Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot"

Transkriptio

1 Salla Jyrkönen Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Salla Jyrkönen Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot 17 sivua + 1 liite Tutkinto Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikka Suuntautumisvaihtoehto Energia- ja ympäristötekniikka Ohjaaja(t) Rakennuttaja Timothy O`Rourke, J.O`Rourke and Sons Lehtori Jarmo Perttula Insinöörityön tarkoituksena oli kehittää J. O Rourke and Sons rakennusyrityksen toimintamalleja vapaa-ajan asunnon huolto- ja korjaustöissä kosteus- ja homevaurioiden osalta. Vapaa-ajan asuntojen kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa suuressa osassa on tieto mahdollisten kosteusvaurioiden aiheuttajista. Arvioinnin tekijän tuleekin ymmärtää miten kosteus käyttäytyy, tiedostaa homeen kasvun edellytykset ja kosteustekniset riskirakenteet, jotta kosteus- ja homevaurio arvioinnin perusteella laadituilla huolto- ja korjaussuunnitelmilla pystytään pidentää vapaa-ajan asunnon elinkaarta. Kosteus- ja homevaurioarvioinnin tulisi perustua vakiintuneihin toimintamalleihin. Jotta kaikki rakennuksen osa-alueet huomioidaan kosteus- ja homevaurioiden osalta, tulee kosteus- ja homevaurio arviointi edetä aina järjestelmällisesti tietyn kaavan mukaan. Insinöörityössä esitetyssä kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa edetään aina alhaalta ylös ja ulkoa sisälle, tarkastaen näkyvän homeen lisäksi kosteus- ja homevaurion merkkejä rakenteissa ja rakennuksessa. Insinöörityö toteutettiin laajasti kirjallisuuteen tutustumalla, huolto- ja korjaustöihin osallistumalla sekä koekohteisiin tehdyillä kenttätutkimuksilla. Koekohteissa etsittiin silmämääräisesti mahdollisia kosteus- ja homevaurioita ja sisäilman olosuhteita mitattiin lämpö- ja kosteusmittauksilla. Mittaustuloksilla arvioitiin tarvetta sisäilman suhteellisen kosteuden hallintaan käyttöajan ulkopuolella. Ajoittain korkean sisäilman suhteellisen kosteuden hallintaan esitettiin ilmanvaihdon säätelyä sekä kuivanapitolämmitystä. Huomioitavaa on kuitenkin, että jo pahasti kosteus- ja homevaurioituneet vapaa-ajan asunnot tarvitsevat perusteellista peruskorjausta, ennen kuin kuivanapitolämmitys kannattaa aloittaa. Kenttätutkimuksien tulokset ovat koottu liitteeseen, joka on luovutettu ainoastaan yrityksen käyttöön. Insinöörityön pohjalta yritykselle kehitettiin työpohja vapaa-ajan asuntojen kosteus- ja homevaurioiden arviointiin sekä huolto- ja korjaussuunnitelmien laatimiseen. Avainsanat vapaa-ajan- asunto, kosteus- ja homevauriot, riskirakenteet, sisäilman suhteellinen kosteus, kuivanapitolämmitys

3 Abstract Author(s) Title Number of Pages Date Salla Jyrkönen Moisture and mold damages in a seasonal home. 17 pages + 1 appendices 21 November 2013 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Mechanical and Production Engineering Specialisation option Energy and Environmental Engineering Instructor(s) Timothy O`Rourke, Carpenter Jarmo Perttula, Lecturer The purpose of this Bachelor s thesis was to develop an operating model for J. O Rourke and Sons Construction Company. The operating model s primary focus is on the maintenance and repair procedures regarding moisture and mold damages to a seasonal home. Evaluating moisture damages to a seasonal home allows the owner to have a better understanding of what causes moisture damage and mold problems. The evaluator must have knowledge of the moisture s behavior, causes of mold growth, and the risks moisture can cause to the structure of a building. The maintenance and repair plans are based on evaluating the moisture and mold to extend the life cycle of a seasonal home. Moisture and mold evaluation should be based on a well-established operating model. Following a specific model will allow an evaluator to consider all issues pertaining to a seasonal home damaged by moisture and mold. The model given in this thesis shows the procedures of evaluating moisture and mold damages for all areas in the interior and exterior of a seasonal home. Checking all signs of moisture and mold throughout the structures and following a well- based plan will prevent further damage to the home. Bachelor's thesis was carried out with studies through relevant literature, participating in maintenance/repair work, and field studies done to seasonal houses. Possible moisture and mold damages were checked by eyes and the indoor conditions of seasonal homes were tested with temperature and humidity measurements. The results were used to estimate the need to control the relative humidity indoors. As a result, airflow and constant output heating were given as a solution for the times of high indoor relative humidity. However, a badly damaged seasonal home needs to be renovated and made mold- free before starting the constant output heating. The results of the field studies are summarized in the appendix which is released only to the company. Based on the operating plan designed in this thesis, moisture and mold damages can be prevented in a seasonal home. Keywords seasonal home, moisture and mold damages, risk structure, indoor relative humidity, constant output heating

4 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Perusteet Lämpötilan vaikutus ilman suhteelliseen kosteuteen Kosteusvauriomikrobien kasvun edellytykset Homeelle altistuminen Homemalli Riskien arviointi Kosteus- ja homevaurioiden arviointi Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot Perustukset Ulkovaippa Vesilaitteet Vapaa-ajan asunnon sisäilman olosuhteet 13 3 Loppusanat 16 Lähteet 17 Liitteet Liite 1. Kenttätutkimukset Luovutettu ainoastaan yrityksen käyttöön.

