Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain soveltaminen tietomurtojen paljastamiseen ja tutkimiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain soveltaminen tietomurtojen paljastamiseen ja tutkimiseen"

Transkriptio

1 Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain soveltaminen tietomurtojen paljastamiseen ja tutkimiseen Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos J Kandidaatin seminaari, rikos- ja prosessioikeus, 10 op Thor Kottelin, Ohjaaja: Mika Launiala

2 Sisällys Thor Kottelin, Lähteet... V Kirjallisuus... V Virallislähteet... V Hallituksen esitykset... V Oikeustapaukset... VI Muut... VI Internetlähteet... VI Lyhenteet... VIII 1 Yhteenveto Johdanto Tietomurto Tietomurron tunnusmerkit Rangaistukset ja kvalifiointiperusteet Yleisyys ja rangaistukset vuosina Tietomurto Tietomurron yritys Törkeä tietomurto ja törkeä tietomurron yritys Viestintäviraston tilastoja Oikeuskäytäntö muutoksenhakuasteissa Lähirikoksia Tietomurron tutkiminen Rikostenpaljastamistoiminnan sääntelyn historiaa Turvapalvelulaki tietomurtojen paljastamisen ja tutkimisen näkökulmasta Omavartiointi... 8 II

3 6.2 Rikosten paljastaminen ja hälytysten vastaanottaminen Thor Kottelin, vartioimisliiketoimintana Vartioimisliikelupa, henkilöhyväksynnät ja koulutusvaatimukset Muita velvoitteita Vartijan asun käyttäminen Velvollisuus antaa tietoja poliisille Tapahtumailmoitus Koiran mukana pitämisen edellytykset Turvapalvelulain rikkomisen seuraamuksia Rangaistussäännöksiä Yleisyys ja rangaistukset vuosina Vartioimisliikerikkomus Vartioimisliikerikos Voiko rangaistuksesta vapautua laintulkintavaikeuksien perusteella? Esitutkintapakko ja toimenpiteistä luopuminen Kieltoerehdys Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen Hyväksymisiin kohdistuvia seuraamuksia Turvapalvelulain soveltuvuus tietomurtojen paljastamiseen Yleistä Lain tulkitsemisen periaatteita Lingvistinen argumentti sekä yleinen intentiotulkinta Teleologinen tulkinta sekä sosiaaliadekvanssi Perusoikeusmyönteinen tulkinta In dubio mitius -periaate Kontekstualistinen tulkintamahdollisuus III

4 9 Johtopäätöksiä Yleistä Kehitysehdotuksia Pätevyysvaatimukset Muut velvoitteet IV

5 Lähteet Kirjallisuus Aarnio, Aulis (2006). Tulkinnan taito. Werner Söderström Osakeyhtiö. Dobrucki, Marcin (2002). Priorities in the deployment of network intrusion detection systems. Teknillinen korkeakoulu. Fredman, Markku & Järvinen, Petteri (2003). Korkeimmasta oikeudesta. Defensor Legis 4/2003. Sivut Frände, Dan (2005). Yleinen rikosoikeus. Suomentanut Wahlberg, Markus. Edita Publishing Oy. Hautamäki, Veli-Pekka (2004). Teleologisk tolkningsinställning och judiciell aktivism några teoretiska synpunkter. Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland 2/2004, sivut Heinämäki, Anna-Kaisa (2009). Yksityinen turvallisuusala turvallisuuspalveluiden tuottajana. Sisäasiainministeriö. Hirvonen, Teemu (2009). Rikoksen yrityksen rangaistavuuden edellytyksistä ja perusteista. Turun yliopisto. Jareborg, Nils (1989). Brotten; första häftet. P.A. Norstedt & Söners förlag. Kerttula, Timo (2010). Vartijat ja järjestyksenvalvojat julkisen vallan käyttäjinä. Helsingin yliopisto. Pyöriä, Pasi (2001). Hajautettu työ. Teoksessa: Blom, Raimo; Melin, Harri & Pyöriä, Pasi. Tietotyö ja työelämän muutos. Sivut Gaudeamus. Tapani, Jussi (2009). Sattumaa vai ei korkein oikeus, kieltoerehdys ja tahallisuuden kohde. Lakimies 3/2009. Sivut Virallislähteet Hallituksen esitykset HE 94/1993 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittäviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi. V

6 HE 69/2001 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 44/2002 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 194/2006 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Oikeustapaukset KKO 2003:36 Itä-Suomen HO Turun HO Muut Opetushallitus (2003). Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto Määräys 21/011/2003. Opetushallitus (2006). Vartijan ammattitutkinto Määräys 44/011/2006. PeVL 28/2001 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viestintävirasto (2007). Ohje haittaohjelman saastuttamaksi epäillyn Windowsjärjestelmän tutkintaan. CERT-FI, ohje 1/2007. Internetlähteet Lappi-Seppälä, Tapio (2008). Seuraamusjärjestelmän pääpiirteet. Teoksessa Lappi- Seppälä, Tapio; Hakamies, Kaarlo; Koskinen, Pekka; Majanen, Martti; Melander, Sakari; Nuotio, Kimmo; Nuutila, Ari-Matti; Ojala, Timo & Rautio, Ilkka. Rikosoikeus. Saatavilla www-muodossa (Itä-Suomen yliopiston Nelli-portaalin kautta): 6. Luettu Latvala, Jari (2010). Kuka saa selvittää tietorikoksia? Saatavilla www-muodossa: Luettu VI

