekisteri keskisuomenmaaseutu.fi -sivuilla...27 Leader-ryhmät ja Keski-Suomen ELY-keskus...28 kevät

4 Kylien kokoontumispaikat kuntoon Parhaimmillaan kylätalo on koko kylän sydän, yhteisen toiminnan tila. Kylätaloissa järjestetäänkin monipuolista aktiivista toimintaa; teatteria, kerhoja, tilaisuuksia, juhlia ja ryhmien kokoontumisia. Suurimpana haasteena kylätaloilla on ylläpitokustannusten kattaminen. Kylätaloilla lämmityskustannukset ovat usein suurin yksittäinen talon ylläpidosta ja käytöstä aiheutuva menoerä. Vanhoissa taloissa parannettavaa riittää niin lämmöneristyksen kuin lämmitysmuodon tehokkuuden sekä jätevesien käsittelyn osalta. Energia- ja jätevesiremontit ovatkin yleensä mittavia projekteja ja niiden toteutuksessa käytetään usein apuna hankerahoitusta. Kunnostusten suunnitteluun on tarjolla apua Vanhoja rakennuksia kunnostettaessa on tärkeää ottaa huomioon, että korjausmenetelmät ja -materiaalit valitaan perinteitä kunnioittaen. Tähän tulee kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa, lisäksi kuntien rakennusviranomaiset ja ELY-keskuksen rakennusasiantuntija ovat arvokkaana apuna. Suunnittelu- ja asennustyöt täytyy monessa tapauksessa teettää ammattilaisella, joita harvemmin löytyy oman kylän aktiiviporukasta. Kylätalon kunnostuksen pohdintaan on tarjolla oivallinen opas, Kylätalo kuntoon. Opas sisältää hyödyllistä perustietoa vanhan rakennuksen energiatalouden parantamisesta, vaihtoehdoista lämmitysratkaisuksi, sekä neuvoja jätevesijärjestelmän ajanmukaistamiseen, kuivakäymälöiden hyödyntämiseen ja jätehuoltoon. Lisäksi käsitellään remonttiprojektin edistymistä ja rahoituksen hakua energia- ja jätevesiremontin näkökulmasta. Oppaan löydät osoitteesta Kokoontumispaikan kunnostuksen tulee hyödyttää kaikkia Keski-Suomen Leader-ryhmät, ELY-keskus ja Kotiseutuliitto ovat tukeneet kymmeniä kylätalojen kunnostuksia. Hankkeiden koko vaihtelee muutaman kymppitonnin hankkeista yli sadan tuhannen euron hankkeisiin. Maaseuturahastossa kylätalojen kunnostuksissa rahoituksen edellytyksenä on toiminnan ja tilojen yleishyödyllinen käyttö. Kunnostuksen tulee hyödyttää mahdollisimman laajasti alueen asukkaita ja kunnostettujen tilojen tulee olla heidän käytössään. Kunnostus vaatii aina suurta panostusta ja rohkeutta myös yhdistykseltä itseltään, sillä omaa rahaa hankkeisiin tarvitaan aina. Kylätalojen kunnostushankkeissa tehdään perinteisesti myös valtaisa määrä talkootyötunteja jossakin jopa yli kolmen henkilötyövuoden edestä! Entä kylätalojen tulevaisuus? Kylätaloille tarvitaan lisää uutta toimintaa kattamaan ylläpitokustannuksia. Mitä nämä uudet toiminnat sitten voisivat olla? Kannattaa käydä vakoilemassa naapurissa, mitä toimintoja hyviä käytäntöjä heillä on olemassa. Uusia ideoita tulonhankintaan olisikin syytä pohtia useamman kylän voimin, ei kilpaillen vaan toinen toistaan tukien. Ruuhimäen kylän kota, Ruuhimäki-seura ry Toivakan Ruuhimäen kyläläiset rakensivat Maaseutukehitys ry:n rahoittamalla hankkeella kylätalon läheisyyteen uuden, monikäyttöisen kodan, joka on avoinna jokaiselle kyläläiselle. Entisen kyläkoulun pihapiirissä seisova kota on kyläläisille myös toivon ja sisun symboli: vaikka koulu lakkautettiin, me jaksamme pitää yhtä ja rakentaa sen merkiksi uuden kokoontumispaikan. Koska kylätalo on pääosin päivähoitokäytössä, on kodan käyttö todella monipuolista. Kodassa järjestetään monia sellaisia kokouksia ja tapahtumia, jotka muutoin olisivat perinteisesti kylätalolla. Kyläyhdistys pyörittää talkoilla muun muassa säännöllistä tiistaikahvilaa, joka kokoaa yhteen noin henkeä vanhempia, yksinasuvia ja nuorempia lapsiperheitä joka viikko. Tarjottavista saadut tulot menevät kylän yhteiseen kassaan ja toimintaan. Kylätalo kuntoon! -opas on ladattavissa sivulta Suhteellisen edullisesti rakennettava kota on mukava retkeilypaikka. Etualalla makkaraa paistavat Joona ja Krista Kaasalainen, takana Atte Heimonen ja lastenhoitajat Sanna Lampinen ja Kirsi Häkkinen. 4 kevät 2013

5 Kolkun kylän kylätalo, Kolkun pienviljelijäyhdistys ry Piskuinen 60 vakituisen asukkaan Kolkun kylä Viitasaaren koilliskulmassa on oivallinen esimerkki kylien voimasta ja aktiivisuudesta. Kolkun pienviljelijäyhdistys ry on toteuttanut neljä Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n rahoittamaa hanketta kylätalon kunnostukseen ja varustukseen. Hankkeiden aikana on mm. uusittu kylätalon katto ja ulkoverhous, rakennettu terassi ja kompostikäymälät, uusittu rakennuksen sisätiloja, varustettu keittiötä ja hankittu kalusteita. Hankkeiden avulla kylätalosta on saatu toimiva kokonaisuus eri tilaisuuksien järjestämiseen. Lisätietoja Uuraisten nuorisoseurantalon kunnostus, Uuraisten nuorisoseura ry Uuraisten nuorisoseurantalo Seurala on aktiivisessa käytössä. Talossa järjestetään säännöllisesti erilaisia tapahtumia, teatteritoimintaa, kerhoja ja erittäin suosittuja bingoiltoja. Talvisaikaan koko talon lämmittäminen pieniä kokouksia varten ei ollut taloudellista, joten nuorisoseura kunnosti kylmänä romuvarastona olleen huoneen lämpimäksi tilaksi ja hankki tilaan tarpeellista kalustaa kokouksia varten. Huoneen sähköistys teetettiin ammattilaisella ja muut hankkeen työt tehtiin talkoilla. Viihtyisää ja kodikasta huonetta käytetään alueen asukkaiden kokoustilana, teatteritoiminnan yhteydessä pukuhuoneena ja ryhmätoimintatilana. Rahoitusta huoneen kunnostamiseen saatiin JyväsRiihi ry:ltä. Kolkun kylätalo on viimeistelyä vailla. Sähkökosken teatterissa järjestetään mm. lasten konsertteja. Romuhuone kunnostamalla saatiin alueen asukkaille oiva kokoushuone. Kulttuuri kukoistakoon Sähkökoskella, Pietilän kyläyhdistys ry Pietilän kyläyhdistyksellä on Jämsässä, Sähkökosken alueella, teatteri ja katsomo, sauna ja maauimala sekä talvisin avanto, mitkä ovat kaikkien käytössä. Talvisin alueella on myös kaupungin ylläpitämät kaksi hiihtolatua. Ympärivuotisesti vuokrattava sauna on varsinkin viikonloppuisin suosittu. Teatterissa järjestetään mm. lasten kesäteatteriesityksiä, yhteislaulutapahtumia ja rockkonsertteja. Kyläyhdistyksen aikaisemmin rakennettu teatterin katsomo vetää 180 katsojaa. Vesuri-ryhmä ry:ltä haetun rahoituksen turvin kesäteatterin näyttämölle rakennettiin katos, raivattiin parkkipaikka autoille ja kunnostettiin maauimalaa. Näillä lisäkehittämistoimenpiteillä alueen kysyntä on kasvanut. Teksti: Tiina Seppälä, Mari Puro, Pirjo Ikäheimonen ja Hanna Luoma Kuvat: Hannu Hyvönen (Ruuhimäki), Jari Paananen (Kolkku), Jarmo Niskanen (Uurainen) ja Tapio Moilanen (Sähkökoski) kevät

