Euroopan velkakriisi ja oikeudelliset ongelmat. Juha Raitio Eurooppa-oikeuden professori Helsingin yliopisto Kevät 2013

Transkriptio

1 Euroopan velkakriisi ja oikeudelliset ongelmat Juha Raitio Eurooppa-oikeuden professori Helsingin yliopisto Kevät 2013

2 Johdanto Oodi ilolle, otaksun Juha Raitio, euron kriisi 2

3 Euron synty sekä rahapolitiikan rajoitteet Euro epäilytti etenkin Saksassa (1980/90-l)/ rajoitteet! Ensinnäkin ns. no bail out kielto (nykyisin SEUT 125 artikla) esti sen, että mikään EU:n instituutio tai toinen jäsenvaltio voisi rahoittaa ylivelkaantunutta euromaata. Toinen keskeinen rajoitus oli se, ettei Euroopan keskuspankki voisi rahoittaa julkista sektoria, vaan ylivelkaantunut euromaa joutuisi hakemaan uutta lainaa markkinoilta. Kuten olemme viime aikoina huomanneet, molemmat näistä rajoitteista ovat vesittyneet velkakriisin kurimuksessa. Kolmanneksi kurinalaisen finanssipolitiikan tueksi solmittiin erityinen kasvu- ja vakaussopimus. Sen tarkoituksena oli lisätä euromaan valtiontalouden ns. alijäämärajoituksen uskottavuutta määrittelemällä menettelytavat ja sanktiot rajoitusta rikottaessa. Juha Raitio, euron kriisi 3

4 Kasvu- ja vakaussopimus Juridisesti kasvu- ja vakaussopimusta toteuttaa artikloihin 121(6) ja 126 SEUT perustuen ns. ennaltaehkäisevä osio ja korjaava osio. Ennaltaehkäisevää osiota kuvaa tulkinnallisesti edelleen relevantti asetus (EY) N:o 1466/97 julkisyhteisöjen rahoitusvalvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta. Tätä on sittemmin muutettu asetuksella (EY) N:o 1055/2005 ja hiljattain ns. six packiin kuuluvalla asetuksella (EU) N:o 1175/2011. Korjaavaan osioon ja artikla 126 SEUT:n kontekstiin julkistalouden liiallisten alijäämien välttämisestä liittyvät asetus (EY) N:o 1497/97 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä. Tätä puolestaan on muutettu asetuksella (EY) N:o 1056/2005 ja hiljattain ns. six packiin kuuluvalla asetuksella (EU) N:o 1177/2011. Juha Raitio, euron kriisi 4

5 Keskeisiä käsitteitä euron kriisistä/ Euroopan velkakriisistä ERVM ERVV EVM Euro plus pact - EVVK? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

6 ERVM:n syntytausta ja oikeudellinen ongelma Keväällä 2010 Kreikan talous romahti Neuvoston asetus N:o 407/2010 rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) perustamisesta (European financial stabilisation mechanism, EFSM), EUVL, N:o L 118, (Kreikan rahoituskriisi taustalla, toiminnassa 6/2013) ERVV:n ongelma Toimivaltaperuste on muotoiltu ilmeisen tarkoituksellisesti melko hämärästi: ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan 2 kohdan. SEUT 122(2) artikla: Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua. Juha Raitio, euron kriisi 6

7 Euroopan rahoituksenvakausmekanismi ja sen konteksti Euroopan talouden vakauttamispaketin ensimmäinen osa on ERVM (voimaan ). ERVM on 60 miljardin euron suuruinen; komissio hankkii nämä varat pääomamarkkinoilta. Toinen osa on ERVV (440 miljardia euroa) Kolmas osa on Kansainvälisen valuuttarahaston osuus n. 250 miljardia euroa - Idea on ollut se, että jos jokin euroalueeseen kuuluva jäsenvaltio tarvitsisi rahoitustukea, se maksettaisiin ensiksi ERVM:stä. Vasta tämän jälkeen tukeudutaan ERVV:hen. Käytännössä edes ERVV ei riitä, jos esim. Italia romahtaa. EVM pyritään saamaan mahdollisimman pian. Juha Raitio, euron kriisi 7

8 Keskeisiä käsitteitä Euron kriisistä- ERVV (EFSF)? ERVV eli Euroopan rahoitusvakausväline on toukokuussa 2010 euromaiden kesken sovittu järjestely, jolla pyritään turvaamaan euroalueen rahoitusvakaus.(engl. EFSF, European Financial Stability Facility). Euro-maiden ja Luxemburgin lain mukaisen, European Financial Stability Facility, Sociéte Anonyme nimisen (ERVV) osakeyhtiön välillä on tehty ERVV-puitesopimus. Euro-maat ovat osakkaina ja ERVV tuli voimaan ks. esim. EKP:n päätös 2010/31, , ERVVlainoihin liittyvien tilien avaamisesta (EUVL, N:o L 10, , s. 7.) Prof. Juha Raitio, Euron kriisi

9 Prof. Juha Raitio, euron kriisi Keskeisiä käsitteitä Euron kriisistä- ERVV (EFSF)? ERVV lainoittaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita euromaita. Se laskee liikkeeseen joukkolainoja. Euromaat antavat tälle varainhankinnalle takauksen. Nimellisesti ERVV kooksi on sovittu 440 miljardia euroa. Takaukset annetaan ERVV:n varainhankinnan pääoman nimellisarvolle, minkä lisäksi takaus kattaa korot, joiden osalta takauksen määrä riippuu kulloisestakin korkotasosta. Korkojen osuudelle ei ole osoitettu euromääräisiä rajoja./ Ongelma, PL 82, valtion lainanoton tai takausten enimmäismäärä tiedettävä (PevL 14/2011 vp, todennäköinen suuruus ) Käytettävissä olevien aktiivisten takausten enimmäismäärä on 726 miljardia (Suomi, 13, 974 mrd). (n. 780 mrd, jos väistyvät takaajat lasketaan) 9

10 Taloustilanne heikkenee - ERVV:n joustavoittaminen ERVV:tä on joustavoitettu syksyllä 2011: Ennakollisen tuen antaminen Lainan antaminen valtiolle rahoituslaitosten pääomittamisen rahoittamiseksi Oikeus ostaa valtioiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta ERVV:n lainoista perittävän koron alentaminen. Juha Raitio, euron kriisi 10

11 Taloustilanne heikkenee -ERVV:n vivuttaminen ERVV:n koko 440 mrd ei kasva, rahoituskyky kasvaa n mrd. euroon. 1) ERVV voi alkaa vakuuttaa sijoittajien saamisia, kun sijoittajat ostavat euromaiden joukkolainoja. Sijoittajat saavat emission yhteydessä luottovakuutuksen, joka kattaa prosenttia lainapääomasta maksuhäiriötilanteessa. Erillisyhtiön kautta toteutetaan. 2) ERVV voi perustaa ulkopuolisten sijoittajien kanssa erityisrahoitusyhtiöitä. ERVV.n tytäryhtiö ostaisi sitten jäsenmaiden joukkovelkakirjalainoja ensi- ja jälkimarkkinoilta. Mitä vivuttaminen maksaa? Velan nimellisarvolle annettu takaus kattaa myös korot ja kulut, ongelma PL 82 :n kannalta 11

12 Keskeisiä käsitteitä Euron kriisistä- EVM (ESM)? Viimeistään vuonna 2013 (10/2012) on määrä tulla voimaan pysyvä kriisinhallintajärjestelmä, Euroopan vakausmekanismi, EVM (tai engl. ESM, European Stability Mechanism). Huom. EVM vaati perussopimuksen (SEUT) muutoksen, joka tuli vahvistaa erikseen kaikissa euromaissa (SEUT 136 art.) Menettelynä on ns. yksinkertaistettu tarkistusmenettely (SEU 48(6) artikla), jolloin perussopimusmuutoksella ei lisättäisi EU:n toimivaltaa. Jäsenvaltiot hyväksyvät valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti sen, minkä Eurooppa-neuvosto on yksimielisesti päättänyt kuultuaan EP:tä ja komissiota, tai rahaasiain institutionaalisten muutosten osalta EKP:tä. EVM ryhtyy vakauttamistoimenpiteisiin Euro-maiden yhteisellä sopimuksella (mutual agreement), eli yksimielisyys äänestykseen osallistuvien kesken ja äänestämättä jättäminen ei estä päätöksen tekoa. Prof. Juha Raitio, Euron kriisi

13 EVM:n hallinto EVM:n johdossa hallintoneuvostossa (Board of Governors) ovat Euro-maiden valtiovarainministerit ja eiäänivaltaisina tarkkailijoina talouskomissaari ja EKP:n pääjohtaja. Myöntää rahoitustuen, päättää rahoituksen ehdot ja EVM:n lainanantokyvyn sekä tekee muutokset käytettävissä olevien välineiden valikoimaan. Nimittää toimitusjohtajan, joka vastaa EVM:n päivittäisestä johtamisesta Lisäksi johtokunta (Board of Directors) täytäntöönpanossa, nimitetään jäsen ja varajäsen / Euromaa sekä tarkkailijat komissiosta ja EKP:stä. Äänimäärä sidottu jäsenvaltion panokseen EVM:n pääomasta / määräenemmistö 80 % äänistä vain teknisluontoisissa kysymyksissä, muutoin yksimielisyys lähtökohta (mutual agreement)/ hätätilamenettely 85 % 13

14 Yksityisen sektorin vastuu ja EVM EVM:ään liittyy vahva yksityisen sektorin vastuu (case by case basis). Jatkossa (viim. 7/2013 alkaen) euro-alueen jäsenvaltioiden velkasitoumuksiin liitetään yhteistoimintalausekkeet (Collective Action Clause), jotka mahdollistavat yksityisen sektorin velkojien mukanaolon velkajärjestelyissä. Tätä on tosin Etelä- Euroopan maissa vastustettu (HS ) Yhteistoimintalausekkeet ovat EVM-sopimuksen 12(4) artiklassa, tosin typistetysti (laina-aika yli 1 v., 12/2011) Jäsenvaltioiden on itse varmistauduttava talousohjelmiensa täytäntöönpanon kurinalaisuudesta velkakriisin estämiseksi (pankkien vakavaraisuus). Kansainvälinen valuuttarahasto kytketään mukaan talous- ja rahoituskriiseissä. Prof. Juha Raitio, Euron kriisi 14

15 EVM:n rahoitus ja lainanantokyky Kun se 2012/13 perustetaan (käyt. lokakuu 2012), niin euromaiden on määrä sijoittaa siihen pääomaa 80 miljardia euroa ja antaa sitoumuksen 620 miljardin korotusvaltuuksista pääomaan. Niinpä EVM on kooltaan 700 miljardia euroa. Pyrkimys on se, että EVM:n efektiivinen lainanantokyky on 500 miljardia euroa EVM:ssä on käteistä myös vaikeuksissa olevilta euromailta, ei vain takauksia! Efektiivistä lainanantokapasiteettiä on määrä säännöllisesti tarkistaa, vähintään 5 vuoden välein. Siirtymäaika pääomasijoituksille Jäsenmaat maksavat tarvittaessa nopeammin, jotta maksettu pääoma vastaa aina vähintään 15 % EVM:n lainanannosta. Prof. Juha Raitio, Euron kriisi 15

16 EVM ja Suomi? Suomen osuus rahaston pääomasta on 1,438 miljardia, joka maksetaan valtion budjetista. Suomen laskennallinen vastuuosuus on noin 12,58 miljardia euroa. Vastuupotin loppuosa 11,14 miljardia euroa koostuu pääoman korotusvaltuuksista ja takauksista (1,7974 % peruspääomasta). Vrt. Saksan pääomaosuus on lähes 22 miljardia ja muu vastuuosuus 169 miljardia euroa. ( ) Tosin Ecofin-neuvostossa Suomen osuus oli 13,9 mrd euroa takausten laskennallisesta enimmäismäärästä eli 726 mrd eurosta. Suomen osallistumisesta EVM:ään päättää eduskunta, PL 82 EVM:n ongelma: markkinoiden reaktion kohdistuvuus budjettikuria rikkovaan euromaahan vai koko euroalueeseen?

17 EVM ja Suomi Joulukuussa 2011 perustuslakivaliokunta katsoi, että silloinen EVM-sopimuksen hyväksyminen vaati perustuslainsäätämisjärjestyksen. Ks. kiireellinen menettely vakauttamistoimenpiteissä: Artikla 4(4): Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa määrätään, hallintoneuvoston puheenjohtaja voi päättää käyttää kiireellistä menettelyä tilanteissa, joissa sekä Euroopan komissio että EKP toteavat, että rahoitusavun myöntämistä tai toteutusta koskevan päätöksen tekemättä jättäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä koko euroalueen rahoitusvakaudelle. Hallintoneuvoston ja johtokunnan keskinäisellä sopimuksella tapahtuva päätöksenteko edellyttää tässä menettelyssä, (EVM:n jäsenten suostumusta ja sitä, ettei useampi kuin kaksi EVM:n jäsentä vastusta päätöstä) SEKÄ (85 prosentin määräenemmistöä annetuista äänistä).????????? Juha Raitio, euron kriisi 17

18 EVM ja Suomi hätätilamenettelyn soveltamisala? Kysymys on siitä, voidaanko EVM:n peruspääomaa (80 mrd) muuttaa hätätilamenettelyssä määräenemmistöllä vai koskeeko hätätilamenettely vain EVM:n varojen käyttöä (ks. U 27/2011 vp)? Hätätilamenettely koskee vain tilannetta, jossa komissio ja EKP toteavat, että EVM-sopimuksen artikloissa tarkoitetun rahoitusavun myöntämistä tai toteutusta koskevan päätöksen tekemättä jättäminen vaarantaisi euroalueen rahoituksen ja talouden kestävyyden. (sustainability, not stability)(evmsopimuksen 4(4) artikla) Tätä menettelyä käytettäessä tehdään vararahastosta ja maksetusta pääomasta siirto hätätilarahastoon, jolla perustetaan erityinen puskuri rahoitustuesta aiheutuvien riskien kattamiseksi. Juha Raitio, euron kriisi 18

19 Keskeisiä käsitteitä Euron kriisistäkilpailukykypaketti (Euro plus pact)? Kilpailukykypaketti on helmikuussa 2011 lähinnä Saksan ja Ranskan aloitteesta valmisteltu euromaita koskeva poliittinen sitoumus, jossa euromaat sitoutuisivat kasvua ja taloudellista vakautta koskeviin toimiin. Sopimusluonnoksessa esitetään, että euromaat sitoutuvat kilpailukyvyn, työllisyyden, julkisen talouden kestävyyden ja finanssitasapainon kehittämiseen. Kilpailukykypaketissa euromaat sopisivat mm. yritysverotuksen tasosta. Pankkien stressitestit säännöllisiksi huippukokouksessa pakettiin liittyivät myös euroalueen ulkopuoliset Tanska, Latvia, Liettua, Puola, Bulgaria ja Romania (Euro plus pact). Prof. Juha Raitio, Euron kriisi 19

20 Oikeudellisia ongelmia lainsäädäntöpohja? Velkakriisi ilman omaa syytä? Juha Raitio, euron kriisi 20

21 No bail out-klausuuli SEUT 125 artikla: Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista,joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Prof. Juha Raitio, Euron kriisi 21

22 Juridisia ongelmia debatti Saksassa 2010/11 SEUT 122(2) artikla ei liity Kreikan velkakriisin kaltaiseen kriisiin, sillä se ei ole luonnonkatastrofiin rinnastuva poikkeuksellinen tapahtuma. Se ei ole myöskään maailmanlaajuiseen ylivoimaiseen talouskriisiin rinnastettavissa. Esimerkiksi prof. Fa binder on todennut tämän asian seuraavasti: - Es ist aber zunächts und vor allem die völling aus dem Ruder geratene Staatsverschuldung der betroffenen Euro-Staaten und nicht die beispiellose Weltfinanzkrise, die dazu geführt hat, dass einige Euro- Staaten in der Tat erhebliche Schwierigkeiten haben. Miksi SEUT 122(2) artikla on valittu lainsäädäntöpohjaksi asetukselle (EU) N:o 407/2010? SEUT 122(2) art. ei koske bilateraalista tukea (EU-tukea). Saksan PL-tuomioistuin tulkitsi Saksan perustuslakia ja EU-oikeutta/ ratkaisu / Kreikka tuki 2010 ei rikkonut SEUT 125 artiklaa ( Schwarzbau ). Prof. Juha Raitio, Euron kriisi 22

23 Saksa, euron vakauttaminen ja Kreikka mitä muuta taustalla? Trennung als letztes Mittel?, Frankfurter Allgemeine, ja Kreikan rahoituspyyntö ERVV:ltä. Kreikka pois euro-alueesta? Tätä ei EU-oikeus sääntele. Yleisen kansainvälisen oikeuden kautta sen sijaan se, mikäli keskeinen sopimuksentekohetkellä ollut olosuhde on muuttunut ja tätä sopimuskumppanit eivät ole osanneet ennakoida, voi johtaa sopimuksen purkuun. (Reinhard Müller) Mutta asia ei ole suinkaan vain juridinen. Esimerkiksi Saksa ja Ranska eivät noudattaneet kasvu- ja vakaussopimusta 2000-luvun alussa (liialliset julkistalouden alijäämät), mutta siitä ei niille seurannut lopulta juuri mitään. (Ks. C-27/04 komissio v. Neuvosto (2004) ECR I-6649). Neuvosto on kasvu- ja vakaussopimuksen viimekätinen valvoja. Juha Raitio, euron kriisi 23

24 Juridisia ongelmia Lissabonin sopimuksen muutos Eurooppa-neuvosto on päättänyt lisätä SEUT 136 artiklaan (euromaita koskevia erityismääräyksiä sisältävä artikla) seuraavan kohdan: Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, voivat perustaa vakausmekanismin, joka aktivoidaan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen vakauden turvaamiseksi. Mahdollisen pyydetyn rahoitustuen myöntämiselle mekanismin puitteissa asetetaan tiukat ehdot. Ks. Eurooppa-neuvoston päätös 2011/199/EU ja sitä koskeva tulkintaratkaisu C-370/12 Pringle, Valtuudet vakaustoimille jälkikäteen?tämä toteutettiin SEU 48(6) artiklan mukaisesti. Juha Raitio, euron kriisi 24

25 Talouspolitiikan koordinaatiota koskeva apupaketti euroalueelle ( /six pack) -Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1173/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella. -Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1174/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella. -Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1175/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta. -Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta, makrotalouden epätasapainon ennaltaehkäisemisestä ja korjaamisesta. -Neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2011, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkiyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta. -Neuvoston direktiivi 2011/85/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista. Juha Raitio, euron kriisi 25

26 Talouspolitiikan koordinaatiota koskeva apupaketti euroalueelle tulkintaa Kansallisia budjettikehikoita koskeva direktiiviesitys lähtee siitä, että vain EU-tason toimenpiteet eivät ole riittäviä vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistamiseksi (valtioiden julkinen talous on ylivelkaantunut). julkiset menot eivät saa kasvaa nopeammin kuin BKT keskimäärin. Jos Euro-maa poikkeaa maltillisesta finanssipolitiikasta, niin siihen kohdistuu SEUT 136 artiklan sanktiomenettely. Tämä apupaketti pyrkii tehostamaan euroalueen budjettikuria, mutta se ei ole riittävä, ja siksi on EVM ja siksi EKP:n pääomaa päätettiin kasvattaa (12/2010). Lisäksi tuli huippukokous ja sopimus talousunionin vahvistamisesta Prof, Juha Raitio, Euron kriisi 26

27 Sopimus talousunionin vahvistamisesta - nyt eurooppaoikeuden normiston johdonmukaisuuden kannalta olisi ollut suotavaa, että edellä esitetyn six packin keskeiset elementit talouskurin tiivistämisestä olisi saatu myös perussopimuksen tekstimuutoksiksi. muutostarve SEUT 136 artiklassa ja pöytäkirjoissa 12 (liiallisia alijäämiä koskeva menettely) tai 14 (euroryhmä). Tämä olisi edellyttänyt SEU 48(6) artiklan mukaista yksinkertaistettua tarkistusmenettelyä. yksimielisyyttä Britannian vetäydyttyä sopimuksesta ei syntynyt, niin muille jäsenvaltioille jäi vaihtoehdoksi tehdä kansainvälisoikeudellinen sopimus talouskurin tehostamisesta (The Fiscal Compact Treaty, , allekirj. 25 jäsenvaltiota, ei UK ja Tsekki). sopimus nojaa hyvin pitkälti siihen, mitä EU:ssa on jo toteutettu vakaus- ja kasvusopimuksen sekä ylipäänsä talouspolitiikan koordinaation puitteissa. Juha Raitio, euron kriisi 27

28 Sopimus talousunionin vahvistamisesta ja perustuslaki Ne kaksi ongelmaa, jotka joulukuussa käytössä olleeseen sopimusversioon liittyi, nimittäin EU:n talouskurin kirjaaminen Suomen perustuslakiin ja kansallisten tuomioistuimien rooli EU:n talouskurin valvojina, ovat poistuneet. Uusimmassa sopimusversiossa nämä seikat on saatu Suomen kannalta korjattua. Ensinnäkin artikla 3(2) edellyttää, että sopimuksen 3(1) artiklassa mainitut budjettikurin säännöt saatetaan kansallisesti voimaan through provisions of binding force and permanent character. Uusimmassa sopimusversiossa ei ole 8 artiklassa enää mainintaa kansallisille tuomioistuimille annetusta tehtävästä valvoa budjettikurin toteutumista. Muita ongelmia? EU-tuomioistuin? Komissio? (ei kanneoikeutta, SEUT 126(10) artikla Juha Raitio, euron kriisi 28

29 Two-pack? Samalla kun kansalliset parlamentit pohtivat mahdollisuutta hyväksyä Sopimus talousunionin vahvistamisesta, komissio etenee lainsäädäntötietä asiassa. Two-pack, eli komissio antoi kaksi uutta asetusehdotusta (KOM (2011) 819 lopullinen ja KOM (2011) 821 lopullinen). alustavien talousarviosuunnitelmien seuranta sekä liiallisen alijäämän korjaus euromaissa. Talous- ja finanssipolitiikan valvonnan vahvistaminen ns. kriisimaiden osalta. Juha Raitio, euron kriisi 29

30 FTT- Financial Transaction Tax, eli finanssitransaktiovero Finanssitransaktioiden välillistä verotusta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen. Tiivistyvä yhteistyö, vain 11 jäsenvaltiota mukana Direktiiviehdotus COM/2013/071 final Neuvoston valtuutus ryhtyä tiivistettyyn yhteistyöhön finanssitransaktioveron alalla, päätös 2013/52/EU ( ). UK: Mielenkiintoinen idea, joka ei toimi käytännössä, koska transaktiovero ei ole globaali ja veronkierto on verrattain helppoa. Muiden jäsenvaltioiden liittyminen? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

31 Mahtaakohan orkesteri vaihtua bändiin? The saints go marching in KIITOS! Juha Raitio, euron kriisi 31