7 Nuotio, Kimmo (2005). Oikeuslähteet, supernormistot ja ratkaisujen perustelu. Saatavilla www-muodossa (Itä-Suomen yliopiston Nelli-portaalin kautta): Luettu Sanastokeskus TSK ry (2004). Tiivis tietoturvasanasto. Saatavilla www-muodossa: Luettu Sanastokeskus TSK ry (2011). Tietotekniikan termitalkoot. Saatavilla wwwmuodossa: Luettu Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry. (2011). Koira. Saatavilla wwwmuodossa: Luettu Tilastokeskus (2011). Suomen virallinen tilasto: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset. Saatavilla www-muodossa: Luettu Viestintävirasto (2011a). Yhteydenotot. Saatavilla www-muodossa: Luettu Viestintävirasto (2011b). Viestintäviraston CERT-FI-yksikön palvelukuvaus. Saatavilla www-muodossa: Luettu Virolainen, Jyrki (2007). Periaatteet prosessioikeudessa. Teoksessa Lappalainen, Juha; Frände, Dan; Havansi, Erkki; Koulu, Risto; Niemi, Johanna; Nylund, Anna; Rautio, Jaakko; Sihto, Juha & Virolainen, Jyrki. Prosessioikeus. Saatavilla wwwmuodossa (Itä-Suomen yliopiston Nelli-portaalin kautta): 78. Luettu VII

8 Lyhenteet HE hallituksen esitys HO KKO hovioikeus korkein oikeus PeVL perustuslakivaliokunnan lausunto vp valtiopäivät VIII

9 1 Yhteenveto Tietomurto on rikoslakirikos, jossa on kyse oikeudettomasta tietojärjestelmään tunkeutumisesta, tai vaihtoehtoisesti tietojärjestelmässä olevan tiedon oikeudettomasta hankkimisesta erikoislaitteen avulla. Oikeuskäytännössä tietomurrosta on yleensä tuomittu sakkorangaistus. Käräjäoikeuksissa tietomurtoa tai sen yritystä koskevat asiat ovat harvinaisia, vaikka esimerkiksi haittaohjelmien levitykseen perustuvat tietoturvaloukkaukset ovat erittäin yleisiä. Tietomurtoja voidaan paljastaa ja tutkia muun muassa tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmien sekä teknisen tutkinnan avulla. Poliisimiehen oikeuksitta harjoitettu rikosten paljastaminen ja tutkiminen luettiin aikaisemmin yksityisetsivätoiminnaksi. Kun laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002, jäljempänä turvapalvelulaki) astui voimaan, ansiotarkoituksessa tehtävästä toimeksiantoperusteisesta rikosten paljastamisesta ja tutkimisesta tuli vartioimisliiketoimintaa, jota lähtökohtaisesti koskevat samat velvollisuudet kuin esimerkiksi omaisuuden vartioimista. Tällaiset velvollisuudet koskevat muun muassa vartijahyväksymisiä, vastaavan hoitajan koulutusta, vartijan asun käyttämistä, tietojen antamista poliisille ja tapahtumailmoitusten laatimista. Velvollisuudet ovat relevantteja perinteisen omaisuusvartioinnin ja henkivartijatehtävien kannalta, mutta vastaavat sen sijaan monilta osin huonosti tietomurtojen paljastamiseen ja tutkimiseen tähtäävää toimintaa. Tietomurtoja koskeva rikostenpaljastamistoimintahan poikkeaa perinteisestä omaisuuden vartioimisesta huomattavasti: rikoksen tekijän kanssa ei yleensä olla välittömässä vuorovaikutuksessa, vaan toiminta painottuu tietojärjestelmistä esimerkiksi tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmistä ja potentiaalisista kohdejärjestelmistä saatavan tiedon jäsentämiseen. Esimerkiksi vartijalta ja vastaavalta hoitajalta vaadittavat koulutukset painottavat perinteistä omaisuuden vartiointia. Vartijan asun käyttämistä koskevissa säännöksissä ei ole huomioitu tietotyön monimuotoisuutta. Koiran mukana pitämistä koskevien säännösten noudattaminen voi esimerkiksi etätyötä tekevän tietoturva-analyytikon kohdalla johtaa absurdeihin seurauksiin. Tapahtumailmoitusten laatimista koskeva velvollisuuskin voi olla ongelmallinen, kun työhön liittyy suuri määrä yksittäisiä, no- 1

