Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus

Transkriptio

1 Rakentamismääräysten uudet haasteet TkL Jarkko Heinonen Energiaviisas rakentaminen Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus Perustuslaista johtuvat tarkistustarpeet Laissa perussäännökset ja asetuksenantovaltuudet Asetuksissa valtaosa rakentamisen säännöksistä 1

2 Sääntelyuudistuksen tavoitteita Sääntelyn selkeys Ennakoitava ja yhtenäinen tulkinta Säännösten vähentäminen Helppokäyttöinen Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakenne ja sisältö uudistuvat 2017 loppuun mennessä Velvoittavat säännökset ja ohjeet erilleen Ohjeita ja oppaita yhtenäisen tulkinnan tueksi SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA (2014) A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus Määräykset ja ohjeet 2006 A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat Määräykset ja ohjeet 2002 A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Määräykset ja ohjeet 2000 A5 Kaavamerkinnät Määräykset 2000 B RAKENTEIDEN LUJUUS B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset Määräykset 1998 B2 Kantavat rakenteet Määräykset 1990 B3 Pohjarakenteet Määräykset ja ohjeet 2004 B4 Betonirakenteet Ohjeet 2005 B5 Kevytbetoniharkkorakenteet Ohjeet 2007 B6 Teräsohutlevyrakenteet Ohjeet 1989 B7 Teräsrakenteet Ohjeet 1996 B8 Tiilirakenteet Ohjeet 2007 B9 Betoniharkkorakenteet Ohjeet 1993 B10 Puurakenteet Ohjeet 2001 C ERISTYKSET C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa Määräykset ja ohjeet 1998 C2 Kosteus Määräykset ja ohjeet 1998 C4 Lämmöneristys Ohjeet 2012 D LVI JA ENERGIATEHOKKUUS D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 D4 LVI-piirrosmerkit Ohjeet 1978 D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 D7 Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset Määräykset 1997 E RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS E1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet 2005 E3 Pienet savuhormit Ohjeet 2007 E4 Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus Ohjeet 2004 E8 Muuratut tulisijat Ohjeet 1985 E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 F YLEINEN RAKENNUSSUUNNITTELU F1 Esteetön rakennus Määräykset ja ohjeet 2005 F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2001 G ASUNTORAKENTAMINEN G1 Asuntosuunnittelu Määräykset ja ohjeet

3 Rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet MRL 117 a g :n mukaisessa järjestyksessä uusimuotoisessa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (2017) Yleinen osa Rakenteiden lujuus ja vakaus Paloturvallisuus Terveellisyys Käyttöturvallisuus Esteettömyys Meluntorjunta ja ääniolosuhteet Energiatehokkuus EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat EU:n säädökset 3

4 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. 9 art. 1 kohta: jäsenvaltion on varmistettava, että: a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. 4

5 RES-direktiivi - uusiutuvan energian vähimmäistaso rakennuksissa Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä rakennussäännöksissään ja -määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa. Jäsenvaltioiden on sallittava mainittujen vähimmäistasojen saavuttaminen muun muassa kaukolämmöllä ja -jäähdytyksellä, joka tuotetaan käyttämällä merkittävää uusiutuvien energialähteiden määrää. Työryhmän esityksen pohjalta ympäristöministeriö on päättänyt, että lainsäädännön jatkovalmistelua siirretään ja työtä jatketaan osana lähes nollaenergiarakentamista koskevan lainsäädännön kehittämistä. Lähes nolla ja uusiutuvat valmistelun jatkaminen Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen määritellä: 1) mitä tarkoittaa erittäin korkea energiatehokkuus ja 2) mitä tarkoittaa hyvin laajalti ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi 2-kohtaa määriteltäessä on samalla mahdollista toimeenpanna RESdirektiivin 13.4 artiklan kolmas alakohta 5

6 Lähes nollaenergiavaatimukset EU:ssa 1/2 Lähes nollaenergiavaatimukset EU:ssa 2/2 Lähde: Kurnitski et al. REHVA Journal 2/2014 6

7 Valmistelutehtävästä Arvioitava lakitasoisten perussäännösten tarve, kun siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen - esim. MRL 117 g :n arviointi Vaikutukset energiatodistuslainsäädäntöön arvioitava Siirtymäsäännösten antaminen täsmällisesti soveltamisen sitominen rakennusluvan hakemiseen Asetuksenantovaltuuksien arviointi Asetustasolla erilliset työryhmät: Uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset (D3) Sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Lämmöneristäminen (C3) Samalla asetukset kirjoitetaan muotoon, joka vastaa nykyistä perustuslakia (vrt. MRL:n muutos 958/2012) ja valmistellaan tarpeelliset ohjeet Uusien säädösten taustaksi selvitettyjä/selvitettäviä aihepiirejä muun muassa Sisäilmaston ja ilmanvaihdon vaatimustaso Uusiutuvan energian hyödyntäminen Uusiutuvan osuus, laskentamenetelmän kehittäminen Varaavat tulisijat, aurinkolämpö, aurinkosähkö, ilmalämpöpumput Sisäisten kuormien ja muun energiankäytön selvityshankkeet Ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus Päivänvalovaatimukset rakentamismääräyksissä Valaistus, käyttövesi, käyttöprofiilit Kuluttajalaitteet, muu energiankäyttö Säätö- ja automaatiojärjestelmät Tuotehyväksyntä 7

8 Säädösvalmistelun tehtäviä Uudisrakentamisen energiatehokkuuteen liittyvien vaatimustasojen määrittäminen D3:een Muut asetusmuutokset D2 sisäilmaston vaatimustasot, ilmanvaihto C3 uusi asetus, säännöksiä lämmöneristämiseen liittyen Vaikutusarvioinnit Muutokset ohjeisiin D5 -ohje (Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta) C4 -ohje (Lämmönläpäisykertoimen laskenta) Tarvittavat muutokset energiatodistussäädöksiin Kohti lähes nollaenergiarakentamista YM kannustaa kaikkia rakentamiseen liittyviä tahoja osallistumaan lähes nollaenergiarakentamisen kehittämiseen sekä sen kansallisen tason määrittämiseen YM osallistuu alan hankkeisiin ja käynnistää hallinnon selvityshankkeita Rakennusalan ja YM:n yhteinen FinZEB-hanke ( Hyödynnetään mm. tutkimustieto, innovaatiot, ERA, energiaklinikat ja kokemukset toteutuneista hankkeista Säädösvalmistelu: yhteistyö, vuorovaikutus, avoimuus 8

9 Finzeb hankkeen alustavia tuloksia Lähes nollaenergiatarkastelu tulee perustumaan 4-5 portaiseen vaiheittaiseen tarkasteluun, kunkin vaiheen toteutuminen on osoitettava nzeb-rakennukselta edellytettävä nzeb-e-lukuraja perustuu energiaa säästäviin toimenpiteisiin, jotka ovat tarkastelujaksolla (20/30 v) kannattavia ja kokonaisuus kustannusoptimaalinen Energiaa säästävien toimenpiteiden aiheuttama lisäkustannus rakentamiseen on hyvin maltillinen (laskentojen perusteella kyse on alle sadan euron lisäkustannuksesta per brm 2 ) nzeb tiukennus on nykyisiin E lukurajoihin eri rakennustyypeissä erilainen, esimerkiksi asuinkerrostaloissa selkeästi pienempi kuin toimistorakennuksissa nzeb-rakennuksessa uusiutuvan energian paikallinen tuotanto on energiaa säästävien toimenpiteiden lisäksi yksi keino alentaa E lukua. Mahdollista, mutta ei pakollista. Ulos myytävällä itse tuotetulla uusiutuvalla energialla ei voi kompensoida energiatehotonta harakanpesää Tulokset valmistuvat Esimerkki Finzeb hankkeen laskennasta (Asuinkerrostalo) Lähde, Teemu Salonen Optiplan Oy 9

10 Valmisteluaikataulu 10