Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot
|
|
- Aila Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Salla Jyrkönen Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö
2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Salla Jyrkönen Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot 17 sivua + 1 liite Tutkinto Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikka Suuntautumisvaihtoehto Energia- ja ympäristötekniikka Ohjaaja(t) Rakennuttaja Timothy O`Rourke, J.O`Rourke and Sons Lehtori Jarmo Perttula Insinöörityön tarkoituksena oli kehittää J. O Rourke and Sons rakennusyrityksen toimintamalleja vapaa-ajan asunnon huolto- ja korjaustöissä kosteus- ja homevaurioiden osalta. Vapaa-ajan asuntojen kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa suuressa osassa on tieto mahdollisten kosteusvaurioiden aiheuttajista. Arvioinnin tekijän tuleekin ymmärtää miten kosteus käyttäytyy, tiedostaa homeen kasvun edellytykset ja kosteustekniset riskirakenteet, jotta kosteus- ja homevaurio arvioinnin perusteella laadituilla huolto- ja korjaussuunnitelmilla pystytään pidentää vapaa-ajan asunnon elinkaarta. Kosteus- ja homevaurioarvioinnin tulisi perustua vakiintuneihin toimintamalleihin. Jotta kaikki rakennuksen osa-alueet huomioidaan kosteus- ja homevaurioiden osalta, tulee kosteus- ja homevaurio arviointi edetä aina järjestelmällisesti tietyn kaavan mukaan. Insinöörityössä esitetyssä kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa edetään aina alhaalta ylös ja ulkoa sisälle, tarkastaen näkyvän homeen lisäksi kosteus- ja homevaurion merkkejä rakenteissa ja rakennuksessa. Insinöörityö toteutettiin laajasti kirjallisuuteen tutustumalla, huolto- ja korjaustöihin osallistumalla sekä koekohteisiin tehdyillä kenttätutkimuksilla. Koekohteissa etsittiin silmämääräisesti mahdollisia kosteus- ja homevaurioita ja sisäilman olosuhteita mitattiin lämpö- ja kosteusmittauksilla. Mittaustuloksilla arvioitiin tarvetta sisäilman suhteellisen kosteuden hallintaan käyttöajan ulkopuolella. Ajoittain korkean sisäilman suhteellisen kosteuden hallintaan esitettiin ilmanvaihdon säätelyä sekä kuivanapitolämmitystä. Huomioitavaa on kuitenkin, että jo pahasti kosteus- ja homevaurioituneet vapaa-ajan asunnot tarvitsevat perusteellista peruskorjausta, ennen kuin kuivanapitolämmitys kannattaa aloittaa. Kenttätutkimuksien tulokset ovat koottu liitteeseen, joka on luovutettu ainoastaan yrityksen käyttöön. Insinöörityön pohjalta yritykselle kehitettiin työpohja vapaa-ajan asuntojen kosteus- ja homevaurioiden arviointiin sekä huolto- ja korjaussuunnitelmien laatimiseen. Avainsanat vapaa-ajan- asunto, kosteus- ja homevauriot, riskirakenteet, sisäilman suhteellinen kosteus, kuivanapitolämmitys
3 Abstract Author(s) Title Number of Pages Date Salla Jyrkönen Moisture and mold damages in a seasonal home. 17 pages + 1 appendices 21 November 2013 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Mechanical and Production Engineering Specialisation option Energy and Environmental Engineering Instructor(s) Timothy O`Rourke, Carpenter Jarmo Perttula, Lecturer The purpose of this Bachelor s thesis was to develop an operating model for J. O Rourke and Sons Construction Company. The operating model s primary focus is on the maintenance and repair procedures regarding moisture and mold damages to a seasonal home. Evaluating moisture damages to a seasonal home allows the owner to have a better understanding of what causes moisture damage and mold problems. The evaluator must have knowledge of the moisture s behavior, causes of mold growth, and the risks moisture can cause to the structure of a building. The maintenance and repair plans are based on evaluating the moisture and mold to extend the life cycle of a seasonal home. Moisture and mold evaluation should be based on a well-established operating model. Following a specific model will allow an evaluator to consider all issues pertaining to a seasonal home damaged by moisture and mold. The model given in this thesis shows the procedures of evaluating moisture and mold damages for all areas in the interior and exterior of a seasonal home. Checking all signs of moisture and mold throughout the structures and following a well- based plan will prevent further damage to the home. Bachelor's thesis was carried out with studies through relevant literature, participating in maintenance/repair work, and field studies done to seasonal houses. Possible moisture and mold damages were checked by eyes and the indoor conditions of seasonal homes were tested with temperature and humidity measurements. The results were used to estimate the need to control the relative humidity indoors. As a result, airflow and constant output heating were given as a solution for the times of high indoor relative humidity. However, a badly damaged seasonal home needs to be renovated and made mold- free before starting the constant output heating. The results of the field studies are summarized in the appendix which is released only to the company. Based on the operating plan designed in this thesis, moisture and mold damages can be prevented in a seasonal home. Keywords seasonal home, moisture and mold damages, risk structure, indoor relative humidity, constant output heating
4 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Perusteet Lämpötilan vaikutus ilman suhteelliseen kosteuteen Kosteusvauriomikrobien kasvun edellytykset Homeelle altistuminen Homemalli Riskien arviointi Kosteus- ja homevaurioiden arviointi Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot Perustukset Ulkovaippa Vesilaitteet Vapaa-ajan asunnon sisäilman olosuhteet 13 3 Loppusanat 16 Lähteet 17 Liitteet Liite 1. Kenttätutkimukset Luovutettu ainoastaan yrityksen käyttöön.