6 Leader liikuttaa kylillä Lähiliikuntapaikkojen merkitys on nykymaailmassa jatkuvasti kasvanut. Maaseudulla oman kylän alueelta löytyvien liikunta- ja virkistyspaikkojen merkitys korostuu erityisesti, koska kuntien resurssien väheneminen tuo haasteita lähiliikuntapalveluiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Kylillä on perinteisesti tehty asioita talkoilla, joten niillä on valmiuksia ja halua ylläpitää omaa kylää elävänä myös liikuntapalveluiden osalta. Leader-tuen avulla on kunnostettu ja rakennettu monenlaisia lähiliikuntapaikkoja. Suosituimpia rahoituskohteita ovat olleet erilaisten ulkoiluun liittyvien reitistöjen, kuten latu-, ulkoilu-, moottorikelkka- tai ratsastusreittien sekä niihin liittyvien rakenteiden rakentaminen ja kunnostus. Virkistyspaikoiksi joko reittien tai kylän muiden toimintojen yhteyteen on rakennettu laavuja, kokoontumisja grillikotia tai nuotiopaikkoja. Tekemistä kaiken ikäisille Leader-tuella on myös rakennettu uusia tai kohennettu olemassa olevia uimarantoja, rantautumispaikkoja, tanssilavoja ja raviratojen alueita. Perinteisten liikuntamuotojen lisäksi on tuettu myös uusien, nuoria kiinnostavien lajien harrastusmahdollisuuksia edistäviä liikuntapaikkoja, kuten skeitti-, parkour- ja mäkihyppypaikkoja. Liikuntaharrastuksiin liittyvien paikkojen rakentamisen ja kunnostuksen lisäksi Leader-tuella on hankittu erilaisia harrastusmuotoja mahdollistavia rakenteita, kalustoa ja välineitä. Pienet investoinnit mahdollistavilla koordinointihankkeilla on hankittu esimerkiksi kylän uimarannalle lentopallotelineet ja verkko, kylätaloon kuntosalivälineitä, erilaisia pelivälineitä, jääkiekkokaukalon tai skeittiparkin rakenteita. Lähiliikuntapaikkojen rahoittaminen nähdään tärkeänä panostuksena yhteisöjen hyvinvointiin useasta näkökulmasta pitkällä aikavälillä. Lähiliikuntahankkeilla innostetaan ihmisiä liikkumaan ja pitämään huolta omasta terveydestään. Samalla saadaan kylille uusia tai säilytetään vanhoja palveluita, joita ilman hankkeita ei joko olisi olemassa ollenkaan tai ne olisivat vaarassa loppua. Liikuntapaikat lisäävät kylien asumisviihtyvyyttä Talkoilla tekemisen myötä kylien yhteisöllisyys säilyy ja lisääntyy edelleen. Asumisviihtyvyys paranee sekä yhteisöllisyyden lisääntymisen myötä että uusien harrastusja virkistysmahdollisuuksien kautta. Kun omalta lähialueelta löytyy mielekästä tekemistä, ei virikkeiden perässä tarvitse lähteä kauas ja omalla autolla liikkumisen tarve vähenee. Tämä vähentää omalta pieneltä osaltaan myös ilmastokuormitusta. Suhteellisen pienellä panostuksella saadaan aikaan hyvin monitahoisia positiivisia vaikutuksia maaseutuyhteisöissä. Lähtökohta ja tavoite näissä hankkeissa on tukea omaehtoisia ja kyläläisiä itseään hyödyttäviä liikuntamuotoja. Jollakin kylällä se voi olla raviurheilu, toisella tanssi, hiihto tai mäkihyppy. Skeittiparkki, Muuramen Innola Muuramessa yläkouluikäiset nuoret halusivat saada skeittiparkin. 15 innokasta nuorta kokoontui innovoimaan unelmien skeittiparkkia ja Muuramen Innola ry:n avulla hankkeelle haettiin rahoitusta JyväsRiihi ry:n koordinointihankkeen kautta. Hankkeen omarahoitukseen aktiiviset nuoret keräsivät sponsorirahoitusta jopa niin paljon, että skeittiparkki pystyttiin toteuttamaan paljon alkuperäistä suunnitelmaa monipuolisempana. Hankkeen toteutukseen osallistui noin 45 vapaaehtoista alan harrastajaa Muuramesta ja Keski-Suomesta. Rakenteiden toteutuksesta vastasivat alan ammattilaiset, jotka saapuivat Suomeen Kanadasta. Skeittiparkin avajaisia vietettiin syksyllä Kahdessa erillisessä avajaistapahtumassa oli kävijöitä yli 300. Päivittäin skeittiparkkia käyttää noin 50 nuorta harrastajaa. Ainutlaatuinen projekti kiinnosti myös mediaa, minkä ansiosta hankkeen projektiryhmä pääsi esiintymään lehtien palstoilla, radiossa ja televisiossa. Marraskuussa 2012 koko tiimi palkittiin kaiken lisäksi oikeusministeriön myöntämällä Demokratia-palkinnolla. Hankkeissa tavoitteena tukea kyläläisten itse haluamia liikuntamuotoja Uuden skeittiparkin laidalla on helppo hymyillä. Nuorten projektiryhmä kokoontui yhteiskuvaan avajaisissa. 6 kevät 2013

7 Ensilumen latu, Joutsan Pommi ry Joutsaan Lamminmäen matkailutilan maalle on syksyn 2012 aikana rakennettu noin kilometrin mittainen, viisi metriä leveä valaistu latu-ura. Maaseutukehitys ry:stä rahoitettuun hankkeeseen kuului myös lumetusjärjestelmän hankkiminen ja asennus, jotta hiihtämään päästään jo ennen luonnonlumilatujen valmistumista. Ensilumen latu on tarkoitettu yleiseen käyttöön ja se palvelee hiihdon harrastajia Joutsan ja lähikuntien alueella. Se on yhteydessä Joutsan kunnan latuverkostoon myöhemmin talvella, kun luonnon lunta on tarpeeksi. Ladun ylläpito on Joutsan Pommi ry:n vastuulla ja valaistukseen ja lumentekoon vaadittava virta tulee Lamminmäen Tilan verkosta. Lintulahden laituri, Äänekosken kaupunki Hankkeessa rakennettiin Keiteleen rantaan Konginkankaan Lintulahdelle laituri palvelemaan järven käyttäjiä. Lisäksi kulkureittejä paranneltiin ja viihtyisyyttä tullaan lisäämään mm. opastaululla ja penkeillä. Asukkaita, matkailijoita ja esim. järvipelastustointa palveleva rantautumispaikka on ollut konginkankaalaisten toiveena ja nyt maihin pääsee soutuvenettä isommalla paatilla. Konginkankaan kyläyhdistys on ollut hankkeen kantavana voimana, Lintulahden alueen kehittäminen on yhdistyksen kehittämissuunnitelmassa vahvasti esillä ja kyläläiset ovat ahkeroineet talkoissa Lintulahden kehittymisen eteen. Matkailullisesti Lintulahden kehittäminen on erittäin tärkeää ja nyt valmistunut laituri on pieni osa suurta kokonaisuutta. Lintulahden kehittäminen vahvistaa konginkankaalaista yrittäjyyttä, asumisviihtyvyyttä, turvallisuutta ja palveluita. Hanketta rahoitti Maaseudunkehittämisyhdistys VIISARI ry. Jarno Kuitunen pääsi ensimmäisenä testaamaan Joutsan Lamminmäelle Leader-tuella rakennettua ensilumen latua Talkooporukka ahkeroi ensi kesänä 30 vuotta täyttävän retkikämpän perustusten kunnostustyössä. Lintulahdelle pääsee nyt myös isommalla veneellä. Hangasjärven-Patajärven ulkoilualue, Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry, Jyväskylä Hangasjärven ulkoilualue Korpilahden pohjoisilla kylillä on ollut aikoinaan yksi Keski-Suomen maakuntauran etapeista. Korpilahden kunta rakensi alueelle ison retkikämpän v Maa-alueet ovat olleet Metsähallituksen omistuksessa. Ulkoilualue rakennuksineen pääsi rapistumaan kuntaliitosten myllerryksessä 2000-luvun alkupuolella. Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry (Poko) käynnisti neuvottelut Metsähallituksen ja Jyväskylän liikuntapalvelujen kanssa kesällä 2011 alueen kunnostamiseksi. Tehtyjen sopimusten mukaisesti Poko vastaa retkikämpän ja saunan kunnostamisesta, liikuntapalvelut ulkoilualueesta. Rahoitusta hankkeeseen haettiin Vesuri-ryhmä ry:ltä. Kunnostustöihin päästiin toukokuussa Retkikämpän perustukset uusittiin kokonaan, lattioita purettiin ja uusittiin siinä määrin kuin oli tarvis peruspilareiden valamiseksi, keittiö purettiin ja sinne muurattiin uusi puuhella. Takka sai säilyttää entisen jyhkeän muotonsa, mutta muurari huolehti siitä, että tulipesä vetää eikä savu tuprua tupaan. Aikoinaan suosittu retkikämppä on jo osittain otettu käyttöön ja varauksia ensi kesälle on tehty. Tekstit: Pirjo Ikäheimonen, Tiina Seppälä, Mari Puro ja Paula Määttä Kuvat: Niina Koivumäki (Muurame), Sirpa Kuitunen (Joutsa), Sisä-Suomen Lehti/Marjo Järvikylä (Äänekoski) ja Paula Määttä (Jyväskylä) kevät

