AUTOMAATION STANDARDIT, ST-KORTIT JA TEKEILLÄ OLEVAT UUDET OHJEISTUKSET

Transkriptio

1 KNX Partner -päivä AUTOMAATION STANDARDIT, ST-KORTIT JA TEKEILLÄ OLEVAT UUDET OHJEISTUKSET RIIKKA LIEDES

2 SFS-EN yleiskuva ƒrakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation vaikutus (Energy performance of buildings. Impact of Building Automation, Controls and Building Management) ƒcen/tc247* Teknisen komitean valmistelema standardi Kuuluu EPBD edellyttämään standardointipakettiin, EU:n komission mandaatti M 343 Käyttöönotto kansallisina standardeina viimeistään 07/2012. Vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi englanninkielisenä ƒkorvaa SFS-EN 15232:2008, SFS-EN 15232:en:2008 Uusi luonnosversio on kommenttikierroksella 2

3 SFS-EN on tarkoitettu Kiinteistönomistajille energiankäytön ja kiinteistönpidon tavoitetason, sekä automaation vaatimustason määrittelyyn ja valintojen vaikutusten arviointiin energiankäytön kannalta ƒsuunnittelijoille (ARK, RAK, LVISA) rakennuksen toiminnoilta ja automaatiolta edellytettävien vaatimusten määrittelyyn ja valintojen vaikutuksen havainnollistamiseen ƒviranomaisille energiankäytön vaatimustason ja toteutuneen tehokkuusluokituksen tarkastusmenettelyjen ja BACS ja TBM toimintojen vaikutuksen huomioivien laskentamenetelmien määrittelemiseksi ƒrakennusautomaatiourakoitsijoille vaaditun automaation energiatehokkuusluokituksen täyttymisen varmistamiseen 3

4 SFS-EN lyhyesti Määrittelee teknisen kiinteistönhoidon (TBM) ja automaatiojärjestelmän (BACS) toimintojen valinnan vaikutukset rakennusten energiakäyttäytymiseen ja energiankäyttöön ƒtasoluokitusmenettely (A, B, C, D) ja minimitason määritys vaativuudeltaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaisten kiinteistöjen rakennusautomaatiolle ja teknisen kiinteistönpidon toiminnoille. ƒkuvaa yksinkertaistetun kerroinmenettelyn em. toimintojen vaikutuksen arvioimiseksi rakennuksen energiatehokkuuden näkökulmasta ƒtarkoitettu sovellettavaksi sekä olemassa olevissa kiinteistöissä, että uudis- ja korjausrakentamisessa 4

5 SFS-EN lyhyesti Standardi asettaa automaatiolle toiminnallisia vaatimuksia ja antaa tavan luokitella järjestelmävalintoja energiatehokkuuden näkökulmasta 1. Lämmityksen ohjaus ja säätö (Heating Control) 2. Lämpimän käyttöveden ohjaus ja säätö (DHW supply Control) 3. Jäähdytyksen ohjaus ja säätö (Cooling Control) 4. Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin ohjaus ja säätö (VAC Control) 5. Valaistuksen ohjaus ja säätö (Lighting Control) 6. Aurinkosuojauksen ohjaus ja säätö (Blind Control) 7. Tekninen kiinteistönhoito (Technical Home & Bldg Management) 5

6 SFS-EN tasoluokitus Lämmitys- ja jäähdytysenergiassa rakennuksen automaation vaikutus vaihtelee huonoimman D-luokan 50 %:n lisäkulutuksesta parhaimman A-luokan 50 %:n vähentyneeseen kulutukseen. Sähköenergiassa vastaavat luvut ovat D-luokan 10 %:n lisäkulutus ja A-luokan 10 %:n vähentynyt kulutus. 6

7 SFS-EN kerroinmenettely Lisätietoa: 7

8 ST-ohjeisto 20 ST-ohjeisto 20. Automaation vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen. Opas standardin SFS-EN käyttöön. Ympäristöministeriö teetti vuonna 2012 ohjeistuksen SFS-EN standardin soveltamiseksi Suomen oloissa. Tämän perusteella on tuotettu ST-ohjeisto 20, johon päivitettiin uusimman standardiversion ja uusimpien rakentamismääräyskokoelmien tiedot Julkaistu kesäkuussa 2014 Tarkoitettu käytettäväksi rinnan standardin kanssa 8

9 Uusia ST-julkaisuja ST Rakennusautomaation säädökset, määräykset, standardit ja ohjeet Kortin tarkoituksena on helpottaa rakennusautomaatiojärjestelmää koskevien säädösten, määräysten, standardien ja ohjeiden löydettävyyttä. ST Selostusesimerkit S2010-nimikkeistön mukaan. Sähköautomaatiototeutus KNX-järjestelmää käyttäen Selostusesimerkit on laadittu järjestelmäkohtaisesti, S2010-nimikkeistön mukaisella järjestelmäjaolla. Lisäksi on julkaistu selostuksen yleinen osa sekä viitemateriaali. Järjestelmäkohtainen esimerkki urakkarajaliitteestä on selostustekstin lopussa. 9

10 Uusia ST-julkaisuja ST Yleisiä rakennusautomaatiolaitteiden asennus- ja valintaohjeita Rakennusautomaatiolaitteiden ja hajautettujen järjestelmien yleisiä asennus- ja valintaohjeita sekä ohjeita laitteiden sijoitukseen, kaapelointiin sekä tarkastukseen. ST-ohjeisto 19 Ilmastointijärjestelmien kuntotutkimusohje, Mittaus- ja säätölaitteet Osa laajempaa ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimusohjetta ST Voimassa olevat ST-julkaisut

11 Tulevia ST-kortteja ST Ohjeita energiamittausten ja energiahallintajärjestelmien toteutukseen Uusi kortti Lausuntokierroksella ST Avointa väylätekniikkaa hyödyntävän hankkeen yleisohje Päivittää kortin vuodelta 2004 Lausuntokierroksella Lisätietoa: severi.sahkoinfo.fi 11

12 Suomen rakentamismääräyskokoelma A Yleinen osa B Rakenteiden lujuus C Eristykset D LVI ja energiatalous E Rakenteellinen paloturvallisuus F Yleinen rakennussuunnittelu G Asuntorakentaminen D1 (2007 ja 2010) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet D2 (2012) Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet D4 (1978) LVI-piirrosmerkit, ohjeet D5 (2012) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehon tarpeen laskenta, ohjeet D6 (1990) Kvv-työnjohtaja, määräykset - Korvattu osalla A1. D7 (1997) Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset, määräykset Lisätietoa: 12

13 Rakentamismääräysten uudistaminen Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutoksen perusteella ympäristöministeriö voi antaa vain määräykset asetuksella, jotka julkaistaan säädöskokoelmassa. Ohjeita ei enää anneta asetuksella. Aiempia Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä voidaan soveltaa kunnes uudet säännökset on annettu kuitenkin enintään vuoden 2017 loppuun. Valtioneuvoston rakennepoliittinen ohjelma, kohta 2.3: Vähennetään rakentamisen sääntelyä laatua heikentämättä meneillään olevan rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä 13

14 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että alkaen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja ohjauksessa, ovat lähes nolla-energiarakennuksia. Kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia mennessä. Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta, jättää melko suuren tulkintavaran kansalliseen määrittelyyn (artikla 2) rakennuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus, lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti katettavissa uusiutuvista lähteistä olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. 14

15 Hankkeessa selvitetään, kuinka kansalliset vaatimukset tulisi asettaa riittävän haasteellisesti, mutta kustannustehokkaasti direktiivien täyttämiseksi, rakenteiden turvallisuus ja sisäilman laatu huomioiden. Ympäristöministeriön tavoitteena on saada rakennusten lähes nollaenergiavaatimuksia käsittelevät säädösluonnokset lausunnolle heti vuoden 2016 alussa. Tällä hetkellä ei ole varmaa tietoa, koskevatko direktiivin määräajat (2019 ja 2021) rakennuslupavaihetta vai käyttöönottoa. Suomen määräyksissä päädyttiin ottamaan etunojaa direktiivin aikarajoihin, koska direktiivin aikataulu on tulkinnanvarainen. Lisätietoa: 15

16 Laskentasimulaatio pienestä 6200 m2 toimistosta; FInZEB, Granlund16

17 Koulutus Uusi kurssi: KNX-järjestelmän projektinhallinta Kurssi on tarkoitettu kaikille KNX-projekteissa mukana oleville Kurssilla paneudutaan syvemmin KNX-järjestelmän toteuttamiseen kokonaisena projektina aivan alkuvaiheesta huoltoon ja ylläpitoon suomalaisessa ympäristössä Kurssilla katsastetaan lyhyesti järjestelmien perusteet sekä esitellään tarvittavat dokumentit ja ohjeet Espoo Sähkö- ja rakennusautomaatio tänään Espoo Sähkö- ja rakennusautomaation projektinhallinta Tampere Espoo Lisätietoa: 17

18 Kiitos mielenkiinnostanne Riikka Liedes severi.sahkoinfo.fi