5 1 1 Johdanto Lake Pleasentissa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa sijaitsevista vapaa-ajan asunnoista vain pieni osa on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Käytön ulkopuolella vapaa-ajan asuntoja pidetään ns. kylmillään. Kausiluontoinen asuminen saattaa asunnot alttiiksi monille haittatekijöille. Pitkät lämmittämättömät ajanjaksot rasittavat asuntojen rakenteita sekä saattavat saattaa sisäilmaolosuhteet homeen kasvun kannalta kriittisiksi. Vapaa-ajan asunnoilla vietetään yhteensä keskimäärin kaksi kuukautta touko - syyskuussa. Lyhyen käyttöajan takia asuntojen jatkuvaa kunnossapitoa usein laiminlyödään. Useassa vapaa-ajan asunnossa kunnossapidosta huolehtii paikallinen rakennusyhtiö asunnon talvikuntoon saattamisen ja keväällä käyttöönoton yhteydessä. Vapaa-ajan asunnot kaipaavat muiden rakennuksien tapaan säännöllistä huoltoa välttyäkseen kosteus- ja homevaurioilta. Nykyisenä käytäntönä yrityksessä vapaa-ajan asuntojen kunnossapidossa on, että kosteus- ja homevauriot huomioidaan vain näkyvien kosteusvaurioiden osalta. Terveellisen sisäilman ja kestävien rakenteiden kannalta olisikin tärkeää huomioida myös muut mahdolliset kosteusvaurioiden aiheuttajat ja niiden turmeltumisilmiöt. Insinöörityön tarkoituksena on luoda rakennusyritykselle vakiintuneet toimintamallit vapaa-ajan asuntojen kosteus- ja homevaurioiden arviointiin, jossa tärkeää on kyky ymmärtää kosteuden käyttäytymistä. Vapaa-ajan asuntojen kunnossapidon tulee perustua suunnitelmallisuuteen ja säännöllisesti toistuviin tarkastus- ja huoltotoimiin, jotta siitä ei muodostuisi epäsäännöllisin ajoin toteuttavaa kallista peruskorjausta. Työssä käsitellään kosteuden käyttäytymistä, homeen kasvulle kriittisiä olosuhteita, vapaa-ajan riskirakenteita homeen kasvulle ja asuntojen sisäilman kosteuden hallintaa.
6 2 2 Perusteet 2.1 Lämpötilan vaikutus ilman suhteelliseen kosteuteen Tietyssä lämpötilassa ilma voi sisältää enintään tietyn määrän vesihöyryä. Tätä vesihöyry- eli kosteusmäärää kutsutaan kyllästyskosteudeksi, joka on riippuvainen ilman lämpötilasta siten, että mitä korkeampi lämpötila on, sitä suurempi on myös kyllästyskosteus. Suhteellinen kosteus (% RH) on ilmassa olevan kosteuden suhde kyllästyskosteuteen tai todellisen vesihöyrypaineen ja kyllästyshöyrypaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa. RH on normaalipaineessa määritelty vain ilmalle, jonka lämpötila on korkeintaan 100 C. [1, s.43 44]. Kuvan 2.1 h,x-diagrammi (Mollier) esittää lämpötilan vaikutuksen kostean ilman suhteelliseen kosteuteen. Kuva 2.1 h,x- diagrammi (Mollier) Kuvasta 2.1 voimme havainnoida lämpötilan vaikutuksen ilman suhteelliseen kosteuteen. Ilman sisältäessä vesihöyryä 0,005 kg/kg 9 C:n lämpötilassa ilman suhteellinen kosteus on 70 % RH. Tarkasteltaessa samaa ilman vesihöyrypitoisuutta 14 C:n lämpötilassa on ilman suhteellinen kosteus 50 % RH. Näin ollen ilman sisältäessä 0,005 kg/kg vesihöyryä 5 C:n lämpötilan nousu laskee ilman suhteellista kosteutta 20 % RH.
7 3 2.2 Kosteusvauriomikrobien kasvun edellytykset Mikrobit palauttavat kuolleiden eliöiden ja kasvien ravinteet takaisin luonnon kiertokulkuun. Ne eivät pysty tekemään eroa ihmisten pysyviksi tarkoittamien rakenteiden ja ihmisten hyödyttömiksi katsomien esineiden välillä. Yhdessä sateen, lämpötilavaikutuksien ja muiden luonnonvoimien kanssa mikrobit ja rapautuminen hajottavat kaiken ihmisen rakentaman ajan kuluessa. Sen takia on huollettava kaikkea, minkä haluamme säilyvän. [2, s. 20. ] Käytännöllisesti katsoen itiöitä on aina ilmassa, ne syntyvät luonnossa tapahtuvan orgaanisen hajoamisen seurauksena ja ilmavirtaukset nostavat ne ulkoilmaan. Vuodenajalla on suuri merkitys ulkoilman itiöpitoisuuteen. Syksyisin itiöpitoisuudet kohoavat korkeaksi maassa olevan orgaanisen aineen johdosta, kun taas talvisin pitoisuudet voivat olla jopa kertaa pienemmät. Ilma tulee sisätiloihin ulkoa, joten rakennuksen homekasvua ei voida pitää kurissa sisäilman itiöitä tappamalla tai muuten rajoittamalla. [2, s. 20.] Ympiksi kutsutaan rakenteessa olevaa vanhaa homekasvua, joka on lopettanut kasvunsa ja joutunut lepovaiheeseen. Kastuessaan uudestaan se riehaantuu kasvamaan nopeasti. Monet kosteusvauriomikrobit pystyvät kestävien itiöidensä avulla selviytymään myös pakkasesta, ja jotkut niistä pystyvät kasvamaan muutamien plus-asteiden lämpötiloissa. Rakenteessa olevaa vanhaa homekasvustoa ei pystytä korjaamaan vain kuivattamalla. [2, s. 20.] Rakennuksien mikrobikasvusto vaativat kasvaakseen kosteutta, ravinteita ja sopivan lämpötilan. Monet sienet ja bakteerit ovat kasvuedellytyksiltään vaatimattomia. Jopa pöly betonin tai teräksen pinnalla sisältää riittävästi ravinteita mikrobien kasvun käynnistämiseen. Kosteuden hallinnalla on suuri merkitys rakenteiden homehtumisen rajoittamiseksi. Kaikkialla, missä rakennuksen rakenteissa on riittävästi kosteutta, alkaa mikrobikasvu ennemmin tai myöhemmin. [3, s. 146.] 2.3 Homeelle altistuminen Homeen altistumisesta johtava terveyshaitan syntyyn vaikuttavat sen voimakkuus, ajallinen jakso, jaksoittaisuus, reitti, jota pitkin altiste joutuu elimistöön, ja monet yksilölliset
8 4 tekijät, jotka eri altisteilla ovat erilaiset. Kosteusvauriorakennuksissa ihminen altistuu hengitysteiden, silmän sidekalvojen ja ihon kautta. [2, s. 20.] 2.4 Homemalli Homemallin avulla saadaan selville, kuinka kauan rakenteet ja materiaalit sietävät kosteutta ennen kuin hometta alkaa kasvaa. Sitä voidaan käyttää apuna rakennusten kosteus- ja homeongelmien ennaltaehkäisyyn sekä arvioimaan niistä johtuvien vaurioita ja korjaustarvetta. Malli antaa myös tietoa siitä, miten home käyttäytyy eri rakennusaineissa ja rakenteissa. Homemallissa kasvua kuvaa homeindeksi, joka saa lukuarvoja väliltä 0 6. Indeksi perustuu homeen kasvunmäärän visuaalisiin havaintoihin materiaalin pinnalla. Homemallin indeksiluokitus ja lukuarvojen merkitykset on esitetty taulukossa 2.1. Taulukko 2.1 Homeen kasvun laskentamallin homeindeksiluokitus [4] Homeindeksi M Havaittu homekasvu Huomautuksia 0 Ei kasvua Pinta puhdas 1 Mikroskoopilla havaittava kasvu Paikoin alkavaa kasvua, muutama rihma 2 Selvä mikroskoopilla havaittava kasvu Homerihmasto peittää 10 % tutkittavasta alasta (mikroskoopilla) Useita rihmastopesäkkeitä muodostunut 3 4 Silmin havaittava kasvu Selvä mikroskoopilla havaittava kasvu Selvä silmin havaittava kasvu Runsas mikroskoopilla havaittava kasvu Alle 10 %:n peitto alasta (silmillä) Alle 50 % peitto alasta (mikroskoopilla) Uusia itiöitä alkaa muodostua Yli 10 %:n peitto alasta (silmillä) Yli 50 % peitto alasta (mikroskoopilla) 5 Runsas silmin havaittava kasvu Yli 50 %:n peitto alasta (silmillä) 6 Erittäin runsas kasvu Lähes 100 %:n peitto, tiivis kasvusto Homeindeksiluokituksessa arvolla 0 materiaalin pinnalla ei ole kasvua ja pinta on puhdas. Arvoilla 1 2 kasvu on havaittavissa mikroskoopin avulla, ja arvolla 3 kasvu on jo silmin havaittavissa. Arvot 4 6 määräytyvät sen mukaan, kuinka monta prosenttia kasvu peittoaa alasta.