8 Nuorissa on maaseudun toivo Leader-ryhmien kehittämisohjelmissa yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat nuoret, joita pyritään aktivoimaan mukaan maaseudun kehittämistoimintaan erilaisin keinoin. Yksi tehokkaimmista keinoista on ollut nuorille suunnattujen tai nuorten omien hankkeiden rahoittaminen Leader-tuen avulla. Näin on tehty muun muassa pohjoisessa Keski-Suomessa, jossa Amazing Lande -hanke on toiminut jo runsaan vuoden. Nuorisohankkeiden kirjo on ollut melkoinen eri puolilla maakuntaa: noin 20 nuorisolle suoraan suunnattua kehittämishanketta, 12 investointihanketta, joissa nuoret on mainittu erityiskohderyhmäksi, yksi yritystuki, jolla on rahoitettu nuorisokotia sekä kaikki muut sadat yhteisölliset hankkeet, joissa nuoret ovat mukana vain yhtenä kohderyhmänä. Leader-ohjelmista rahoitettavilla nuorten hankkeilla pyritään luomaan heille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin muuallakin kuin kuntien keskustaajamissa tai kaupungeissa. Nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia kehittää itseään ja omaa lähiympäristöään, hankkia uutta tietoa erilaisista omaan elinympäristöön liittyvistä asioista ja rakentaa omaa maailmankuvaansa sekä identiteettiään paikallisuudesta käsin. Hankkeet toteutetaan yleensä turvallisen aikuisen ohjauksessa, jolloin on helppoa kokeilla erilaisia ja uusia asioita, sellaisiakin joita ei ehkä muuten tulisi itse tehtyä. Tiedot ja taidot karttuvat itse tekemisen myötä. Miksi nuorisohankkeita? Nuorten mukana olo maaseudun kehittämistoiminnassa on tärkeää, koska nuorissa on maaseudun tulevaisuus, heistä kasvaa tulevia maaseudun asukkaita ja maaseudun oloista päättäviä virka- ja luottamushenkilöitä sekä tulevia aktiivisia maaseudun toimijoita. Nuorten tulee itse päästä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nuorilla on usein uutta ja tuoretta näkökulmaa moniin kehittämistä vaativiin asioihin. Erilaisten asioiden yhdistelyä jonkun tietyn ongelman ratkaisemiseksi eivät vielä nuorilla rajoita vakiintuneet näkemykset siitä, miten joku asia tulisi hoitaa tai ratkaista. 8 Nuorten ja lasten viihtyminen ja juurtuminen omaan paikalliseen ympäristöön ja kulttuuriin on tärkeää senkin vuoksi, että he joskus tulevaisuudessa voisivat nähdä maaseudun tai oman kotiseutunsa todellisena vaihtoehtona oman perheensä sijoittumiselle. Marraskuun pimeydestä huolimatta köydenvetomestaruudesta kisattiin ulkona Amazing Piispala -tapahtumassa. kevät 2013

9 Toteuttajat ja sisällöt vaihtelevat Nuorisohankkeiden toteuttajia ovat perinteisesti olleet erilaiset nuorisojärjestöt, kuten 4H -yhdistykset, tai kuntien nuorisotoimet. Nuorille on näissä hankkeissa erilaisin toimenpitein tarjottu mahdollisuuksia lisätä valmiuksia eri elämäntilanteisiin. Hankkeissa on muun muassa ollut tavoitteena tutustua omaan kotiseutuun, sen historiaan ja perinteisiin, ja sitä kautta nuorille on tarjottu mahdollisuuksia rakentaa itselleen juuria maaseudulle. Kansainvälisten kontaktien kautta hankkeissa on tarjottu mahdollisuuksia oppia uusia asioita ja luoda nuorille siipiä maailmalle. Ympäristökasvatuksen kautta nuorille on tarjottu uutta näkökulmaa esimerkiksi kuluttamiseen, kierrätykseen ja energiansäästöön. Yrittäjyyskasvatuksen kautta on puolestaan lisätty nuorten eväitä oman sisäisen yrittäjän löytämiseen. Nuorisohankkeen voi kuitenkin vallan hyvin toteuttaa, vaikka yhdistyksen perustoimintaan ei kuuluisikaan nuorisotoimintaa. Moni metsästysseura on investoinut erilaisiin harrastustoiminnan tiloihin tai laitteisiin siinä toivossa, että harrastuksen jatkuminen turvataan myös nuoremmalle sukupolvelle. Nuoria metsästyksen harrastajia onkin aktivoitunut mukaan seurojen toimintaan uusien tilojen ja toimintojen käyttöönoton myötä. Monen urheiluseuran toiminta on hyvin nuorisopainotteista ja Amazing Lande Amazing Lande -hanke innostaa nuoria huomaamaan mitä kaikkea maaseudulla voi tehdä. Tapahtumia ideoimalla ja suunnittelemalla nuoret saavat tapahtumajärjestelyistä arvokasta kokemusta ja tietysti uusia ystäviä sekä mikä tärkeintä, actionia kylille. Amazing Lande -hankkeessa vuotiaat nuoret luovat tapahtumia omista ideoista pohjoisessa Keski-Suomessa. Mukana on yhdeksän paikkakuntaa: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekosken maaseutualueet. Nuorten itse suunnittelemia tapahtumia Paikkakuntien nuorista on koottu noin 10 hengen innokkaita tiimejä. Nämä tiimit ovat ideoineet ja suunnitelleet tapahtumia, joihin on kutsuttu muita nuoria omasta ja lähikunnista. Tällaisia tapahtumia ovat olleet esimerkiksi seikkailuviikonloput, joissa on muun muassa laskettu koskia, laskeuduttu köydellä näkötornista, ammuttu värikuulia ja laulettu yömyöhään SingStaria. Hankkeessa on yksi palkattu työntekijä. Hankekoordinaattori Jannina Lahti on itsekin vielä nuori opiskelija ja kotoisin alueelta. - Laitoin kuvataideopettajan opinnot Rovaniemellä jäihin pariksi vuodeksi, kun tuli niin mielenkiintoinen työtilaisuus, Lahti kertoo. Valinta lienee ollut oikea sillä Lahden sanoin: - Voi, että noiden nuorten kanssa on mahtava toimia! Lahti on houkutellut nuoria mukaan toimintaan pitämällä infotilaisuuksia alueen kouluissa ja vierailemalla nuorisovaltuustoissa. Nuoret ovat ottaneet hankkeen innostuneena vastaan ja ideoita on syntynyt runsaasti. - Tapahtumissa on otettu huomioon nuorten erilaiset taustat ja mukaan on saatu hiljaisempiakin tyyppejä, Lahti iloitsee. Hanke on saanut rahoituksen Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry:n kautta ja Leader-rahoitusta ja ylipäänsä maaseudun kehittämistä onkin tuotu nuorille tutummaksi vierailemalla Leader-tukea saaneissa kohteissa. hankkeilla on saatu merkittävästi parannettua nuorten liikuntaryhmien toimintaedellytyksiä. Urheiluseurat ja kyläyhdistykset ovat toteuttaneet hankkeilla myös nuorisotiloja kylä- tai seurantaloille. Tuloksena yhteiskunnassa aktiivisempia nuoria Nuorisohankkeilla on kullakin omanlaisensa tavoitteet ja tulosodotukset. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että nuorille suunnatut hankkeet aina jollain tapaa kehittävät nuorten edellytyksiä toimia osana yhteiskuntaa. Hankkeiden tärkeimpiä tuloksia ovat olleet muun muassa Ilo irti maaseutuympäristöstä Hanke on tuonut lisäarvoa nuorisotyöhön, joka monessa pienessä kunnassa on jäänyt säästöjen jalkoihin. Hankkeen avulla nuoret ovat tutustuneet muihin kuntiin ja niiden nuoriin. Samalla on otettu kaikki ilo irti maaseutuympäristöstä, jonka arvoa nuoret eivät välttämättä itse ole huomanneet. Jokaisessa tapahtumassa on ollut osallistujaa, kaiken kaikkiaan toimintaan osallistuneita nuoria on ollut jo yli 100. Amazing Lande -hanke sai valtakunnallisessa Parhaat Käytännöt kilpailussa kunniamaininnan. nuorten omien voimavarojen, vahvuuksien ja arvojen tunnistaminen, maaseutuperinnön vaaliminen ja siirtyminen tuleville sukupolville, sukupolvien välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen, yrittäjyyden ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen nuorten keskuudessa, nuorten tapahtumien lisääntyminen sekä uudenlaisten toimintamallien käyttöönotto nuorten erilaisissa toiminnoissa. Teksti: Tiina Seppälä ja Hanna Luoma Kuvat: Anna Raitanen (dj-kuva) ja Jannina Lahti Onnistuneita tapahtumia on järjestetty puolentoista vuoden aikana kuusi, lisäksi pari tapahtumaa on jouduttu peruuttamaan sää- tai osanottajapulan takia. Uudet suunnitelmat ovat jo kehittymässä, aikaa niiden toteuttamiseen on vuoden 2013 loppuun. Kevään aloittaa opintomatka Viron Tarttoon, jossa paikallisen maaseudun kehittämisyhdistyksen johdolla tutustutaan muun muassa nuorisokeskuksiin. - Nuorten on hyvä nähdä muutakin maailmaa, Lahti toteaa lopuksi. Amazing Piispala -tapahtumassa dj Mickaël Fandi opetti Liisa Ruusuvirtaa (vas.) ja Veera Kantosta dj:n työn saloihin. kevät