5 1 1 Johdanto Lake Pleasentissa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista vain pieni osa on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Käytön ulkopuolella vapaa-ajan asuntoja pidetään ns. kylmillään. Kausiluontoinen asuminen saattaa asunnot alttiiksi monille haittatekijöille. Pitkät lämmittämättömät ajanjaksot rasittavat asuntojen rakenteita sekä saattavat saattaa sisäilmaolosuhteet homeen kasvun kannalta kriittisiksi. Vapaa-ajan asunnoilla vietetään yhteensä keskimäärin kaksi kuukautta touko - syyskuussa. Lyhyen käyttöajan takia asuntojen jatkuvaa kunnossapitoa usein laiminlyödään. Useassa vapaa-ajan asunnossa kunnossapidosta huolehtii paikallinen rakennusyhtiö asunnon talvikuntoon saattamisen ja keväällä käyttöönoton yhteydessä. Vapaa-ajan asunnot kaipaavat muiden rakennuksien tapaan säännöllistä huoltoa välttyäkseen kosteus- ja homevaurioilta. Nykyisenä käytäntönä yrityksessä vapaa-ajan asuntojen kunnossapidossa on, että kosteus- ja homevauriot huomioidaan vain näkyvien kosteusvaurioiden osalta. Terveellisen sisäilman ja kestävien rakenteiden kannalta olisikin tärkeää huomioida myös muut mahdolliset kosteusvaurioiden aiheuttajat ja niiden turmeltumisilmiöt. Insinöörityön tarkoituksena on luoda rakennusyritykselle vakiintuneet toimintamallit vapaa-ajan asuntojen kosteus- ja homevaurioiden arviointiin, jossa tärkeää on kyky ymmärtää kosteuden käyttäytymistä. Vapaa-ajan asuntojen kunnossapidon tulee perustua suunnitelmallisuuteen ja säännöllisesti toistuviin tarkastus- ja huoltotoimiin, jotta siitä ei muodostuisi epäsäännöllisin ajoin toteuttavaa kallista peruskorjausta. Työssä käsitellään kosteuden käyttäytymistä, homeen kasvulle kriittisiä olosuhteita, vapaa-ajan riskirakenteita homeen kasvulle ja asuntojen sisäilman kosteuden hallintaa.

6 2 2 Perusteet 2.1 Lämpötilan vaikutus ilman suhteelliseen kosteuteen Tietyssä lämpötilassa ilma voi sisältää enintään tietyn määrän vesihöyryä. Tätä vesihöyry- eli kosteusmäärää kutsutaan kyllästyskosteudeksi, joka on riippuvainen ilman lämpötilasta siten, että mitä korkeampi lämpötila on, sitä suurempi on myös kyllästyskosteus. Suhteellinen kosteus (% RH) on ilmassa olevan kosteuden suhde kyllästyskosteuteen tai todellisen vesihöyrypaineen ja kyllästyshöyrypaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa. RH on normaalipaineessa määritelty vain ilmalle, jonka lämpötila on korkeintaan 100 C. [1, s.43 44]. Kuvan 2.1 h,x-diagrammi (Mollier) esittää lämpötilan vaikutuksen kostean ilman suhteelliseen kosteuteen. Kuva 2.1 h,x- diagrammi (Mollier) Kuvasta 2.1 voimme havainnoida lämpötilan vaikutuksen ilman suhteelliseen kosteuteen. Ilman sisältäessä vesihöyryä 0,005 kg/kg 9 C:n lämpötilassa ilman suhteellinen kosteus on 70 % RH. Tarkasteltaessa samaa ilman vesihöyrypitoisuutta 14 C:n lämpötilassa on ilman suhteellinen kosteus 50 % RH. Näin ollen ilman sisältäessä 0,005 kg/kg vesihöyryä 5 C:n lämpötilan nousu laskee ilman suhteellista kosteutta 20 % RH.

7 3 2.2 Kosteusvauriomikrobien kasvun edellytykset Mikrobit palauttavat kuolleiden eliöiden ja kasvien ravinteet takaisin luonnon kiertokulkuun. Ne eivät pysty tekemään eroa ihmisten pysyviksi tarkoittamien rakenteiden ja ihmisten hyödyttömiksi katsomien esineiden välillä. Yhdessä sateen, lämpötilavaikutuksien ja muiden luonnonvoimien kanssa mikrobit ja rapautuminen hajottavat kaiken ihmisen rakentaman ajan kuluessa. Sen takia on huollettava kaikkea, minkä haluamme säilyvän. [2, s. 20. ] Käytännöllisesti katsoen itiöitä on aina ilmassa, ne syntyvät luonnossa tapahtuvan orgaanisen hajoamisen seurauksena ja ilmavirtaukset nostavat ne ulkoilmaan. Vuodenajalla on suuri merkitys ulkoilman itiöpitoisuuteen. Syksyisin itiöpitoisuudet kohoavat korkeaksi maassa olevan orgaanisen aineen johdosta, kun taas talvisin pitoisuudet voivat olla jopa kertaa pienemmät. Ilma tulee sisätiloihin ulkoa, joten rakennuksen homekasvua ei voida pitää kurissa sisäilman itiöitä tappamalla tai muuten rajoittamalla. [2, s. 20.] Ympiksi kutsutaan rakenteessa olevaa vanhaa homekasvua, joka on lopettanut kasvunsa ja joutunut lepovaiheeseen. Kastuessaan uudestaan se riehaantuu kasvamaan nopeasti. Monet kosteusvauriomikrobit pystyvät kestävien itiöidensä avulla selviytymään myös pakkasesta, ja jotkut niistä pystyvät kasvamaan muutamien plus-asteiden lämpötiloissa. Rakenteessa olevaa vanhaa homekasvustoa ei pystytä korjaamaan vain kuivattamalla. [2, s. 20.] Rakennuksien mikrobikasvusto vaativat kasvaakseen kosteutta, ravinteita ja sopivan lämpötilan. Monet sienet ja bakteerit ovat kasvuedellytyksiltään vaatimattomia. Jopa pöly betonin tai teräksen pinnalla sisältää riittävästi ravinteita mikrobien kasvun käynnistämiseen. Kosteuden hallinnalla on suuri merkitys rakenteiden homehtumisen rajoittamiseksi. Kaikkialla, missä rakennuksen rakenteissa on riittävästi kosteutta, alkaa mikrobikasvu ennemmin tai myöhemmin. [3, s. 146.] 2.3 Homeelle altistuminen Homeen altistumisesta johtava terveyshaitan syntyyn vaikuttavat sen voimakkuus, ajallinen jakso, jaksoittaisuus, reitti, jota pitkin altiste joutuu elimistöön, ja monet yksilölliset