9 5 Riittävän korkea suhteellinen kosteus ja sopiva lämpötila mahdollistavat homeen kasvun, jolle suotuisat olosuhteet homemallin mukaan on esitetty kuvassa Kuva 2.2 Homeen kasvun kannalta suotuisat olosuhteet [4] Kuvasta 2.2 voimme nähdä, miten kriittinen suhteellinen kosteus nousee lämpötilan laskiessa. Homeen kasvulla suotuisat olosuhteet ovat, kun lämpötila on välillä C ja suhteellinen kosteus on vähintään 80 % RH. Lämpötilan ollessa 0 20 C suhteellisen kosteuden on oltava yli 80 % RH:ta homeen kasvamiselle. Lämpötilan laskiessa alle 0 C:n home ei enää kasva, mutta tämä ei silti poista jo olemassa olevaa kasvustoa. Kriittinen RH määrittää alhaisimman arvon, joka vaihtelee eri materiaaleilla, joissa homeen kasvu on mahdollista. Eri materiaalien homeen kasvunopeus sekä maksimitaso myös vaihtelevat. Materiaalit luokitellaan homehtumisherkkyyden mukaisesti seuraavasti: Homehtumisherkkyysluokka 1 Karkeasahattu ja mitallistettu puutavara (mänty, kuusi), höylätty mänty. Homehtumisherkkyysluokka 2 Höylätty kuusi, paperipohjaiset tuotteet ja kalvot, puupohjaiset levyt, kipsilevy. Homehtumisherkkyysluokka 3 Mineraalivillat, muovipohjaiset materiaalit, kevytbetoni, kevytsorabetoni, sementtipohjaiset tuotteet, tiilet.
10 6 Homehtumisherkkyysluokka 4 Lasi, metalli, alkalinen uusi betoni, tehokkaita homesuoja-aineita sisältävät materiaali. [4] Homemallin käytössä on otettava huomioon, ettei se kuvaa homehtumisen terveysriskiä. Eri materiaalien aineenvaihduntatuotteiden toksiinisuudet vaihtelevat. Tarkasteluita tehdessä on myös huomioitava, että kahden materiaalin välisen rajapinnan homehtumisriskiä on tarkasteltava herkemmän materiaalin mukaan ja jotkut materiaalit voivat myös kuulua homehtumisominaisuuksien puolesta kahteen eri homehtumisryhmään. Hyvänä yleissääntönä voidaan myös todeta, että mitä voimakkaampaa homeen kasvu on suotuisissa olosuhteissa, sitä voimakkaampaa on myös homeen taantuma epäsuotuisissa olosuhteissa. [4] 2.5 Riskien arviointi Riskiarviointi koostuu vaaran tunnistamisesta, vaaran kuvaamisesta, annosvasteen kuvaamisesta, altistuksen arvioinnista ja riskin kuvaamisesta. Riskien arvioinnista seuraa riskienhallinta, joka on riskien kokonaisarviointia, vaihtoehtojen arviointia ja soveltamista sekä seurantaa ja uudelleenarviointia. Mahdollisia kosteusvaurioita voidaan periaatteessa tunnistaa riskirakenneselvityksellä, vaurion merkkien tai haittatekijöiden tunnistamisella ja oirelähtöisesti. [5] Insinöörityössä kosteusvaurioiden riskien arviointiin käytetään näistä kahta ensimmäistä. Riskirakenneselvitystä käytetään rakennuksien rakenteiden kosteus- ja homevaurioiden vaarojen tunnistamiseksi. Vaaralla tarkoitetaan sellaista tekijää, ominaisuutta tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa ei-toivotun tapahtuman. Riskirakenneanalyysissa kyseisiä tekijöitä tulee tarkastella tila- ja rakenneosakohtaisesti. Kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita on esitelty taulukossa 2.2.
11 7 Taulukko 2.2 Kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita [5, s.65] Maanvastainen betoninen kaksoislaatta Maanvaraiset rakenteet Julkisivurakenteet Yläpohjarakenteet Märkätilarakenteet Puukorotettu lattia betonisen maanvastaisen pohjalaatan päällä Tuulettuvat alapohjat (erityisesti puualapohja) Kellarin seinämä kivilatomus, jonka sisäpuolella tiilimuuraus Massiivinen betoninen kellarin seinä, jossa sisäpuolinen kosteuden- ja lämmöneritys Orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet Rankarakenteet kapearäystäisissä rakennuksissa ja /tai voimakkaassa ilmastorasituksessa Tiiliverhoiltu rankarakenne Orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet Tuulettuvat mutta aluskatteettomat rakenteet Heikosti tuulettuvat rakenteet Umpirakenteet (mm. kevytsorakatto, lämmöneristealustainen katto) Runsaasti sisätaitteita tai yksityiskohtia sisältävät harjakatot Käännetyt rakenteet (terassi) Orgaanista eristemateriaalia sisältävät rakenteet Vedeneristyksen puuttuminen rakenteesta Rakenteiden sisälle sijoitettuja putkia Alalaatta- tai kaksoislaattaholvi märkätilan lattiana Puulevyrakenteinen märkätilan lattia Levyrakenteiset märkätilan seinät Vaurion merkkien tai haittatekijän tunnistamisessa kosteus- ja homevauriotapauksissa etsitään rakenteista vaurion merkkejä. Niitä haetaan aistinvaraisesti, pääosin katsomalla. Näkyvän homeen lisäksi kosteus- ja homevaurion merkkejä rakenteissa ja rakennuksessa ovat kosteusläikät sisäpinnoissa, sisustusmateriaalin irtoaminen tai vioittuminen, värimuutokset sisutus- tai rakennusmateriaaleissa ja vesihöyryn tiivistyminen rakenteen pinnalle sekä ummehtunut kellarimainen haju. Homeriskin todennäköisyys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useampia riskitekijöitä todetaan. Riskin tunnistusta varten voidaan käyttää mahdollisten riskien taulukointia, jolloin eri riskitekijät voidaan havaita selkeämmin. [5, s ]
12 8 2.6 Kosteus- ja homevaurioiden arviointi Kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa suuressa osassa on tieto mahdollisten kosteusvaurioiden aiheuttajista. Arvioinnin tekijän tulee olla tietoinen kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttämisestä vapaa-ajan asunnoissa. Tietämättömyys tai välinpitämättömyys kosteusvauriosta ja sen aiheuttajasta takaa homevaurion. Hankaluutta vapaa-ajan asuntojen kosteusvaurioiden arvioinnissa aiheuttavat mm. kausiluonteisen asumisen aiheuttaman järjestelmällisen huollon puuttumisen, ajan kulun seurauksena syntyneet erot rakennusmääräyksissä ja -käytännöissä. Kosteus- ja homevaurio arviointi tehdään silmämääräisesti ilman rakenteiden avaamista tai purkamista. Kosteus- ja homevaurioarvioinnilla pyritään selvittämään vaurion aiheuttaja, vakavuus ja sekä tarve kosteus- ja homevauriotutkimuksiin. Oleellisena osana arvioinnissa ovat myös vapaa-ajan asuntojen omistajan antamat tiedot rakenteista, toimivuudesta, huolto- ja korjaustoimista sekä tarpeesta ja vaurioista. Kosteus- ja homevaurio arvioinnissa edetään järjestelmällisesti ulkoa sisälle ja alhaalta ylöspäin, tarkastetaan ja kirjataan kaikkien rakennusosien, pintojen ja taloteknisten järjestelmien tiedot, kunto, tehdyt korjaukset sekä olemassa olevat vauriot. Kuvassa 2.3 on kuvattu kosteus- ja homevaurio arvioinnin kulkusuunta. Rakennuksen alapohja Maanvastainen alapohja Ryömintätilainen alapohja Rakennuspohjan kuivatus Maanpinnan kuivatus Rakennuspohjan salaojitus Seinärakenteet maata vasten ja seinien liittyminen maanvastaiseen rakenteeseen Senien liittyminen maanvastaiseen alapohjaan Maan vastaiset seinärakenteet Ulkoilman vastaiset seinärakenteet Ulkoseinän rakenteet Ulkoverhous Ikkunat ja ovet Laitteet ja putket Märkätilat Märkätilan suunnitteluperiaattet Lattia- ja seinäpinnoitteet Lattian kaltevuus ja läpiviennit Vesikatto ja yläpohja Vesikaton rakenteet Yläpohjan rakenteet Kuva 2.3 Kosteus- ja homevaurio arvioinnin kulkusuunta
13 9 Kosteus- ja homevaurioarviointia tehdessä on tärkeää ymmärtää kosteuden käyttäytymistä, käyttää vakiintuneita toimintamalleja ja tiedostaa arvioinnin tärkeys, koska kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa joudutaan aina purkamaan rakenteita. Tästä johtuen kosteus- ja homevaurioarvioinnin tulisi aina tehdä rakennusalan koulutuksen omaava henkilö. Kosteus- ja homevaurioarvioinnin tekijä on vastuussa tuloksista ja kirjaa ne asiakirjaan, jonka mukaan laaditaan tarkistus- huolto- ja korjaussuunnitelmat. Jos arvioinnissa ilmenee tarvetta lisätutkimuksiin, täydennetään kosteus- ja homevaurioarviota kosteuskuntotutkimuksella, jossa käytetään apuna mm. rakenteiden avaamista, rakennusosien paljastamista, pintamittarilla ja poratuista rei istä tehtäviä kosteusmittauksia ja lämpökameramittauksia. 2.7 Vapaa-ajan asunnon kosteus- ja homevauriot Kosteus turmelee rakenteita, huonontaa sisäilman laatua ja saattaa aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Kosteusvaurion taustalla saattaa olla mm. suunnitteluvirhe, toteutuksessa tehty virhe, huollon laiminlyönti, vesi- tai viemäriputkiston vuoto ja sisäilman liian korkea suhteellinen kosteus. Vapaa-ajan asunnoissa olisi hyvä pystyä löytämään mahdollisten kosteusvaurioiden aiheuttaja jo ennen kuin homeongelma on syntynyt. Kuvassa 3.4 on esitetty vapaa-ajan kohteita, joissa saattaa esiintyä kosteusvaurioita. Kuva 2.4 Vapaa-ajan asunnon kohteita, joissa saattaa esiintyä kosteusvaurioita [6, s. 14]
14 Perustukset Maaperässä voi esiintyä kosteutta pintavetenä, pohjavetenä, vajovetenä, kapillaarivetenä ja maan huokosissa olevana vesihöyrynä. [1, s. 49] Kuvassa 2.5 on esitetty maaperästä kohdistuva kosteusrasite perusmuurirakenteeseen. Kuva 2.5 Perusmuurirakenteen kohdistuva kosteusrasitus maaperästä [12] Vapaa-ajan asunnoissa rakenteiden kosteusvaurioita aiheuttavat rakennuksen virheellinen korkeusasema ympäröivään maastoon nähden, kattovesien virheellinen ohjaus, pintavesien kulkeutuminen rakennukseen päin sekä toimivan salaojituksen puuttuminen. Kyseisistä tekijöistä johtuen kosteusvaurioitumisen liittyviä riskirakenteita ovat alapohja- ja perustusrakenteiden liittymäkohdat, ulkoseinärakenteiden alaosat ja valesokkelirakenteet sekä kellarin sisäpuoliset rakenneosat. [7] Perusmuurien kosteusvauriot on todettavissa vain rakenteisiin kohdistuvilla kuntotutkimuksilla. Perustusten kosteusrasitusta vähentää oleellisesti mm. kukkapenkkien ja nurmikkorakenteiden poistaminen noin 0,5 metrin etäisyydeltä sokkelista ja korjaaminen kivetyksellä, karkealla soratuksella tai betonilaatoituksella. [7] Kellarin seinien kosteusvauriot johtuvat yleensä salaojituksen tukkeutumisesta tai puuttumisesta sekä seinän ulkopuolen puutteellisesta vedeneristeistä. Myös seinän alata perusten kautta kosteus nousee kapillaarisesti ulkoseiniin, jos perusten alla ei ole käytetty kosteuden nousua estävää sorakerrosta (kapilaarikarkoa). [7]
15 Ulkovaippa Maanvastaisen lattiapinnan tulisi olla 0,3 m ulkopuolella maapintaa ylempänä (kellarikerrosta lukuun ottamatta) [8]. Maanvastaisen lattiapinnan ja ulkopuolisen maanpinnan olematon korkeusero aiheuttaa kosteusvaurion alapohjaan maa-aineesta kapilaarisesti nousevasta kosteudesta. Erityisesti betonilaatan yläpuolelle tehdyt puulattiat ovat kosteusvaurioin seurauksesta homeen kasvulle otolliset. Puulattioissa ei yleensä näy vaurioita ollenkaan ja homevauriona huomataan vasta hajun perusteella. Ryömintätilallisen alapohjan rakenteiden kosteusvauriot johtuvat useasti maaperän korkeasta kosteustuotosta, veden valumisesta rakennuksen alle ja tuuletuksen riittämättömyydestä [8]. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 % ryömintätilan pinta-alasta ja se tulee olla jaettu tasaisesti ulkoseinälle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Ryömintätilan korkeuden tulee olla vähintään 0,8 m tarkastusmahdollisuuden takaamiseksi, eikä siellä saa olla rakennusjätettä eikä lahoavaa orgaanista ainesta [7]. Ryömintätilojen riittävästä tuuletuksesta lämpiminä aikoina tulee huolehtia. Kesällä ryömintätilallisen alapohjan olosuhteet kosteusvaurioille ovat kriittisimmät, koska maa viilentää ryömintätilaa ja lämmin ilma tiivistyy kylmien rakenteiden pinnoille. Ulkoseinissä esiintyvät kosteusvauriot johtuvat usein ulkoa seinärakennetta rasittavasta vedestä. Myös maaperästä voi nousta kosteutta kapilaarisesti seiniin, joiden alaosat ulottuvat lattiarakenteiden sisään, jopa alapuolelle. Vesi voi päästä myös seiniin katoilta, tai viistosade voi tunkeutua seinän pintaverhouksen läpi. Ikkunoiden ja ovien on oltava riittävän tiiviitä läpi vuotavan ilman ja ulkopuolisen veden tunkeutumisen varalta sekä mahdolliset vuodot seinärakenteissa lisäävät kosteuden tiivistymistä rakenteen sisään. Kosteusvauriot ovat usein nähtävissä julkisivupinnoitteen rikkoutumisena tai värjääntymisen, pinnoitteen hilseilynä tai muina vauriona. Vesihöyrypitoisuuksien ero sisä- ja ulkoilman välillä saa aikaan diffuusion. [1, s. 55]. Tällöin kosteus kulkeutuu rakenteen läpi suuremmasta vesihöyrypitoisuudesta pienempään. Diffuusio aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteiden sisään. Käytännössä kosteuden tiivistyminen rakenteen sisään tapahtuu kahden eri materiaalin yhtymäkohdassa [1, s. 67]. Tästä syystä vapaa-ajan asunnoissa puuverhoiltu rankaseinärakenne on homeen kasvulle otollisin.
16 12 Kuvassa 2.6 on puuverhottu rankaseinärakenne, jonka rakennekerrokset ovat: puuverhous ilmarako tuulensuoja mineraalivilla + puurunko ilman/ höyrynsulku (vaakakoolaus + eriste) kipsikartonkilevy [10] Kuva 2.6 Puuverhoiltu rankaseinärakenne [10] Kosteuden tiivistymisriski on erityisesti huomioitava, kun sisäpinnassa on käytetty höyrynsulkumuovia ja kosteusvirta on ulkoa sisäänpäin. Puuverhotussa rankarakenteisessa seinässä kosteusvaurion riskiä lisäävät tuuletusraon puuttuminen sekä tuuletusaukkojen puuttuminen ilmaraon ala- tai yläosassa hidastaa rakenteeseen joutuneen kosteudenpoistumista. Vesikatto tarvitsee erityisesti huoltoa ja tarkkailua keväällä ja syksyllä, jolloin mahdolliset vuodot paljastuvat. Vesikaton vuodot mahdollistavat sadeveden, lumen ja sulamisveden tunkeutumisen kattorakenteisiin jonka seurauksena on kosteusvaurio ja mahdol-
17 13 linen homevaurio. Pitkään jatkuneen vuodon paljastaa ylhäältä laskeva valumajälki seinärakenteissa. Vesikatot onkin syytä puhdistaa ja tarkistaa säännöllisesti. Yläpohjan kosteusvaurion yleisin syy on tuuletuksen puuttuminen tai sen huono toiminta. Usein vapaa-ajan asunnoissa on hyvin matala yläpohja, jolloin sisäilmasta mahdollisesti kulkeutuva kosteus tiivistyä vesikattorakenteiden alapintaan lisäten puurakenteiden kosteusrasitusta. Myös ilmavirrat kuljettavat kosteutta yläpohjaan, jolloin yläpohjan huolimattomasta tehdyt läpiviennit ja sisäilmavuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. [9] Vesilaitteet Märkätiloissa kosteusvaurioita aiheuttavat vääriin suunniteltu vedenpoisto ja rakenteet, jolloin vettä pääsee valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Jos märkätiloista puuttuu poistoventtiilit, pitää kosteudenpoisto huolehtia tuuletuksella esim. avaamalla ikkunan. Vesi- ja viemäriputkistojen vuodot voivat kastella rakenteita ja aiheuttaa kosteusvaurion. Vesilaitteet ovat huolettava vapaa-ajan asunnon ollessa käyttämättömänä. Vapaaajan asuntojen käytön ulkopuolella tapahtuvat vesivahingot ovat yleisiä vesijohtojen tyhjentämisen laiminlyönnistä johtuen. Alla on vesilaitteiden huoltolista: 1. Kaikki vesilaitteet on tyhjennettävä vedestä. 2. Tyhjennä pumput käyttöohjeiden mukaan. 3. Tyhjennä rakennuksen sisäiset vesijohdot. vesihanat ja venttiilit tulee tyhjentää ja irrottaa valmistajien ohjeistuksen mukaan. 4. Tyhjennä lämminvesivaraaja. 5. Varmista tarvittavat toimenpiteet pyykin- ja astiapesukoneiden varalle. 6. Tyhjennä wc-istuimen huuhtelusäiliö ja laimenna wc-kulhon vesi etanoliliuoksella Vapaa-ajan asunnon sisäilman olosuhteet Lämmittämättömissä vapaa-ajan asunnoissa sisäilman suhteellinen kosteus riippuu ulkoilman olosuhteista, lämmittämisestä, käytöstä johtuvasta kosteuslisästä, ilmanvaih-
18 14 dosta sekä materiaalien ja rakenteiden lämmön- ja kosteuden eristys- ja sitomiskyvyistä. Materiaalin eristys- ja sitomiskyvyssä on kyse niiden ominaisuudesta sitoa (absorptio) ja luovuttaa (desorptio) kosteutta. Kaikille huokosille aineille ominaista kykyä kutsutaan hygroskooppisuudeksi. Hygroskooppisella tasapainokosteudella tarkoitetaan tilaa, jossa aineen huokoisissa olevan ilman suhteellinen kosteus on asettunut samaan arvoon ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden kanssa. Tämä suuruus vaihtelee eri aineilla, ja se on riippuvainen lämpötilasta sekä onko kyseessä sitominen tai kuivuminen. [1, s. 59 ] Lämmitetyissä asuinrakennuksissa sisäilman suhteellinen kosteus pysyy yleensä alhaisena lämmitetyn sisäilman kyvystä sitoa enemmän kosteutta kylmään ulkoilmaan nähden. Vapaa-ajan asunnoissa lämmittämättömien ajanjaksojen takia sisäilman suhteellinen kosteus on ajoittain yli kriittisen 80 % RH homeen kasvulle. Lämmittämällä vapaa-ajan asunnon sisäilmaa myös käytön ulkopuolella pystytään alentamaan sisäilman suhteellista kosteutta turvalliselle tasolle kosteusvaurioiden kannalta. Oikean lämpötilan arvioinnissa on hyvä huomioida sen energiatehokkuus, vaikutus rakenteiden sisään tiivistyvään kosteuteen sekä vesijärjestelmän vaatimukset. Ylläpitämällä vapaa-ajan asunnon sisäilman lämpötilana +5-7 C astetta talviaikaan, saadaan pidettyä sisäilman suhteellinen alhaisena. Ns. peruslämmön ylläpitäminen koko poissaoloajan vaatii paljon energiaa, 70 m 2 :n suuruinen vapaa-ajan asunto kuluttaa sähköenergiaa 7000 kwh talviaikaan. Energian kulutukseen vaikuttaa suuresti ulko- ja sisälämpötilan erot. Kylmemmällä säällä energiaa tarvitaan enemmän sisäilman lämpötilan ylläpitämiseen. Myös ulko- ja sisäilman vesihöyrypitoisuuksien välinen ero lisää kosteuden tiivistymistä rakenteiden sisään. Huomioitavaa on myös, ettei peruslämmön ylläpitäminen estä vesilaitteiden jäätymistä talviaikaan. Peruslämpöä energiatehokkaampi ratkaisu vapaa-ajan asuntojen sisäilman suhteellisen kosteuden hallintaan on kuivanapitolämmitys, jossa sisäilman lämpötilaa ylläpidetään 3 5 C ulkoilman lämpötilaa korkeammalla. Kolmeen asteen lämpötilaero edellyttää n W:n lämmitystehoa neliötä kohti. Tehon tarpeeseen vaikuttavat mm. lämmöneristykset, ilmanpitävyys ja ilmanvaihto. Näin ollen 70 m 2 :n vapaa-ajan asunnon kuivanapitolämmityksen kuluttama sähköenergia käyttöajan ulkopuolella (syyskuu-
19 15 huhtikuu) on 2000 kwh 4000 kwh. Koska home ei kasva pakkasella, kuivanapitolämmityksen tarve talvella voidaan kyseenalaistaa. Syksyisin ja keväisin taas kun ulkoilman lämpötila vaihtelee 5 15 C:n välillä ja sisäilmassa esiintyy kosteusvajetta tai kosteuslisää, kuivanapitolämmityksellä voidaan alentaa sisäilman suhteellista kosteutta alle 80 %:n RH. Kuivanapitolämmityksessä ilmanvaihtoa voidaan rajata syksyisin ja talvisin, kun sisäilmassa esiintyy yleisesti kosteusvajetta, ja lisätä keväisin, kun sisäilmassa esiintyy kosteuslisää. Myös kosteustekniset riskirakenteet, jotka nostattavat lämmitystehon tarvetta, tulee huomioida lämmitystehon määrittämisessä. Kuivanapitolämmitys rasittaa myös vähemmän rakenteita. Ulko- ja sisäilman vesihöyrypitoisuuksien erot ovat pienemmät kuin peruslämmityksessä, joten kostetutta siirtyy vähemmän rakenteiden läpi. Kuivanapitolämmitys voidaan toteuttaa sähköpattereilla tai esim. aurinkokeräimellä, jolloin auringon paistaessa vapaa-ajan asunnon katolle asennettu aurinkokeräimessä oleva ilma lämpenee ja keräimen tuulettimet alkavat puhaltaa lämmintä ilmaa vapaa-ajan asuntoon. Lämmin ilma näin alentaa sisäilman suhteellista kosteutta. Vapaa-ajan asunnoissa käytetty painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroihin. Ulko- ja sisäilman lämpötilaneron aiheuttamaa paine-eroa kutsutaan savupiippuvaikutukseksi, joka syntyy kun lämmin ilma nousee kylmää ilmaa kevyempänä ulos. Rakennuksen painesuhteet ja rakenteiden ilmatiiviys vaikuttavat ilmavirtauksiin rakennuksissa. Ilma virtaa ylipaineesta alipaineeseen. Esimerkiksi talvella sisäilman lämpötila saattaa ajoittain olla ulkoilman lämpötilaa alhaisempi ja kun ilma vaihtuu ainoastaan katolla olevasta poistotorvesta, poistotorven suuaukosta alaspäin vallitsee ylipaine joka on suurimmillaan lattiatasossa. Kun taas sisäilman lämpötila on ulkoilman lämpötilaa suurempi, vallitsee poistorven suuaukosta alaspäin alipaine, joka on suurimmillaan lattiatasossa. Lämmittämättömissä vapaa-ajan asunnoissa painovoimainen ilmanvaihto toimii yleisesti heikosti, koska ulko- ja sisäilman lämpötiloissa ei ole suuria eroja. Vaihtuvan ilman määrään tällöin vaikuttavat tulo- ja poistoilma-aukkojen koko ja sijainti sekä tuuli.
20 16 3 Loppusanat Vapaa-ajan asuntojen kosteusvauriot ja niistä johtuvat homevauriot voivat syntyä monesta syystä. Jatkuvalla huolto- ja kunnossapidolla on suuri vaikutus vapaa-ajan asunnon elinkaaren pituuteen ja kunnon säilymiseen. Selkeästi havaittavissa oleva kosteustai homevaurio tulisi korjata mahdollisimman nopeasti. Kosteusvaurioarviointia hankaloittavat vaurioiden laadun ja laajuuden vaihtelevuus ja taustalla olevat moninaiset syyt. Myös ongelman syntyyn myötävaikuttavia tekijöitä on monia. Kosteus- ja homeongelmia voidaan ehkäistä vapaa-ajan asunnon kuntoa säännöllisesti seuraamalla ja toimivalla kunnossapidolla. Riskirakenteiden kartoitus, mahdollisten vaurioiden tarkistus ja korjaus on ensisijaisen tärkeää. Vapaa-ajan asuntoihin liittyvissä kosteus- ja homeongelmissa on myös hyvä tiedostaa, että jo olemassa oleva homevaurio ei korjaannu pelkästään kuivattamalla. Myös aistinvaraisella arvioinnilla on suuri merkitys jo olemassa olevien kosteus- ja homevaurioiden tiedostamisessa. Esimerkiksi homeelle tyypillinen maakellarimainen haju, lattian ja seinän liittymäkohdissa poikkeavat värimuutokset ja värjäytymät ilmanvaihtoventtiileissä on syytä selvittää. Kosteusvaurio- ja homearvioinnin tulee aina perustua tietoon, jotta se lisäisi vapaa-ajan asunnon elinkaarta. Tässä insinöörityössä kehitetyt työmallit ja työpohja tulisi näin ollen antaa rakennusyritykselle valmiudet kosteus- ja homevaurioiden arviointiin ja niihin perustuvien huoltosuunnitelmien tekoon vapaa-ajan asunnoissa.
RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT
RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 5.2.2018 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä
LisätiedotRakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun
Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013
Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden
LisätiedotAsetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista
Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Messukeskus, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
LisätiedotRISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015
RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai
LisätiedotMISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?
MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotFinnmap Consulting Oy SSM
1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen
LisätiedotYLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET
LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus
LisätiedotENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin
LisätiedotRakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen
Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset Asiamies Jani Kemppainen Rakentamismääräyskokoelman uusiminen RakMK lakkasi olemasta 1.1.2018 Perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotRyömintätilaisten alapohjien toiminta
1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät
Lisätiedot1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS
Jari Lehesvuori 1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS TÄSSÄ TUTKIMUKSESSA SELVITETÄÄN, ONKO 50-LUVULLA RAKENNETUN JA 80- LUVULLA PERUSKORJATUN
LisätiedotLämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna
LisätiedotFRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos
FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET
TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET Tutkimusselostus 2 (8) Sisällys 1 Alustatilan rakenteet... 3 2 Alustatilan tiiveys- ja kuntokartoitus... 3 3 Ollaksen
LisätiedotHangon neuvola, Korjaustapaehdotus
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...
LisätiedotLämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
LisätiedotTekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo
Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna
LisätiedotAs Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO
As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne
LisätiedotWise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2
Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista
LisätiedotPERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /
PERUSTUSRATKAISUT Leca sora ryömintätilassa 3-12 / 19.11.2010 korvaa esitteen 3-12 / 1.6.2005 www.e-weber.fi LECA SORA RYÖMINTATILASSA Kuva 1: Ryömintätilainen Leca perustus. Ryömintätilan toimiva tuuletus,
LisätiedotEsimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen
Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin
LisätiedotHIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA
HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN
LisätiedotKosteudenhallintasuunnitelman esimerkki
1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...
LisätiedotVALOKUVAT LIITE 1 1(8)
VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia
LisätiedotULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as
LisätiedotFRAME-PROJEKTIN ESITTELY
FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.
LisätiedotNäin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet
Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen
LisätiedotSISÄILMAONGELMIEN HAVAITSEMINEN JA TODENTAMINEN
SISÄILMAONGELMIEN HAVAITSEMINEN JA TODENTAMINEN Matti Moilanen Lapin AMK 24.11.2015 Kuva: Tapani Kalsi, LL Aistinvaraiset havainnot - Hajut (home, viemäri, VOC, kreosootti, savu, tupakka ) - Vauriojäljet
LisätiedotJouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu
Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8
KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
LisätiedotEnnakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari
Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta Rakennuksen kosteuslähteet Rakennusfysikaalinen toimivuus Materiaalien säilytys työmaalla Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen Rakennedetaljit Rakennuksen
LisätiedotEnergiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus Tuomo Ojanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Puurakenteiden erityispiirteet
LisätiedotTUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE
TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Opetusdiat 2012 SAATTEEKSI Tämä opetusmateriaali palvelee ensisijaisesti kuntotutkimuksen opettajien
LisätiedotCLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus
CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista
LisätiedotKUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5
KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN
LisätiedotRVP-S-RF-61. Pätevyyslautakunta: Rakennusfysiikan suunnittelija , päivitetty
SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule
LisätiedotENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI
Martinkyläntie 5 01620 VANTAA Raportointi pvm: 22.2.2012 ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Työ A12162 KOHDE: ASUNNOT: Martinkyläntie 5 01620 VANTAA/Myllymäen koulu Liikuntasali ja pukuhuonetilat TILAAJA: Reino
LisätiedotPalvelurakennusten kosteus- ja mikrobivaurioituminen Laatija: Petri Annila, TTY
24.1.2019 PALVELURAKENNUSTEN KOSTEUS- JA MIKROBIVAURIOITUMINEN Petri Annila, Tampereen teknillinen yliopisto 24.1.2019 2 Sisällys Tutkimusaineisto ja menetelmä Kosteus- ja mikrobivaurion määritelmä Tulokset
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY
Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.
TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu
LisätiedotTERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA
1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula
LisätiedotKUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009
1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta
LisätiedotKOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330
1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207
LisätiedotPÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia
LisätiedotRVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN
RAKENNUSVIRHEPANKKI SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta virheestä, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Esitetyistä virheistä ei tule tehdä
LisätiedotHomevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi
Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa
LisätiedotTUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE
TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden
LisätiedotKIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely
KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;
LisätiedotPL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000
LisätiedotMassiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen
Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta
LisätiedotKosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT
Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,
LisätiedotRiskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti
Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala
LisätiedotRTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015
RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu
LisätiedotKosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen. Tohtorikoulutettava Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen Tohtorikoulutettava Petri Annila Esityksen sisältö Tausta Tutkimusaineisto Tuloksia ja havaintoja Yhteenveto 4.2.2019 3 Tausta kosteusrasitus lukuisia
LisätiedotAir-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013
Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 21.11.2017 Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2017 Porin yliopistokeskus Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä
LisätiedotRaportti Työnumero: 051321701024
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Sami Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Raportti Työnumero: 051321701024 Kohde: Toimeksianto: Okt Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Home-epäilyn tutkiminen Tutkimus pvm: 13.9.2013
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kosteuskartoitus Tutkimus pvm: 21.3, 23.3 ja 29.3.2016 Läsnäolijat: Jens Ståhls
LisätiedotAsumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne
LisätiedotKOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2
KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2 KOHTEEN KUVAUS oppilaita 800, opetushenkilöstöä 85 kiinteistössä toimivat lisäksi päiväkoti, kirjasto,
LisätiedotRVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN
RAKENNUSVIRHEPANKKI SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta virheestä, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Esitetyistä virheistä ei tule tehdä
LisätiedotAsumisterveys - olosuhteet kuntoon
Asumisterveys - olosuhteet kuntoon LVI-päivät Tampere 1 27.10.2017 Etunimi Sukunimi Terveydensuojelulain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen
LisätiedotEsa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi
sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,
Lisätiedot16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS
16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus
LisätiedotSolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.
SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7
KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
LisätiedotKokonaisuuden hallinta
Kokonaisuuden hallinta Tommi Riippa Tiimi- ja laatupäällikkö, RTA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.10.2017 Page 1 Otsikoita 3.10.2017 Page 2 Otsikoita 3.10.2017 Page 3 Otsikoita 3.10.2017 Page 4 Otsikoita
LisätiedotRakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne
Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva
LisätiedotKUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013
1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:
LisätiedotLiite 1. KYSELYLOMAKKEET
Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko
LisätiedotEri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila
Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Petri Annila Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Esityksen sisältö Tausta ja tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät Tulokset Yhteenveto 2 Tausta Osa COMBI-tutkimushanketta
LisätiedotMiten parannan sisäilman laatua?
Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun
LisätiedotSelvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.
KOIVUKOTI 1, VANTAA LÄMPÖKUVAUSLIITE LÄMPÖKUVAUS Kattovuotojen kuntoselvitys, Koivukoti 1, Vantaa Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.
LisätiedotHAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET
HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET Petri Lönnblad RI. RTA 4.9.2017 Tehdyt tutkimukset HUHTIKUU 2006: Asbestikartoitus KESÄ-HEINÄKUU 2017: - Kosteuskartoitus, kosteusmittaukset - Rakenneavaukset, mikrobinäytteenotto
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta RIL Talonrakennus-tekniikkaryhmä: Kosteudenhallintamääräykset uudistuivat paraneeko laatu? RIL ry, 1.2.2018 Yli-insinööri Katja Outinen
LisätiedotSuomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen
Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012 Kosteusvaurioiden korjaaminen Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus
LisätiedotSISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari
SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari Jussi Aromaa 7.6.2018 MAANVASTAINEN SEINÄ Koostuu erilaisista rakennekerroksista,
LisätiedotKartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi
Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,
LisätiedotTTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää
TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,
LisätiedotLämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta
Liite Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Johdanto Ympäristössä on monenlaisia mikro-organismeja eli mikrobeja kuten bakteereja, viruksia sekä home- ja lahottajasieniä. Mikrobeja
LisätiedotKORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014
52182.38 17.1.2014 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie
LisätiedotAsunnon terveyshaitan selvittäminen
2.10.2015 Asunnon terveyshaitan selvittäminen TUTUSTUKAA TÄHÄN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÄMISTÄ! Mikäli epäillään, että asunnossa esiintyy terveyshaittaa, on ensin otettava yhteys kiinteistön omistajaan (isännöitsijä,
LisätiedotLIITE 1. Rakennuslupapiirustukset
LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 2. Lämpökameran mittauspisteet Lämpökameran mittauspisteet, 1-kerros Lämpökameran mittauspisteet, 2-kerros Lämpökameran mittauspisteet, kellari LIITE 3. Lämpökamerakuvat
LisätiedotRakennusosien kosteuspitoisuudet kosteus- ja sisäilmateknisissä kuntotutkimuksissa Laatija: Petri Annila, TTY
24.1.2019 RAKENNUSOSIEN KOSTEUSPITOISUUDET KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISISSÄ KUNTOTUTKIMUKSISSA Petri Annila, Tampereen teknillinen yliopisto 24.1.2019 2 Sisällys Tutkimusaineisto ja menetelmä Tulokset Yleistä
LisätiedotTUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT
TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen
LisätiedotPuheenjohtajien kokous 1.12.2015. Home- ja kosteusvaurioepäilyt. VTS-kotien toimintamalli
Puheenjohtajien kokous 1.12.2015 Home- ja kosteusvaurioepäilyt VTS-kotien toimintamalli Syitä sisäilmaongelma- kosteusvaurioepäilyille tunkkaiseksi koettu sisäilma asukkaan sairastelu tai oireilu, jonka
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7
KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
LisätiedotLaatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet
Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä
Lisätiedot