10 pein toimenpitein käsiteltäviä tapahtumia. Velvollisuuksia on tehostettu rangaistussäännöksin: vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan sakkoon, ja luvaton vartioimisliiketoiminta voi johtaa jopa vankeusrangaistukseen. Sen puolesta, että turvapalvelulakia olisi sovellettava tietomurtojen paljastamiseen ja tutkimiseen, puhuu erityisesti lain kirjaimellinen tulkinta: lainsäätäjän oletetaan lähtökohtaisesti tarkoittavan täyttä totta. Toisaalta säädöksen ja sen esitöiden sanamuoto tarjoavat myös vasta-argumentin: turvapalvelulakia koskevassa hallituksen esityksessä tietoturvallisuus mainitaan vain kahdesti, ja nämäkin maininnat ovat esittelynomaisia, vaikka esityksessä sen sijaan selitetään laajasti, kuinka lain säännöksiä on tarkoitettu sovellettavan perinteiseen omaisuusvartiointiin. Tietomurtojen paljastamiseen ja tutkimiseen ei myöskään liity samanlaista tarvetta suojella samoja oikeushyviä kuin perinteisen omaisuusvartioinnin osalta. On siis vaikea arvioida, millaiseksi syyttämis- ja oikeuskäytäntö muodostuisi esimerkiksi asiassa, jossa tietomurtoja ilman vartioimisliikelupaa paljastanutta tietoturvaanalyytikkoa syytettäisiin vartioimisliikerikoksesta. Epäselvä tilanne on oikeusvarmuuden kannalta kielteinen. Oikeusvarmuutta voitaisiin kohentaa rajaamalla tieto- ja viestintärikosten paljastaminen ja tutkiminen pois turvapalvelulain soveltamisalasta. Toisaalta olisi johdonmukaista, että yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevalla lainsäädännöllä säänneltäisiin kaikkien rikosten tutkintaa. Tällöin sääntely olisi kuitenkin segmentoitava vastaamaan turvallisuuden eri osa-alueiden piirteitä nykyistä paremmin. Jos tietomurtojen paljastamista ja tutkimista harjoittavilta henkilöiltä edellytetään yhdenmukaista vartijan koulutusta, tätä olisi kehitettävä niin, että tieto- ja viestintärikosten paljastamiseen ja tutkimiseen suuntautunut opiskelija hyötyisi siitä. Kunnes tämä on mahdollista, tieto- ja viestintärikoksia paljastavat ja tutkivat henkilöt voitaisiin saattaa turvapalvelulain piiriin siirtymäsäännöksen avulla, kuten yksityisetsivät vuonna Henkilöhyväksyntöjen myöntämisessä on lisäksi huomioitava, että tietomurtojen paljastaminen ja tutkiminen eivät aseta samanlaisia fyysisiä vaatimuksia kuin perinteinen omaisuuden vartiointi vaan saattavat sopia myös vajaakuntoisen henkilön työtehtäviksi. 2

11 2 Johdanto Thor Kottelin, Pyrin tällä tutkielmalla selvittämään, kuinka yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (282/2002, jäljempänä turvapalvelulaki) soveltuu tietomurtojen ammattimaiseen paljastamiseen ja tutkimiseen eli sellaisten yrittäjien ja työntekijöiden toimintaan, jotka paljastavat ja tutkivat tietomurtoja ansiotarkoituksessa ja toimeksiantosopimuksen perusteella. 3 Tietomurto Rikoslain (39/1889) 38 luvun 8 ja 8 a :ssä on kriminalisoitu tietomurto ja törkeä tietomurto. Näitä säännöksiä sovelletaan, jos teosta ei ole muualla laissa säädetty ankarampaa tai yhtä ankaraa rangaistusta. Kriminalisoinnilla pyritään suojaamaan tietojärjestelmiä ulkopuolista tunkeutumista vastaan sekä tietokonetyöskentelyn yksityisyyttä sellaista ulkopuolista tarkkailua vastaan, jossa ei ole kysymys salakuuntelusta tai salakatselusta 1. Rikos täyttyy, kun tekijä läpäisee tietojärjestelmän tunnistuskontrollin kuitenkin rangaistava. 3.1 Tietomurron tunnusmerkit teko kohdistuu tietojärjestelmään, jossa sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla käsitellään, varastoidaan tai siirretään tietoja, tai sellaisen järjestelmän erikseen suojattuun osaan, ja o tekijä tunkeutuu oikeudettomasti tietojärjestelmään murtamalla (eli läpäisemällä luvattomasti) turvajärjestely, esimerkiksi käyttämällä hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta, tai o tekijä ottaa teknisen erikoislaitteen avulla oikeudettomasti selon tietojärjestelmässä olevasta tiedosta tunkeutumatta tietojärjestelmään tai sen osaan Myös yritys on 1 HE 94/1993 vp, sivu HE 94/1993 vp, sivu

