Till riksdagens talman

Transkriptio

1 KK 648/2009 vp Jacob Söderman /sd SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 648/2009 rd Avbyråkratisering av svenskspråkiga gravt handikappade personers rehabilitering Till riksdagens talman Enligt 9 lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner baserar sig den medicinska rehabiliteringen av gravt handikappade på en skriftlig rehabiliteringsplan, vilken upprättas vid den offentliga hälso- och sjukvårdsenhet som svarar för vården av rehabiliteringsklienten. Planen upprättas för minst ett och högst tre år. Har en sådan plan upprättats vid en privat instans måste den föras vidare för att godkännas på offentligt håll. Man utgår också ifrån att en privat instans inte kan både planera och producera service då det gäller rehabilitering. I praktiken medför detta krav onödig byråkrati som måste gås igenom på nytt då rehabiliteringsplanen skall förnyas. Den omfattande byråkratin medför väsentliga olägenheter för många gravt handikappade personer. I synnerhet påverkas sådana handikappade med svenska som modersmål som är beroende av att undersökningarna sker på svenska. En stor del av den svenskspråkiga kompetensen på området finns hos privata instanser, till vilka inget reellt alternativ finns på offentligt håll. En sådan enhet är Folkhälsans barnneurologiska habiliteringsavdelning, Habben. Gravt handikappade barn med svenska som modersmål tvingas gå igenom onödiga undersökningar, då en rehabiliteringsplan som gjorts upp av Folkhälsan måste godkännas på offentligt håll innan FPA fattar beslut i ärendet. Nya medicinska undersökningar kan då bli aktuella. Dessa sker ofta på finska och medför att väntetiderna ytterligare förlängs. Denna utdragna administrativa process belastar både den handikappade och dennes familj avsevärt. Man bör sträva efter att den personal som känner till den handikappade och dennes framsteg, behov samt kommunikationsförmåga också är den som genomför rehabiliteringen. Dessutom bör man se till att de som är beroende av att rehabiliteringen sker på svenska har en fungerande möjlighet till detta. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Är regeringen medveten om den omfattande byråkrati som det nuvarande systemet utsätter svenskspråkiga gravt handikappade och deras familjer för och hur avser regeringen åtgärda dessa problem? Helsingfors den 29 juli 2009 Jacob Söderman /sd Version 2.0