10 Keski-Suomessa rahoitettu yli 400 Leader-hanketta Keski-Suomen Leader-ryhmät ovat myöntäneet vuosien aikana tukea 212 yritykselle ja 196 yleishyödylliselle hankkeelle. Tällä tuella moni maaseudun mikroyritys ja kyläyhteisö on saanut apuja toiminnalleen ja pitänyt osaltaan maaseutua elävänä. Julkista ja yksityistä rahoitusta Keski-Suomen maaseudulle on ohjautunut yhteensä 10,55 miljoonaa euroa. Keski-Suomessa toimivat neljä Leader-ryhmää, JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Vesuri-ryhmä ja Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari, rahoittavat maaseudulla toimivien mikroyritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kehittämistoimia. Yritystuilla on merkitystä Leader-ryhmät ovat myöntäneet vuosien aikana tukea yhteensä 212 yritykselle. Yritystukea myönnetään investointeihin, työllistämiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Yritystukihanke voi kohdentua vain investointeihin, kehittämiseen tai käynnistämiseen tai yritys voi yhdellä hakemuksella hakea tukea kahteen tai kaikkiin kolmeen eri tukimuotoon. Investointitukea on myönnetty Keski-Suomessa 169 yritykselle. Tukea käytetään monenlaiseen investointiin, kuten esimerkiksi rakennuksen laajentamiseen tai kunnostamiseen, kuten Emalipuu-yritys teki kunnostaessaan Korpilahden satamassa itselleen vanhan satamarakennuksen taidekäsityökaupaksi ja taidegalleriaksi. Tukea voidaan hakea myös laitteiden ja koneiden hankintaan kuten Tupalan Leipä Joutsasta teki hankkiessaan yritykselle uuden uunin. Kehittämistukea myönnetään mm. asiantuntija-apuun sekä kehittämistyöstä ja sen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Sitä on Keski- Suomessa myönnetty 49 yritykselle. Kehittämistuella esimerkiksi Design Pylsy Joutsasta kehitti tuotteidensa nettikauppaa. Käynnistystukea voi saada ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Sisä-Suomen kylmälaite Uuraisilta on yksi keskisuomalaisista 38 yrityksestä, joka tukea on hakenut ja saanut. Palkkaamisella helpottui yrittäjän työtaakka ja aikaa vapautui töiden suunnitteluun ja markkinointiin. Nyt yrityksellä on palkattuna jo neljä työntekijää. Julkista rahoitusta yritysten kehittämiseen, investointeihin tai työntekijöiden palkkaamiseen on myönnetty yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Yritysten oma rahoitusosuus on kaiken kaikkiaan 3,6 miljoonaa euroa. Toimintaa ja tukea Keski-Suomen kyliin Lähes jokainen keskisuomalainen kylä on jollain tavalla osallistunut Leader-toimintaan, joko toteuttamalla oman investointi- tai kehittämishankkeen, tai osallistumalla laajempiin kehittämishankkeisiin. Hankkeista hyötyvät monipuolisesti maaseutukylien asukkaat ja yhteisöt. Leader-ryhmät ovat puoltaneet yleishyödyllisiin hankkeisiin julkista rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Kylissä toimivat yhdistykset ovat lisäksi panostaneet hankkeisiin omarahoitusta tai talkootyötä yli 2,5 miljoonaa euroa. LEADER-ryhmien rahoittamina Keski-Suomessa on käynnistynyt 126 hanketta, joilla on kunnostettu kokoontumispaikkoja, lähiliikuntapaikkoja ja virkistäytymisalueita. Näistä hankkeista löytyy esimerkkejä toisaalla tässä lehdessä. Keskisuomalaisen perinnemaiseman kunnostamiseen on myönnetty tukea 14 hankkeelle. Kyläsuunnitelmia on tehty tai päivitetty 64 kylällä. Teksti: Hanna Luoma Kuva: Tarja Könönen Hankerekisteristä lisätietoa tuetuista hankkeista: keskisuomenmaaseutu.fi 10 Sisä-Suomen Kylmälaitteen yrittäjän Arto Lastusen työtaakka helpottui, kun hän sai Leader-käynnistystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. kevät 2013

11 Wanhoja Wehkeitä ja wirkistystä Wanhat Wehkeet on automuseo, juhlatila, kesäteatteri ja paljon muuta Karstulan kupeessa. Yritys on kehittänyt toimintaansa maaseuturahaston tuin turvin ennakkoluulottomasti ja palkittiinkin vuoden 2012 Keski-Suomen maaseutugaalassa. Perusteet palkitsemiselle oli ansaitusti palvelujen ja yrittäjyyden kehittäminen maaseudulla sekä elämänlaadun ja elinvoimaisuuden parantaminen Jari Lasosen ja Merja Välilehdon luotsaama Wanhat Wehkeet on hiljalleen laajentunut isoksi kokonaisuudeksi erilaisia palveluita. Automuseosta alkanut yritystoiminta vuonna 2005 on laajentunut ensin juhla- ja kokoustilalla, sitten kesäteatterilla ja viimeiseksi kuusirataisella keilahallilla. Majoitustiloja on rakennettu kahteen otteeseen niin, että nyt huonetilaa löytyy 30 asiakkaalle. Suunnitelmissa lisätä majoituskapasiteettia Viimeisimpänä uudistuksena on hakelämmityksen uusiminen. Tahti ei kuitenkaan tähän hidastu, vaan uudet suunnitelmat on jo levitetty pöydälle. Joen takana olevalle alueelle rakennetaan lähitulevaisuudessa lisää majoitustilaa ja lasten puisto. Luontomatkailuakin olisi tarkoitus lisätä. Kuulijaa alkaa jo hieman huimata, mistä tällaiseen kaikkeen on aikaa? - Tämä on elämäntapa, ei tarvitse laskea tuntipalkkoja, Lasonen sanoo. Aivan yksin ei yrittäjäpariskunta hommaa pyöritä, vaan töitä on tekemässä neljä työntekijää talvisaikaan ja tuplamäärä kesällä. Lisäksi lapset auttavat loma-aikoina. Välilehdon äitikin auttaa mielellään ja huikkaa ohi mennessään leiponeensa aamulla 100 joulutorttua. Tukea maaseuturahastosta Ihan pystymetsästä ei yrittäjät tähän ole ryhtyneet, vaan taustalla oli ravintola-pubin pyörittämistä 16 vuotta Karstulan keskustassa. Lisäksi yritystoimintaa on pitänyt miettiä pariin otteeseen, kun avustusta on haettu maaseuturahastosta. Maaseudun kehittämisyhdistys Viisarin kautta on tuettu automuseota ja kesäteatteria, muihin on haettu tukea suoraan ELY-keskukselta. - Tuella on ollut yritystoiminnassa oleellinen merkitys, ilman investointitukia meillä olisi todennäköisesti vain automuseo, Lasonen pohtii. Automuseoon yritys sai aikoinaan Viisarilta investointituen lisäksi myös kehittämistukea ja tukea ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Asiakkaat Wanhoihin Wehkeisiin saapuu Karstulan lisäksi ympäröivistä kunnista. Häävieraita ja kesäteatterikatsojia saapuu kauempaakin. Kesäteatteri vetää katettuun katsomoonsa 400 katsojaa. - Meillä on Heikki Luoman uuden näytelmän kantaesitys ensi kesänä, Lasonen toteaa ylpeänä. Näytökset alkavat jo pikkuhiljaa täyttyä ja haastattelun keskeyttävässä puhelussakin varataan 100 lippua elokuun esitykseen. Pitkät välimatkat lisäävät suunnitelmallisuutta - Maaseudulla yrittämisessä positiivista on se, että kun ihmiset tulevat kaukaa, täytyy heille miettiä tarkemmin isompi kokonaisuus, jota tarjota, toteaa paikalla piipahtanut Välilehto. Pitkissä välimatkoissa piilee maaseudulla yrittämisen huonotkin puolet, asukkaita ja potentiaalisia asiakkaita on vähemmän ja tukkuihin täytyy matkata Jyväskylään tai Seinäjoelle asti. - Yhteistyötä toki tehdään paikallisten markettien kanssa, mutta osa tuotteista pitää itse nähdä, Lasonen pohtii. Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa maalla on mutkatonta ja Wanhat Wehkeet on monen yrityksen vakiojuhlapaikka. Maaseudulla yrittämisen positiivisena seikkana Lasosen mielestä on nimenomaan se, että kaikki tuntevat toisensa ja tarvittaessa oikeat osaajat löytyvät helposti. Tunnettuus vähentää myös markkinoinnin tarvetta. Teksti ja kuva: Hanna Luoma kevät