8 4 tekijät, jotka eri altisteilla ovat erilaiset. Kosteusvauriorakennuksissa ihminen altistuu hengitysteiden, silmän sidekalvojen ja ihon kautta. [2, s. 20.] 2.4 Homemalli Homemallin avulla saadaan selville, kuinka kauan rakenteet ja materiaalit sietävät kosteutta ennen kuin hometta alkaa kasvaa. Sitä voidaan käyttää apuna rakennusten kosteus- ja homeongelmien ennaltaehkäisyyn sekä arvioimaan niistä johtuvien vaurioita ja korjaustarvetta. Malli antaa myös tietoa siitä, miten home käyttäytyy eri rakennusaineissa ja rakenteissa. Homemallissa kasvua kuvaa homeindeksi, joka saa lukuarvoja väliltä 0 6. Indeksi perustuu homeen kasvunmäärän visuaalisiin havaintoihin materiaalin pinnalla. Homemallin indeksiluokitus ja lukuarvojen merkitykset on esitetty taulukossa 2.1. Taulukko 2.1 Homeen kasvun laskentamallin homeindeksiluokitus [4] Homeindeksi M Havaittu homekasvu Huomautuksia 0 Ei kasvua Pinta puhdas 1 Mikroskoopilla havaittava kasvu Paikoin alkavaa kasvua, muutama rihma 2 Selvä mikroskoopilla havaittava kasvu Homerihmasto peittää 10 % tutkittavasta alasta (mikroskoopilla) Useita rihmastopesäkkeitä muodostunut 3 4 Silmin havaittava kasvu Selvä mikroskoopilla havaittava kasvu Selvä silmin havaittava kasvu Runsas mikroskoopilla havaittava kasvu Alle 10 %:n peitto alasta (silmillä) Alle 50 % peitto alasta (mikroskoopilla) Uusia itiöitä alkaa muodostua Yli 10 %:n peitto alasta (silmillä) Yli 50 % peitto alasta (mikroskoopilla) 5 Runsas silmin havaittava kasvu Yli 50 %:n peitto alasta (silmillä) 6 Erittäin runsas kasvu Lähes 100 %:n peitto, tiivis kasvusto Homeindeksiluokituksessa arvolla 0 materiaalin pinnalla ei ole kasvua ja pinta on puhdas. Arvoilla 1 2 kasvu on havaittavissa mikroskoopin avulla, ja arvolla 3 kasvu on jo silmin havaittavissa. Arvot 4 6 määräytyvät sen mukaan, kuinka monta prosenttia kasvu peittoaa alasta.

9 5 Riittävän korkea suhteellinen kosteus ja sopiva lämpötila mahdollistavat homeen kasvun, jolle suotuisat olosuhteet homemallin mukaan on esitetty kuvassa Kuva 2.2 Homeen kasvun kannalta suotuisat olosuhteet [4] Kuvasta 2.2 voimme nähdä, miten kriittinen suhteellinen kosteus nousee lämpötilan laskiessa. Homeen kasvulla suotuisat olosuhteet ovat, kun lämpötila on välillä C ja suhteellinen kosteus on vähintään 80 % RH. Lämpötilan ollessa 0 20 C suhteellisen kosteuden on oltava yli 80 % RH:ta homeen kasvamiselle. Lämpötilan laskiessa alle 0 C:n home ei enää kasva, mutta tämä ei silti poista jo olemassa olevaa kasvustoa. Kriittinen RH määrittää alhaisimman arvon, joka vaihtelee eri materiaaleilla, joissa homeen kasvu on mahdollista. Eri materiaalien homeen kasvunopeus sekä maksimitaso myös vaihtelevat. Materiaalit luokitellaan homehtumisherkkyyden mukaisesti seuraavasti: Homehtumisherkkyysluokka 1 Karkeasahattu ja mitallistettu puutavara (mänty, kuusi), höylätty mänty. Homehtumisherkkyysluokka 2 Höylätty kuusi, paperipohjaiset tuotteet ja kalvot, puupohjaiset levyt, kipsilevy. Homehtumisherkkyysluokka 3 Mineraalivillat, muovipohjaiset materiaalit, kevytbetoni, kevytsorabetoni, sementtipohjaiset tuotteet, tiilet.