12 3.2 Rangaistukset ja kvalifiointiperusteet Tietomurrosta tuomitaan rikoslain 38 luvun 8 :n 1 momentin nojalla sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Tietomurto on törkeä, jos se tehdään osana rikoslain 17 luvun 1 a :n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa tai erityisen suunnitelmallisesti. Lisäksi edellytetään, että tietomurto on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeästä tietomurrosta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 3.3 Yleisyys ja rangaistukset vuosina Tietomurto Syyksi luetut rikokset Tapaukset, joissa tuomittu rangaistus Keskimääräinen rangaistus (päiväsakkoa) 5 30,0 40, , Tietomurron yritys Syyksi luetut rikokset Tapaukset, joissa tuomittu rangaistus 5 1 Keskimääräinen rangaistus (päiväsakkoa) 7 10,0 20,0 3 Tällaisella teknisellä erikoislaitteella tarkoitetaan esimerkiksi laitetta, joka tietojärjestelmän hajasäteilyn perusteella pystyy selvittämään järjestelmässä käsiteltävän tiedon sisällön. Ks. HE 94/1993 vp, sivu Tilastokeskus Vapausrangaistuksia ei tuomittu. 6 Tilastokeskus Vapausrangaistuksia ei tuomittu. 4

13 3.3.3 Törkeä tietomurto ja törkeä tietomurron yritys Käräjäoikeuksissa ei vuosina ratkaistu törkeää tietomurtoa tai sen yritystä koskevia syytteitä Viestintäviraston tilastoja Viestintävirastossa toimii Suomen kansallinen tietoturvaloukkauksia käsittelevä viranomainen CERT-FI 9. Yksikköön on otettu yhteys tietomurtoja koskevissa asioissa seuraavasti 10 : vuosi yhteydenottojen määrä CERT-FI tuottaa myös Autoreporter-palvelua, joka kokoaa automaattisesti suomalaisia verkkoja koskevia haittaohjelma- ja tietoturvaloukkaushavaintoja. Vuonna 2010 palvelu lähetti ilmoitusta tietoturvaloukkauksista ja haittaohjelmista. Ilmoitukset koskivat yhteensä eri IP-osoitetta Oikeuskäytäntö muutoksenhakuasteissa Korkein oikeus on antanut yhden tietomurtoa koskevan ennakkopäätöksen. Päätös on vuodelta Asiassa oli kyse tietomurron yrityksen tunnusmerkistön täyttymisestä sekä vahingonkorvauksen sovittelemisesta. Syytetty oli tehnyt erään pankin verkkoa vastaan niin kutsutun porttiskannauksen, jolla hän oli etsinyt avoimia välityspalvelimia. Turun hovioikeus oli tuominnut syytetyn sakkorangaistukseen ja velvoittanut hänet suorittamaan vahingonkorvauksena asianomistajille yhteensä markkaa (ilman aika-arvokorjausta ,09 euroa) korkoineen. Korkein oikeus katsoi, että syytetty oli suorittanut skannauksen hankkiakseen tietojärjestelmään tunkeutumisessa hyödynnettävää tietoa, eikä muuttanut hovioikeuden tuomion 8 Tilastokeskus Viestintävirasto 2011b. 10 Viestintävirasto 2011a. 11 IP-osoite on internetiin kytketyn tietojenkäsittely- tai tiedonsiirtolaitteen tai verkkoliittymän yksilöivä tunnus. Sanastokeskus TSK ry 2011, lekseemi IP-osoite. 5

14 lopputulosta. 12 Ratkaisua on tosin arvosteltu näkökulmasta, jonka mukaan porttiskannausta ei olisi pidettävä rikoksen yrityksenä vaan kohteen havainnointiin verrattavana, rankaisemattomana valmistelutoimena 13. Lisäksi Turun hovioikeus on vuonna 2009 ratkaissut tietomurtoa koskeneen asian. Syytteen mukaan syytetty oli hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta käyttämällä kahdesti tunkeutunut asianomistajayhtiön sähköpostijärjestelmään. Syytetty kiisti syytteen. Käräjäoikeus ja hovioikeus eivät pitäneet syytettä toteennäytettynä. Syytetyllä ei ollut motiivia tunkeutua asianomistajan sähköpostijärjestelmään, eikä hänellä ollut hallussaan tunkeutumisessa käytettyjä salasanoja. Vaikka syytetty oli asuinnaapurinsa suojaamattoman langattoman lähiverkon välityksellä käyttänyt sitä internetliittymää, jonka kautta tietomurto oli tehty, oli mahdollista, että myös joku muu oli käyttänyt samaa liittymää ja että tämä henkilö oli tehnyt syytteessä tarkoitetun tietomurron Lähirikoksia Muita sellaisia tieto- ja viestintärikoksia, joita tyypillisesti tehdään tietoverkon välityksellä, ovat viestintäsalaisuuden loukkaus (rikoslain 8 luvun 3 ), törkeä viestintäsalaisuuden loukkaus (4 ), tietoliikenteen häirintä (5 ), törkeä tietoliikenteen häirintä (6 ), lievä tietoliikenteen häirintä (7 ), tietojärjestelmän häirintä (7 a ) ja törkeä tietojärjestelmän häirintä (7 b ) 15. Tässä tekstissä mainitsemiani seikkoja voidaankin joissain määrin soveltaa myös näihin rikoksiin. 4 Tietomurron tutkiminen Tietomurtoja voidaan paljastaa ja tutkia muun muassa tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmiä käyttämällä ja teknisen tutkinnan avulla. 12 KKO 2003: Fredman Järvinen 2003, sivut Turun HO Tietojärjestelmän häirintää, törkeää tietojärjestelmän häirintää tai niiden yrityksiä käsitellään äärimmäisen harvoin oikeudessa: vuosina tapauksia oli vain yksi. Tilastokeskus

15 Tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmä on tekninen järjestelmä, jonka on tarkoitus havaita, kun tietojärjestelmään tunkeudutaan tai siihen yritetään tunkeutua 16. Tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat väärien hälytysten vähentäminen ja tapahtumien jatkoselvityksen automatisointi 17. Kyseessä on tosiaikainen toiminta, joten tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmää voidaan verrata rikosilmoitusjärjestelmään. Tieto- ja viestintärikoksia voidaan tutkia myös jälkikäteen, teknisen tutkinnan keinoin. Tietomurtoa epäiltäessä voidaan esimerkiksi jäljentää tietojärjestelmän massamuistin sisältö tutkittavaksi. Tällaisessa tutkinnassa voidaan löytää esimerkiksi piilohallintaohjelmia tai muita järjestelmään luvattomasti asennettuja sovelluksia Koska tunkeutuminen tietojärjestelmään turvajärjestelyn murtamalla, myös yrityksen asteelle jäädessään, täyttää tietomurron tunnusmerkistön, tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmillä paljastetaan rikoksia. Vastaavasti myös tekninen tutkinta tietomurron paljastamiseksi tai selvittämiseksi on rikostenpaljastamistoimintaa Rikostenpaljastamistoiminnan sääntelyn historiaa Asetus yksityisetsivän ammatista (112/1944, kumottu, jäljempänä yksityisetsiväasetus) tuli voimaan Asetuksen 1 :n 2 momentin mukaan säädöksessä tarkoitettiin yksityisetsivän ammatilla sellaista jatkuvaa toimintaa ansion tai elatuksen hankkimiseksi, jossa ammatin harjoittaja asiakkaittensa toimeksiannosta poliisimiehen oikeuksitta suorittaa rikosten tutkimista ja selvittämistä. Yksityisetsiväasetuksen keskeisimmät säännökset koskivat yksityisetsivän ammatin luvanvaraisuutta (1 :n 1 momentti) vaatimusta ammatin harjoittamiseen tarvittavasta luotettavuudesta ja taidosta (3 :n 2 momentti) velvollisuutta dokumentoida vastaanotetut toimeksiannot (7 :n 1 momentti) 16 Sanastokeskus TSK ry 2004, lekseemi tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmä. 17 Dobrucki 2002, sivu ⅲ. 18 Viestintävirasto

16 velvollisuutta alistaa yksityisetsivän tehtäviin palkattavaa henkilökuntaa koskevat rekrytointipäätökset poliisiviranomaiselle (8 :n 1 2 momentit) velvollisuutta pitää mukana yksityisetsivän toimikorttia (10 :n 1 momentti) poliisin velvollisuutta valvoa yksityisetsivätoimintaa ja sen oikeus tarkastaa yksityisetsivätoiminnan asiakirjoja (11 ) lääninhallituksen sanktioita, kuten varoitusta sekä liikkeen sulkemista määräajaksi tai kokonaan (14 ). Yksityisetsiväasetus kumottiin turvapalvelulain 63 3 momentilla Turvapalvelulaki tietomurtojen paljastamisen ja tutkimisen näkökulmasta Turvapalvelulain säätämisen keskeisiä tavoitteita olivat: turvallisuustoimenpiteiden kohteina olevien henkilöiden oikeusturvan parantaminen turvallisuuspalveluja ostavien asiakkaiden kuluttajansuojan parantaminen julkisen vallan ja yksityisen turva-alan välisen työnjaon selkeyttäminen kokonaisturvallisuuden lisääminen tehostamalla turvallisuusviranomaisten ja yksityisen turva-alan välistä yhteistyötä 19. Turvapalvelulain voimaantulosta alkaen rikostenpaljastamistehtävät on luettu vartioimisliiketoiminnaksi. Lainsäätäjä pyrki tällä säännöksellä tehostamaan rikostenpaljastamistoimintaan kohdistuvaa viranomaisvalvontaa20. Sellaiset rikostenpaljastamistehtävät, joita toimija suorittaa omaan lukuunsa eli omavartiointina, eivät kuitenkaan kuulu turvapalvelulain piiriin Omavartiointi Omavartiointi tapahtuu jokamiehenoikeuksin. Rikoksia omaan lukuunsa tai työnantajansa lukuun paljastavalla ja/tai tutkivalla henkilöllä ei siis ole turvapalvelulain 19 HE 69/2001 vp, sivu HE 69/2001 vp, sivu HE 69/2001 vp, sivu 41. Asiaintilaa on arvosteltu siitä, että viranomaisvalvonnan ulottumattomiin jää ihmisten perusoikeuksiin ammattimaisesti puuttuvia tahoja. Kerttula 2010, sivut 124 ja

17 28 :ssä säädettyjä vartijan oikeuksia. Tällaiset oikeudet koskevat esimerkiksi henkilön poistamista vartioimisalueelta, rikoksentekijän kiinni ottamista, turvallisuustarkastuksen suorittamista kiinniotetulle ja näihin toimenpiteiden edellyttämien voimakeinojen käyttämistä. Henkilön poistaminen vartioimisalueelta tosin lienee tarpeen lähinnä omaisuuden vartiointia koskevien toimeksiantojen yhteydessä, ei niinkään rikostenpaljastamistehtävissä 22. Vartijalle säädetty kiinniotto-oikeus voimankäyttöoikeuksineen puolestaan eroaa pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 1 :n 1 momentissa säädetystä jokamiehen kiinniottooikeudesta vain siten, että vartijalla on kiinniotto-oikeutta käyttäessään oikeus suorittaa kiinni otetulle edellä mainitun turvallisuustarkastuksen. Vartija saa siis tarkastaa kiinni otetun sekä tämän mukana olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei kiinni otetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Vartija saa myös ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet tai aineet poliisille luovutettaviksi. 6.2 Rikosten paljastaminen ja hälytysten vastaanottaminen vartioimisliiketoimintana Vartioimistehtävät määritellään turvapalvelulain 2 :n 3 kohdassa. Niitä ovat omaisuuden vartioiminen, henkilön koskemattomuuden suojaaminen sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastaminen. Vartioimistehtävänä pidetään saman kohdan nojalla myös minkä tahansa tällaisen tehtävän valvomista 23. Rikosten paljastamisella tarkoitetaan muiden kuin viranomaisten suorittamaa rikosten ilmisaattamista ja sellaisia siihen liittyviä rikosten alustavista selvittämistoimenpiteistä, joiden avulla hankitaan riittävät tiedot viranomaisille tehtävää rikosilmoitusta varten sekä paljastuneen rikoksen vuoksi mahdollisesti suoritettavat lisäselvitystoimenpiteet 24. Toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastaminen on siis vartioimistehtävä. Myös sellaisten hälytysten vastaanottaminen ja välittäminen, joista ainakin osa on 22 Kerttula 2010, sivu Vartioimistehtävien valvominen tarkoittaa lähinnä työn välitöntä johtamista, ei vartioimisliikkeen johtamista. HE 69/2001 vp, sivut HE 69/2001 vp, sivu 30. 9

18 rikosperusteisia, on vartioimistehtävä 25. Turvapalvelulain 2 :n 2 kohdasta johtuu, että vartioimistehtävät puolestaan ovat vartioimisliiketoimintaa, kun niitä suoritetaan ansiotarkoituksessa ja toimeksiantosopimuksen perusteella. 6.3 Vartioimisliikelupa, henkilöhyväksynnät ja koulutusvaatimukset Vartioimisliiketoiminta edellyttää turvapalvelulain 3 :n 1 momentin mukaan vartioimisliikelupaa ja lain 15 :n 1 momentin nojalla sitä, että vartioimisliikkeen palveluksessa on yksi tai useampi vastaava hoitaja. Vastaava hoitaja on liikkeen vartioimistoiminnan operatiivinen johtaja ja valvontaviranomaisten yhteyshenkilö 26. Jotta henkilö voitaisiin hyväksyä vastaavaksi hoitajaksi, häneltä edellytetään lain 20 :n 1 momentin nojalla muun muassa vastaavan hoitajan koulutuksen suorittamista. Tämä koulutus perustuu turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon, johon voidaan sisällyttää myös tietoturvallisuutta koskeva osa 27. Turvapalvelulain 16 :n 1 2 momenteissa säädetään, että vartioimisliike saa teettää vartioimistehtäviä vain sellaisella palveluksessaan olevalla, jonka hyväksyminen vartijaksi on voimassa, tai toisella vartioimisliikkeellä. Vartijaksi hyväksyminen edellyttää lain 24 :n 1 momentin nojalla muun muassa, että henkilö on suorittanut vartijan peruskoulutuksen, että hänet tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja että hän on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva vartijaksi. Näistä vaatimuksista poiketen vartioimisliikkeellä saa lain 16 3 momentin nojalla olla palveluksessaan yksi väliaikainen vartija jokaista kolmea edellä mainitun koulutuksen saanutta, vartioimistehtäviä suorittavaa vartijaa kohti. Väliaikaiselta vartijalta edellytettävä koulutus, josta säädetään lain 25 1 momentissa, on vartijan koulutusta lyhyempi. Vartijaksi hyväksyttävältä henkilöltä edellytettävästä koulutuksesta säädetään vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksesta annetussa asetuksessa (780/2002). Väliaikaisen vartijan koulutus on 40 tunnin pituinen. Koulutukseen sisältyy muun muassa 6 tunnin pituinen opetusaihe Vartiointi, jossa vartiointimuodoista ja -tehtävistä käsitellään paikallisvartiointia, piirivartiointia, hälytysvartiointia, myymälätarkkailua, henkivartijatehtäviä ja arvokuljetusta. Opetusaihe Vartijan toiminta on 25 HE 69/2001 vp, sivu HE 69/2001 vp, sivu Opetushallitus 2003, sivut 6 ja

19 9 tunnin pituinen, ja siinä käsitellään muun muassa kohteiden avaimia sekä valaisimia, voimankäyttövälineitä, suojausvälineitä, koiraa ja vartioimistyössä tarvittavien viesti-, kuljetus- sekä muiden välineiden toimintaperiaatteita ja käyttöä. Samassa opetusaiheessa käsitellään edelleen muun pääsyn estämistä sekä poistamista, omaisuuden takaisin ottamista ja turvallisuustarkastusta. Samassa asetuksessa säädetään myös 60 tunnin pituisesta vartijan koulutuksesta, joka suoritetaan väliaikaisen vartijan koulutuksen jälkeen. Vartijan koulutuksen laajin opetusaihe on 19 tunnin pituinen Vartijan toiminta ja tilannehallinta, jossa syvennetään väliaikaisen vartijan koulutuksen edellä mainittua Vartiointi-opetusaihetta. Jo koulutuksen sisällön perusteella on selvää, että se on laadittu perinteisen omaisuusvartioinnin ehdoilla. Sen sijaan henkilölle, joka esimerkiksi käyttää työnantajansa asiakkaiden tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmiä etäyhteyden kautta tai suorittaa tietojärjestelmien teknistä tutkintaa, merkittävä osa edellä mainitusta opetussisällöstä on hänen käytännön tehtäviensä kannalta epäolennaista. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että enemmistö vartijoista suorittaa vartijan ammattitutkinnon 28. Nykyisellään vartijan ammattitutkintokaan ei tosin sisällä tietoturvallisuuteen keskittyvää osaa 29. Vartijan henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioimisesta todetaan turvapalvelulain esitöissä muun muassa, että huomiota olisi kiinnitettävä sellaisiin vammoihin ja sairauksiin, jotka saattaisivat heikentää olennaisesti hakijan kykyä toimia vartijana tai täyttää vartijalle asetettuja velvollisuuksia. Samassa yhteydessä todetaan, että eräitä vartioimistehtäviä, esimerkiksi hälytyskeskuspäivystystä, voivat menestyksellisesti hoitaa myös liikuntarajoitteiset henkilöt Muita velvoitteita Turvapalvelulaissa on säädetty lukuisia velvollisuuksia muun muassa vartioimisliikkeille ja vartijoille. Käsittelen näistä velvoitteista muutamia sellaisia, jotka voivat olla tietomurtojen paljastamisen ja tutkimisen kanssa erityisen ongelmallisia. 28 HE 69/2001 vp, sivu Opetushallitus HE 69/2001 vp, sivu

20 6.4.1 Vartijan asun käyttäminen Turvapalvelulain 32 1 momentissa säädetään, että vartijan on vartioimistehtävissä oltava pukeutunut vartijan asuun ja että saman vartioimisliikkeen palveluksessa olevien, samanlaisia tehtäviä suorittavien vartijoiden on oltava pukeutuneita yhdenmukaisesti. Vartijan asun tulee lain 33 1 momentin nojalla olla siisti ja asianmukainen. Lain 32 :n 3 momentissa säädetään, että vartijan asua saa käyttää vain vartija vartioimistehtävissä. Vapaa-aikanaan vartija ei siis saa käyttää vartijan asua. Vartijan asun käyttämistä koskevilla säännöksillä pyritään lisäämään vartioimistoiminnan avoimuutta ja vartijan toimenpiteiden kohteeksi joutuneen henkilön oikeusturvaa sekä osoittamaan, millaiset valtuudet vartijalla on. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa valtioneuvoston asetuksen (534/2002) 9 :ssä säädetään vartijan asun merkeistä ja teksteistä. Vartijan asun rintamuksen vasemmalle puolelle on merkittävä sana vartija suomeksi, ruotsiksi ja/tai muulla kielellä siten, kuin pykälässä tarkemmin säädetään, sekä vartioimisliikkeen nimi tai nimilyhenne taikka vakiintunut liikemerkki. Nämä tiedot saadaan merkitä myös vartijan mahdolliseen päähineeseen. Vartijan ammattitutkinnon suorittaneen vartijan asun olkapoletteihin on merkittävä vähintään 15 millimetrin korkuinen A-kirjain. Myös vartijan asussa mahdollisesti käytettävät arvomerkit on kiinnitettävä olkapoletteihin. Vartijan asun rintamuksessa saa olla irrotettavissa oleva vartijan henkilöllisyyttä ja asemaa osoittava laatta. Vartijan asussa ei saa näkyä muita merkkejä ja tekstejä. Turvapalvelulain 32 2 momentin nojalla vartija saa muun muassa myymälätarkkailussa ja muissa vastaavissa rikosten paljastamiseen liittyvissä tehtävissä sekä henkivartijatehtävissä ja arvokuljetustehtävissä muuta kuin vartijan asua, jos tehtävä sitä edellyttää. Lain esitöistä ilmenee, että momenttia tulisi soveltaa lähinnä tilanteisiin, joissa rikollisen toiminnan paljastamisen onnistuminen edellyttää siviiliasussa esiintymistä tai joissa siviiliasua käyttämällä estettäisiin turvaamista tarvitsevan vartioimiskohteen paljastuminen 32. Momentissa säädetään myös, että muun kuin vartijan asun käyttämisestä päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain HE 69/2001 vp, sivut HE 69/2001 vp, sivu

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Sisäministeriö Timo Kerttula Viite: Sisäministeriön lausuntopyyntö: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus vartijan ja järjestyksenvalvojan asusta ja järjestyksenvalvojan tunnuksista

Sisäministeriön asetus vartijan ja järjestyksenvalvojan asusta ja järjestyksenvalvojan tunnuksista 1 LUONNOS Sisäministeriön asetus vartijan ja järjestyksenvalvojan asusta ja järjestyksenvalvojan tunnuksista Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yksityisistä turvallisuuspalveluista päivänä

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2002 N:o 282 288. Laki. N:o 282. yksityisistä turvallisuuspalveluista

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2002 N:o 282 288. Laki. N:o 282. yksityisistä turvallisuuspalveluista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2002 N:o 282 288 SISÄLLYS N:o Sivu 282 Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista... 2591 283 Laki poliisin henkilörekistereistä annetun

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

TOIMITILATURVALLISUUS T-110.5610. - kulunvalvontajärjestelmät ja vartiointi. Harri Koskenranta 12.4.2007

TOIMITILATURVALLISUUS T-110.5610. - kulunvalvontajärjestelmät ja vartiointi. Harri Koskenranta 12.4.2007 TOIMITILATURVALLISUUS T-110.5610 - kulunvalvontajärjestelmät ja vartiointi Harri Koskenranta 12.4.2007 KULUNVALVONTA : RAJALLA TAPAHTUVA LIIKENTEESEEN KOHDISTUVA TURVALLI- SUUSVALVONTA. KULUNVALVONTA VOIDAAN

Lisätiedot

Te > Tv+ Tr+ Tt. Turvallisuusvyöhykeperiaate T-110.5610/Koskenranta 6

Te > Tv+ Tr+ Tt. Turvallisuusvyöhykeperiaate T-110.5610/Koskenranta 6 TOIMITILATURVALLISUUS T-110.5610 - kulunvalvontajärjestelmät ja vartiointi Harri Koskenranta 12.4.2007 KULUNVALVONTA : RAJALLA TAPAHTUVA LIIKENTEESEEN KOHDISTUVA TURVALLI- SUUSVALVONTA. KULUNVALVONTA VOIDAAN

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 763/2015 Ampumaratalaki Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän

Lisätiedot

N:o 780 3817. Opetussisältö

N:o 780 3817. Opetussisältö N:o 780 3817 VÄLIAIKAISEN VARTIJAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Liite Opetusaihe ja tunnit Opetussisältö 1. Kurssin hallinnointi/2 h 2. Turvallisuuslainsäädäntö ja koulutus/3 h 2.1 Yksityistä turvallisuusalaa koskeva

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Verkkorikosten tutkinta Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Kyberrikollisuus Lisääntynyt Vakavoitunut Ammattimaistunut Piilorikollisuutta

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA Nice Tuesday 11.11.2008 asianajaja Klaus Nyblin 1 1. Nykyisin: työnantajilla ei oikeutta tunnistamistietojen

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 22/2014 vp. suorittamisesta myös turvallisuusalan

HE 22/2014 vp. suorittamisesta myös turvallisuusalan Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki yksityisistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015 1142/2015 Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ

HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Henkilötietolain valvontajärjestelmä perustuu

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO

TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO 3.4.2015 Taustaa Lainsäädäntö edellyttää (esim. sosiaali- ja terveydenhuollossa) palveluista vastuussa olevan valvomaan asiakas/potilastietojen käyttöä

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 24/2001 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 24/2001 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 24/2001 vp Hallituksen esitys laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä toukokuuta 2001

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

HE 232/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 232/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 232/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 24 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kotirauhan rikkomiseen voitaisiin syyllistyä myös tekstiviestejä

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

Pakkokeinot tietomurtorikosten esitutkinnassa

Pakkokeinot tietomurtorikosten esitutkinnassa Pakkokeinot tietomurtorikosten esitutkinnassa Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Pro gradu -tutkielma Thor Kottelin, 181539 5.4.2013 Ohjaaja: Matti Tolvanen II TIIVISTELMÄ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

LUONNOS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LUONNOS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain ja ajoneuvojen yksittäishyväksynnän väliaikaisesta järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot