VIRON TASAVALTA 90 VUOTTA. Juhlavuosi kerää yhteen Suomessa toimivat virolaiset tahot. Kaikilla on sama tavoite: SIVU VIRTAA VIROSTA

Transkriptio

1 Kuva: Filmaattiset Oy /Editors Oü SIVU SIVU Kuva: Toomas Tuul VIRON TASAVALTA 90 VUOTTA. Juhlavuosi kerää yhteen Suomessa toimivat virolaiset tahot. Kaikilla on sama tavoite: tuoda virolainen kulttuuritarjonta suomalaisten kotiovelle. 7 NYT ON HYVÄ HETKI. Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves kutsuu suomalaisia käymään tuttuun etelänaapuriin, valtioon, joka on muuttunut kuluneen kymmenen vuoden aikana ihan uskomattoman paljon. 2 VIRTAA VIROSTA Tämä on liite innovatiivisesta, luovuuteen kannustavasta ja eteenpäin menevästä Virosta Reissukaverit TARMO RUUBEL JA SIIRI SISASK NÄKEVÄT VIRON UUSIN SILMIN TELEVISIOSARJASSA MATKALLA VIROSSA. SIVUT Toetab Euroopa Liit Historiaa 8 9 Design-yhteistyötä 12 Jaan Kross 10

2 Otteita juhlajulkaisun sisällöstä VIRON TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS BRINGING SWISS HOSPITALITY TO TALLINN EU-selvitys tekeillä Viroon ei enää investoida halvan työvoiman vuoksi. Meidän pitääkin kiinnittää huomiota investointiympäristöön, sanoo Gunnar Okk, joka toimii hallintojohtajana Pohjoismaiden Investointipankissa. SWISSÔTEL - THE ONLY ONE OF ITS CLASS: THE TALLEST BUILDING IN TALLINN THE ONLY INTERNATIONAL DELUXE HOTEL IN ESTONIA THE ONLY HOTEL IN ESTONIA WITH SEPARATE EXECUTIVE FLOORS AND DEDICATED LOUNGE Sivut 4-5 Kuva: Enterprise Estonia Toomas Hendrik Ilves valittiin Viron tasavallan presidentiksi syksyllä THE LARGEST PRESIDENTIAL SUITE IN TALLINN A TOP FLOOR RESTAURANT WITH STUNNING VIEWS OVER THE OLD TOWN AND THE BALTIC SEA Hopealusikka Hõbelusikas on MTÜ Gastronomy Awards Society of Estonian myöntämä kunnian osoitus kokonaisvaltaiselle gastronomialle. Vuoden huiput on nimetty. Sivut jaksoa Viroa Viro tulee yhä kauniimmaksi, sanoo Siiri Sisask, joka juontaa televisiosarjaa Matkalla Virossa yhdessä Tarmo Ruubelin kanssa. Sivut Kuva: Ülle Viska Kuva: Filmaattiset Oy / Editors OÜ Tapahtumia Liitteen sivuilla on lukuisia vinkkejä Viron juhlavuoden menoista Suomessa. Lisää tietoa tapahtumista löytyy osoitteesta Kalenteria päivitetään koko vuoden ajan. Virossa järjestettävät tapahtumat löytyvät puolestaan sivulta 90 vuotta on kypsä ikä Kulunut vuosikymmen on tuonut suuria muutoksia virolaisten elämään. Kymmenen vuotta sitten Viro vasta aloitti neuvotteluja EU:n kanssa, eikä Nato-jäsenyydestä tiedetty juuri mitään. Tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilveksen mielestä 90 vuotta on kypsä ikä tarkastella saavutuksia. Olemme liikkuneet niin nopeaa vauhtia, että on hyvä hetki pitää taukoa ja katsoa mihin olemme päässeet 90 vuoden aikana. Nyt on yksi niistä hetkistä, jolloin voimme miettiä sitä, mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa, Ilves arvioi. Maidemme suhteilla on Ilveksen mukaan pitkät perinteet paitsi valtion myös perheiden tasolla. Hänen isoisänsä veli oli Viron suurlähettiläänä Helsingissä, kun nykyinen lähetystörakennus rakennettiin. Kansamme ovat olleet toistensa tukena myös hädän hetkillä. Ei saa unohtaa, kuinka Suomi tuli Virolle apuun vapaussodan aikana, eikä saa unohtaa kuinka JR 200:ssa virolaista taisteli jatkosodassa. Sen vuoksi väite, että Suomi on aina jätetty yksin, ei ole totta, Ilves toteaa. Vaikka Suomi suhtautui pidättyvästi Viron itsenäisyystaisteluun 1990-luvun alussa, Ilves arvostaa tukea, jota suomalaiset antoivat ruohonjuuritasolla ja virkamiesten tasolla. Me ymmärrämme, mitkä rajoitukset olivat virallisesti lausutulla politiikalla, mutta todellisuudessa suhtautuminen oli hyvin positiivista, Ilves kertoo. Viron kehityksen myötä isoveli-pikkuveliasetelma maidemme suhteissa on jäämässä historiaan. Hiljattain Ilves vertasi puheessaan Suomea ja Viroa kaksoisveljiin, jotka monien virolaisperheiden tavoin olivat 50 vuotta erossa rautaesiripun eri puolilla. Silloin kun tavataan uudestaan, täytyy totutella, mutta joka tapauksessa ollaan veljiä ja siskoja, Ilves vertaa. Yhdessä Euroopassa Maidemme kahdenvälinen yhteistyö on muuttunut yhteistyöksi EU:n sisällä. Ilves uskoo yhteisiin intresseihin erityisesti energian, ilmastonmuutoksen ja Itämeren asioiden osalta. Mutta erojakin on. Viro on ottanut aktiivisen roolin EU:n naapurimaiden demokratiakehityksen tukemisessa, mitä on Suomessa jopa kritisoitu Venäjän ärsyttämisenä. Me oleme liikunud nii kiires tempos, et tuleb hea moment pausi pidada ja vaadata kuhu me oleme jõudnud 90 a jooksul. TASAVALLAN PRESIDENTTI TOOMAS HENDRIK ILVES Tiedämme omasta kokemuksesta kuinka vaikeaa on päästä eroon vanhasta järjestelmästä. Lisäksi me ymmärrämme erittäin hyvin kuinka tärkeää on ystävien apu. Virkaanastujaispuheessaan vuonna 2006 Ilves asetti päämääräkseen sen, että miehitysajan jäljet jäisivät Virossa historiaan jo hänen nykyisen presidenttikautensa loppuessa. Hän toivoo virolaisten pääsevän miehitysajan taakasta eroon myös henkisesti ja olevan vapaita eurooppalaisia. Olisin mielissäni, jos viiden vuoden kuluttua ei olisi sellaista jälkeenjääneisyyttä mitä oikeutetaan, perustellaan tai mille löydetään tekosyy siitä, että meidät miehitettiin, Ilves sanoo. Viron nopeasta kehityksestä kertoo se, että maa saavutti hiljattain Portugalin elintason ostovoimaan suhteutetulla bruttokansantuotteella mitattuna. Ilves uskoo, että Viro on jo useita EU:n vanhoja jäsenmaita vauraampi, kun Viro viettää kymmenen vuoden kuluttua 100-vuotisjuhliaan. Tulkaa käymään! Ilves toivoo Viron juhlavuoden muodostuvan myös suomalaisille Viron uudelleen löytämisen vuodeksi. Vaikka suurin osa suomalaisista on käynyt Virossa, useat kävivät maassa viimeksi viime vuosikymmenellä. Se mitä ihmiset näkivät kun Viro täytti 80 vuotta, on niin totaalisesti muuttunut, etteivät monet suomalaiset ylipäänsä tunnistaisi maata. Kutsuni kaikille lukijoille onkin: tulkaa ja katsokaa! TEKSTI: KAI JUVAKKA KUVA: TOOMAS TUUL WELCOME TO A SWISSÔTEL EXPERIENCE "Whether you visit for work or leisure, we make it our business to anticipate your needs today and tomorrow. At Swissôtel Tallinn, Estonia, you will find quality, efficiency and reliability that is synonymous with Swiss hospitality" For more information, please visit Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa Toomas Tärk, puh toomas.tark@eas.ee Enterprise Estonia Mariankatu 8 B, Helsinki Järkevää tiedonvälitystä vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéuksen perustama lehtialan yritys, joka on vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Ville Sirviö. Toimittaja: Johanna Poutiainen. Graafinen ulkoasu: Nina Kannisto Repro: InPress. Paino: Kustannus Oy Aamulehti/Lehtipaino, Tampere Lisätietoja ilmoitusliitteistä Kauppalehdessä: Ville Sirviö, Tämä juhlalehti jaetaan 22. helmikuuta Kauppalehden lukijoille ja 24. helmikuuta 2008 Aamulehden lukijoille. Tornimäe 3, Tallinn, Estonia Tel Fax tallinn@swissotel.com 2 Virtaa Virosta Virtaa Virosta 3

3 Kuva: Ulkoministeriö Kuva: Lehtikuva Kuva: Viron Suomen suurlähetystö Kuva: Enterprise Estonia Juhlavuoden tapahtumia Kuva: Tuglas-seuran arkisto Luentoja Helsingissä. Maanantai-iltaisin kello , 7. huhtikuuta saakka, järjestetään luentosarja Viron valtion yhdeksän vuosikymmentä. Samaan aikaan torstai-iltaisin 10. huhtikuuta saakka pidetään Jaan Kross mestari -luentosarja yliopiston päärakennuksessa. Luentosarjat järjestävät yhteistyössä Tuglas-seura ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos. Lisätietoja: GoExpo08-messujen Fillarimatkailualueelta saat parhaat vinkit Viron pyöräilyreiteille ja -tapahtumiin. Viron matkailun edistämiskeskus on tänä vuonna pääyhteistyökumppanina mukana messujen matkailutapahtuman järjestelyissä. Lisätietoja: Perinteiset Martin markkinat Helsingissä SUURLÄHETTILÄÄN PUHEENVUORO VIRO JA SUOMI EU:SSA Olin viime vuoden joulukuun 21. päivänä Tallinnan matkustajasataman D-termi naalissa. Schengen-alueen laajenemisen kunniaksi järjestetyt juhlallisuudet olivat menossa, ja minä yhdessä muiden juhlavieraiden kanssa odottamassa EU:n presidentti Barrosoa, Portugalin pääministeri Socratesta ja Suomen pääministeri Vanhasta. Ajatuksissani palasin Viron lähihistorian menneisiin vaiheisiin. Mieleeni muistuivat vuoden 1991 elokuu, kun Suomi elvytti diplomaattisuhteensa Viron kanssa, vuoden 1997 toukokuun 1. päivä, kun Suomi ja Viro siirtyivät maiden välisessä matkustuksessa viisumivapauteen, ja vuoden 2004 toukokuun 1. päivä, jolloin Virosta tuli EU:n jäsen. Elokuuta 1991 erottaa joulukuusta 2007 vain lyhyt ajanjakso, reilut kuusitoista vuotta. Virossa on pian aikuistumassa sukupolvi, joka ei ole kokenut sitä nöyryytystä, kun miehitysvallalta tuli anoa viisumia, siis lupaa matkustaa suljetun valtion rajojen ulkopuolelle. Sukupolvi, joka ei ole jonottanut vuorokausia jättääkseen ylipäätään viisumianomuksen. Ja myös sukupolvi, joka ei ole joutunut seisoskelemaan Euroopan valtioiden rajanylityspaikoilla tiukkailmeisten rajamiesten silmäillessä EU:n ulkopuolista maahantulijaa epäilevästi. Yksikään virstanpylväs matkalla kansalaisvapauksiin ei ole tullut Virolle helposti. Toisaalta yksikään arvovaltainen kansainvälinen kerho ei ole joutunut katumaan päätöstään ottaa Viro jäsenekseen. Olemme ansainneet paikkamme vapaiden maiden yhteisössä määrätietoisella työllä ja joskus ylittämättömiltäkin vaikuttavia esteitä purkaessamme. Helmikuun 24. päivänä tulee kuluneeksi 90 vuotta Viron julistautumisesta itsenäiseksi. Ensimmäiset itsenäisyysvuodet kuluivat taistellessamme maamme henkiinjäämisestä. Seuranneet vuosikymmenet rakensimme modernia yhteiskuntaa aina neuvostomiehitykseen saakka 17. kesäkuuta Miehitys keskeytti maamme tavanomaisen kehityskulun puoleksi vuosisadaksi. Itsenäinen Viro hävisi maailmankartoilta, mutta se jatkoi elämäänsä ihmisten mielissä, muistoissa ja toiveissa. Virossa koko kansa puhalsi yhteen hiileen heti, kun tilanne antoi mahdollisuuden palauttaa itsenäisyys. Virolaiset ovat itsenäistyneet kaksi kertaa ajanjaksona, joka vastaa kutakuinkin ihmisen elinikää. Toisen itsenäistymisen jälkeen historiasta oltiin opittu sen verran, että Viro katsoi heti tärkeäksi verkostua kansainvälisesti ja hakeutui jäseneksi demokraattisiin yhteisöihin. Jäsenyys EU:ssa ja Natossa ei ole meille vain ilmainen lippu onnelaan, vaan tiekartta, jonka avulla vaeltaessamme kehitämme yhteiskuntaamme kohti turvallisuutta, vaurautta, vakautta ja oikeudenmukaisuutta. Parasta mahdollista yhteiskuntaa ei mikään maa pysty rakentamaan kertaheitolla. Kohti parempaa tulevaisuutta voidaan liikkua vain menestystä kumppaneiden kanssa jakaen ja panemalla yhdessä hanttiin, kun epäsuotuisia näkymiä ilmaantuu. Pian 90 vuotta täyttävä Viro on tehnyt valintansa. SUURLÄHETTILÄS MERLE PAJULA Olemme ansainneet paikkamme määrätietoisella työllä. Suomen ja Viron suhteet pu ntarissa Valmisteilla oleva selvitys Suomen ja Viron välisistä suhteista haluaa herättää keskustelua. Keväällä valmistuvassa raportissa otetaan kantaa siihen, miten maat voivat tehdä yhteistyötä kansainvälisessä kilpailussa. Suomen ja Viron pääministerit sopivat viime kesänä, että maat asettavat selvitysmiehet tarkastelemaan Suomen ja Viron suhteiden kehittämistä. Suomen selvitysmies on Viron entinen suurlähettiläs Jaakko Blomberg ja Viron Gunnar Okk, joka toimii hallintojohtajana Pohjoismaiden Investointipankissa. Jaakko Blomberg tekee selväksi, että selvitysmiehet eivät ole paikkaamassa maiden suhteita. Ne ovat hyvät. Sen sijaan tehtävässä selvityksessä on tarkoitus etsiä tapoja, miten Suomen ja Viron yhteistyötä voidaan tehostaa yhteisen intressin edistämiseksi. Gunnar Okk lisää, että on tärkeää, että asiasta syntyy keskustelua, jota hän uskoo raportin joiltakin osin hyvin provosoivan. Jo selvitysmiesten toimeksiannossa linjataan, että heidän pitäisi pohtia ideoita siitä, miten Suomi ja Viro voivat yhdessä muiden Itämeren tai Länsimeren, kuten Suomi on menestynyt kansain - vä lisissä kilpailukykyver tailuissa, mutta inves toinnit ovat silti menneet muualle. Kilpailukyvyssä investoinnit ovat vain yksi tekijä. Ennen kaikkea on kyse osaamispääomasta, jota kehitetään niin Virossa kuin Suomessa. JAAKKO BLOMBERG Itämerta Virossa loogisesti kutsutaan maiden kanssa vastata globalisaation haasteisiin ja ottaa huomioon EU:n Lissabonin strategian tavoitteet maanosan kilpailukyvystä. Raporttinsa valmistelussa selvitysmiehet tapaavat monia suomalaisten ja virolaisten keskeisten instituutioiden vaikuttajia. Selvityksen on määrä valmistua tämän kevään aikana. Konkreettisia toimintasuosituksia Edellisen kerran vastaava yhteistyöselvitys tehtiin vuonna Tuolloin työtä vetivät Suomen Pankin johtaja Esko Ollila ja Viron entinen Suomen suurlähettiläs Jaak Jõerüüt. Selvityksessä puututtiin useisiin konkreettisiin asioihin ja annettiin nelisenkymmentä toimintasuositusta, joiden pohjalta on muun muassa perustettu suomen kielen professuuri Tarton yliopistoon ja Viron kielen professuuri Helsingin yliopistoon. Suomalainen Viron kävijä kiinnittää oitis huomiota virolaisten hyvään suomen kielen taitoon, mutta Blomberg tietää Suomessakin harrastettavan aktiivisesti viron opintoja. Varsinaiset estofiilit, Viron ystävät, löytyvät Pohjanmaalta, jossa kansanopistoissa viroa opiskellaan innokkaasti. Uuden selvityksen painopiste tulee olemaan kilpailukykyasioissa. Edellisen selvityksen valmistuttua Virosta on tullut EU:n ja Schengen-alueen jäsen, mikä helpottaa Suomen ja Viron kanssakäymistä. Viro on todella lähellä Suomea. Helsingin ja Tallinnan välillä on 86 kilometriä, ja ennätykseni on 13 minuuttia helikopterilla keskustasta keskustaan. Talousalueiden läheisyydestä pitää tehdä valtti. Koulutus, tutkimus, liikenne ja energia keskusteluun Muutoksia on tapahtunut myös Viron elintasossa ja palkoissa. Enää ei Viroon tehdä investointeja halvan työvoiman vuoksi. Sen sijaan meidän pitää kiinnittää huomiota investointiympäristöön. Investointeja voidaan saada vain, jos infrastruktuuri on kohdallaan ja saatavilla on riittävästi hyvin koulutettuja ihmisiä, Okk sanoo. Myös Blomberg näkee, että voimien yhdistäminen koulutuksen lisäksi tutkimuksessa ja kehitystyössä on tärkeää. Hän mainitsee, että esimerkiksi Euroopan Unionin käynnistämä Bolognan prosessi on omiaan lisäämään yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyösuhteita. Yksi merkittävistä yhteistyön kohteista on Itämeri, joka on yksi maailman saastuneimpia meriä. Okk muistuttaa, että Itämeri on hyvä esimerkki siitä, että nykyisessä keskinäisten riippuvuuksien maailmassa yhteistyö ulottuu myös muihin Itämeren maihin ja muuhun Eurooppaan. Raportissa otetaan kantaa myös liikenteeseen ja energiaan. Nyt jo käytössä olevan maantieyhteyden Via Baltican lisäksi suunnitteilla on rautatielinkki Rail Baltica. Suomesta Baltian halki Puolan rajalle asti on käytössä sama raideleveys. Nyt eläkkeellä oleva Jaakko Blomberg toimi Suomen Viron suurlähettiläänä vuodesta 2001 vuoteen Gunnar Okk puolestaan toimi ennen Pohjoismaiden Investontipankin johtajuutta Eesti Energian toimitusjohtajana, jolloin hän jo tunsi Blombergin. TEKSTI: ANTTI J. LAGUS GUNNAR OKK Kuva: NIB / Matias Uusikylä, Promedia studio Kuva: Enterprise Estonia Pohjoismaiden ministerineuvoston Tallinnan toimisto, jonka johtajana Carita Pettersson toimii, perustettiin jo ennen Viron virallista itsenäisyysjulistusta vuonna POHJOISMAIDEN JA VIRON KUMPPANUUS KEHITTYY Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnan linjat Viron suhteen muuttuivat ratkaisevasti, kun Viro liittyi Euroopan unioniin vuonna Vielä 1990-luvun alussa ministerineuvosto keskittyi koordinoimaan apua Pohjoismaista Viron suuntaan, mutta nyt voi