10 6 Homehtumisherkkyysluokka 4 Lasi, metalli, alkalinen uusi betoni, tehokkaita homesuoja-aineita sisältävät materiaali. [4] Homemallin käytössä on otettava huomioon, ettei se kuvaa homehtumisen terveysriskiä. Eri materiaalien aineenvaihduntatuotteiden toksiinisuudet vaihtelevat. Tarkasteluita tehdessä on myös huomioitava, että kahden materiaalin välisen rajapinnan homehtumisriskiä on tarkasteltava herkemmän materiaalin mukaan ja jotkut materiaalit voivat myös kuulua homehtumisominaisuuksien puolesta kahteen eri homehtumisryhmään. Hyvänä yleissääntönä voidaan myös todeta, että mitä voimakkaampaa homeen kasvu on suotuisissa olosuhteissa, sitä voimakkaampaa on myös homeen taantuma epäsuotuisissa olosuhteissa. [4] 2.5 Riskien arviointi Riskiarviointi koostuu vaaran tunnistamisesta, vaaran kuvaamisesta, annosvasteen kuvaamisesta, altistuksen arvioinnista ja riskin kuvaamisesta. Riskien arvioinnista seuraa riskienhallinta, joka on riskien kokonaisarviointia, vaihtoehtojen arviointia ja soveltamista sekä seurantaa ja uudelleenarviointia. Mahdollisia kosteusvaurioita voidaan periaatteessa tunnistaa riskirakenneselvityksellä, vaurion merkkien tai haittatekijöiden tunnistamisella ja oirelähtöisesti. [5] Insinöörityössä kosteusvaurioiden riskien arviointiin käytetään näistä kahta ensimmäistä. Riskirakenneselvitystä käytetään rakennuksien rakenteiden kosteus- ja homevaurioiden vaarojen tunnistamiseksi. Vaaralla tarkoitetaan sellaista tekijää, ominaisuutta tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa ei-toivotun tapahtuman. Riskirakenneanalyysissa kyseisiä tekijöitä tulee tarkastella tila- ja rakenneosakohtaisesti. Kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita on esitelty taulukossa 2.2.

11 7 Taulukko 2.2 Kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita [5, s.65] Maanvastainen betoninen kaksoislaatta Maanvaraiset rakenteet Julkisivurakenteet Yläpohjarakenteet Märkätilarakenteet Puukorotettu lattia betonisen maanvastaisen pohjalaatan päällä Tuulettuvat alapohjat (erityisesti puualapohja) Kellarin seinämä kivilatomus, jonka sisäpuolella tiilimuuraus Massiivinen betoninen kellarin seinä, jossa sisäpuolinen kosteuden- ja lämmöneritys Orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet Rankarakenteet kapearäystäisissä rakennuksissa ja /tai voimakkaassa ilmastorasituksessa Tiiliverhoiltu rankarakenne Orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet Tuulettuvat mutta aluskatteettomat rakenteet Heikosti tuulettuvat rakenteet Umpirakenteet (mm. kevytsorakatto, lämmöneristealustainen katto) Runsaasti sisätaitteita tai yksityiskohtia sisältävät harjakatot Käännetyt rakenteet (terassi) Orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet Vedeneristyksen puuttuminen rakenteesta Rakenteiden sisälle sijoitettuja putkia Alalaatta- tai kaksoislaattaholvi märkätilan lattiana Puulevyrakenteinen märkätilan lattia Levyrakenteiset märkätilan seinät Vaurion merkkien tai haittatekijän tunnistamisessa kosteus- ja homevauriotapauksissa etsitään rakenteista vaurion merkkejä. Niitä haetaan aistinvaraisesti, pääosin katsomalla. Näkyvän homeen lisäksi kosteus- ja homevaurion merkkejä rakenteissa ja rakennuksessa ovat kosteusläikät sisäpinnoissa, sisustusmateriaalin irtoaminen tai vioittuminen, värimuutokset sisutus- tai rakennusmateriaaleissa ja vesihöyryn tiivistyminen rakenteen pinnalle sekä ummehtunut kellarimainen haju. Homeriskin todennäköisyys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useampia riskitekijöitä todetaan. Riskin tunnistusta varten voidaan käyttää mahdollisten riskien taulukointia, jolloin eri riskitekijät voidaan havaita selkeämmin. [5, s ]

12 8 2.6 Kosteus- ja homevaurioiden arviointi Kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa suuressa osassa on tieto mahdollisten kosteusvaurioiden aiheuttajista. Arvioinnin tekijän tulee olla tietoinen kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttämisestä vapaa-ajan asunnoissa. Tietämättömyys tai välinpitämättömyys kosteusvauriosta ja sen aiheuttajasta takaa homevaurion. Hankaluutta vapaa-ajan asuntojen kosteusvaurioiden arvioinnissa aiheuttavat mm. kausiluonteisen asumisen aiheuttaman järjestelmällisen huollon puuttumisen, ajan kulun seurauksena syntyneet erot rakennusmääräyksissä ja -käytännöissä. Kosteus- ja homevaurio arviointi tehdään silmämääräisesti ilman rakenteiden avaamista tai purkamista. Kosteus- ja homevaurioarvioinnilla pyritään selvittämään vaurion aiheuttaja, vakavuus ja sekä tarve kosteus- ja homevauriotutkimuksiin. Oleellisena osana arvioinnissa ovat myös vapaa-ajan asuntojen omistajan antamat tiedot rakenteista, toimivuudesta, huolto- ja korjaustoimista sekä tarpeesta ja vaurioista. Kosteus- ja homevaurio arvioinnissa edetään järjestelmällisesti ulkoa sisälle ja alhaalta ylöspäin, tarkastetaan ja kirjataan kaikkien rakennusosien, pintojen ja taloteknisten järjestelmien tiedot, kunto, tehdyt korjaukset sekä olemassa olevat vauriot. Kuvassa 2.3 on kuvattu kosteus- ja homevaurio arvioinnin kulkusuunta. Rakennuksen alapohja Maanvastainen alapohja Ryömintätilainen alapohja Rakennuspohjan kuivatus Maanpinnan kuivatus Rakennuspohjan salaojitus Seinärakenteet maata vasten ja seinien liittyminen maanvastaiseen rakenteeseen Senien liittyminen maanvastaiseen alapohjaan Maan vastaiset seinärakenteet Ulkoilman vastaiset seinärakenteet Ulkoseinän rakenteet Ulkoverhous Ikkunat ja ovet Laitteet ja putket Märkätilat Märkätilan suunnitteluperiaattet Lattia- ja seinäpinnoitteet Lattian kaltevuus ja läpiviennit Vesikatto ja yläpohja Vesikaton rakenteet Yläpohjan rakenteet Kuva 2.3 Kosteus- ja homevaurio arvioinnin kulkusuunta