12 Asumisviihtyvyys ja palvelut nousivat esiin kansalaiskyselyssä Keskisuomalaiset Leader-ryhmät, Jyväsriihi ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry, Maaseutukehitys ry ja Vesuriryhmä ry sekä PoKo ry Pirkanmaan puolelta toteuttivat kesän 2012 aikana yhdessä kansalaiskyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää alueen asukkaiden näkemyksiä omasta asuinalueestaan ja sen tulevista kehittämistarpeista. Suurimmaksi huolen aiheeksi nousi palvelujen väheneminen ja loitontuminen omalta asuinalueelta. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 301 kappaletta. Vastauksia tuli kaikista alueen kunnista ja vastaajat edustivat maaseudun asukkaita, yrittäjiä, yhteisöjä, hanketoimijoita sekä viranomaistahoja. Omaan asuinalueiseen ollaan tyytyväisiä, vaikka palvelujen väheneminen huolestuttaa Vaikka valtaosa vastaajista olikin suhteellisen tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa nykyisellään, nähtiin silti tulevaisuudessa monenlaisia uhkia ja kehittämistarpeita. Valtaosa uhkista juontaa jollain lailla juurensa väestön ikääntymiseen ja vähenemiseen. Suurimmaksi huolen aiheeksi nousi palvelujen väheneminen ja loitontuminen omalta asuinalueelta tai kokonaan omasta kunnasta. Kuntien pakkoliitokset ja valtiovallan keskittävä politiikka nähtiin suurena uhkana palveluille ja asumiselle. Kansalaistoiminnan jatkuvuuden kannalta huolestuttavimmaksi asiaksi nousi väestökehitystä väistämättä seuraava aktiivisten toimijoiden ikääntyminen ja väheneminen. Kehittämistarpeita asumisviihtyvyyden parantamiseen liittyvissä asioissa nähtiin useita: palveluiden säilyttäminen, tiet, Kesällä 2012 toteutetun kansalaiskyselyn vastaukset heijastelevat hyvin laajempaa ja yleisempää kehitystä, joka maaseutualueilla on nähtävissä myös valtakunnan tasolla. Valtion ja kuntien taloudelliset paineet, asum i s e n kestietoliikenneyhteydet, maisema ja ympäristö sekä turvallisuus. Vapaa-aikaan liittyvät kehittämistarpeet liittyivät useimmiten yhteisöjen toimintamahdollisuuksien parantamiseen, kuten toimitilojen rakentamiseen ja kunnostukseen, yhdistysten välisen yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen sekä virikkeelliseen toimintaympäristöön (erityisesti lapsille ja nuorille). Perinteen kerääminen ja tallentaminen nousivat myös esiin vapaa-aikaan liittyen. Lisäksi yritysten ja elinkeinoelämän kehittäminen nähtiin erittäin tarpeellisena. Kansalaiskyselystä pohjaa strategioihin Leader-ryhmien tavoitteena on vaikuttaa positiivisella tavalla maaseudun viihtyvyyteen. Kylät sen, jossa asukkaat arvioivat kylien tilaa ja kehittymisnäkymiä. Tuolloin vastaajat arvioivat, että kylät ovat kehittyneet positiivisempaan suuntaan erityisesti asumisviihtyvyyden, yhteisöllisyyden ja kylien identiteetin osalta. Nyt toteutetun kansalaiskyselyn vastaukset osoittavat samansuuntaista kehitystä maaseutukylissä. Keski-Suomen kylissä on uskoa siihen, että kylätoiminnalla ja paikallisella aktiivisuudella voidaan vaikuttaa omaan elinympäristöön. Strategiatyö jatkuu koko kevään Leader-ryhmät ottavat kehittämistarpeita vastaan siihen asti. Keski-Suomen ry teetti vuonna 2004 kyselytutkimuk- kittyminen kaupunkien ympärille ja ikärakenteen muutokset tuovat haasteita moniin pieniin tai vähän isompiinkin kuntiin. Leader-ryhmien toiminnan kautta voidaan kehittää joitakin osa-alueita kylien asuinviihtyvyyden ja elinvoimaisuuden parantamiseksi panoksilla. kohtuullisilla Kaikki neljä Keski-Suomen Leader-ryhmää ovat valmistelemassa parhaillaan tulevan kauden paikallisia kehittämisstrategioitaan vuosille Niihin kirjataan muun muassa alueen nykytilan kuvausta ja tulevia kehittämistarpeita, joita on selvitetty osin tällä kansalaiskyselyllä. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan koota alueen asukkaiden näkemyksiä maaseudun laaja-alaisista kehittämistarpeista ja perustella siten maaseudun kehittämisrahoituksen tarvetta tulevalle ohjelmakaudelle. Oman kylän kehittämistarpeista voi tehdä ehdotuksia vielä kevään 2013 aikana oman alueen Leader-ryhmälle. Kehittämisen painopisteitä työstetään kevään aikana eri puolilla Keski- Suomea järjestettävissä tilaisuuksissa. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille, jotka olette toimineet tällä kertaa maaseudun äänenä. Toivottavasti ääntämme kuullaan ja rahoitusta saadaan tuleviinkin tarpeisiin. Teksti ja kaaviot: Pirjo Ikäheimonen ja Tiina Seppälä 12 kevät 2013

13 Millainen paikka alueesi on tällä hetkellä elää ja toimia? en osaa sanoa Miten alueesi on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana? en osaa sanoa Miten tärkeänä pidät seuraavien asioiden kehittämistä oman alueesi yhteisöjen tai yritysten toimesta? en osaa sanoa kevät

14 Kylähankkeet kylien kehittäjänä Keski-Suomessa kylätoiminta on monimuotoista ja aktiivista. Kylissä tapahtuu ja niissä on voimaa, mutta joskus toiminnan kehittämisessä on ulkopuolinen apu tarpeen. Keski-Suomessa toimii useampi kylähanke, joiden yhteisenä tavoitteena on lisätä kylien elinvoimaisuutta ja pitää samalla maaseutu elävänä Kyläyhdistykset kärsivät samasta ongelmasta kuin monet muut yhdistykset. Toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja toimijoita ei ole helppo löytää. Useassa kylässä samat ihmiset ovat toimineet kyläyhdistyksessä vuodesta toiseen ja paukut saattavat olla vähissä. 14 Kylissä ei välttämättä nähdä myöskään oman kylän vahvuuksia. Ulkopuolinen auttaa kyläläisiä näkemään asiat toiselta kantilta. Tässä hommassa kylähankkeet ja niiden vetäjät ovat omiaan auttamaan kyläläisiä. Ulkopuolinen toimii ikään kuin kylän sparraajana eli ei anna valmiita ratkaisuja, vaan auttaa kyläläisiä itse huomaamaan mitä kannattaisi tehdä toiminnan virkistämiseksi. Tokihan kaikki kylät eivät ole apua vailla ja kylillä onkin mahdollisuus itse valita lähteäkö hanketoimintaan mukaan vai ei. Kylä kiinnostaa -hanke Laukaassa, Uuraisissa, Muuramessa ja Jyväskylän maaseutualueilla toimiva Kylä kiinnostaa -hanke on auttanut usean kylän omia hankkeita. Suurimman työpanoksen kyläkehittäjä Seija Lemmetti on tehnyt ollessaan apuna kylien kehittämissuunnitelmien laatimisessa ja päivityksessä. Hankkeen osatoteuttaja Keski-Suomen liikunta ry on tarjonnut kylille mm. neuvontaa yhdistystoiminnan pyörittämisessä. Lisäksi apua tarjotaan erilaisten kylien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä. Opintomatkoilla on käyty tutustumassa maakunnan ulkopuolella ja Virossa asti miten muilla kylillä toimitaan. Kylä kiinnostaa! -hankkeen opintomatkalla tutustuttiin maailman pienimpään taidemuseoon Gukkenmain Welaattaan Teiskossa. - Kyläsuunnitelmien teossa tärkeämpää on itse prosessi kuin itse tuotos. Yhdessä pohdinta auttaa kyläläisiä näkemään asioita, Lemmetti toteaa. - Kyläsuunnitelma ei ole vain paksu julkaisu, joka haudataan arkistoihin, vaan sen pitäisi elää kylän mukana, Lemmetti lisää. Tähän mennessä hankkeessa on tehty uusia tai päivitetty vanhoja kyläsuunnitelmia 17 kylälle. 10 kylää on tehnyt hankkeen avustuksella suunnitelmasta lyhennetyn kyläesitteen. Esitettä voi käyttää kylien sisäisessä ja ulkoisessa markkinoinnissa. Hankkeen toimintaan on osallistunut lähes 30 kylää. Kuntien kanssa yhteistyö on ollut vahvaa ja esimerkiksi Laukaaseen ja Uuraisille on luotu säännöllisten kaikkien kylien yhteiset kyläillat -perinne. Yhteisissä kyläilloissa on käsitelty kyliä koskevia ajankohtaisia aiheita, ja paikalla olleiden kunnan edustajien kanssa on keskusteltu kyläläisiä askarruttavista asioista. Hanketta hallinnoi JyväsRiihi ry ja sen sivut löytyvät osoitteesta keskisuomenmaaseutu.fi/ kylakiinnostaa Kylävoimaa-projekti Keuruulla alkoi vuoden 2012 syksyllä kylien yhteinen Kylävoimaa-projekti. Projektin tarkoituksena on aktivoida kyliä ja kyläläisiä, kehittää elinympäristöä viihtyisämmäksi ja kohentaa seudullista imagoa. - Haluamme saada lisää väkeä liikkeelle talkoisiin ja yhteisten asioiden äärelle, parantaa yhtei- kevät 2013 söllisyyttä. Samoin olisi hienoa, jos kylillä olisi luotettavasti toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet sekä kylälle johtava tie sellaisessa kunnossa, ettei auto mene rikki, projektipäällikkö Kirsi Heiskanen sanoo. Kylällä pitäisi olla mahdollisuus asua, elää ja yrittää, ja siksi projektin tavoitteena onkin luoda kyläkohtainen kehittämisohjelma, jonka sisältöä myös kaupunki voisi huomioida päätöksenteossaan. Projektin aikana järjestetään erilaisia tiedotustilaisuuksia (petotilanne, jätehuolto ym.) ja kehitetään sekä kylien sisäistä että ulkoista viestintää. Hanke tekee myös opintomatkoja vireästi toimiviin kyliin.