2 Suomennos KK 648/2009 vp Jacob Söderman /sd KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2009 vp Byrokratian poistaminen ruotsinkielisten vaikeavammaisen kuntoutuksesta Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 9 :n mukaan vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen tulee perustua kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä. Suunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Jos tällainen suunnitelma on laadittu yksityisellä puolella, se on vietävä edelleen hyväksyttäväksi julkiselle puolelle. Lähtökohtana on myös, että yksityinen yksikkö ei voi sekä suunnitella että tuottaa kuntoutukseen liittyvää palvelua. Käytännössä tämä vaatimus aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa, joka joudutaan käymään läpi uudelleen kuntoutussuunnitelmaa uusittaessa. Laaja byrokratia aiheuttaa huomattavaa haittaa monille vaikeavammaisille. Erityisesti tämä kohdistuu sellaisiin ruotsia äidinkielenään puhuviin vammaisiin, jotka ovat riippuvaisia tutkimusten tekemisestä ruotsin kielellä. Suuri osa ruotsinkielisestä alan osaamisesta on yksityisissä yksiköissä, joille ei ole todellista vaihtoehtoa julkisella puolella. Tällainen yksikkö on Folkhälsanin lastenneurologian kuntoutusosasto. Ruotsia äidinkielenään puhuvat vaikeavammaiset lapset joutuvat käymään läpi tarpeettomia tutkimuksia, koska Folkhälsanin laatima kuntoutussuunnitelma on hyväksyttävä julkisella puolella ennen kuin Kela tekee päätöksen asiasta. Tuolloin voidaan tarvita uusia lääketieteellisiä tutkimuksia. Nämä tehdään usein suomen kielellä ja johtavat odotusaikojen venymiseen entisestään. Tämä pitkäksi venyvä hallinnollinen prosessi kuormittaa vammaista ja tämän perhettä huomattavasti. On pyrittävä siihen, että henkilöstö, joka tuntee vammaisen ja tämän edistymisen, tarpeet ja kommunikointikyvyn, toteuttaa myös kuntoutuksen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että henkilöillä, jotka ovat riippuvaisia ruotsin kielellä tapahtuvasta kuntoutuksesta, on toimiva mahdollisuus tähän. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen nykyisen järjestelmän aiheuttamasta laajasta byrokratiasta ruotsinkielisille vaikeavammaisille ja heidän perheilleen ja miten hallitus aikoo puuttua näihin ongelmiin? Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 2009 Jacob Söderman /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 648/2009 vp Jacob Söderman /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 648/2009 vp: Onko hallitus tietoinen nykyisen järjestelmän aiheuttamasta laajasta byrokratiasta ruotsinkielisille vaikeavammaisille ja heidän perheilleen ja miten hallitus aikoo puuttua näihin ongelmiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 9 :n 4 momentin mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen tulee perustua kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä kuntoutujan taikka hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Kuntoutussuunnitelman tekee lääkäri tai lääkäri ja moniammatillinen tiimi. Kuntoutussuunnitelmassa perustellaan työ- tai toimintakyvyn kannalta tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet. Julkisen terveydenhuollon yksikön tulee toimittaa kuntoutussuunnitelma Kansaneläkelaitokseen maksutta. Säännösten mukaan yksityinen palvelujen tuottaja ei voi vastata lain tarkoittaman kuntoutussuunnitelman laatimisesta. Sen sijaan yksityinen palvelujen tuottaja voi laatia kuntoutussuunnitelman kunnalliselle terveydenhuollolle ostopalveluna. Kunnan terveydenhuolto hyväksyy näin laaditun kuntoutussuunnitelman. Palveluntuottaja ei voi kuitenkaan laatia kuntoutussuunnitelmaa, jos tuottaja toimisi sekä henkilön kuntoutussuunnitelman laatijana että hänen kuntoutuksensa palveluntuottajana Kansaneläkelaitoksen järjestämässä kuntoutuksessa. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestettäessä on tärkeää, että kuntoutusta hakevalla asiakkaalla on terveydenhuollossa laadittu hyvään hoito- ja kuntoutuskäytäntöön perustuva kuntoutussuunnitelma. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta. Jos kuntoutussuunnitelmaa ei ole pidettävä riittävänä, joudutaan siihen pyytämään täydennystä. Tämän vuoksi myös on tärkeää, että kuntien terveydenhuolto järjestää kansanterveyslain mukaiset kuntoutussuunnitelmien laatimiseen liittyvät riittävän laadukkaat palvelut sekä ruotsia että suomea puhuville vaikeavammaisille henkilöille. Kirjallisessa kysymyksessä mainittu Folkhälsanin kuntoutusosasto Habben on lastenneurologian yksikkö ja palvelee koko maan ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä lapsia sekä nuoria. Kuntoutusosasto on toiminut vuodesta 1974 alkaen Folkhälsan-talossa Helsingin Töölössä. Vuosittain osastolla käy runsaat 600 potilasta, joista 200 on uusia. Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan se on tarvittaessa joutunut pyytämään Folkhälsanin toimesta ruotsinkielisille lapsille laadittuihin kuntoutussuunnitelmiin täydennystä. Kuntoutussuunnitelmat on useissa tapauksissa laadittu Kansaneläkelaitoksen kustantamilla yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla. Täydennyspyyntöjen esittäminen on käytännössä toteutettu siten, että asiakkaan kuntoutuksessa ei ole tapahtunut menetyksiä, vaan että vaikeavammaisen asiakkaan kuntoutuksen jatkuvuus on ollut turvattu myös 3