13 9 Kosteus- ja homevaurioarviointia tehdessä on tärkeää ymmärtää kosteuden käyttäytymistä, käyttää vakiintuneita toimintamalleja ja tiedostaa arvioinnin tärkeys, koska kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa joudutaan aina purkamaan rakenteita. Tästä johtuen kosteus- ja homevaurioarvioinnin tulisi aina tehdä rakennusalan koulutuksen omaava henkilö. Kosteus- ja homevaurioarvioinnin tekijä on vastuussa tuloksista ja kirjaa ne asiakirjaan, jonka mukaan laaditaan tarkistus- huolto- ja korjaussuunnitelmat. Jos arvioinnissa ilmenee tarvetta lisätutkimuksiin, täydennetään kosteus- ja homevaurioarviota kosteuskuntotutkimuksella, jossa käytetään apuna mm. rakenteiden avaamista, rakennusosien paljastamista, pintamittarilla ja poratuista rei istä tehtäviä kosteusmittauksia ja lämpökameramittauksia. 2.7 Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot Kosteus turmelee rakenteita, huonontaa sisäilman laatua ja saattaa aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Kosteusvaurion taustalla saattaa olla mm. suunnitteluvirhe, toteutuksessa tehty virhe, huollon laiminlyönti, vesi- tai viemäriputkiston vuoto ja sisäilman liian korkea suhteellinen kosteus. Vapaa-ajan asunnoissa olisi hyvä pystyä löytämään mahdollisten kosteusvaurioiden aiheuttaja jo ennen kuin homeongelma on syntynyt. Kuvassa 3.4 on esitetty vapaa-ajan kohteita, joissa saattaa esiintyä kosteusvaurioita. Kuva 2.4 Vapaa-ajan asunnon kohteita, joissa saattaa esiintyä kosteusvaurioita [6, s. 14]

14 Perustukset Maaperässä voi esiintyä kosteutta pintavetenä, pohjavetenä, vajovetenä, kapillaarivetenä ja maan huokosissa olevana vesihöyrynä. [1, s. 49] Kuvassa 2.5 on esitetty maaperästä kohdistuva kosteusrasite perusmuurirakenteeseen. Kuva 2.5 Perusmuurirakenteen kohdistuva kosteusrasitus maaperästä [12] Vapaa-ajan asunnoissa rakenteiden kosteusvaurioita aiheuttavat rakennuksen virheellinen korkeusasema ympäröivään maastoon nähden, kattovesien virheellinen ohjaus, pintavesien kulkeutuminen rakennukseen päin sekä toimivan salaojituksen puuttuminen. Kyseisistä tekijöistä johtuen kosteusvaurioitumisen liittyviä riskirakenteita ovat alapohja- ja perustusrakenteiden liittymäkohdat, ulkoseinärakenteiden alaosat ja valesokkelirakenteet sekä kellarin sisäpuoliset rakenneosat. [7] Perusmuurien kosteusvauriot on todettavissa vain rakenteisiin kohdistuvilla kuntotutkimuksilla. Perustusten kosteusrasitusta vähentää oleellisesti mm. kukkapenkkien ja nurmikkorakenteiden poistaminen noin 0,5 metrin etäisyydeltä sokkelista ja korjaaminen kivetyksellä, karkealla soratuksella tai betonilaatoituksella. [7] Kellarin seinien kosteusvauriot johtuvat yleensä salaojituksen tukkeutumisesta tai puuttumisesta sekä seinän ulkopuolen puutteellisesta vedeneristeistä. Myös seinän alata perusten kautta kosteus nousee kapillaarisesti ulkoseiniin, jos perusten alla ei ole käytetty kosteuden nousua estävää sorakerrosta (kapilaarikarkoa). [7]