15 Kylävoimaa-hanketta hallinnoi Keuruun kaupunki ja se on saanut rahoitusta Vesuri-Ryhmä ry:ltä. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta facebook.com/keuruunkylat sekä kylavoimaa.blogspot.fi Palvelutuuli-hanke Palvelutuuli-hankkeen tarkoituksena on luoda Keski-Suomeen toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille, joista hyötyisivät sekä asukkaat että palveluntuottajat. Hankkeen yleistavoitteena on turvata palvelut haja-asutusalueella sekä etsiä ja kokeilla toimivia tapoja tuottaa lähipalveluita. Lähtökohtana on useamman monipalvelupisteen perustaminen kyläkeskuksiin Keski-Suomessa. Hankkeen pilottikylät ovat Muurasjärvi Pihtiputaalta, Pihlajavesi Keuruulta ja uusimpana tulokkaana Särkisalon kylä Kon- Kylä lähtee! -hanke Kylä lähtee! on Leader-ryhmien Ylä-Savon Veturi ja Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari -alueilla käynnistymässä oleva hanke. Hankkeen tavoitteena on aktivoida kylä- ja asukastoiminnevedeltä. Muurasjärven kylä valittiin Keski-Suomessa vuoden kyläksi, mikä kertoo kylän vahvasta yhteishengestä. Seurantalolle remontoitiin kesän aikana nuorisotila, joka on nyt ahkerassa käytössä. Palvelutuulen teettämän kyselyn pohjalta selvitellään, miten kylälle saataisiin järjestettyä kunnallisia palveluja kuten neuvola- ja sairaanhoitopalvelut. Kylän tiedottamista parannetaan keräämällä palveluesitteeseen kaikki kunnalliset sekä yritys- ja järjestöpalvelut. Kyläkaupan yhteyteen luodaan myös info-piste, jossa on tarjolla kunnan järjestämien ym. julkisten palvelujen esitteitä ja lomakkeita. Keuruun Pihlajaveden kylällä järjestettiin kesän aikana mökkiläistapaamisia sekä teetettiin palvelukysely. Suurimpana haaveena kylällä on oman info-pisteen ja kioski-kahvilan remontointi sekä käynnistämi- nen. Hanketta varten perustettiin oma kyläyhdistys, joka vie innolla asiaa eteenpäin. Tila toimisi kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana ja voisi tulevaisuudessa tarjota myös mahdollisuuden erilaisten kunnallisten palvelujen järjestämiseen tilassa. Tällä hetkellä tilassa toimii jo sivukirjasto. Myös kunnan jätehuolto on siirtymässä vuodenvaihteen jälkeen kyläyhdistyksen hoidettavaksi. Särkisalon kylällä teetetään palvelukysely tammikuun aikana. Palvelutuuli-hanketta hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ry ja sen sivut löytyvät osoitteesta nuorisoseurat.fi/palvelutuuli taa, hyödyntää monipuolisesti kyläsuunnitteluprosesseja sekä lisätä lähidemokratiaa ja kylien omaehtoista toimintaa. Hankkeessa tehdään selvitys lähidemokratian nykytilasta sekä järjestetään opintoretki ja kaksi seminaaria. Hankkeen aikana järjestetään myös mm. kylä- ja asukasiltoja sekä nuorten tapahtuma, ohjataan kyläsuunnitelmien tekoa sekä järjestetään kotiseutuhenkinen kilpailu koululaisille. Suunnitelmissa on myös kyläläisten yhteisessä käytössä olevien tilojen esitteen tekeminen. Hanke toimii Viisarin alueen kylillä Kannonkoskella, Karstulassa, Kinnulassa, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekosken maaseutualueilla. Hanke käynnistyy alkuvuodesta 2013 ja sen vetäjänä toimii Mari Ikäheimonen. Keuruulla kylän yhdistykset järjestävät yhteistyössä kesäisen kirkkovenesoudun Pihlaisselällä. Teksti: Hanna Luoma Kuvat: Hanna Luoma ja Matti Saarinen (kirkkovenesoutu) Kylähankkeiden tavoitteena on lisätä kylien elinvoimaisuutta. kevät

16 Kekseliäät kylät hakevat ideoita Euroopasta Keski-Suomesta löytyy kekseliäitä kyliä, joissa avataan ovia Eurooppaan. Viisarin ja JyväsRiihen alueilla pyörii kevääseen 2014 asti kansainvälinen Leader-hanke Innovative Village Kekseliäät kylät, joka kehittää kylälähtöistä palveluajattelua ja tukee kylien konkreettistakin palvelunkehittämistä. Hankkeessa toimivia kyliä ovat mm. Pylkönmäki, Konginkangas, Sumiainen, Vesanka ja Kangashäkki, jotka verkostoituvat hankkeen kautta Pohjois- Irlannin ja Viron kylien kanssa. Kansainvälinen LEADERhanke antaa uutta virtaa toimintaan Kansainvälisessä hankkeessa toimiminen on vähän työläämpää kuin vain kotimaassa, mutta työ kannattaa! Kun tehdään yhdessä, opitaan puolin ja toisin eroista ja yhtäläisyyksistä, toisenlaisista toimintatavoista, erilaisista kulttuureista, saadaan uusia ideoita ja uutta virtaa toimintaan, ehkä jopa uusia ystäviä. LEADER-toiminnan perusta, yhteistyö ja alhaalta-ylöspäin toimiminen, pätee myös kansainvälisiin hankkeisiin. Kansainväliset LEADER-hankkeet ovat yhteistyöhankkeita, jossa on sekä yhteisiä että kunkin partnerin omia toimenpiteitä yhteisen teeman ympärillä. Teema voi olla vaikka mitä, jos siihen vain on aito tarve ja halu. Hanke toimii, jos partnereilla on motivaatio sekä hankkeen päämäärien saavuttamiseen että yhdessä tekemiseen ja yhdessä oppimiseen, sillä kansainvälinen hanke vaatii enemmän suunnittelua ja yhteisymmärryksen hakemista. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:n toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen toteaa: - Hanke ei ole itsetarkoitus, vaan sen avulla saavutetaan jotain sellaista, mitä ei muuten saataisi. Kansainvälinen hanke on alueen asukkaille ja yrityksille mahdollisuus verkostoitua yli rajojen, benchmarkata ja löytää hyviä käytäntöjä. Viisari ry:llä on aiempaa kokemusta kansainvälisestä hankkeesta: - Meidän kokemus yrittäjien kansainvälisestä hankkeesta on hyvä. Piti lähteä Saarijärvi Viitasaaren seudulta Italiaan, että oppi tuntemaan naapuriyrityksen, sanoi mukana ollut yrittäjä! Suomalaisten yrittäjien yhteishenki, oppimisen tahto ja yhteinen päämäärä löytää jotain uutta omaan yritykseen oli silminnähtävää. Hankkeesta tuli kotiin konkreettisia tuloksia: esimerkiksi pitopalveluyritys perusti kotiravintolan ja leipomoyrittäjä kehitti leipien pakkausmateriaalia ja uuden leipomotuotteen, Peiponen kertoo. - Minusta parasta hankkeessa oli se, että eri toimialojen yrittäjät jäivät koukkuun toisiinsa. Asiakas ohjataan toisen luo, jos itse ei pysty kysyntään vastaamaan. Nyt monen vuoden jälkeenkin hankkeessa olleet yrittäjät tapaavat, vaihtavat kuulumisia ja välittävät toisistaan, Peiponen jatkaa. Opintomatkoilta uusia ideoita Opinto- ja kokousmatkat kuuluvat ilman muuta kansainväliseen hankkeeseen. Ne antavat mahdollisuuden löytää aivan uusia ajatus- ja toimintamalleja. Opintomatkoilla tutustuu sekä partnereihin että omaan väkeen uudella tavalla. Heti hankkeen alussa lokakuussa 2012 Kekseliäät kylät -hanke toteutti opintomatkan hankekumppanien vieraaksi Pohjois-Irlantiin. Matkalla oli mukana mm. konginkankaalaisia kyläaktiiveja. Kyläaktivisti Heli Hytönen totesi matkan jälkeen: - Vaikutuksen teki se yhteistuumin ja yhteisvoimin tekeminen. Sellainenkin ajatus tuli mieleen itselle, että se on ne ihmiset ja asukkaat jotka sen yhteisön luovat ja jokin tietty juttu, johon keskitettiin voimat. Cloughmillsin kylässä sijaitsevalla Incredible Edible -projektilla on mm. kasvatuslaatikoita, joissa kylän perheet voivat kasvattaa omia vihanneksiaan. Konginkankaan kyläyhdistyksen hallituksen ja Kekseliäät kylät hankkeen ohjausryhmän jäsen Tanja Rämä jatkaa: - Pitää mennä eteenpäin positiivisin ajatuksin eikä tyrmätä ajatusta, ennen kuin on edes kokeiltu. Lisäksi kyläkohteistamme välittyi halu tehdä jotain nuorten hyväksi, antaa tilaa ja tilaisuuksia. Periaatteessa Irlanti lumoaa kauneudella, mutta oikeasti ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ne meidät lumosivat. Huonompikin paikka voi muuttua kävijästä kauniiksi, kun ihmiset tekevät siitä kauniin! 16 kevät 2013