4 KK 648/2009 vp Jacob Söderman /sd Ministerin vastaus koko päätöksenteon ajan. Kansaneläkelaitos ilmoittaa lisäksi, että se on pyrkinyt käymään erityisesti ruotsinkielisten lasten ja nuorten kuntoutussuunnitelmien laatimiseen liittyen neuvotteluja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tilannetta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar KK 648/2009 vp Jacob Söderman /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 648/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Jacob Söderman /sd: Är regeringen medveten om den omfattande byråkrati som det nuvarande systemet utsätter svenskspråkiga gravt handikappade och deras familjer för och hur avser regeringen åtgärda dessa problem? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 9 4 mom. i lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner (566/2005) ska den medicinska rehabiliteringen basera sig på en skriftlig rehabiliteringsplan. Planen ska upprättas vid den offentliga hälso- och sjukvårdsenhet som svarar för vården av rehabiliteringsklienten i samråd med klienten eller dennes anhöriga eller någon annan närstående för minst ett och högst tre år. Rehabiliteringsplanen ska upprättas av en läkare eller av en läkare i samråd med ett multidisciplinärt team. I planen anges de rehabiliteringsåtgärder som är nödvändiga med tanke på arbets- eller funktionsförmågan. Den offentliga hälso- och sjukvårdsenheten ska avgiftsfritt sända rehabiliteringsplanen till Folkpensionsanstalten. Enligt bestämmelserna kan en privat serviceproducent inte svara för upprättandet av en sådan rehabiliteringsplan som avses i lagen. Däremot kan en privat serviceproducent upprätta en rehabiliteringsplan för den kommunala hälso- och sjukvården som en köpt tjänst. Den kommunala hälso- och sjukvården godkänner en rehabiliteringsplan som upprättats på detta sätt. Serviceproducenten kan dock inte upprätta en rehabiliteringsplan, om producenten är den som såväl upprättar rehabiliteringsplanen som tillhandahåller rehabiliteringstjänsten för en person inom ramen för rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten. När man ordnar medicinsk rehabilitering är det viktigt att den klient som ansöker om rehabilitering har en rehabiliteringsplan som upprättats inom hälso- och sjukvården och som grundar sig på god vård- och rehabiliteringspraxis. Till medicinsk rehabilitering räknas förutom åtgärder som stödjer rehabiliteringen också rådgivning, undersökningar som klargör rehabiliteringsbehovet och möjligheterna till rehabilitering, hjälpmedelsservice samt anpassningsträning och handledning. Om rehabiliteringsplanen inte kan anses vara tillräckligt omfattande, måste den kompletteras. Därför är det också viktigt att den kommunala hälso- och sjukvården ordnar tjänster av tillräckligt hög kvalitet för upprättandet av sådana rehabiliteringsplaner som avses i folkhälsolagen för såväl svenskspråkiga som finskspråkiga personer med grava funktionshinder. Folkhälsans habiliteringsavdelning Habben, som nämns i spörsmålet, är en barnneurologisk enhet som tillhandahåller tjänster för svenskspråkiga och tvåspråkiga barn och ungdomar i hela landet. Habiliteringsavdelningen har funnits sedan 1974 i Folkhälsans hus i Tölö i Helsingfors. Avdelningen tar emot drygt 600 patienter varje år, varav 200 nya. Enligt uppgifter från Folkpensionsanstalten har den i vissa fall blivit tvungen att begära kompletteringar av rehabiliteringsplaner som på Folkhälsans initiativ upprättats för svenskspråkiga barn. Rehabiliteringsplanerna har i flera fall upprättats under individuella reha- 5

6 KK 648/2009 vp Jacob Söderman /sd Ministerns svar biliteringsperioder som finansieras av Folkpensionsanstalten. I praktiken har kompletteringarna begärts så att klienten inte har behövt gå miste om någon rehabilitering, utan kontinuiteten i rehabiliteringen av de gravt funktionshindrade klienterna har kunnat tryggas under hela beslutsprocessen. Dessutom meddelar Folkpensionsanstalten att den har försökt förhandla med Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt när det gäller upprättandet av rehabiliteringsplaner för i synnerhet svenskspråkiga barn och ungdomar. Social- och hälsovårdsministeriet följer upp situationen och kommer vid behov att vidta åtgärder. Helsingfors den 20 augusti 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 6