Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Transkriptio

1 Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Hankekuvaus lyhyesti

2 EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia sekä jälkeen kaikki uudet rakennukset. Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta, jättää melko suuren tulkintavaran kansalliseen määrittelyyn rakennuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus, lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti katettavissa uusiutuvista lähteistä olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia

3 Myös muita direktiivejä huomioitava ja tulkittava Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) Energiatehokkuusdirektiivi (EED)

4 RES Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) edellyttää, että jäsenvaltioiden on mennessä rakennussäännöksissään ja -määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa. Jäsenvaltioiden on sallittava mainittujen vähimmäistasojen saavuttaminen muun muassa kaukolämmöllä ja -jäähdytyksellä, joka tuotetaan käyttämällä merkittävää uusiutuvien energialähteiden määrää

5 EED Energiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää yleisemmin mm. pitkän aikavälin strategiaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen koskien erityisesti rakennusten peruskorjausta. Direktiivin edellytyksistä tullee heijastuksia myös uudisrakentamiseen, joita voivat olla mm. julkisten hankintojen tekeminen, kun on kyse julkisen rakennuksen korjaamisesta, energiakulutuksen mittaamisesta, energiatehokkuudesta tiedottamista tai vaikka rakennusten energiakatselmuksista

6 Kansallisen ohjauksen kehittyminen keskusteluissa 1. Uudisrakentamisen 2010 energiatehokkuusmääräykset 2. Uudisrakentamisen 2012 määräykset voimaan 7/ Energiatodistuslainsäädäntö sekä korjausrakentamista koskevat energiamääräykset Uusiutuvan energian käyttöä koskevat energiamääräykset a Uudisrakentamisen passiivitason energiamääräykset 7/2016 b. Uudisrakentamisen lähes nollaenergiatason energiamääräykset julkisissa rakennuksissa c. Uudisrakentamisen lähes nollaenergiatason energiamääräykset kaikissa rakennuksissa TAI 6. a. Uudisrakentamisen lähes nollaenergiatason energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 2017 b. Uudisrakentamisen lähes nollaenergiatason energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 2018 Kuva: ympäristöministeriö

7 FInZEB-hankkeen tavoitteet (1) Hankkeessa selvitetään, kuinka kansalliset vaatimukset tulisi asettaa riittävän haasteellisesti, mutta kustannustehokkaasti direktiivien täyttämiseksi, rakenteiden turvallisuus ja hyvät sisäolosuhteet huomioiden. Hankkeessa haetaan parhaita asiantuntijoita käyttäen kansalliset tulkinnat EPBD-direktiivin nzeb-määritelmiin, muut asiaan liittyvät direktiivit ja määräykset huomioiden. Hankkeen tuloksille pyritään saamaan mahdollisimman laaja konsensus. Avoin aktiivinen viestintä ( ja osallistava työskentely. Hankkeessa tehdään yksityiskohtaisia ja rakennustyyppikohtaisia laskentatarkasteluja, mutta ei mennä järjestelmätason suosituksiin (tila innovaatioille ja eri toimijoille)

8 FInZEB-hankkeen tavoitteet (2) Hanke hyödyntää täysimääräisesti jo tehtyä tutkimustyötä ja pilotointia (mm. Frame, Helsingin kaupungin selvitykset) ja verkottuu valittujen, käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Tavoitteena on laittaa nzeb Suomen energiatehokkuuskartalle, kuvaten missä se on ja millä edellytyksillä sinne pääsee. Reitinvalinta jätetään eri toimijoiden kehitettäväksi ja toteutettavaksi. Tehdään perusta EPBD:n vaatimalle kansalliselle suunnitelmalle

9 Hahmotelma taserajoista ja energiavirroista Kuva: EN-standardi

10 Projektin organisoituminen Hankkeen koordinoinnista vastaa Talonrakennusteollisuus ry ja taloushallinnosta ja sihteeripalveluista Rakennustuoteteollisuus RTT ry. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä, johon haetaan monipuolinen näkemys kiinteistö- ja rakentamisalaan. Puheenjohtajuus LVItalotekniikkateollisuus ry. Hankkeen aikana toteutetaan 4 työpajaa, joihin kutsutaan laaja asiantuntijajoukko tuomaan näkemyksiään ja sparraamaan jo tehtyä selvitystyötä. Hankkeessa on yksi päävastuullinen konsultti, Granlund Oy. Lisäksi hankitaan eri osa-alueiden parasta osaamista erillisillä toimeksiannoilla. Viestintäkumppanina toimii Juha Salmi, Image Builder Oy

11 Rahoitus ja aikataulu Hanke käynnistyy syksyllä 2013 ja jatkuu kevääseen 2015 Hankkeen budjetti on Päärahoittajat ovat Rakennustuotteiden Laatu Säätiö TRT rahasto Ympäristöministeriö Granlund Oy (oma työ)

12 Toimenpiteitä Energiatuotantoketjujen tarkastelu Pilottikohteiden kokemusten selvitys Alan mielipiteiden kartoitus Työpajat Haastattelut Verkottuminen Teknis-taloudelliset tarkastelut Laskentatarkastelut ( E-lukurajat ) Kustannustarkastelut Erityistarkastelut Yhteenvetoraportti

13 FInZEBin vaiheet Tausta-aineiston kokoaminen Teknologiakehityksen arviointi Energiantuotantoketjut - selvitys Energiaa säästävien toimien määrittely Laskentasääntöjen pohdinta Tyyppirakennusten energialaskenta Kustannustarkastelut Työpajojen kommentit Pilottien kokemukset Nzeb-määrittely 13

14 Ohjausryhmä Ilkka Salo (puheenjohtaja)* Jani Kemppainen* (koordinaattori) ja Esa Eklund Juha Luhanka* Ari Ilomäki Jan-Erik Järventie (varalla Kimmo Rautiainen*) Pekka Kalliomäki* ja Maarit Haakana Jukka Forsman (varalla Ulla Soitinaho) Ilari Aho Pekka Metsi ja Erja Reinikainen Jarek Kurnitski Pirkko Harsia Jouko Turto Matti Rae Ohjausryhmään kutsuttavat asiantuntijajäsenet Miimu Airaksinen Petri Pylsy Juha Salmi Mika Vuolle LVI-talotekniikkateollisuus ry Talonrakennusteollisuus ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry Pientaloteollisuus PTT ry ympäristöministeriö Helsingin kaupunki FiGBC Granlund Oy Aalto-yliopisto/nZEB TAMK/Sähköinen talotekniikka RAKLI ry Ensto VTT Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Asuntotietokeskus Oy Equa Simulation Finland Oy Ohjausryhmän sihteeri Jenni Tuomola RTT ry *Työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Lisäksi työpajoihin kutsutaan kattavasti alan asiantuntijoita

15 Hankkeen tekijät Hankkeen konsultteina toimii Erja Reinikainen, Granlund Oy (laskenta ym.) Jarek Kurnitski, Aalto-yliopisto (tilannekatsaus) Juha Salmi, Suomen Asuntotietokeskus (viestintä) Sparraajina toimii mm. Mika Vuolle, EQUA Simulation Finland Oy Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Miimu Airaksinen, VTT

16 Hankkeen tunnus Tunnusta voi käyttää joko hanke-sanan kanssa tai ilman. Hankkeen käyttöön on varattu domain

17

18 Kokoukset ja työpajat Ohjausryhmän kokoukset , , , , , Perjantai klo Laajemmat työpajat (80), (55), (84) Tiistai iltapäivä, Radisson Blu Royal Yhteisseminaari koko päivä, Finlandia-talo