15 Ulkovaippa Maanvastaisen lattiapinnan tulisi olla 0,3 m ulkopuolella maapintaa ylempänä (kellarikerrosta lukuun ottamatta) [8]. Maanvastaisen lattiapinnan ja ulkopuolisen maanpinnan olematon korkeusero aiheuttaa kosteusvaurion alapohjaan maa-aineesta kapilaarisesti nousevasta kosteudesta. Erityisesti betonilaatan yläpuolelle tehdyt puulattiat ovat kosteusvaurioin seurauksesta homeen kasvulle otolliset. Puulattioissa ei yleensä näy vaurioita ollenkaan ja homevauriona huomataan vasta hajun perusteella. Ryömintätilallisen alapohjan rakenteiden kosteusvauriot johtuvat useasti maaperän korkeasta kosteustuotosta, veden valumisesta rakennuksen alle ja tuuletuksen riittämättömyydestä [8]. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 % ryömintätilan pinta-alasta ja se tulee olla jaettu tasaisesti ulkoseinälle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Ryömintätilan korkeuden tulee olla vähintään 0,8 m tarkastusmahdollisuuden takaamiseksi, eikä siellä saa olla rakennusjätettä eikä lahoavaa orgaanista ainesta [7]. Ryömintätilojen riittävästä tuuletuksesta lämpiminä aikoina tulee huolehtia. Kesällä ryömintätilallisen alapohjan olosuhteet kosteusvaurioille ovat kriittisimmät, koska maa viilentää ryömintätilaa ja lämmin ilma tiivistyy kylmien rakenteiden pinnoille. Ulkoseinissä esiintyvät kosteusvauriot johtuvat usein ulkoa seinärakennetta rasittavasta vedestä. Myös maaperästä voi nousta kosteutta kapilaarisesti seiniin, joiden alaosat ulottuvat lattiarakenteiden sisään, jopa alapuolelle. Vesi voi päästä myös seiniin katoilta, tai viistosade voi tunkeutua seinän pintaverhouksen läpi. Ikkunoiden ja ovien on oltava riittävän tiiviitä läpi vuotavan ilman ja ulkopuolisen veden tunkeutumisen varalta sekä mahdolliset vuodot seinärakenteissa lisäävät kosteuden tiivistymistä rakenteen sisään. Kosteusvauriot ovat usein nähtävissä julkisivupinnoitteen rikkoutumisena tai värjääntymisen, pinnoitteen hilseilynä tai muina vauriona. Vesihöyrypitoisuuksien ero sisä- ja ulkoilman välillä saa aikaan diffuusion. [1, s. 55]. Tällöin kosteus kulkeutuu rakenteen läpi suuremmasta vesihöyrypitoisuudesta pienempään. Diffuusio aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteiden sisään. Käytännössä kosteuden tiivistyminen rakenteen sisään tapahtuu kahden eri materiaalin yhtymäkohdassa [1, s. 67]. Tästä syystä vapaa-ajan asunnoissa puuverhoiltu rankaseinärakenne on homeen kasvulle otollisin.

16 12 Kuvassa 2.6 on puuverhottu rankaseinärakenne, jonka rakennekerrokset ovat: puuverhous ilmarako tuulensuoja mineraalivilla + puurunko ilman/ höyrynsulku (vaakakoolaus + eriste) kipsikartonkilevy [10] Kuva 2.6 Puuverhoiltu rankaseinärakenne [10] Kosteuden tiivistymisriski on erityisesti huomioitava, kun sisäpinnassa on käytetty höyrynsulkumuovia ja kosteusvirta on ulkoa sisäänpäin. Puuverhotussa rankarakenteisessa seinässä kosteusvaurion riskiä lisäävät tuuletusraon puuttuminen sekä tuuletusaukkojen puuttuminen ilmaraon ala- tai yläosassa hidastaa rakenteeseen joutuneen kosteudenpoistumista. Vesikatto tarvitsee erityisesti huoltoa ja tarkkailua keväällä ja syksyllä, jolloin mahdolliset vuodot paljastuvat. Vesikaton vuodot mahdollistavat sadeveden, lumen ja sulamisveden tunkeutumisen kattorakenteisiin jonka seurauksena on kosteusvaurio ja mahdol-

17 13 linen homevaurio. Pitkään jatkuneen vuodon paljastaa ylhäältä laskeva valumajälki seinärakenteissa. Vesikatot onkin syytä puhdistaa ja tarkistaa säännöllisesti. Yläpohjan kosteusvaurion yleisin syy on tuuletuksen puuttuminen tai sen huono toiminta. Usein vapaa-ajan asunnoissa on hyvin matala yläpohja, jolloin sisäilmasta mahdollisesti kulkeutuva kosteus tiivistyä vesikattorakenteiden alapintaan lisäten puurakenteiden kosteusrasitusta. Myös ilmavirrat kuljettavat kosteutta yläpohjaan, jolloin yläpohjan huolimattomasta tehdyt läpiviennit ja sisäilmavuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. [9] Vesilaitteet Märkätiloissa kosteusvaurioita aiheuttavat vääriin suunniteltu vedenpoisto ja rakenteet, jolloin vettä pääsee valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Jos märkätiloista puuttuu poistoventtiilit, pitää kosteudenpoisto huolehtia tuuletuksella esim. avaamalla ikkunan. Vesi- ja viemäriputkistojen vuodot voivat kastella rakenteita ja aiheuttaa kosteusvaurion. Vesilaitteet ovat huolettava vapaa-ajan asunnon ollessa käyttämättömänä. Vapaaajan asuntojen käytön ulkopuolella tapahtuvat vesivahingot ovat yleisiä vesijohtojen tyhjentämisen laiminlyönnistä johtuen. Alla on vesilaitteiden huoltolista: 1. Kaikki vesilaitteet on tyhjennettävä vedestä. 2. Tyhjennä pumput käyttöohjeiden mukaan. 3. Tyhjennä rakennuksen sisäiset vesijohdot. vesihanat ja venttiilit tulee tyhjentää ja irrottaa valmistajien ohjeistuksen mukaan. 4. Tyhjennä lämminvesivaraaja. 5. Varmista tarvittavat toimenpiteet pyykin- ja astiapesukoneiden varalle. 6. Tyhjennä wc-istuimen huuhtelusäiliö ja laimenna wc-kulhon vesi etanoliliuoksella Vapaa-ajan asunnon sisäilman olosuhteet Lämmittämättömissä vapaa-ajan asunnoissa sisäilman suhteellinen kosteus riippuu ulkoilman olosuhteista, lämmittämisestä, käytöstä johtuvasta kosteuslisästä, ilmanvaih-

18 14 dosta sekä materiaalien ja rakenteiden lämmön- ja kosteuden eristys- ja sitomiskyvyistä. Materiaalin eristys- ja sitomiskyvyssä on kyse niiden ominaisuudesta sitoa (absorptio) ja luovuttaa (desorptio) kosteutta. Kaikille huokosille aineille ominaista kykyä kutsutaan hygroskooppisuudeksi. Hygroskooppisella tasapainokosteudella tarkoitetaan tilaa, jossa aineen huokoisissa olevan ilman suhteellinen kosteus on asettunut samaan arvoon ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden kanssa. Tämä suuruus vaihtelee eri aineilla, ja se on riippuvainen lämpötilasta sekä onko kyseessä sitominen tai kuivuminen. [1, s. 59 ] Lämmitetyissä asuinrakennuksissa sisäilman suhteellinen kosteus pysyy yleensä alhaisena lämmitetyn sisäilman kyvystä sitoa enemmän kosteutta kylmään ulkoilmaan nähden. Vapaa-ajan asunnoissa lämmittämättömien ajanjaksojen takia sisäilman suhteellinen kosteus on ajoittain yli kriittisen 80 % RH homeen kasvulle. Lämmittämällä vapaa-ajan asunnon sisäilmaa myös käytön ulkopuolella pystytään alentamaan sisäilman suhteellista kosteutta turvalliselle tasolle kosteusvaurioiden kannalta. Oikean lämpötilan arvioinnissa on hyvä huomioida sen energiatehokkuus, vaikutus rakenteiden sisään tiivistyvään kosteuteen sekä vesijärjestelmän vaatimukset. Ylläpitämällä vapaa-ajan asunnon sisäilman lämpötilana +5-7 C astetta talviaikaan, saadaan pidettyä sisäilman suhteellinen alhaisena. Ns. peruslämmön ylläpitäminen koko poissaoloajan vaatii paljon energiaa, 70 m 2 :n suuruinen vapaa-ajan asunto kuluttaa sähköenergiaa 7000 kwh talviaikaan. Energian kulutukseen vaikuttaa suuresti ulko- ja sisälämpötilan erot. Kylmemmällä säällä energiaa tarvitaan enemmän sisäilman lämpötilan ylläpitämiseen. Myös ulko- ja sisäilman vesihöyrypitoisuuksien välinen ero lisää kosteuden tiivistymistä rakenteiden sisään. Huomioitavaa on myös, ettei peruslämmön ylläpitäminen estä vesilaitteiden jäätymistä talviaikaan. Peruslämpöä energiatehokkaampi ratkaisu vapaa-ajan asuntojen sisäilman suhteellisen kosteuden hallintaan on kuivanapitolämmitys, jossa sisäilman lämpötilaa ylläpidetään 3 5 C ulkoilman lämpötilaa korkeammalla. Kolmeen asteen lämpötilaero edellyttää n W:n lämmitystehoa neliötä kohti. Tehon tarpeeseen vaikuttavat mm. lämmöneristykset, ilmanpitävyys ja ilmanvaihto. Näin ollen 70 m 2 :n vapaa-ajan asunnon kuivanapitolämmityksen kuluttama sähköenergia käyttöajan ulkopuolella (syyskuu-

19 15 huhtikuu) on 2000 kwh 4000 kwh. Koska home ei kasva pakkasella, kuivanapitolämmityksen tarve talvella voidaan kyseenalaistaa. Syksyisin ja keväisin taas kun ulkoilman lämpötila vaihtelee 5 15 C:n välillä ja sisäilmassa esiintyy kosteusvajetta tai kosteuslisää, kuivanapitolämmityksellä voidaan alentaa sisäilman suhteellista kosteutta alle 80 %:n RH. Kuivanapitolämmityksessä ilmanvaihtoa voidaan rajata syksyisin ja talvisin, kun sisäilmassa esiintyy yleisesti kosteusvajetta, ja lisätä keväisin, kun sisäilmassa esiintyy kosteuslisää. Myös kosteustekniset riskirakenteet, jotka nostattavat lämmitystehon tarvetta, tulee huomioida lämmitystehon määrittämisessä. Kuivanapitolämmitys rasittaa myös vähemmän rakenteita. Ulko- ja sisäilman vesihöyrypitoisuuksien erot ovat pienemmät kuin peruslämmityksessä, joten kostetutta siirtyy vähemmän rakenteiden läpi. Kuivanapitolämmitys voidaan toteuttaa sähköpattereilla tai esim. aurinkokeräimellä, jolloin auringon paistaessa vapaa-ajan asunnon katolle asennettu aurinkokeräimessä oleva ilma lämpenee ja keräimen tuulettimet alkavat puhaltaa lämmintä ilmaa vapaa-ajan asuntoon. Lämmin ilma näin alentaa sisäilman suhteellista kosteutta. Vapaa-ajan asunnoissa käytetty painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroihin. Ulko- ja sisäilman lämpötilaneron aiheuttamaa paine-eroa kutsutaan savupiippuvaikutukseksi, joka syntyy kun lämmin ilma nousee kylmää ilmaa kevyempänä ulos. Rakennuksen painesuhteet ja rakenteiden ilmatiiviys vaikuttavat ilmavirtauksiin rakennuksissa. Ilma virtaa ylipaineesta alipaineeseen. Esimerkiksi talvella sisäilman lämpötila saattaa ajoittain olla ulkoilman lämpötilaa alhaisempi ja kun ilma vaihtuu ainoastaan katolla olevasta poistotorvesta, poistotorven suuaukosta alaspäin vallitsee ylipaine joka on suurimmillaan lattiatasossa. Kun taas sisäilman lämpötila on ulkoilman lämpötilaa suurempi, vallitsee poistorven suuaukosta alaspäin alipaine, joka on suurimmillaan lattiatasossa. Lämmittämättömissä vapaa-ajan asunnoissa painovoimainen ilmanvaihto toimii yleisesti heikosti, koska ulko- ja sisäilman lämpötiloissa ei ole suuria eroja. Vaihtuvan ilman määrään tällöin vaikuttavat tulo- ja poistoilma-aukkojen koko ja sijainti sekä tuuli.

20 16 3 Loppusanat Vapaa-ajan asuntojen kosteusvauriot ja niistä johtuvat homevauriot voivat syntyä monesta syystä. Jatkuvalla huolto- ja kunnossapidolla on suuri vaikutus vapaa-ajan asunnon elinkaaren pituuteen ja kunnon säilymiseen. Selkeästi havaittavissa oleva kosteustai homevaurio tulisi korjata mahdollisimman nopeasti. Kosteusvaurioarviointia hankaloittavat vaurioiden laadun ja laajuuden vaihtelevuus ja taustalla olevat moninaiset syyt. Myös ongelman syntyyn myötävaikuttavia tekijöitä on monia. Kosteus- ja homeongelmia voidaan ehkäistä vapaa-ajan asunnon kuntoa säännöllisesti seuraamalla ja toimivalla kunnossapidolla. Riskirakenteiden kartoitus, mahdollisten vaurioiden tarkistus ja korjaus on ensisijaisen tärkeää. Vapaa-ajan asuntoihin liittyvissä kosteus- ja homeongelmissa on myös hyvä tiedostaa, että jo olemassa oleva homevaurio ei korjaannu pelkästään kuivattamalla. Myös aistinvaraisella arvioinnilla on suuri merkitys jo olemassa olevien kosteus- ja homevaurioiden tiedostamisessa. Esimerkiksi homeelle tyypillinen maakellarimainen haju, lattian ja seinän liittymäkohdissa poikkeavat värimuutokset ja värjäytymät ilmanvaihtoventtiileissä on syytä selvittää. Kosteusvaurio- ja homearvioinnin tulee aina perustua tietoon, jotta se lisäisi vapaa-ajan asunnon elinkaarta. Tässä insinöörityössä kehitetyt työmallit ja työpohja tulisi näin ollen antaa rakennusyritykselle valmiudet kosteus- ja homevaurioiden arviointiin ja niihin perustuvien huoltosuunnitelmien tekoon vapaa-ajan asunnoissa.

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Opetusdiat 2012 SAATTEEKSI Tämä opetusmateriaali palvelee ensisijaisesti kuntotutkimuksen opettajien

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin. KOIVUKOTI 1, VANTAA LÄMPÖKUVAUSLIITE LÄMPÖKUVAUS Kattovuotojen kuntoselvitys, Koivukoti 1, Vantaa Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051321701024

Raportti Työnumero: 051321701024 Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Sami Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Raportti Työnumero: 051321701024 Kohde: Toimeksianto: Okt Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Home-epäilyn tutkiminen Tutkimus pvm: 13.9.2013

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012 Kosteusvaurioiden korjaaminen Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014 52182.38 17.1.2014 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie

Lisätiedot

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta

Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Liite Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Johdanto Ympäristössä on monenlaisia mikro-organismeja eli mikrobeja kuten bakteereja, viruksia sekä home- ja lahottajasieniä. Mikrobeja

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

Puheenjohtajien kokous 1.12.2015. Home- ja kosteusvaurioepäilyt. VTS-kotien toimintamalli

Puheenjohtajien kokous 1.12.2015. Home- ja kosteusvaurioepäilyt. VTS-kotien toimintamalli Puheenjohtajien kokous 1.12.2015 Home- ja kosteusvaurioepäilyt VTS-kotien toimintamalli Syitä sisäilmaongelma- kosteusvaurioepäilyille tunkkaiseksi koettu sisäilma asukkaan sairastelu tai oireilu, jonka

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA TUULETTUVAN ALAPOHJAN KÄYTTÄYTYMINEN ERI VUODENAIKOINA KRIITTISIN AJANKOHTA ON KESÄLLÄ, JOLLOIN ULKOILMASSA ON SUURI MÄÄRÄ

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

Piilevien kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat

Piilevien kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat Reijo Pesonen, Risto Karnaattu Piilevien kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat Selvittäminen terveydensuojelulain mukaisilla asunnontarkastuksilla Opinnäytetyöt, rakennusterveys 2012 REIJO PESONEN,

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Korjausneuvoja Rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut/itä-suomi 1 Hengitysliiton korjausneuvojat

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki 18.8.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 1-12, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon kunta

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos.

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 RUOKASALI Kuva 1 Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. -3,8 19,4 Referenssipiste R 15,7 84 - Mittausalue 2 min 13 72 3 Mittausalue 3 min 13,1 73

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET 30.3.2015 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Hyrsylän koulu Hyrsyläntie 169 09430 SAUKKOLA 1.2 Tilaaja Lohjan kaupunki Tekninen toimi/tilapalvelut Kari Koljonen

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari MittaVaT Oy MUISTIO 1/6 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettaja asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Jouni Tissari ja Jussi Timonen P. 040-7606243 AIKA 26.2.2014

Lisätiedot

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Esiselvitys Korjaustarvearvio Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Hanke 8671/2014 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

Lisätiedot

Vakiotehoisen kuivanapitolämmityksen vaikutus hirsimökkien lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan

Vakiotehoisen kuivanapitolämmityksen vaikutus hirsimökkien lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 150 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Structural Engineering. Research Report

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

ASUNTO OY LANKASALPA

ASUNTO OY LANKASALPA KIINTEISTÖTARKASTUS 1 ASUNTO OY LANKASALPA Malmikatu 6 55100 Imatra 30.05.2011 KIINTEISTÖTARKASTUS 2 1. YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Asunto Oy Lankasalpa Malmikatu 6 55100 Imatra Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Lautakuntien iltakoulu 28.11.2013: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska room Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Jarmo Nieminen Koulurakennusten

Lisätiedot