17 Kokemusten kautta ymmärrystä Opintomatkoilla on usein ohjelmaa aamusta yömyöhään, mutta matkalla oppii myös paljon. - Kylien kulttuuriin, toimintaan ja kylätoimijoihin pääsee tutustumaan paljon konkreettisemmin paikan päällä, kun itse näkee eri maiden toimintatapoja tai haistaa ja maistaa paikallisen ruokakulttuurin herkkuja. Joskus kokemukset voivat olla varsinaisia elämyksiä. Niiden kautta oppii parhaiten ymmärtämään, miten paljon meillä EU:n kansalaisilla on annettavaa toisillemme! toteaa JyväsRiihen toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen. - Projektipäällikön ja kyläkehittäjän näkökulmasta matkasta jäi mieleeni mm. se, miten hyvällä yhteistyöllä ja erilaisten rahanhankkimiskanavien yhdistelmällä voi saada pienelläkin kylällä ihmeitä aikaan. Isot kehittämistavoitteet oli pilkottu sen kokoisiksi paloiksi, että ne pystyttiin toteuttamaan vähän kerrallaan. Eri palasilla saattoi olla eri omistajia, jotka hoitivat työn käytännössä, eli aina tekijä ei ollut kyläyhdistys, hankkeen projektipäällikkö Outi Raatikainen kommentoi. - Paikallisissa kehittämiskokonaisuuksissa oli eri lähteistä EU-hankerahaa, britti-veikkauksen ja monenlaisten säätiöiden rahoitusta, kunnallisia palvelusopimuksia ja yritysten sponsorirahaa. Irlantilaisten iloisuus, vieraanvaraisuus ja ylpeys omasta maasta ja kylästä sekä virolaisten yhteisöllisyys ja osaaminen oman toiminnan esittelyssä olivat myös hyvää oppia meille suomalaisille, Raatikainen jatkaa. Toukokuussa 2013 kekseliäät kyläläiset lähtevät Viroon tutustumaan Tarton ympäristöön. Hankekumppanit ovat tulossa Suomeen syksyllä 2012 ja keväällä Heille näytämme meidän kylien elämää ja palveluita, suomalaista kulttuuria ja LEADER-toimintaa sekä hankkeen etenemistä. Ardclinics Activity Centre pikkuisessa seikkailupuistossa voi esimerkiksi ampua jousipyssyllä. Innovative Village Kekseliäät kylät -hanke edistää maaseutualueiden kestävää palvelutuotantoa Hanke järjestää yhdessä mukana olevien kylien kanssa työpajoja, joissa analysoidaan kylän tilanne, valitaan ja työstetään kehitettävä palvelu ja testataan se käytännössä. Hanke on kylätoimijoille ylimääräinen resurssi, jonka kautta voi saada asiantuntijoita, taustatyötä kuten asiakastutkimusten tekijöitä, testattavan palvelun tarvitsemia välineitä yms. Hanketta toteutetaan kyläkohtaisesti mukana olevat kylät voivat itse päättää, mikä konkreettinen palvelu otetaan työn alle. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana kuusi kylää pohjoisesta Keski- Suomesta ja Jyväskylän seudulta. Suomen hankkeessa rahoittajina ja kumppaneina toimivat Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry ja JyväsRiihi ry. Projektin hakijana ja käytännön toteuttajana sekä kansainvälisen yhteistyön koordinoijana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu (projektipäällikkö Outi Raatikainen). Pylkönmäen aktiivitoimijat kokoontuivat pohtimaan kylän palvelutilannetta yhdessä Kekseliäät kylät -hankkeen kanssa. Teksti: Outi Raatikainen, Innovative Village -hanke Kuvat: Hanna Luoma, Pirjo Ikäheimonen ja Outi Raatikainen kevät

18 Hoidettu ympäristö on elävän maaseudun osoitus Maaseudun ympäristöstä on kaikki maaseudulla toimivat vastuussa. Hoidettu maaseutuympäristö on mukava ja turvallinen asua ja elää. Maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa monenlaisia keinoja ympäristön ja maiseman tilan parantamiseksi. Maaseutu merkitsee suomalaisille puhdasta luontoa ja puhdasta ruokaa. Maaseudun perinteinen elinkeino maatalous ja luonto liittyvät kiinteästi toisiinsa. Maatalous ylläpitää arvokkaita ja uhanalaisia luontotyyppejä, joissa on monipuolinen eläin- ja kasvilajisto. Kaikki maaseudun toimijat, maanviljelijät, asukkaat, vapaaajan asukkaat ja yhdistykset voivat vaikuttaa maaseutuympäristön tilaan. Puhdas ja lajistoltaan monipuolinen luonto on koko maan hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Hoidettu maaseutuympäristö on elinvoimainen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa monipuolisia keinoja erilaisiin olosuhteisiin ja erilaisille toimijoille. Petäjäveden vanhan kirkon ympäristön kunnostus Unescon maailman perintökohteisiin kuuluva Petäjäveden vanha kirkko seisoo ryhdikkäästi Petäjäveden kupeessa niittyjen ympäröimänä. Tämän vuosituhannen alussa perustettiin Petäjäveden vanhan kirkon säätiö, joka vastaa opastustoiminnan lisäksi ympäristön suojelemiseen, hoitamiseen ja kunnostamiseen liittyvistä asioista. kirkkoa ympäröivät kolme niittyä aidataan perinteisin riukuaidoin. Ensi kesänä aitauksissa ruohonleikkureina toimivat hoitolampaat. Aitojen rakentamisesta ja lampaiden hankkimisesta oli puhuttu jo pitkään, mutta ELY-keskuksen Härkää sarvesta -hankkeen avulla puheista tuli totta. Rahoitusta varten Vesuri-ryhmä antoi hankkeesta lausunnon ja rahat maaseuturahastosta tulivat ELY-keskuksen kautta. Vanhan kirkon hoidon koordinoinnista vastaa erityinen Vanhan kirkon hoitokunta. Hoitokunnan kirvesmies Aake Ojala taitaa perinteisen riukuaidan teon: - Järjestimme viime kesänä talkootyönäytöksen, jossa aitojen rakentaminen aloitettiin. - Maisemanhoito on hieno juttu kaikkien mielestä. Saimme läheisiltä tiloilta luvan hakea riukuja ilmaiseksi aitaa varten, Ojala jatkaa. Mukana aidan ra- kentamisessa oli hoitokunnan ja Petäjäveden seurakunnan puutarhurin lisäksi talkoolaisia. Maisalla vesien laatu paremmaksi Saarijärvellä huolestuttiin vesien laadusta, sillä yli puolet Saarijärven reitin vesistöistä oli luokiteltu tyydyttäväksi. Tämä on huonommin kuin keskimäärin muualla Keski-Suomessa. Asian parantamiseksi polkaistiin käyntiin vesiensuojelun kehittämishanke vuoden 2010 alussa. Hankkeelle löytyi myös helposti asiantunteva hankeisäntä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti Saarijärveltä. Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella -hanke (MAISA) jatkuu vuoden 2013 loppuun ja sitä on rahoittanut Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Teksti: fff Kuva: fff Palkinnon arvoinen suojavyöhyke Hanke on edistänyt maatilojen vesistönsuojelua. Aluksi selvitettiin viljelijöiden vesiensuojeluun liittyviä asenteita, jotka havaittiin hyväksi. Hankkeen tuella ja neuvoilla viljelijät ovat perustaneet kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeet pidättävät pelloilta vesistöihin valuvia ravinteita ja kiintoainesta. Esimerkiksi Saarijärvellä Kalmarin kylässä sijaitsevan Alajärven ympärille kolme viljelijää perusti yhtenäisen suojavyöhykkeen. Tämä ei ollut vain ympäristöteko, vaan osoitus hienosta yhteistyöstä, joista syistä se palkittiin gaalassa syksyllä Olemme tehneet YouTubeen Alajärven suojavyöhykkeestä ja POKEn mallikosteikosta videot, projektipäällikkö Tarja Stenman vinkkaa. Opastustoiminnan lisäksi säätiö toteuttaa muun muassa erilaisia kehittämisprojekteja. Tällä hetkellä säätiöllä on meneillään kirkon ympäristön maisemanhoitohanke, jossa Petäjäveden kirkon riukuaitaa rakennettiin vanhan perinteen mukaisesti. 18 kevät 2013