sanoa, että yhteistyön 17-vuotisen historian aikana on siirrytty tasavertaiseen kumppanuuteen. Tavoitteemme ovat samat ja Pohjoismaiden Baltian maihin suunnatut avustukset on tarkoitettu koko Itämeren alueen yhteistyön tiivistämiseen, sanoo Pohjois-maiden ministerineuvoston Viron-toimiston johtaja Carita Pettersson. Yhteistyö vahvistaa koko Itämeren alueen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Konttori keskustassa Carita Pettersson kehuu ministerineuvoston Tallinnan toimistoa, joka sijaitsee kauniissa hansa-ajan talossa vanhassa kaupungissa. Sijainti Lai-kadulla on erinomainen, sillä Pohjoismaiden suurlähetystöt ovat kaikki kävelyetäisyydessä. Ne ovat erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita, ja kaikki projektit koordinoidaan yhteistuumin suurlähetystöjen kanssa. Tallinnan toimisto perustettiin jo ennen Viron virallista itsenäisyysjulistusta vuonna Kyseessä on diplomaattinen taho, jonka henkilökunta koostuu johtajan ohella kuudesta paikallisesta neuvonantajasta. Tallinnan ohella ministerineuvosto on edustettuna Tartossa. Pettersson kertoo, että PMN:n edustuksessa keskitytään tänä vuonna erityisesti niin kutsuttuun klusteriyhteistyöhön turismin alalla sekä ilmastonmuutokseen liittyviin ongelmiin. Pohjoismaista löytyy paljon tietotaitoa ympäristöteknologian saralta, hän muistuttaa. Virolaisten kanssa keskustelemme myös esimerkiksi energiakysymyksistä. Muut ajankohtaiset projektit liittyvät luovaan talouteen, yrittäjyyteen ja innovaatioihin. POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTO Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin, jonka sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminassa. Yleisvastuu Pohjoismaiden ministerineuvostosta on pääministereillä. Perustettu vuonna Pohjoismaiden ministerineuvosto ei ole nimestään huolimatta vain yksi neuvosto, vaan siinä on useita ministerineuvostoja. Useimmat pohjoismaiset ministerit tapaavat ministerineuvoston kokouksissa pari kertaa vuodessa. 4 Virtaa Virosta Virtaa Virosta 5

4 YHTEISTYÖTÄ Juhlavuoden tapahtumia PAIKALLISTEN POLTTOAINEIDEN KYSYNTÄ KASVAA NOPEASTI BALTIASSA Polttoaineiden raju hinnannousu ja epävakaus ovat herättäneet myös Baltian maat etsimään vaihtoehtoisia energiamuotoja. Viro on Baltian maista on edelläkävijä, mutta muut tulevat perässä, uskovat Vapo oy:n Baltian toimintojen johtaja Matti Puuronen ja Tootsi Turvas AS:n toimitusjohtaja Lauri Korkeala. Puurosen mukaan Viron sähköenergian ja lämmön tarpeesta 20 prosenttia voidaan tuottaa lähivuosina paikallisilla polttoaineilla. Käytännössä kaikkien uusien laitosten tuotanto perustuu jo nyt puuhun ja turpeeseen. Turpeella tuotetun kaukolämmön hinta on vakaa, koska polttoaine tuotetaan läheltä. Sen vuoksi yritys pystyy tekemään pitkäaikaisia lämmöntuotantosopimuksia, joissa hinta nousee vain todellisten kustannusnousujen tahdissa ja hinnanmuutokset ovat maltillisia. Palavankiven öljyn kanssa pärjäämme kilpailussa erittäin hyvin tänä päivänä. Maakaasun hinnannousu tuo seuraavan haasteen, Lauri Korkeala sanoo. AS TOOTSI TURVAS Perustettu 1919, osa Vapo-konsernia vuodesta Liikevaihto 16 miljoonaa euroa, josta viennin osuus 60 prosenttia. Työntekijöitä 360. Tuotantoalue noin ha. Puolet turvetuotannosta on kasvuturvetta ja puolet energiaturvetta. Yritys valmistaa ja kehittää turvetuotantokoneita ja omistaa kuusi lämpölaitosta. Korkea hyötysuhde Tootsi turvaksella on tällä hetkellä kuusi lämpölaitosta. Viroon on rakenteilla useita laitoksia, joista ensimmäiset tulevat Tallinnaan syksyllä 2008 ja Tarttoon Uusissa laitoksissa polttoaineen hyötysuhde on jopa 85 prosenttia, kun polttoaineesta tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Lämpövoimalan kattiloissa voidaan polttaa puuta, turvetta ja erilaisia biomassojen sekoituksia. Turpeen poltto ruokohelven ja puun kanssa pienentää kattilan käyttökustannuksia ja nostaa hyötysuhdetta. Turvetta ei tällä hetkellä lasketa uusiutuvien energiamuotojen joukkoon, vaan se on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. Euroopalla on edessään valtava haaste uusiutuvan biomassan hankkimiseksi. Puuronen ja Korkeala uskovat, että turpeen laskemista uusiutuvaksi energiamuodoksi joudutaan harkitsemaan uudelleen. PÄÄTUOTTEET: Kasvuturve: Pääasiallisesti vientiin. Paikallisesti kasvuturvetta käytetään maataloudessa kuivikkeena ja myös kompostoinnin tukiaineena. Briketti: Käytetään lämpölaitoksissa ja Virossa perinteisesti takoissa ja kaminoissa. Palaturve: Pääasiassa lämpölaitoksiin. Jyrsinpolttoturve: Voimalaitoksissa käytettäväksi sähkön ja lämmön tuotantoon. Puupelletti: Voimalaitoksiin ja pienkohteiden lämmitykseen. Lauri Korkeala ja Matti Puuronen vakuuttavat, että turpeella tuotetun kaukolämmön hinta pysyy vakaana. Voi olla että jonain päivänä ollaan niin pitkällä, että ajatus laskea turve uusiutuvaksi maittain vuotuisen lisäkasvun verran hyväksytään yleisesti, Korkeala uskoo. Perustelut sille olisi olemassa. Vuosikasvun verran on voitava käyttää. Puussa on ihan sama asia, Puuronen sanoo. Soihin investoidaan Virossa suopinta-alaa on noin miljoona hehtaaria. Alueesta on suojeltu reilut 20 prosenttia. Suot ovat syvempiä kuin Suomessa ja niiden kasvuvauhti hieman nopeampi. Viro on asettanut rajoitukset vuotuiselle turvetuotannolle. Tällä hetkellä maksimituotanto on 2,6 miljoonaa tonnia. Lisenssit ovat käytössä, mutta tämän hetkinen vuosituotanto on kuitenkin huomattavasti alempi, käytännössä noin puolet luvatusta. Kun turvetuotanto loppuu, suon jälkihoidolle on monia vaihtoehtoja. Se voidaan tehdä pelloksi ja kasvattaa siellä esimerkiksi energiakasveja. Alue voidaan myös metsittää tai ennallistaa suoksi uudelleen. Puuronen ja Korkeala sanovat, että jälkikäyttömuoto on riippuvainen aina paikallisista olosuhteista suolla ja ettei yhtä oikeaa jälkikäyttömuotoa ole. Investoinnit ovat olleet 5 6 miljoonaa euroa vuosittain. Tähän asti ne ovat kohdistuneet koneisiin ja kenttiin. Seuraavina vuosina investoinnit keskittyvät lämpölaitoksiin ja soiden infrastruktuuriin. Tähän asti polttoaine on pääasiassa viety Ruotsiin, mutta tulevaisuudessa pääosa jää hyödynnettäväksi kotimarkkinoilla Virossa. Tällä hetkellä Baltian liikevaihtomme on 27 miljoonaa euroa. Tavoitteemme on kaksinkertaistaa se viiden vuoden aikana. Suurinta kasvu on selkeästi polttoaineissa, Puuronen sanoo. Mariankadun iskuryhmä nauttii juhlavuodesta Virolais-suomalaisella kulttuuriyhteistyöllä on pitkät perinteet. Tänä vuonna haasteena on ollut Viron 90-vuotisjuhlien organisointi kautta Suomen. Juhlavuoden tapahtumien lista on pitkä, ja jokaisella pyöreän pöydän keskustelijalla on mielessä jokin tietty tapahtuma, jota hän ei halua missään nimessä jättää välistä. Jos pitäisi valita yksi suosikki, se olisi juhlakonsertti Finlandia-talolla 14. huhtikuuta. Silloin nimittäin Viron musikaalinen valtio antaa suomalaisille soivan lahjan juhlan kunniaksi, suurlähetystön 1. sihteeri Andry Ruumet hymyilee. Yhteisellä asialla Mariankadun Baltia-kirjastoon on Ruumetin lisäksi saapunut Viron suurlähetystöstä Kristi Karelsohn ja Kristel Engman. Suomen Viroyhdistysten liitosta paikalla on Kirsi Koikkalainen, Enterprise Estoniasta Valdar Liive ja Toomas Tärk, ja Tuglas-seurasta puolestaan Juhani Salo kannel ja Tapio Mäkeläinen. Avasimme juhlasivut jo marraskuussa. VALDAR LIIVE, ENTERPRISE ESTONIA Juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun kokouspaikka on ollut luonteva, sillä rakennuksessa toimivat useat maidenvälistä yhteistyötä edistävät yhdistykset. Vuonna 1982 perustettu Tuglas-seura aloitti täällä Mariankadulla, yhdessä huoneessa, ja siitä sitä on laajennettu, ja eri toimijoita on tullut lisää. Konsulaattikin toimi jonkin aikaa näissä tiloissa, Tuglasseuran kulttuurisihteeri Mäkeläinen kertoo. Ryhmä piti juhlavuoden ensimmäisen suunnittelukokouksen jo viime vuoden toukokuussa. Avasimme juhlasivut marraskuussa. Sieltä löytyy pitkä lista eri järjestäjien mielenkiintoisia tapahtumia ympäri Suomea, Enterprise Estonian Helsingin toimiston johtaja Valdar Liive kertoo. Hän kehuu suunnittelun tiivistäneen virolais-suomalaisten tahojen yhteistyötä entisestään ja toiminnanjohtaja Koikkalainen on samaa mieltä. Aktiiviset paikallisjärjestöt, joita Suomen Viro-yhdistysten liitossa on noin 40, ovat innokkaasti mukana. Paikallisia tapahtumia nimeltä Viro tulee kylään järjestetään esimerkiksi Vaasassa. Siellä on todella aktiivinen Vaasa-Pärnu-seura, Koikkalainen kertoo. Viro suositumpi kuin koskaan ennen Viron juhlavuosi näkyy tavalla tai toisella yhteensä yli viidessäkymmenessä tapahtumassa vuoden aikana. Luvassa on niin seminaareja, konsertteja kuin elokuvia. Myös lapsille ja nuorille on paljon menoja, Mäkeläinen lupaa. Ruumet korostaa nuorten merkitystä maidenvälisessä yhteistyössä ja kertoo ilahtuneensa kovasti, kun kuuli vuoden alkupuolella perustetusta virolais-suomalaisesta rock-yhdistyksestä. Mäkeläinen muistuttaa, että Viron kieli ja kulttuuri ovat Suomessa suositumpia kuin koskaan aiemmin. Monet käyvät töissä naapurimaassa ja Suomessa asuu tällä hetkellä pysyvästi lähes virolaista. Lähetystö on kartoittanut mahdollisuutta avata pääkaupunkiseudulle virolaisen koulun. Yhteistyön edellytykset tulevaisuudessa ovat siis mainiot ja nyt yhdistykset etsivätkin uutta taloa, jotta monipuoliselle toiminnalle saataisiin tarkoituksenmukaiset tilat. Rakennuksen tulisi sijaita keskeisellä paikalla, jotta kaikki Viron kulttuurista ja matkailusta kiinnostuneet löytäisivät kaiken tarvitsemansa tiedon saman katon alta, Enterprise Estonian aluejohtaja Toomas Tärk sanoo. Ajatusta uusista toimitiloista kannatetaan lahden molemmilla puolilla, joten iskuryhmällä riittää suunniteltavaa jatkossakin. TEKSTI: JOHANNA POUTIAINEN KUVAT: JUSSI HAKONEN vierasta Viron Suomen suurlähetystön 1. lähetystösihteeri Andry Ruumet kertoo innostuneena ensimmäisestä Viro tulee kylään -tapahtumasta, joka pidettiin Turussa 2. helmikuuta. Jos kaikki menee näin hyvin jatkossakin, olemme onnistuneet todella hyvin. Ohjelma houkutteli paikalle yhteensä arviolta osallistujaa historiaseminaariin, Heinavanker-lauluyhtyeen konserttiin ja juhlajumalanpalvelukseen. Viro tulee kylään -tapahtumia järjestetään yhteensä kuudessa Suomen kaupungissa vuoden aikana. Seminaari Viro kohti monikulttuurista yhteiskuntaa? kulttuurikeskus Caisassa, Helsingissä. Iivi Masso (Helsingin yliopisto), Barbi Pilvre (Tarton yliopisto), Valdar Liive (Enterprise Estonia) Vapaussodan kuvia. Viron Vapaussota valokuvanäyttely kiertää Suomea: Turku, Oulu, Vaasa, Hämeenlinna, Kotka, Kuopio, Tampere, Helsinki. Kansallispuvut Jyväskylässä Suomen käsityönmuseossa voi elokuun loppuun saakka nähdä näyttelyn Elävä kansallispuku kansallispukuperinne Virossa. Näyttely on koottu Viron kansallismuseon kokoelmista. Viro tulee kylään -tapahtumia Oulu Business-seminaari Verkotu Viroon Kulttuurin päivä, mm. musiikkia, elokuvia ja runoilija Kristiina Ehin. Vaasa Viron matkailuseminaari Pärnun ja Viron kylpyläkultuuri esittäytyy Pohjanmaan Suurmessuilla. Helsinki yleisötapahtuma keskustassa. Lisäksi tapahtumia Kotkassa, Tampereella ja Kuopiossa. Viro 90 työryhmä Virtaa Virosta Virtaa Virosta 7

5 Kuva: Eero Venhola VIRON JA SUOMEN YHTEINEN HISTORIA VIRO 90 VUOTTA JUHLAKONSERTTI MUSIIKKILAHJA MUSIKAALISELTA MAALTA kello 18 FINLANDIA-TALO, HELSINKI ÜLO KRIGUL Presence, kantaesitys ERKKI-SVEN TÜÜR Sellokonsertto ARVO PÄRT L'abbé Agathon HELENA TULVE Viulukonsertto, kantaesitys JAAN RÄÄTS Konsertto kamariorkesterille op.16 HELEN LOKUTA mezzosopraano SILVER AINOMÄE sello JAAKKO KUUSISTO viulu Elokuvassa Nimet marmoritaulussa Viron värikäs historia avautuu veljesten kohtaloiden kautta. TALLINNAN KAMARIORKESTERI Kapellimestari ERI KLAS Liput ilmaiskonserttiin ennakkoon Finlandia-talon palvelupisteestä alkaen. Silta yli Suomenlahden Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta Välittömästi tämän jälkeen maa joutui Saksan miehittämäksi, ja kun miehittäjä marraskuussa romahti, Neuvosto- Venäjän puna-armeija hyökkäsi Viroon. Alkoi vapaussota. Suomessa heräsi auttamishalu. Viroon lähetettiin useita tuhansia vapaaehtoisia, ja maalle myönnettiin rahalainaa. Suomalaiset ennättivät rintamalle tammikuussa 1919, ja pahimman paineen hellitettyä he palasivat kotiin myöhemmin keväällä. Suomen apu Viron vapaussodassa konkretisoi vanhan symbolin, Suomen sillan. Jo sodan aikana Viron pääministeri Konstantin Päts ehdotti suomalais-virolaisen kaksoisvaltion muodostamista. Presidentti olisi yhteinen, ja ulko-, puolustus- ja raha-asioissa noudatettaisiin yhteistä politiikkaa, vaikka kummallakin valtiolla olisi omat hallituksensa. Virossa ajatuksella oli kannatusta, mutta Suomessa siihen suhtauduttiin viileästi. Myöhemminkin 1918 Viro julistautuu itsenäiseksi 24. helmikuuta. Saksa miehittää maan ja marraskuussa Neuvosto- Venäjän puna-armeija hyökkää Viroon. Päts esitti kaksoisvaltiota useaan otteeseen, viimeksi Viron presidenttinä heinäkuussa 1940, jolloin maata jo hyvää vauhtia liitettiin Neuvostoliiton osaksi. Sotienvälinen aika Tyypillistä suomalais-virolaisille suhteille maailmansotien välillä oli kaksijakoisuus. Viralliset suhteet olivat ajoittain viileät ja mutkikkaat, kun Suomi pyrki määräilemään Viroa kuin isoveli pikkuveljeä. Hankausta aiheutti myös Suomen kieltolaki, jonka takia Virosta salakuljetettiin rutkasti pirtua. Ruohonjuuritasolla, kansalaisten keskuudessa, heimoharrastuksen leimaamat yhteydet olivat kuitenkin vilkkaat ja lämpimät. Aallonpohjaan viralliset suhteet ajautuivat sen jälkeen, kun Virossa vuonna 1934 siirryttiin autoritaariseen hallintoon. Suomessa tätä demokratian voimakasta rajoittamista arvosteltiin. Suomen Tallinnan-lähettiläs summasi vuoden Suomen ja Viron viralliset suhteet ajautuvat aallonpohjaan, kun Virossa siirrytään autoritaariseen hallintoon Kulttuurisopimus solmitaan Suomen ja Viron välillä. tilanteen toteamalla, etteivät maiden suhteet olleet koskaan olleet niin kärjistyneet kuin tuolloin. Puhuessaan Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi 6. joulukuuta 1937 Viron ulkoministeri puolestaan sanoi kauniita sanoja verisukulaisuuden sillasta, mutta hänen mukaansa Suomessa oli piirejä, jotka tietoisesti yrittivät vahingoittaa maidenvälistä syvää ystävyyttä. Suhteiden paranemista kuitenkin osoitti esimerkiksi vuonna 1937 solmittu Suomen ja Viron välinen kulttuurisopimus. Toinen maailmansota Toinen maailmansota repäisi Suomenlahden halki ylipääsemättömän railon. Syksyllä 1939 Neuvostoliitto painosti Viron luovuttamaan sotilastukikohtia, mihin suostuttiin. Suomi sen sijaan ei taipunut vaatimuksiin, jolloin Neuvostoliitto aloitti marraskuun lopulla talvisodan Suomea vastaan Neuvostoliitto liittää Viron itseensä. Suomi säilytti niin talvisodassa kuin sitä vuosina seuranneessa jatkosodassa itsenäisyytensä, mutta Viron Neuvostoliitto liitti itseensä maata ankarasti painostaen ja väkivallalla uhaten kesällä Talvisotaan osallistui virolaisia vapaaehtoisia, ja jatkosodassa näitä Suomenpoikia oli jo muutama tuhat. Käänne vuonna 1964 Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ja Neuvosto-Viron suhteissa vallitsi hiljaiselo, josta poikkeuksena olivat 1950-luvulla virinneet tiedemiesten ja muun kulttuuriväen yhteydet. Merkittävä käännekohta oli tasavallan presidentti Urho Kekkosen vierailu Virossa vuonna 1964, joka osoitti virolaisille, ettei heitä ollut unohdettu. Vierailun jälkeen Helsingin ja Tallinnan välillä alkoi laivayhteys, joka toi Neuvosto-Viroon runsaasti suomalaisturisteja Suomen presidentti Urho Kekkonen vierailee Virossa. Tämän jälkeen maiden välille avataan laivayhteys ja Viroon saapuu runsaasti suomalaisturisteja Virolaiset julistavat 20. elokuuta 1991 itsenäisyytensä palautetuksi. Kun Virossa aivan 1980-luvun lopulla vapauden vaatimukset nostivat päätään, virallinen Suomi suhtautui niihin viileästi. Kansalaisyhteiskunta antoi kuitenkin virolaisten pyrkimyksille tukensa. Kun Neuvostoliitto oli hajoamassa, ja virolaiset julistivat, 20. elokuuta 1991, itsenäisyytensä palautetuksi, Suomi palautti diplomaattisuhteet Viroon. Erillistä tunnustusta ei tarvittu, koska juridisesti Suomi ei ollut perunut vuonna 1920 antamaansa tunnustusta. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja Viro keväällä Näin kummatkin maat vihdoin kuuluvat samaan liittoon, vaikka niiden välillä ei olekaan Pätsin innokkaasti ajamaa kahdenkeskistä unionia. TEKSTI: SEPPO ZETTERBERG KUVITUS: TUOTANTOYHTIÖ MATILA RÖHR PRODUCTIONS 2004 Viro liittyy Euroopan unioniin ja NATOon. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna Nimet marmoritaulussa Draamaelokuva Nimet marmoritaulussa, Nimed marmortahvil, kertoo ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä ajasta, kun Viro on itsenäistynyt. Marraskuussa 1918 punaarmeija hyökkää Viroon rauhanomaisista puheistaan huolimatta ja Viron hallitus julistaa yleisen liikekannallepanon. Elmo Nügasen ohjaama elokuva sai ensi-iltansa vuonna Energiantuotanto hyvissä käsissä Paras energia syntyy yhteistyöstä - voimien, ideoiden ja osaamisen yhdistämisestä. Siksi Baltian johtava energiayhtiö, Eesti Energia, investoi ihmisiin. Tulevien sukupolvien energiantarve on turvattava. Osaavat asiantuntijamme, uusin teknologia ja selkeä visio varmistavat oikean suunnan. Kuva: Kalle Pruudenin veistoksen pystytys Kütiorun taidepolulle / Peeter Laurits / Focus.ee Lue lisää: Energiaa ihmisten hyväksi 8 Virtaa Virosta Virtaa Virosta 9

6 Juhlavuoden tapahtumia Kuva: Tommy Hvitfeldt Musiikkia ja ruokaa Huittisissa. Maaliskuun 15. päivä perehdytään Huittisissa virolaiseen ruokakulttuuriin. Toimittaja Sakari Nupposen Kurkistus virolaiseen keittiöön -luennon jälkeen tehdään yhdessä virolaista ruokaa. Huhtikuun 5. päivä Huittisissa järjestetään puolestaan Valgre & Helismaa -konsertti. Krossia Salossa. Huhtikuun 13. päivä Salon seudun Suomi-Viro-seuran vuosikokouksen yhteydessä kirjastonjohtaja Hilkka Orava esitelmöi kirjailija Jaan Krossin elämäntyöstä. Kuva: istock Soiva lahja musikaaliselta valtiolta. Viro 90-vuotta juhlakonsertit Lahdessa 12. huhtikuuta Sibeliustalossa ja ja Tampereella 13. huhtikuuta Tampere-talon pienessä salissa Tallinnan Kamariorkesteri Eri Klasin johdolla. Luvassa kaksi kantaesitystä. Lisätietoja: Runoja Villa Kivessä. Viron Suomeninstituutti järjestää maaliskuun 19. päivä salonkiillan Helsingin Villa Kivessä. Luvassa kääntäjäklubin avoin Speakers Corner. Myös huhtikuun 18. päivä on tiedossa salonki-ilta: silloin vietetään nimittäin virolaista Sotsia-runofestaria Helsingissäkin! KIRJALLISUUS RUOKAKULTTUURI Jaan Kross oli vapauden suuri puolestapuhuja Saarenmaalla odotetaan jo kesää Joulukuussa poismenneen Jaan Krossin elämäkerta julkaistaan maaliskuussa. Teoksen kirjoittaja Juhani Salokannel muistelee mestaria lämmöllä. Jaan Kross on kertonut oman tarinansa muistelmissaan, ja elämäkerta keskittyy hänen teostensa analysoinnin ohella siihen ympäristöön, jossa hän kirjoitti. Neuvostoyhteiskunta on suomalaisille varsin outo, joten haastavinta on ollut taustan kuvaaminen, Salokannel kertoo. Tuglas-seuran toiminnanjohtajana nykyään työskentelevä Salokannel tapasi kirjailijan ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Tutustuimme paremmin lu vun alussa, kun suomensin Keisarin hullu -romaanin. Teos otettiin innostuneesti vastaan täällä Suomessa, sillä historiallinen romaani ei ollut uudistunut pitkiin aikoihin. Voi sanoa, että Mika Waltarin jälkeen lajityyppi oli menettänyt asemansa, mutta Kross nosti sen aivan uudelle tasolle. Keisarin hullu Oman aikansa kuvaaja? Teosten teemat, kuten sensuuri ja vapaudenkaipuu, herättivät kysymyksiä siitä, kritisoiko vuonna 1920 syntynyt Kross itse asiassa neuvostoyhteiskuntaa. Kross ei mielellään puhunut kirjoittamista edeltäneistä Siperianvuosistaan, vangitsemisesta ja karkotuksesta. Näitä aiheita hän käsitteli suoraan vasta novelleissaan ja muistelmissaan. Mutta toki hän käytti kokemuksiaan ja omaa elämäänsä työnsä pohjana. Hän oli vapauden suuri puolestapuhuja, mutta ymmärsi mitä on viisas sopeutuminen, Salokannel sanoo. Kross vaikutti yhteiskuntaan myös suoremmin, terävänä poleemikkona. Vaikka hän keskittyi kirjoittamiseen, hän ajoi aktiivisesti esimerkiksi Viron yksitoistavuotisen koulun säilyttämistä Venäjällähän koulu kesti vain kymmenen vuotta. Lähes koko proosatuotanto suomennettu Pienen kielialueen kirjailijalle maailmanvalloitus on vaikeaa. Krossin teoksia on ilmestynyt suomeksi 12 ja ruotsiksi kahdeksan englanniksi kuitenkin vain neljä, ranskaksi seitsemän ja saksaksi kuusi. Juhani Salokannel toivoo, että Jaan Kross muistetaan myös merkittävänä runoilijana. Krossin romaaneista Salokannel nimeää suosikikseen Professori Martensin lähdön. Kansainvälinen menestys on oikukasta. Nobelin aikoihin lehtimiehet olivat monta kertaa Jaan Krossin ovella odottelemassa, mutta tässä lajissa on vaikea kilpailla. Hän itse suhtautui kyllä kaikkeen tähän huumorilla, ironisesti myhäillen, Salokannel kertoo. Krossin tärkein kriitikko oli hänen vaimonsa, runoilija Ellen Niit. Illallispöydässä Kross tapasi lukea ääneen perheelleen päivällä kirjoittamansa tekstin, Salokannel muistelee. Suomennettujen teosten painosten nidemäärä ylittää kustantaja WSOY:n mukaan jo Kansainvälisesti Krossin tunnetuin teos on Keisarin hullu, joka on käännetty parillekymmenelle kielelle. TEKSTI: JOHANNA POUTIAINEN Jaan Krossin tunnetuin teos, joka on käännetty parillekymmenelle kielelle. Ilmestyi viroksi vuonna 1978, suomeksi vuonna Saanut palkinnon muun muassa Amnesty Internationalilta. Kertoo aatelismies Timotheus von Bockin tarinan. Hän vietti lähes kymmenen vuotta telkien takana, syytettynä juonittelusta keisari Aleksanteri I:stä vastaan. Kertojana on Bockin lanko, entinen maaorja Jakob. Kuva: Jussi Hakonen Herkkusuiden Viro Hopealusikkapalkinto kannustaa ravintoloita ylittämään itsensä niin gourmetruoassa kuin palvelussa. Vuodesta 2004 lähtien jaettu Hõbelusikas on MTÜ Gastronomy Awards Society of Estonian myöntämä kunnianosoitus kokonaisvaltaiselle gastronomialle, joka tarkoittaa niin ruoan, juoman kuin tarjoilun harmoniaa. Alkuvuonna ravintola-alan palkinnot jaettiin kaikkiaan kymmenessä kategoriassa, vuoden ravintolasta parhaaseen pubiin. Vuoden 2008 ravintolaksi valittiin In Studio Vinum, Tallinnan vanhassa kaupungissa sijait- seva viineihin erikoistunut ravintola. Pääkaupungista löytyi myös esimerkiksi vuoden paras paikka, Restoran Õ, paras kahvila, UpUp Lounge, ja paras keittiömestari, ravintola Stenhusin Tõnis Siigur. Stenhus valittiin myös vuoden parhaaksi korkealuokkaisen gourmet-tason ravintolaksi. Saarenmaan suunnalta useamman palkinnon pokkasi Töllun lomakylän kapakka, Suure Tõllu Kõrts. Se valittiin nimittäin niin Viron perhe- ja lapsiystävällisimmäksi ravintolaksi kuin parhaaksi pubiksi. Lisää tietoa palkinnosta ja palkituista löytyy osoitteesta TEKSTI: JOHANNA POUTIAINEN KUVAT: ÜLLE VISKA Lisää väriä ja makua Ravintola Stenhusin Tõnis Siigur valittiin vuoden parhaaksi keittiömestariksi. Lisätietoja virolaisesta ruokakultturista löydät esimerkiksi kotisivulta Tämän monipuolisen sivuston englanninkielisillä sivuilla on paljon tietoa tarjolla esimerkiksi virolaisen ruokakulttuurin historiasta ja perinteisistä raaka-aineista sekä laaja linkkikokoelma. Projektin taustalla on Viron maatalousministeriö ja lukuisat muut tahot. Jos etsit keittokirjaasi uutta väriä, ruokaohjeita viroksi löydät esimerkiksi sivulta Muhussa Sikke Sumari hankkii lampaanlihat ja kalat naapureiltaan. Kilpailussa Tanssii tähtien kanssa nähtävä kokki Sikke Sumari asuu suuren osan vuodesta Saarenmaalla. Sumari kuvailee lämmöllä Muhun saarta, johon on sanojensa a mukaan rakastunut korviaan myöten. Muhussa elämä on vielä leppoisaa. Niityt kukkivat kukkia, jotka Suomessa on jo rauhoitettu. Katajametsät tuoksuvat ja villisiat tonkivat maata. Puutarhat kukkivat ja omenapuita kasvaa kuin koivuja Suomessa, hän kertoo. Sumaria viehättää saarenmaalaisten omavaraisuus. Lähes joka talossa on keittiöpuutarha ja kasvihuone, joista saadaan pöytään tuoreita vihanneksia ja perunaa. Sato korjataan tarkasti talteen ja säilömisen perinne elää vahvana. Lähikylissä tuotetaan myös hunajaa, kotiolutta, orgaanista saippuaa ja raakamakkaraa. Lampaanlihat ja kalat Sumari hankkii naapureiltaan. Paikallisia raaka-aineita käytetään myös Sumarin kokkikoulussa Naminamasteessa, jota juuri nyt remontoidaan. Kaunis, holvikattoinen tila valmistuu maaliskuun alussa. Siken talkkunavaahto neljälle Helpon ja maittavan välipalan Sumari valmistaa talkkunasta, eli virolaisittain kamasta. Kama on perinteinen ja edelleen suosittu ainesosa virolaisessa keittiössä. Sitä voi sekoittaa rahkaan, jogurttiin tai viiliin, tai ripotella myslin sekaan. Jopa trendiravintolat ovat kehittäneet talkkunavaahdosta hienostuneita muunnelmiaan. Ohje: 200 g rahkaa (kohupiim) 2 dl kermaa vaahdotettuna (vahukoor) 2 rkl sokeria tai hunajaa ripaus vaniljasokeria 4 rkl kamajauhoa (talkkunaa) Sekoita aineksista vaahto. Tarjoa lisäksi tuoreita tai pakastemarjoja, banaania tai hilloa. Nauti heti. Kun tanssit on tanssittu, palaan jälleen Saarenmaalle, kertoo Sumari kevään aikataulustaan. TEKSTI: MARJAANA PIHLAJAMÄKI KUVA: 10 Virtaa Virosta Virtaa Virosta 11

7 DESIGN TALOUS Älyä muotoiluun! Mikä on nykymääritelmä laadukkaalle hotellille? Riittääkö trendikäs sisustus, viimeistä huutoa oleva taulutelevisio ja design-maljakot pöydillä? Suomalais-virolaisen muotoilijatyöryhmän mielestä ei. Lähdimme ajatuksesta, että käyttöliittymää on kehitettävä asiakkaan kokonaisvaltaisen viihtymisen tarpeisiin. Vastaanottotiski ei voi olla ainoa paikka asiakkaan ja henkilökunnan kommunikoinnille, toteaa Juha Valtanen Baltic Design & Interior Networkista. Valtanen on muotoilualan konkari ja yksi verkoston neljästä aktiivisesta jäsenestä. Työryhmän innovaatioita saatiin ihastella vuodenvaihteessa Smart hotel -näyttelyssä Design Forumissa Helsingissä. Älykkäässä hotellissa avainsanana on palvelumuotoilu, ei niinkään designhotelli tai hotellidesign. Irrallisten elementtien yhdistely on historiaa ja tulevaisuus on laaja-alaisten moniosaajien verkostoissa. Kun huippumuotoiluun yhdistetään huipputeknologiaa, asettaa vain mielikuvitus rajat: Miltä kuulostavat esimerkiksi saunaksi muuntautuva infrapunaverho tai ovi, joka kertoo, mikäli olet sattumoisin Tallinnan ja Helsingin kautta Ranskaan Smart Hotel -hanketta tukee mm. EU:n aluekehitysrahasto. Yhteistyökumppaneina on useita julkisia ja yksityisiä tahoja sekä Suomessa että Virossa. Smart Hotel -näyttely on osa Estonian and Finnish Design Challenge -projektia. Tallinnassa ja Helsingissä esitelty näyttely siirtyy marraskuussa St. Etienne Design Biennaleen Etelä-Ranskaan. Lisätietoja: rakennuksen väärässä kerroksessa? Smart Hotel -konseptin puitteissa syntyi seitsemän uutta innovatiivista prototyyppiä, joita nyt ollaan tuotteistamassa, kertoo yksi yhdeksästä näytteilleasettajasta, Ilona Gurjanova Viron Designliitosta. Tulevaisuuden hotellissa myös yhteisten tilojen käyttötarkoitusta voi muokata helposti älykkäiden seinäpaneeleiden ja äänentoiston avulla. Nykyään edes tupakan haju ei paljasta, että samaa tilaa käytetään sekä aamiaishuoneena, lounasravintolana että yökerhona. Tilojen tehokkaan käytön ansiosta säästetään paitsi luonnonvaroja, myös selvää rahaa, toteaa Valtanen. Alihankkijasta osaavaksi yhteistyökumppaniksi Ensiarvoisen tärkeää Smart Hotelissa ja tulevassa hankepohjassa on se, että mukana on oikeita yhteistyökumppaneita. Tulevan hankkeen teemaa ei ole vielä julkistettu, mutta Valtanen paljastaa sen liittyvän ainakin ikääntyvien ihmisten asumistarpeiden kehittämiseen. Hän on tyytyväinen siitä, että yritysten lisäksi kumppaniksi on saatu Tallinn Technology Park Tehnopol, josta saadaan osaava ja motivoitunut perusjoukko hankkeeseen. Suomalais-virolaisen yhteistyön alussa Suomessa oli vielä vallalla ajatus, että Virosta kannattaisi ennen kaikkea etsiä alihankkijoita. Jo muutama vuosi sitten ymmärrettiin, että yhteistyö olisi rakennettava muulle pohjalle ja että virolaista osaamis- ta kannattaa hyödyntää tuotekehityksessä ja muotoilussa. Työnteon pitää olla hauskaa! Sekä Valtanen että Gurjanova kertovat suomalais-virolaisen yhteistyön olleen mutkatonta. Työkulttuurikin on hyvin samanlainen. Pieniä kansallisia eroja Valtanen silti löytää. Suomalaiset innostuvat helposti, mutta into saattaa laantua pian. Virolaiset eivät yleensä syty yhtä nopeasti, vaan alkavat rauhallisesti toimia. Yhteistyö on kuitenkin ollut toimivaa ja asiat ovat aina hoituneet erinomaisesti. Gurjanova kehuu suomalaisten muotoilijoiden taitoa markkinoida itseään. Suomalaisilla on enemmän kokemusta markkinataloudesta ja he tuntevat hyvin teollisuutta. Virossa riittää luovuutta, mutta sopivia tuottajia ja markkinoijia on vaikea löytää. Hän nostaa esiin hienoisen ujouden yhteisenä piirteenä ja nauraa, että usein parhaat ideat ja kontaktit on saatu vapaaajalla seminaarien jälkeen. Mottomme on ollut, että työn pitää olla hauskaa! Mitä tahansa voi tehdä, kunhan on halua, motivaatiota ja hyvää seuraa, tiivistää Gurjanova. TEKSTI: MARJAANA PIHLAJAMÄKI KUVITUS: BALTIC DESIGN & INTERIOR NETWORK Viron Kehitysrahasto odottaa suomalaissijoituksia Viro sai oman Sitransa pitkän yhteiskunnallisen keskustelun jälkeen vuonna Eesti Arengufondin eli Viron Kehitysrahaston tarkoitus on auttaa maata nykyaikaistamaan teollisuustuotantoaan alihankinnasta korkean teknologian kehittäjäksi. Kehitysrahaston sijoitustoiminnasta on viime syksystä asti vastannut suomalainen Markku Mäenpää. Hänen kehuu Viron toimintaympäristön olevan yrityksille erinomainen. Infrastruktuuri ja muu toimii mainiosti. Väittäisin, että monissa tapauksissa paremmin kuin Suomessa. Tämähän on Euroopan Dubai verotuksellisesti. Täällä ei rangaista työtä verolla. Mäenpään mukaan rahaston organisaatio on nyt viimeistelyä vaille valmis. Myös markkinointi ja sijoitustoiminta on aloitettu. Tällä hetkellä rahastolla on analysoitavanaan 60 yritystä. Yhteinen tunnusmerkki yrityksille on korkea teknologia. ICT:tä on valtaosa, mutta esimerkiksi biotekniikkaa löytyy merkittävä määrä. Mutta ne ovat yleensä aika alkuvaiheessa. Pääomaa 38 miljoonaa euroa Kehitysrahastolla on kaksi osastoa. Yksi niistä tekee paikallisten yliopistojen kanssa analyyseja tulevaisuuden kehityksestä. Analyysien pohjalta se antaa neuvoja poliitikoille ja muille päätöksentekijöille. Toinen osasto investoi korkean teknologian kasvuyrityksiin, joilla on kasvumahdollisuuksia kansainvälisen mittapuun mukaan. Lisäksi osasto kehittää paikallista pääomasijoitustoimintaa sijoittamalla rahastoihin. Tällä hetkellä Kehitysrahastolla on sijoitettavaa pääomaa noin 38 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminta eroaa jossain määrin Sitran toiminnasta. Me tuemme pikemminkin tällaisia startupeja, joilla on tuotteet kaupallistumisvaiheessa. Emme ole niin kauan kuvassa kuin Sitra, Mäenpää kertoo. Yrityksistä on tarkoitus irtautua 3 5 vuotta ensimmäisen investoinnin jälkeen. Tietysti jos olemme jollain biotekniikan alalla, niin silloin täytyy olla kärsivällisyyttäkin. Omistajien kansalaisuudella ei merkitystä Kehitysrahaston kertainvestoinnit yhteen yritykseen ovat 0,5 1,5 miljoonaa euroa. Rahaston tarkoitus on olla yrityksessä aina vähemmistöosakkaana. Kehitysrahaston oman sijoituksen lisäksi yritykseen pyritään hankkimaan prosenttia muuta pääomaa. Yrityksen toimipaikan pitää olla Virossa, mutta yrityksen omistajien kansalaisuudella ei ole merkitystä. Me sijoitamme aina yhdessä yksityisen tai muun pääomasijoittajan kanssa. Mielellään näkisimme enemmän yhteistyötä suomalaisten pääomasijoittajien kanssa, Mäenpää kertoo. Lisätietoja: TEKSTI: KAI JUVAKKA BALTIA ON OSA POHJOISMAIDEN SÄHKÖMARKKINOITA Kun meillä on yhteiset sähkömarkkinat, sitä suurempi ja reilumpi on kilpailu. Asiakas voittaa edullisemmassa hinnassa ja toimintavarmuudessa, uskoo Eesti Energian hallituksen jäsen Raine Pajo. Eesti Energian tulevaisuuden visiossa koko EU:ssa on yhdet ja yhteiset sähkömarkkinat. Pajon mukaan lyhyellä tähtäimellä on kuitenkin realistisempaa puhua alueellisista sähkömarkkinoista. Meidän visiossamme Baltia on osa Pohjoismaiden sähkömarkkinoita. NordPool laajenee Viroon viimeistään Yhdessä Puolan kanssa voidaan puhua Itämeren alueen sähkömarkkinoista. Osana tätä visiota Eesti Energia on käynnistänyt uuden Suomea ja Viroa yhdistävän sähkökaapelin Estlink 2:n suunnittelun Fingrid Oy:n kanssa. Kaapelin kapasiteetti on noin 700 MW ja yhdessä Estlink 1 kanssa päästään MW:iin. Kaapelin rakennuskustannukset ovat noin 250 milj. euroa. Estlink 2 on erittäin tärkeä projekti meille ja koko alueelle. Tavoitteemme on, että uusi kaapeli olisi valmis , kun Viron sähkömarkkinat vapautetaan, Pajo toteaa. Estlink 1:ssä liikenne on ollut lähes kokonaan Suomeen. Kun Viron hintataso nousee, suunta voi Pajon mukaan vaihdella jopa joka tunti. 12 Virtaa Virosta Tällä hetkellä 95 prosenttia Eesti Energian sähköstä tuetetaan palavalla kivellä. Yhtiö aikoo säilyttää nykyisen tuotantokapasiteettinsa, mutta monipuolistaa tuotantoaan. Narvan voimaloissa kaksi tuotantoyksikköä on jo uusittu täydellisesti EU:n 2016 ympäristönormien mukaisiksi. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi yhtiö panostaa voimakkaasti sekä tuulivoiman että ydinvoiman rakentamiseen. Vuoteen 2020 mennessä tuulivoiman osuus on tarkoitus nostaa jo noin 25 prosenttiin yhtiön tuotannosta. Katse tulevaisuuteen Olosuhteet tuulivoiman rakentamiseen ovat Viron rannikolla ja saarilla koko Baltian parhaat. Pajo uskoo tuulivoiman tarjoavan yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille. 40 MW:n tuulipuiston rakennussopimus Länsi-Viroon on jo allekirjoitettu Estlink 1:n kohdalla sähköliikenne on ollut lähes kokonaan Suomeen päin. Estlink 2 on erittäin tärkeä projekti meille ja koko alueelle, sanoo Raine Pajo. Winwindin kanssa. Narvaan on tulossa MW:n tuulipuisto, johon odotamme tarjouksia maaliskuussa. Ydinenergian osuuden Eesti Energia haluaa nostaa 30 prosenttiin. Yhtiö on mukana Liettuan uudessa ydinvoimalahankkeessa ja on kiinnostunut myös osallistumisesta Suomen kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen. Vaihtoehtona näille on myös Viron oman voimalan rakentaminen. Eesti Energian osallistuminen Suomen kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen lisäisi kilpailua, mikä hyödyttäisi myös suomalaisia, Pajo uskoo. MONIPUOLISIA YRITYSPALVELUITA VIROSSA Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä Virossa? Tarvitsetko apua lakipykälien tulkitsemisessa tai muiden käytännön ongelmien ratkaisussa? Kehitysyhtiö Uniq U tarjoaa yrityspalveluita Viroon suuntaaville ja Virossa toimiville suomalaisille yrittäjille. Autamme niin yrityksen perustamis-, osto- ja myyntivaiheessa kuin kirjanpidon ja lakiasiainpalveluiden kanssa. Myös osoite-, tulkki- ja viestintäpalvelut ovat osa laajaa tarjontaamme. Monipuolinen ja ammattitaitoinen verkostomme ulottuu Viron lisäksi Suomeen, Latviaan ja Venäjälle. Uniq U, Liivalaia 20 A, Tallinn , tallinn@uniq-u.com, KORKEATASOISET PUITTEET KONFERENSSEILLE Pärnu on yhä suositumpi kokousmatkakohde. Korkeatasoisten tilojen lisäksi tarjolla on elämyksiä, palveluja ja kulttuuria kokousajan ulkopuolella. Täällä on 20 yritystä, jotka tarjoavat konferenssipalveluja. Suurimpaan saliin mahtuu 900 vierasta. Pienen kaupungin etu on turvallisuus ja se, että kaikki palvelut ovat toinen toistensa läheisyydessä, konferenssitoimiston johtaja Liisa Paasik kertoo. Kaupungin viidessä kylpylässä voi saada yhteensä 70 erilaista hoitoa. Taiteen ystävät voivat osallistua vaikkapa kuvanveistokurssille tai nauttia konserttitarjonnasta. Soomaan luonnonpuisto tarjoaa elämyksiä eränkävijöille. Pärnu on tunnettu ystävällisestä ja vieraanvaraisesta palvelustaan. Kävijät ovat kiittäneet erilaisesta ja erityisestä kokemuksesta. MAASSA MAAN TAVALLA Tuokko Tilintarkastus Oy palvelee Viroon rantautuneita suomalaisyrityksiä 16 vuoden kokemuksella. Tallinnaan pääsee Helsingistä nopeimmillaan reilussa vartissa, ja Viron kielessäkin on kotoista kaikua. Mutta kun liiketoimintaa lähdetään laajentaminen Baltiaan, ei pelkillä koto-suomen opeilla pärjää. Monesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ajatellaan, että siellä toimitaan samoilla lainsäädännöllisillä periaatteilla kuin Suomessa, ja juuri siinä on usein ajettu pahasti miinaan, sanoo KHT Timo Tuokko, Tuokko Tilintarkastus Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Vuonna 1971 perustettu Tuokko Tilintarkastus on Suomen suurin perheyhtiömuotoinen tilintarkastustoimisto. Vuonna 1992 toiminta laajeni Tallinnaan, ja nykyään lahden takana on työntekijöitä jo kolmekymmentä eli kolmannes koko henkilöstöstä. Toimintamme kattaa kaikki perinteiset tilintarkastustoimiston palvelut, minkä lisäksi yhtiöiden perustamiseen, sopimuksiin ja verotukseen liittyvästä yhtiöoikeudellisesta juridiikasta on kasvanut varsin tärkeä osa Viron toimintaamme. Tuokko Tilintarkastuksen asiakaskunnaksi Virossa on profiloitunut pääasiassa länsimaisessa omistuksessa tai rahoituksessa olevat yritykset, suurimpana ryhmänä suomalaisten asiakkaiden Baltiassa toimivat tytäryhtiöt. Meidän vahvuutemme on siinä, että olemme toimineet siellä jo pitkään ja että työntekijämme Viron päässä tuntevat hyvin myös suomalaisen yrityskulttuurin, Tuokko kuvailee. Virtaa Virosta 13

8 Juhlavuoden tapahtumia Haapsalun pitsihuivit. Näyttely Haapsalun pitsihuivit kiertää keväällä seuraavilla paikkakunnilla: Turengin kirjastossa viikoilla 14 ja 15, Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa viikolla 16, Hattulan Juteinitalossa viikoilla 17 ja 18 ja Hyvinkäällä viikoilla 19 20, Villan Voimalassa. Helsinki Tallinna Race. Kilpailu starttaa perjantai-iltana Helsingin Eteläsatamasta. Helsinki Tallinna Race -kilpailuun osallistui viime vuonna 180 venekuntaa. Tärkeä osa kilpailun traditiota on sekä virolaisten että suomalaisten kilpailijoiden lahjoitus Tallinnan lastensairaalalle. Kuva: Enterprise Estonia Fotoja steissillä. Helsingin rautatieasemalla voi ihailla maaliskuuta Suomi Virossa -valokuvanäyttelyn teoksia. Postimees-lehden valokuvaajan Peeter Langovitsin koostamassa näyttelyssä on valokuvia virolaisista ja suomalaisista julkisuuden henkilöistä ja Suomea koskevista tapahtumista Virossa viimeisen viidentoista vuoden ajalta. Vaikuttajia. Helsinki Tallinna Euregio Forum 2008 pidetään Helsingissä. Vaikuttajat Suomesta ja Virosta keskustelevat yhteistyöstä yli Suomenlahden. Aktiivisesta lomasta saa energiaa koko vuodeksi MATKAILU Viroa ristiin rastiin Suomesta ei tarvitse lähteä kaukomaille, jotta arki unohtuisi. Ota pyörä alle, golfmaila olalle tai onki kainaloon ja suuntaa etelänaapuriin. Pyöräily on Virossa todella suosittu harrastus niin maastossa kuin maanteillä. Tarton seudun pyöräilytapahtumiin osallistuu useampi tuhat vuosittain, ihan amatööreistä ammattilaisiin. Koko maan kattavat pyöräilyreitit ovat myös suomalaisten suosiossa. Matka Tallinnasta Tarttoon kestää pyöräillen muutaman päivän riippuen kunnosta ja kunnianhimosta. Rauhallinen rannikko Viroon on mielenkiintoista tutustua myös esimerkiksi veneellä, sillä rantaviivaa riittää kilometrin verran. Pohjois-Viroa kaunistaa kalkkikivitörmä ja Länsi-Virosta löytyvät maan suurimmat saaret: Saarenmaa, Hiidenmaa, Muhu ja Vorms. Purjehtijat suosivat näiden saarten ja mantereen väliin jäävää Väinämeren saaristomerta vaihtelevien maisemien ja rauhallisempien aaltojen vuoksi. Linnuista kiinnostuneiden kannattaa suunnata esimerkiksi Saarenmaan luoteisrannikolle, josta löytyy yli sadan saaren Vilsandin kansallispuisto. Siellä on bongattu pesimässä yli 120 lintulajia. Golfin suosio nousussa Saarenmaan suunnalla voi kokeilla myös swingiään, sillä sinne avataan tänä kesänä uusi golfkeskus, josta löytyy Viron kuudes täysmittainen 18-reikäinen kenttä. Lajin suosio on noussut maassa tasaista tahtia ja myös suomalaiset pelaajat ovat löytäneet naapurimaan kauniit kentät. Golfmatkailun suosiosta kertoo se, että kenttien yhteydessä on useimmiten tarjolla laadukkaita majoituspalveluita kauempaa saapuville pelaajille. TEKSTI: JOHANNA POUTIAINEN Enterprise Estonia, edustusto Suomessa Mariankatu 8B, Helsinki helsinki@eas.ee Kaupalliset asiat Valdar Liive puh: valdar.liive@eas.ee Viron matkailun edistämiskeskus Toomas Tärk puh: toomas.tark@eas.ee Vieraanvaraisuus Viron maaseudulla teki suuren vaikutuksen juontaja Tarmo Ruubeliin. Hänen aisaparinsa Siiri Sisask vaihtoi kaupunkielämän maaseudun rauhaan kuusi vuotta sitten. Alkukesästä TV2:ssa käynnistyy Suomen tv-historian mittavin Viro-aiheinen sarja. Matkalla Virossa on yhdeksänosainen sukellus maan kulttuuriin, historiaan, ihmisiin ja matkakohteisiin. Sarjan juontajat, näyttelijä Tarmo Ruubel ja muusikko Siiri Sisask, lupaavat ohjelmien tarjoavan paljon uutta myös niille, jotka jo luulevat tuntevansa Viron hyvin. Kesäpäivä Etelä-Virossa. Virosta 5-vuotiaana Suomeen muuttanut Ruubel hämmästyi itsekin, kuinka vähän hän omaa synnyinmaatansa tunsi. Kaikki se oli mulle hirveän uutta. Mä olin vähän niin kuin turisti, koska en sitä minäkään hirveästi Tallinnan ulkopuolella ole ollut, Ruubel tunnustaa. Hän kertoo sarjan kuvausten olleen kiireistä aikaa. Tuhansia kilometrejä, 14-tuntisia päiviä vähän sellainen road movie. Tarmo Ruubel on suomalaisille ennestään tuttu tv-sarjoista Blondi tuli taloon ja Pientä pintaremonttia. Hän on näytellyt myös elokuvissa Iskelmäprinssi, Pikkusisar ja Tali-Ihantala Turistin oppaana Ruubelin aisapari Siiri Sisask on puolestaan yksi Viron tunnetuimpia naismuusikkoja, jolla on takanaan mittava ura sooloartistina sekä virolaisten yhtyeiden solistina. Elokuvaroolien lisäksi hän on näytellyt pääosaa myös useissa musikaaleissa. Vuosina Sisask oli Res Publica -puolueen kansanedustaja. Juontaminen oli kuitenkin uusi haaste. Olen kiertänyt oman työn vuoksi ja konserteissa ympäri Viroa. Ja aina mä näen maan uudesta näkökulmasta. Viro on Kuvausryhmän jäsen työn touhussa. kehittynyt nopeasti ja on hyvä nähdä, että se tulee yhä kauniimmaksi, Sisask sanoo. Matkalla Virossa -sarjassa kaupungit, saaret ja kartanot esitellään kukin omana teemanaan. Turisteille tutut paikat Tallinna ja Pärnu jäävät Ruubelin mukaan tarkoituksella hieman vähemmälle huomiolle. Viron saaret ovat yksi sarjan teemoista, mutta Saarenmaakin sivutetaan nopeasti. Ne muut saaret ovat mielenkiintoisempia, Ruubel vakuuttaa. Ruubelin mielestä Virossa on yhä paljon kohteita, joita suomalaiset eivät ole vielä löytäneet. Hän itse aikoo palata ensi kesänä kiertelemään pieniä saaria ja Peipsi-järven rannan pikkukyliä. En ymmärrä miksi ihmiset lähtevät etelän ahtaille rannoille, jos on kiva kesä. Esimerkiksi Tallinnasta 30 kilometriä itään päin on tyhjää rantaviivaa kymmeniä kilometrejä. Historiaa ja uusia mansikkapaikkoja Menneistä ajoista kerrotaan ihmisten omien tarinoiden kautta. Yksi näistä koskettavista tarinoista on neuvostovaltaa vastaan taistelleen ja Siperiaan viedyn metsäveljen tarina. Kun ihmiset itse kertovat historiasta, se on jotain muuta kuin se kun lukee kirjasta, Siiri Sisask sanoo. Ihmiset liikuttuvat itsekin, kun he kertovat, Ruubel lisää. Ohjelmasarjassa on esillä myös Viron ruokakulttuuri, monikulttuurisuus ja maaseutuelämä. Siiri Sisask vaihtoi kaupunkielämän maaseudun rauhaan kuusi vuotta sitten. Hän tunnustaa, että elämä maalla on kuitenkin rankkaa. Oman studion rakentaminen kotitilalle oli vaikeaa, kun sähkökapasiteetti riitti vain yhteen toimivaan kodinkoneeseen kerrallaan. Tarvitsen hiljaisuutta tehdäkseni musiikkia ja luodakseni omaa taidettani. Se on yksi syy olla luonnon keskellä ja taistella luonnon kanssa rinta rinnan. Tämä kaikki on jollain tavoin vaikuttanut musiikkiini, Sisask kertoo. Kaksi kotimaata omaava Tarmo Ruubel on joutunut elämänsä aikana miettimään moneen kertaan omaa identiteettiään. Suomessa hän tunsi itsensä pitkään erilaiseksi ja Viron kotimaakseen. Sitten taas kun tulin tänne Viroon, tuntui että mä olen kuitenkin niin suomettunut ja suomalainen. Sellainen jäykkä poro, Ruubel nauraa. TEKSTI: KAI JUVAKKA KUVAT: FILMAATTISET OY / EDITORS OÜ Matkalla Virossa Matkalla Virossa -sarja esitetään TV2:ssa. Sarjan on tuottanut Filmaattiset Oy yhdessä virolaisen Editors OÜ:n kanssa. Filmaattiset Oy on tuottanut aiemmin muun muassa 32-osaisen Matkalla Suomessa -sarjan. Siiri Sisask muusikko syntynyt vuonna 1968 Raplassa pääosa mm. musikaaleissa Evita ja Cabaret kansanedustaja vuosina Tarmo Ruubel näyttelijä syntynyt vuonna 1967 Tallinnassa muuttanut Helsinkiin vuonna 1972 elokuvia: Tali-Ihantala 1944, Pikkusisar, Iskelmäprinssi SuperSeaCatin kyytiin mahtuu lähes 700 asiakasta, yli sata autoa ja neljä bussia. LAIVA KUIN FERRARI! Tiesin jo lapsena, että haluan merille. Myös isäni oli merikapteeni ja tein ensimmäisen valtameriylitykseni kaksivuotiaana vuonna 1969, jolloin lähdimme koko perheen voimin Etelä-Amerikkaan. Tuosta matkasta en paljoa muista, mutta ammatinvalintani oli aina selvä. Monipuolisen koulutuksen jälkeen valmistuin merikapteeniksi kymmenisen vuotta sitten, kertoo André Brink, joka on toiminut päällikkönä SuperSeaCat -aluksilla vuodesta Komentosillaltamme avautuu erilainen maailma päivittäin. Toisinaan meri velloo harmaana ja sade vihmoo ikkunoihin. Näkyvyys on heikko ja muu liikenne täytyy paikantaa tutkan avulla. Kauniina päivänä Suomenlahti on täynnä huviveneilijöitä nauttimassa sinisenä kimmeltävästä merestä. Silloinkin liikenteen kanssa täytyy olla tarkkana. Matkan varrella meitä ohjaa DGPS-paikannusjärjestelmä, joka määrittää laivan sijainnin metrin tarkkuudella. Helsingin ja Tallinnan välillä on myös useita ilmoituspisteitä, joiden kohdalla olemme VHF-radiolla yhteydessä satamaan ja kerromme sijaintimme ja suuntamme. Säässä kuin säässä Aallokko nousee vain harvoin niin korkeaksi, että tekisimme päätöksen jäädä rantaan. Aluksemme kulkee turvallisesti vielä 20m/stuulessakin. Teemme kuitenkin sääennustuksien mukaan päätöksen yksilöllisesti jokaista matkaa varten. Laivan kapteenina Brink on vastuussa miehistöstä, matkustajista ja rahdista. Kapteeni André Brink henkilökuntineen toivottaa Sinut tervetulleeksi huhtikuussa! Kyytiin mahtuu lähes 700 asiakasta, yli sata autoa ja neljä bussia. 35 solmun nopeudella matka Helsingin Makasiiniterminaalista Tallinnan A-Terminaaliin kestää vain 100 minuuttia. Alumiinirunkoisen laivamme neljä 20-sylinteristä moottoria tuottavat noin hevosvoimaa, eli lähes saman verran kuin suurimpien matkustajalauttojen moottorit. Olen ylpeä laivoistamme ja pidän niitä pika-aluksista parhaina. Nopeuden lisäksi olemme panostaneet viihtyvyyteen ja tyylikkyyteen. Aluksen suunnitellut italialainen Pininfarina on suunnitellut myös automalleja Ferrarille, Maseratille, Cadillacille, Alfa Romeolle ja muille laatumerkeille. Ferrarinpunaista nahkasisutusta voi ihailla uudistetussa First-luokassamme. 14 Virtaa Virosta Virtaa Virosta 15

9 16 Virtaa Virosta