19 Vesistön suojelu on tärkeä asia Hankkeen aikana on pidetty lukuisia infotilaisuuksia ja järjestetty toimintaa pienryhmissä. Kosteikkoihin on järjestetty tutustumisretkiä. Hanke on saanut mukavasti julkisuutta, mikä osoittaa, että vesistönsuojelu koetaan tärkeäksi asiaksi. Yhteistyössä hankkeessa on ollut alueen viljelijöiden lisäksi mm. POKE, MTK Keski-Suomi, Keski-Suomen ELY-keskus ja MTT. - Yhteistyöverkostot ovat tällaiselle hankkeelle elintärkeitä, Stenman sanoo. Kosteikko, josta voi ottaa mallia Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE) on perustanut mallikosteikon mailleen hankkeen kanssa yhteistyössä. Kosteikko on luontaisesti kostea alue, joka padotaan tai kaivetaan niin, että veden virtaus hidastuu, jolloin ravinne ja kiintoaines laskeutuisi pohjaan. Samalla kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet, lähinnä fosfori varastoituu kosteikon maaperään, eikä kulkeudu vesistöön. Kosteikosta otettua lietettä voidaan levittää pelloille. Kosteikon perustamiseen voi saada tukea, jota haetaan ELYkeskukselta. Veden laadun parantamisen lisäksi se lisää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa maisemaa. Veden laadusta tietoa automaattisesti MAISA-hanke on tuottanut paljon tärkeää tietoa vesien laadusta. Heti hankkeen alussa perustettiin automaattinen ravinnemittausasema pelto-ojaan ensimmäisenä Keski-Suomessa. - Mittauksella pyritään saamaan enemmän tietoa veden laadusta, Stenman kertoo. Asema ottaa vesinäytteen tunnin välein ja välittää tiedon automaattisesti nettiin. Mittausasemia on perustettu jo neljä. - Ilman hanketta ei tällaiseen olisi ollut varaa, Stenman lisää. Lantatase kertoo riskit Hanke toimii viiden kunnan alueella: Saarijärvellä, Karstulassa, Kyyjärvellä, Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Näiden kuntien alueella selvitettiin kuntien lantatase. Tase kertoi kuinka paljon näiden kuntien alueella syntyy lantaa, paljonko lannassa on ravinnetta ja paljonko siitä saadaan levitettyä pelloilla. - Samalla selvisi, että alueen peltopinta-ala riittää hyvin lannan levittämiseen, Stenman sanoo. POKEn kanssa yhteistyötä on tehty myös tutkimalla kahden lannanlevitysmenetelmän eroja pellon ravinnehuuhtoumiin. Tässä soveltavassa tutkimuksessa oli mukana myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Samuli Lahtela huoltamassa automaattista ravinnemittausasemaa. Teksti: Hanna Luoma Kuvat: Maila Pirkkalainen (Petäjävesi) ja Tarja Stenman (Maisa) Lisätietoa Maisa-hankkeesta, mm. linkit videoihin: kevät maatalouden-vesiensuojelun-kehittamishanke-maisa/

20 Elinvoimaa etsimässä Elinvoima toistuu tänä päivänä monissa keskusteluissa ja monenlaisissa yhteyksissä. Elinvoimaisuutta peräänkuulutetaan paitsi yrityksissä ja yhteisöissä, myös alueellisesti erityisesti pienissä kunnissa ja maaseudulla. Elinvoima kertoo jo sanana, että jotain tekemistä sillä on pärjäämisen ja selviämisen kanssa. Mitä alueen elinvoimaisuus oikein konkreettisesti tarkoittaa? Yhdelle se on perinteitä, voimaa ja kestävyyttä, toiselle innostusta, iloa ja uteliaisuutta, kolmannelle yritteliäisyyttä, luovuutta ja tulevaisuudenuskoa. Entäpä elinvoimainen asuinympäristö, onko se noita samoja asioita? Usein oma lähiympäristö merkitsee paljon henkilökohtaisempia ja konkreettisempia asioita, kuten hyviä palveluita ja virkeitä yrityksiä, hoidettuja metsiä ja kasvavia peltoja, uusia asukkaita, savuja piipuissa ja valoa ikkunoissa. Se on myös eri-ikäisiä ihmisiä ja yhdessä tekemistä, työtä, toimeentuloa ja suunnitelmia tulevalle. Tarvitaan moottori ja polttoainetta Vakiintuneiden määritelmien mukaan elinvoima on ennen kaikkea tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua eli kehittää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena ja vahvistumisena, kehityksenä ja kasvuna, vaurastumisena. Kukapa ei haluaisi oman kotikuntansa olevan tuota kaikkea, mutta mistä ihmeestä löydetään moottori tähän kehitykseen. Hyviä uutisia. Moottori on olemassa, kun kunta, kuntalaiset, yritykset ja järjestöt saadaan luomaan uutta ja toimimaan yhteisten päämäärien hyväksi. Tarvitaan hyvää ohjausta, onnistumisenkokemuksia ja rohkeutta kokeilla. Tarvitaan myös luottamusta, epäitsekkyyttä ja epävarmuuden sietokykyä. Kuntalaisten aktivointi kehittämiseen ja vastuuseen omasta hyvinvoinnistaan, yritysten aktivointi toimintansa kehittämiseen ja yhteisöjen aktivointi uusien ratkaisujen hakemiseen toiminnassaan palvelee koko kunnan etua. Kunta ei vastaa elinvoimasta yksin, vaan se on koko kuntayhteisön tehtävä. Jokaisen yksilön on otettava vastuu elinvoimaisuuden toteuttamisesta. Kunnan on kehitettävä aitoja keinoja yhteistyön edistämiseksi. Suunta eteenpäin ja liikkeelle Yksi elinvoimaisuuden tekijä on ihmisten halu vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Oma-aloitteisuuden tukeminen antamalla sopivia sytykkeitä ja innostamalla ihmisiä toimimaan oman yhteisönsä hyväksi on keskeistä. Vanha viisaus kannettu vesi ei kaivossa pysy pätee tähänkin, elinvoimaa ei voi tuoda, mutta sitä voi kyllä synnyttää. Elinvoima kumpuaa ihmisten aktiivisuudesta, ideoista, luovuudesta, toimeen tarttumisesta ja innostumisesta. Tuohon aktiivisuuteen on vastattava. Muutos lähtee ensisijaisesti paikallisista ihmisistä ja heidän tavoitteistaan elinvoimaisuudelle. Hyviä ideoita ja niiden toteuttajia ei ole koskaan liikaa. Kehittämistyöhön on tarpeen valjastaa kaikki voimat. Jotta jotain saadaan aikaan, vaaditaan yhteistyötä ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Kehittämistyöhön tulee sitoutua ja työn tulee olla tavoitteellista. Kehitys vaatii myös kykyä ottaa riskiä, joskus onnistuu, toisinaan voi mennä vikaan. Totutussa pysyminen ei vie eteenpäin. Tärkein kysymys liikkeelle lähtemisessä lienee, mitä kukin voi itse tehdä ja kuinka hän saa muut innostumaan mukaan. Riittää, että aloittaa jostain, vaikka pienestäkin asiasta. Kertoo ajatuksensa muille ja tarttuu rohkeasti toimeen, siitä se lähtee. 20 ffff kevät 2013 Joutsassa on monia virkeitä ja aktiivisia kyliä. Kylien yhteistoimintaa pyritään kehittämään osana hanketta.

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa

Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa Virkistyksen miniseminaari 13.6.2011 Merja Tissari Luonto ja kulttuuri- ympäristöt -yksikkö Kimmo Olkio Vesivarat -yksikkö YM:n hallinnonalan keskeisiä

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Tiedotustilaisuudet Karstun seuratalolla 9.8.2016 Salon kaupungintalolla 10.8.2016 Jaana Joutsen Teemahanke yleisesti Leader-ryhmän kehittämishanke, jossa

Lisätiedot

Maaseutujaoston kokous 17.9. Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutujaoston kokous 17.9. Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseutujaoston kokous 17.9 Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 22.9.2015 Maatalouden investointituet Myönnöt tehdään tukijaksoittain ja hankkeet kilpailevat keskenään

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta

Viisari. Saarijärven kyläilta Viisari Saarijärven kyläilta 4.12.2014 Viisari 2014-2020 OHJELMAKAUDEN 2014+ VALMISTELUSTA -Linkki Viisarin strategiaehdotukseen: http://www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/1046/viisarin_strategialuonnos_mmm.pdf

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI

KEURUUN KAUPUNKI KEURUUN KAUPUNKI 2012-2014 SEITSEMÄN KYLÄALUEEN YHTEINEN PROJEKTI Tavoitteena: Kylätoiminnan aktivointi Elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen Kylien yhteinen kehittämisohjelma INNOSTUMINEN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot